Kirotut korotukset. Raamisopimus ei todellakaan turvaa työpaikkoja, sanoo porilainen kampaamoyrittäjä Anneli Kangas. sivu 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirotut korotukset. Raamisopimus ei todellakaan turvaa työpaikkoja, sanoo porilainen kampaamoyrittäjä Anneli Kangas. sivu 3"

Transkriptio

1 Tilaa Tilaa -lehti -lehti n:ro 9 MARRASkuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti -lehti JUSSI PARTANEN FUTUREIMAGEBANK Tilaa Vanhassa vero parempi Ensi vuoden veromuutokset käyvät yrittäjän kukkarolle. Korotusten keskellä yhteisöveron lievä lasku ei paljon lämmitä. sivut Kirotut korotukset Raamisopimus ei todellakaan turvaa työpaikkoja, sanoo porilainen kampaamoyrittäjä Anneli Kangas. sivu 3 Käännetty alv kiehautti tunteet sivu 19 Taistelu jatkuu! Metallisorvaaja Juhani Udelius on yksi tuhansista Directaa vastaan vuosikausia tapelleista pienyrittäjistä. sivu 5 Verottaja mokasi tilitiedot sivu 7 Kiina ei ole välttämättä onnela sivu 10 juuri näin Hinnalla ei voi kilpailla vaan ainutlaatuisella palvelulla. Anne Väre VILLE TAKKIN E N Hyvät viikset sivu 17 Nyt on cocktailien aika! sivu 12 Nyt laskut lähtevät nopeammin eivätkä kasaudu iltapuhteeksi Kun Päijät-Hämeen Metalliromu vaihtoi Sonera Laskuta -palveluun, laskutus helpottui ja raha virrat alkoivat löytää nopeammin tilille. Nykyään laskujen lähettäminen onnistuu vaikka työmaalta. Koko laskutus kulkee mukana kännykässä! kiittää yrittäjä Jani Määttänen. Sonera Laskuta on netissä ja älypuhelimessa toimiva laskutus ohjelma, jolla luot ja lähetät yrityksesi laskut käden käänteessä mistä ja milloin vain. Lue lisää: Sonera Laskuta 3 kk ja 100 sähköistä laskua 0 Kokeile! TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi. Tarjous on voimassa asti. Palvelun hinta normaalisti 9,90 /kk + 0,39 /sähköinen lasku. Tarkemmat tarjoustiedot

2 02 LAND CRUISER 60-VUOTIS JUHLAMALLISTO. EI MITÄÄN LISÄTTÄVÄÄ. Land Cruiser-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero ,87, arvioitu kokonaishinta ,87. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 1200 /kk. EU-yhdistetty kulutus 8,1-8,5 l/100 km, CO 2 -päästöt g/km. Takuu 3 vuotta/ km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

3 Avaus: Raamitupon sisältö sovittiin yrittäjiltä kysymättä. Tuloksena ovat huikean korkeat palkankorotukset. Mitä nyt: 03 JUSSI PARTANEN Konkurssit edellisen taantuman perintöä Tilastokeskuksen mukaan tammi syyskuussa pantiin vireille konkurssia, mikä on 5,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Nouseeko konkurssien määrä myös loppuvuonna, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm? Vuoden loppuun ei Timo Lindholm ehdi suurempaa käännettä tulemaan. Arvioisin koko vuoden konkurssiluvun olevan noin Se ei ole mikään katastrofiluku, mutta sevästi normaalivuosia korkeampi,lindholm arvioi. Lindholm uskoo, etteivät tämän vuoden konkurssit ole vielä euromaiden velkakriisin seurausta vaan pikemminkin häntiä syksyllä 2008 alkaneesta taantumasta. Ensi vuoden tilanne on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, miten hyvin tai huonosti Euroopan velkakriisin hoidossa edistytään. Henkilökunnan määrä kaikissa syyskuuhun mennessä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli runsaat eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tämä kertoo siitä, että konkurssit ovat koskettaneet enimmäkseen pieniä yrityksiä, kertoo Lindholm. Pienten yritysten maksuvalmius on helposti tiukalla, mutta näissä epävarmoissa talouden oloissa on kuitenkin pärjätty kohtuullisen hyvin, Lindholm sanoo. PEKKA SIPOLA Raamitupossa kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. Jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, on katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, kampaamoyrittäjä ja Fanletti Oy:n toimitusjohtaja Anneli Kangas huokaa. Kovien korotusten raami Raamisopimuksen koukerot ovat yrittäjille hepreaa. Sopimukseen kirjatut palkankorotukset tuntuvat kuitenkin kampaamoyrittäjä Anneli Kankaasta hurjan korkeilta tässä taloustilanteessa. Lotta Tammelin, teksti On tämä raamisopimus kyllä mielenkiintoinen, parturi-kampaajayrittäjä Anneli Kangas päivittelee. Paperissa puhutaan Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta sekä hyvinvointiyhteiskunnan todellisista perusteista, mutta niitä on kyllä tavattoman vaikea oikeasti löytää tästä sopimuksesta. Anneli Kankaan yritys Fanletti työllistää likipitäen 60 henkeä. Vaikka hiusalan toimialajärjestössäkin mukana oleva Kangas on sopimuspaperia tavannut, on hänelle kuitenkin vielä epäselvää, mitkä raamisopimuksen todelliset vaikutukset yritystoiminnan arkeen tulevat olemaan. Vaikea on kuitenkin kuvitella kyseisen sopimuksen lisäävän työllistäviä vaikutuksia, Kangas arvelee. On tietenkin toimialajärjestön tehtävä tiedottaa kentälle, mitkä sopimuksen vaikutukset tulevat olemaan, mutta kaikki alan yritykset eivät ole järjestäytyneitä. Tieto ei siis edes välity heille. On myös myönnettävä, etteivät yrittäjät ehdi päivätyönsä lomassa lukemaan valtiovallan hankalalla kielellä kirjoittamia sopimuspapereita. Kuka unohti yrittäjän Kommentti Alv-hyppy. Raamitupoon on kirjattu seuraavan 25 kuukauden ajaksi yhteensä 4,3 prosentin palkankorotukset. Kaavailtu palkankorotusmalli tuntuu tässä taloudellisessa tilanteessa todella huikealta. Jos se aiotaan tuollaisenaan toteuttaa, niin olemme sitten kyllä totuuden edessä. On katsottava peiliin ja mietittävä, mistä vähennetään, Kangas tuumii. Sopimusraamien lisäksi Kankaalla on myös muuta päänvaivaa. Kampaamoalaan, kuten muihinkin käsityövoittoisiin aloihin, on muutaman vuoden ajan sovellettu alennettua yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaa. Nyt kokeilu on kuitenkin loppu ja tammikuusta alkaen kampaajan on lätkäistävä hiustenvärjäystyön lisäksi asiakkaan kuittiin 23 prosentin arvonlisävero. Tällä tulee omaan aivan mielettömät vaikutukset. Hyppäys tulee tarkoittamaan sitä, että joudumme siirtämään korotuksen kokonaisuudessaan hintoihin. Asiakkaat osoittavat meille sen seuraukset jaloillaan. Helposti asiakas kokee, että hinnat ovat nousseet, vaikka korotus meneekin suoraan valtiolle. Alv-asia onkin jättänyt raamisopimuksen vaikutukset hieman taakseen, kun ei ole jaksanut murehtia molempien vaikutuksia, Anneli Kangas huokaa. Paikallisella sopimisella tyytyväisyyttä. Suomen Yrittäjät olisi jäykän raamisopimuksen sijasta tarjonnut epävakaaseen taloustilanteeseen vaihtoehdoksi paikallista sopimista. Se olisi mahdollistanut, että jokainen yritys olisi voinut omasta taloudellisesta tilanteestaan riippuen sopia henkilökunnan kanssa kohtuullisista palkkamuutoksista. Myös Anneli Kangas puolustaa paikallisen sopimisen mallia. Sillä tavalla me saamme tyytyväisiä työntekijöitä. Tämän päivän ihmiset haluavat sopia yksilöllisistä työajoista ja -ehdoista. Sillä varmistamme, että ihmiset pysyvät töissä. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta olisi ehdottomasti lisättävä entisestään. On kummallista, että me yrittäjät, jotka työllistämme ihmisiä, emme saa päättää asioista. Valtiovalta päättää meidän puolestamme, Kangas harmittelee. Raamisopimuksen kohtalonpäivä on 25. marraskuuta. Hyvä niin, mutta mitä raami tarkoittaa tavallisen yrittäjän kannalta? Hyvin Kimmo Koivikko menevissä yrityksissä palkankorotukset tuntuvat siedettäviltä, huonommin menevillä yrityksillä palkankorotusvaraa ei ole lainkaan. Lisää hankaluuksia aiheuttavat käsittämättömät työntekijöiden koulutuspäivät, joista koituu yrittäjälle helposti tuhansien eurojen ylimääräinen lasku. Vastalahjaksi hallitus on luvannut kosmeettisen lisäalennuksen yritysveroon. Samalla kiristetään pääomaveroa ja osinkoveroa oikeudenmukaisuuden nimissä. Lisäksi on annettu epämääräisiä lupauksia kasvuyrittäjyyden kannustamisesta ja t&k-verovähennyksistä. Kaikille tasapuolisesti kaikkea -ideologian kannattajilta tuntuu olevan täysin hukassa tieto siitä, minkälainen on suomalainen yrittäjä. Hehän tämän lystin kuitenkin viime kädessä maksavat. Tiedoksi vaan, että jokainen yrittäjä on erilainen. Jokaisella yrittäjällä on erilaiset ongelmat ja mahdollisuudet toteuttaa raamin velvoitteita. Mihin siis unohtui paikallinen sopiminen? Mihin ovat myös unohtuneet poisto-oikeuksien laajentaminen investoinneissa ja mihin jäi kohtaanto-ongelman ratkaisu? Ja eikö ketään tunnu häiritsevän, että Tallinna on vain 1,5 tunnin laivamatkan päässä Helsingistä. Näin se vaikuttaa FUTUREIMAGEBANK FUTUREIMAGEBANK Raamisopimus koskettaisi syntyessään lähtökohtaisesti kaikkia työllistäviä yrityksiä. Ne alat, joilla ei päästä raamin mukaiseen työehtosopimukseen, jäisivät kuitenkin sen ulkopuolelle. Raamitupon mukainen palkkaratkaisu 25 kuukauden ajaksi: ensimmäisen 13 kuukauden sopimuskorotus 2,4 %. seuraavien 12 kuukauden sopimuskorotus 1,9 %. 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Raamitupo sisältää myös laadullisia määräyksiä, jotka tulevat koskettamaan aivan kaikkia työllistäviä yrityksiä. Isyysvapaata pidennetään yht. 54 arkipäivään nykyisestä 42 päivästä. Vuokratyövoiman käyttäminen saattaa tulla nykyistä vaikeammaksi. Henkilöstösuunnittelun velvoitteita lisätään yhteistoimintalainsäädännössä. Lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen työsuhteen päättymistilanteissa lisää työttömyysturvan kustannuksia. Lisäksi hallitus ehdottaa, että työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan koulutukseen. Jos kirjaus merkitsee pakollisia vuosittaisia koulutuspäiviä, se tulisi pienille yrityksille hyvin kalliiksi. Kahdeksan henkilön yrityksessä pelkät palkkakulut olisivat koulutuspäivien osalta euroa vuodessa. Koulutuspäivät merkitsisivät huomattavaa kustannuslisäystä yli :lle pienyritykselle. Mikäli sopimukseen päästään, lupaa hallitus perua vuorotteluvapaakorvausten leikkaukset. Vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole tutkimusten mukaan pidentänyt työuria vaan päinvastoin. Hallituksen lupaamat muutokset veroihin: 0,2 %-yksikön alennus ansiotuloveroon kompensoimaan työeläkemaksujen nousua 0,5 %-yksikön alentaminen yhteisöverokantaan aiemmin päätetyn lisäksi t&k-verovähennyksestä selvitys, tavoitteena käyttöönotto Raamituposopimuksessa sovitaan myös työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. Uudistus tullee vaikuttamaan myönteisesti myös yrittäjän työttömyysturvaan. Valtio osallistuu kahtena seuraavana vuotena lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahojen osalta. Lisäksi sopimuksessa luvataan edistää osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämistä. Tässä asiassa erityistä huomiota kiinnitetään työnantajien kannusteiden kehittämiseen. Eri alojen liitojen pitää ilmoittaa keskusjärjestöille , että onko raamisopimusten mukaiset työehtosopimukset syntyneet keskusjärjestöt kokoontuvat ja myös hallitus arvioi tuolloin, onko riittävä kattavuus saavutettu. 3,5 Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli lokakuussa kova 3,5 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintoja nosti viime vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen. Palkankorotuksista voi luopua, jos tilanne on vakava Uhkaava taloustaantuma antaa metallialan yrityksille jopa mahdollisuuden luopua työntekijöidensä palkankorotuksista, jos asiasta löytyy yhteisymmärrys työpaikalla. Suomen Yrittäjien johtajan Rauno Vanhasen mukaan Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton välisen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta löytyy tällainen pykälä. Pykälä on tarkoitettu niille yrityksille, joilla on taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi tilauskannan romahtamisen takia. Palkankorotusten siirtäminen tai niistä luopuminen edellyttää kuitenkin, että asiasta sovitaan paikallisesti pääluottamusmiehen tai työntekijöiden edustajan kanssa. Jos yritys on jäsenenä Teknologiateollisuus ry:ssä, sen on toimitettava poikkeussopimus tiedoksi työehtosopimusosapuolille. Teknologiateollisuuden palkantarkistukset ratkesivat lokakuun lopulla. Sopimuksessa sovittiin, millä tavoin niin sanotussa raamisopimuksessa sovitut korotukset toteutetaan työpaikoilla. Kysymys&Vastaus: Lauri Säynäjoki, toimitusjohtaja, Suomen Taksiliitto Kysymys: Kuinka taksiautojen sähköinen Kela-laskutus on lähtenyt käyntiin? Vastaus: Kelan korvaamiin taksimatkoihin liittyvä sähköinen tiedonsiirto on käynnistynyt suunnitelmien mukaan asteittain sairaanhoitopiiri kerrallaan. Jo yli 2500 taksia on suoralaskutuksen piirissä ja vuoden 2013 loppuun mennessä järjestelmä kattaa koko Suomen. Sähköisen suoralaskutuksen myötä taksien työ on helpottunut, kun korvaushakemuksia ei tarvitse enää täyttää ja toimittaa Kelaan. Kaikki maksuliikenteessä tarvittava tieto lähtee nyt automaattisesti autosta eteenpäin matkan päätyttyä. Luonnollisesti sähköinen tiedonsiirto on helpottanut ja nopeuttanut työtä myös Kelan korvauskäsittelyssä. Matkatilaukset keskitetään uudessa sähköisessä suorakorvausjärjestelmässä taksien tilausvälityskeskuksiin, joten matkoja voidaan yhdistellä ja säästää näin yhteiskunnan varoja. Taksialalle uuden sähköisen järjestelmän käyttöönotto taas tuo mahdollisuuden palvella entistä paremmin ja tehokkaammin myös muissa tulevissa yhteiskunnan kuljetustarpeissa.

4 04 Keskustelu pääkirjoitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja 24. marraskuuta 2011 kirje Pirkko Ruohonen-Lerner, kansanedustaja Kasvu alkaa pienestä myös yrittäjyydessä Sumusta pitää päästä pois Viime viikolla saimme kuulla nipun ikäviä talousuutisia. Italian lainakorot ylittivät haamurajana pidetyn seitsemän prosenttia, Suomen bkt-luvut ovat viime kuukausilta mitättömät, yritysrahoituksessa on paineita marginaalien nostolle, konkurssien määrä on noussut ja Viroon tosissaan haluavien yritysten määrä lasketaan jo tuhansissa. Negatiivisten uutisten massa on valtava. Paljon kysytään, että olemmeko taas menossa kohti taantumaa. Osa asiantuntijoista on jo ilmoittanut Suomenkin joutuvan taantuman syövereihin. Elämme sumussa, josta pitää päästä pois. Huonot uutiset ruokkivat itse itseään. Makrotason ongelmat vaikuttavat vääjäämättä myös mikrotasolle. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajat miettivät kuumeisesti, että mitä tapahtuu ensi vuonna. Pahinta on epätietoisuus. Laskeeko kuluttajien luottamus ja kulutus? Miten käy tilauskannalle? Kannattaako investoida ja saako investointia varten edes rahaa? Huonojen lukujen vastapainoksi on kuitenkin syytä muistaa muutama fakta. Ensinnäkin, suurin osa pk-yrityksistä kasvattaa tänä vuonna liikevaihtoaan vähintään viisi prosenttia, lisäksi yritysten kannattavuusluvut ovat hyvällä tasolla ja puolet yrityksistä on nettovelattomia. Toisekseen, Suomeen on syntynyt aivan uudenlainen yrittämisen kulttuuri, jossa kansainvälisille markkinoille haluavaa nuorta yrittäjää ihannoidaan eikä enää kadehdita. Startup-yrittäjyyden buumi on kasvussa. Suuret kansainvälistä kauppaa tekevät pörssiyritykset muodostavat yhä Suomen viennin ja talouden selkärangan, mutta kasvu tulee aivan muualta. Nousu on jatkossa rakennettava pienemmistä palasista pienten yrittäjien menestyksestä. Liian usein näiden yritysten menestyksen ja kasvun esteeksi muodostuu puute osaavasta työvoimasta. Se tuntuu täysin käsittämättömältä maassa, jossa nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia. Edelleen vaalitaan tuttua porkkanalinjaa kepin sijaan. Tuoreessa hallitusohjelmassa puhutaan paljon nuorten työllistämisestä ja sitä kautta syrjäytymisen estämisestä. Tavoite on erittäin hyvä, mutta siinä onnistuminen vaatii muutoksia työelämän nykyisiin pelisääntöihin eikä pelkästään holhoamista. Suomen Yrittäjien liittokokous esitti Seinäjoen Yrittäjäpäivillä raikkaan ja rohkeankin idean nuorten työllistämiseksi. Idea ammuttiin varsinkin vasemmalla laidalla alas. Miksi? Ehdotus niin sanottujen lautahommien palauttamisesta käytäntöön avaisi nuorille mahdollisuuden päästä mukaan työelämään ensin oppimaan ja sitä kautta osaaville nuorille avautuisi myös pysyvä työpaikka. Samalla yrittäjän riski palkata työntekijöitä pienenisi oleellisesti. Ehdotuksessa ei ole suinkaan kysymys mistään halpatyövoiman käytöstä, kuten on epäilty. Suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän jäykkyys ei saa olla esteenä uusille avauksille ja niiden toteuttamiselle. Päättäjiltäkin toivoisi näissä asioissa enemmän avoimuutta poteroihin kaivautumisen sijaan. Loppujen lopuksi on kaikkien Liian usein yritysten menestyksen ja kasvun esteeksi muodostuu puute osaavasta työvoimasta. etu, jos nuoret työllistyvät ja yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Yrittäjät rakentavat kyllä nousun, kunhan ylimääräiset esteet raivataan edestä pois. Yrittäjyys on maamme hyvinvoinnin perusta. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen työllisyyden ja talouskasvun lähde. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi hiljattain varjobudjettinsa, jossa esitimme useita muutoksia suomalaisen yrittäjäkulttuurin edistämiseksi. Politiikan pitäisi aiempaa paremmin tukea innovatiivisia pk-yrityksiä. Kankea ja taloudellisesti tehoton yritystukijärjestelmä on aika uudistaa. Tutkimusten mukaan se suosii suuryrityksiä ja suurin osa tukemista investoinneista olisi tehty ilman tukiakin. Tilalle esitämme tutkimus- ja kehitystoimintaan kannustavia verotukia esimerkiksi Hollannin mallin mukaisesti. Hollannissa tuesta noin 70 prosenttia on kohdentunut pk-yrityksille. Kasvu alkaa pienestä. Esitämme myös isänmaallisten yritysten verotukea. Tuotannollisten investointien verotuksessa hyväksyttävät poistot tulisi kaksinkertaistaa uusien investointien osalta. Talouskehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, joten tarvitsemme kirje Esa Halttunen, Kitee täsmäelvytystä, joka kannustaa sijoittamaan Suomeen. Siemenvaiheen rahoitus on kasvuyrittäjyyden keskeisiä haasteita. Julkisilla tuilla on roolinsa, mutta erityisesti tarvitaan yksityisten sijoittajien osallistumista. Bisnesenkelit tarjoavat alkuvaiheen kasvuyrityksille rahoituksen ohella arvokasta kokemusta yrittäjyyden haasteista. Bisnesenkelitoiminta on Suomessa lapsenkengissä, joten sitä tulisi aktiivisemmin edistää. Uuden hallituksen isoimpia virheitä on kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen. Se uhkaa lukuisia kotipalveluyrityksiä, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Leikkaus vahingoittaa lapsiperheitä ja vaikeuttaa kotona asuvien vanhuksien Bisnesenkelitoiminta on Suomessa lapsenkengissä, joten sitä tulisi aktiivisemmin edistää. Pirkko Ruohonen-Lerner Nuoret vaikka pakolla töihin Jotta nuorten tehokas koulutus onnistuu pienissä yrityksissä, on siitä yhteiskunnan maksettava yrittäjälle kunnon korvaus. Esa Halttunen On itsestään selvää, että kasvavat nuoret mukautuvat siihen minkälainen heidän lähiympäristönsä on. Olemme kaikki jo pidempään työssä eläneet kokeneet saman. Nyt näyttää ikävästi siltä, että nuorista jotkut selviävät ja suuri osa tippuu työelämästä pois ennen kuin he ehtivät edes aloittaa omaa työuraansa. Ratkaisujakin löytyy, jos niihin vain halutaan oikeasti tarttua. Ensinnäkin koulutus pitäisi remonteerata täysin. Kun perusasiat on opeteltu, pitäisi aloittaa suora työssä oppiminen pienissä yrityksissä, joissa isäntä itse tekee työntekijöineen töitä. Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. mahdollisuuksia palkata kotiapua ja asua pitempään omissa kodeissaan. Hallitus uskoo säästävänsä sillä 80 miljoonaa vuodessa, mutta lopullinen vaikutus tulee olemaan pienempi, koska leikkaus vahvistaa harmaan talouden kasvua. Tarvitsemme politiikassa pkyrittäjyyden edunvalvojia. Heidän puutteensa on tullut taas ilmi asiassa koskien työkyvyttömyyseläkkeiden menoja varten kerättyä tasoitusvastuuta, jota on varsinkin pk-yrityksiltä kerätty viime vuosina yli kaksi miljardia euroa liikaa. Virhe tuli julkisuuteen jo 2005, jolloin Kari Puro myönsi, että ylimaksu Kun näin kasvatettaisiin uutta sukupolvea, tulisi heille himo osata tehdä hyvin järjellään ja käsillään. Koulutus vaan tulisi hoitaa toisin kuin nykyisin. Nyt koulutuksen ulkoiset puitteet maksavat valtavia summia ja tulos on se mikä on. Työntekijöitä kyllä on, mutta tekijöitä et sitten saa mistään. Ne, joita työnteko kiinnostaa tai ovat todellisia osaajia, tekevät pitkää päivää. Jotta nuorten tehokas koulutus onnistuu pienissä yrityksissä, on siitä yhteiskunnan maksettava yrittäjälle kunnon korvaus. Jo muutenkin keskinäises- on palautettava asiakkaille. Virhettä ei kuitenkaan korjattu, ja nyt sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee varojen käyttämistä eläkevakuutusyhtiöiden pääomien lisäämiseen. Ei ole asiallista, että eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustappioiden hävittämiä pääomia täydennetään pk-yrityksiltä aiheettomasti perityillä maksuilla. Oikea tapa korjata virhe olisi alentaa pk-yritysten työeläkemaksuja 2 3 vuoden aikana. Se edistäisi työllistämistä taantumajakson aikana, sillä suurempi työntekijämäärä lisäisi yrityksen osuutta palautettavista varoista. sä kilpailussa olevat yrittäjät vieroksuvat tärkeää oppisopimuskoulutusta, koska he maksavat toimintansa kautta jo tehottomalle yhteiskunnalliselle koulutukselle lakisääteisesti erilaisina maksuina valtavia summia. Sekin hyvä puoli opitaan pienissä yrityksissä, että kaiken mitä teet pitää kattaa ainakin omat kulut. Ei saisi ensimmäisenä nuorelle lyödä saavutettuja etuja käteen ja tehdä työnantajasta vihollista. Tällä pienen yrittäjän tiellä kuljin itse ja lopputulos on tässä. Eikä ole kaduttanut päivääkään. YLÖSOTETTUJA Starttiraha on sukupuolineutraali tuote, koska päätösten määrä jakautuu lähes tasan naisten ja miesten kesken. Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan Natalia Härkin Uutispäivä Demarissa On todennäköistä, että euroalueen talouskriisi johtaa Suomessakin säästötoimiin. Päätöksiä tehdään hallituksen kehysriihessä maaliskuussa Vaikeudet voi rinnastaa 1990-luvun laman jälkihoitoon. Pääministeri Jyrki Katainen Yle.fissä Hyksin Oy tarvitsee Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan. Kyseessä on ennakkotapaus uudenlaisesta julkisen sektorin yksityistämisestä, joten lupaprosessi saattaa kestää. Viraston päällikkö Kirsti Riihelä Uusimaassa Autoedun verotusarvoissa on nousupaineita. Vapaassa autoedussa kyse voi olla noin 15 eurosta kuukaudessa. Verotuspäätös valmistuu marraskuun 2011 lopulla. Verohallinnon ylitarkastaja Tomi Peltomäki Kauppalehdessä Tunnelmat pk-yrityksissä ovat heikentyneet nopeasti kesän 2011 jälkeen. Yleisten arvioiden mukaan pk-yritysten lainansaanti on vaikeutumassa. Yrittäjät ovat kuitenkin taisteluhenkisiä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Pohjolan Sanomissa Velkakriisi on jo aiheuttanut vaurioita reaalitaloudelle eri puolella Eurooppaa. Italian kaatuminen ei kuitenkaan aiheuttaisi suuria vaurioita suomalaisille suursijoittajille. Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila Helsingin Sanomissa Lähivuosina perusterveydenhuolto pitää tuotteistaa. Silloin potilaille paljastuvat hoitojen hinnat. Tarvitaan kattava terveydenhuollon uudistus, jonka ytimessä on kuluttajan vapaus valita palvelun tuottajansa. Terveystalon johtavan ylilääkäri Juha Tuominen Kauppalehdessä Emu-puskurit ovat propagandaa, jolla pehmitettiin suomalainen työmies hyväksymään Euroopan talous- ja rahaliittoon liittyminen. Esko Seppänen Iltalehdessä SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja p , f ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki p Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 Edunvalvonta 05 Directa-taistelu jatkuu Jättiläismäisessä Directa-rikosoikeudenkäynnissä on asianomistajina pienyrittäjää. Rikosprosessin pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31. lokakuuta. Mirka Moilanen, teksti Mika Kanerva, kuva Yrittäjien ja Directan välinen kädenvääntö jatkuu. Directaa ja sen johdossa toimineita syytetään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta. Syyttäjän mukaan Directan toiminnassa harhautettiin tietoisesti asiakkaita antamalla puhelimitse markkinoidusta palvelusta virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Pääkäsittely Directaa koskevassa rikosoikeudenkäynnissä alkoi Helsingin käräjäoikeudessa 31.lokakuuta. Oikeudenkäynnissä asianosaisina on 1403 pienyrittäjää, jotka aikoinaan ovat tehneet Directasta tutkintapyynnön poliisille. Syyttäjä vaatii Directa Oy:ltä, sen toimitusjohtajalta sekä entiseltä myyntijohtajalta yhteisvastuullisesti rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä korvauksia valtiolle yhteensä euroa. Lisäksi vastaajina oleville Directan nykyisille ja yhdelle entiselle johtohenkilölle vaaditaan liiketoimintakieltoa. Metallisorvaaja Juhani Udelius sai Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun omassa riita-asiassaan Directan kanssa. Vaihe vaiheelta näin Directa-tapaus on edennyt Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, eivätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa. Juhani Udelius SY yrittäjien tukena Myös Suomen Yrittäjissä ollaan tyytyväisiä siihen, että Directan yksittäisiä yrittäjiä vastaan nostamissa velkomuskanteissa on vihdoin annettu useita pääkäsittelyyn perustuvia tuomioita. On hyvä, että pitkään jatkuneita kiistoja on nyt saatu käräjäoikeustasolla ratkaistua, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Lauri Rautio toteaa. Helsingin käräjäoikeuden kyseisissä kahdessatoista riidassa yrittäjien eduksi antamat ratkaisut ovat perustuneet käräjäoikeudessa järjestettyihin suullisiin pääkäsittelyihin, joissa on yleensä suullisesti kuultu asianosaisina olleita yrittäjiä sekä mahdollisia todistajia. Kyseisissä ratkaisuissa käräjäoikeus on hylännyt Directan Riitaoikeudenkäynneissä tuomioita. Juhani Udelius on yksi ainakin kahdestatoista yrittäjästä, jotka ovat saaneet Directan nostamassa velkomuskanteessa Helsingin käräjäoikeudesta kanteet hylkäävän ratkaisun. Vaikka Directa on valittanut asiasta hovioikeuteen, on käräjäoikeuden päätös luonut uskoa yhtiötä vastaan taistelleelle pienyrittäjälle. Kaikkiaan Directa on yhtiön oman kertoman mukaan vaatinut tai vaatimassa saatavia lähes suomalaiselta yritykseltä. Metallisorvaaja Udeliuksen tarina on tyypillinen. Mies oli aiemmin maksanut hakuyhtiölle noin 50 euron suuruisen vuosimaksun, kun lasku yhtiön nimenmuutoksen myötä pomppasikin yhtäkkiä yli kymmenenkertaiseksi. Kyllä nämä laskutusperusteet ihmetyttivät minua. Seuraan itse nettisivujeni kävijälaskuria, jonka mukaan sivuilla on kahdeksan vuoden aikana käynyt neljä tuhatta kävijää. Directa laskutti minua käynnistä vuodessa, Udelius kummastelee. Udelius jätti laskun maksamatta ja otti yhteyttä Directaan, mutta yhteistyön ja sopimuksen irtisanominen ei onnistunutkaan tuosta vain. Directan mukaan uusi, vuoden mittainen sopimuskausi oli ehtinyt alkaa, eikä irtisanominen ollut enää mahdollista. Tietämättäni olin jälleen sitoutunut yhdeksi vuodeksi ja aloittanut uuden sopimuskauden. Oikeus voitti. Nyt, vuosien riitelyn jälkeen käräjäoikeuden päätös tuntuu hyvältä. Sanon, että oikeus voitti ja usko Suomen oikeusjärjestelmää kohtaan säilyi. Juhani Udelius harmittelee sitä, että moni pienyrittäjä on joutunut lopettamaan yritystoiminnan, kun voimat ovat loppuneet kesken oikeusprosessin. Hän toivottaa voimia yrittäjäkollegoilleen, joiden riita-asiat ovat vielä kesken. Lykkyä pyttyyn. Toivon, että pienillä yrityksillä on voimaa, eivätkä ne nosta käsiä pystyyn, jos joku huijari heitä huijaa. nostamat velkomuskanteet, vapauttanut vastaajina olleita yrittäjiä niin sanottujen hakuosumalaskujen maksuvelvollisuudesta ja tuominnut Directan maksamaan yrittäjien oikeudenkäyntikuluja. SY on neuvonut jäsenyrittäjiään Directa-riidoissa vuoden 2008 alkupuolelta lähtien, jolloin Suomen Yrittäjiin alkoi tulla runsaasti yhteydenottoja yrittäjiltä, jotka kummastelivat Directalta saamiaan laskuja. Olemme arvioineet saaneemme useita tuhansia yhteydenottoja jäsenyrittäjiltämme Directaan liittyen. Neuvonnassamme ei todennäköisesti koskaan ole tullut vastaan toista yritystä, josta olisi kyselty näin paljon, Rautio sanoo ja Huhtikuu 2009 Kesä 2010 Lokakuu 2011 Suomen Yrittäjät saa alkuvuodesta lähtien valtavasti Directaan liittyviä yhteydenottoja jäseniltään, jotka ovat kokeneet tulleensa harhaanjohdetuiksi. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta toteaa kahteen otteeseen Directa Oy:n markkinoinnin harhaanjohtavaksi ja siten hyvän liiketavan vastaiseksi. Suomen Yrittäjiä kuultuaan käräjäoikeus hylkää Directan turvaamistoimihakemuksen ja määrää samalla myös väliaikaisen turvaamistoimen raukeamaan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta Directaa ja viittä sen vastuuhenkilöä vastaan. Suomen Yrittäjät ja Directa Oy sopivat Directan keväällä 2009 Helsingin käräjäoikeudesta hakemasta turvaamistoimesta aiheutuneen vahingonkorvausprosessin. Osana sovintoa Directa maksaa Suomen Yrittäjille korvauksia Helmikuu 2009 Toukokuu 2009 Kesä MTV3 uutisoi, että poliisi on aloittanut esitutkinnan hakemisto- ja yhteystietopalveluja tarjoavan Directan toiminnasta. Uutisen mukaan nettiluetteloyhtiö Directaa epäillään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta. Directa hakee Helsingin käräjäoikeudesta SY:ä vastaan turvaamistoimea. Hakemuksen johdosta käräjäoikeus antaa Suomen Yrittäjiä kuulematta uhkasakolla tehostetun väliaikaisen turvaamistoimen, jonka vuoksi SY ei väliaikaisesti antanut neuvoja Directa-asioissa. Suomen Yrittäjät vaatii markkinaoikeutta kieltämään Directaa menettelemästä hyvän liiketavan vastaisesti. Asia on edelleen markkinaoikeudessa vireillä. Helsingin käräjäoikeus antaa täysimittaisten pääkäsittelyjen jälkeen useita ratkaisuja, joissa Directan velkomuskanteet yrittäjiä kohtaan on hylätty. Rikosasian käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa valmisteluistunnolla. Rikosasian varsinainen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Kapuloita Hyksin rattaisiin Lääkäripalveluyritykset ry on jättänyt HYKSin Oy:n perustamisesta kantelun EU-komissiolle ja Kilpailuvirastoon. Lotta Tammelin, teksti Terveydenhuoltoalan yksityiset yritykset eivät luovu taistelusta markkinahäirikkö HYKSin Oy:n perustamissopassa. Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen mukaan on arveluttavaa, että HYKSin Oy aikoo ryhtyä harjoittamaan elinkeinotoimintaa alan palvelumarkkinoilla ja sitä pyöritetään sairaanhoitopiirin toimitiloja yksinoikeudella hyödyntäen. Liiketoimintasuunnitelman mukaan yhtiö saa hyödyntää verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja yksinoikeudella. Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Julkinen omistaja voi toki omistaa mitä tahansa tuotantoa, mutta jos se siirtyy avoimille markkinoille, niin sen täytyy pelata samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin toimijoiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi yksityissairaala HYKSin Oy:n perustamissuunnitelman lokakuun lopussa äänin ,5. Suunnitelman toteuttamisessa on kuitenkin vielä monta kysymysmerkkiä ennen kuin ensimmäistäkään potilasta voidaan kirjata sairaalaan sisään. Sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto myönsi äänestyksen jälkeen HUS:n hallitukselle luvan yksityissairaalan perustamiseen. Lääkäripalveluyritykset LPY ry valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Perusteena on yhtymävaltuuston toimivallan ylitys. Kantelu ja selvityspyyntö. Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveyspalvelualan Liitto jättivät jo lokakuun alussa kantelun EUkomissiolle HUS:n yksityissairaalan perustamisesta. Perusteena on yhtiön saaman valtiontuen aiheuttamat kilpailuvääristymät sekä yhtiön erityisasema markkinoilla, Partanen selvittää. Marraskuun alussa selvityspyyntö lähti myös Kilpailuvirastoon. LPY on jättänyt ennakkoselvityspyynnön myös Kilpailuvirastolle. Siinä LPY esittää, että Kilpailuvirasto selvittäisi ja antaisi kannanottonsa siitä, miten HYKSin Oy:n suunniteltu toiminta vaikuttaa markkinoiden toimintaan ja kilpailuolosuhteisiin alalla. Kilpailuviraston kannanottoa LPY odottaa vuoden vaihteessa ja EU-komission alkuvuodesta Ei vain Uudenmaan asia. LPY:n toiminnanjohtajan mukaan kysymys on huomattavasti suuremmasta asiasta kuin yhden sairaanhoitopiirin tavasta ratkaista omia haasteitaan. Kyseessä on merkittävä periaatteellinen ennakkopäätös, jonka vaikutukset olisi hyvä selvittää huomattavasti tehtyä tarkemmin ennen sairaalayhtiön perustamista. Asia ei suinkaan ole vain paikallinen asia, sillä HYKSin Oy:n perustaminen synnyttänee vastaavanlaisia markkinahäirikköjä myös muualle Suomeen ja muille toimialoille, Partanen epäilee. Nyt tilannetta joudutaan valitettavasti selvittämään oikeusjärjestelmän kautta. LPY tai muutkaan elinkeinoelämän toimijat eivät valita valittamisen ilosta, toiminnanjohtaja Partanen muistuttaa. Partasen mielestä on kuitenkin hyvä selvittää kunnallisen elinkeinotoiminnan rajat ja pelisäännöt ennen tämänlaisten hankkeiden toteutumista.

6 06 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Oikea työpaikka on paras lääke syrjäytymisuhkaan Juha Sipilä puolustaa Suomen Yrittäjien ideaa kouluttamattomien nuorten työllistämisestä. Eeva Ketvel, teksti Suomen Yrittäjät esitti lokakuussa uutta mallia nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Siinä yrittäjä voisi palkata työkokemusta ja koulutusta vailla olevan nuoren töihin erityisin ehdoin. Palkka voisi olla työsuhteen alussa työehtosopimuksen minimipalkkaa pienempi ja koko työaika koeaikaa, eli nuoren voisi irtisanoa, jos työ ei sujuisikaan. Idea tyrmättiin tuoreeltaan. Nyt kuuluu myös myönteistä kommenttia. Minusta idea on hyvä, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk) sanoo. Vain peruskoulun käyneitä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria on peräti Syrjäytymisuhka on valtava. Olemme nostaneet riman ammatillisessa koulutuksessa liian korkealle. Liian monella koulu jää kesken liian teoreettisena. Fakta on kuitenkin se, että käytännön tekijöitä tarvitaan edelleenkin, ja moniin tehtäviin voi kouluttautua vanhassa mestari-kisälli -suhteessa, Juha Sipilä sanoo. Pois askartelukerhoista. Viiden lapsen isän mielestä nimenomaan oikea työpaikka on nuorille monesti parasta lääkettä syrjäytymisuhkaan. Jokaisen pitäisi saada tuntea olevansa tarpeellinen ja yhteisölle hyödyllinen. Tällainen tunne ei synny väkisin keksityllä työl- Juha Sipilä haluaa etsiä keinoja millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään. Minusta syrjäytymisuhka on pahempi ongelma kuin määräaikainen pienempi palkka. Juha Sipilä listymistyöllä niin sanotuissa askartelukerhoissa, hän sanoo. Suomen Yrittäjät perustelee malliaan sillä, että yrittäjä ei uskalla työllistää kouluttamatonta nuorta, jos pitää heti sitoutua maksamaan täysi palkka ja pitämään nuori töissä, vaikka kävisi ilmi, ettei työnteko onnistukaan. Yrityksen näkökulmasta työllistämisen kynnys on korkea juuri noista syistä, Sipilä toteaa. Pitää löytää keinoja, millä yritysten työllistämiskynnystä pienennetään. Nuoren osalta se tarkoittaa myös pienemmän palkkakustannuksen hyväksymistä siihen saakka, että työtehtävät on opittu, pitkän yrittäjäuran tehnyt Sipilä sanoo. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER / EDUSKUNTA Tavoitteena työsuhde. Oppositioedustaja huomauttaa, että mallista olisi hyötyä myös yhteiskunnalle. Työttömyysmenot vähenisivät. Ja ennen kaikkea saisimme yhden uuden keinon käyttöön syrjäytymisen ehkäisemisessä. Uskon, että malli toisi pysyviä työpaikkoja ja nimenomaan niille, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan työelämän ulkopuolelle. Kritiikkiä Suomen yrittäjien idea sai erityisesti hallituksen vasemmalta laidalta. Minusta syrjäytymisuhka on pahempi ongelma kuin määräaikainen pienempi palkka. Tietenkään työnantajat eivät saa käyttää tilannetta hyväkseen, vaan pyrkimyksenä pitää olla pysyvä työsuhde. Syrjäytymisen ehkäisy ja uusien oikeiden työpaikkojen syntyminen luulisi olevan kaikkien etu ja tavoite, oppositioedustaja sanoo. Simolinna sohaisi ampiaispesää Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan avaus nuorten työllistämistä helpottavista keinoista ottaa koville vasemmistossa. Yrittäjien ehdotukseen ovat ottaneet kantaa muun muassa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja SAK:n kehittämisjohtaja Sanna Siekkinen, joka tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan. Simolinna ehdotti Seinäjoen Yrittäjäpäivillä noin kuukausi sitten, että vanhat periaatteelliset opinkappaleet on syytä unohtaa ja katsoa rehellisesti mitä on tehtävä työtilaisuuksien löytymiseksi nuorille. Hänen mukaansa suomalaisista pk-yrityksistä löytyy paljon sellaisia avustavia tehtäviä, joita varten ei nykyisin ole palkattu erikseen ketään, vaan koulutetumpi väki tekee muiden töiden ohessa nämä avustavatkin tehtävät. Nämä niin sanotut lautapojan hommat loppuivat yhteiskunnasta viimeistään 1990-luvun laman seurauksena. Myös työehtosopimusjärjestelmä on ollut omiaan poistamaan yrityksistä kaikki ne työt, joissa yrityksen saama suorite ei vastaa edes TESin mukaista vähimmäispalkkaa. Työehtosopimusten yleissitovuus ei nykypäivänä saa olla niin betoniin valettua, että se estää nuorten pääsemisen työelämään. Kysymys ei ole myöskään kahden kerroksen työmarkkinoiden luomisesta. Päinvastoin nyt pitää saada nuoret pois kellarikerroksen työttömyydestä ja ulkopuolisuudesta mukaan työelämään, Simolinna sanoi. Juha Sipilä Ikä: 50 v. Koulutus: Diplomi-insinööri Työura: Kansanedustaja (kesk) 2011-, toimitusjohtaja Fortel Invest oy:ssä ja , toimitusjohtaja Elektrobit oyj:ssä , tuotantopäällikkö ja toimitusjohtaja Solitra oy:ssä , suursarjatuotteiden tuotekehityspäällikkö LK Products oy:ssä Perhe: Vaimo, neljä poikaa ja tytär. Harrastukset: Puukaasuautoilu, sähkön tekeminen ja lenkkeily. Varovan Pekka Laitinen Perheyritysten liiton johtoon Perheyritysten liitto on valinnut hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitisen. Laitinen aloittaa kolmevuotisen puheenjohtajakautensa tammikuussa Laitinen haluaa olla mukana nostamassa kasvollisen omistajuuden merkitystä. Perheyritykset ovat aina olleet jykevä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään. Menestyvä perheyritys työllistää ja työllistämisen kautta resurssit ja hyvinvointi lisääntyvät, Laitinen toteaa. Laitisen perheyritys Varova on vuonna 1948 perustettu kuljetus- ja huolintaliike. Varova työllistää viidessä toimipisteessään 170 henkilöä. Pekka Laitisen isä Leevi K. Laitinen osti yrityksen 1960-luvun alussa itselleen. Pekka Laitisen molemmat pojat työskentelevät yhtiössä, ja myös Leevi-isä on edelleen hallituksen jäsen. Laitinen vastaanottaa Perheyritysten liiton hallituksen vetovastuun Vallila Interior Oy:n toimitusjohtajalta Anne Berneriltä. Tietoturvariskit eivät pelota Pk-yritykset eivät koe tietoturvariskiä toiminnassaan suureksi. Viestintäviraston teettämään kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosenttia arvioi tietoturvariskinsä olevan pieni ja vain neljä prosenttia piti riskiä suurena. Viime viikkojen tietovuototapaukset osoittavat, että yrityksissä on paljon tekemistä tietojen suojaamisen osaamisessa, sanoo Viestintäviraston verkot ja turvallisuus -tulosalueen johtaja Timo Lehtimäki. Kyselyssä ilmeni, että yritykset etsivät tietoturvatietoa yleisimmin internetistä. NUMERO, JOSTA SAAT OSOITTEET JOULUKORTTEIHIN. Hintatiedot numerosta tai Yrittaja_sanomat_020202_joulu_380x255mm.indd

7 päättäjät yrittävät Talous Verottaja pahoittelee Tuhansien 07 Harmaata ja hämärää Osavoitto sodassa harmaata taloutta vastaan saavutettiin, kun eduskunta hyväksyi äskettäin rakennusalaa koskevan lain pakollisesta veronumerosta ja viranomaisen ylläpitämästä veronumerorekisteristä. Lain nojalla työntekijän pakollisessa tunnistekortissa pitää näkyä Verohallinnon antama veronumero merkiksi siitä, että työmaalla toimitaan pelisääntöjen mukaan, ainakin mitä verotukseen tulee. yritysten tiedot jäivät päivittymättä Tietojärjestelmäongelmien takia lähes yrityksen tilinpäätökset päivittyivät vasta nyt. Asiakkaat ovat kyselleet yritysten luotettavuuden perään. Kimmo Koivikko, teksti Lähes yrityksen tilinpäätöstiedot ovat jääneet päivittymättä Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen välisten tietojärjestelmäongelmien takia. Käytännössä yhdenkään vuoden 2011 puolella tilikautensa päättäneen yrityksen tilinpäätöstiedot eivät siirtyneet kaupparekisteriin. Ongelmat on saatu ratkaistua vasta marraskuun alussa, ja nyt kaupparekisteri on ajan tasalla. Olemme tosi pahoillamme, että tällainen tilanne on päässyt syntymään. Palautetta on tullut yrityksistä. Esimerkiksi asiakkaat ovat epäilleet joidenkin yritysten luotettavuutta. Tämä on vakava paikka, sanoo ylitarkastaja Olli Sierla Verohallinnosta. Myös luottoluokittajat ovat kyselleet tilinpäätösten perään. Uusimpien tilinpäätöstietojen näkyminen kaupparekisterissä on tärkeää esimerkiksi niille yrityksille, jotka hakevat pankista lainaa. Pahimmassa tapauksessa koko laina voi jäädä saamatta tai ainakin marginaaleihin tehdään viilauksia. Jos joku kokee kärsineensä vahinkoa, hän voi olla yhteydessä meihin, Sierla toteaa. Järjestelmä petti. Ongelmia alkoi syntyä, kun tilinpäätöstietojen välityksessä siirryttiin teknisesti uuteen menettelyyn vuoden alussa. Ideana on niin sanottu yhden luukun periaate, jossa verottaja lähettää kaikki osakeyhtiöiden tiedot liitetietoineen Patentti- ja rekisterihallitukselle. Aiemmin yrittäjä on joutunut lähettämään esimerkiksi liitetiedot itse PRH:lle. Tietojen välitystä viivästyttivät ongelmat sekä PRH:n että Verohallinnon päässä. Verohallinnon järjestelmää testattiin ja järjestelmä toimi testeissä oikein, Olli Sierla sanoo. Suman purkaminenkaan ei sujunut aivan ongelmitta, sillä kaupparekisterin tietojärjestelmässä on rajoite, jonka mukaan järjestelmä ottaa vastaan vain yrityksen tiedot päivässä. Normaalin toimitusrytmin mukaan PRH:n olisi pitänyt saada tilinpäätöstiedot verottajalta 1 5 viikossa. Pakollinen veronumero ja siihen liittyvä rekisteri oletetaan tehokkaaksi toimeksi harmaata taloutta vastaan. Rajusti kilpaillun alan yrittäjiä on pitkään rieponut, että urakkakilpailujen voittajiksi ovat pakanneet selviytymään hämäräfirmat, jota jättävät kylmästi veronsa maksamatta. Valvontakeinojen heikkouden vuoksi se on ollut vieläpä lapsellisen helppoa. Vaikka veronumero ei olekaan ongelman lopullinen eikä aukoton ratkaisu, se on askel kohti tervettä ja tasapuolista kilpailua. Entistä osaavampi työkaveri. Jotenkin näin todettiin myös Suomen Yrittäjien eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle jätetyssä lausunnossa. Lakia voitiin valmistella laajan yksituumaisuuden vallitessa. Työntekijöiden SAK:lainen Rakennusliitto ja työantajan Rakennusteollisuus ry olivat lujasti asian kannalla. Eduskunnassa laki meni läpi sulan yksimielisyyden vallitessa. Myös valtiovarainvaliokunnan lakia koskevat lausunnot olivat yksisuuntaisen myönteisiä. Oppositiokaan ei soraääniä esittänyt. Suukopua käytiin vain siitä, kenelle suurin kunnia lain aikaansaamisesta kuuluu. Eduskuntakeskustelussa jotkut halusivat laajentaa lakia myös muille harmaalle taloudelle alttiille aloille, kuten kiinteistö- ja siivousalalle. Laki koskee useiden yritysten yhteisiä työmaita, joilla valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus on päätoteuttajalla ja omien työntekijöidensä osalta työnantajalla. Kimmo Sasi (kok.) ja muutama muu olisivat mielellään nähneet, että jonkinmoinen vastuu verotietojen toimittamisessa veroviranomaiselle voisi olla myös työntekijällä itsellään. Laki astuu voimaan joulukuun 15. päivä, ja siihen liittyviä asetuksia valtioneuvosto antaa vuoden 2012 aikana. Se on hallituksen mukaan ensimmäinen vaihe hallitusohjelman lupaamista harmaan talouden tehostetuista torjuntatoimista. Verovalvontaa on harmaan talouden torjunnan nimissä tarkoitus laajentaa myöhemmin. Vuonna 2013 ilmoitusmenettelyä aiotaan laajentaa niin, että Verohallinto saisi lähes reaaliaikaista tietoa rakennusalan työntekijöistä ja urakkasuorituksista. Nokia N9 + puhe- ja nettipaketti alk. Luottamus hyvä, valvonta parempi. Näin tavattiin kuulemma sanoa ns. reaalisosialismin maissa, kun perusteltiin arkea mutkistavaa byrokratiaa ja tarvetta kytätä kansalaisia. Sanonnan isäksi väitetään itseään Isä Aurinkoista, Josif Stalinia. Mene ja tiedä. Oli niin tai näin, valvonnan lisääminen on kaksipiippuinen miekka. Tai ehkä kaksiteräinen piippu. Valvonnan lisääminen ja erilaiset ilmoitusvelvollisuudet viranomaisille merkitsevät aina jossain määrin yritykselle hallinnollista taakkaa. Lainsäätäjän ja valvovan viranomaisen tulee harkita myös tarkoituksenmukaisuusnäkökohtia. Se on harkintaa saatavan hyödyn ja aiheutetun haitan välillä. Pienet yritykset tulevat yleensä toimeen varsin ohuella hallinnolla ja byrokratialla. Se on osa niiden kilpailuetua. Paperinpyöritykseen ja selvitysten tekemiseen viranomaisille menee aikaa, joka on pois varsinaisesta työstä /kk/24kk (alv. 0%) DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Nokia N9 -älypuhelin sekä puhe- ja nettipaketti. Lisähintaan Google-sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 /kk. Tarjous voimassa asti. On viisasta pitää huolta, ettei liiallisilla viranomaismääräyksillä ja ylimitoitetulla valvonnalla aiheuteta kohtuutonta haittaa yrityksille. Tässä mielessä onkin syytä toivottaa menestystä hyvää lainsäädäntöä ja hallintotapaa edistäville hankkeille. Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita tai tilaa tekstiviestillä numerosta Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

8 08 Terveisiä BRYSSELIstä Antti Neimala Talous Ikävätkin asiat pitää puhua Tärkeitä uudistuksia tekeillä mutta onko suunta oikea? Waldenit hoitivat sukupolvenvaihdoksen yrityskaupalla. Ennen vaihdosta perhe kävi useita tunteikkaita keskusteluja. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva Italian poliittinen kriisi voi olla euron loppu. Euron loppu alkoi viikko sitten. Lagarde: Maailmantalous voi ajautua kadotettuun vuosikymmeneen. Reuters: Saksa ja Ranska suunnittelevat jo euroalueen supistamista. Yllä on kokoelma marraskuun alun yhden päivän talousuutisten otsikoita. Ne on poimittu johtavien suomalaisten medioiden uutistarjonnasta. Uutiset ovat musertavia. Kielteisten uutisten kierre on niin syvä ja voimakas, että se ruokkii itse itseään. Mitkään toimet eivät näytä riittävän luottamuksen palauttamiseksi talouden toimintaan, poliittisesta järjestelmästä puhumattakaan. Talouskriisin suitsiminen vie päähuomion Euroopan unionin toiminnassa, kuten pitääkin. Unionilla ei ole mitään tärkeämpää tehtävää kuin rauhoittaa tilanne ja palauttaa yritysten toimintaympäristö normaaliin tilaan. Samalla on kuitenkin haettava keinoja, joilla voidaan luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle. EU:n johtajat ovat toki ymmärtäneet, että juuri nyt on äärimmäisen tärkeätä panostaa sisämarkkinoiden toimivuuteen. Yrityksiä ja kuluttajia pitää kannustaa tarttumaan niihin mahdollisuuksiin, joita yhteiset markkinat tarjoavat. Valitettavasti talouskriisi häiritsee sisämarkkinoiden tehostamistyötä. Ensinnäkin EU-instituutioiden parhaat resurssit on kohdistettu kriisinhoitoon. Tulevaisuuden rakentajat ovat hieman kuin vilttiketjussa. Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaistaminen ja pk-yritysten aseman parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitettavasti laantua, kunhan esitys annetaan. Toinen, hieman yllättävältä kuulostava ongelma on, että kriisin oloissa viedään ryminällä eteenpäin hankkeita, jotka edellyttäisivät enemmän valmistelua ja harkintaa. Yhteisinä nimittäjinä tällaisille hankkeille ovat yleinen tarve saada aikaan myönteisiä uutisia, tarve vakuuttaa kansalaisille sisämarkkinoiden toimivan heidänkin edukseen ja yksittäisten komissaarien tarve saada poliittisia voittoja. Ajankohtainen esimerkki hyvistä tavoitteista ja kyseenalaisesta sisällöstä on komission lokakuussa antama esitys yhteiseksi eurooppalaiseksi sopimuslaiksi (Common European Sales Law). On totta, että EU:n jäsenmaiden erilaisista oikeusjärjestyksistä on aiheutunut ongelmia rajat ylittävälle kaupankäynnille. Siksi on aivan oikein, että komissio pyrkii purkamaan ongelmia. Tarvitaan sääntelyjärjestelmä, joka toimii paremmin. Komission esitys on kuitenkin nostattanut perustellun kritiikin aallon. Ehdotusta vastustavat useimmat jäsenmaat sekä niin yritysten kuin kuluttajienkin edustajat. Näillä eväillä on vaikea nähdä, kuinka uusi uljas laki voisi lunastaa siihen ladatut odotukset käytännössä. Toinen saman sarjan esimerkki on komissiossa valmisteltavana oleva julkisia hankintoja koskeva lakiuudistus. Esitys on määrä antaa joulukuun puolivälissä parlamentille ja neuvostolle. Tavoitteena on taas kerran systeemin yksinkertaistaminen ja pk-yritysten aseman parantaminen. Kuulostaa hyvältä. Into voi valitettavasti laantua, kunhan esitys annetaan. Tekeillä on muutoksia, jotka toisivat hankintojen sääntelyyn sellaisia uusia elementtejä, jotka voivat haitata jo nyt käytännössä huonosti toimivaa systeemiä. Elinkaarikustannusten ja sosiaalisten ulottuvuuksien huomioiminen sekä ympäristönäkökulman korostaminen ovat tärkeitä teemoja. Jos ne viedään hankintalain sisälle väärällä tavalla, tulos voi olla katastrofaalinen. Tämän takia yritysten edusmiehet ovat vastustaneet koko hanketta: Pandoran lipas pysyköön kiinni. Kummassakin esimerkkitapauksessa komissio on jättänyt sidosryhmien kritiikin huomiotta. Sopimuslakiesitys on komissaari Redingin lempilapsi, hankintalakiuudistus taas komissaari Barnierin päähänpinttymä. Neuvoston ja parlamentin soisi noudattavan suurempaa harkintaa näiden tärkeiden uudistusten käsittelyssä. Ennuste ei ole hyvä. Yrityksen sujuva sukupolvenvaihdos on paperilla helppoa, mutta käytännössä varsin mutkikasta. Tämän sai huomata myös helsinkiläinen Risto Walden. Hänen eteensä tuli kolmisen vuotta sitten tilanne, jossa isän pyörittämälle tilitoimistolle oli löydettävä jatkaja tai laitettava lappu luukulle. Isällä oli tuolloin ikää jo yli 70 vuotta, mutta hän ei yksinkertaisesti halunnut luopua firmansa vetämisestä, vaikka olimme sisarusten kanssa siihen patistaneet jo vuosikaudet. Vasta liikuntavamma sai pään kääntymään. Eli käsittääkseni aika tyypillinen tarina monessa pienessä pk-yrityksessä, Walden muistelee. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä ja vuonna 1985 Kaarle Waldenin omistukseen yrityskaupalla siirtynyt Bilanssi Oy oli vain yksi energisen ja osaavan yrittäjän tilitoimistoista. Muista hän oli luopunut asteittain vuosien varrella, mutta Bilanssissa työpäivät jatkuivat entiseen malliin, vaikka virallinen eläkeikä oli täyttynyt jo aikoja sitten. Se näkyi luonnollisesti myös firman tunnusluvuissa ja kehityspanoksissa. Monet avainluvut olivat kääntyneet hiljalleen alaspäin ja investoinnit jääneet vähiin, Walden toteaa. Kissa pöydälle. Yrittäjäisän liikuntavamman jälkeen Bilanssin sukupolvenvaihdos käynnistyi koko perheen yhteisellä palaverilla, jossa kissa nostettiin pöydälle ja eri vaihtoehdot, myös ne kaikkein ikävimmät, käytiin avoimesti läpi. Etuna oli, että jatkajaksi oli tarjolla toimialan asiantuntija. Isän firma oli tullut minulle tutuksi jo opiskeluvuosina ja avustelin siellä satunnaisesti erilaisissa hommissa palkanlaskennasta varastojen järjestämiseen. Jatkamispäätös vaati tottakai kypsyttelyä. Merkittävistä modernisointitarpeista huolimatta firmalla oli osaava ja kokenut henkilöstö, hyvä maine ja asiakaskunta sekä tätä kautta kehityspotentiaalia, Walden muistelee. Päätöstä helpotti sekin, että muun muassa verohallinnossa ja kauppakorkeakoulussa työskennellyt veroekspertti oli asteittain jo valmistautunut konsulttiyrittäjyyteen. Kovin ja perusteellisin miettiminen oli lopulta siinä, kuin- Lappua ei tarvinnut laittaa tilitoimisto Bilanssi Oy:n luukulle, kun Risto Walden päätti jatkaa isänsä jalanjäljissä. Paperilla sukupolvenvaihdos on helppoa, mutta käytännössä kuitenkin mutkikasta, kertoo jopa alan ammattilainen, veroekspertti, Walden. Sukupolvenvaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvistä pykälistä. Risto Walden ka omistajanvaihdos saataisiin hoidetuksi kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kohtuullisin veroseuraamuksin. Parhaaksi vaihtoehdoksi nousi perinnön sijasta ihan perinteinen yrityskauppa käypään hintaan, Walden toteaa. Lähde ajoissa liikkeelle Bilanssin tapauksessa yrityksen siirto isältä pojalle sujui lopulta sutjakkaasti, kiitos tarkan tilannekartoituksen, huolellisen suunnittelun ja perillisten kesken löytyneen yhteisymmärryksen. Risto Waldenin neuvot sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä oleville yrittäjille ovatkin selkeät. Niistä ensimmäinen on se, että liikkeelle lähdetään ajoissa eikä vasta pakon edessä. Ihmisellä on tapana siirtää vaikeita asioita kalenterissa eteenpäin ja tämä pätee myös sukupolvenvaihdoksiin. Asia pitää ottaa ajoissa puheeksi ja siirtyä sitten sanoista myös tekoihin, Walden toteaa. Toinen avainasia on jatkajan motivaatio. Väkisin syliin lankeava yritys voi pahimmillaan olla perilliselle henkinen ja taloudellinen taakka, joka ajaa sekä yrityksen että yrittäjän Tunteet mukana. Pääsyynä oli rahoitustaakan tasaisempi jakaantuminen sekä perillisten että perittävän kesken. Jos olisin saanut Bilanssin suorana perintönä, minun olisi pitänyt maksaa siitä toiset sisarukset ulos tai isän kompensoida lahja muille sisaruksille. Pankkilainaa voi maksaa useita vuosia, mutta verot on hoidettava määräpäivänä, Walden toteaa. Vuonna 2008 tehdyn omistajavaihdoksen jälkeen Bilanssi on kasvanut ja laajentunut laskenta- ja verokonsultointiin. Yhtiössä on investoitu niin tietojärjestelmiin, toimitiloihin kuin henkilöstön osaamiseen. Työntekijöitä on jo 12 ja liikevaihto lähestyy miljoonaa euroa. Yleisenä ohjeena voi sanoa, että sukupolvenvaihdos on aina haasteellinen paikka, vaikka olisikin selvillä siihen liittyvistä pykälistä. Mukana on usein myös suuria rahoituskysymyksiä ja tunteita, Walden lisää. Keneltä sitten kysyä neuvoa, kun asia tulee ajankohtaiseksi? Tilitoimistosta, pankista vai lakimieheltä? Itse kysyisin ensin yrittäjäkollegoilta, jotka tuon sukupolvenvaihdoksen ovat jo tehneet. Käytännön kokemusta ei mikään kirjatieto täysin korvaa. ahdinkoon. Yrityksen tarkka tilannekartoitus ja tulevaisuudennäkymien selvittäminen on tärkeää. Jos ne ovat hyvällä tolalla, se nostaa aina myös seuraavan yrittäjän innostusta, Walden muistuttaa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin löytää yhteisen pöydän ääressä ratkaisu, joka ei tuota liian raskaita vero- tai rahoitusseuraamuksia yhdellekään asianosaiselle. Suoraan perintönä annettu yritys tuottaa perijälleen mojovan jälkilaskun, josta riittää usein maksettavaa myös sisaruksille. Luopuva yrittäjä jää puolestaan ilman yrityksensä myyntituloja ja niiden tuomaa eläkevuosien talousturvaa. Valitettavasti tämä kokonaisuus on monessa sukupolvenvaihdoksessa ylitsepääsemätön yhtälö, Walden toteaa. Minimoi verotus yritysjärjestelyissä Yhtiöillä voi monesta syystä olla paineita yrityksen toiminnan tai omistuksen uudelleenjärjestelyyn. Taustalla saattaa olla aikaisemmin toteutettu kilpailijan hankinta, tarve yhdistää useampi yhtiö hallinnon keventämiseksi taikka tarve erottaa yhtiön operatiivinen toiminta ja kiinteistöt erillisiksi yhtiöikseen. Myös Euroopan velkakriisiin liittyvä taloudellinen epävarmuus saattaa johtaa tarpeeseen muokata yhtiön liiketoimintaa tai omistusta. Yritysjärjestelyitä toteutettaessa riskinä kuitenkin on, että mikäli järjestely ei noudata elinkeinoverolain säännöksiä, seurauksena voi olla yllättäviä ja huomattaviakin veroseuraamuksia. Ennakkotietohakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla olevasta yritysjärjestelystä. Hanna Palkonen Sulautuminen ja jakautuminen. Elinkeinoverolain 52 a :n mukaan sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa vähintään yksi sulautuva yhtiö siirtää kaikki varansa ja velkansa vastaanottavalle yhtiölle, ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike saa olla myös rahaa, mutta sen määrä on rajoitettu kymmeneen prosenttiin vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta. Vastaavasti elinkeinoverolain 52 c :n mukaan jakautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat jakautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia osakkeita tai rahaa vastaavin edellytyksin kuin sulautumisessa. Mikäli yritysjärjestely toteutetaan edellä mainittujen elinkeinoverolain yritysjärjestelysäännösten mukaisesti, keskeinen etu liittyy jatkuvuusperiaatteeseen: sulautuvan tai jakautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Mikäli järjestelyssä sen sijaan ei noudateta elinkeinoverolain määräyksiä, on kyseessä yhtiöoikeuden näkökulmasta sulautuminen tai jakautuminen, mutta verotuksessa asia käsitellään elinkeinoverolain 51 d :n mukaisena yhtiön purkuna. Joissakin oikeustapauksissa verotuksellinen kysymys on koskenut sulautumis- ja jakautumisvastiketta ja sen jakautumista osakkeenomistajille. Korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikaisesta oikeuskäytännöstä voidaan nostaa esille KHO 2011:2, jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a ja 52 b :n säännöksiä sulautumisesta, vaikka sulautuvan yhtiön osakkeenomistajana olevalle vastaanottavalle yhtiölle ei suoritettu sulautumisvastiketta. Edelleen tapauksessa KHO 2010:79 korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautuvan yhtiön omistavalla henkilöllä ei ollut tarvetta saada sulautumisvastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia osakkeita, koska hän omisti vastaanottavan yhtiön joka tapauksessa kokonaan. Sulautumiseen voitiin soveltaa EVL 52 a ja 52 b :n säännöksiä sulautumisesta. Varmista järjestely. Yritysjärjestelyn veroneutraalisuus voidaan varmistaa hakemalla Verohallinnolta verotusmenet- JARI KIPPOLA Hanna Palkonen toimii veroasiantuntijana KPMG:llä keskittyen omistajajohtoisten perhe- ja kasvuyritysten veropalveluihin. telylain 85 :n mukaista ennakkotietoa tietoa siitä, kuinka Verohallinto tulee hakemuksessa tarkoitetussa asiassa verotusta toimitettaessa menettelemään. Ennakkotietohakemuksessa tulee antaa mahdollisimman tarkka kuvaus suunnitteilla olevasta yritysjärjestelystä ja hakemukseen tulee liittää kaikki asian ratkaisemieksi tarvittavat selvitykset. Haetaan asiaan ennakkotietoa tai ei, yritysjärjestelyn asianmukaisella ja asiantuntevalla suunnittelulla on suuri merkitys järjestelystä johtuvien veroseuraamusten ennakoinnissa ja minimoinnissa. Henkilöyhtiöidenkin verotusta kevennettävä Suomen Yrittäjät ja Maataloustuottajien Keskusliitto vaativat elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotuksen keventämistä tasapuolisesti osakeyhtiön verokannan laskun kanssa. SY ja MTK vaativat, että kun osakeyhtiön verokantaa alennetaan, myös muiden yritysmuotojen verotusta tulee madaltaa. Kun pääomaverokantaa korotetaan ja osakeyhtiöihin sovellettavaa yhteisöverokantaa alennetaan, elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden pääomatulo-osuuden verotus kiristyy noin 7,1 prosenttia. Kiristys iskee yrityskentässä erityisesti nettovaroja kartuttaneisiin ja työllistäviin pienyrityksiin sekä ajaa muuttamaan toimintaa osakeyhtiöksi. Verotuksen kiristyminen voidaan estää säätämällä elinkeinotoiminnan ja maatalouden pääomatulo-osuus, metsätalouden pääomatulo sekä yhtymän osakkaan tuloosuuden pääomatulo-osuus esimerkiksi 90-prosenttisesti veronalaiseksi. SY:n ja MTK:n mukaan muutos tulee valmistella siten, että sitä voidaan soveltaa jo vuoden 2012 alusta lukien.

9 09

10 10 Talous Turha mustasukkaisuus sulkee ovet Yhteistyö muiden yritysten kanssa antaa cleantech-alan pk-yritykselle tarpeellisia vientimahdollisuuksia. Ovet ulkomaisille markkinoille avautuvat muun muassa suuremman yrityksen kumppanina. Anniina Makkonen, teksti Molok Oy, kuvat Suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä. Finpron ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen kertoo, että pienet kotimarkkinat saavat monet yritykset suuntaamaan ulkomaille. Hulkkosen mukaan suurin haaste viennissä on vastata kysyntään. Tarjonnan tulee täyttää tarpeet vientimaissa. Teknologian lisäksi tärkeää on oikea konseptointi, rahoitus ja hyvien kumppanuuksien löytäminen. Yleisimpiä tapoja pk-yrityksille päästä vientimarkkinoille on kumppanuus suuremman yhtiön kanssa, Hulkkonen toteaa. Käytännössä yhteistyö cleantech-alalla lähtee usein loppuasiakkaan tarpeesta, kuten vesihuollosta tai jätehuollosta. Vastuullinen päätoimija kerää toimittajat eri osa alueille. Molok löysi kaverin. Vastaavalla tavalla toimi myös nokialainen Molok Oy. Molokin perustaja Veikko Salli kehitti syväkeräysjärjestelmän, jossa kaksi kolmasosaa jätekeräysastiasta on maanpinnan alapuolella. Ensimmäisenä jäteastiat yleistyivät tieverkoston levähdyspaikoilla, mutta nyt ne ovat levinneet Sveitsin alppikylistä Kiinan suurkaupunkeihin. Yksi Molokin yhteistyökumppaneista on Cargotecin kuormankäsittelyyn erikoistunut liiketoiminta-alue Hiab. Hiab vastaa Molokin jätteiden syväkeräysjärjestelmien myynnistä Aasiassa. Molokin järjestelmät muodostavat tärkeän osan Hiabin ympäristöliiketoiminnan tarjonnasta. Yhteistyö Hiabin kanssa on Molokin toimitusjohtajan Jukka Blomin mukaan tuonut selviä etuja molemmille. Hiab on avannut markkinat Molokille useisiin muihin Kiinan suurkaupunkeihin. Hiab taas pystyy Molokin avulla tarjoamaan kokonaisvaltaista ratkaisua asiakkaille. Laajaa näkyvyyttä. Yksi suurimmista ja merkittävimmistä yhteisistä hankkeista oli Pekingin Olympiapuiston jätehuolto. Molokin syväkeräyssäiliöitä oli Olympiapuistossa noin 200 hehtaarin alueella, jolla sijaitsevat puiston virkistysalueet, ku- Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maailmanmestaruus omassa toiminnassa. Kotimarkkinoilla kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa. Santtu Hulkkonen ten kahvilat ja ravintolat. Molok toimitti säiliöt, Hiab suoritti tyhjennyksen. Sekä Molok että Hiab pääsivät tällä todelliselle näköalapaikalle, Blom sanoo. Aasian-toiminnassa Molok ja Hiab ottavat huomioon paikallisen kulttuurin sekä jätehuollon yhteiskunnallisen merkityksen. Ratkaisut kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Pekingin lisäksi Molok ja Hiab ovat toimineet muun muassa Nanjingissa. Yhtiöt toteuttivat pilottihankkeen, jossa syväkeräysjärjestelmän, puristinkonttien ja siirtokuljetusautojen yhdistelmällä vähennettiin selvästi jätevirran ympäristökuormitusta. Molok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Blomin mukaan yhteistyö kuorman- ja lastinkäsittelyalan yrityksen Hiabin kanssa tuo selviä etuja molemmille. Hiab on avannut Molokille markkinoita Kiinaan, ja Molokin ansiosta Hiab pystyy tarjoamaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja asiakkailleen. Pk-yrityksille työnsarkaa vuosikymmeniksi Finpron ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen kertoo, että Suomi on cleantech-alalla merkittävämpi toimija kuin mitä maan koko antaisi ymmärtää. Suomessa toimii pari tuhatta yritystä, joista suuria yrityksiä on joitain kymmeniä. Pääosa alan toimijoista on pk-yrityksiä. Sadan merkittävimmän toimijan liikevaihto on lähes 18 miljardia euroa, mikä kattaa 95 prosenttia alan liikevaihdosta. Vuoden 2011 kasvuksi ennustettiin keväällä liki kymmentä prosenttia, mutta Hulkkonen ei usko sen täysin toteutuvan. Pkyrityksillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Cleantech-ala kasvoi myös vuonna 2009 taantumasta huolimatta. Kasvua tekivät erityisesti pk-yritykset, Hulkkonen sanoo. Suomen lisäksi johtavia cleantech-maita ovat muut Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa. Suurimmat uhat tulevat perinteisistä vientimaista Kiinasta ja Intiasta, jossa kotimarkkinat kasvavat. Nyt kannattaa ottaa kaikki irti osaamisesta. Suomalaiset yritykset voivat tuoda taitoa ja lisäarvoa vielä pitkään. Hulkkosen mukaan cleantech-alalla riittää tekemistä kymmeniksi vuosiksi. Mahdollisuuksia riittää teollisuuden energiatehokkuudessa tai rakentamisessa. Suomessa on myös globaalisti tärkeää vesi- ja jäteosaamista. Menestystä haluavan pk-yrityksen pitää nähdä maailmanmestaruus omassa toiminnassa. Kotimarkkinoilla kasvumahdollisuudet ovat rajalliset, joten osaaminen pitää nähdä suuressa mittakaavassa. Suomessa cleantech-alasta yli puolet liittyy teollisuuden energiatehokkuuteen. Kovimmat kasvuodotukset liittyvät uusiutuvaan energiaan, kuten tuuleen ja biopolttoaineisiin. Suomessa osataan uusiutuva bioenergia. Esimerkiksi ketju metsäteollisuuden hakkuujätteiden hyödyntämisestä sähkön ja lämmön tuotantoon on tehokas, Hulkkonen kehuu. Pohjois-Savossa vaarassa jopa 600 työpaikkaa vuosittain Vuosittain noin pk-yritystä Pohjois-Savossa tulee omistajanvaihdostilanteeseen. Näissä yrityksissä työskentelee arvion mukaan noin 600 henkilöä. Alueemme hyvinvoinnin ja verotulojen turvaamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää työpaikat omistajanvaihdoksissa, toteaa Savon Yrittäjien projektipäällikkö Simo Sutinen. EU:ssa tehdyn selvityksen mukaan valmiin yrityksen ostaminen on uuden yrityksen perustamiseen verrattuna noin kolme kertaa turvallisempi vaihtoehto aloittaa yrittäjänä. Lisäksi noin 70 prosenttia omistajanvaihdoksen toteuttaneista yrityksistä kasvattaa liikevaihtoa. Aloittava yrittäjä voisi miettiä millaisia mahdollisuuksia on lähistön yrityksissä ja kartoittaa tilannetta ennen yrityksen perustamista, Simo Sutinen neuvoo. Savon Yrittäjät on uudistanut omistajavaihdoksien helpottamiseksi Pohjois-Savon Yrityspörssiä. Yrityspörssi on maakunnallisesti avoin foorumi, jossa julkaistaan yritysten osto- ja myynti-ilmoituksia. Tavoitteenamme on tuoda kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot maakunnallisen palvelun piiriin, jolloin voimme yhdessä tarjota kattavan avun omistajanvaihdoksissa, kertoo Sutinen. Pohjois-Savon Yrityspörssi on osoitteessa: Eficode laajenee Eurooppaan It-palvelutalo Eficode on laajentanut Autonomy Corporationin ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaansa yritysostolla. Nuori yritys toimii Suomen, Kiinan ja Venäjän lisäksi nyt myös Tanskassa ja Isosssa-Britanniassa. Helsingissä pääkonttoriaan pitävä it-palvelutalo Eficode on ostanut Kööpenhaminassa ja Lontoossa toimivan Autonomyn ohjelmistotuotteiden implementaatioon ja jälleenmyyntiin erikoistuneen Videnhuset a/s:n. Yrityskaupan myötä Eficodesta tulee Pohjoismaiden suurin Autonomyn implementaatiopartneri ja jälleenmyyjä. HP:n omistama Autonomy kehittää organisaatioiden tiedonhallinnan ja liiketoimintaprosessien automatisaation ratkaisuja. Eficode arvioi henkilöstömääränsä kasvavan yrityskaupan seurauksena kuluvan vuoden aikana nykyisestä yli sataan. Etsimme sinua yritteliäs Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta Valaisinyritys palaa Kiinasta kotiin Valtavalo investoi Kajaaniin lähes miljoonan. Kiinassa oli kasapäin ongelmia aina sähkönsaannista logistiikkaan. Kimmo Koivikko, teksti Toni Etelämäki, kuva Led-valoputkista tunnettu Valtavalo siirtää koko tuotantonsa Kajaaniin. Aiemmin yhtiön valoputket valmistettiin pelkästään Kiinassa, mutta omistajien mukaan ongelmia kasaantui vieraalla maaperällä lopulta liikaa. Meillä oli paljon ongelmia aina sähkönsaannista logistiikkaan. Myös työntekijät vaihtuivat tiuhaan, ja tekniikan suojaaminen on työlästä maassa, jossa on vallalla kopiointikulttuuri. Yllättäviä sivukustannuksia tuli todella paljon, sanoo Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen. Laatikainen kertoo myös esimerkin. Hänen mukaansa Kiinassa on tyypillisesti oven takana odottamassa maalta tulleita, jotka haluavat töihin. Kun he oppivat työn, alkavat palkkaneuvottelut isomman palkan toivossa. Ja jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti, Laatikainen kuvailee. Logistiikassa ylimääräisiä kustannuksia aiheutti lentorahti. Kasvuyritys tarvitsee tavaraa tarvittaessa nopeasti, jotta varasto ei tyhjene. Jos et maksa, työntekijä vaihtaa firmaa ja laatu kärsii. Jos taas maksat, kärsii budjetti. Markku Laatikainen Samaan aikaan purkautuivat tulivuoret ja oli lentolakkoja. Kiinan tullikin teki yllättäviä tarkastuksia, Laatikainen muistelee. Miljoona Kajaaniin. Valtavalo ei ole ensimmäinen pk-yritys, joka huomaa tuotantovaikeudet Kiinassa ja palaa Suomeen. Yhtiö investoi kotikaupunkiinsa Kajaaniin lähes miljoona euroa ja aloittaa valoputkituotannon Renforsin Rannan yritysalueella ensi vuoden alussa. Miljoonan euron kaivaminen ei ole pieni raha yritykselle, jonka liikevaihto lähentelee tänä vuonna kahta miljoonaa. Osakeannilla saimme kasaan puolet summasta, ja loppu on pankkilainaa, Laatikainen sanoo. Valtavalon toimitusjohtaja Markku Laatikainen sanoo, että kajaanilaisyrityksen piti alun perinkin siirtää jossain vaiheessa tuotantonsa Suomeen. Se aika on nyt. Tuotanto on myös pitkälti automatisoitu, joten henkilöstökustannukset pysyvät kurissa. Automatisoitua robottilinjastoa on kehitetty yhdessä kuopiolaisen EID Techin kanssa parin vuoden ajan. Kolme vuotta vanhalla yrityksellä on kovat kasvutavoitteet. Liikevaihto on tarkoitus tuplata vuosittain. Valtavalo valmistaa led-valoputkia, joilla pääsääntöisesti korvataan perinteiset loisteputket. Yhtiön pääasiakkaita ovat paljon valoa tarvitsevat teollisuusyritykset ja julkinen sektori. Led-valo on edullisempi, jos valot palavat yli tuntia vuodessa, Laatikainen sanoo.

11 Talous 11 Oikeilla valinnoilla säästää tuhansia euroja Tehokas materiaalien käyttö säästää rahan lisäksi myös ympäristöä. Arja Haukkasalo, teksti Raaka-aineet ovat tuotantoyrityksille usein suurin yksittäinen kustannuserä. Esimerkiksi Uponor Oy:n Forssan-tehtaalla raaka-aineiden osuus on noin 90 prosenttia materiaalivirtojen kokonaiskustannuksista. Uponor oli yksi Motivan materiaalikatselmuksen viidestä pilottiyrityksestä. Uponorissa havaittiin, että muovien käytön optimoinnilla yrityksen kustannukset vähenevät keskimäärin 1450 euroa säästettyä muovitonnia kohden. Rahan ja luonnonvarojen säästöt tulevat ilmi vasta, kun lasketaan materiaalivirrat ja niiden kustannukset tuotannon alkupäästä valmiiseen tuotteeseen saakka. Hukkamateriaalikin maksaa, muistuttaa Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund. Katselmustukea yrityksille. Österlund muistuttaa tulevaisuuden haasteista. Samalla kun tuotanto ja kysyntä kasvavat kehittyvissä maissa, maailman luonnonvarat ehtyvät ja kilpailu raaka-aineista nostaa niiden hintaa. Materiaalien tehokas käyttö säästää rahaa ja ympäristöä. Jätteiden määrän minimointi ja hyötykäyttö jossain toisessa prosessissa on erittäin järkevää, Österlund sanoo. Motivan materiaalikatselmusmalli on nyt valmis, ja hankkeessa mukana olevilla konsulteilla on lupa ryhtyä työhön sen pohjalta. Tavoite ensi vuodelle on materiaalikatselmusta. Keskikokoisen yrityksen katselmus vie aikaa keskimäärin 2 3 henkilötyökuukautta ja maksaa euroa. Motiva korvaa noin kolmasosan summasta kehityshankkeen varoista. Österlundin mukaan tavoitteena on saada materiaalitehokkuuskatselmuksille energiakatselmusten kaltainen valtiontukijärjestelmä vuonna Paljon potentiaalia. Pilottivaiheessa tehdyt materiaalikatselmukset Uponorissa, Oraksessa, Kidexissä, Lumonissa ja Uudenkaupungin Rautavalimossa ovat paljastaneet useiden satojen tuhansien eurojen vuosittaisen säästöpotentiaalin. Motivan materiaalitehokkuusyksikön asiantuntija Paula Eskola korostaa, että kaikki toimenpiteet eivät vaadi investointeja. Usein riittää toimintatapojen kohennus ohjeistuksella, koulutuksella ja tuotantoprosessin tarkemmalla valvonnalla. Tiedä nykytilanteesi. Parvekejulkisivutuotteita ja lasiterasseja valmistavan Lumonin katselmuksessa nousi esiin 68 parannusehdotusta ja peräti lähes euron vuotuinen säästöpotentiaali. Merkittävimmät säästöt saadaan tehostamalla lasin jumbolevyn optimointia, analysoimalla hävikkiä entistä tarkemmin sekä vähentämällä alumiiniprofiilin sahaushukkaa, kertoo Lumonin tuotantojohtaja Pekka Oikarinen. Hänen mukaansa nykytilan analyysi helpottaa tulevien kehittämisprojektien käynnistämisessä. Kiteeläisen pöytien kansilevyjen ja kaappikomponenttien sopimusvalmistajan Kidexin materiaalikatselmuksessa löytyi 17 parannusehdotusta ja yli 50 konkreettista toimenpide- ja säästöehdotusta. Säästöpotentiaaliksi arvioitiin euroa vuodessa, investointitarpeeksi euroa. Puolet ehdotuksista voidaan ottaa melko nopeasti käyttöön pelkästään tarkkaavaisuutta lisäämällä, kertoo Kidexin toimitusjohtaja Mika Kärnä. Jalanjäljille mittarit EU-komissio julkisti syyskuussa etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa. Makro- ja mikrotason visio ulottuu vuoteen Välitavoitevuosi on Komissio lanseeraa Euroopan luonnonvarojen tuottavuudelle yhteiset mittarit. Tarkoitus on tilastoida tuotteiden ja palvelujen jalanjäljet elinkaariarvioinnin ja muiden jo olemassa olevien mallien pohjalta. Ohjausvälineenä toimii ekosuunnitteludirektiivi. Komission alustavassa ehdotuksessa jäsenmaat aiotaan asettaa paremmuusjärjestykseen vertaamalla bruttokansantuotetta materiaalien kokonaiskulutukseen. Mittaria on kritisoitu, sillä se kohtelee kaikkia luonnonvaroja yhtenä massana, eikä erottele esimerkiksi soraa ja puuta. Suomen hallituksen ehdotus kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi ohjaa kehitystä samaan suuntaan komission suunnitelman kanssa. Savaterra siivoaa maata Ranskassa Saastuneiden maiden ja yhdyskuntalietteen käsittelyyn erikoistunut rovaniemeläisyritys Savaterra on saanut merkittävän urakan Ranskasta. Savaterran työmaa on Ranskan rautateiden entinen ratapölkkykyllästämö, jonka kreosoottisaasteen maaperälle aiheuttamat vahingot puhdistetaan paikan päällä. Ranskan valtion omistaman rautatieliikenneyhtiön (SNCF) tarjoama urakka avautui Sava Group -konserniin kuuluvalle rovaniemeläisyritykselle kaksi vuotta kestäneiden sopimusneuvottelujen jälkeen. Savaterran teknisen johtajan Jussi Uotilan mukaan sopimus ja aloitettu puhdistustyö on hyvä osoitus siitä luottamuksesta, jota Suomen johtaviin ympäristöteknologian yrityksiin kuuluvaa Savaterraa kohtaan tunnetaan Suomessa ja maamme rajojen ulkopuolella. Näytöt ja referenssit puhuvat puolestaan. Me käytämme huomispäivän menetelmiä poistamaan entiset ja mahdolliset tulevaisuuden ongelmat. Kaiken lisäksi tämä tapahtuu lopullisesti ja kokonaistaloudellisesti. EU:n normien mukaisesti. Pilaantuneiden maiden käsittelyn eturiviin Savaterra on edennyt kolmella tärkeällä tekijällä: laitteiston siirrettävyydellä, täyttämällä EU:n normit ja päästömääräykset sekä kustannustehokkuudella. Savaterran Ranskan-urakka toteutetaankin EU:n jätteidenkäsittelydirektiivin mukaisesti. Me emme loppusijoita, vaan me siivoamme saasteet pois, sanoo Uotila. Hänen mielestään on järjetöntä ajaa ongelmallisia maita kaatopaikalle. Rovaniemeläisyritys on kuljettanut kalustonsa ja noin kymmenen hengen miehistönsä Ranskaan työmaallensa. Saastuneen maan arvioidaan ulottuvan 7 8 metriin. Työn arvioidaan olevan valmis ensi keväänä. TESTIVOITTAJA DIESELFARMARIVERTAILU Tuulilasi (8/2011) Mehufirma palkittiin rohkeista ratkaisuistaan Marjavasu Oy on voittanut tämänvuotisen InnoElma-palkinnon ELMA-maaseutumessuilla euron arvoinen palkinto myönnettiin innovatiiviselle elintarvikeyritykselle. Marjavasu Oy valmistaa ja pakkaa toimipisteessään Kuopiossa Delimax-tuotemerkillä mehuja ja juomatiivisteitä, joiden valmistukseen on käytetty suomalaisia marjoja. Marjavasun tuotteita tarjoillaan juoma-automaateissa hotelleissa, liikenneasemilla ja julkisen ruokapalvelun yksiköissä. Yritys toimittaa juomien lisäksi myös juoma-automaatteja. Marjavasu Oy:n toimitusjohtaja Esa Vainikainen on iloinen tunnustuksesta. Käytämme mehuissamme kotimaisia raaka-aineita aina kun vain on mahdollista ja lisäksi satsaamme mehujen tuotekehitykseen. Sen lähtökohtana on markkinoiden hyvä tutkiminen ja tunteminen, mutta lisäksi meille tärkeää on toimintaketjun ekologisuus, Esa Vainikainen kertoo. Palkintolautakunta arvosti Marjavasun rohkeutta toimia tuotteillaan tuoteryhmissä, joissa kotimaisuutta ei juuri näe. Marjavasu on lähtenyt rohkeasti kilpailemaan tuotteillaan tuoteryhmiin, joissa suomalaisia MARJAVASU tuotteita on todella vähän tai ei ollenkaan. Laajan tuoteperheen lisäksi uutena aluevaltauksena yrityksellä ovat urheilujuomat, joiden valttina on aito maku. Juomaperhe on saanut koemarkkinoinnissa hyvän vastaanoton, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi perustelee. Urheilujuomamarkkinoilla Marjavasun Fatburner-rasvanpolttojuoma on ensimmäinen suomalaisuudesta kertovalla Joutsenlipulla varustettu marjapohjainen urheilujuoma maassamme, lisää Anni-Mari Syväniemi. FORD MONDEO ja EcoBoost Edistyksellistä teknologiaa. Suorituskykyisten, uuden sukupolven EcoBoost-bensiinimoottoreiden ansiosta käytössäsi on nyt enemmän tehoa (160 hv-240 hv) ja vääntöä pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja CO 2 -päästöillä. Esimerkiksi 1.6 EcoBoost 160 hv Start/Stop-bensiinimoottori tuottaa 240 Nm väännön ja sen CO 2 -päästöt ovat vain 149 g/km. Ford Mondeo -mallisto alkaen ,13 (+ toim.kulut 600 ) Ford Mondeo EcoBoost-moottorilla alkaen ,79 (+ toim.kulut 600 ) Tervetuloa koeajolle! Golflahjat.fi -verkkokauppa on erikoistunut golflahjatavaroiden myyntiin Tervetuloa! Hinta: 19,50 Hinta: 29,90 Ford Mondeo -mallisto alkaen ,13 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 159 g/km 6.132,13 ). Ford Mondeo EcoBoost alkaen ,79 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 149 g/km 6.311,79 ). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600. Ford Mondeo -malliston CO 2 -päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,3-8,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Automaa Raisio RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Riihikallion Auto VAASA: Automaa Vaasa VANTAA: Automaa Vantaa YLIVIESKA: Autoliike Viescar

12 12 Täyttä asiaa Jussi Turunen Nuori yrittäjä Nuorisotyöttömyydestä Oli ilo olla kuulemassa Seinäjoella, Suomen Yrittäjien liittokokouksessa, järjestön kantavan huolta nuorisotyöttömyydestä. Kuten puheenjohtaja Mikko Simolinna kokouksessa totesi: Yhteiskunnalla ei ole työikäisen väestön vähentyessä varaa siihen, että suuri määrä nuoria ihmisiä jää työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Liittokokouksessa nostettiin esiin varteenotettavia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Tutustuin pääministeri Jyrki Kataisen eduskunnalle tiedonantona antamaan hallitusohjelmaan nuorisotyöttömyyden näkökulmasta. Hallitusohjelmasta löytyy useita mainintoja nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä, mutta varsinaiset ratkaisumallit tuntuvat ristiriitaisilta. Kotitalousvähennystä päätettiin heikentää merkittävästi. Säästöjä tällä haetaan 150 miljoonaa euroa. Samalla harmaan talouden torjumiseen on varattu 20 miljoonaa euroa. Oppisopimuskoulutuksen menoja hallitusohjelman mukaan vähennetään 21 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman Hallitusohjelman ratkaisumalleja lukiessa tulee mieleen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia. mukaan toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää työllistämistoimien lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoihin, oppisopimuskoulutukseen, työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Tähän vuosittaiseksi kustannukseksi on merkitty 60 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman ratkaisumalleja lukiessa tulee mieleen, että asioita on valmisteltu eri työryhmissä, jotka eivät ole olleet toistensa tekemisistä tietoisia. Suomen kansa ikääntyy, ja vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksia on pyrittävä lisäämään. Mielestäni tässä on yhtälö, jota tulisi miettiä uudestaan. Vanhuksia tulisi kannustaa hankkimaan suomalaisilta yrityksiltä palveluita, jotka edesauttavat heidän mahdollisuuksiaan kotona asumiseen. Meillä on nuorisossa työvoimapotentiaali, josta merkittävä osa voidaan työllistää kotitalouksille tarjottavien palveluiden parissa. Oppisopimuskoulutus on erinomainen työväline nuoren siirtymiseen työelämän palvelukseen. Jo nykyisin yrittäjän on mahdollista kouluttautua oppisopimuskoulutuksen avulla ammattiin. Tämä yrittäjyyden ja kouluttautumisen muoto ei valitettavasti ole monien syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tiedossa. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista tiedottamista tulee lisätä ja loppuun asti suunnitelluilla veroratkaisuilla ohjata kotitalouksien palveluhankintaa. Näin uskon nuorisotyöttömyyden vihdoin kääntyvän laskuun. Jussi Turunen Saimaan Nuohous Oy Nuorten Yrittäjien valiokunnan jäsen Drinkkejä jalat pöydällä Oululainen 1bar tarjoilee rentoja cocktaileja. Mirka Moilanen, teksti Heikki Sarviaho, kuva Neljä vuotta sitten Jukka Räisänen päätti yhdessä kavereidensa Pekka Paurolan ja Tomi Pylvänäisen kanssa laittaa drinkkibaarin pystyyn Oulun keskustaan. 1bar on cocktail- ja drinkkiravintola. Kaiken a ja o on asiakaslähtöinen palvelu ja leppoinen meininki, Räisänen kuvailee. Drinkit eivät vielä neljä vuotta sitten olleet Oulussa kovin kovassa huudossa. Baarimikkoina työskennelleet kaverukset alkoivat kuitenkin kehitellä ideaa cocktailbaarista ja miettiä, millaisia drinkkejä ihmiset haluaisivat juoda. Syntyi idea kansanomaisesta drinkkibaarista. Nykyään 1barissa saa hörppiä tuoreista raakaaineista valmistettuja drinkkejä rennossa ilmapiirissä. Meille ei tarvitse tulla kravatti kaulassa, vaan voi nostaa jalat pöydälle ja nauttia hyvistä juomista, Räisänen kertoo. Liian virallinen meininki ei Räisäsen mukaan olisi sopinut Ouluun. Nykyään saattaisi sopiakin, kun jengi on oppinut juomaan drinkkejä ja vaatimaan juomilta laatua. Baarimikot yrittävät. Kaikilla kolmella 1barin omistajalla on pitkä kokemus ravintola-alalta. Kokemuksesta ja aiemmista suhteista alan toimijoihin on Räisäsen mukaan ollut hyötyä, sillä nuorten miesten käsitys yrittämisestä ei 1barin alkuaikoina ollut vielä kovin selkeä. On me monta kertaa naurettu, että ei me ensimmäiseen kahteen vuoteen tajuttu yrittämisestä mitään. Me oltiin kaikki baarimikkoja, jotka eivät välttämättä ole niitä kaikkein numeraalisesti lahjakkaimpia ihmisiä maan päällä. Viimeisen kahden vuoden aikana yrittäminen on korostunut, kun hommat alkoivat jakautua niin, että Jukka panosti markkinointiin, Pekka keskittyi numeroihin ja Tomi otti käytännön asiat haltuun. Meillä on jokaisella oma juttunsa yrityksessä. Tietotaitoa on nyt huomattavasti enemmän, kun jokainen meistä on ottanut oman alueensa haltuun. Onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiiliksestä. Jukka Räisänen Oma juttu. 1barin asiakaskunta on Räisäsen mukaan nuorentunut vuosien saatossa. Suurimmaksi osaksi asiakkaat ovat nuoria, alle kolmekymppisiä oululaisia. Alkuillasta käy vanhempaa väkeä ja loppuiltaa kohden porukka nuorentuu. Baarin omistajat keikkuvat itse ikähaarukan ylärajoilla. En tiedä, jaksaako vanhat olla enää myöhään ravintolassa, itse en ainakaan jaksa, Räisänen hekottaa. Räisänen on tyytyväinen siihen, että vaikka Oulun keskustassa onkin runsaasti ravintoloita, ovat oululaiset ravintolat kivasti keksineet oman juttunsa ja kaikilla on tarjota asiakkaille jotain erilaista. On brittipubeja, irkkupubeja, livebaareja, cocktailravintoloita, yökerhoja. Jos kaupungissa olisi viisi irkkupubia vierekkäin, alkaisi se aika nopeasti menettää hohtonsa, Räisänen miettii. Kaveria autetaan. Ravintoloiden välisestä kilpailutilanteesta huolimatta ovat oululaiset baarit Räisäsen mukaan kavereita keskenään. Kaikki hyötyvät, kun kaveria autetaan ja tapahtumia järjestetään yhteistoimin. Se on onni onnettomuudessa, että Oulussa ei ole ihan järjetöntä hintakilpailua. Enemmän porukka tässä kaupungissa arvostaa laatua, ja onneksi löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän myös fiiliksestä. Kilpailutilanteessa alkoholiveron korotukset eivät ainakaan helpota yrittäjän arkea. 1barin olemassaolon aikana alkoholiveroa on nostettu neljän vuoden aikana jo kuusi kertaa. Ravintoloitsija joutuu tiukan paikan eteen, kun katteet on revittävä jostain. On pakko nostaa hintoja ja panostaa tuntitehokkuuteen. Me olemme tehneet sellaisen päätöksen, ettei me haluta olla se kallein, mutta ei myöskään se halvin baari. Meillä on Pekka Paurola (vas.) ja Jukka Räisänen halusivat perustaa Ouluun rennon drinkkibaarin. Jukka Räisäsen vinkit menestymiseen ravintola-alalla Kokemus. Kokemus on kaikkein tärkein asia. Älä lähde soitellen sotaan! Asiakaskunta. Valmista asiakaskuntaa on hyvä olla. Ole mukava ihmisille, sitä kautta ne asiakkaat tulevat. Sijainti. Kuten kaikessa yrittämisessä, sijainti on tärkeä juttu. Idea. Muista poikkeava idea houkuttelee varmasti asiakkaista. aika järkiperäiset hinnat, ja hintojen nostossa on tultu vähän jälkijunassa. Olemme myös yrittäneet kuunnella asiakkaita ja tunnustella, mistä asiakkaat tykkäävät ja mitä he ovat valmiita maksamaan mistäkin. Hauskoja tapahtumia. 1barin omistajat ovat mukana järjestämässä tapahtumia ja vilkastuttamassa oululaista kulttuurielämää. Ravintola tekee aktiivisesti töitä muiden oululaisten tahojen kanssa ja ottaa osaa erilaisiin tapahtumiin. Vuosittain omistajat ovat esimerkiksi mukana marraskuussa järjestettävässä Movemberhankkeessa, jossa kasvatetaan viiksiä, herätetään huomiota ja lahjoitetaan rahaa miesten eturauhastutkimukseen. Samalla pidetään kemuja ja nautitaan hyviä drinkkejä. Me tehdään kaikkea, mikä kuulostaa hauskalta ja onkin hauskaa. Olen vähän sitä mieltä, että nykyään ihmiset eivät jaksa käydä ravintolassa, jos siellä ei tapahdu mitään. Vekkulit pojat ovat yrityksen pyörittämisen ohella ehtineet niittää mainetta flair bartendingissa eli baarimikkojen harrastamassa asiakkaiden viihdyttämisessä pullojen, lasien ja juomashakerien avulla. Nähdäänkö omistajien vakuuttavia temppuja myös 1barin tiskin takana? No suomalainen asiakashan on sellainen, että se haluaa sen juomansa mahdollisimman äkkiä, mutta onneksi on niitäkin, jotka tykkää katsella temppuja drinkkienvalmistuksen ohessa. Oletko sinä sellainen Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta SANKARI Työpaja kiinnittää työelämään Nastolassa työttömät nuoret miehet ovat löytäneet tiensä takaisin työelämään työpajatoiminnan kautta. Mirka Moilanen, teksti Tuoterenkaan Matka-projektissa on puolentoista vuoden aikana saatettu työelämään tai jatkokoulutukseen lähes kaksikymmentä alle 30-vuotiasta miestä. Projektin työpaja on työttömille tai syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille matalan kynnyksen väylä takaisin työelämään, itseä kiinnostavalle alalle. Työpajalla voi myös suunnitella tulevaisuutta, jos opiskelupaikkaa ei heti peruskoulun jälkeen ole löytynyt. Pääasiassa projektin työpajalla Nastolassa tehdään puusepän töitä, mutta sieltä saa valmiuksia myös yleisemmin teollisen alan työpaikkoihin. Myös esimerkiksi kierrätykseen ja metallialaan keskittyviä harjoittelupaikkoja on tarjolla Tuoterenkaan Lahden-yksikössä. Työpajatoiminta pitää sisällään työskentelyä pajalla, liikuntaa sekä ammatillisia valmiuksia edistäviä toimintapäiviä. Projektin aikana toteutetaan osallistujalle mielekäs jatkosuunnitelma. Myös naiset mukaan. Projektin työpajatoiminta kohdistettiin alun perin nuoriin miehiin, koska heidän joukossaan oli Motivoivina töinä pajalaiset ovat tehneet laserpolttokonetöitä. eniten työttömiä. Nyt toimintaa laajennetaan, ja työpaja on auki myös naisille. Tuntui, että olemme osaltamme jo käyneet läpi alkuperäiseen kohderyhmään kuuluneet nuoret miehet, joten halusimme laajentaa toiminnan kaikille avoimeksi, kertoo projektipäällikkö Jukka Karlsson. Kuinka monta naista on jo ilmoittautunut mukaan Matkatyöpajaprojektiin? Muutama nuori nainen on jo ollut mukana. Naisia ehkäpä enemmän kiinnostavia toimintoja, kuten kirjansidontaa ja JAANA TAMS myymälätoimintaa, on esimerkiksi meidän Lahden-yksikössä, mutta kyllä naisia otetaan mukaan myös vaikkapa metallitoimintoihin. Tärkeintä on, että harjoittelupaikka löytyy sellaiselta alalta, joka nuorta itseään kiinnostaa. Matka Matalan kynnyksen työpajatoiminnasta alkuun -projekti kestää vuoden 2012 loppuun asti, ja sen aikana työpajalle otetaan nuoria joustavasti ympäri vuoden. Projektin taustalla ovat Euroopan sosiaalirahasto, Nastolan kunta ja Tuoterengas. JUKKA SINKKONEN työpajatoiminta pitää sisällään myös ryhmävalmennuspäiviä. Kuvassa pajalaiset kesäisellä laavuretkellä.

13 Haastattelu: STA Travel tarjoaa nuorille suunnattuja matkoja. Pakettimatkailusta ei kuitenkaan ole kysymys. 13 Maailmalle, mars! Maailman suurin nuorten ja opiskelijoiden matkatoimisto STA Travel tekee paluun Suomen matkailumarkkinoille. Tällä kertaa suomalaisyrittäjän voimin. Mirka Moilanen, teksti Jarkko Virtanen, kuva Anna Nordbergillä riittää uskoa STA Travelin menestymiseen Suomessa. Maailman suurin nuorille ja opiskelijoille suunnattu matkatoimisto saapui Suomeen muutama vuosi sitten, mutta poistui markkinoilta vähin äänin. Nordberg epäilee, että STA Travelin aikaisempi yritys kaatui kulttuurieroihin. Matkatoimisto tuli silloin kaikkiin Pohjoismaihin samanaikaisesti, ja markkinoiden eroavaisuudet tulivat brittiläisorganisaatiolle yllätyksenä. Nyt aika on oikea uudelle yritykselle. Oleellista tässä kerrassa on se, että se tehdään nyt suomalaisyrittäjän voimin. Lokakuun alussa avatut toimitilat Helsingin keskustassa ovat Nordbergin mukaan selvästi kiinnostaneet ohikulkijoita. Ihmiset pysähtyvät ja katselevat esitteitä, joita olemme laittaneet ikkunalaudalle. Jotkut uskaltautuvat sisälle asti, mutta yleisempää on se, että käsi menee taskuun ja sieltä tulee esiin kännykkä. Luulen, että ihmiset googlaavat meidät ja sitten jatkavat matkaa, Nordberg nauraa. Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti yhdistää asiakkaitamme. Anna Nordberg Lisäarvoa matkalle. 30 vuotta toiminut STA Travel on nuorille tarkoitettu matkatoimisto. Se tarkoittaa sitä, että osa tuotteista, erityisesti lennoista on sellaisia, joihin liittyy ikäraja tai joiden ostaminen vaatii opiskelijastatuksen. Mutta tarvitaanko STA Travelin kaltaista matkatoimistoa maailmassa, jossa nuoret osaavat käyttää internetin matkahakuja ja etsiä omatoimisesti edullisia lentoja? Aina tulee olemaan niitä, jotka järjestävät kaiken itse ja aina tulee olemaan niitä matkoja, joihin ei tarvitse matkatoimistoa. Mutta on väärin ajatella, etteivät nuoret arvostaisi palvelua. Kaikki riippuu Nordbergin mukaan ihmisestä. Siitä, kuinka suuri riskinottohalu nuorella on ja missä pisteessä alkaa tuntua siltä, että tuleva matkakohde onkin ehkä aika kaukana eikä luotettavaa tietoakaan ole niin kauhean paljoa saatavilla. Myös budjetti ohjaa ihmisiä matkatoimistoon. Nuorilla on usein hyvät mahdollisuudet irtautua pitkälle matkalle, ja kun ollaan tekemässä isoa ja kallista matkaa, halutaan useimmiten varmistua siitä, että rahoille myös saadaan vastinetta. Aika on toinen rajoittava tekijä. Jos aikaa ei ole määrättömästi mutta haluaa saada matkastaan mahdollisimman paljon irti, antaa yhteistyö meidän kanssamme varmasti lisäarvoa matkalle, Nordberg vakuuttaa. Yksilöllisiä ratkaisuja. Lontoosta johdettu STA Travelin laaja kansainvälinen organisaatio pystyy tekemään edullisiaa sopimuksia lentoyhtiöiden kanssa. Näistä sopimuksista hyötyvät nyt myös STA Travelin Suomen-asiakkaat. STA Travelin lennot eivät tarkoita perinteistä meno-paluulippua samalla yhtiöllä, ei välttämättä edes samalla allianssilla, vaan yhtiön lennot ovat joustavia ja ne ovat aina vuoden voimassa. Meidän lentoliput ovat ihan fantastisia. Ne ovat halpoja, niistä voi tehdä vaikka minkälaisia kombinaatioita. Voimme tehdä maailmanympärimatkoja, jollaisia ei saa mistään muualta, Nordberg luettelee. Matkan suunnittelu lähtee Anna Nordbergin mukaan aina keskustelusta asiakkaan kanssa. Tarjouspyynnöt tulevat usein sähköpostilla tai nettisivujen kautta, mutta silloinkin asiakkaalle aina soitetaan, jotta matkasta saadaan tehtyä juuri se unelmien reissu kyseiselle henkilölle. Yli 60 maassa toimiva STA Travel yrittää tarjota monenlaisia ratkaisuja. Kaikki ei sovi kaikille, vaan vaihtoehtoja on monia. Dialogi meidän ja asiakkaan välillä on tärkeää, Nordberg kertoo. Lentolippujen ja majoituksen lisäksi STA Travelin kautta voi vuokrata auton sekä varata päiväretkiä, seikkailumatkoja ja erilaisia kiertomatkoja. Uusin hitti ovat vapaaehtoismatkat. Matkat ovat projekteja esimerkiksi luonnonsuojelun tai lasten parissa, ja niihin voi osallistua pariksi viikoksi tai reilusti pidemmäksi aikaa. Niitä voi myös tehdä osana pidempää reissua. Sen sijaan, että viettäisi kolme kuukautta rannalla, voi jossain vaiheessa osallistua vaikkapa opetusprojektiin ja opettaa lapsille englantia jossain kyläkoulussa. Asenne ja halu kokea jotain aitoa ja saada matkasta mahdollisimman paljon irti on se, mikä yhdistää asiakkaitamme. Nämä asiat ovat tärkeämpiä kuin ikä. Emme ole vain nuorten matkatoimisto. Millaiselle seikkailulle yrittäjä itse olisi valmis lähtemään? Thaikokkauskurssi on yksi, jonka haluan ehdottomasti mennä tekemään ja jostain syystä minua kiehtoo myös thain kielen alkeiskurssi. En kyllä tiedä, missä niitä alkeita käyttäisin, mutta se kiinnostaisi kauheasti! Henkilö: Anna Nordberg avasi kansainvälisen STA Travelin Suomentoimipisteen lokakuussa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteen kandidaatti.

14 14 Työelämä Lotta Tammelin, teksti Vuonna 2010 käytiin satoja verottajan ja yrittäjän välisiä oikeudenkäyntejä. On melko tavallista, että yrittäjä joutuu verottajan hampaisiin annettuaan verottajalle vahingossa virheellisiä tietoja. Joskus myös verotarkastaja ymmärtää verotarkastuksessa jotakin väärin. Kyse voi olla Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan vaikka yksikertaisesta sanavirheestä. Yhdessä tapauksessa yritys valmisti hiihtohissejä ja niissä olevia vetoankkureita. Yritys meni konkurssiin ja toimitusjohtaja laitettiin pesänselvityksessä syytteeseen ankkurivarkaudesta. Tarkastaja oli luullut, että tositteissa puhuttiin veneiden ankkureista, jollaisia ei yrityksen varastoista tietenkään löytynyt, Teperi kertoo. Itse vastuussa. Väärinkäsityksiä siis tulee, ja ne olisi vikkelästi oikaistava verottajalle, jotta oikeudelta vältyttäisiin. Käräjillä verottaja on haastava vastus. Yrittäjän on toki mahdollista todistaa syyttömyytensä. Verottaja pelaa puhtailla papereilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä. Todistustaakan kääntäminen on verottajan kanssa kuitenkin yhä vaikeaa. Verotarkastajaa uskotaan oikeudessa lähes aina, Teperi kertoo. Suurin osa verorikkeistä tai kirjanpitovirheistä ei kuitenkaan koskaan päädy oikeuteen asti, vaan ne selvitetään hallintomenettelynä, eikä niistä nosteta syytettä. Seuraamuksena näistä erheistä on yleensä korotetut jälkiverot. Huolella ja oikein tehty kirjanpito onkin helppo keino vältellä vaikeuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että viimekädessä yrittäjä on itse vastuussa kirjanpidostaan. Vaikka yrittäjä olisi aivan pösilö talousasioissa ja kirjanpitäjä olisi huolehtinut jopa yrityksen maksuliikenteestä, on vastuu aina yrittäjällä itsellään, Teperi painottaa. Aikaa kuluu. Jos verosotkuja lähdetään selvittelemään oikeuteen asti, on tiedossa pitkä ja kivinen tie. Vaikeissa talousrikosjutuissa saattaa Teperin mukaan hurahtaa kymmenenkin vuotta. Ja koko tämän ajan yrittäjä roikkuu löyhässä hirressä. Se on tässä oikeuden käymisessä kamalinta. Valtio on kuin väkivaltakoneisto, kun se tällaiseen prosessiin lähtee. Yrittäjien kohdalla tämän koneiston syyteja tuomitsemiskynnys on vielä paljon tavallisia kadunkulkijoita alhaisempi, Teperi harmittelee. Tunnistatko tästä itsesi Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta Syyllinen kunnes toisin todistetaan Verottajan kanssa käydystä oikeustaistosta on leikki kaukana. Syytetyn penkille voi joutua myös verotarkastuskertomukseen jääneen väärinkäsityksen vuoksi. Verottaja pelaa puhtailla papereilla ja myöntää myös joskus olevansa väärässä. Väinö Teperi Teperin mukaan myös verottajan kynnys tarttua veroerheisiin on aiempaa suurempi. Verottajan ammattitaito on kuitenkin lisääntynyt vuosien saatossa, ja he eivät enää puutu epäolennaisiin asioihin. Oikeusprosessi verottajaa vastaan on siis äärimmäisen raskas, mutta siitä on kuitenkin mahdollisuus selviytyä jopa voittajana. Se vaatii kuitenkin paljon selvitystyötä. Jos sekä yrittäjä että verottaja ovat sotkeneet asioita, on yrittäjän oman edun mukaista selvittää ne, ettei veropetossyytettä nosteta, Teperi muistuttaa. TYÖ- JUHTA Kinat eivät johda käräjille Verottajan lisäksi yrityksen saattaa haastaa käräjille myös toinen yritys tai yhteistyökumppani. Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajan Väinö Teperin mukaan yritykset kuitenkin sopivat useimmiten kinansa keskenään. Mutu-tietoni on se, että jos kahdella yrityksellä on kinaa, niin yksi niistä päätyy oikeuteen jos sekään, Teperi arvelee. Väinö Teperin mukaan yritystoiminnasta ei tulisi mitään, jos kaikki yritysten väliset kinat setvitettäisiin oikeussaleissa. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa tulee niin paljon virheitä, että ne sovitaan aina yritysten sisällä. On materiaali-, aikataulu- ja toimitusvirheitä. Jotta toiminta ei halvaantuisi kokonaan, virheet hoidetaan sopimalla esimerkiksi hinnanalennuksista ym. Yritysten väliset sopimismekanismit pitävät ne poissa oikeudesta. Yrittäjät tekevät mieluummin sovintoja kuin lähtevät kalliisiin oikeusprosesseihin. Oikeidenkäynnit maksavat tänä päivänä hirmuisesti. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen tapaus, kun puhutaan jo tonneista, Teperi muistuttaa. Väinö Teperi Lady Trainer pidentää työuraasi Lady Trainer -palvelu pyörähti käyntiin Lady Line -kuntokeskuksissa. Mirka Moilanen, teksti Lady Line Internationalin kehityspäällikkö Sarita Nobile, mikä on Lady Trainer? Lady Trainer -palvelu on suunniteltu yhdessä työterveystahon kanssa. Yhteistyö Lady Trainerin kanssa rakentaa sillan fysioterapeutin tai lääkärin työn ja työuria pidentävän, terveen elämäntavan löytämisen välille. Tähän saakka sairaudenhoito ja ennaltaehkäisevä hoito liikunnan muodossa ovat olleet vahvasti erillisiä toimijoita. Oho! Lady Trainer onkin siis henkilö. Mitä hän tekee? Lady Trainer on henkilökohtainen valmentaja, joka on erikoistunut kohtaamaan ne asiakkaat, joiden tulisi aloittaa terveellisempi elämäntapa oman terveydentilansa takia. Asiakkaalta saattaa puuttua motivaatio liikkumiseen tai hänen terveydentilansa saattaa asettaa omat haasteensa liikunnan aloittamiselle. Koska tuote on suunniteltu nimenomaan naisille, kuuluu Lady Trainerin osaamiseen myös naisen elinkaaren eri vaiheet: raskaudet, ruuhkavuodet ja vaihdevuodet sekä tietenkin niiden asettamat fysiologiset ja henkiset haasteet. Mitä Lady Trainerin kanssa puuhataan? Asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet ja tavoitteet kartoitetaan syvällisesti, jotta osataan löytää jokaiselle asiakkaalle häntä motivoiva ja kannustava liikunta- ja hyvinvointipaketti. Kartoitukseen käytetään sekä Life Coach -mentaalivalmennusta että teknisiä työkaluja kunnonkartoitukseen. Liikunnan tulee olla helppoa ja asiakkaalle mieluisaa, joskus se voi olla vaikka kävelylenkki sienimetsässä yhdessä ohjaajan kanssa. Asiakas valmennetaan ottamaan itse vastuu omasta terveydestään. Näin saavutetaan pitkäkestoinen ja pysyvä elämäntapamuutos. Mistä löydän oman Lady Trainerini? Asiakas voi tulla palvelun piiriin joko lääkärin liikuntalähetteellä tai esimerkiksi yhdessä työfysioterapeutin kanssa. Ensimmäiset Lady Trainerit aloittivat työskentelyn marraskuun alussa Lady Line -keskuksissa ympäri Suomea: ensimmäiseksi Mikkelissä, Varkaudessa, Kuopiossa, Turussa, Kouvolassa, RODEO Kotkassa, Porvoossa, Järvenpäässä ja Lahdessa. Pääkaupunkiseudulla Lady Trainerin voi tavata Tapiolassa, Lauttasaaressa, Kivenlahdessa ja Pikku-Huopalahdessa. Lady Trainerin avulla olo kevenee ja työura pitenee. MAINOSTOIMISTO POINTER Yhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottuu Yhdistyksen ilmoittaminen yhdistysrekisteriin helpottui lokakuun alusta lähtien. Kun yhdistys tekee perustamisilmoituksen, muutosilmoituksen tai purkautumisilmoituksen, tarvitsee sen toimittaa vain yhdet ilmoituskappaleet aikaisemman kolmen sijasta. Ilmoitukset yhdistysrekisteriin voi tehdä täysin sähköisesti netissä osoitteessa fi. Nettiosoitteesta löytyy myös rekisteröintiin liittyvää tietoa ja ohjeistusta sekä ehdotuksia erilaisten yhdistysten säännöiksi ja malli yhdistyksen perustamiskirjasta. Myös maistraatti vastaanottaa ilmoituksia entiseen tapaan. Yhdistysrekisteri toimii osana Patentti- ja rekisterihallitusta. Yhdistysrekisterissä on reilut yhdistystä. Wiwell Safety -hälytysjärjestelmä vei voiton liikeideakilpailussa Verkossa käytävä startupyritysten liikeideakilpailu SomePitching.com ratkesi W-Securen Wiwell Safety- hälytysjärjestelmän voittoon. Toista kertaa järjestetty, täysin sosiaalisen median välityksellä internetissä käydyn SomePitching-liikeideakilpailun voittajaksi selviytyi W-Secure Oy:n kehittämä Wiwell Safety -hälytysjärjestelmä, joka valvoo arvokkaita tavaroita ulkotiloissa. Kilpailussa toiselle sijalle sijoittui Pätkät.fi-palvelu, ja kolmannelle Tribevine Oy. Yleisön suosikki oli puolestaan Sports Teamtool. SomePitching-kilpailun taustalla on neljä kokenutta yrittäjää ja liiketoiminnan käynnistämisen, tuotekehityksen, myynnin ja markkinoinnin, sekä sosiaalisen median ammattilaista, jotka haluavat auttaa toimintansa alkuvaiheessa olevia yrityksiä ja rahoittajia kohtaamaan toisensa paremmin ja näin nopeuttaa ideoiden jalostumista tuottavaksi liiketoiminnaksi. Uutuuskirja pohtii esimiestyön vaikeutta ja viisautta Pekka Järvisen uutuusteos, Esimiestyön vaikeus ja viisaus, haastaa lukijan pohtimaan käsitystään ihmisestä ja hänen käyttäytymistään ohjaavista tekijöistä työssä ja työyhteisössä. Kirja lisää ymmärrystä ihmisten ja ryhmien käyttäytymisestä: monien järjettömyyksien takaa löytyy yleensä jokin järki ja mielekkyys. Esimiehelle ihmiskäsityksen selkiyttäminen on erityisen tärkeää, sillä ymmärtämätön johtaminen aiheuttaa työyhteisössä tyytymättömyyttä, tehottomuutta, turhautumista ja konflikteja. Jos esimiehellä ja organisaation johdolla on vinoutunut tai yksipuolinen käsitys ihmisen käyttäytymisestä, saatetaan ihmisten johtamisessa tehdä merkittäviä virheitä ja vaarantaa näin organisaation menestys. Teoksen luettuaan esimiehen ei tarvitse niin usein turhautua tai pettyä ihmisten ja ryhmien käyttäytymiseen, vaan hän voi kasvaneen ihmismielen ymmärryksen avulla taidokkaasti ohittaa monet tyypilliset johtamisen karikot. Etera-todistus torjuu harmaata taloutta Etera on kehittänyt sähköisen, kuukausittaiset työntekijätiedot sisältävän eläkevakuutustodistuksen. Se auttaa urakkakilpailussa löytämään reilua peliä pelaavat yritykset, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen. Vakuuttamisen laiminlyönnit käyvät entistä vaikeammiksi, kun todistus sisältää työntekijätiedot. Etera-todistuksen voi tulostaa Eteran verkkosivuilta.

15 Samalle viivalle Työsopimuslain muutoksilla pyritään parantamaan vuokratyöntekijöiden asemaa vuokraajayrityksissä. Mirka Moilanen, teksti Hallitus on ehdottanut vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia lakimuutoksia, joiden on tarkoitus parantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Työsopimuslain muutoksilla pyritään varmistamaan, että vuokratyöntekijät saavat samat työehdot eli työajan, palkan sekä työolot kuin vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen varsinaiset työntekijät, työ- ja elinkei-noministeriön vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen kertoo. Muutokset koskevat aloja, joilla ei ole voimassa työnvälitysfirmaa tai käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Päivi Kantasen mukaan vuokratyöntekijöitä käyttävällä yrityksellä on jatkossa velvollisuus tiedottaa myös vuokratyöntekijöille yrityksessä avoinna olevista työpaikoista samalla tavoin kuin se antaa niistä tietoa omille työntekijöilleen. Tämä edistää vuokratyöntekijöiden tiedonsaantia ja parantaa vuokratyöntekijän työllistymismahdollisuuksia käyttäjäyrityksessä, Kantanen toteaa. Yrityksen on myös tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen. Näitä ovat esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjärjestelyt. Vuokratyövoimasta apua ruuhkiin Helsingissä, K-supermarket Itäkeskuksessa käytetään kauppias Joonas Heinosen mukaan vuokratyövoimaa noin parikymmenen tunnin verran viikossa. Eniten vuokratyövoimaa käytetään ruuhka-aikoina: jouluna ja alkusyksystä, kun vakituiset kassatyöntekijät, joista suurin osa on opiskelijoita, ovat kiireisiä opiskelujen kanssa. Vuokratyötä käytetään meillä PIIA HEINONEN K-supermarket Itäkeskuksen kauppias Joonas Heinonen käyttää vuokratyövoimaa paikkaamaan varsinaista työvoimaa. paikkaamistarkoituksessa, eli lähinnä sairaslomatuurauksina. K-supermarket Itäkeskuksessa vuokratyövoiman käyttäminen ei ainakaan toistaiseksi ole synnyttänyt vakituisia työsuhteita. Pääosin vuokratyöntekijät ovat yksittäisiä vuoroja tekeviä keikkatyöntekijöitä, mutta toki heitä pyritään mahdollisimman hyvin kohtelemaan, kauppias Heinonen vakuuttaa. Työelämä Valmiit konseptit takaavat tuloksia Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on helpompaa, jos yritys tietää, mistä kenkä puristaa. Pekka Malmberg, teksti Kotimarkkinoihin keskittynyt yritys voi hyvin lähteä kansainvälistymään, jos kotipesä on kunnossa. Yrityksellä pitää olla asenteen lisäksi myös tietoa siitä, miten kansainvälisille markkinoille on mahdollista mennä. Apuakin on yrityksille tarjolla. Esimerkiksi ELY- keskuksesta löytyy valmis kehittämiskonsepti eli tuotteistettu asiantuntijapalvelu Globaali. On todella tärkeää, että yritys todella tietää oman tilanteensa, korostaa monen vuosikymmenen kokemuksella Uudenmaan ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen. Mitä yritys tarvitsee? Yritys voi parantaa sisäistä tehokkuutta muun muassa Tuotto+ -kehittämisohjelmalla. Balanssi-ohjelma on puolestaan räätälöity rahoitustilanteen selvittämistä varten. Jos yrityksessä ei olla selvillä omasta tilanteesta eikä tiedetä, mitä pitäisi tehdä, niin silloin on yrityksen koko toiminta käytävä läpi. Tähän aika normaaliin ongelmaan soveltuvat hyvin Kunto-analyysi tai pk-yrityksen liiketoimintaohjelma. Omaa hallitusta ja tilintarkastajaa pitää hyödyntää. Asiantuntijoita voi hakea ja vertailla myös Asiantuntijahaku.fi-palvelusta, joka on kaikille maksuton, valtakunnallinen ja luotettava palvelu. Katso: www. asiantuntijahaku.fi Taavetti Mutanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan ELYkeskus Erkki Niskanen, liikkeenjohdon konsultti, Frannet Oy Johto vastuussa tuloksista. Useiden yritysten talous on yskinyt nyt vuodesta 2008 lähtien enemmän tai vähemmän. Tästä on seurannut monessa firmassa kehittämistyön vähentäminen tai lopettaminen kokonaan. Liikkeenjohdon konsultti Erkki Niskanen Frannet Oy:stä lisää vielä vaaran merkkeihin saamisten kasvun. Vastuun talouden ja toiminnan seurannasta ja seurauksista kantavat toimitusjohtaja ja hallitus. Sama vastuu koskee kehittämistyön johtamista. Sähköiset työkalut yrityksille. Suomalaisille yrityksille on saatavilla sähköisesti käytettäviä työkaluja. Tekesin työelämän kehittämisohjelma Tykes on eri tutkimuslaitosten kanssa kehittänyt verkostojen kehittämismenetelmän Verka. Yrityksen verkoston tilanteen ja oman aseman voi yrityksen oma väki analysoida myös itse sähköisen Katri Valkokari, verkostotiimin vetäjä, VTT työkalun avulla. Itse verkoston kehittäminen on investointi, johon pitää panostaa VTT:n verkostotiimin vetäjän Katri Valkokarin mukaan. Verkosto voi nousta strategiseksi kilpailutekijäksi pitkäjänteisellä työllä, jossa tarvitaan myös yrityksen ulkopuolista asiantuntijaa. VTT on Verkan lisäksi tuottanut myös KehitysPlus-arviointimenetelmän pk-yrityksen toiminnan konkreettiseksi työvälineeksi. Menetelmä sitoo henkilöstön mukaan kehittämistoimintaan. Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt yrityksen toimintaan ja tuotteiden kehitysprosessiin kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen analysointimenetelmän, simulaatiopeli Pro Desimin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on valmistanut yrityksille suorituskyvyn analysointiin kehittämismenetelmä SUMOn. Kaikki nämä työkalut ovat löytyvät PKTsäätiön asiantuntijapalvelusivuilta. Katso: 15 Kehittämismenetelmiä ja työkaluja yrityksille 1. ELY-keskuksesta saatavia subventoituja tuotteistettuja asiantuntijapalveluja Balanssi Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma Globaali Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kunto Liiketoiminnan kehittämisohjelma PK-LTS Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma Tuotto+ Tuotannollisen yrityksen kehittämisohjelma ja sieltä kohdasta elinkeinot, osaaminen etc./ yritystoiminta 2. PKT-säätiön palvelut yrityksen talouden vahvistamiseksi Talousapu-neuvontapalvelu vaikeuksissa olevan yrityksen maksuton ja luottamuksellinen puhelinneuvonta ja nettipalvelu Soita: ark TalousapuPLUS tuotannollisen yrityksen maksuton testimenetelmä ja talouden kehittämisohjelma Soita: Sähköisiä työkaluja yrityksen toiminnan kehittämiseen Verka verkostojen toimivuuden analyysi- ja kehittämismenetelmä KehitysPlus yrityksen toiminnan jatkuvan kehittämisen työkalu pkyritykselle ProDesim simulaatiopeli yrityksen analysointiin SUMO-palvelu, internetissä tehtävä yrityksen suorituskyvyn analysointi ja kehittämismenetelmä Tahdotko tarinasi telkkariin? Suomen Yrittäjien, MTV3:n ja Franck Median yhteisessä hankkeessa tuodaan yrittäjien tarinat esille. Tarinat talteen -kiertue kerää yli 100 yrittäjän tarinat syksyn 2011 aikana eri puolilta maata ja parhaat niistä pääsevät mukaan uuteen Suomessa on yritystä -tv-sarjaan, joka esitetään Maikkarilla syyskaudella Kiertue starttasi Helsingistä jo lokakuussa, mutta jäljellä on vielä monta paikkakuntaa. Tule kertomaan oma yrittäjätarinasi! Kokkola Vaasa Lahti Kajaani Oulu Monenlaisia tarinoita. Huomenta Suomen Lauri Karhuvaara pukeutuneena eri alojen yrittäjiksi. FRANKMEDIA Asiantuntija Lakipalsta Testamentilla osakkeita Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky Olen saanut testamentilla osakeyhtiön osakkeita. Osakeyhtiö harjoittaa elinkeinotoimintaa ja tarkoitukseni on nyt osallistua myös yhtiön toimintaan. Miten minun pitäisi toimia? Erityisjälkisäädöksellä eli legaatilla tarkoitetaan muun muassa sellaista testamenttimääräystä, jolla saajalle annetaan tietty esine omistusoikeuksin. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, jollei testamentin tulkinnasta joissakin poikkeustapauksissa muuta johdu. Legaatti täytetään jakamattomasta pesästä. Kuitenkin esimerkiksi lakiosien suuruus on määrättävä, jotta varmistetaan legaatin täytettävyys. Testamentin tekijän kuoltua testamentti on annettava tiedoksi vainajan oikeudenomistajille. Tiedoksianto on tehtävä todisteellisesti. Perilliset voivat testamentin tiedoksiannon yhteydessä hyväksyä testamentin ja sitoutua olemaan sitä moittimatta. Mikäli kaikki perilliset toimivat näin, on testamentti heti tiedoksiantojen jälkeen lainvoimainen. Mikäli testamentin tekijällä on rintaperillisiä (lapsia), voi testamentti loukata rintaperillisten lakiosaoikeutta. Rintaperillisen lakiosa on puolet perintöosasta. Rintaperillisen on esitettävä lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentista tiedon saatuaan. Perillisellä on oikeus moittia testamenttia nostamalla moitekanne kuuden kuukauden kuluessa testamentista tiedon saatuaan. Mikäli testamentin moitekannetta ei ole nostettu tässä määräajassa tai moitekanne on hylätty lainvoimaisella tuomioistuimen päätöksellä, on testamentti myös lainvoimainen. Kun kuolinpesä on selvitetty, on jokaisella osakkaalla oikeus vaatia pesän jakoa. Perinnönjakosopimus voidaan tehdä myös osasta kuolinpesän omaisuutta. Mikäli testamentin tekijä oli kuollessaan avioliitossa, on ennen perinnönjakoa suoritettava ositus. Ositus ja perinnönjako voidaan tehdä kirjallisella sopimuksella, jonka sopijapuolet allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan todistaessa. Osituksen ja jaon toimittaminen on mahdollista myös virallistoimituksena. Osakkeen omistukseensa saaneella henkilöllä ei sinällään ole rekisteröitymispakkoa. Osakeomistukseen liittyvien oikeuksien käyttäminen kuitenkin edellyttää, että saajan omistus on merkitty osakeyhtiön osakeluetteloon tai saaja on ilmoittanut saantonsa yhtiölle ja esittänyt luotettavan saantoselvityksen. Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä mahdollisesti olevat lunastusja suostumuslausekkeet on myös huomioitava, samoin osakeyhtiön vähemmistöosakkeiden lunastamismahdollisuus. Mikäli jollakin on yli 90 prosenttia osakeyhtiön osakkeista ja niiden tuottamista äänistä, on tällä oikeus ja vaadittaessa myös velvollisuus vähemmistöosakkeiden lunastamiseen. Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta? Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi. Lisätietoja ja puhelinpalvelustamme Finnveran rahoituksella eteenpäin!

16 16 Kaupungilla Kauppakeskus ei olekaan mörkö Pienet kivijalkakaupat panostavat parempaan palveluun. Asiakkaat osaavat arvostaa te toja. Kari Kauppinen, teksti Jere Lauha, kuvat On hyvä, että kauppakeskukset tulevat tähän lähelle kaupungin keskustaan eivätkä jonnekin pellolle viiden kilometrin päähän, sanoo mikkeliläinen kirjakauppayrittäjä Markus Tikkanen. Mikkelissä avattiin marraskuun puolivälissä iso kauppakeskus Stella, ja tasan kaksi vuotta sitten avasi ovensa kauppakeskus Akseli. Niissä on yhteensä noin 70 liikettä. Tikkasen Info Kirjakauppa on molemmista 1 2 minuutin kävelymatkan päässä, katutasossa. Pieni notkahdus näkyy liiketoiminnassa aina tällaisten avatessa, mutta pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvirtaa. Uskon, että myös meillä. Kirjakauppa pyrkii erottumaan henkilökohtaisella palvelulla, persoonilla ja omilla tuotteilla kaupungin kahdesta muusta kirjakaupasta, joista toinen on ketjumyymälä ja toimii kauppakeskuksessa. Kun on pieni määrä vakituisia myyjiä, he tuntevat asiakkaat ja muistavat, millaista kuittinauhaa yritysasiakas tarvitsee ja millaisia kirjoja joku on ostanut, Tikkanen sanoo. Pitkässä juoksussa kauppakeskus lisää asiakasvirtaa. Uskon, että myös meillä. Markus Tikkanen Pyrimme siihen, että asiakkaalle tulee mukava tunne. Itsekin tykkään käydä paikoissa, joissa tavat tunnetaan, hän jatkaa. Hinnalla ei voi kilpailla. Markus Tikkasen kanssa samoilla linjoilla on naistenvaatekauppayrittäjä Anne Väre, kivijalkayrittäjä hänkin. Väre uskoo myös muista erottuvaan linjaan. Hinnalla en voi kilpailla vaan ainutlaatuisella sortimentilla ja palvelulla, omalla tyylillä, Väre sanoo. Väre ei usko siihen, että kaikki haluavat asioida kauppakeskuksissa. Saan kiitosta jopa siitä, että kun tähän liikkeeseen astuu sisään, ei musiikki soi eikä ole läpikulkuliikennettä. Että tänne voi tulla rauhoittumaan. Ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulta tulevat mökkiläiset etsivät omanlaisiaan liikkeitä kauppakeskusten ulkopuolelta. Pois mustasukkaisuus. Pärjääminen ja menestys syntyvät pienistä asioista ja pienyrittäjien yhteistyöstä. On tärkeää olla mukana erilaisissa yrittäjien tapahtumissa. Sitä kautta sana omista palveluista kiertää, Tikkanen kertoo. Pienellä paikkakunnalla viidakkorumpu on tärkeä media. Pitää jaksaa olla aktiivinen, tehdä itsestään mielenkiintoinen. Anne Väre puolestaan järjestää muotinäytöksiä muiden liikkeiden kanssa, joista kaikki eivät ole vaateliikkeitä. Siitä syntyy se kokonaisuus. Yksin en sellaista pystyisi järjestämään. Väre tarjoaa myös näyteikkunassaan tilaa muille yrittäjille, jos saa omia tuotteitaan muiden ikkunoihin. Markus Tikkasen liikkeessä on myynnissä valokuvateoksia paikkakunnan historiasta ja itse valokuvattuja Mikkeli-aiheisia postikortteja. Niitä ei saa muualta. Se ei ole iso bisnes, mutta tuo asiakkaita, jotka tulevat ehkä toistekin. Tikkanen järjestää myymälässään myös muun muassa erilaisia kirjailijavierailuja, te toja yhteistyökumppaneille ja piirustuskilpailuja. Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki sanoo Mikkelin keskustan olevan kauppapaikkana hyvä, sillä keskusta on tiivis, enintään kolme korttelia torilta. Kivijalkakaupoilla on arvonsa Mikkeli antaa tukensa kivijalkakauppiaille. Erilaisissa hankkeissa pyritään kehittämään yrityksissä asioimista elämyksellisempään suuntaan, muuttamaan kiinteistöjen ulkoasua nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi sekä parantamaan erityisesti jalankulkumahdollisuuksia ydinkeskustaa laajemmallakin alueella. Mikkeliin valmistui moderni kävelykatu ja torin alle paikoitustalo alkuvuodesta. Kivijalkakauppahankkeet organisoi Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry, joka on kaupungin keskustan yritysten, kiinteistöjen ja Mikkelin kaupungin muodostama organisaatio. Sillä on parisataa jäsentä. Rahoituksesta Mikke ry neuvottelee paikallisen rahoituksen lisäksi muun muassa Tekesin ja EU:n alueellisten kehitysrahoittajien kanssa. Kirjakauppias Markus Tikkanen on ollut yrittäjänä parikymmentä vuotta, samassa paikassa koko ajan. Yksityis- ja yritysasiakkaiden tunteminen ja tarpeiden tietäminen on kilpailutekijä. Naistenvaatekauppayrittäjä Anne Väre sanoo, että pienyrittäjän on mietittävä tarkkaan oma valikoimansa: massatuotteilla ei pysty kilpailemaan. Kaupunki ohjaa asiakkaita. Mikkelin kaupungilla on marraskuun puolivälissä kaupungin keskustassa avatussa kauppakeskuksessa oma neuvontapiste kaupunkilaisille ja matkailijoille. Siellä neuvomme asiakkaita kauppakeskusten ulkopuolisiinkin erikoistavarakauppoihin. Tarkoitus on tuottaa jaettavaksi karttoja, joihin on merkitty kivijalkakaupat, sanoo Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki. Neuvontapisteeseen yrittäjillä on myös mahdollisuus tulla esittelemään toimintaansa.

17 Kaupungilla 17 Turkulaista designia myytiin Helsingissä Lotta Tammelin, teksti Turussa designyrittäjät pitävät tiukasti yhtä. Yhteistyöstä kumpusi myös Helsingissä järjestetyt myyjäiset Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoon kuuluva TurkuDesign ILMIÖ -hanke toi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla 12 turkulaista muotoiluyrittäjää Helsingissä järjestettyihin Turku Design -myyjäisiin. Nyt kun Turun kulttuuripääkaupunkivuosi vuosi alkaa lopuillaan ja vastaavasti Helsingin Design Capital -vuosi aluillaan, niin oli aika luonnollinen jatkumo suunnata katseet kohti pääkaupunkia. Halusimme tulla vielä juhlavuoden lopuksi moikkaamaan tulevaa muotoilupääkaupunkia, Turku Design ILMIÖ -hankkeen tuottaja Helinä Lehtonen kertoo. Kauppakeskus Forumissa järjestetyssä myyntinäyttelyssä oli kolmen päivän ajan esillä muotoiluyrittäjien tuotteita muun muassa päähineitä, ekologista muotia, sisustustuotteita, värikkäitä magneettiliitutauluja ja retrolastenvaatteita. Kaikki myynnissä olleet tuotteet olivat suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Valitsimme kauppakeskus Forumin, jotta pääsisimme sellaistenkin ihmisten arkireitin varrelle, jotka eivät välttämättä seuraa designrintamaa tarkasti. Näin uudetkin ihmiset pääsivät tutustumaan muotoiluun. Woodoo Design Klo Design Punainen Norsu Turku-kassi Naama ajamatta Mirka Moilanen, teksti Oletko ihmetellyt miksi työntekijäsi ovat jättäneet viime aikoina viikset ajamatta? Kyse on tietenkin jokavuotisesta Movember-tempauksesta, jossa miehet ympäri maailmaa kasvattavat viikset tarkoituksenaan kerätä varoja ja lisätä tietoisuutta miesten terveysongelmista, erityisesti eturauhassyövästä. Wiurila Golf Oy:n toimitusjohtaja Markus Blomin mielestä Movember on hauska tapa muistaa vakavaa asiaa. Kuinka muhkeat ovat toimitusjohtajan viikset? No sen verran mitä ne nyt ovat kasvaneet, eli muutaman hapsun, mies hekottaa. Miesten terveysasiat ovat erittäin tärkeitä ja tämä on hauska tapa nostaa ne esiin. Ensimmäiset Movemberviikset kasvatettiin Australiassa vuonna Siitä lähtien Movemberin viesti miesten terveyden puolesta on levinnyt ja miehet ympäri maailmaa ovat omistaneet marraskuun viiksien kasvattamiselle. Pysyvätkö Blomin viikset naamassa kuun loppuun asti? Aiempina vuosina olen aina jossain vaiheessa joutunut ajamaan viikset pois. Nyttenkin on hyvin suuri haaste, että pystynkö olemaan viiksien kanssa loppuun V ILL E TA K KI N E N asti, mutta en aio luovuttaa, nuori toimitusjohtaja nauraa. Vaikket enää ehtisikään kasvattaa viiksiä, lahjoitusten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Movemberin aikana kerätyt varat käytetään syöpätutkimukseen ja -neuvontaan. Myös naisilla on ollut mahdollisuus tukea kampanjaa. Perjantaina vietettiin osana Movemberia Harrasta seksiä viiksekkään miehen kanssa -päivää. Mikä hieno tapa osallistua hyväntekeväisyyteen! Komeat kalapuikot! Markus Blom kasvatti viikset hyvän asian puolesta. PORUKALLA TALLINNAAN! Lähde nauttimaan joulunalustunnelmasta Tallinnassa. Kerää työporukka, kaverit tai sukulaiset yhteen ja piipahda kaupunkiin päiväristeilylle tai pidemmäksi aikaa hotellimatkalle. Tallink Shuttle -aluksilla matka taittuu kahdessa tunnissa - kelissä kuin kelissä! MARKUS BLOM Tiiviisti yhdessä. Turkulaiset yrittäjät saapuivat nyt ensimmäistä kertaa Helsinkiin, mutta vastaavanlaisia tempauksia on järjestetty jo aikaisemmin. Olimme Berliinissä kesällä 2010 ja saman vuoden syksyllä Budabest Design Weekillä. Lisäksi järjestimme kesällä Turku Design Festivalin, joka oli iso tilaisuus kymmenine eri tapahtumineen, Helinä Lehtonen kertoo. Turussa on jo ennen kulttuuripääkaupunkivuottakin oltu aktiivisia muotoiluprojekteissa. Paikalliset yrittäjät ovat itse järjestäneet erilaisia joulumyyjäisiä ja muita tilaisuuksia. Lehtosen mukaan turkulaiset yrittäjät ovat todenneet, että yhdistämällä jokaisen omat pienet resurssit, saadaan aikaiseksi isoja ja näyttäviä kokonaisuuksia. Turkulaiset designyrittäjät ovat muutenkin poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössä. Kaikki tuntevat toisensa ja auttavat toisiaan. Tonfisk Design Ckuura body Turku Design ILMIÖ -hanke on nostanut esiin turkulaista muotoilukenttää niin koti- kuin ulkomaillakin ja ylläpitää internetsivustoa sekä uutisblogia osoitteessa turkudesignnow.fi. Muotoilu-uutisia yhteenkeräävä blogi jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hotellimatkatarjous ryhmille: Päivä Tallinnassa -risteilytarjous ryhmille: 52 e /hlö Tallink Express ** tai Pirita TOP Spa *** 65 e /hlö Tallink City Hotel **** Voimassa valituilla arkilähdöillä asti 20 e /hlö, ma pe 29 e /hlö, la Voimassa asti Varaukset matkatoimistostasi tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä ma-pe klo 8-17 puh puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille. Paikkoja rajoitetusti. Hintaan sisältyy polttoainemaksu 2 /hlö.

18 18 Taloushallinto Uusi vuosi ja uudet kujeet verorintamalla. Yhteisövero laskee isot o Kampaajille luvassa vaikeat ajat. Mikä muutos kolahtaa kipeimmin s FU TU RE Yritysveron alennus laiha lohtu IM Pääomaverotus ja osinkotuloverotus kiristyvät. Käsityöalan yrittäjät saavat niskaansa korotetun alv:n. Lotta Tammelin, teksti E nsi vuosi tuo tullessaan veromuutoksia, jotka tuntuvat useimpien yritysten arjessa toiset enemmän ja toiset vähemmän. Ernst & Youngin veroasiantuntijan Satu Grekinin mukaan kaikkia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä koskettava veromuutos on yhteisöveron lasku nykyisestä 26 prosentista 25 prosenttiin. Vielä on tosin osittain avoinna se, että jos työmarkkinoiden raamisopimus toteutuu, niin toteuttaako hallitus lupauksensa ja laskee yhteisöveron 24,5 prosenttiin, Grekin kertoo. Yhteisöveron lopullinen prosenttiluku selviää marraskuun lopussa, mutta nyt tiedetään jo sen positiiviset vaikutukset. Yhteisöveron lasku näkyy kaikkien voittoa tekevien osakeyhtiömuotoisten yritysten arjessa tuloverotuksen lievänä keventymisenä. LOTTA TAMMELIN Yhteisöveron lasku näkyy kaikkien voittoa tekevien osakeyhtiömuotoisten yritysten arjessa tuloverotuksen lievänä keventymisenä. Satu Grekin veroasiantuntija Satu Grekinin puhelin soi kiivaasti, sillä veromuutokset aiheuttavat yrityksille päänvaivaa. Palkkaa vai osinkoa? Kuviossa on vertailtu palkan kokonaiskustannuksia osingon kokonaiskustannuksiin tilanteessa, jossa osinkojen määrä ylittää 9 prosentin tason nettovaroista vuonna Pystyakselilla on yhtiön ja osakkaan maksamien verojen ja maksujen kokonaismäärä ja vaaka-akselilla on palkan/osingonmaksuvara. 50 % alusta pääomatulon verotus nousee 28 prosentista 30:een. Jos pääomatuloja kertyy vuodessa yli euroa, pomppaa prosentti 32:een. Satu Grekinin mukaan muutos kirpaisee kaikkia voitollista tulosta tekeviä yrityksiä. Muutos on myös erityisesti kasvuyritysten kannalta kielteinen, sillä se voi vähentää pääomansijoittajien halukkuutta sijoittaa kasvuyrityksiin. Ilahduttavaa kuitenkin on se, että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä pysyy yhdeksässä prosentissa yrityksen nettovaroista. Osinkoveron rakenteen säilymisestä huolimatta kertaalleen verotettavan osingon enimmäismäärä 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % osinko 10 % yel-palkka (sis sotu 2,13 %) 5% 0% palkka + sotu / yrityksen verotettava tulo Sinä ihan älytön Jos olet ollut riittävän rohkea ryhtyäksesi yrittäjäksi, ansaitset kaiken sen tiedon ja kontaktit, joilla teet yrittämisestä vähän helpompaa. Liity Kauppalehden tilaajaksi! Saat yrittämisen tueksi paljon vahvaa asiaa. Yrittäjä, katso ohittamaton tarjous osoitteesta LÄHDE: VERONMAKSAJAT Isot osingot kalliimpia. Vuoden alennetaan eurosta euroon. Jos osinkotuloja siis kilahtaa tilille yli euroa, joutuu ylimenevältä osalta pulittamaan 32 prosenttia veroa. Osingonsaajan kädessä suuri osinko tulee siis olemaan hiukan entistä kalliimpaa. Kylmää kyytiä kampaajille. Ensi vuoden lukumääräisesti suurin veromuutos koskettaa käsityövaltaisia aloja. Aiemmin alennettua yhdeksän prosentin arvonlisäverokantaa noudattaneet parturi-kampaajat, suutarit ja ompelijat ym. hyppäävät ensi vuonna 23 prosentin alv-kantaan. 14 prosenttiyksikön korotus huolettaa alan toimijoiden lisäksi myös veroasiantuntijaa. Toivon, että yrittäjät vievät korotuksen hintoihin. Niin myös valtiovalta asian on ajatellut. Omasta katteestaan korotusta ei ole tarkoitus maksaa, mutta sellainenkin tilanne saattaa tulla, jos yritys ei huomaa verokannan nousua ja laskuttaa asiakkaitaan entiseen malliin, Grekin muistuttaa. Käsityövaltaiset alat pelkäävät, että hinnannousu tulee vähentämään palveluiden kysyntää. Kun hinnat nousevat, jätetään pyörät korjaamatta ja vaatteet parsimatta. Eurot kannetaan sen sijaan ulkomaisiin vaatekauppoihin, ja silloin katteenkerääjä on rajojemme ulkopuolella, Satu Grekin kertoo. Alv:n nousu saattaa hänen mukaansa myös houkutella ostamaan palvelua rehellisen sijaan pimeältä kampaamopalvelun tarjoajalta. Jutussa on oletettu, että verolaki muuttuu hallituksen esityksen mukaan. AG EB AN K Näin verotus muuttuu + Osinko Tärkein asia verotuksessa on, että osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään ja yhteen kertaan verotetun osingon määrä säilyy 9 prosentissa nettovaroista. 26 % 25 % Suurin yritysten arjessa näkyvä veromuutos on yhteisöveron lasku 26 prosentista 25 prosenttiin tai mikäli raamisopimus syntyy niin 24,5 prosenttiin. Muutos näkyy voittoa tekevän osakeyhtiömuotoisen yrityksen pussissa hiukan keveämpänä tuloverotuksena. Hallitusohjelmassa luvataan selvittää myös muita elinkeinoverolain muutoksia: tappiontasausjärjestelmän laajentaminen (carry back) investointien poisto-oikeuksien laajentaminen tulolähdejaon poistaminen t&k- tai kasvuyrittäjyysvähennys 2013 alusta Yrittäjät selvisivät säikähdyksellä SEPAsta Lähiviikot ratkaisevat puuttuvatko IBAN-merkinnät. FKL Timo Sormunen, teksti K oti- ja ulkomaan maksuliikenteessä siirryttiin marraskuun alussa SEPAaikaan, jolloin maksuaineistojen lähetyksessä perinteiset kotimaiset maksuaineistomuodot korvautuivat SEPAstandardilla ja vanhojen kaksiosaisten tilinumeroiden tilalle tuli yleiseurooppalainen IBANnumero. Isommat ja taloushallinnon palveluja käyttävät yritykset näyttivät varautuneen muutokseen jo hyvissä ajoin etukäteen, eikä isompia ongelmia tunnu olleen pk-kentälläkään. Muutamaa hetkellistä, marraskuun alkuun osunutta pankkipalvelukatkosta lukuun ottamatta siirtymävaihe näyttää sujuneen hyvin. Ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut mitään ihmeempää, kertoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen. Hänen mielestään se osoittaa, että pitkään jatkunut rummutus maksuliikennettä koskevista SEPA-muutoksista näyttää menneen perille. Monet pienet mikroyritykset ja yksinyrittäjät käyttävät maksamiseen yritysten verkkopankkia tai ovat ulkoistaneet maksa- Vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hieman pidempi IBAN-koodi. Inkeri Tolvanen Inkeri Tolvanen misen tilitoimistolle. Samalla ne ovat itse välttyneet suuremmilta muutoksilta, kun pankit ja tilitoimistot ovat huolehtineet maksamiseen liittyvistä SEPA-asioista. IBAN- ja BIC-tietojen sisällyttäminen laskuille koskee kuitenkin kaikkia yrityksiä. Mattimyöhäiset heräävät viimeistään silloin, kun asiakkaat eivät enää pysty maksamaan vanhalla tilinumerolla lähetettyjä laskuja, Tolvanen toteaa. Täydellistä pysähdystä ei tosin tässäkään ole vielä edessä, sillä useimmat pankit jatkavat tilinumeroiden IBAN-muuntopalvelua verkkopankeissaan ja maksuohjelmissaan. Todellinen tilanne selviää varmasti lähiviikkojen aikana. Jos asiakas joutuu jättämään laskut puuttuvan IBAN-tilinumeron takia maksamatta, niin eiköhän laskun lähettänyt yrittäjä hoida asian aika pian kuntoon. Ja pitää muistaa, ettei vanhasta tutusta tilinumerosta tarvitse laskuissa vieläkään luopua kokonaan. Sen rinnalla on vain oltava tuo hieman pidempi IBAN-koodi, Tolvanen opastaa. Palkkapäivä todellinen testi. Espoolaisen Tilitoimisto Pie- tarilan toimitusjohtaja Timo Riissanen on pitkälti Tolvasen linjoilla. Aika vaikea tältä SEPA-rummutukselta on ollut pienyrittäjänkään välttyä, vaikka ei käyttäisikään ulkopuolisia taloushallinnon palveluja. Kirjanpitotoimistojen asiakkailla tämä SEPA-asia on kyllä kunnossa, Riissanen toteaa. Sormia napsauttamalla homma ei kuitenkaan ole tilitoimistoissa sujunut. SEPAn tiimoilta jo aiemmin hankitut ohjelmistopäivitykset kun eivät monipankkiohjelmistoissa toimineetkaan h-hetkellä aivan odotetusti. Tämä teetti ainakin meillä ylimääräistä työtä, kun eräässä ohjelmassa jo olevia numerosarjoja oli yllättäen naputeltava saman ohjelman toiseen osaan käsin. Asiakkaiden maksuliikenteeseen sillä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta, Riissanen kertoo. Hän itse ennustaa, että SEPAruljanssin todellinen koetinkivi osuu marraskuun lopulle ja palkanmaksupäiviin. Vasta silloin testataan kunnolla, kuinka systeemit toimivat ja minkä verran uusissa IBAN-tilinumeroissa on lopulta virheitä, Riissanen ennustaa. Muutoksia taas muutaman vuoden päästä Vaikka maksamisessa käytetyt kansalliset aineistomuodot on nyt korvattu xml-pohjaisella SEPA-tilisiirrolla, ottavat muutamat pankit edelleen vastaan myös vanhan muotoisia aineistoja ja muuntavat ne SEPAmuotoon. Se ei kuitenkaan anna perustetta pantata asiaa enää kovin pitkälle eteenpäin. Mattimyöhäisten on syytä olla yhteydessä omaan pankkiinsa ja mitä pikemmin, sen parempi, painottaa Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen. Seuraava SEPA-askel koskee kansallisia suoraveloituspalveluja, joiden on arvioitu päättyvän vuoden 2014 alussa. Tuolloin ne korvataan e-laskulla ja suoramaksulla tai SEPA-suoraveloituksella.

19 singot ja sukupolvenvaihdokset kallistuvat. inuun? Ansiotulon kriittinen piste YEL-yrittäjän kannattaa nostaa palkkaa noin euroa (vero alle 25 %), sen jälkeen osinkoa 9 % nettovaroista enintään euroa (vero 25 %). Tämän ylittävät tulot kannattaa nostaa yhteensä lähes euroon asti palkkana, ja tämän jälkeen vielä pääomatulo-osinkona, jos nettovarat riittävät (vero 40,75 % tai 41,8 %) euroa ylittävillä tuloilla verotus ei merkittävästi poikkea, olipa korvaus palkkaa vai ansiotulo-osinkoa. Tulos on karkea ja palkanmaksun edullisuus osinkoihin nähden kannattaa aina laskea osakas- ja yrityskohtaisesti Varakkaimpien yritysten on syytä huomata, että vaikka osinkoverotuksen rakenne säilyy nykyisellään, kertaalleen verotettavan, eli 9 prosenttia nettovaroista alittavan osingon enimmäismäärää alennetaan eurosta euroon. Muutoksen jälkeen yli euroa ylittävistä osingoista maksetaan 32 prosenttia veroa Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan nykyisestä eurosta euroon. Työkorvauksesta on jatkossa vähennyskelpoista 45 prosenttia, kun aiemmin se oli 60 prosenttia. Muutos voi leikata palveluiden kysyntää ja siten vaikeuttaa palveluyritysten toimintaa. 13 % 16 % Lahjavero nousee vuoden alusta euroa ylittävissä siirroissa nykyisestä 13 prosentista 16 prosenttiin. Muutos yhdessä pääomatuloveroprosentin nousun kanssa merkitsee sitä, etteivät sukupolvenvaihdokset ole enää ensi vuonna yhtä edullisia kuin ne tähän saakka ovat olleet. Mahdolliset keskeneräiset sukupolvenvaihdokset olisikin syytä hoitaa kiireen vilkkaan päätökseen vielä tämän vuoden puolella. 28 % 30 % Pääomatulon verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin. Mikäli pääomatuloja on yli euroa vuodessa, prosentti nousee 32:een. Lähtökohtaisesti omistajayrittäjän kannattaa pyrkiä ottamaan tulonsa yrityksestä juuri pääomatuloina. Todennäköistä onkin, että monet pyrkivät saamaan tulonsa vuoden 2011 puolella, jolloin se on vielä edullisempaa. Tappiot puolestaan pyritään ajoittamaan mieluummin ensi vuodelle. Isojen osinkojen saajille pääomatuloveron nousu merkitsee hiukan kalliimpia osinkotuloja. Muutos on myös kasvuyritysten kannalta kielteinen. ALV Arvonlisäveromuutokset vaikuttavat joidenkin alojen yrityksiin. Käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu loppuu tähän vuoteen. Aikaisemmin suutarit, parturi-kampaajat, ompelijat ja pyöränkorjaajat ym. ovat olleet alennetun verokannan piirissä eli heihin on sovellettu yhdeksän prosentin arvonlisäveroa. Nyt käsityöalojenkin alv nousee 23 prosenttiin. Myös lehtiala on muutoksen kourissa, sillä aikaisemmin lehtitilaukset ovat olleet alvittomia. Ensi vuonna lehtitilauksesta maksetaan kuitenkin yhdeksän prosentin arvonlisävero. Aprillipäivä nosti tunteet pintaan Tuhannet yrittäjät ovat soittaneet verottajalle rakennusalan käännetyn alv:n soveltamisesta. Rakennusteollisuuden mielestä kaikki on sujunut jopa yllättävän hyvin. 23% Kimmo Koivikko, teksti Tuhannet yrittäjät ovat ottaneet verottajaan yhteyttä rakennusalan käännetyn alv:n astuttua voimaan viime aprillipäivänä. Verottajalta on tivattu tietoa ja ennakkopäätöksiä muun muassa rakentamispalvelun määritelmästä, myynnin satunnaisuudesta ja siirtymäsäännöksistä. Soittoja on tullut etenkin yrityksistä, joiden päätoimialana ei ole rakentaminen. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että verovelvollinen onkin ostaja eikä myyjä. Verovelvollisuus ei koske yksityishenkilöitä. Puhelinruuhka osui maaliskuun loppuun, kun lain voimaantulo läheni. Puheluja tuli noin viikossa. Kevään ja kesän aikana Verohallinnossa annettiin noin 200 kirjallista ennakkoratkaisua tai kirjallista ohjausta käännetystä verovelvollisuudesta, sanoo johtava veroasiantuntija Päivi Taipalus Verohallinnon yritysverotusyksiköstä. Viimeisten kuukausien aikana puhelinrumba on kuitenkin rauhoittunut. Tyytymättömyyttä uudistukseen on myös ollut. Puheluita tuli lopulta enemmän kuin osasimme odottaa, Taipalus myöntää. Verohallinnon arvion mukaan käännetyn verovelvollisuuden piirissä on verovelvollista, joista on muita kuin rakennusalalla toimivia. Yritykset hereillä. Harmaan talouden torjuntaan kehitetty rakennusalan käännetty arvonlisävero herätti voimakkaan kritiikkiryöpyn ennen lain voimaanastumista. Veroasiantuntijat, yrittäjät ja tilitoimistot pitivät käännettyä alv:tä huonona ratkaisuna itse harmaan talouden kitkennässä. Tulkinnanvaraisuuksien ja epäselvien poikkeusten lisäksi uusi käytäntö on aiheuttanut paljon kustannuksia. Esimerkiksi Rakennusteollisuus RT esitti laskelman, jonka mukaan uuteen järjestelmään siirtymisen pelkät investointikustannukset olisivat olleet noin 80 miljoonaa euroa. Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari myöntää kuitenkin, että muutos on viety alan yrityksissä läpi sujuvasti. Rehellisesti sanottuna kaikki on mennyt yllättävän hyvin. Ehkä näimme tämän osalta liikaa piruja. En silti usko, että käänteisellä alv:llä on vaikutusta harmaan talouden torjuntaan, Kari sanoo. Niille yrityksille tämä on ollut tuskaista, joiden pääasiallinen toimiala on jotain muuta kuin rakentaminen, hän jatkaa. Karin mukaan ongelmat koskevat erityisesti niitä yrityksiä, jotka ovat joutuneet tekemään verottajalle lisäselvityksiä. Samalla rahojen saanti tilille on viivästynyt. Pienten yritysten kassan kestävyys oli yksi iso huolenaihe jo alkuvuodesta. Jos yrittäjä ostaa tukusta tavaraa arvonlisäverolliseen hintaan ja myy sen eteenpäin rakennuspalveluna, jää kassaan alv:n mentävä aukko. Alv-palautusten saaminen kestää parhaimmillaankin yli kuukauden. Meillä ei ole toistaiseksi syntynyt ruuhkaa palautusten maksamisessa negatiivisen alv:n osalta, Verohallinnon Taipalus vakuuttaa. 23% Vastuu pitkälti myyjällä Käännetty verovelvollisuus astui voimaan 1. huhtikuuta. Arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on palvelun myyjä. Käännetty arvonlisävero tarkoittaa sitä, että palvelun myynnistä verovelvollinen onkin ostaja. Rakennusalan käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalveluita muutoin kuin satunnaisesti. Ostaja ei siten voi olla esimerkiksi yksityishenkilö. Käännetty verovelvollisuus koskee vain rakentamispalvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä. Jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, pidetään sitä kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi käännetty alv koskee työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Vastuu käänteisen alv:n noudattamisesta jää pitkälti myyjän harteille. LÄHDE: VEROHALLINTO 19 Aiheesta: Joka viides pelkää rahoitusvaikeuksia Elinkeinoelämän keskusliiton pk-yritysten toimintaympäristökyselyn mukaan yritykset ennakoivat rahoitusvaikeuksiensa pahenemista lähitulevaisuudessa. Lähes viidennes vastaajista arvioi rahoitus- ja maksuvalmiustilanteensa heikentyvän lähikuukausina. Tilanteen kohentumista ennakoi noin joka kahdeksas yritys. Maksuvaikeudetkin ovat edelleen yleisiä. Jopa 17 prosentilla yrityksistä oli ollut jonkinasteisia ongelmia laskujensa maksamisessa. Asiakastietojen vaihto alkaa palvelu nopeutuu Julkisten yrityspalvelujen tarjoajat Finnvera, Tekes ja ELY-keskukset ovat aloittaneet asiakastietojen vaihdon keskenään. Tavoitteena on parantaa, nopeuttaa ja yhtenäistää yrityksille tarjottavaa asiakaspalvelua. Samalla päällekkäinen työ eri organisaatioissa vähenee. Tiedonvaihto koskee tarkoin rajattuja asiakastietoja ja tapahtuu tätä tarkoitusta varten kehitetyn sähköisen järjestelmän välityksellä. Vaihdettavat tiedot liittyvät muun muassa yhteyshenkilöihin, asiakkaan palveluhistoriaan, myönnettyihin tukiin, rahoitukseen, riskiluokitukseen ja oikaistuihin tilinpäätöstietoihin. Kaikki tiedonvaihto perustuu luottamuksellisuuteen ja salassapitoon. Myös Finnveralta saatuihin tietoihin liittyvä pankkisalaisuus koskee kaikkia tiedonsaajia. Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (ns. ASKO 2 -laki) astui voimaan 15. joulukuuta Se mahdollistaa julkisten rahoittajien ja muiden julkisten toimijoiden aiempaa laajemman yhteistyön asiakastietojen jakamisessa. Joulukauppa porskuttaa edelleen myötätuulessa Kaupan liitto ennustaa joulukaupan arvon kasvavan tänä vuonna noin neljä prosenttia. Talouden epävarmuudesta huolimatta kasvu on varsin hyvää ja yltää 2000-luvun keskiarvoon. Kaupan liiton ennuste joulukaupan arvosta on kuitenkin hiukan pienempi kuin viime vuoden ennuste ja toteuma. Myös vähittäiskauppiaiden odotukset ovat viime vuotta varovaisempia. Kyselyn mukaan vähittäiskauppiaat odottavat joulumyynnin olevan hieman viime vuotta maltillisempaa, mikä osaltaan tukee joulukauppaennusteen tulosta. Epävarmuus on kuitenkin syksyn edetessä kasvanut, ja noin viidennes vähittäiskauppiaista odottaa jopa myynnin laskua. Joulusesonki lisää kuluttajien verollista rahankäyttöä hieman runsaalla miljardilla eurolla tänä vuonna keskimääräiseen kulutukseen verrattuna. Pelastaako karppileipä leipomoteollisuuden? Kilpailutilanne leipomoteollisuudessa jatkuu kireänä. Tuotannon määrä on ollut laskeva ja osa kuluttajista on vähentänyt hiilihydraattien syöntiä. Leipätiedotuksen keväisen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia FUTUREIMAGEBANK FUTUREIMAGEBANK Työeläkevakuutusmaksuihin korotuksia Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2012 työeläkevakuutusmaksut. Vuonna 2012 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,8 prosenttia palkasta eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Ensi vuonna alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on 5,15 prosenttia palkasta eli 0,45 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Työeläkemaksu 53 vuotta täyttäneille on 6,50 prosenttia eli se nousee 0,5 prosenttiyksikköä. Työnantajan maksu on vuonna 2012 keskimäärin 17,35 prosenttia, joka on 0,25 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti ovat ensi vuonna alle 53-vuotiailla 22,50 prosenttia eli ne nousevat 0,9 prosenttiyksikköä ja 53 vuotta täyttäneillä 23,85 prosenttia eli 0,95 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna kuluttajista oli vuoden aikana vähentänyt tai kokeillut hiilihydraattien vähentämistä. Leipomoyritykset seuraavatkin aktiivisesti yhä yksilöityvämpää kulutuskäyttäytymistä. Perinteisen leivän rinnalle on tuotu markkinoille erilaisia karppausleipiä. Niiden menekki on yllättänyt yritykset positiivisesti. Myös muita uutuustuotteita lanseerataan jatkuvasti.

20 20 Ulkomaat Rohkeus ja halu kateissa Yrittäjyysinto hiipuu Saksassa taloustaantuman jäljiltä. Vähäinen uusien yritysten määrä huolettaa jo maan hallitustakin. Juha Europaeus, teksti Saksalaisten into ryhtyä yrittäjäksi on lopahtanut. Vain neljä prosenttia Euroopan talousveturin väestöstä on joko perustamassa yritystä tai työskentelee aloittelevissa yrityksissä, kun esimerkiksi Suomessa vastaava luku on lähellä kuutta. Düsseldorfin kauppakamarin johtaja Ralf Mittelstädt löytää monia syitä kiinnostuksen hiipumiseen. Hänen mukaansa entistä useampi kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen viime vuosien aikana, kun saksalaispankit ovat kiristäneet lainanantoaan taloudellisesti epävarmoina aikoina. Toiseksi, verotus ja lainsäädäntö eivät suosi työllistämistä ja pääomasijoittamista. Epäonnistumisen pelko koetaan suurena. Saksan lakien mukaan esimerkiksi konkurssin tehnyt ei saa toimia enää toimitusjohtajan tehtävissä. Myös perinteet vaikuttavat. Yrittäjyyttä ei ole jostain syystä pidetty Saksassa erityisen haluttavana urapolkuna. Saksalainen yhteiskunta perustuu järjestykseen ja selviin sääntöihin. Se on auttanut synnyttämään menestyviä suuryrityksiä, mutta meiltä puuttuu riskinottokykyä ja halua, Mittelstädt sanoo. Periaatteessa yrittämiselle olisi Saksassa hyvät edellytykset. Saksalaisilla tuotteilla on ulkomailla hyvä maine, maan infrastruktuuri on kunnossa ja yrittäjille on tarjolla tukea ja neuvontaa. Taloutemme perustuu vientiteollisuuteen, jota hallitsevat suuret monikansalliset yritykset, Mittelstädt vahvistaa. RODEO Kampanjat käyttöön. Saksan työmarkkinat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa aiempaa joustavammiksi. Lyhennetyn työajan järjestelmässä (Kurzarbeit) oli pari vuotta sitten lähes neljä prosenttia työvoimasta. Edes työttömyyskorvausehtojen ja työn vastaanottovelvoitteen tiukentaminen eivät ole lisänneet kiinnostusta yrittäjyyteen. Saksa on maailman neljänneksi suurin talous, jossa kilpailu markkinoilla on kovaa. Uusien tuotteiden lanseeraaminen on kallista, samoin työntekijän palkkaaminen. Nimellisten palkkakulujen päälle yrittäjän on lisättävä karkeasti 40 prosenttia sosiaali- ja vakuutusmaksuja. Kasvuyrittäjien vähäisyys huolettaa jo poliitikkojakin. Viime vuonna Saksan hallitus ryhtyi edistämään kansalaisten riskinottoa erityisellä yrittäjyyskampanjalla. Kampanjan ajatus on hyvä, mutta se on vasta ensimmäinen askel yrittäjyyden edistämisessä, Mittelstädt toteaa. Tarvitsemme sekä lukumääräisesti uusia yrittäjiä että kykyä innovoida ja kasvattaa yrityksiä. Yritysten määrää tärkeämpää on yritysten elinkelpoisuus, hän jatkaa. Raha ei motivoi Kansainvälisen yrittäjyystutkimuksen, GEMin, mukaan saksalaisia aloittavia yrittäjiä ei motivoi vaurastuminen tai yrityksen kasvattaminen. Yrityksiä perustetaan itsensä työllistämisen ja oman paremman ajanhallinnan takia. Ironista kyllä, Saksa käyttää julkista rahaa yrittäjyyden edistämiseen enemmän kuin muut Euroopan maat. Julkisella panostuksella ei ole kuitenkaan juuri uusia menestyviä yrityksiä synnytetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa julkista tukea aloitteleville yrityksille on tarjolla huomattavasti vähemmän. Saksassa yrityksen perustaminen kestää 15 päivää, mikä on hieman enemmän kuin teollisuusmaissa keskimäärin. Yrityksen perustamiskustannukset vastaavat keskimääräistä eurooppalaista tasoa. Eurooppaa edestakaisin Britannian vienti kasvaa euroalueen kriisistä riippumatta Britannian viennin kasvu on ollut nopeaa. Polttoaineiden vienti EU:n ulkopuolisiin maihin on toiminut kasvun veturina. British Chambers of Commerce arvioi tulokset hyviksi, mutta vaatii hallitukselta vienninedistämistoimia. Lisäksi kauppakamari vaatii vienti- Johtajilla yhä työtä Johtajien työnäkymät ovat edelleen hyvät. Tuoreimpien kyselyiden mukaan 53 prosenttia yrityksistä aikoo palkata vähintään yhden johtajan vuoden loppuun mennessä. Silti M-Brain Oy yrityksiä diversifioimaan myyntiään kohti kasvutalouksia, kuten Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa. Nykyisin suurimpia vientikumppaneita ovat Yhdysvallat, jonne vientimäärät kasvoivat, sekä Saksa, Ranska ja Alankomaat. epävarmuutta on ilmassa. Tilanne on hyvä esimerkiksi it-alalla ja tutkimuksessa ja kehityksessä, mutta pankki- ja vakuutusalalla sekä rakennusalalla tilanne on heikompi. Pienyritysten kriisi helpottaa Ruotsalaisten pienyritysten vienti on kääntynyt uudestaan nousuun. Jo puolet pienyritysten viennistä suuntautuu kasvumarkkinoille ja tämän suuntauksen odotetaan vahvistuvan. Kauppaministeri Ewa Björling pitää tulosta toivotunlaisena ja näkee viennin tukemisen tärkeänä tehtävänään. Suomi kulkee keskiarvossa Startup-vaiheessa olevien tai yrityksen perustamista suunnittelevien määrä, % 2,3 3,3 Namibialainen yrittäjäintohimo suomalaisyritysten voimavaraksi Tampereen Hubissa syntynyt projekti auttaa suomalaisyrityksiä ja nuoria namibialaisyrittäjiä löytämään toisensa. Marjaana Roponen, teksti Jutta Myyryläinen, kuva 3,7 3,8 Seija Hirstiö ja Jutta Myyryläinen kohtasivat tamperelaisessa Hubissa vuosi sitten. Dokumentaristi Hirstiö ja Tampereen ammattikorkeakoulun, TAMK:n, Proakatemian kasvatti Myyryläinen toimivat silloin molemmat tuoreessa Hubissa osa-aikaisina hosteina. Hub on kuuluisa siitä, miten eri alojen toimijat kohtaavat toisensa ja syntyy raja-aitoja kaatavia projekteja. Ja niin syntyi myös tästä kohtaamisesta. Jutta Myyryläinen oli opiskeluaikanaan mukana TAMK:n koulutusvientiprojektissa Namibiassa. Hän rakensi vuonna 2008 vaihdossa ollessaan paikalliseen korkeakouluun Proakatemian oppimismetodeilla toimivan tiimiyrittäjyyden ProLearningkoulutusohjelman. Vuonna 2010 Hirstiö ja Myyryläinen yhdistivät voimansa ja lähtivät tekemään dokumenttia Namibian nuorten yrittäjyyskoulutuksesta. Ilman isompia rahoituksia jäänyt projekti synnytti 17-minuuttisen internetissä julkaistun videon, joka kertoo namibialaisnuorten haasteista ja yrittäjyyden arjesta. Näillä nuorilla riittää ideoita, mutta niiden toteutumiseen voi olla pitkä matka. Inspiroiduin namibialaisnuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä. Nuoret siellä 4,2 4,3 4,5 4,7 Naiset kuvaamassa Windhoekin kaupungin kukkulalla haastattelua siitä, onko yrittäjyys varteenotettava vaihtoehto nuorille. Vasemmalta: Seija Hirstiö, Lauren Vries, Laura Tiainen. haluavat rakentaa yhteiskuntaa. Heillä on sama todellisuus kuin täällä, henkinen pääoma on yhteistä. Nuorten on vain uskottava itseensä, ja siihen he tarvitsevat tukea, Hirstiö kertoo. Kaukana olevat maailmat ja kulttuurit. Dokumentin jälkeen naiset lähtivät miettimään, miten tästä eteenpäin. TAMK 4,9 5,0 5,5 oli kiinnostunut kokeilevistakin hankkeista ja niin lähdettiin suunnittelemaan projektia, jossa suomalaiset Afrikkaan suuntautuvat yritykset hyödyntäisivät nuorten namibialaisten osaamista ja palveluja. Myös TAMK:n lähtökohta on ollut tukea koulutuksen jälkeen yrittäjien työllistymistä. Tämä projekti tähtää siihen, Hirstiö painottaa. 5,6 Keskiarvo Italia Japani Belgia Tanska Saksa Espanja Portugali Slovenia Ruotsi Sveitsi Kreikka Suomi Israel Ranska Iso-Britannia Korea Irlanti Hollanti USA Norja Australia Islanti 5,7 5,7 5,8 Tyypillistä on, että suomalainen yritys rantautuu Afrikkaan paikallisen Kauppakamarin tai suurlähetystön kautta. Projektin tarkoituksena on saada suomalaisyritysten voimavaraksi nuoret yrittäjät, joissa on Namibian tulevaisuus. Nuoret tekevät yhdessä tiimin kanssa dokumenttielokuvan, joka toimii tutkimusvälineenä perinteisen markkinatutkimuksen sijaan. 6,4 6,6 6,8 7,2 Dokumentissa käsitellään niitä kysymyksiä, joita mukana olevat suomalaiset yritykset haluavat selvittää ulkomaanviennin päätöksenteon tueksi, Hirstiö kertoo. Projektin haasteena on, miten yhteys suomalaisten ja afrikkalaisten välille todella syntyy, koska maailmat ja kulttuurit ovat kaukana toisistaan. Apuna käytetään internetissä toimivaa yhteisöllistä alustaa, jonka kautta esimerkiksi tutkimusvälineenä käytettävän dokumentin käsikirjoitus tehdään. Nuoret ovat myös mukana konkreettisessa kuvaamistyössä. Lähtökohtani dokumentin tekoon on yhteisöllinen, ns. osallistava dokumentti. Netin alusta on kuitenkin suunniteltava niin, että nuoret voivat huonoine tietoliikenneyhteyksineen olla konkreettisesti mukana, Hirstiö kuvailee projektin haasteita. Yrittäjyyden into ja motivaatio. Naisten projekti etsii parhaillaan yrityksiä mukaan toimintaan työllistämään Afrikan nuoria. Keskusteltu on muun muassa kierrätysmateriaaleja sekä opetusteknologiaa edustavien yritysten kanssa. Projektissa mukana kuvaajana ja verkkosivujen ylläpitäjänä oleva hubi- Inspiroiduin namibialaisnuorten innosta, luovuudesta ja älykkyydestä. Seija Hirstiö lainen Ville Haaraoja painottaa, että yritykset voivat olla miltä tahansa osaamisalueelta. Nuorilla yrittäjillä on Namibiassa valmiit paikalliset verkostot sekä mediakontaktit. Heidän etunaan on kielitaito ja liiketalouden osaaminen. Mutta ennen kaikkea heitä kannattaisi hyödyntää, koska heillä on todellinen tekemisen meininki, asenne kohdallaan, Haaraoja mainostaa. Yksi esimerkki nuorten perustamista yrityksistä on ProLearning-ohjelman kautta syntynyt Mahtava Creations cc. Yhdeksän nuoren osuuskunta tarjoaa tapahtumasuunnittelua, markkinointia ja graafista suunnittelua. Yrittäjyyden tukemisessa on kyse siitä, että nuoria kannustetaan ottamaan vastuu omasta työllistymisestään Namibiassa kun on yli 50 prosentin työttömyys. ProLearning-koulutusohjelmaa jatketaan edelleen ja siellä on parhaillaan vaihdossa Tampereen Proakatemian opiskelijoita. Linkki dokumenttiin: 7,6 7,7 7,8 10,6 LÄHDE: GEM-RAPORTTI 2010 Ulkomaisten opiskelijoiden Ilmapiiri ranskalaisyrityksissä heikentyi lokakuussa. Yritysten johtajat ovat hiukan aiempaa Ulkomaiset osaajat jättävät Saksan Talousilmapiiri heikentymään päin määrä on kasvanut Saksassa tasaisesti vuodesta Saksan Tilastokeskuksen mukaan tänä lukukautena 12,7 prosenttia opiskelijoista tulee ulkomailta, useimmin Kiinasta, Venäjältä ja Puolasta. Vaikka Saksassa koulutuksen hankkivat ulkomaalaiset ovat yleensä korkeasti koulutettuja, vain neljäsosa heistä päätyy Saksan työmarkkinoille siitäkin huolimatta, että maassa tarvitaan pätevää työvoimaa. Ulkomaalaisilla on monesti esimerkiksi vaikeuksia rahoittaa työnhakuun kuluva aika. pessimistisempiä tulevaisuuden suhteen. Tehoisku Ruotsin elinkeinoelämän digitalisoimiseksi Företagarna, Google, Posten, Telenor ja Binero ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jonka tavoitteena on saada ruotsalaiset pk-yritykset kehittämään verkkotoimintaansa. Yrityksille tarjotaan ilmaista apua verkkotoiminnan kehittämisessä, sillä niillä on usein liian vähän tietoa verkon tarjoamista mahdollisuuksista. Diesel on pian yhtä kallista kuin bensiini Saksassa dieselin ja bensiinin hintaero on kaventumassa. Tällä hetkellä litra dieseliä maksaa 1,48 euroa, E10-polttoaine maksaa puolestaan 1,54 euroa litralta. Autoalan järjestön ADAC:n mukaan dieselin hinta on liian korkea. Öljyalan yritys Aral perustelee hinnannousua suurten jalostamojen ongelmilla, joiden seurauksena osa huoltoasemista ei enää tarjoa dieseliä. Hallitus helpottaa oppisopimusohjaajaksi pääsyä Ranskan hallitus aikoo höllätä kriteereitä oppisopimusohjaajaksi pääsylle. Siten opiskelijoiden olisi helpompi löytää itselleen ohjaaja yritysjohtajasta tai yrityksen työntekijästä. Ohjaajalta vaadittaisiin esimerkiksi vain kolmen vuoden työkokemusta ohjattavalta alalta aiemman viiden vuoden sijaan. Pienyritysten ei tulisi hyväksyä korkeaa sähkön hintaa Ruotsi on jakamassa energiamarkkinoitaan neljään osaan. Ruotsin pienyritysten liiton liittosihteeri Camilla Littorin näkee, että sähkömarkkinoilla vallitsee harvainvalta ja vaatii yrittäjiä taistelemaan korkeaa sähkön hintaa vastaan. Kun sähköverkko jaetaan neljään osaan, saattaa sähkön hinta Työttömien määrä väheni Etelä-Ruotsissa olla kilovattitunnilta muutamia äyrejä kalliimpaa kuin Pohjois-Ruotsissa. Littorin muistuttaa, että yhdeksän kymmenestä pienyrityksestä toimii Skoonen, Blekingen, Smoolannin ja Hallannin alueilla. Yrittäjät ovatkin huolissaan sähkön hintakehityksestä tulevan talven aikana. Työttömien määrä laski Saksassa Saksassa edelleen lokakuussa, joskin hitaammin kuin edellisenä kuukautena. Työttömyysaste on nyt 6,5 prosenttia. Saksan työvoimatoimiston mukaan suhdanteen heikentyminen ei näy vielä työmarkkinoilla, eikä tiedossa ole, että yritykset suunnittelisivat merkittäviä työvoiman vähennyksiä. Joillain aloilla vallitsee yhä työvoimapula.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro?

Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Veronumero ja ilmoitusvelvollisuus pakollisiksi ammattimaisessa rakentamisessa seuraavana omakotitalotyömaiden vuoro? Talonrakennusteollisuus ry Ville Wartiovaara Rakennusalan harmaa talous Pesii pitkissä

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

EK on valmis talkoisiin

EK on valmis talkoisiin EK on valmis talkoisiin Ajankohtaisseminaari harmaan talouden torjunnasta 10.1.2011 Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Harmaa talous Harmaan talouden ongelmiin suhtauduttava vakavasti

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet. Ylitarkastaja Pirkko Vuori Helsinki 15.5.2015

Rakentamisen uudet velvoitteet. Ylitarkastaja Pirkko Vuori Helsinki 15.5.2015 Rakentamisen uudet velvoitteet Ylitarkastaja Pirkko Vuori Helsinki 15.5.2015 Taustaa Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Harmaan talouden torjuntaan liittyvä lakipaketti 2 hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 13 / 2009 223 Kokousaika 27.04.2009 klo 17.00 17.55 Kokouspaikka Metsäpeuramaan Opastuskeskus, Yli-Lesti Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011. 1316/2011 Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 1316/2011 Laki autoverolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.01.2012 Sivu 1 / 1 6232/10.03.00/2011 18 Vaatimus rakennusluvan 2011-1366 rakennusvalvontamaksun nro 114701171 poistamiseksi, kiinteistö 51-280-3, Sotarovastintie 5, 00370 Helsinki

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329

Ilmoitusasiat. Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 Sosiaali- ja terveyslautakunta 329 28.09.2011 Ilmoitusasiat 629/41/411/2010 631/41/411/2010 985/21/211/2011 STLTK 329 1) Julkista hankintaa; asu mis- ja hoivapalveluita koskeva markki naoi keuden päätös

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi

MEDIA- TIEDOT. 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 Sastamala * www.alueviesti.fi MEDIA- TIEDOT 2016 010 229 0400 * Hopunkatu 1, PL 101, 38201 * www.alueviesti.fi Viesti Jokaiseen Talouteen Joka Viikko - Alueviesti Kustannusliike Aluelehdet Oy on vuonna 1980 perustettu perheyritys,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto

HELSINGIN KAUPUNKI Rakennusvirasto 2 (8) Sisältö 1 SOPIJAPUOLET 4 1.1 Tilaaja 4 1.2 Toimittaja 4 2 SOPIMUKSEN KOHDE 4 3 ASIAKIRJAT 4 4 SOPIMUKSEN SYNTYMINEN JA KAUSI 5 5 ALIHANKKIJAT 5 6 PALVELUNTUOTTAJALLE MAKSETTAAVAT KORVAUKSET 5 7.1.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Sosiaalinen media työelämässä

Sosiaalinen media työelämässä Sosiaalinen media työelämässä 6.6.2014 Sosiaalinen media Yhtä selkeää määritelmää ei ole olemassa Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, muokata sitä, kommentoida, jakaa eteenpäin Sisältöä voi ainoastaan valvoa

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013

POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI ALASPÄÄ 28.10.2013 POLIISI HARMAAN TALOUDEN EHKÄISIJÄNÄ RIKOSKOMISARIO KIRSI KUJALA 29.10.2013 POLIISIN TIETOON TULLEET TALOUSRIKOKSET Poliisi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli)

OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) LIITE 5 1 KITEEN KAUPUNKI Sivistyskeskus OSTOLIIKENNESOPIMUS PALVELU- JA ASIOINTILIIKENNE (malli) 1. Sopijapuolet Tilaaja: Yhteyshenkilö: Kiteen kaupunki Sivistyskeskus Kiteentie 25 82500 KITEE Perusopetuksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITYSTEN VEROVALVONTAA KOSKEVA SELVITYS

ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITYSTEN VEROVALVONTAA KOSKEVA SELVITYS LAUSUNTO 8.5.2013 Valtiovarainministeriö Vero-osasto Lausuntopyyntö 19.3.2013 VM030:00/2013 ULKOMAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YRITYSTEN VEROVALVONTAA KOSKEVA SELVITYS Kiinteistöpalvelut ry kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Optometria MEDIAKORT TI 2013

Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria MEDIAKORT TI 2013 Optometria on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä optiikan ja optometrian ammattilehti. Lehteä julkaisee Suomen Optinen Toimiala ry. Lisätietoja www.optometria.fi. ILMESTYMISAIKATAULU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Maksatko liikaa autoedustasi?

Maksatko liikaa autoedustasi? Maksatko liikaa autoedustasi? Autoedun saajan edut automaattista Paikannin.com -ajopäiväkirjaa käytettäessä: autoedun verotusarvo perustuu todelliseen käyttöön (ks. esimerkkilaskelmat) käyttöedun saajan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen

HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen HARMAAN TALOUDEN JA TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTAKAMPANJA Pikamatka harmaaseen talouteen Mitä on harmaa talous? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS tiedottaja Anni Lehtonen p. 02956 44221 tai 050 375 7026 MEDIATIEDOTE (julkaisuvapaa 28.11.2013 klo 10.00) ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN

Lisätiedot