EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2012

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2012

2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 alkupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoiminnan päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Maailman BKT:n kasvu palaa vuonna 2013 noin 4 prosenttiin kasvun painopisteen ollessa edelleen kehittyvissä talouksissa. Suomessa kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat vientiä vuonna Vuonna 2013 vienti päässee hitaaseen kasvuun epävarmuuden vähetessä euroalueella ja vientikysynnän piristyessä myös muualla maailmassa. Kuluttajien kokema epävarmuus lisääntyi selvästi vuoden 2012 aikana. Yksityinen kulutus kasvoi 1,5 % vuonna Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi. Kulutuskysyntää rajoittaa ennen muuta reaalitulojen heikko kehitys. Työllisten määrä kasvoi vuonna 2012 huolimatta talouskasvun supistumisesta. Kun tuotanto ei kasva, merkitsee tämä tuottavuuden heikentymistä. Yritysten hyvä kannattavuustilanne on mahdollistanut työvoiman pitämisen töissä pahojen päivien yli. Inflaatio oli 2,8 % vuonna 2012, mutta vuonna 2013 inflaation odotetaan hidastuvan 2,2 prosenttiin. Merkittävin inflaatiota hidastava tekijä on alhainen korkotaso. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Tulevien sopeutustoimien ansiosta alijäämä saattaa kuitenkin vuonna 2013 pienentyä. Kuntien alijäämä syvenee verotulojen kasvun hidastumisen seurauksena. Kuntien veroprosenttien korotukset tulevat kuitenkin vuonna 2013 hieman kompensoimaan veropohjan kasvun hidastumista. Kuntien investoinnit eivät kasva, mutta kulutusmenot kasvat ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuonna 2013 kuntien alijäämiksi arvioidaan 0,6 % suhteessa kokonaistuotantoon, jolloin lainakannan kasvu tulee jatkumaan. Eurajoen rahoitusasema säilyi vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Tilapäisesti Eurajoella yli 6 kk työskennelleitten osuuden pieneneminen on vaikuttanut veropohjaan ja sitä kautta vuosikatteeseen merkittävästi. Eurajoen kunta on silti kertomusvuonna voinut panostaa kunnan kehittämiseen talouden tasapainon vaarantumatta. Kunnan investoinnit suhteessa asukaslukuun olivat kuntien keskimääräistä tasoa isommat. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti oli 27,75 kun se vuonna 2011 oli 33,08 prosenttia. Kunnan omavaraisuusaste on 83,46 prosenttia. Molemmat tunnusluvut ovat parempia kuin keskimäärin koko maassa, Satakunnassa tai kuntakoon mukaan laskettuna. Kertomusvuoden investointimenot kohdistuivat pääosin Palvelukeskus Jokisimpukan perusparannukseen ja laajennukseen sekä tie-, vesi- ja jätevesiverkon parantamiseen. Eurajoen kunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Kun kuntatalouden tasapainoa ei ole vaarannettu, on jatkossakin mahdollista kohdentaa vähintään vuosikatteen suuruiset investoinnit asumiseen ja arjen sujumiseen kuntastrategian mukaisesti. Julkisella taloudella on myös oltava kyky rahoittaa sosiaalietuudet ja hyvinvointipalvelut kaikissa olosuhteissa häiriöttömästi. Julkinen talous on kestävällä pohjalla, jos menojen rahoitus ei johda liialliseen velkaantumiseen tai verojen korotuksiin, joilla on haitallinen vaikutus rahoituspohjan kehitykseen. Eurajoella on varauduttava ikärakenteen muutoksen voimakkaaseen vaikutukseen kunnan menoihin. Harri Hiitiö, kunnanjohtaja

3 2 1.2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleistietoja Eurajoen kunnasta Perustettu 1869 Etäisyydet Asukasluku 5924 Turku 105 km Pinta-ala 643,78 km 2 Helsinki 240 km Asukastiheys 9,1 Tampere 125 km Kalleusluokka II Pori 35 km Tulovero-% 18 Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 11 SDP 9 Kokoomus 3 PS 1 VAS 3 Krist. dem. Vihreät Yhteensä 27 valtuutettua. Hallinnollinen asema Lounais-Suomen AVi Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Sotilaspiiri Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Varsinais-Suomen ELY Sairaanhoitopiiri Työvoimapiiri Vaasa Satakunnan Rauman kihlakunta Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto Satakunnan sotilaspiiri Satakunnan verotsto Satakunta Rauman seudun TE-keskus

4 3 Toimielinorganisaatio Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat tulosalueittain: Toimielin Tulosalue Viranhaltija Kunnanhallitus Yleishallinto Hallintojohtaja/kunnanjohtaja Talous- ja hlöstöhallinto Kunnanjohtaja Kunnan kehittäminen Hallintojohtaja Yhteistoimintaelimet Kunnanjohtaja Keskitetyt menot Hallintojohtaja Pelastustoimi Kunnanjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kunnanjohtaja Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintojohtaja Sosiaalilautakunta Päivähoito Päivähoidon johtaja Vanhustenhuolto Vanhustyönjohtaja Muu sosiaalitoimi Sosiaalijohtaja Toimeentuloturva Sosiaalijohtaja Terveydenhuolto Sosiaalijohtaja Koululautakunta Peruskoulutus Yhteiskoulun rehtori Keskiasteen koulutus Yhteiskoulun rehtori Aikuiskoulutus Yhteiskoulun rehtori Kirjasto- ja kultt.ltk Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Liikunta- ja nuorisoltk Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta Kunnaninsinööri Yhdyskuntatekninen huolto Kunnaninsinööri Kiinteistöhuolto Kunnanrakennusmestari Siivoustoimi ja ruokahuolto Ruokapalv.- ja toimitilapääll. Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennustarkastaja

5 4 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 kokonaistuotanto ei Suomessa kasvanut lainkaan. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi on ennustettu 0,5 % ja kasvun arvioidaan perustuvan kotimaiseen kysyntään ja nettovientiin. Maailmantalouden kasvu alkoi hidastua vuonna 2011 ja kasvun hidas vaihe jatkuu vuonna Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella tulee olemaan merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Työllisyys kehittyi 2012 hyvin suhteessa tuotantoon. Työllisyys tulee kuitenkin vuonna 2013 supistumaan. Työllisten määrä vähenee 0,3 % vuonna 2013 ja työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen muutos oli 2,8 % vuonna Vuonna 2013 tulevien veronkorotusten vaikutus inflaatioon on 0,7 % ja vuosi-inflaatioksi ennustetaan 2,2 %. Oman talousalueen kehitys Satakunnan talouden kehitys synkkeni vuonna Teollisuuden liikevaihto supistui, mutta teollisuuden eri haaroilla kehitys vaihteli suuresti. Erityisesti teknologiateollisuus ja vienti sukelsivat. Palvelualojen kasvu jatkui. Talouden tulevaisuuden näkymät ovat vaisut. Satakunnassa työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 1300:lla vuonna Työttömien osuus työvoimasta oli vuodenvaihteessa 12,2 %. Avoimet työpaikat vähenivät vuoden aikana Satakunnassa 200:lla. Väheneminen koski kaikkia toimialoja. Eurajoella työttömiä työnhakijoita oli vuodenvaihteessa 282, mikä on 19 enemmän, kuin vuosi sitten. Työttömyysaste Eurajoella oli 10,3 %. Satakunnan väestötilanne kehittyy edelleen epäedullisesti. Satakunnan väkiluku on pienentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2012 noin henkilöllä. Satakunnan seitsemän pienimmän kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä on miltei sama kuin Satakunnan vuosien väestötappio. Eurajoen väkimäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 160 hengellä. Oman kunnan toiminnan ja talouden kehitys Eurajoen kunnan työttömyysaste nousi 9,5 prosentista 10,3 prosenttiin. Henkikirjoitettu väestö oli vuoden alussa henkeä ja vuoden lopussa Eurajoen kunnan verotulot olivat 30,6 milj. euroa eli 7,1 milj. euroa arvioitua pienemmät. Kiinteistöveron osuus verotuloista oli 12,5 milj. euroa eli samansuuruinen, kuin talousarviossa arvioitiin. Yhteisöveron tuotto oli talousarvion mukainen1,8 milj. euroa. Kunnallisverotulojen muutos edelliseen vuoteen oli -7,5 %, yhteisöverojen muutos -6,0 %, kiinteistöveron muutos +28,9 % ja kokonaisverotulojen muutos +0,9 %. Eurajoen kunnan käyttötalouden valtionosuudet olivat 7,8 milj. euroa. Kunnan tunnusluvuista vuosikate oli 6,6 milj. euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna vuosikate oli 5,2 milj. euroa ylijäämäinen. Kassan riittävyys oli vuoden vaihteessa 146 päivää, edellisenä vuonna 249 päivää. Kassavaroja oli vuoden lopussa 19,7 milj. euroa. Kunnan omavaraisuus- % nousi 80,9:stä 83,46:teen. Kunnan lainakanta väheni 0,7 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 4,3 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus- % laski 33,08:sta 27,75:een. Eurajoen kunnan tilikauden tulos osoittaa 4,366 milj. euroa ylijäämää ja tilikauden ylijäämä poistoeron muutoksen jälkeen osoittaa 4,369 milj. euroa ylijäämää.

6 5 1.4 Kunnan henkilöstö Henkilöstön lukumäärä esitetään henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstökulut ilmoitetaan liitetiedoissa. 1.5 Kunnan sijoitukset Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aika-välin kassanhallintaan vaikuttavat mm. investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Rahoituskriisin aikana vahvan kassan merkitys korostui. Suuret investoinnit ja sijoitus-ympäristön epävarmuus 2012 edellyttivät kassavaroilta normaalia suurempaa likvidisyyttä. Joulukuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli kuitenkin jo normaali. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 4,7 me:n kassavarat ja rahoitusjärjestelyt. Ostovelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 3,1 me ja myyntisaamisten määrä 0,6 me. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 15,0 me. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa kassavaroin. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 0,9 me vuodessa. Posivan 4,1 me:n lainan lisäksi lainoja rahoituslaitoksilta oli 0,1 me. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin sekä Taaleritehdas omaisuudenhoitopalvelun kanssa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. 1.6 Kunnan strategian toteutuminen Elinvoima Rauman Seudun Kehitys Oy:n omistajakunnat ovat päättäneet hoitaa elinkeinotoimen tehtävät uudella tavalla. Seudun kunnat ovat ottaneet elinkeinoasioiden hoitamisessa itsenäisemmän roolin. Eurajoen kunta on palkannut vuoden 2011 alusta oman yrityskehittäjän. Uusyritysneuvonnasta vastaa Yrityspalvelu Enter. Yhteistyö seudun kuntien kesken jatkuu, mutta toimintaympäristön muuttumisen vuoksi yhteistyölle on haettu uudenlaisia toimintamalleja ja toteuttamistapoja. VT 8 yhteysvälihankkeen toteuttamista on edistetty yhdistämällä kunnan osayleiskaavoitus välillä Kirkonkylä-Lapijoki tiehallinnon yleis- ja tie-suunnitteluun Eurajoen osalta. Kunnalla on ollut edustus VT 8 Eurajoen ohikulkutien sekä ohjaus- että hankeryhmässä. Eurajoen ohitustien osalta yleissuunnitelmat ovat valmiit. Yhteysvälin kehittäminen sisältyy valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon kehittämisohjelmaan vuosille Kokonaisuudessaan 210 me:n hankkeesta voidaan toteuttaa osa noin 100 me:lla. Eurajoen kunta edesauttaa omilla toimenpiteillään loppuosan toteutumista. Eurajoen kunnan aloitteesta perustettu maakunnallinen OL4 edunvalvonta-työryhmä tuotti ja jakoi informaatiota päättäjille, eri sidosryhmille ja kuntalaisille Eurajoen valmiuksista OL4:n rakentamiselle. Eduskunta hyväksyi TVO:n periaatepäätös-hakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon.

7 6 Posivan hakemus käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi hyväksyttiin niin ikään. Posiva on jättänyt rakentamislupahakemuksen loppusijoituslaitokselle. Laitosalueella on lainvoimaiset maankäyttösuunnitelmat. Yritys- ja asuntorakentamisen kannalta kaavoitettua maata on riittävästi. Kirkonkylä- Lapijoki välillä on jatkettu osayleiskaavan laatimista sekä keskustan ja teollisuusalueen asemakaavojen tarkistukset ja laajennukset ovat vireillä. Kaava-alueiden ulkopuoliseen asuinrakentamiseen on kunnassa suhtauduttu myönteisesti. Elinkeinotoimikunta on jatkanut Eurajoen elinkeino-ohjelman täytäntöönpanoa. Palvelut Terveydenhuollon toimiva lähipalveluverkko on turvattu liittymällä Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Luvia on liittynyt kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Kunta on luovuttanut perusterveydenhuollon ja eräiden sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ko. yhteistoiminta-alueelle. Kuntarakennelain ja sotejärjestämislain säätäminen tulevat aiheuttamaan selkeän uhan terveydenhuollon palveluverkon toimivuudelle. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen Eurajoen kuulumisesta Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen ja samalla hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta yhteistoiminta-alueella lukien. Vastaavanlainen sopimus ympäristö-suojelutehtävien hoidosta tuli voimaan Eurajoen ympäristösuojelutehtäviä hoitaa ympäristösuojelusihteeri Mari Kallio. Hän toimii myös Eurajoen kunnan terveys-tarkastajana. Kunnanvaltuusto päätti , että Eurajoen kunta liittyy Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen muita kuntia ovat Eura, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Rauma ja Säkylä. Kunnan sisällä on ylläpidetty, suunniteltu ja johdettu palvelutoimintoja niin, että ne tukevat toimintaperiaatteita, strategiaa, tyydyttävät kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeita, tuottavat lisäarvoa ja tukevat muutosta. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on lukien tuottanut Kuntapalvelut Taloustuki Oy. Seutukeskus Oy Häme ja Kuntapalvelut Taloustuki Oy ovat fuusioituneet KuntaPro Oy:ksi. Henkilöstö Eurajoen kunta osallistuu 23 muun kunnan kanssa Kunta HR 2017 verkosto- ja kehitysohjelmaan, jonka tarkoituksena on uudistaa tapaa hallita ja johtaa henkilöstövoimavaroja kunnassa. Kuntatalous Vuosikate on taannut perustehtävän toteutumisen 1,24 % keskimääräistä alemmalla verokannalla. Vuosikate ja aikaisempien tilikausien rahoitusylijäämät kattoivat investointien omarahoitusosuuden. Omavaraisuusaste ja vieraan pääoman hoitokyky on hyvä. Kunnalla on hyvät taloudelliset resurssit strategiseen kehittämiseen sekä kyky kohdata suhdannevaihtelut ja väestörakenteen muutos.

8 7 1.7 Hallintokuntien tulosindikaattorit HALLINTO- JA TALOUSTOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Hyvin toimiva sähköinen rekrytointiprosessi Mittari: Kuntarekryn käyttöönotto vuonna Kysely hallintokunnilta rekrytointiprosessin sujuvuuden lisääntymisestä. Toteutuma: Kuntarekry otettiin käyttöön toukokuussa ja ensimmäiset rekrytointi-ilmoitukset laitettiin ohjelmaan Hallintokuntien rekrytointien tekijöille lähetettyyn kyselyyn saaduissa vastauksissa tuotiin esiin sähköisen prosessin sujuvuus ja prosessiin kuluneen työajan käytön vähentyminen huomattavasti, yhteenvedon tekemisen ja viestien lähettämisen helppous. Kaikista hakijoista saadaan samat ja yhdenmukaiset tiedot. Sähköisen rekrytointiprosessin edut korostuvat mitä enemmän hakemuksia on. Osalla rekrytointiohjelman opettelu hidasti vielä rekrytoinnin suorittamista. Sähköinen rekrytointi yhdenmukaistaa eri hallintokuntien prosessit ja tehostaa toimintaa. Talous ja resurssit Tavoite: Rekrytointiohjelman määräraha talousarvioon Mittari: Vanhan ja uuden prosessin kuvaus ja niihin käytetty aika Toteutuma: Vuoden 2012 talousarvioon varattiin määräraha ohjelman käytön kouluttamiseen ja käyttäjäkohtaisiin käyttöoikeusmaksuihin. Rekrytointiprosessi ja vaiheisiin käytetty aika on kuvattu. Uudessa sähköisessä prosessissa työajan käyttö tehostuu monessa vaiheessa: - työpaikkailmoitus välittyy samalla myös muihin ilmoituskanaviin verkossa, ei enää erillistä ilmoittamista - kaikkien hakijoiden vastattava samoihin pakollisiin kysymyksiin. Ei enää jälkikäteistä tietojen tarkistamista hakijoilta. Rekrytoinnin edistymistä voi seurata ohjelmasta. - hakemuksista saadaan suoraan ohjelmasta yhteenvetoraportti, johon tulostuu kaikilta hakijoilta samat kohdat. Vie aikaa n. 5 min ja yhteenvetoon otettavien kriteerien muuttaminen tai lisääminen kestää vain hetken. Ohjelma laskee mm. työkokemukset yhteenvetoon ja virheet vähenevät. Aiemmin yhteenvedot on tehty manuaalisesti ja tähän käytetty aika hakemusten määrästä riippuen tunneista jopa päiviin. - Kun valinta on suoritettu, ohjelman kautta lähetetään ilmoitus muutoksenhakuohjeineen kaikille hakijoille yhtäaikaisesti, ei enää kirjeitä postitse. - Henkilöstöhallinnon tarpeisiin saadaan ohjelmasta suoraan tiedot rekrytointien määrästä vuoden aikana Rakenteet ja prosessit Tavoite: Rekrytointiprosessin siirtyminen sähköiseen järjestelmään. Sähköinen työtapa omaksuttu organisaatiossa. Mittari: Vuonna 2012 vakinaisen henkilöstön rekrytointiprosesseista 50 % hoidetaan ohjelman kautta siitä lähtien, kun ohjelma on otettu käyttöön. Toteutuma: Vuoden 2012 toukokuun jälkeen rekrytoitiin kahdeksan vakinaista henkilöä, joista seitsemän rekrytointi tehtiin sähköisen ohjelman kautta. Lisäksi ohjelman kautta tehtiin seitsemän määräaikaisen työntekijän rekrytointi.

9 8 Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Kuntarekry-ohjelman pää- ja vastuukäyttäjien osaamisen kehittäminen Mittari: Ohjelman käyttöönottaneiden yksiköiden ja koulutukseen osallistuneiden pää- ja vastuukäyttäjien määrä on 100 %. Toteutuma: Kaikki hallintokunnat ovat ottaneet ohjelman käyttöön ja ohjelmaa työkalunaan käyttäville esimiehille on järjestetty koulutukset 10. ja sekä erikseen sijaisrekrytointikoulutus koulu- ja sosiaalitoimen esimiehille. Lisäksi pääkäyttäjät ovat yhdessä vastuukäyttäjien (esimiesten) kanssa tehneet ensimmäiset rekrytoinnit. SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO Vaikuttavuus Tavoite: Lasta koskevat yksilölliset tavoitteet toteutuvat asteikolla 1-5 vähintään 3.2. Päivähoitoon ollaan tyytyväisiä asteikolla 1-5 vähintään 4. Molemmissa mittarina TAK-arviointi. Toteuma: TAK-arvio: Lasta koskevat yksilölliset tavoitteet toteutuneet: 3,88. Päivähoitoon ollaan tyytyväisiä: 4,40. Prosessien sujuvuus Tavoite: Yli 2-vuotiaille lapsille tehdään 100 %:sti varhaiskasvatussuunnitelma, jossa määritellään yksilölliset tavoitteet. Toteuma: Toteutunut 100 % lomakkeen palauttaneiden osalta. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Asiakkuuksien segmentointi. Palveluprosessien tuotteistaminen. Toteuma: Päivähoidon prosessien kuvaaminen IMS-toimintajärjestelmään on alkanut v Aikaansaantikyky Tavoite: Vastuuhenkilöiden osaamista vahvistetaan asiakkuuksien johtajiksi. Toteuma: Päivähoidon prosessien kuvaaminen IMS-toimintajärjestelmään on alkanut v IMS-toimintajärjestelmässä määritellään vastuuhenkilöt. Perhepäivähoidon mobiiliohjelma on toteutettu v. 2012: perhepäivähoitaja on aiempaa kiinteämmin osana päivähoidon palveluprosessia, mm. laskutusta. Asiakkuuksien johtamiskoulutusta on järjestetty koko sosiaalitoimen henkilöstölle ja VANHUSTENHUOLTO Vaikuttavuus Tavoite: Yksilön RAVA-indeksi pysyy ennallaan (mittari mittaa toimintakykyä ja avuntarvetta) Tavoitetaso: vähintään 60 % yksikön asiakkaista Toteuma: Karpalo 53,3 %, Suvanto 26,7 %, Vanhainkoti 56,0 %, Kotipalvelu 60,5 %, keskiarvo; 49,1 %

10 9 Prosessien sujuvuus Tavoite: Asiakas- ja omaiskysely: Koettu hyvinvointi ja toimintakyky. Tavoitetaso: Keskiarvo vähintään 3,75 (asteikko1-5) Toteuma: Karpalo 3,85, Suvanto 3,88, Vanhainkoti 3,65, Kotipalvelu 4,22, Päivätoiminta 3,87, Vuodeosasto 4,54, keskiarvo; 4,00 Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Lyhytaikaishoidon (yli 1kk hoitojakso) asiakas siirtyy kotihoitoon. Tavoitetaso: Asiakasmäärän seuranta (ei aikaisempaa tilastoa käytössä) Toteuma: 14 asiakasta Aikaansaantikyky Tavoite: Kuntoutumista edistävät /ennaltaehkäisevät toimintatavat toteutuvat oma/vastuuhoitajan toteuttamana. Tavoitetaso: Toteutuu vähintään 90% Toteuma: Karpalo 100 %, Suvanto 100 %, Vanhainkoti 100 %, Kotipalvelu 100 % MUU SOSIAALITOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Lastensuojelu: Alkaneet ja päättyneet lastensuojeluasiakkudet Toteuma: Alkaneet asiakkuudet 52 kpl, Päättyneet asiakkuudet 31 kpl Prosessien sujuvuus Tavoite: tukitoimenpiteet; kuinka moni lapsi on saanut tukitoimenpiteitä. Toteuma: 66 lasta saanut tukitoimenpiteitä Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Avo- ja laitoshoidossa olleiden lasten lukumäärä ja kustannukset. Nykytilanne ja kustannusten kehitys edellisestä vuodesta Toteuma: Avohuollon kustannukset nousseet ,28 euroa ja sijaishuollon kustannukset laskeneet 88568,52 euroa. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia oli 94 kpl ja vuonna 2012 oli 125 kpl, 31 ilmoitusta enemmän Aikaansaantikyky Tavoite: Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden valikko. Lastensuojelutiimin osaamista asiakkuuksien johtamisessa kehitetään Toteuma: Asiakkuuksien johtamiskoulutusta on järjestetty koko sosiaalitoimen henkilöstölle ja Sosiaalitoimiston henkilökunta on lisäksi osallistunut koulutukseen aiheena asiakkuuksien johtaminen.

11 10 TOIMEENTULOTURVA Vaikuttavuus Tavoite: Nuorten aikuisten (18-25) toimeentulotuki-asiakkuuden kesto /ohjaus toimenpiteisiin. Tavoitetaso: 3 kk Toteuma: Nuoria ( 18-25v) toimeentulotukiasiakkaita yht. 52 kpl. Toimeentulotuen saajista 8 oli työttömänä. Toimenpiteisiin 3 kk:n aikana ohjattuja oli 6 nuorta. Asiakkaista 1 on muualla asuva Eurajoen jälkihuoltonuori. Yhdelle asiakkaalle ei tarjottu toimenpiteitä. Prosessien sujuvuus Tavoite: Ohjausprosessin laatiminen Toteuma: Prosessien kuvaaminen IMS-toimintajärjestelmään on alkanut v Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Toimenpiteisiin ohjattujen asiakkaiden määrä on 50 % Toteuma: Toimenpiteisiin ohjattujen asiakkaiden määrä 75% (6/8) Aikaansaantikyky Tavoite: 2 työntekijän osaamista vahvistetaan tämän kohderyhmän asiakkuuksien johtamisessa Toteuma: Asiakkuuksien johtamiskoulutusta on järjestetty koko sosiaalitoimen henkilöstölle ja KOULULAUTAKUNTA Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo: Kun keskiarvo ylittää 7,5 tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. Toteutuma: Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on ollut 7,77. Tavoite on saavutettu. Prosessin sujuvuus Tavoite: Ryhmäkoot: Kun ryhmäkoot ovat kunnanvaltuuston hyväksymän lapsipoliittisen ohjelman määrittelemissä rajoissa, prosessi toteutuu laadukkaana. Liikunta- ja kulttuurikohteiden käytön määrä: Kun keskimääräisesti jokainen oppilas on käynyt lukuvuoden aikana yhdessä eurajokelaisessa vierailukohteessa ja jokainen oppilas on ollut neljästi lukuvuoden aikana eurajokelaisissa liikuntakohteissa, saavutetaan tulos. Toteutuma: Ryhmäkoot: Ohjelmassa määritellään, että luokilla 1-3 ryhmäkoko saisi olla enintään 20 oppilasta, ylemmillä luokilla 25 oppilasta. 1-3 luokkien keskikoko on 16,1 oppilasta, suurin ryhmä on 22 oppilasta. 4-9 luokkien keskikoko on 15,6 oppilasta. Suurin ryhmä on 22 oppilasta. Keskimäärin käyntejä on liikuntapaikoissa 11 ja kulttuurikohteissa 3 kertaa vuodessa. Tavoite on osittain saavutettu. Yksittäisten ryhmien kasvaminen yli suositusrajan johtuu osaksi muuttoliikkeestä lukuvuoden aikana, osaksi siitä, ettei fyysisten puitteiden vuoksi ole mahdollista jakaa ryhmiä pienemmiksi.

12 11 Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Henkilöstön koulutuspäivien määrä: Muita kuin OVTES:n mukaisia koulutuspäiviä vuodessa keskimäärin 2 / opettaja. Toteutuma: Koulutuspäivien määrä on ollut 3,3 / opetushenkilöstön jäsen (avustajat mukaan luettuna). Virkaehtosopimuksen mukaiset koulutuspäivät eivät ole luvussa mukana. Tavoite on saavutettu. Vaikuttavuus Tavoite: Jatko-opintopaikan saavuttaminen: Peruskoululaisilla 95 % ikäluokasta saisi jatkoopintopaikan seuraavana syksynä. Toteutuma: Kaikki peruskoulun oppilaat ovat saaneet jatko-opintopaikan yhteishaun, täydennyshaun sekä lukion pääsykokeen jälkeen. Tavoite on saavutettu. KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Kirjaston hankinnoissa noudatetaan määrärahojen puitteissa asiakkaiden toivomuksia. Asiakastyytyväisyyteen päästään laajalla tuotevalikoimalla, ystävällisellä palvelulla ja avuliaalla, osaavalla henkilökunnalla. Tavoitteena olla lainauksissa per asukas Satakunnan alueen keskiarvon yläpuolella. Toteutuma: Lainoja per asukas yli Satakunnan keskiarvon (21,79 kpl v. 2011), E-joki 24,4 kpl v Prosessin sujuvuus Tavoite: Prosessien sujuvuuteen päästään ammattitaitoisen, motivoituneen henkilökunnan avulla. Henkilökuntaa kannustetaan ja oma-aloitteisuutta työssä tuetaan. Tavoitteena on pitää kokoelman suuruus ja hankinnat Satakunnan alueen keskiarvojen yläpuolella. Toteutuma: Hankinnat 1000 asukasta kohden yli Satakunnan keskiarvon (447,41 kpl v. 2011), E-joki 636,8 kpl v Kokoelman suuruus asukasta kohden yli Satakunnan keskiarvon (7,11 v. 2011), E-joki 15,23 v.2012 (osa kokoelmasta varastokonteissa). Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Toiminnan taloudellisuus on aina ollut yksi kirjaston tärkeimmistä tavoitteista. Tavoitteena on pitää kirjaston toimintakulut per asukas alle Satakunnan alueen keskiarvon. Toteutuma: Toimintakulut per asukas alle Satakunnan keskiarvon (53,6 v. 2011), E-joki 45,3 v Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Kirjaston henkilöstön motivaatiota pyritään yhä parantamaan. Henkilöstöllä on laaja tietopohja ja sitä päivitetään tarpeellisilla koulutuksilla. Tavoitteena on pitää kokonaislainaus per henkilötyövuosi Satakunnan alueen keskiarvon yläpuolella. Toteutuma: Kokonaislainaus per henkilötyövuosi (kirjaston palkkaamat) yli Satakunnan keskiarvon (24975 kpl v. 2011), E-joki kpl v.2012.

13 12 KULTTUURITOIMI Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Kulttuurin ja oman kotiseudun merkitys tiedostetaan ja kunnan tunnettavuus kulttuuripitäjänä kasvaa. Kriittinen menestystekijä: Kulttuuri- ja matkailupalveluissa vierailijoiden määrä suurempi kuin vuonna Mittari: Asiakaskyselyiden tekeminen vierailijoille suurimmissa tapahtumissa (Kartanon suviehtoo, Eurajoen markkinat) Toteutuma: Asiakaskyselyä ei ole pystytty tekemään, sillä ei ole saatu oppilaitoksista ko. tehtävään sopivaa harjoittelijaa. Markkinakyselynä tehtiin Eurajoen markkinoilla, kevyt Eurajoen kohteitten tunnistettavuustesti. Kulttuuritapahtumien kävijämäärissä on ollut tapahtumakohtaisia nousuja mm. Välimaan perinnetorpalla. Prosessin sujuvuus Tavoite: Miten saadaan jatkuvuutta vapaaehtoistyöhön sekä oppaiden ammattitaitoon. Kriittinen menestystekijä: Verkostoituminen järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Järjestetään oppaille koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä eri matkailukohteisiin. Mittari: Oppaiden osaamisen vahvistuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Pystyvät opastamaan monipuolisemmin. Onko vapaaehtoisten määrä pysynyt samana suhteessa edelliseen vuoteen. Toteutuma: Vapaaehtoisten määrä ja talkootyö on lisääntynyt. Uusia vapaaehtoisia lisää 10 ja talkootuntimäärät kasvoivat heinäkuussa torpan 1930-luvun hääviikolla. Oppaiden koulutustilaisuuksia on lisätty ja uusia opastuskokonaisuuksia on rakennettu. Näin oppaiden taitotaso on noussut. Verkostoitumista vahvistettu mm. uuden opasyhdistyksen, matkailutoimen ja Vuojoen kartanon yhteistyöllä. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Vapaaehtoistyön tukeminen on taloudellisesti kannattavaa pitkällä tähtäimellä. Oppaiden työ on tärkeää matkailun kehittymisen kannalta. Kriittinen menestystekijä: Vapaaehtoistyön jatkuvuus on taloudellisesti kannattavaa. Hyvät oppaat tuovat lisää matkailijoita. Mittari: Vierailijoiden määrä edelliseen vuoteen nähden. Toteutuma: Uusia teemaopastuksia otettu käyttöön kartanolla 3 kappaletta. Markkinointi ja uudet tuotteet eivät mene kaupaksi näin nopeasti, markkinointi kestää kauemmin kuin puoli vuotta. Tulokset näkyvät myöhemmin. Matkailijoiden määrää ei ole saatu nousemaan edellisvuodesta. Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Oppaiden ammattitaidon ja vapaaehtoistyön turvaaminen nykyisellä tasolla. Kriittinen menestystekijä: Mahdollistetaan oppaiden osaamisen päivittämistä ja erikoisosaamisen vahvistamista. Kannustetaan nykyisiä vapaaehtoisia jatkamaan ja saada uusia. Mittari: Yhteisiä palavereja kolmannen sektorin kanssa. Koulutustilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä verrattuna edelliseen vuoteen. Toteutuma: Oppaiden ja vapaaehtoisten koulutukseen ja uusiin erikoisosaamisalueisiin on saatu lisäystä. Kulttuuri/matkailun palkattua henkilöstöä on koulutettu. Kolmas sektori on lähtenyt vahvasti mukaan, myös taloudellisella panoksella kulttuurityöhön. Erittäin aktiivista yhteistyötä kulttuuriyhdistysten kanssa, palaverien ja yhteisten tapahtumien järjestäminen on lisääntynyt ja saatu aikaan myös yhteinen hanke.

14 13 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA LIIKUNTATOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Kuntalaisten liikunnan harrastaminen lisääntyy kehittämällä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja mahdollisuuksia. Kriittinen menestystekijä: Kolmannen sektorin lisääntynyt ja monipuolistunut liikuntatoiminta ja tarjonta Mittari: urheiluseurojen toimintapisteet sekä kyläyhdistysten liikunta-avustushakemukset suhteessa aikaisempaan vuoteen Toteutuma: Urheiluseurojen toimintapisteiden kokonaismäärä nousi pisteestä pisteeseen. Erityisesti Eurajoen Lätkä ja FC Eurajoki kasvattivat toimintapisteitä edelliseen vuoteen nähden. Kylätoimikuntien toiminta- ja kohdeavustuksia haki yhteensä neljä eri kyläyhdistystä Avustusten hakijoissa oli hiukan vaihtuvuutta viime vuoteen verrattuna, mutta kokonaismäärä pysyi samana Prosessin sujuvuus Tavoite: Yhteistyömalli, joka kokoaa moniammatillisen osaamisen ja kolmannen sektorin. Kriittinen menestystekijä: Avoimen dialogisuuden aikaansaaminen sekä verkostotyön osaaminen. Mittari: kunnan liikuntatoimen ja kolmannen sektorin yhteisten kokoontumisten (seurafoorumien) määrä suhteessa aikaisempaan vuoteen. Toteutuma: Kylätoimikuntien kanssa on pidetty sekä alkuvuodesta että loppuvuodesta keskustelutilaisuus, jossa kartoitettiin kylissä tapahtuvaa toimintaa ja pyrittiin aktivoimaan kyliä aktiiviseen kuntalaisten liikuttamiseen. Yhteistyössä LiikU:n kanssa liikuntatoimi on järjestänyt Eurajoen urheiluseuroille yhteensä seitsemän (7) maksutonta koulutusta syksyn 2012 aikana. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: (Terveys)liikunnan edistäminen on kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Kriittinen menestystekijä: Painotus terveysliikuntaan. Mittari: Terveys- ja harrasteliikunnan osuus liikuntatoimen budjetissa suhteessa aikaisempaan vuoteen. Terveys- ja harrasteliikunnan määrä urheiluseurojen ja kyläyhdistysten toiminnassa aikaisempaan vuoteen verrattuna Toteutuma: Liikuntatoimen budjetissa on pidetty vesijumppakorttien hankinta kuntalaisille yhtä edullisena huolimatta jumppakorttien hinnankorotuksista. Terveys- ja harrasteliikunnan määrässä ei valitettavasti ole saavutettu lisäystä urheiluseurojen ja kyläyhdistysten toiminnassa aikaisempaan vuoteen verrattuna Aikaansaantikyky Tavoite: Liikuntatoimen henkilöstön terveysliikunta-koulutus: vähintään 2 päivää vuodessa. Urheiluseurojen terveysliikunta-koulutus: 2/3 eurajokelaisista urheiluseuroista osallistuu terveysliikunta-koulutukseen. Toteutuma: Liikuntasihteeri osallistui Turussa järjestettyyn kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 seminaariin ja Eurajoella pidettyyn ravintoluentoon. Urheiluseurojen koulutus on kohdistunut ohjaus- ja valmennuskoulutukseen. Koulutuksen terveysliikuntaan kohdistuneita tavoitteita ei ole saavutettu.

15 14 NUORISOTOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Nuoret ovat kunnan tulevaisuudentekijöitä, joiden hyvinvoinnista huolehtiminen on kunnan elinehto. Lapsen ja nuoren omat vaikutusmahdollisuuden elinympäristöön ja palveluihin tukee nuoren kiinnittymistä kotikuntaansa. Tavoite: Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen kunnallisessa päätöksenteossa. Kriittinen menestystekijä: Käsitys omista vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden puutteesta syntyy jo nuorena ja se heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Mittari: Tehdyt aloitteet, kannanotot ja hallintokuntien merkinnät pöytäkirjoissa ja muistioissa lasten ja nuorten mielipiteiden kuulemisesta ja huomioon ottamisesta. Toteuma: Nuorisosihteeri on tehnyt esimieskoulutuksessa lasten ja nuorten kuulemisen parantamisen kehittämissuunnitelman joka on lähetetty kaikkiin kouluihin. Oppilaskunnan hallitus asia on liitetty koulun strategiatavoitteisiin v Järjestettiin lasten ja nuorten kuulemistilaisuus, jossa 9 lasten edustajaa esitti valtuutetuille toiveitaan ja kysymyksiään. Valtuutetut vastasivat ja ne kaikki kirjattiin ylös. Prosessin sujuvuus Tavoite: Yhteistyömalli jonka avulla lasten ja nuorten ääni saadaan kuuluviin päätöksenteossa. Kriittinen menestystekijä: Verkostotyön osaaminen. Mittari: Kunnan nuorisotoimen ja muiden hallintokuntien yhteisten kokoontumisten ja koulutuskertojen ja osallistumisten määrä suhteessa aiempiin vuosiin. Toteuma: Koulujen oppilaskuntien hallituksien perustamisesta ja tai toiminnan kehittämisestä on 4 koululla ollut puhetta. 2 koululla yläkoulun ja lukion lisäksi oppilaskuntatoimintaa on ollut ennestään ja yhdelle koululle elokuussa perustettiin oppilaskunnan hallitus. Tämän lisäksi 3 koululla pidettiin koko koulun koulukokous. Nuorisovaltuuston jäseniä on kutsuttu kahden hallintokunnan palaveriin yhteensä 3 kertaa. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Nuorisotoimen budjetissa huomioidaan yhteistyön rakentamiseen tarvittava määräraha. Nuorisovaltuustoa ja toimintaryhmiä sekä hallintokuntia tulee kouluttaa ja opastaa kohtaamaan ja ymmärtämään toiveet ja tarkoitukset yhdessä ja erikseen Toteuma: Valtakunnalliseen Aloitekanva.fi liityttiin aivan vuoden lopussa. Aloitekanava.fi on nuorille suunnattu vuorovaikutteinen verkkodemokratiapalvelu. Se toimii nuorten omana vaikuttamiskanavana sekä kunnan eri toimijoiden välineenä kuulla nuoria. Aikaansaantikyky Tavoite: Nuorisovaltuuston ja viranhaltijoiden koulutus. Kuinka nuorten ajatukset ja toiveet osataan tuoda oikealla tavalla päätöksen tekoon. Mittari: Osallistumiset palavereihin ja koulutuksiin. Toteuma: Nuorisosihteeri on osallistunut pelkästään nuorisoalan opiskelijoille ja toimijoille suunnattuun Allianssi koulutusristeilyyn ja tutustunut siellä vaikuttamisen uusiin suuntauksiin. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja on osallistunut 2 valtakunnalliseen nuorisovaltuustoille tarkoitettuun koulutukseen. Uusi nuorisovaltuusto sai marraskuussa 12 uutta edustajaa vuosille

16 15 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO, KIINTEISTÖHUOLTO, SIIVOUS- JA RUOKAHUOLTO Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Eurajoen tekninen toimi tuottaa palvelut vastuullisesti ja asiakaspalvelun ote on inhimillinen ja aktiivinen. Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely. Tavoitearvo vähintään 4,1. Toteutuma: Lahdenperän asiakastyytyväisyyskysely suoritettu. Prosessien sujuvuus Tavoite: Palvelutoiminnassa siirrytään funktioista prosesseihin. Tavoitearvo: Kiinteistöistä 30 prosentille luodaan prosessitoimintamalli. Kiinteistöille nimetään vuoden 2012 alussa vastuuhenkilöt ja toiminta ajetaan sisään vuoden 2012 aikana. Toteutuma: Tavoitearvo ei toteutunut. Kiinteistöille on nimetty vastuuhenkilöt. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Toimintaa suoritetaan keskitetysti ja suunnitellusti (työn kierto, perehdytys ja osaamisalueet). Toimintaa hallitaan sähköisten järjestelmien avulla. (Asiakas on yhtä kuin yksi kiinteistö, palvelupyyntöjä tulee 27 kiinteistöstä. Tilojen varaajat ovat yksityisiä, henkilöitä, seuroja, yhdistyksiä, yrityksiä). Palvelupyynnöt ja tilojen varaus suoritetaan sähköisesti. Tavoitearvo: asiakkaista 30 prosenttia käyttää palvelupyynnöissään sähköisiä menetelmiä ja tilojen varauksista 30 prosenttia tulee sähköisesti. Toteutuma: Asiakkaista 90 prosenttia käyttää palvelupyynnöissään sähköisiä menetelmiä. Tilojen varauksista 60 prosenttia tulee sähköisesti. Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Teknisen toimen henkilöstö muodostuu strategisten tavoitteiden edellyttämistä verkostoituneista osaajista, joiden työ- ja työyhteisötaitojen sekä ammattinäkemyksen säilymisestä ja kehittymisestä huolehditaan. Tavoitearvo: Ammatillista osaamista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta on keskimäärin vähintään 2 pv/vuosi/hlö. Toteutuma: Ammatillista osaamista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta on keskimäärin vähintään 2 pv/vuosi/hlö. KUNNALLINEN LIIKETOIMINTA Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Eurajoen kunnallinen liiketoiminta tuottaa palvelut vastuullisesti ja asiakaspalvelun ote on inhimillinen ja aktiivinen. Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely. Tavoitearvo vähintään 4,1. Toteutuma: Kysely suoritettiin KulutusWeb palvelusta kaikille avoimena nettikyselynä. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos 4,6.

17 16 Prosessien sujuvuus Tavoite: Sähköisen valvontajärjestelmän myötä työn teko kohdistuu tehokkaammin ydinprosesseihin Veden laadun ja vesijohtoverkoston vuotovesien seuranta tehostuu. Mittari: Laitoksilla käyntien määrä vähentyy väh. 30 %. Veden tutkimustuloksissa vaihteluväli pienenee verrattuna tuloksiin. Vesijohtovuotojen paikannus nopeutuu verrattuna vuosiin Toteutuma: Laitoksilla käyntien määrä on vähentynyt väh. 30 %. Laitosten ohjaus on mahdollista päivystysaikana tehdä myös etänä paikasta riippumatta. Veden tutkimustuloksien vaihteluväli ei ole todennettavissa. Vesijohtovuotojen paikannuksen nopeutuminen ei ole toteutunut. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Sähköinen kaukovalvonta järjestelmä AquaRex käyttöön. Mittari: Sähköinen kaukovalvontajärjestelmä on käytössä kaikilla vesilaitoksilla, jäteveden pumppaamoilla ja mittakaivoilla. Toteutuma: Sähköinen kaukovalvontajärjestelmä (AqvaRex) on käytössä kaikissa viemärilaitoksen yksiköissä. Vedenottamoista uusi järjestelmä on käytössä 50 %:lla (määrärahaa kahden puuttuvan vedenottamon osalta on varattu vuodelle 2013). Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Teknisen toimen henkilöstö muodostuu strategisten tavoitteiden edellyttämistä verkostoituneista osaajista, joiden työ- ja työyhteisötaitojen sekä ammattinäkemyksen säilymisestä ja kehittymisestä huolehditaan. Tavoitearvo: Ammatillista osaamista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta on keskimäärin vähintään 2 pv/vuosi/hlö. Toteutuma: Ammatillista osaamista ylläpitävää ja täydentävää koulutusta on keskimäärin vähintään 2 pv/vuosi/hlö. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Eurajoen ympäristötoimi on eri toimijoiden kanssa verkottunut ja alan ilmiöihin nopeasti reagoiva viranomaistaho. Asiakaspalvelun ote on inhimillinen ja aktiivinen Tavoite: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos vähintään 4,2. Toteutuma: Vuonna 2012 rakennuslupaa hakeneille lähetettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn mukainen asiakastyytyväisyys oli 4,7. Talous ja resurssit Ympäristötoimi hallitsee prosessinsa ja resurssinsa rakentamisen suhdanteen ja tulorahoituksen vaihteluissa. Toiminnan taloudellisuus ja omavaraisuus on päämääränä. Tavoite: Lupien käsittelyajat: rakennustarkastaja enintään kolme viikkoa, ympäristölautakunta enintään kaksi kuukautta. Katselmusvasteet: rakennustarkastaja enintään yksi viikko ympäristölautakunta enintään yksi kuukausi. Lupamaksuilla katetaan vähintään 40 % rakennusvalvonnan menoista. Toteutuma: Lupien käsittelyajoissa ja katselmusvasteissa ollaan pysytty tavoitteissa vuoden 2012 aikana. Lupamaksuilla katettiin 28,8 % vuoden 2012 rakennusvalvonnan menoista.

18 17 Prosessit ja rakenteet Perustyö: Korostetaan perustyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuta ja hänen asiantuntijoidensa osaamista ja hankkeeseen sitoutumista. Laatutyö: Laatutyön kohdentamista ja valintoja ohjaa työn tuottama lisäarvo rakennetulle ympäristölle ja rakennushankkeelle. Tavoite: Rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan viranomaispäätökset eivät kumoudu hallinto-oikeuksissa mahdollisista valituksista huolimatta. Toteuma: Rakennustarkastajan päätöksistä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta ja ympäristölautakunnan päätöksistä on tehty yksi valitus Turun hallinto-oikeuteen vuoden 2012 aikana. Valituksen käsittely on vielä kesken hallinto-oikeudessa. Henkilöstö ja uudistuminen Ympäristötoimen henkilöstö muodostuu strategisten tavoitteiden edellyttämistä osaajista, joiden työtaitojen ja ammattinäkemyksen säilymisestä ja kehittymisestä huolehditaan. Kriittinen osaaminen on uskallusta toimia ennakkoluulottomasti ja vastuullisesti uutta ajattelua ja toimintatapoja kehitettäessä. Tavoite: Esimiehen hyväksymä ja suosittelema ammattikoulutus väh. 5 pv/vuosi/ henkilö Toteuma: Ympäristötoimen henkilöstön ammattikoulutuspäiviä vuonna 2012 oli yhteensä 15 päivää eli 5pv/vuosi/henkilö. KOKO KUNNAN TULOSINDIKAATTORIT Asukaskehitys Eurajoen kunnan asukasluku oli 5924 eli muutos vuoden aikana +81. Vähintään 50 % asukkaista kokee palvelujen parantuneen. Kevään 2012 aikana tehdyn asukaskyselyn tulosten mukaan 59 % vastaajista kokee kunnan palvelutarjonnan parantuneen selvästi tai jonkin verran viimeisen 2-3 vuoden aikana. Tavoiteosaaminen on määritelty koko henkilöstön osalta. Hallintokuntien osaamisen kehittämisen suunnitelmat on laadittu ja otettu osaksi talousarviota. Toimintakulut/asukas on alle maan keskiarvon. Eurajoen toimintakulut/asukas olivat 6380,74 ja maan keskiarvo 6 608,83

19 18 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Eurajoen kunnanhallitus on vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet, joiden mukaan sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan toteuttamisvastuu on kunnanjohtajalla, toimistopäälliköillä ja kunnan tilivelvollisilla sekä esimiesasemassa olevilla. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä sisäisen valvonnan järjestämisestä etenkin yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan, toiminta- ja työketjujen toimivuuden varmistamisen, henkilöriskien, tietoturvallisuuden ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Tilintarkastuksen yhteydessä kunnan tilintarkastajan on selvitettävä, onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnassa on noudatettu lakeja, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Viranhaltijoiden toimintaan on kohdistunut yksi kunnallisvalitus, jonka käsittely hallinto-oikeudessa on kesken. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanvaltuusto on talousarviossa hyväksynyt kunnan strategiset linjaukset, hallintokuntien strategiaesitykset, tulosindikaattorit ja käyttötalouden sitovat tavoitteet tehtäväalueittain. Hallintokunnat antavat kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanhallitus hyväksyy selvitykset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen kassavarojen määrän ja arvon kehittymisestä sekä sijoitusinstrumenttien jakautumasta ja tuotosta tarkastelujaksolla. Lisäksi selvityksessä esitetään olennaiset riskitasossa tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yleisohjeen kunnan toimintoja uhkaavien riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kuntakonsernin riskienhallintapolitiikasta vastaa kunnanhallitus. Viranhaltijatasolla vastuu on kunnanjohtajalla. Kuntakonsernin riskienhallintatehtävänä on ohjata ja valvoa yksiköiden riskienhallintaa ja asettaa riskienhallintaan tavoitteet. Yksiköt vastaavat omien prosessiensa päätöksentekonsa, kohteidensa ja työpaikkojensa riskien arvioinnista. Jokainen yksikkö vastaa riskienhallinnan toteutuksesta. Samoin yksiköt huolehtivat siitä, että tehdyt toimenpiteet toteutetaan ja, että ne toimenpiteet, jotka vaativat konsernitason käsittelyä, on dokumentoitu ja raportoitu. Jokaisella yksiköllä on omat riskienhallinnan suunnitelmat ja toimintaohjeet, jotka päivitetään määrävälein. Tarkastuslautakunta käsittelee ja arvioi kunnan riskienhallinnan tilaa. Kunnassa ei kertomusvuonna ole toteutunut ajallisesti tai rahamääräisesti ennakoimattomia riskejä.

20 19 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä sopimustoiminta Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon toimesta ja alaisuudessa. Sisäisen valvonnan kokonaisuudessa sisäinen tarkkailu on esisijaista sisäiseen tarkastukseen nähden. Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä toimii johdon sisäisen valvonnan välineenä. Tarkastuslautakunta on antanut suosituksia takausten ja varastotoimintojen osalta sekä huomauttanut tilinpäätöksen laatimiseen liittyvästä valvonnasta.

21 20 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 3 4 Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys (-), vähennys(+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 12,3 12,8 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

22 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen Rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 96 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -81 Oman pääoman muutokset -20 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -1-8 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62,68 53,07 Pääomamenojen tulorahoitus, % 59,70 49,14 Lainanhoitokate 9,42 5,39 Kassanriittävyys, pv Asukasmäärä

23 22 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesk.er.hank III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 6 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 768 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 664 Muut saamiset Siirtosaamiset 399 III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA milj. milj. A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edell. tilikaus.yli-/alijäämä VI Tilikauden Yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 6 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta Saadut Ennakot 6. Ostovelat 7. Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat II Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rah.- ja vak.-laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut Ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83,46 80,90 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,75 33,08 Kertynyt yli-/alijäämä, , ,00 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 7 956, ,53 Lainakanta , /asukas 726,03 857,78 Lainakanta , , ,00 Lainasaamiset ,00 227,00 Asukasmäärä 5 924, ,00

24 23 5. KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT TULOT milj. % MENOT milj. % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,3 Toimintakulut Verotulot ,4 -valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet ,3 Korkokulut 7 Korkotuotot 77 0,2 Muut rahoituskulut 308 Muut rahoitustuotot ,0 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Pakollisten varausten muutos -pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) 0 Pysyvien vastaavien 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0,0 Investoinnit 0,0 -pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov.tappiot 1 Rahoitusosuudet investointimenoihin 136 0,3 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 118 0,3 Investointimenot Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 97 0,2 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 709 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0,0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulon-kokonaismenot = ( ) Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos= -407 ( )