Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-IV 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta 8 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 72 Tuloslaskelma, ulkoinen 73 Rahoituslaskelma 74 Tase 75 Konsernilaskelmat 77 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 112 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kansantalouden yleiset näkymät Euroalueen taantuma on päättymässä, mutta kasvun oletetaan pysyvän heikkona alhaisen työllisyyden, kotitalouksien heikon kysynnän ja julkisen sektorin sopeutustoimien ja heikon kilpailukyvyn vuoksi. Useiden valtioiden finanssi- ja velkakriisit ovat heikentäneet myös alueen kasvua. Yhdysvaltojen talous sen sijaan elpyy jo hitaasti. Maailmankaupan kasvu on myös poikkeuksellisen hidasta. Suomen BKT supistui viime vuonna 0,5 %. Kuluvan vuoden kasvun ennustetaan olevan hyvin alhaisella tasolla, vaikka euroalueen asteittainen elpyminen voi tukea kasvun hidasta elpymistä. Toisaalta Euroopan yleisen tilanteen ennakoidaan Ukrainan ja Krimin kriisin vuoksi talouden kannalta kääntyvän heikommaksi ja erityisesti Suomessa, jossa Venäjän kaupalla on suuri merkitys, minkä vuoksi taloudellinen tilanne voi muodostua vielä ennakko-odotuksia heikommaksi. Maamme kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat viime vuonna ennakoitua paremmat. Erityisesti kuntien saama verojen tilitysjärjestelmään liittyvä ylimääräinen yli 600 milj. euron verotilitys joulukuussa paransi tilannetta ja eräät kunnat joutuivat tästä syystä arvioimaan uudelleen vuodelle 2014 tekemiään nopeita menosopeutustoimenpiteitään. Useat kunnat joutuivat kuitenkin korottamaan veroprosenttejaan ja varautumaan hitaasta talouskehityksestä aiheutuvaan verotulojen kasvun hiipumiseen ja samalla vilkkaana jatkuvaan investointien kasvun rahoittamiseen. Valtion talouden kehyksen peruspalveluohjelmassa todetaan lähivuosien kuntatalouden näkymät huolestuttaviksi. Hitaan talouskasvun ja valtionosuusleikkausten vuoksi kuntatalous pysyy ilman sopeutustoimenpiteitä alijäämäisenä. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuosille ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa. Menokehyksen saavuttaminen on varsin haasteellista, kun otetaan huomioon kustannusten nousupaineet ja kuntien palvelujen kysynnästä aiheutuva kasvu. Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan samanaikaisesti lisääntyvän ainoastaan 3 prosentilla vuosittain. Tämä merkitsee alhaisella toimintamenojen kasvullakin kuntien vuosikatteiden merkittävää heikentymistä edellä mainitulla ajanjaksolla. Kunnille annettavista uusista velvoitteista erityisesti työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa on arvioitu kiristävän kuntien taloutta 150 miljoonalla eurolla. Kuntien velkaantumisen on ennakoitu jatkuvan edelleen poikkeuksellisen nopeana. Kunnan talous nokka pinnalla vaikka pyrstö tarttui Kulunut vuosi oli Nurmijärven kunnan talouden kannalta kaksijakoinen. Talous jäi hieman ylijäämäiseksi. Talousarvion mukainen noin 1,4 milj. euron ylijäämä kutistui 0,2 milj. euroon. Myös kunnan liikelaitosten tilinpäätökset muodostuivat vesilaitosta lukuun ottamatta ylijäämäisiksi. Kunnan vuosikate oli 13,7 milj. euroa, joka oli 3,5 milj. euroa muutettua talousarvioita ja 3 milj. euroa edellisen vuoden vuosikatetta parempi. Kuntastrategian mukainen tavoite vuosikate kattaa poistot saavutettiin juuri ja juuri. Kunnan verotulopohja oli vakaa ja verotuloja kertyi lähes kaksi miljoonaa euroa muutettua talousarviota enemmän ja verotulojen kasvu oli 7,5 %. I

4 Kunnan toimintatuotot ylittyivät talousarviosta 1,1 milj. eurolla -kulut ylittyivät vastaavasti 0,9 milj. eurolla. Korkokulut puolestaan pysyivät alhaisen korkotason vuoksi kurissa ja ne jäivät 1 milj. euroa alle budjetoidun määrän. Valtionosuuksiakin kunta sai noin 0,4 milj. euroa yli alkuperäisen talousarvion. Lisäksi poistot jäivät myös saman euromäärän verran pienemmiksi. Kunnan talousarvion strategiset tavoitteet toteutuivat ylijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta vain tyydyttävästi. Toimintakatteen kasvu jäi 4,8 %:iin kun verorahoitus kasvoi 6 %, jolloin kasvu tavoitteen mukaisesti jäi alle verorahoituksen kasvun. Sen sijaan toimintakulujen kasvu ylitti lähes kahdella prosenttiyksiköllä tuottojen kasvun. Eniten poikkeamaa oli maanmyyntituloissa, joissa jäätiin yli 7 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion. Verorahoituksella pystyttiin kattamaan noin 31,7 milj. euron investoinneista vain runsas kolmannes, kun rahoituksen tavoitteena oli vähintään puolet. Tämä merkitsi kunnan velkamäärän kasvua noin 200 eurolla asukasta kohti ja velkamäärän kohoamisen euroon asukasta kohti. Kunnan omavaraisuusaste tämän myötä putosi ensi kertaa alle 50 prosentin rajan eli 49,7 prosenttiin ja konsernin osalta 43,8 prosenttiin alle tavoitteena olleen 45 prosentin rajan. Kunnan tuloveroprosentti oli vielä kuitenkin seudun keskitasoa ja kiinteistöveroprosentit sen alle. Veroprosenttia korotettiin kuitenkin kuluvan vuoden alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin ja tästä huolimatta kuluvan vuoden talousarvio on runsaat 2,6 milj. euroa alijäämäinen ja kunnan velkamäärän odotetaan kasvavan taloussuunnitelmakaudella noin 50 %:lla ja velkamäärän kohoavan noin euroon asukasta kohti. Vaikka kunnan talous onkin edelleen strategisilla mittareilla kohtuullisen tyydyttävässä kunnossa ja talouden linjaukset toteutuivat omavaraisuuden laskua lukuun ottamatta tyydyttävästi, on kunnan velkaantumisen vauhti investointien liian suuren määrän ja kansantalouden taloudelliseen laskusuhdanteen vauhdittamana lisääntymässä hyvin nopeasti. Omavaraisuusasteen heikkeneminen kertoo jo osaltaan kunnan liiallisesta velkaantumisesta ja investointien määrän ja tulorahoituksen epäsuhteesta. Tulorahoitus tulee erilaisista talouden sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta jäämään liian vähäiseksi, jotta kunnan talouden tasapaino ja vielä kuluvan vuoden talousarviossa olevat kunnan talouden strategiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Valtuusto joutuukin kevään aikana kuntastrategian päivittämisen yhteydessä tarkistamaan tavoitteita ja tältä osin sopeuttamaan ne tulevien vuosien mittaviin investointeihin. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitosselvityksessä esitetyt alustavat arviot talouden sopeuttamistoimenpiteistä ennakoivat Nurmijärvelle kaikkein suurimmista kunnan talouden sopeuttamistarpeista lähivuosille. Vaikka kunnan talouden sopeuttamismahdollisuudet rakenteellisten muutosten myötä voivat luoda lisää liikkumavaraa kunnan talouden tasapainolle, tulevat veroprosenttien korotuspaineet todennäköisesti olemaan lähivuosina aiempia vuosia merkittävästi kovemmat. Kunnan väestö kasvoi maltillisesti Nurmijärven väestö kasvoi 454 henkilöllä (1,1 %). Kuuma seudun kunnissa oli havaittavissa selvä väestönkasvun hidastuminen ja kasvun suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudun kuntiin. Nurmijärven kasvu oli kuitenkin Kuuma seudun kuntien kärkipäässä. Vuoden lopulla kunnan väkiluku oli henkilöä. Kunnan asuntotuotanto kasvoi jonkin verran edellisestä vuodesta. Uusia asuntoja valmistui 436 kappaletta, joka oli hieman enemmän kuin Maankäytön kehityskuva 2040 suunnitelmassa oli esitetty. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja valmistui 40 kappaletta ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 82 kappaletta. Nurmijärven vuokra-asunnot on varannut kunnalta useita tontteja uusista kohteista ja sopimuksen mukaisia vuokra-asuntojen rakentamishankkeita on alkamassa sekä jo aloitettu useammassa kohteessa. Kuluvana vuonna tullaan pääsemään sopimuksessa esitettyyn noin 80 vuokra-asunnon rakentamisen vuosituotantotavoitteeseen. Kunta luovutti omakotitontteja Klaukkalan Lintumetsän, Pikimetsän ja kirkonkylän Krannilan alueilta. Lisäksi tontteja oli tarjolla Rajamäeltä Saunatien alueelta. Yleinen heikentynyt II

5 taloustilanne ja työttömyysuhan lisääntyminen sekä pankkien kiristynyt lainapolitiikka vaikuttivat tonttien kysynnän heikentymiseen. Uusia omakotitontteja myytiin ainoastaan 22 kappaletta, mikä on alhaisin määrä vuosikymmeneen. Asuntotonttien myynnin hiipuminen onkin lähivuosina kohtuullisen suuri riski, joka tulee ottaa tulonmuodostuksessa huomioon arvioitaessa kunnan talouden tasapainottamismahdollisuuksia. Yritystontteja myytiin sitä vastoin edellisvuotta enemmän yhteensä 6 kappaletta. Ilvesvuoren toimipaikka-alueen kunnallistekninen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja tonttien kysyntä on säilynyt kohtuullisella tasolla. Alkuvuonna tonttikauppa on jatkunut kohtuullisella tasolla. Klaukkalan alueen suurin hanke on nk. Viirinlaakson alueen kaupallinen ja kunnallistekninen rakentaminen. Vuoden aikana saatiin alueen maanhankinta lunastustoimitusten ja oikeuskäsittelyjen jälkeen loppuun ja alueen asemakaavoitusta valmisteltiin yhteistyössä kaupallisten toimijoiden ja kilpailutuksen jälkeen rakennusliike SRV:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa alueelle uusi kauppakeskus ja uutta kerrostalotuotantoa. Alueen kaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä ja mittava kunnallistekninen rakentaminen on alkanut jo viime vuonna ja tulee jatkumaan kuluvan vuoden aikana. Muita merkittäviä asemakaavahankkeita olivat syksyllä vahvistettu Altian tehdasalueen asemakaava sekä valmistelussa olevat Klaukkalan Vanhan Klaukan ja Rajamäen Uudenniityn alueen asemakaavat. Klaukkalan yleiskaava on edelleen valtuustokäsittelyä vaille valmis. Osayleiskaavoituksessa valmistui Perttulan osayleiskaavan luonnos vuoden lopulla ja alkoi Kirkonkylän ja Rajamäen alueiden yleiskaavoitusta koskevia luonto- ja liikenneselvityksiä. Kunnan palveluverkkotarkastelu valmistui kuntaselvitykset työllistävät Monien vaiheiden jälkeen valtuusto hyväksyi kunnan palveluverkkosuunnitelman vuoden lopulla. Samanaikaisesti toimialat valmistelivat laajalla rintamalla palvelujen tuotteistamista. Ensimmäiset tuotteistustarkastelut ovat valmistumassa ja vertailutietojen saaminen ja edellytysten luominen mm. ulkopuolisten ja vaihtoehtoisten palvelujen tuotantotapojen käyttämiseksi aiempaa laajemmin tulevat konkreettisiksi. Valtuusto onkin tavoitteissaan hyväksynyt palvelusetelijärjestelmän käyttöönottamisen eräissä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluissa jo kuluvan vuoden aikana. Eduskunta hyväksyi kuntarakennelain kesällä. Laki edellyttää tietyin kriteerein kaikilta kunnilta liitosselvitysten tekemistä. Jo ennen lain voimaantuloa kahdeksan alueen kaupungin ja kunnan johtajaa esittivät maaliskuussa vapaaehtoisen selvitystyön aloittamista kuntien yhdistämisen selvittämiseksi. Yhteinen selvitystyö alkoi viime kesänä ja jatkuu edelleen. Hankkeen väliraportti valmistui vuoden lopulla ja loppuraportin on määrä valmistua ensi kesänä. Selvitystyö on työllistänyt kuntaorganisaatioita kohtuullisen paljon. Nurmijärven valtuuston kanta väliraporttiin vuoden alussa oli varsin nuiva. Valtuuston näki, että kunta on mukana selvitystyössä omista lähtökohdistaan ja että kunta ottaa kantaa mahdollisiin rakenteellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin vasta selvityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Hallituksen lakiesitys nk. Sote-uudistuksesta tuli kunnille lausunnoille vuoden lopulla. Tämä uudistus on kuntien näkemyksen mukaan voimakkaasti sidoksissa kuntarakenneuudistukseen ja kunnat näkivät hallituksen esityksestä poiketen mahdollisena perustaa oma sote-alue Keski-Uudenmaan alueelle. Tätä kirjoittaessa hallitus- ja oppositiopuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen tulevasta Soteuudistuksen mallista ja siitä, että se tulee perustumaan nk. ERVA-malliin, jossa palvelujen järjestämisvastuu tulee viiden yliopistollisen keskussairaalan muodostamille alueille, joissa kunnat toimisivat edelleen palvelujen tuottajina. Hallituksen lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä, jolloin uudistuksen valmistelu ja käytännön toteutus tulevat siirtymään ensi vuodelle. Käytännössä valittu malli tarkoittaa kuntarakenneuudistuksen irrottamista sote- III

6 uudistuksesta. On epäselvää, miten tämä ratkaisu tulee heijastumaan kahdeksan kunnan selvityksen sisältöön. Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu nk. metropolihallinnon perustamista Helsingin seudulle. Ensimmäiset esitykset metropolihallinnon alueesta, tehtävistä ja rahoituksesta ovat juuri väliraportin muodossa valmistuneet ja esitykset tulevat alueen kuntiin lausunnoille kevään kuluessa. Toimintaympäristön epävakaus vaikuttaa kuntien toimintakykyyn Nurmijärvi on vahva peruskunta, joka on jo pari vuosikymmentä ollut erilaisilla kuntataloutta ja hyvinvointia mittaavilla mittareilla parhaiden menestyneiden kuntien joukossa. Parhaillaan on valmistumassa ensimmäinen terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointikertomus ja suunnitelma kevään aikana valtuuston hyväksyttäväksi. Näiden sisältämää tietoa on käytettävissä nyt kun uutta kuntastrategiaa laaditaan laajana yhteistyönä kunnan luottamushenkilöorganisaation ja kuntaorganisaation sekä kuntalaisten kanssa. Uusi kuntastrategia on tarkoitus hyväksyä toukokuun valtuustossa. Laajat valtakunnalliset uudistukset ovat viimeisen vuoden aikana luoneet monella tavalla epävarmuutta ja hankaloittaneet kunnan eri toimialojen systemaattista oman toiminnan suunnittelua. Suurin ongelma on juuri rinnakkaisten ja osittain ristiriitaisia tavoitteita sisältävien uudistusten valmistelu samanaikaisesti. Toisaalta selvitykset voivat mahdollisesti luoda uusia näkökulmia oman toiminnan kehittämiseen ja toimintaympäristöjen sekä parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Haluan kiittää koko kuntaorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä muutosten ja merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden keskellä. Hyvällä yhteistyöllä luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kanssa voimme menestyä tässä tulevaisuuden haasteellisessa muutosympäristössä. Kimmo Behm Kunnanjohtaja IV

7 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto: Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna yhdeksän (9) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 168 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuoden 2013 lopussa oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK I vpj Suominen Kaisa rehtori SDP II vpj Aatela Elli pääluottamusmies KOK Aittakallio Minna osastonhoitaja, sairaanhoitaja PerusS Arteli Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ympäristöneuvos KESK Handolin Kirsti kauppatieteiden maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö PerusS Jokinen Minna kuljetusyrittäjä PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija VIHR Kuusela Hanna filosofian tohtori, tutkija KESK Laine Kalevi maanviljelijä SDP Latva Jerry tekninen myyjä SDP Lepolahti Harri varanotaari KOK Lihr Jyrki rehtori KOK Lompolo Kirsi diplomi-insinööri PerusS Maijala Jouni rikosylikonstaapeli PerusS Manner Vesa autonkuljettaja SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR Meros Päivi tradenomi KOK Mäkelä Outi kansanedustaja PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KOK Nurmi Ismo kauppias KESK Ojamäki Timo yrittäjä VIHR sit. Paulanto Kaisu neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) SDP Peltonen Juha toimittaja KESK Riihimäki Päivi sairaanhoitaja SDP Rousu Sirkka yliopettaja KESK Ruoti Hannele valtiotieteiden maisteri KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja SDP Sandberg Jenni tradenomi/hr-assistentti KOK Schildt Markku tuotantojohtaja SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja 1

8 VIHR Sompajoki Sari psykiatrinen sairaanhoitaja KOK Suomi Hanna (ent. Niemi) filosofian maisteri PerusS Tapiolinna Maija järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä RKP Valli Mika IT-konsultti KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK 14 (vaaliliitto KOK + RKP), KESK 11, SDP 9, PerusS 8, VIHR 6, VAS 1, KD 1, RKP 1, yhteensä 51 valtuutettua Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 23 kertaa ja päätöksiä kertyi 394. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Martelius Seija yrittäjä PerusS l vpj Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Jokinen Minna kuljetusyrittäjä KESK ll vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maisteri vj Granholm Sirpa yrittäjä KESK Sivula Tapio myyntijohtaja vj Viljakainen Juhani maanrak.urakoitsija KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä SDP Latva Jerry tekninen myyjä vj Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja vj Schildt Markku tuotantojohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja vj Vainio Jari isännöitsijä SDP Peltonen Juha toimittaja vj Sandelin Marja-Leena kätilö VIHR Kuusela Hanna FT vj Meros Päivi tradenomi PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö vj Manner Vesa autonkuljettaja 2

9 KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 TILIVELVOLLISET Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohje: Tilivelvollisuus Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Nurmijärven kunnan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, toimialojen ja keskusten johtajat, tulosalue- ja tiimipäälliköt ja lautakuntien esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä johtamallaan toimi-alueella. Mikäli kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöstä, eikä virhe tai vahinko ole vähäinen, muistutus kohdistetaan tilivelvolliseen. Tilivelvolliset Organisaatio Viranhaltija Tilivelvollisuuden peruste Ylin päätöksenteko kunnanjohtaja kunnanjohtaja, kunnanhallituksen esittelijä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitysjohtaja Maanhankinta maankäyttöpäällikkö tiimipäällikkö Yleiskaavoitus yleiskaavapäällikkö tiimipäällikkö Elinkeinotoimi yrityskehityspäällikkö tiimipäällikkö keskuksen johtaja, kuntakehitystoimikunnan esittelijä Talouskeskus talousjohtaja keskuksen johtaja, tulosaluepäällikkö Talous, rahoitus ja kuntahankinnat talousjohtaja tulosaluepäällikkö Hankintapalvelukeskus hankintajohtaja tulosaluepäällikkö Keskushallinnon toimiala hallintojohtaja toimialan johtaja Kuntakanslia hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstön kehittämis- tulosaluepäällikkö, kh:n henkilöstöjaoston päällikkö esittelijä palvelusuhdepäällikkö kh:n henkilöstöjaoston esittelijä Tietotekniikka tietotekniikan päällikkö tulosaluepäällikkö 3

10 Sivistystoimen toimiala sivistystoimenjohtaja toimialan johtaja, sivistyslautakunnan esittelijä, nuorisolautakunnan esittelijä talousarvioon liittyvät asiat Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Koulutuspalvelut opetuspäällikkö tulosaluepäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö tulosaluepäällikkö Nuorisopalvelut nuorisopäällikkö tulosaluepäällikkö, nuorisolautakunnan esittelijä Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastonjohtaja tulosaluepäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sosiaali- ja terveysjohtaja toimialan johtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä, liikuntalautakunnan esittelijä talousasioissa Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut perhe- ja sosiaalipalve- tulosaluepäällikkö luiden päällikkö Terveyspalvelut johtava ylilääkäri tulosaluepäällikkö Liikuntapalvelut liikuntapäällikkö tulosaluepäällikkö, liikuntalautakunnan esittelijä Ympäristötoimen toimiala tekninen johtaja toimialan johtaja, teknisen lautakunnan ja asemakaava- ja rakennuslautakunnan esittelijä Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Tekninen keskus kunnallistekniikan tulosaluepäällikkö päällikkö Asemakaavoitus ja suunnittelupäällikkö tulosaluepäällikkö tekninen suunnittelu Tilakeskus rakennuspäällikkö tulosaluepäällikkö Rakennusvalvonta rakennustarkastaja tulosaluepäällikkö, esittelijä rakennusvalvonta viranomaisasioissa Vesilaitos Klaukkalan jäähalli vesilaitoksen johtaja liikuntapäällikkö liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä liikelaitoksen johtaja Nurmijärven työterveys Aleksia työterveyshuollon johtaja palvelujohtaja liikelaitoksen johtaja, johtokunnan esittelijä liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä 4

11 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kulunut vuosi on ollut kunnille haasteellinen. Mm. kuntarakenne- ja sotealueselvitykset sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen jatkuivat ja ne leimaavat edelleen vuotta Uudet valtuustot käynnistävät työnsä 2013 heikkenevissä talousnäkymissä. Suhdanne-ennusteiden mukaan yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina Suomessa muuta Eurooppaa vaimeampaa. Suomessa kansantuotteen kasvu jää vuonna 2014 alhaiseksi jopa 0,5-0,3 prosenttiin edelliseen vuoteen nähden. Vuonna ansioiden nousu hidastuu ja inflaatio jäänee 1,4-1,6 prosenttiin. Kansantuotteen muutokseksi on ennustettu 1,6-1,8 % vuonna Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan Suomi painui uudelleen taantumaan vuoden 2013 lopussa. Kuntien vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan niiden yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Kuntien tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla on erityisesti verotuksen 400 miljoonan euron kertaeristä johtunut verotulojen kasvu sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Osittain kuntien positiivista tulosta selittää myös kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan pitää kuntataloutta tiukalla tasolla. Kuntien taloutta heikensi osaltaan myös valtionosuuksia leikkaukset, jotka olivat vuonna 2013 yli 800 miljoonaa euroa. Kuntien tulorahoitus ei ollut riittävä. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, vaan investoinneista rahoitettiin vuosikatteella vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois- Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Vuonna 2012 lainaa oli euroa asukasta kohti, jossa nousua edellisestä vuodesta on 244 euroa/asukas. Vuonna 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, Valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa, verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden ,8 prosentista 2,1 prosenttiin vuonna Kuntaliitto on arvioinut, että vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun. Kuntaliiton on esittänyt, että kuntien veropohjaa tulee laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä, kuntien määrä-aikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille päätetyt tehtä- 5

12 vien ja velvoitteiden lisäykset on arvioitava siten uudelleen. Rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota lisäksi noin miljardin supistukset kuluihinsa vuoteen 2017 mennessä. Väestömäärän kasvu Kuuma- kunnissa vuonna 2013 oli 0,9 %, asukasta ja Nurmijärvellä 1,1 %, 454 asukasta. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2013 lopussa oli Helsingin seutukunnassa 9,6 %. Nurmijärvellä työttömyysaste oli 6,3 %, 1287 työtöntä, kun vuosi sitten työttömyysaste oli 4,8 %. Korkotason arvioidaan olevan lievässä nousussa vuoden 2013 tasosta. 2.3 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Kasvua oli 1,1 % edelliseen vuoteen nähden. Kuntastrategian mukaan Nurmijärvellä on tavoiteltu alle 2 prosentin vuotuista väestön kasvua. Työttömyysaste nousi vuoden takaisessa 1,5 %-yksikköä vuoden 2013 aikana. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt vuoden lopun tilanteen mukaan tarkasteltuna 121:sta 160:een. Kunta työllisti vuoden 2013 aikana yhteensä 75 henkilöä. Talousarviomuutokset Talousarviovuoden aikana toimintatuottojen arviota vähennettiin 6,6 milj. euroa ja toimintamäärärahoja lisättiin 1,6 milj. euroa, mikä oli vain puolet edellisen vuoden vastaavasta määrästä (3,4 milj. euroa). Verotuloja lisättiin 1,5 milj. euroa. Muutosten seurauksena talousarvion vuosikate heikkeni 6,5 milj. euroa. Investointimäärärahoja lisättiin 5 milj. euroa, josta maankäyttösopimusten laskennallisen määrärahan osuus oli 4,9 milj. euroa. Talousarvion toteutuminen Ylijäämäinen tulos 0,2 milj. euroa on edellistä vuotta 1,7 milj. euroa parempi. Vuosikatteen toteutuma oli 13,7 milj. euroa. Se oli muutettua talousarviota 3,5 milj. euroa parempi ja alkuperäistä talousarviota 3 milj. euroa heikompi. Verotuloja kertyi 168 milj. euroa, 1,9 milj. euroa ja 1,2 % muutettua talousarviota enemmän. Verotulojen kasvu oli 7,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,1 %. Valtionosuuksia saatiin 0,4 milj. euroa yli alkuperäisen talousarvion. Kuntaemon toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,1 milj. euroa (2,1 %) ja toimintakulut 0,9 milj. euroa (0,4 %), jolloin toimintakate oli 0,2 milj. euroa arviota parempi. Korkokulut olivat 0,9 milj. euroa ja ne alittivat muutetun talousarvion 1 milj. eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat muutettua talousarviota 0,4 milj. euroa pienemmät. Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön uusittu poistosuunnitelma. Metsä -Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon on edelleen tehty lisävarausta 0,3 milj. Aikaisempaa varausta on käytetty 0,8 milj. euroa vuonna 2013 ja sitä on jäljellä vuoden lopussa 2,8 milj. euroa. 6

13 Olennaiset tapahtumat Uusi valtuusto aloitti toimikauden 2013 alusta. Kuusi kokousta videoitiin ja niitä oli mahdollista seurata kunnan kotisivujen kautta. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitystä on tehty yhteistyössä kahdeksan muun kunnan kanssa liittyen valtakunnalliseen kuntarakenneselvitykseen. Uuden Sukupolven Organisaatio (USO)-hankkeesta haettiin muiden kuntien hyviä käytäntöjä. Koko kuntaa koskeva palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Tuotteistamisen selvitys tehtiin palvelutuotanto-ohjelman pohjalta ja sen toteutumista seurattiin osavuosikatsauksen yhteydessä. Kirkonkylän terveysaseman vanhimman osan saneeraus valmistui lokakuussa. Asemakaavoituksessa vietiin eteenpäin merkittäviä kaavoitushankkeita, mm. Altian tehdasalue, Klaukkalan Viirinlaakso, Klaukkalan Vanha -Klaukka, Rajamäen Uudenniityntien alue ja Kirkonkylän Heinojan alue. Rakentamisen taantuma näkyi mm. rakennuslupien ja vesilaitoksen liittyjien määrän vähenemisenä. Ympäristösuojelu, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto siirtyivät vuoden 2013 alusta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja maaseututoimi Mäntsälään. Tytäryhteisöt Nurmijärven Sähkö Oy:n talous kehittyi myönteisesti. Investoinnit jäivät alle budjetoidun johtuen hitaammasta uusien asuinalueiden liikkeellelähdöstä kuin oli arvioitu. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:llä on asuntoa 54 kiinteistössä. Vuonna 2013 valmistui 98 uutta asuntoa. Vuoden 2014 suunnitelmissa on Kirkonkylässä Heikkiläntie 22:een 36 asuntoa. Rakennushanke sisältää kehitysvammaisten asumisyksikön. Lisäksi vuodelle 2014 on suunnitteilla Klaukkalaan Tikantielle 57 asuntoa ja Vaskomäentielle ikäihmisille 50 asuntoa. Rajamäen uimahallin laajennus- ja peruskorjaushankkeen rakentamisen alkaa keväällä Hallin hankesuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa tammikuussa 2013 ja laajennuksen ja peruskorjauksen rahoitus kunnan 11,5 milj. euron pääomalainalla ja valtionavustuksen turvin toteutetaan vuosina 2013 ja Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä sisältää kaikki voimassa olleet palvelussuhteet. Henkilöstömäärä oli yhteensä 2 627, mikä on 61 henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilöstöstä eli 74% oli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä laski edellisvuodesta 6 henkilöllä. Määräaikaisia ja sijaisia oli yhteensä 678, mikä oli 67 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Sijaisia oli yhteensä 423, määrä on kasvanut 26 henkilöllä edellisvuodesta. Työllistettyjen määrä kasvoi 10 henkilöllä edellisvuodesta. Henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2013 yhteensä 1812,0 (pois lukien opetushenkilöstö). Määrä on 33,9 henkilötyövuotta edellisvuotta suurempi. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 32,5 uutta virkaa ja työsopimussuhteista tehtävää. 7

14 Henkilöstömäärä toimialoittain Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Muutos 2012 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ v v Henkilöstömäärän kehitys vuosina (31.12.) Toimiala Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Henkilöstökertomus vuodelta 2013, joka sisältää laajemmin keskeisiä tilastotietoja kunnan henkilöstöstä, valmistuu maaliskuussa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan tavoitteet Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin toteuttaminen Sisäinen valvonta toteutuu kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus arvioivat osaltaan sisäisen valvonnan toimivuutta. Riskit ja niiden hallintakeinot on päivitetty toimialoittain ja johtoryhmä on käsitellyt riskienhallinnan kysymyksiä. Arvioinnin perusteena ovat olleet myös ulkoisen tarkastustoiminnan tarkastustulokset kunnan toiminnasta, muu arviointityö ja niistä johdetut sisäisen valvonnan kehittämistarpeet. Kunnassa on turvallisuuspäällikkö ja kuntakanslian hallintopäällikön resurssia on suunnattu sisäisen tarkastuksen koordinointiin. Sisäistä tarkastusta tehdään ulkopuolisen asiantuntijan konsultoimana. Kunnassa on hyväksytty vuodelle 2013 sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman, jota on noudatettu. Turvallisuuspäällikkö osallistuu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa kuntien kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseen. 8

15 Vuoden 2013 aikana valmistui keskushallinnon valmiussuunnitelma. Ruokapalveluissa on käytössä omavalvontasuunnitelma ja keittiöiden hygieniaohjelma. Oiva-tarkastuksia on myös toteutunut. Kaikissa kouluissa, nuorisotiloissa sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä on laadittu pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on turvallisuuskansiot. Kouluissa on kriisinhallintasuunnitelmat, järjestyssäännöt sekä suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vesilaitoksessa ylläpidetään mm. varautumis- ja valmiussuunnitelmaa. Johdon vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnassa on annettu kunnanhallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ohjeet ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeet hallintokuntien noudatettavaksi. Ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnassa vastaa kunnanhallitus ja sen valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Toimialojen/keskusten ja liikelaitosten johtajat sekä tulosalueiden päälliköt vastaavat omalla toimialallaan valvonnan toteuttamisen organisoinnista sekä siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Viranja toimenhaltijoiden tehtävät, vastuut ja valtuudet määritellään johto- ja toimintasäännöissä sekä tehtäväkuvissa. Keskeiset oikeudenkäynnit ja muut mahdolliset oikeudelliset tai vastaavat viranomaisten toimenpiteet Toimintakertomuksesta annetuissa ohjeissa on hallintokuntia pyydetty antamaan tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä ja muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisten toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä toimintakertomuksen kohdassa 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä. Hallintokunnat ovat antaneet selvityksiä toimintakertomuksissaan: - Markkinaoikeudessa olevista hankintojen kilpailutuksia koskevista valituksista (vakuutusten kilpailutuspäätös , kirjastoaineistohankinta, kuljetus- työkonepalveluiden kilpailutus) - valituksista hallinto-oikeuteen (lastensuojelullisten kustannusten hyväksyminen/ Vantaan laskutus, koulukuljetusvalitus, 2 rakennuslupapäätöstä, pysäköintikieltoasia, Rajamäen koirapuisto) - kantelu hallinto-oikeuteen jätekeskuksen asemakaavasta - valituksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen (koulukuljetusvalitus) - mm. hovioikeuden päätöksestä Puistokuja 14 öljyvahingosta, johon kunta ei saanut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta korvaus saatu kunnalle ja kunta maksanut korvauksen sovintosopimukseen perustuen - asfalttikartellioikeudenkäynnistä saatiin käräjäoikeuden päätös, asian käsittely jatkunee Tarkemmat selvitykset ovat oheismateriaalina olevassa hallintokuntien toimintakertomus-kirjasessa kyseisten toimialojen/ keskusten/ liikelaitosten ja niiden alaisten tulosalueiden kertomuksissa. Niissä on selvitetty edellä olevan lisäksi säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten tekemistä, noudattamista, tavoitteiden ja määrärahojen toteutumisen seurantaa osavuosikatsauksilla ja johdon kuukausiraporteilla sekä operatiivisten toimintojen seuranta- ja valvontamenettelyitä. Tytäryhteisöjen toimintakertomuksissa on selvitetty vastaavia toimenpiteitä. 9

16 Säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimintaorganisaatio muutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio vuoden 2009 ja edelleen vuoden 2013 alusta. Johto- ja toimintasäännöt on tarkistettu v. 2008, 2009 ja 2012 aikana. Toimintaorganisaation välitarkastelua on tehty vuosittain ja edelleen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa, lautakuntien käyttösuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa ja niiden toteutumista seurataan johdon kuukausiraporteilla, osavuosikatsauksilla, toimintakertomuksilla ja kehityskeskusteluissa, joita organisaatiossa käydään laajasti. Prosessikuvauksia on tehty keskeisistä organisaatiolle yhteisistä prosesseista, niitä tehdään tarpeen mukaan lisää ja päivitetään. Hallinnolliset päätökset on annettu organisaatiolle tiedoksi sekä ohjattu ja perehdytetty sitä noudattamaan niitä. Toiminnassa havaittuja puutteita on tullut esille päivittäisten tehtävien lisäksi suoritettujen ulkoisten ja sisäisten tarkastusten yhteydessä, jolloin havainnot on raportoitu ja viety toimenpiteisiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on selvitetty toimintakertomuksessa erikseen. Tuloarvio on alittunut maan myynneissä. Verotuloissa ja valtionosuuksissa on ylitystä johtuen jako-osuusmuutoksista ja tilitysten aikaistamisesta. Myönnetyt määrärahat on ylitetty henkilöstöpalveluissa, perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä terveyspalveluissa ja alitettu kaikilla muilla toimialoilla ja keskuksissa. Liikelaitosten tulokset ovat työterveyshuollon liikelaitosta lukuun ottamatta budjetoitua paremmat. Kirjanpito on ollut koko vuoden ajantasainen. Talousraportoinnissa on käytössä päivittäistarpeisiin Fakta Web-raportointi, kausitarkasteluun johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Verotulojen arvioinnissa käytetään Suomen Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustemallia. Kunnan rahavarojen käyttöoikeudet on rajattu. Maksuvalmiuden ja maksuliikenteen seuranta on päivä/kuukausi/vuosikohtaista kuntaemo ja liikelaitokset eriteltynä. Kunta käyttää konsernitiliä maksuvalmiuden tasapainottajana. Konsernitilissä ovat mukana tyttäristä Rajamäen Uimahalli Oy ja KTOY Klaukkalan Säästökeskus. Pitkäaikaisten lainojen hallintaan on oma tietojärjestelmä ja lyhytaikaisia lainoja ehtoineen seurataan omassa järjestelmässä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien hallinnan kokonaisvaltainen arviointi on jatkuvaa. Vuonna 2011 toteutettiin riskiarviointia kaikilla kunnan toimialoilla, keskuksissa ja liikelaitoksissa. Kartoitus tehtiin COSO-ERM -sisäisen valvonnan mallilla. Mallia on hyödynnetty riskiluokittelun seurannassa ja riskien kartoitusta on päivitetty vuonna 2013 toimialoittain. Toimintayksiköihin on laadittu pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat. Varhaiskasvatuspalveluiden yksiköissä on turvallisuuskansiot ja kouluissa kriisihallintasuunnitelmat. 10

17 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Maapolitiikan hoidossa on noudatettu sisäisen tarkastuksen suosituksia ja edellisen vuoden kirjauskäytännön muutoksen periaatteita. maanhankinnoista ja luovutuksista pidetään rekisteriä. Sopimushallinta Kunnassa käytettävässä Dynasty -asianhallintajärjestelmässä on sopimushallintaosio, jonne voimassa olevat ja voimaan tulevat sopimukset kirjataan seurantaa varten. Lisäksi hankinta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan sisäisestä tarkastuksen hoitaa määräaikaisella sopimuksella ulkopuolinen yhteisö KPMG. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus on eriytetty. Sisäisestä tarkastuksesta tehdään vuosisuunnitelma ja saadut raportit arvioidaan ja niissä esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan. Harmaan talouden torjuntaohjeisto on laadittu loppuvuonna Kunnan tilivelvolliset on listattu tämän toimintakertomuksen alussa kappaleessa 2.1. Johtopäätös arvioinnista Kunnan sisäinen valvonta on toimivaa. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma , ulkoinen, 1000 Laskelma sisältää liikelaitokset Toimintatuotot* Toimintakulut * Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -3-9 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,8 16,1 Vuosikate/poistot, % (100*vuosikate/poistot) 101,6 87,9 Vuosikate, /asukas 332,9 264,2 Asukasluku Tuloveroprosentti 19,00 19,00 11

18 3.1. Tuloslaskelma Toimintakate kasvoi 8,5 milj. euroa (4,8 %) edellisestä vuodesta. Verorahoitus kasvoi 11,1 milj. euroa (6 %). Maa-alueiden ja osakkeiden myynnistä kertyvien myyntivoittojen määrä 3,2 milj. euroa on 1,2 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Verotulot kasvoivat 11,7 milj. euroa (7,5 %) ja valtionosuudet vähenivät 0,7 milj. euroa (2,2 %). Korkokulut olivat 0,3 milj. euroa (26 %) edellistä vuotta pienemmät, vaikka lainamäärän kasvu oli 11,4 milj. euroa. Vuosikate on 13,7 milj. euroa. Se on 3 milj. euroa edellisen vuoden katetta parempi. Poistot 13,5 milj. euroa ovat kasvaneet 1,3 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 102 %. Vuosikate on 333 euroa/asukas. Se on 69 euroa/asukas edellistä vuotta parempi. Ylijäämäinen tulos 0,2 milj. euroa on edellistä vuotta 1,7 milj. euroa parempi. 12

19 Rahoituslaskelma , 1000 (laskelma sisältää liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 10 Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , 1000 * Rahavarat 1.1., 1000 * RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 42,01 41,40 =100*Vuosikate/investointien omahankintameno* Lainanhoitokate =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) 1,46 1,16 Kassasta maksut/vuosi toimintakulut, ulkoiset korkokulut muut rahoituskulut 3 9 investoinnit, brutto antolainojen lisäys pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Kassasta maksut/vuosi Kassan riittävyys, pv (= 365*kassavarat/kassastamaksut) Asukasluku

20 3.2. Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä viideltä viimeiseltä vuodelta on 33 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2013 vuosikate kattaa investoinneista vain 42 % edellisenä vuoden tapaan. Bruttoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 33,3 milj. euroa ja 6,8 milj. euroa edellistä vuotta suuremmat. Kassasta maksut, 263 milj. euroa, ovat edellistä vuotta 18 milj. euroa suuremmat. Vuoden lopun kassan riittävyys on edellistä vuoden vaihdetta pienempi. 14

21 TASE, 1000, laskelma sisältää liikelaitokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien Ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Vesilaitoksen liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 49,7 52,5 =100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma -saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus 58,7 55,7 =100*(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot *) Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , =Vieras pääoma-(saadut ennakot +ostovelat +muut velat +siirtovelat) Lainat /asukas Lainasaamiset , =sijoituksiin merkityt jvk- lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasluku *Käyttötulot = tilikauden ulk. toimintatuotot +verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet Tilikauden ulkoiset toimintatuotot Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Yhteensä

23 Taseen loppusumma on 287 milj. euroa. Arvo on kasvanut 18 milj. eurolla. Kasvu tulee maa- ja vesialueista, kiinteistä rakenteista ja laitteista, keskeneräisistä rakennuksista sekä lainasaamisista. Aineellisten hyödykkeiden arvo on kasvanut 18 milj. euroa. Pitkäaikaiset saamiset muodostuu pääosin kouluinvestointien jälkirahoitteisista valtionosuuksista, joiden osuus on pienentynyt 0,6 milj. euroa. Myyntisaamiset on kasvanut 0,4 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Siirtosaamiset, joka sisältää mm. Kela-korvauksia, saamiset HUS:lta ja tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä maksettavat palkat, on kasvanut 0,6 milj. euroa, rahat ja pankkisaamiset on edellistä tilinpäätöstä 1,9 milj. euroa pienemmät. Omavaraisuusaste on laskenut 49,7 prosenttiin. 50 prosenttia pidetään kriittisen alhaisena osuutena. Se on heikentynyt edellisestä vuodesta 2,8 prosenttiyksikköä. Kuntastrategian tavoitteena on ollut selvästi yli 50 prosentin omavaraisuusaste. Kunnan lainakanta on vuoden 2013 lopussa 95,8 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 11,4 milj. euroa. Lainaa on euroa/asukas, joten se lisääntyi vuoden aikana asukasta kohden laskettuna 253 eurolla/asukas. Kunnan antamat takaukset olivat vuoden 2013 lopussa 11,7 milj. euroa (283 euroa/asukas). Lisäystä edelliseen vuoteen on 3,6 milj. euroa. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista on 177,4 milj. euroa vuonna Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta on euroa. KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000, sisältää liikelaitokset TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Verotulot ,2 Korkokulut 831 0,3 Valtionosuudet ,4 Muut rahoituskulut 3 0,0 Korkotuotot 15 0,0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot ,8 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 543 0,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 673 0,2 Investointimenot ,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 104 0,0 Antolainasaamisten lisäykset ,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,2 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Verotulot muodostavat kokonaistuloista 62 %, toimintatuotot 13 %, valtionosuudet 10 % ja omaisuuden myyntitulot 1 %. Toimintakulut ovat 79 % kaikista menoista, investoinnit 12 %, lainojen lyhennykset 3 % ja korkokulut 0,3 %. 17

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014

NAANTALIN TILINPÄÄTÖS 2014 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne jatkui vuonna 2014 huolestuttavana. Talouskasvu oli negatiivista kolmantena vuonna peräkkäin. Myös työllisyystilanne heikkeni. Naantalin työttömyys on

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 3.3.216 Päiväys: 3.3.216 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot