Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-IV 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta 8 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 72 Tuloslaskelma, ulkoinen 73 Rahoituslaskelma 74 Tase 75 Konsernilaskelmat 77 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 112 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kansantalouden yleiset näkymät Euroalueen taantuma on päättymässä, mutta kasvun oletetaan pysyvän heikkona alhaisen työllisyyden, kotitalouksien heikon kysynnän ja julkisen sektorin sopeutustoimien ja heikon kilpailukyvyn vuoksi. Useiden valtioiden finanssi- ja velkakriisit ovat heikentäneet myös alueen kasvua. Yhdysvaltojen talous sen sijaan elpyy jo hitaasti. Maailmankaupan kasvu on myös poikkeuksellisen hidasta. Suomen BKT supistui viime vuonna 0,5 %. Kuluvan vuoden kasvun ennustetaan olevan hyvin alhaisella tasolla, vaikka euroalueen asteittainen elpyminen voi tukea kasvun hidasta elpymistä. Toisaalta Euroopan yleisen tilanteen ennakoidaan Ukrainan ja Krimin kriisin vuoksi talouden kannalta kääntyvän heikommaksi ja erityisesti Suomessa, jossa Venäjän kaupalla on suuri merkitys, minkä vuoksi taloudellinen tilanne voi muodostua vielä ennakko-odotuksia heikommaksi. Maamme kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat viime vuonna ennakoitua paremmat. Erityisesti kuntien saama verojen tilitysjärjestelmään liittyvä ylimääräinen yli 600 milj. euron verotilitys joulukuussa paransi tilannetta ja eräät kunnat joutuivat tästä syystä arvioimaan uudelleen vuodelle 2014 tekemiään nopeita menosopeutustoimenpiteitään. Useat kunnat joutuivat kuitenkin korottamaan veroprosenttejaan ja varautumaan hitaasta talouskehityksestä aiheutuvaan verotulojen kasvun hiipumiseen ja samalla vilkkaana jatkuvaan investointien kasvun rahoittamiseen. Valtion talouden kehyksen peruspalveluohjelmassa todetaan lähivuosien kuntatalouden näkymät huolestuttaviksi. Hitaan talouskasvun ja valtionosuusleikkausten vuoksi kuntatalous pysyy ilman sopeutustoimenpiteitä alijäämäisenä. Kuntien toimintamenojen kasvuksi vuosille ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa. Menokehyksen saavuttaminen on varsin haasteellista, kun otetaan huomioon kustannusten nousupaineet ja kuntien palvelujen kysynnästä aiheutuva kasvu. Verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan samanaikaisesti lisääntyvän ainoastaan 3 prosentilla vuosittain. Tämä merkitsee alhaisella toimintamenojen kasvullakin kuntien vuosikatteiden merkittävää heikentymistä edellä mainitulla ajanjaksolla. Kunnille annettavista uusista velvoitteista erityisesti työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa on arvioitu kiristävän kuntien taloutta 150 miljoonalla eurolla. Kuntien velkaantumisen on ennakoitu jatkuvan edelleen poikkeuksellisen nopeana. Kunnan talous nokka pinnalla vaikka pyrstö tarttui Kulunut vuosi oli Nurmijärven kunnan talouden kannalta kaksijakoinen. Talous jäi hieman ylijäämäiseksi. Talousarvion mukainen noin 1,4 milj. euron ylijäämä kutistui 0,2 milj. euroon. Myös kunnan liikelaitosten tilinpäätökset muodostuivat vesilaitosta lukuun ottamatta ylijäämäisiksi. Kunnan vuosikate oli 13,7 milj. euroa, joka oli 3,5 milj. euroa muutettua talousarvioita ja 3 milj. euroa edellisen vuoden vuosikatetta parempi. Kuntastrategian mukainen tavoite vuosikate kattaa poistot saavutettiin juuri ja juuri. Kunnan verotulopohja oli vakaa ja verotuloja kertyi lähes kaksi miljoonaa euroa muutettua talousarviota enemmän ja verotulojen kasvu oli 7,5 %. I

4 Kunnan toimintatuotot ylittyivät talousarviosta 1,1 milj. eurolla -kulut ylittyivät vastaavasti 0,9 milj. eurolla. Korkokulut puolestaan pysyivät alhaisen korkotason vuoksi kurissa ja ne jäivät 1 milj. euroa alle budjetoidun määrän. Valtionosuuksiakin kunta sai noin 0,4 milj. euroa yli alkuperäisen talousarvion. Lisäksi poistot jäivät myös saman euromäärän verran pienemmiksi. Kunnan talousarvion strategiset tavoitteet toteutuivat ylijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta vain tyydyttävästi. Toimintakatteen kasvu jäi 4,8 %:iin kun verorahoitus kasvoi 6 %, jolloin kasvu tavoitteen mukaisesti jäi alle verorahoituksen kasvun. Sen sijaan toimintakulujen kasvu ylitti lähes kahdella prosenttiyksiköllä tuottojen kasvun. Eniten poikkeamaa oli maanmyyntituloissa, joissa jäätiin yli 7 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion. Verorahoituksella pystyttiin kattamaan noin 31,7 milj. euron investoinneista vain runsas kolmannes, kun rahoituksen tavoitteena oli vähintään puolet. Tämä merkitsi kunnan velkamäärän kasvua noin 200 eurolla asukasta kohti ja velkamäärän kohoamisen euroon asukasta kohti. Kunnan omavaraisuusaste tämän myötä putosi ensi kertaa alle 50 prosentin rajan eli 49,7 prosenttiin ja konsernin osalta 43,8 prosenttiin alle tavoitteena olleen 45 prosentin rajan. Kunnan tuloveroprosentti oli vielä kuitenkin seudun keskitasoa ja kiinteistöveroprosentit sen alle. Veroprosenttia korotettiin kuitenkin kuluvan vuoden alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin ja tästä huolimatta kuluvan vuoden talousarvio on runsaat 2,6 milj. euroa alijäämäinen ja kunnan velkamäärän odotetaan kasvavan taloussuunnitelmakaudella noin 50 %:lla ja velkamäärän kohoavan noin euroon asukasta kohti. Vaikka kunnan talous onkin edelleen strategisilla mittareilla kohtuullisen tyydyttävässä kunnossa ja talouden linjaukset toteutuivat omavaraisuuden laskua lukuun ottamatta tyydyttävästi, on kunnan velkaantumisen vauhti investointien liian suuren määrän ja kansantalouden taloudelliseen laskusuhdanteen vauhdittamana lisääntymässä hyvin nopeasti. Omavaraisuusasteen heikkeneminen kertoo jo osaltaan kunnan liiallisesta velkaantumisesta ja investointien määrän ja tulorahoituksen epäsuhteesta. Tulorahoitus tulee erilaisista talouden sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta jäämään liian vähäiseksi, jotta kunnan talouden tasapaino ja vielä kuluvan vuoden talousarviossa olevat kunnan talouden strategiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Valtuusto joutuukin kevään aikana kuntastrategian päivittämisen yhteydessä tarkistamaan tavoitteita ja tältä osin sopeuttamaan ne tulevien vuosien mittaviin investointeihin. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitosselvityksessä esitetyt alustavat arviot talouden sopeuttamistoimenpiteistä ennakoivat Nurmijärvelle kaikkein suurimmista kunnan talouden sopeuttamistarpeista lähivuosille. Vaikka kunnan talouden sopeuttamismahdollisuudet rakenteellisten muutosten myötä voivat luoda lisää liikkumavaraa kunnan talouden tasapainolle, tulevat veroprosenttien korotuspaineet todennäköisesti olemaan lähivuosina aiempia vuosia merkittävästi kovemmat. Kunnan väestö kasvoi maltillisesti Nurmijärven väestö kasvoi 454 henkilöllä (1,1 %). Kuuma seudun kunnissa oli havaittavissa selvä väestönkasvun hidastuminen ja kasvun suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudun kuntiin. Nurmijärven kasvu oli kuitenkin Kuuma seudun kuntien kärkipäässä. Vuoden lopulla kunnan väkiluku oli henkilöä. Kunnan asuntotuotanto kasvoi jonkin verran edellisestä vuodesta. Uusia asuntoja valmistui 436 kappaletta, joka oli hieman enemmän kuin Maankäytön kehityskuva 2040 suunnitelmassa oli esitetty. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja valmistui 40 kappaletta ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 82 kappaletta. Nurmijärven vuokra-asunnot on varannut kunnalta useita tontteja uusista kohteista ja sopimuksen mukaisia vuokra-asuntojen rakentamishankkeita on alkamassa sekä jo aloitettu useammassa kohteessa. Kuluvana vuonna tullaan pääsemään sopimuksessa esitettyyn noin 80 vuokra-asunnon rakentamisen vuosituotantotavoitteeseen. Kunta luovutti omakotitontteja Klaukkalan Lintumetsän, Pikimetsän ja kirkonkylän Krannilan alueilta. Lisäksi tontteja oli tarjolla Rajamäeltä Saunatien alueelta. Yleinen heikentynyt II

5 taloustilanne ja työttömyysuhan lisääntyminen sekä pankkien kiristynyt lainapolitiikka vaikuttivat tonttien kysynnän heikentymiseen. Uusia omakotitontteja myytiin ainoastaan 22 kappaletta, mikä on alhaisin määrä vuosikymmeneen. Asuntotonttien myynnin hiipuminen onkin lähivuosina kohtuullisen suuri riski, joka tulee ottaa tulonmuodostuksessa huomioon arvioitaessa kunnan talouden tasapainottamismahdollisuuksia. Yritystontteja myytiin sitä vastoin edellisvuotta enemmän yhteensä 6 kappaletta. Ilvesvuoren toimipaikka-alueen kunnallistekninen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja tonttien kysyntä on säilynyt kohtuullisella tasolla. Alkuvuonna tonttikauppa on jatkunut kohtuullisella tasolla. Klaukkalan alueen suurin hanke on nk. Viirinlaakson alueen kaupallinen ja kunnallistekninen rakentaminen. Vuoden aikana saatiin alueen maanhankinta lunastustoimitusten ja oikeuskäsittelyjen jälkeen loppuun ja alueen asemakaavoitusta valmisteltiin yhteistyössä kaupallisten toimijoiden ja kilpailutuksen jälkeen rakennusliike SRV:n kanssa. Tavoitteena on rakentaa alueelle uusi kauppakeskus ja uutta kerrostalotuotantoa. Alueen kaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä ja mittava kunnallistekninen rakentaminen on alkanut jo viime vuonna ja tulee jatkumaan kuluvan vuoden aikana. Muita merkittäviä asemakaavahankkeita olivat syksyllä vahvistettu Altian tehdasalueen asemakaava sekä valmistelussa olevat Klaukkalan Vanhan Klaukan ja Rajamäen Uudenniityn alueen asemakaavat. Klaukkalan yleiskaava on edelleen valtuustokäsittelyä vaille valmis. Osayleiskaavoituksessa valmistui Perttulan osayleiskaavan luonnos vuoden lopulla ja alkoi Kirkonkylän ja Rajamäen alueiden yleiskaavoitusta koskevia luonto- ja liikenneselvityksiä. Kunnan palveluverkkotarkastelu valmistui kuntaselvitykset työllistävät Monien vaiheiden jälkeen valtuusto hyväksyi kunnan palveluverkkosuunnitelman vuoden lopulla. Samanaikaisesti toimialat valmistelivat laajalla rintamalla palvelujen tuotteistamista. Ensimmäiset tuotteistustarkastelut ovat valmistumassa ja vertailutietojen saaminen ja edellytysten luominen mm. ulkopuolisten ja vaihtoehtoisten palvelujen tuotantotapojen käyttämiseksi aiempaa laajemmin tulevat konkreettisiksi. Valtuusto onkin tavoitteissaan hyväksynyt palvelusetelijärjestelmän käyttöönottamisen eräissä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluissa jo kuluvan vuoden aikana. Eduskunta hyväksyi kuntarakennelain kesällä. Laki edellyttää tietyin kriteerein kaikilta kunnilta liitosselvitysten tekemistä. Jo ennen lain voimaantuloa kahdeksan alueen kaupungin ja kunnan johtajaa esittivät maaliskuussa vapaaehtoisen selvitystyön aloittamista kuntien yhdistämisen selvittämiseksi. Yhteinen selvitystyö alkoi viime kesänä ja jatkuu edelleen. Hankkeen väliraportti valmistui vuoden lopulla ja loppuraportin on määrä valmistua ensi kesänä. Selvitystyö on työllistänyt kuntaorganisaatioita kohtuullisen paljon. Nurmijärven valtuuston kanta väliraporttiin vuoden alussa oli varsin nuiva. Valtuuston näki, että kunta on mukana selvitystyössä omista lähtökohdistaan ja että kunta ottaa kantaa mahdollisiin rakenteellisiin sopeuttamistoimenpiteisiin vasta selvityksen myöhäisemmässä vaiheessa. Hallituksen lakiesitys nk. Sote-uudistuksesta tuli kunnille lausunnoille vuoden lopulla. Tämä uudistus on kuntien näkemyksen mukaan voimakkaasti sidoksissa kuntarakenneuudistukseen ja kunnat näkivät hallituksen esityksestä poiketen mahdollisena perustaa oma sote-alue Keski-Uudenmaan alueelle. Tätä kirjoittaessa hallitus- ja oppositiopuolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen tulevasta Soteuudistuksen mallista ja siitä, että se tulee perustumaan nk. ERVA-malliin, jossa palvelujen järjestämisvastuu tulee viiden yliopistollisen keskussairaalan muodostamille alueille, joissa kunnat toimisivat edelleen palvelujen tuottajina. Hallituksen lakiesityksen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä, jolloin uudistuksen valmistelu ja käytännön toteutus tulevat siirtymään ensi vuodelle. Käytännössä valittu malli tarkoittaa kuntarakenneuudistuksen irrottamista sote- III

6 uudistuksesta. On epäselvää, miten tämä ratkaisu tulee heijastumaan kahdeksan kunnan selvityksen sisältöön. Hallitusohjelman mukaisesti on valmisteltu nk. metropolihallinnon perustamista Helsingin seudulle. Ensimmäiset esitykset metropolihallinnon alueesta, tehtävistä ja rahoituksesta ovat juuri väliraportin muodossa valmistuneet ja esitykset tulevat alueen kuntiin lausunnoille kevään kuluessa. Toimintaympäristön epävakaus vaikuttaa kuntien toimintakykyyn Nurmijärvi on vahva peruskunta, joka on jo pari vuosikymmentä ollut erilaisilla kuntataloutta ja hyvinvointia mittaavilla mittareilla parhaiden menestyneiden kuntien joukossa. Parhaillaan on valmistumassa ensimmäinen terveydenhuoltolain mukainen hyvinvointikertomus ja suunnitelma kevään aikana valtuuston hyväksyttäväksi. Näiden sisältämää tietoa on käytettävissä nyt kun uutta kuntastrategiaa laaditaan laajana yhteistyönä kunnan luottamushenkilöorganisaation ja kuntaorganisaation sekä kuntalaisten kanssa. Uusi kuntastrategia on tarkoitus hyväksyä toukokuun valtuustossa. Laajat valtakunnalliset uudistukset ovat viimeisen vuoden aikana luoneet monella tavalla epävarmuutta ja hankaloittaneet kunnan eri toimialojen systemaattista oman toiminnan suunnittelua. Suurin ongelma on juuri rinnakkaisten ja osittain ristiriitaisia tavoitteita sisältävien uudistusten valmistelu samanaikaisesti. Toisaalta selvitykset voivat mahdollisesti luoda uusia näkökulmia oman toiminnan kehittämiseen ja toimintaympäristöjen sekä parhaiden käytäntöjen hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Haluan kiittää koko kuntaorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä muutosten ja merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden keskellä. Hyvällä yhteistyöllä luottamushenkilöiden ja henkilökunnan kanssa voimme menestyä tässä tulevaisuuden haasteellisessa muutosympäristössä. Kimmo Behm Kunnanjohtaja IV

7 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto: Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna yhdeksän (9) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 168 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuoden 2013 lopussa oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK I vpj Suominen Kaisa rehtori SDP II vpj Aatela Elli pääluottamusmies KOK Aittakallio Minna osastonhoitaja, sairaanhoitaja PerusS Arteli Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ympäristöneuvos KESK Handolin Kirsti kauppatieteiden maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö PerusS Jokinen Minna kuljetusyrittäjä PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija VIHR Kuusela Hanna filosofian tohtori, tutkija KESK Laine Kalevi maanviljelijä SDP Latva Jerry tekninen myyjä SDP Lepolahti Harri varanotaari KOK Lihr Jyrki rehtori KOK Lompolo Kirsi diplomi-insinööri PerusS Maijala Jouni rikosylikonstaapeli PerusS Manner Vesa autonkuljettaja SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR Meros Päivi tradenomi KOK Mäkelä Outi kansanedustaja PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KOK Nurmi Ismo kauppias KESK Ojamäki Timo yrittäjä VIHR sit. Paulanto Kaisu neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) SDP Peltonen Juha toimittaja KESK Riihimäki Päivi sairaanhoitaja SDP Rousu Sirkka yliopettaja KESK Ruoti Hannele valtiotieteiden maisteri KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja SDP Sandberg Jenni tradenomi/hr-assistentti KOK Schildt Markku tuotantojohtaja SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja 1

8 VIHR Sompajoki Sari psykiatrinen sairaanhoitaja KOK Suomi Hanna (ent. Niemi) filosofian maisteri PerusS Tapiolinna Maija järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä RKP Valli Mika IT-konsultti KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK 14 (vaaliliitto KOK + RKP), KESK 11, SDP 9, PerusS 8, VIHR 6, VAS 1, KD 1, RKP 1, yhteensä 51 valtuutettua Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 23 kertaa ja päätöksiä kertyi 394. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Martelius Seija yrittäjä PerusS l vpj Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Jokinen Minna kuljetusyrittäjä KESK ll vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maisteri vj Granholm Sirpa yrittäjä KESK Sivula Tapio myyntijohtaja vj Viljakainen Juhani maanrak.urakoitsija KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä SDP Latva Jerry tekninen myyjä vj Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja vj Schildt Markku tuotantojohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja vj Vainio Jari isännöitsijä SDP Peltonen Juha toimittaja vj Sandelin Marja-Leena kätilö VIHR Kuusela Hanna FT vj Meros Päivi tradenomi PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö vj Manner Vesa autonkuljettaja 2

9 KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 TILIVELVOLLISET Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohje: Tilivelvollisuus Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Nurmijärven kunnan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, toimialojen ja keskusten johtajat, tulosalue- ja tiimipäälliköt ja lautakuntien esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä johtamallaan toimi-alueella. Mikäli kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöstä, eikä virhe tai vahinko ole vähäinen, muistutus kohdistetaan tilivelvolliseen. Tilivelvolliset Organisaatio Viranhaltija Tilivelvollisuuden peruste Ylin päätöksenteko kunnanjohtaja kunnanjohtaja, kunnanhallituksen esittelijä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitysjohtaja Maanhankinta maankäyttöpäällikkö tiimipäällikkö Yleiskaavoitus yleiskaavapäällikkö tiimipäällikkö Elinkeinotoimi yrityskehityspäällikkö tiimipäällikkö keskuksen johtaja, kuntakehitystoimikunnan esittelijä Talouskeskus talousjohtaja keskuksen johtaja, tulosaluepäällikkö Talous, rahoitus ja kuntahankinnat talousjohtaja tulosaluepäällikkö Hankintapalvelukeskus hankintajohtaja tulosaluepäällikkö Keskushallinnon toimiala hallintojohtaja toimialan johtaja Kuntakanslia hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstön kehittämis- tulosaluepäällikkö, kh:n henkilöstöjaoston päällikkö esittelijä palvelusuhdepäällikkö kh:n henkilöstöjaoston esittelijä Tietotekniikka tietotekniikan päällikkö tulosaluepäällikkö 3

10 Sivistystoimen toimiala sivistystoimenjohtaja toimialan johtaja, sivistyslautakunnan esittelijä, nuorisolautakunnan esittelijä talousarvioon liittyvät asiat Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Koulutuspalvelut opetuspäällikkö tulosaluepäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö tulosaluepäällikkö Nuorisopalvelut nuorisopäällikkö tulosaluepäällikkö, nuorisolautakunnan esittelijä Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastonjohtaja tulosaluepäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sosiaali- ja terveysjohtaja toimialan johtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä, liikuntalautakunnan esittelijä talousasioissa Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut perhe- ja sosiaalipalve- tulosaluepäällikkö luiden päällikkö Terveyspalvelut johtava ylilääkäri tulosaluepäällikkö Liikuntapalvelut liikuntapäällikkö tulosaluepäällikkö, liikuntalautakunnan esittelijä Ympäristötoimen toimiala tekninen johtaja toimialan johtaja, teknisen lautakunnan ja asemakaava- ja rakennuslautakunnan esittelijä Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Tekninen keskus kunnallistekniikan tulosaluepäällikkö päällikkö Asemakaavoitus ja suunnittelupäällikkö tulosaluepäällikkö tekninen suunnittelu Tilakeskus rakennuspäällikkö tulosaluepäällikkö Rakennusvalvonta rakennustarkastaja tulosaluepäällikkö, esittelijä rakennusvalvonta viranomaisasioissa Vesilaitos Klaukkalan jäähalli vesilaitoksen johtaja liikuntapäällikkö liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä liikelaitoksen johtaja Nurmijärven työterveys Aleksia työterveyshuollon johtaja palvelujohtaja liikelaitoksen johtaja, johtokunnan esittelijä liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä 4

11 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kulunut vuosi on ollut kunnille haasteellinen. Mm. kuntarakenne- ja sotealueselvitykset sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen jatkuivat ja ne leimaavat edelleen vuotta Uudet valtuustot käynnistävät työnsä 2013 heikkenevissä talousnäkymissä. Suhdanne-ennusteiden mukaan yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina Suomessa muuta Eurooppaa vaimeampaa. Suomessa kansantuotteen kasvu jää vuonna 2014 alhaiseksi jopa 0,5-0,3 prosenttiin edelliseen vuoteen nähden. Vuonna ansioiden nousu hidastuu ja inflaatio jäänee 1,4-1,6 prosenttiin. Kansantuotteen muutokseksi on ennustettu 1,6-1,8 % vuonna Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan Suomi painui uudelleen taantumaan vuoden 2013 lopussa. Kuntien vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan niiden yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Kuntien tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla on erityisesti verotuksen 400 miljoonan euron kertaeristä johtunut verotulojen kasvu sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Osittain kuntien positiivista tulosta selittää myös kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Tilinpäätösten vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Näin ollen tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan pitää kuntataloutta tiukalla tasolla. Kuntien taloutta heikensi osaltaan myös valtionosuuksia leikkaukset, jotka olivat vuonna 2013 yli 800 miljoonaa euroa. Kuntien tulorahoitus ei ollut riittävä. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, vaan investoinneista rahoitettiin vuosikatteella vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois- Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Vuonna 2012 lainaa oli euroa asukasta kohti, jossa nousua edellisestä vuodesta on 244 euroa/asukas. Vuonna 2014 on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, Valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa, verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden ,8 prosentista 2,1 prosenttiin vuonna Kuntaliitto on arvioinut, että vuonna 2014 kuntien verotulojen kasvu jää alle toimintamenojen kasvun. Kuntaliiton on esittänyt, että kuntien veropohjaa tulee laajentaa kiinteistöverotusta kehittämällä, kuntien määrä-aikaisesti korotettu yhteisövero-osuus tulee vakiinnuttaa pysyväksi ja mahdollisimman suuri osa verovähennyksistä tulee rahoittaa valtionverosta. Osa pääomaverotuksen tuotosta tulee siirtää kunnille ja lisäksi tulee selvittää ajoneuvo- ja liikenneverotuksen tuoton osittaista siirtoa kunnille. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Kunnille päätetyt tehtä- 5

12 vien ja velvoitteiden lisäykset on arvioitava siten uudelleen. Rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota lisäksi noin miljardin supistukset kuluihinsa vuoteen 2017 mennessä. Väestömäärän kasvu Kuuma- kunnissa vuonna 2013 oli 0,9 %, asukasta ja Nurmijärvellä 1,1 %, 454 asukasta. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2013 lopussa oli Helsingin seutukunnassa 9,6 %. Nurmijärvellä työttömyysaste oli 6,3 %, 1287 työtöntä, kun vuosi sitten työttömyysaste oli 4,8 %. Korkotason arvioidaan olevan lievässä nousussa vuoden 2013 tasosta. 2.3 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys sekä olennaiset tapahtumat Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Kasvua oli 1,1 % edelliseen vuoteen nähden. Kuntastrategian mukaan Nurmijärvellä on tavoiteltu alle 2 prosentin vuotuista väestön kasvua. Työttömyysaste nousi vuoden takaisessa 1,5 %-yksikköä vuoden 2013 aikana. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt vuoden lopun tilanteen mukaan tarkasteltuna 121:sta 160:een. Kunta työllisti vuoden 2013 aikana yhteensä 75 henkilöä. Talousarviomuutokset Talousarviovuoden aikana toimintatuottojen arviota vähennettiin 6,6 milj. euroa ja toimintamäärärahoja lisättiin 1,6 milj. euroa, mikä oli vain puolet edellisen vuoden vastaavasta määrästä (3,4 milj. euroa). Verotuloja lisättiin 1,5 milj. euroa. Muutosten seurauksena talousarvion vuosikate heikkeni 6,5 milj. euroa. Investointimäärärahoja lisättiin 5 milj. euroa, josta maankäyttösopimusten laskennallisen määrärahan osuus oli 4,9 milj. euroa. Talousarvion toteutuminen Ylijäämäinen tulos 0,2 milj. euroa on edellistä vuotta 1,7 milj. euroa parempi. Vuosikatteen toteutuma oli 13,7 milj. euroa. Se oli muutettua talousarviota 3,5 milj. euroa parempi ja alkuperäistä talousarviota 3 milj. euroa heikompi. Verotuloja kertyi 168 milj. euroa, 1,9 milj. euroa ja 1,2 % muutettua talousarviota enemmän. Verotulojen kasvu oli 7,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,1 %. Valtionosuuksia saatiin 0,4 milj. euroa yli alkuperäisen talousarvion. Kuntaemon toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,1 milj. euroa (2,1 %) ja toimintakulut 0,9 milj. euroa (0,4 %), jolloin toimintakate oli 0,2 milj. euroa arviota parempi. Korkokulut olivat 0,9 milj. euroa ja ne alittivat muutetun talousarvion 1 milj. eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat muutettua talousarviota 0,4 milj. euroa pienemmät. Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön uusittu poistosuunnitelma. Metsä -Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon on edelleen tehty lisävarausta 0,3 milj. Aikaisempaa varausta on käytetty 0,8 milj. euroa vuonna 2013 ja sitä on jäljellä vuoden lopussa 2,8 milj. euroa. 6

13 Olennaiset tapahtumat Uusi valtuusto aloitti toimikauden 2013 alusta. Kuusi kokousta videoitiin ja niitä oli mahdollista seurata kunnan kotisivujen kautta. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitystä on tehty yhteistyössä kahdeksan muun kunnan kanssa liittyen valtakunnalliseen kuntarakenneselvitykseen. Uuden Sukupolven Organisaatio (USO)-hankkeesta haettiin muiden kuntien hyviä käytäntöjä. Koko kuntaa koskeva palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa. Tuotteistamisen selvitys tehtiin palvelutuotanto-ohjelman pohjalta ja sen toteutumista seurattiin osavuosikatsauksen yhteydessä. Kirkonkylän terveysaseman vanhimman osan saneeraus valmistui lokakuussa. Asemakaavoituksessa vietiin eteenpäin merkittäviä kaavoitushankkeita, mm. Altian tehdasalue, Klaukkalan Viirinlaakso, Klaukkalan Vanha -Klaukka, Rajamäen Uudenniityntien alue ja Kirkonkylän Heinojan alue. Rakentamisen taantuma näkyi mm. rakennuslupien ja vesilaitoksen liittyjien määrän vähenemisenä. Ympäristösuojelu, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto siirtyivät vuoden 2013 alusta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ja maaseututoimi Mäntsälään. Tytäryhteisöt Nurmijärven Sähkö Oy:n talous kehittyi myönteisesti. Investoinnit jäivät alle budjetoidun johtuen hitaammasta uusien asuinalueiden liikkeellelähdöstä kuin oli arvioitu. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:llä on asuntoa 54 kiinteistössä. Vuonna 2013 valmistui 98 uutta asuntoa. Vuoden 2014 suunnitelmissa on Kirkonkylässä Heikkiläntie 22:een 36 asuntoa. Rakennushanke sisältää kehitysvammaisten asumisyksikön. Lisäksi vuodelle 2014 on suunnitteilla Klaukkalaan Tikantielle 57 asuntoa ja Vaskomäentielle ikäihmisille 50 asuntoa. Rajamäen uimahallin laajennus- ja peruskorjaushankkeen rakentamisen alkaa keväällä Hallin hankesuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa tammikuussa 2013 ja laajennuksen ja peruskorjauksen rahoitus kunnan 11,5 milj. euron pääomalainalla ja valtionavustuksen turvin toteutetaan vuosina 2013 ja Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä sisältää kaikki voimassa olleet palvelussuhteet. Henkilöstömäärä oli yhteensä 2 627, mikä on 61 henkilöä enemmän kuin vuonna Henkilöstöstä eli 74% oli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä laski edellisvuodesta 6 henkilöllä. Määräaikaisia ja sijaisia oli yhteensä 678, mikä oli 67 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Sijaisia oli yhteensä 423, määrä on kasvanut 26 henkilöllä edellisvuodesta. Työllistettyjen määrä kasvoi 10 henkilöllä edellisvuodesta. Henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2013 yhteensä 1812,0 (pois lukien opetushenkilöstö). Määrä on 33,9 henkilötyövuotta edellisvuotta suurempi. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 32,5 uutta virkaa ja työsopimussuhteista tehtävää. 7

14 Henkilöstömäärä toimialoittain Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Sijaiset Yhteensä Muutos 2012 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ v v Henkilöstömäärän kehitys vuosina (31.12.) Toimiala Keskukset + keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Henkilöstökertomus vuodelta 2013, joka sisältää laajemmin keskeisiä tilastotietoja kunnan henkilöstöstä, valmistuu maaliskuussa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan tavoitteet Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin toteuttaminen Sisäinen valvonta toteutuu kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus arvioivat osaltaan sisäisen valvonnan toimivuutta. Riskit ja niiden hallintakeinot on päivitetty toimialoittain ja johtoryhmä on käsitellyt riskienhallinnan kysymyksiä. Arvioinnin perusteena ovat olleet myös ulkoisen tarkastustoiminnan tarkastustulokset kunnan toiminnasta, muu arviointityö ja niistä johdetut sisäisen valvonnan kehittämistarpeet. Kunnassa on turvallisuuspäällikkö ja kuntakanslian hallintopäällikön resurssia on suunnattu sisäisen tarkastuksen koordinointiin. Sisäistä tarkastusta tehdään ulkopuolisen asiantuntijan konsultoimana. Kunnassa on hyväksytty vuodelle 2013 sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman, jota on noudatettu. Turvallisuuspäällikkö osallistuu Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa kuntien kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämiseen. 8

15 Vuoden 2013 aikana valmistui keskushallinnon valmiussuunnitelma. Ruokapalveluissa on käytössä omavalvontasuunnitelma ja keittiöiden hygieniaohjelma. Oiva-tarkastuksia on myös toteutunut. Kaikissa kouluissa, nuorisotiloissa sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä on laadittu pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on turvallisuuskansiot. Kouluissa on kriisinhallintasuunnitelmat, järjestyssäännöt sekä suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Vesilaitoksessa ylläpidetään mm. varautumis- ja valmiussuunnitelmaa. Johdon vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnassa on annettu kunnanhallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ohjeet ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeet hallintokuntien noudatettavaksi. Ohjeiden mukaan sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kunnassa vastaa kunnanhallitus ja sen valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja toteuttamisvastuu tilivelvollisilla. Toimialojen/keskusten ja liikelaitosten johtajat sekä tulosalueiden päälliköt vastaavat omalla toimialallaan valvonnan toteuttamisen organisoinnista sekä siitä, että sisäisen valvonnan menetelmät ovat käytössä ja sisältyvät päivittäisiin toimintarutiineihin. Viranja toimenhaltijoiden tehtävät, vastuut ja valtuudet määritellään johto- ja toimintasäännöissä sekä tehtäväkuvissa. Keskeiset oikeudenkäynnit ja muut mahdolliset oikeudelliset tai vastaavat viranomaisten toimenpiteet Toimintakertomuksesta annetuissa ohjeissa on hallintokuntia pyydetty antamaan tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä ja muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisten toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä toimintakertomuksen kohdassa 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä. Hallintokunnat ovat antaneet selvityksiä toimintakertomuksissaan: - Markkinaoikeudessa olevista hankintojen kilpailutuksia koskevista valituksista (vakuutusten kilpailutuspäätös , kirjastoaineistohankinta, kuljetus- työkonepalveluiden kilpailutus) - valituksista hallinto-oikeuteen (lastensuojelullisten kustannusten hyväksyminen/ Vantaan laskutus, koulukuljetusvalitus, 2 rakennuslupapäätöstä, pysäköintikieltoasia, Rajamäen koirapuisto) - kantelu hallinto-oikeuteen jätekeskuksen asemakaavasta - valituksista korkeimpaan hallinto-oikeuteen (koulukuljetusvalitus) - mm. hovioikeuden päätöksestä Puistokuja 14 öljyvahingosta, johon kunta ei saanut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta korvaus saatu kunnalle ja kunta maksanut korvauksen sovintosopimukseen perustuen - asfalttikartellioikeudenkäynnistä saatiin käräjäoikeuden päätös, asian käsittely jatkunee Tarkemmat selvitykset ovat oheismateriaalina olevassa hallintokuntien toimintakertomus-kirjasessa kyseisten toimialojen/ keskusten/ liikelaitosten ja niiden alaisten tulosalueiden kertomuksissa. Niissä on selvitetty edellä olevan lisäksi säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten tekemistä, noudattamista, tavoitteiden ja määrärahojen toteutumisen seurantaa osavuosikatsauksilla ja johdon kuukausiraporteilla sekä operatiivisten toimintojen seuranta- ja valvontamenettelyitä. Tytäryhteisöjen toimintakertomuksissa on selvitetty vastaavia toimenpiteitä. 9

16 Säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan toimintaorganisaatio muutettiin vuoden 2008 alusta ja luottamushenkilöorganisaatio vuoden 2009 ja edelleen vuoden 2013 alusta. Johto- ja toimintasäännöt on tarkistettu v. 2008, 2009 ja 2012 aikana. Toimintaorganisaation välitarkastelua on tehty vuosittain ja edelleen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarviossa, lautakuntien käyttösuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa ja niiden toteutumista seurataan johdon kuukausiraporteilla, osavuosikatsauksilla, toimintakertomuksilla ja kehityskeskusteluissa, joita organisaatiossa käydään laajasti. Prosessikuvauksia on tehty keskeisistä organisaatiolle yhteisistä prosesseista, niitä tehdään tarpeen mukaan lisää ja päivitetään. Hallinnolliset päätökset on annettu organisaatiolle tiedoksi sekä ohjattu ja perehdytetty sitä noudattamaan niitä. Toiminnassa havaittuja puutteita on tullut esille päivittäisten tehtävien lisäksi suoritettujen ulkoisten ja sisäisten tarkastusten yhteydessä, jolloin havainnot on raportoitu ja viety toimenpiteisiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on selvitetty toimintakertomuksessa erikseen. Tuloarvio on alittunut maan myynneissä. Verotuloissa ja valtionosuuksissa on ylitystä johtuen jako-osuusmuutoksista ja tilitysten aikaistamisesta. Myönnetyt määrärahat on ylitetty henkilöstöpalveluissa, perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä terveyspalveluissa ja alitettu kaikilla muilla toimialoilla ja keskuksissa. Liikelaitosten tulokset ovat työterveyshuollon liikelaitosta lukuun ottamatta budjetoitua paremmat. Kirjanpito on ollut koko vuoden ajantasainen. Talousraportoinnissa on käytössä päivittäistarpeisiin Fakta Web-raportointi, kausitarkasteluun johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Verotulojen arvioinnissa käytetään Suomen Kuntaliiton kuntakohtaista veroennustemallia. Kunnan rahavarojen käyttöoikeudet on rajattu. Maksuvalmiuden ja maksuliikenteen seuranta on päivä/kuukausi/vuosikohtaista kuntaemo ja liikelaitokset eriteltynä. Kunta käyttää konsernitiliä maksuvalmiuden tasapainottajana. Konsernitilissä ovat mukana tyttäristä Rajamäen Uimahalli Oy ja KTOY Klaukkalan Säästökeskus. Pitkäaikaisten lainojen hallintaan on oma tietojärjestelmä ja lyhytaikaisia lainoja ehtoineen seurataan omassa järjestelmässä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien hallinnan kokonaisvaltainen arviointi on jatkuvaa. Vuonna 2011 toteutettiin riskiarviointia kaikilla kunnan toimialoilla, keskuksissa ja liikelaitoksissa. Kartoitus tehtiin COSO-ERM -sisäisen valvonnan mallilla. Mallia on hyödynnetty riskiluokittelun seurannassa ja riskien kartoitusta on päivitetty vuonna 2013 toimialoittain. Toimintayksiköihin on laadittu pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat. Varhaiskasvatuspalveluiden yksiköissä on turvallisuuskansiot ja kouluissa kriisihallintasuunnitelmat. 10

17 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Maapolitiikan hoidossa on noudatettu sisäisen tarkastuksen suosituksia ja edellisen vuoden kirjauskäytännön muutoksen periaatteita. maanhankinnoista ja luovutuksista pidetään rekisteriä. Sopimushallinta Kunnassa käytettävässä Dynasty -asianhallintajärjestelmässä on sopimushallintaosio, jonne voimassa olevat ja voimaan tulevat sopimukset kirjataan seurantaa varten. Lisäksi hankinta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnan sisäisestä tarkastuksen hoitaa määräaikaisella sopimuksella ulkopuolinen yhteisö KPMG. Sisäinen ja ulkoinen tarkastus on eriytetty. Sisäisestä tarkastuksesta tehdään vuosisuunnitelma ja saadut raportit arvioidaan ja niissä esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan. Harmaan talouden torjuntaohjeisto on laadittu loppuvuonna Kunnan tilivelvolliset on listattu tämän toimintakertomuksen alussa kappaleessa 2.1. Johtopäätös arvioinnista Kunnan sisäinen valvonta on toimivaa. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma , ulkoinen, 1000 Laskelma sisältää liikelaitokset Toimintatuotot* Toimintakulut * Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -3-9 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,8 16,1 Vuosikate/poistot, % (100*vuosikate/poistot) 101,6 87,9 Vuosikate, /asukas 332,9 264,2 Asukasluku Tuloveroprosentti 19,00 19,00 11

18 3.1. Tuloslaskelma Toimintakate kasvoi 8,5 milj. euroa (4,8 %) edellisestä vuodesta. Verorahoitus kasvoi 11,1 milj. euroa (6 %). Maa-alueiden ja osakkeiden myynnistä kertyvien myyntivoittojen määrä 3,2 milj. euroa on 1,2 milj. euroa edellistä vuotta parempi. Verotulot kasvoivat 11,7 milj. euroa (7,5 %) ja valtionosuudet vähenivät 0,7 milj. euroa (2,2 %). Korkokulut olivat 0,3 milj. euroa (26 %) edellistä vuotta pienemmät, vaikka lainamäärän kasvu oli 11,4 milj. euroa. Vuosikate on 13,7 milj. euroa. Se on 3 milj. euroa edellisen vuoden katetta parempi. Poistot 13,5 milj. euroa ovat kasvaneet 1,3 milj. euroa. Vuosikate kattaa poistoista 102 %. Vuosikate on 333 euroa/asukas. Se on 69 euroa/asukas edellistä vuotta parempi. Ylijäämäinen tulos 0,2 milj. euroa on edellistä vuotta 1,7 milj. euroa parempi. 12

19 Rahoituslaskelma , 1000 (laskelma sisältää liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 10 Vaihto-omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat , 1000 * Rahavarat 1.1., 1000 * RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 42,01 41,40 =100*Vuosikate/investointien omahankintameno* Lainanhoitokate =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) 1,46 1,16 Kassasta maksut/vuosi toimintakulut, ulkoiset korkokulut muut rahoituskulut 3 9 investoinnit, brutto antolainojen lisäys pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Kassasta maksut/vuosi Kassan riittävyys, pv (= 365*kassavarat/kassastamaksut) Asukasluku

20 3.2. Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä viideltä viimeiseltä vuodelta on 33 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2013 vuosikate kattaa investoinneista vain 42 % edellisenä vuoden tapaan. Bruttoinvestoinnit vuonna 2013 olivat 33,3 milj. euroa ja 6,8 milj. euroa edellistä vuotta suuremmat. Kassasta maksut, 263 milj. euroa, ovat edellistä vuotta 18 milj. euroa suuremmat. Vuoden lopun kassan riittävyys on edellistä vuoden vaihdetta pienempi. 14

21 TASE, 1000, laskelma sisältää liikelaitokset VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien Ylijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Vesilaitoksen liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 49,7 52,5 =100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma -saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus 58,7 55,7 =100*(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot *) Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , =Vieras pääoma-(saadut ennakot +ostovelat +muut velat +siirtovelat) Lainat /asukas Lainasaamiset , =sijoituksiin merkityt jvk- lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasluku *Käyttötulot = tilikauden ulk. toimintatuotot +verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet Tilikauden ulkoiset toimintatuotot Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Yhteensä

23 Taseen loppusumma on 287 milj. euroa. Arvo on kasvanut 18 milj. eurolla. Kasvu tulee maa- ja vesialueista, kiinteistä rakenteista ja laitteista, keskeneräisistä rakennuksista sekä lainasaamisista. Aineellisten hyödykkeiden arvo on kasvanut 18 milj. euroa. Pitkäaikaiset saamiset muodostuu pääosin kouluinvestointien jälkirahoitteisista valtionosuuksista, joiden osuus on pienentynyt 0,6 milj. euroa. Myyntisaamiset on kasvanut 0,4 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Siirtosaamiset, joka sisältää mm. Kela-korvauksia, saamiset HUS:lta ja tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä maksettavat palkat, on kasvanut 0,6 milj. euroa, rahat ja pankkisaamiset on edellistä tilinpäätöstä 1,9 milj. euroa pienemmät. Omavaraisuusaste on laskenut 49,7 prosenttiin. 50 prosenttia pidetään kriittisen alhaisena osuutena. Se on heikentynyt edellisestä vuodesta 2,8 prosenttiyksikköä. Kuntastrategian tavoitteena on ollut selvästi yli 50 prosentin omavaraisuusaste. Kunnan lainakanta on vuoden 2013 lopussa 95,8 milj. euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen on 11,4 milj. euroa. Lainaa on euroa/asukas, joten se lisääntyi vuoden aikana asukasta kohden laskettuna 253 eurolla/asukas. Kunnan antamat takaukset olivat vuoden 2013 lopussa 11,7 milj. euroa (283 euroa/asukas). Lisäystä edelliseen vuoteen on 3,6 milj. euroa. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista on 177,4 milj. euroa vuonna Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta on euroa. KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000, sisältää liikelaitokset TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,5 Verotulot ,2 Korkokulut 831 0,3 Valtionosuudet ,4 Muut rahoituskulut 3 0,0 Korkotuotot 15 0,0 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot ,8 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 543 0,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ,0 Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 673 0,2 Investointimenot ,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,5 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 104 0,0 Antolainasaamisten lisäykset ,6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,2 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Verotulot muodostavat kokonaistuloista 62 %, toimintatuotot 13 %, valtionosuudet 10 % ja omaisuuden myyntitulot 1 %. Toimintakulut ovat 79 % kaikista menoista, investoinnit 12 %, lainojen lyhennykset 3 % ja korkokulut 0,3 %. 17