TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS. 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa. 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

2 Sisältö TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodelta Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortin toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Kunnan johto- ja hallintopalvelut Peruspalvelut Perusturvapalvelut (sosiaali- ja terveystoimi) Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Ristiinan kunta yhteensä Tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan laskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernin tase LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

4 4 TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus vuodelta 2012 Ristiinan kunnan keväällä 2006 käynnistynyt toimintojen ja talouden tervehdyttämisohjelma saatiin päätökseen vuonna Talous tasapainotettiin, alijäämien kertymä katkaistiin ja jo syntyneet alijäämän katettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuosi 2011 päästiin aloittamaan tasapainoisessa taloustilanteessa ja taseessa oli lähes 180 t euroa ylijäämää. Vuoden 2011 tulokseen vaikutti heikentävästi KHO:n ratkaisun perusteella satunnaisiin kuluihin kirjattu lähes 700 t meno. Em. johtuen vuoden 2011 tulos johti siihen, että taseessa oli vuoden 2012 alussa kattamatonta alijäämää ,95. Tervehdyttämisohjelmassa opittuja toimintatapoja ja tiukkaa talouden hallintaa jatkettiin edelleen vuonna Kunnan käyttötalous on saatu tasapainoon ja menokehitystä on saatu hillittyä. Kuitenkin vuoden 2012 tilinpäätös näyttää alijäämää: se on ,80. Alijäämäiseen tulokseen johti ennen kaikkea erikoissairaanhoidon merkittävä kasvu, 8,2 %, vuoden 2011 tasosta ja verotulokertymän heikko kertymä sekä poistojen ennalta arvioitua suurempi määrä. Ristiinan kokoisella kunnalla ja kunnan toimintarakenteella on heikko kyky vastata ennakoimattomiin menojen kasvuihin. Varsinainen talousarvio vuodelle 2012 oli laadittu plusmiinusnolla -tulokseksi. Alkuvuoden toteuman perusteella talousarvioon tehtiin joitakin muutoksia. Mm. toimintatuottoja leikattiin nettona 200 t ja toimintamenoja lisättiin 945 t. Menoissa lisättiin työmarkkinatuen kuntaosuutta ja perusturvan muita menoja yht. 145 t sekä erikoissairaanhoidon määrärahaa 800 t. Toimintatuotot ylittivät muutetun arvion noin 120 t :lla ja toimintamenot kasvoivat muutetusta talousarvioluvusta noin 100 t. Myös verotulokertymäarvioon tehtiin talousarviomuutoksia alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Alkuvuoden toteuman perusteella kunnallisveron tuottoa nostettiin yhteensä 400 t ja yhteisöveron tuottoa alennettiin samalla summalla. Kokonaisuutena verotulot kertyivät lähes muutetun talousarvion mukaisesti, alitusta oli noin 50 t :lla. Kunnallisveron toteuma oli 12,3 milj. (talousarviossa 12,4 milj. ). Kunnallisveron kasvu vuoteen 2011 on vain 1,2 %. Yhteisöverotuotot romahtivat: yhteisövero toteutui lähes 350 t alkuperäistä arviota vähäisempänä. Yhteisöveron kertymä oli n. 950 t ja se väheni vuodesta %. Kiinteistöverokertymä oli 1,784 milj. ja sen kasvu vuoteen 2011 verrattuna oli 1,4 %. Veroprosentteja ei korotettu vuodelle Vuosikate tilinpäätöksessä 2012 on -153 t (vuonna 2011 se oli 851 t ) ja poistot t ( t ). Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu mm. Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän purkamisesta aiheutunut 436 t. Lainaa kunnalla on t, joka on /asukas. Lainakanta kasvoi noin 934 t. Tilikauden tulos on 949 t alijäämäinen. Aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli 202 t, joten vuoden 2012 tilikauden tulos huomioiden kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää 1,152 milj.. Kunnan toiminta Alkuvuosi 2012 tehtiin seikkaperäisiä selvityksiä Ristiinan kunnan tulevaisuuden linjaamiseksi. Vuoden 2011 lopussa oli tehty päätös lähteä yhdessä Mikkelin kaupungin ja Suomenniemen kunnan kanssa neuvotteluihin selvittämään mahdollista kuntajaonmuutosta ja yhdistymisen edellytyksiä. Kuntaliitosmahdollisuuden rinnalla tehtiin selvitys Ristiinan kunnan itsenäisenä jatkamisen edellytyksistä.

5 Selvityksistä koostettiin joka talouteen jaettava Kuntaliitosinfo ja kuntalaisille pidettiin kaksi avointa infotilaisuutta asiaan liittyen. Kuntalaisilta kysyttiin postikyselynä mielipide mahdollisesta kuntaliitoksesta. Vastaajista 49 % kannatti kuntaliitosta, 42 % vastusti sitä ja 9 % ei osannut sanoa mielipiettään. Päätös kuntajaonmuuttamisesta ja kuntaliitoksen yhdistymisesitys yhdistymissopimuksineen hyväksyttiin valtuuston kokouksessa , äänestystulos oli 19 JAA ja 8 EI. Yhdistymishallitus nimettiin kesäkuussa 2012 ja tämän jälkeen alkoi perusteellinen työ ja valmistelu kuntaliitoksen toteuttamiseksi Tämä työ tehtiin Ristiinan kunnassa omalla henkilöstöllä yhdessä Mikkelin ja Suomenniemen henkilöstön kanssa, tähän työhön ei palkattu lisäresurssia. 5 Hallintotoimisto Hallintotoimistoa työllisti kuntaliitosvalmisteluun liittyneet selvitystyöt ja päätöksen jälkeinen kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen mukaisen toiminnan valmistelu. Mm. henkilöstöasiat työllistivät hallintotoimistoa merkittävästi. Peruspalvelut Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Palvelujen järjestäminen 2012 oli seitsemän kunnan (Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina, Suomenniemi) yhteisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä. Palvelujen tuottamisesta vastasi neljän kunnan organisaatioissa olevat palvelutuotantoyksiköt (Mikkeli, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa). Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen kuntien väestön käytettävissä on yhdenvertaiset ja laadukkaat, vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ottaen huomioon lähipalvelutarpeet. Päivähoito on toiminut alkaen sivistystoimen alaisuudessa. Päivähoidon tarve kunnassa on pysynyt edelleen suurena. Päivähoidon tilatarpeen vuoksi esikoulutoiminta siirrettiin väliaikaistiloihin Ristiinan koulukeskuksen yhteyteen. Esikoulutilat valmistuvat koulukeskuksen yhteyteen vuoden 2015 loppuun mennessä. Ristiinassa tehtiin päätös yhtenäiskoulun perustamisesta. Yhteisen hallinnon alla toimivat Ristiinan yhtenäiskoulu (esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1-9) ja Ristiinan lukio. Koulukeskuksen sisäilmaongelmat jatkuivat. Sisäilmaongelmien poistamiseksi ja koulukeskuksen tilatarpeeseen (mm. esikoulu ja hallinto) vastaamiseksi käynnistettiin suunnittelutyö koulukeskuksen remontoimiseen. Tekniset palvelut Sisäilmaongelmat työllistivät merkittävästi teknisiä palveluja. Koulukeskuksen terveellisen toimintaympäristön turvaamiseksi tehtiin saneeraustöitä ja käynnistettiin kiinteistön remontin suunnittelu. Terveyskeskuksessa havaittiin myös sisäilma- ja kosteusongelmia ja myös siellä tehtiin toimenpiteitä puhtaan ilman turvaamiseksi. Terveyskeskuskiinteistön remonttisuunnittelu käynnistyi. Suunnittelutyön edetessä päädyttiin etsimään toiminnallisesti vaikuttavaa ja taloudellista toimintatapaa terveys- ja vanhusten hoivapalveluihin. Monivaiheisen selvittelytyön lopuksi päädyttiin vaihtoehtoon, jossa nykyiseen terveyskeskuskiinteistöön keskitetään päivätoimintana tapahtuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut ja palvelukeskus Vaarinsaareen lisätään tilaa tehostetun palveluasumisen ja lyhytaikaisen laitoshoidon tarpeeseen.

6 6 Urheilutalo Kisakaaren tutkimusraportti valmistui ja raportti osoitti ko. kiinteistön tarvitsevan lähes täydellisen peruskorjauksen. Brahentien vesijohtolinjan uudistaminen jatkui. Metsäsuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin. Maankäyttö ja kaavoitus Kunnan tonttitarjonta monipuolistui vuonna 2012: Huumonrinteen toisen vaiheen kunnallistekniikka valmistui ja uusia tontteja vapautui markkinoille. Kunnan tonttitarjonta on edelleen hyvä ja se on vastannut hyvin rakentajien tarpeeseen. Kaukaanrannan torin rakentaminen käynnistyi rannan ruoppaamisella. Torin rakentaminen jatkuu keväällä 2013 ruoppausmassojen kuivuttua. Kirkonkylän keskusta-alueen yleiskaavatyö jatkui. Kaava kattaa valtatie 13 suuntaisesti alueen aina Löytö-Vitsiälästä Pellosniemen taajaman reunamille. Pellosniemen-Ostolahden osayleiskaavatyössä edettiin ja kaava oli kaavaehdotusvaiheessa nähtävänä. Ristiinan kunnanvaltuusto hyväksyi maankäyttöä ohjaavan Mikkelin rakennemalliehdotuksen. Elinkeinotoimi Kunnan elinkeinotoimen tehtävät hoidettiin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n ja kunnan yhteistyönä. Kallioniemen kunnostamisen toinen vaihe käynnistyi. Hankkeessa jatkettiin kulttuurihistoriallisen huvilan ulkorakenteiden ja piharakennuksen uusimista ja korjaamista sekä huvilan välittömän pihapiirin palauttamista lähemmäs alkuperäistä ulkoasuaan. Hanke jatkuu edelleen. Ristiinan logistiikkakeskus-hankkeessa siirryttiin hankkeen 2. vaiheeseen, jossa vetovastuun otti Miktech Oy. Ristiinan logistiikkakeskus biohiililaitoksineen on yksi Mikkelin seudun bioenergialiiketoiminnan kehittämisohjelman kärkihankkeista. Ristiinan kunta oli edelleen mukana hankkeessa. Kunta käynnisti Pellosniemi-Ostolahti-yleiskaavahankkeen ja kunnan edustajat ovat olleet mukana markkinoimassa hanketta. UPM Pelloksen vaneritehtaalla käytiin loppuvuodesta yt-neuvottelut vanerin heikohkon markkinatilanteen johdosta lomautuksilta kuitenkin vältyttiin. Lopuksi Useat kunnat selviytyvät kohtalaisen hyvin tämänpäiväisistä velvoitteistaan: peruspalvelut ovat kunnossa, osa palveluista on järjestetty lähipalveluina ja osa löytyy hieman pidemmän matkan päästä. Osa palveluista tuotetaan itse, osa tuotetaan yhteistoiminta-alueella ja osa ostetaan sopimuspohjaisesti yhteistyökumppaneilta. Tällainen toimintatapa jatkuu tulevaisuudessakin, on kuntarakenne sitten mikä hyvänsä esimerkiksi Mikkelin seudulla. Miksi kuitenkin edelleen myös Mikkelin seudulla on syytä vakavasti miettiä vaihtoehtoisia tapoja tulevaisuuden turvaamiseksi? Entisen Ristiinan kunnan näkökulmasta tulevaisuutta peilattiin useasta näkökulmasta. Tilinpäätös 2011 ja myös nyt valmistunut tp2012 näyttävät, että toimeenpannut toiminnalliset muutokset ja noudatettu talouskuri eivät ole riittäneet pitämään Ristiinan kunnan taloutta tasapainossa: kunnan oman päätösvallan ulkopuolella olevissa tekijöissä tapahtuvat muutokset voivat horjuttaa voimakkaastikin Ristiinan kokoisen ja toimintatapaisen kunnan taloutta. Pienen kunnan kantokyky ja mahdollisuus vastata ennakoimattomiin menoihin ja tulojen vaihteluun on marginaalista: pienessä kunnassa menojen ennakoimaton kasvu horjuttaa talouden tasapainoa pelivaraa ei ole.

7 Kunnalla on kohtalaisesti lainaa. Nykyisellä korkotasolla lainanhoitokustannukset eivät rasita käyttötaloutta kohtuuttomasti. Kunnassa on samanaikaisesti myös korjausvelkaa, jonka vähentäminen uusinvestointien rinnalla johtaisi lainamäärän kasvamiseen. Korkotason maltillinenkin nousu heilauttaa talouden tasapainoa. Kunnan henkilöstömitoitus on erittäin tiukka ja niukka. Henkilöstöllä selvittiin senhetkisestä palvelutasosta, -kirjosta ja määrästä, mutta esimerkiksi ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta ja henkilöstömenoja. Lisäksi uusien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen tarkoittaisi jatkossa henkilöstöresurssien lisäämistä. Ehkä tärkeintä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnassa on kuitenkin ollut kunnan elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten luominen, ylläpitäminen ja kasvattaminen. Työ lisää hyvinvointia. Jos ei ole yrittäjiä, yrityksiä, työpaikkoja, työntekijöitä, ei ole kuntalaisiakaan eikä tarvita kuntaorganisaatiota. Aktiivisesta yritystoiminnasta kunta saa rahansa ja Suomessa julkinen talous perustuu vahvasti vientiin. Mitkä ovat pienen kunnan mahdollisuudet ja resurssit vaikuttaa elinkeinoelämään ja vaikkapa sen kansainvälisiin asioihin? Vuoden 2012 haasteellisten toimintojen ja talouden tilanteiden jälkeen ja läpi vuoden käytyjen kuntaliitosvalmistelujen, päätöksenteon ja uuden Mikkelin synnyttämisen jälkeen haluan esittää lämpimät kiitokset entisen Ristiinan kunnan koko henkilöstölle ja luottamushenkilöstölle hyvästä yhteistyöstä ja jaksamisesta sekä sitoutumisesta kaikkeen siihen laajaan työhön, jota on tehty Ristiinan kunnan ja kuntalaisten sekä uuden Mikkelin ja kaupunkilaisten hyväksi työ jatkuu. Uusi Mikkeli parasta elämää Etelä-Savossa! 7 Ristiinan pitäjässä, Mikkelissä Virpi Siekkinen Ristiinan kunnanjohtaja Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja

8 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuonna 2012 tilivelvolliset viranhaltijat ja toimielinten kokoonpano olivat seuraavat: KUNNANJOHTAJA Kunnanjohtaja Virpi Siekkinen JOHTO- JA HALLINTOPALVELUT Hallinto- ja talousjohtaja Johanna Lundström Kunnanhallitus Puheenjohtaja Kirsi Olkkonen I vpj. Hannu Kortelainen II vpj. Seppo Liukkonen Ari Hämäläinen Tanja Klén Erkki Rantalainen Pirjo Rummukainen Sari Teittinen Petri Tikkanen Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Helena Kauppinen Vpj. Kari Liukkonen Maria Muinonen Marika Vornanen Jukka Mäkeläinen Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Jukka Siiriäinen Vpj. Tanja Puustinen-Kiljunen Jouko Nousiainen Kirsi Töyrynen Jukka Kuusela PERUSPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT Perusturvalautakunta Puheenjohtaja Keijo Partio Vpj. Arto Paasonen Kaija Kilpeläinen Riina Pöyry Kirsi Töyrynen Harri Hyyryläinen Ismo Lehtimäki Eija-Riitta Puhakka-Matilainen Milja Kinni-Jenu SIVISTYSPALVELUT Vs. sivistysjohtaja Matti Hämäläinen Vapaa-aikasihteeri Tarja Sinioja Varhaiskasvatusjohtaja Leila Korhonen Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Janne Strengell Vpj. Eevi Pöntinen ( ) Vpj. Eeva Vihermäki ( ) Marjo Palmgren Sari Häkkinen ( ) Mikko Rongas Voitto Lyytikäinen Timo Rosvall Marketta Kiukas Mikko Siitonen Vapaa-aikalautakunta Puheenjohtaja Tanja Puustinen-Kiljunen Vpj. Hannu Ahonen Anne Hirvonen Keijo Härkönen Tapani Venäläinen Riikka Järvisalo Anneli Rantalainen TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja Timo Rissanen Palvelupäällikkö Tuovi Väänänen Kiinteistöpäällikkö Pasi Kautto ) Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Eeva Vihermäki Vpj. Keijo Härkönen Ilari Kuukkanen Jaana Orava Jari Viitikka Riia-Liisa Rasimus Jyrki Härkönen Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Jouko Kääpä Vpj. Jari Minkkinen Anne Vornanen Eija Suutari-Piispa Mikko Nieminen Leena Korhonen Erkki Rantalainen

9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 Tilastokeskuksen tammikuussa 2013 keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuoden 2012 vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta * *Tilinpäätösarviot Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioaineisto Tilastokeskus. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan yleinen talouskehitys on todennäköisesti lähivuosina vaimeaa sekä kansainvälisessä taloudessa että Suomessa. Suomessa kasvu jää kuluvana vuonna 0,5 prosenttiin ja työllisyystilanne heikkenee. Vuonna 2013 ansioiden nousu hidastuu 2,4 %:iin ja inflaatio 2,2 %:iin. Arvonlisäveron kaikkien kantojen yhden prosenttiyksikön nosto kiihdyttää inflaatiota kuluvana vuonna noin 0,6 prosenttiyksikköä.

10 10 Väestötietoja Etelä-Savossa asui vuoden 2012 lopussa henkilöä. Vuoden aikana väkiluku väheni henkilöllä. Vuonna 2011 maakunnassa oli, entisen Suomenniemen alue mukaan lukien, toimipaikkaa. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12.2 % ja työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Savossa syntyi 1137 lasta, mikä on 164 vähemmän kuin edellisvuonna. Koko maakunnassa muuttotappiota kertyi yhteensä 163 henkilöä. Mikkelin seutukunnassa asui vuoden 2012 lopussa asukasta. Vuoden aikana oli vähennystä 154 henkilöä. Joulukuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,1 % ja työttömiä työnhakijoita oli Mikkelin seudun vahvuuksia ovat mekaaninen puunjalostus, ympäristötekniikan osaaminen sekä alueella kehitettävä turvateknologian klusteri. Mikkelin seudulla kehitetään valtakunnankin näkökulmasta merkittäviä sähköisen arkistoinnin ja digitoinnin toimintoja. Väestökehitys on Mikkelin kaupungissa muusta maakunnasta poiketen positiivinen. Mikkelin hyvä logistinen sijainti edesauttaa mahdollisten uusien yritysten sijoittumista seudulle. Haasteena koko seudulla, kuten koko Etelä-Savon maakunnan alueella, on väestön ja työvoiman ikääntyminen, mikä vaikuttaa alentavasti työllisyysasteeseen, vaikka seutukunnan työllisyysaste onkin Etelä-Savon korkein. Lähde: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2013. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Ristiinan kunnan väkiluku oli Lapsia syntyi vuoden 2012 aikana 35 ja 64 henkilöä kuoli. Kunnasta muutti 21 henkilöä enemmän kuin mitä kuntaan muutto oli. Väkiluvun kokonaismuutos tilanteeseen verrattuna on yhteensä 50 henkilöä vähemmän Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Ristiinan kunnanvaltuusto päätti yhdistyä Mikkelin kaupunkiin Alkuvuosi meni erilaisissa kuntaliitosneuvotteluissa selvittelyineen. Kuntaliitospäätöksen jälkeen ryhdyttiin käytännön toimenpiteisiin. Kunnan perustehtävät hoidettiin ja aiemmin käynnistettyjä kehityshankkeita vietiin sovitusti eteenpäin. Sen sijaan uusiin kehityshankkeisiin ei enää ryhdytty. Aiempi yhteistyö usealla sektorilla Mikkelin kaupungin kanssa oli hyvä pohja tulevalle kuntaliitokselle. Henkilöstösiirroista oli saatu hyvää kokemusta vuosi sitten tapahtuneesta perusturvan henkilöstön siirtämisestä seutusoteen. Lisääntynyt työmäärä näkyi niin luottamusmiesten kuin kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden kohdalla. Muita merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa oli vuoden 2012 alussa käynnistynyt seudullinen sosiaali- ja terveystoimi. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö huolehti palvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen, Ristiinan ja Suomenniemen asukkaille. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana on seudullinen järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset. Seudullinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin sairaanhoitopiirin valtuustossa loppuvuonna Yhteistoiminta-alueen oma järjestämissuunnitelma sekä palvelusopimukset valmistuvat keväällä Terveystoimi oli jo aikaisemmin hoidettu ostopalveluna Mikkelin kaupungilta. Varhaiskasvatus siirtyi osaksi sivistystoimea lukien. Ristiinan kunnanvaltuusto päätti myös toisen merkittävän päätöksen kuntaliitoksen lisäksi. Kirkonkylän koulu, Yöveden koulu ja Ristiinan lukio yhdistetään alkaen yhtenäiskouluksi, jossa annetaan sekä perusopetusta että lukiopetusta. Yhtenäiskoulua johtaa virkarehtori apunaan apulaisrehtori. Yhtenäiskoulun toiminta aloitti toimintansa päätöksen mukaisesti. Koulukeskuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävillä tilojen muutoksella yhtenäiskoulun toimintaa tuetaan myös tilaratkaisuin. Ristiinan kunnan talous heikkeni vuoden 2012 aikana. Merkittävimpiä tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat erikoissairaanhoidon menojen kasvaminen, yhteisöveron tuoton romahtaminen sekä heikko kunnallisveron tuotto. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä vuosikate osoittaa kriisikunnan merkkejä, koska vuosikate jää negatiiviseksi.

11 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli 160 henkilöä. Henkilöstömäärään on laskettu kaikki kunnan palveluksessa olevat vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät. Luvusta ei erotella syystä tai toisesta vapaalla olevaa henkilöstöä. Vuotta aikaisemmin henkilöstömäärä oli 231. Mikkelin kaupungin palvelukseen siirtyi toimintansa aloittaneen seutusoten myötä noin 50 henkilöä. Vuosi sitten vuodenvaihteessa kunnan palveluksessa oli juuri ennen vuodenvaihdetta poikkeuksellisen paljon lyhytaikaisia sijaisia. Kuntaliitoksesta johtuen joitakin avoimeksi tulleita virkoja/toimia ei enää loppuvuonna täytetty kuten esim. kiinteistöpäällikkö ja rakennustarkastuksen toimistosihteeri. Pääsääntöisesti avoimiksi tulleet tehtävät täytettiin joko määräaikaisin tai toistaiseksi voimassa olevin työsuhtein. Tuloslaskelman henkilöstökulut olivat seuraavat: Muutos TOT 2010 TOT 2011 TOT 2012 % Palkat ja palkkiot , , , ,13-25,2 Henkilösivukulut , , , ,42-19,3 Yhteensä , , , ,55-23,8 Edelliseen vuoteen verrattuna tuloslaskelman henkilöstömenot ovat vähentyneet ,55 eli 23,8 %. Henkilöstömenojen väheneminen selittyy sillä, että vuoden vaihteessa perusturvan henkilöstö siirtyi Mikkelin kaupungin palvelukseen. Lomapalkkavelka kasvoi noin eurolla. Lomapalkkavelkaan liittyvä kirjaustapamuutos kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon perusteella kirjattiin jo vuoden 2011 tilinpäätökseen ja lomapalkkavelan kasvusta suurin osa johtuukin pitämättömien lomapäivien määrän kasvamisesta. Kuntaliitoksen valmistelusta johtuen osa henkilöstöstä ei pystynyt pitämään vuosilomiaan aiempien vuosien tavoin. Sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolojen osalta tilanne vuonna 2012 oli seuraava: Keskeytyspäivät: Sairaslomapäivät Työtapaturmapäivät, amm.tauti Keskeytykset yhteensä HUOM! Vuoden 2008 ja 2009 päivien lukumäärät ovat työpäiviä. Tilastoinnissa on tapahtunut muutos vuonna 2010 ja päivät ilmoitetaan kalenteripäivinä. Luvut eivät siten ole vertailukelpoisia. Vuonna 2012 määräaikaisen kuntoutustuen perusteella on poissaoloja 355 kalenteripäivää taulukon lukujen lisäksi. Henkilöstön keski-ikä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli vuoden lopussa vakinaisen henkilöstön osalta 46,9 vuotta (46,5 v 2011) Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan heikkenevä taloudellinen tilanne on ollut merkittävässä asemassa kuntaliitospäätöstä mietittäessä ja päätettäessä. Taloudellisten puskureiden puuttuessa yksittäiset tapaukset heilauttavat tuloksen negatiiviseksi. Yleinen taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että yhteisöveron tuotto on

12 romahtanut eikä kunnallisveron tuotto ole ollut toivottua tasoa. Oman toiminnan tehostaminen ei enää riitä paikkaamaan talouden aukkoja. Kunnan infra on merkittävän peruskorjauksen tarpeessa. Viime vuosina kiinteistöissä esiin tulleet sisäilmaan vaikuttavat haitat ovat aiheuttaneet väistötiloihin siirtymisiä sekä äkillisiä korjauksia. Taloudellinen tilanne on ollut laajempien peruskorjausten esteenä ja korjausvelan määrä on vain kasvanut. Organisaation ohuus on ollut merkittävä riskitekijä. Toiminta on perustunut henkilöiden laajaan osaamiseen ja tehtävänkuviin. Yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa on osaltaan poistanut toiminnallisia riskejä. Toimimalla yhteistyössä on pystytty avainhenkilöiden poissaoloja paikkaamaan ostopalveluina. Työvoimapula ei ole merkittävästi näkynyt kunnan rekrytoinneissa. Vakinaisiin tehtäviin on pääsääntöisesti saatu rekrytoitua päteviä työntekijöitä. Lyhyisiin sijaisuuksiin ei välttämättä ole aina pystytty saamaan muodollisesti päteviä työntekijöitä. Kunnan velkamäärä aiheuttaa merkittävän riskitekijän jo pelkästään korkoriskin muodossa. Korot ovat pysyneet maltillisella tasolla pienestä korkotason noususta huolimatta Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ohjeistuksessa vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on vastuutettu toimielimille ja johtaville viranhaltijoille. Toiminta pohjautuu kuntastrategiaan ja sen pohjalta laadittuihin tuloskortteihin, jotka ovat operatiivisen johtamisen välineitä. Talousarvion seuranta tapahtuu kuukausittain viranhaltijatasolla ja toiminnallisten tavoitteiden arviointi neljännesvuosittain kunnanhallituksen ja valtuuston toimesta. Ristiinan kunnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita. Päätöksenteon pohjana kunnassa ovat lainsäädännön lisäksi valtuuston hyväksymät johtosäännöt sekä hyväksytyt strategiat ja toiminta- ja taloussuunnitelmat. Erityistä vuonna 2012: - RBE Oy:n ja kunnan välillä käytiin jo vuoden 2011 aikana useita neuvotteluita koskien yrityksen ja kunnan välistä sopimusta. Neuvotteluita jatkettiin usein vuoden 2012 aikana. Kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaan kunta on teettänyt hallussaan olevien asiakirjojen perusteella selvityksen koulukeskuksen lämpölaitoksesta, sen sopimuksenmukaisesta toiminnasta ja tilasta. Kunnanhallitus päätti pyytää yrittäjältä selvityksiä mm. ajopäiväkirjoihin liittyen. Lisäksi päätettiin, että kunta ja yrittäjä sopivat YSE 98-mukaisen vastaanottotarkastuksen ja NLM 94 mukaisen vastaanottotestauksen ajankohdaksi tammikuun Laitoksen sopimuksenmukaisuus ja sopimuksenmukainen toiminta arvioidaan em. tarkastusten, testausten ja selvitysten perusteella alkaen lämpölaitoksen toiseksi sopijaosapuoleksi tulee Mikkelin kaupunki Ristiinan kunnan sijaan. Sopimus siirtyy sellaisenaan vastuineen ja velvoitteineen Mikkelin kaupungille. Asiakirjojen yms. siirtoon liittyen Ristiinan kunnan asiaa tuntevat viranhaltijat järjestivät palaverin Mikkelin kaupungin vastaanottavien virkamiesten kanssa. Myös yrittäjän edustajia pyydettiin osallistumaan tähän, mutta näin ei tapahtunut. - Kuluttajariitalautakunnalta tuli loppukesästä päätös koskien kunnan vuonna 2010 yksityisille henkilöille myymää entistä Hangastenmaan koulua. Lautakunnan päätös on ratkaisusuositus. Sen mukaan veden syövyttävyys on aiheuttanut kupariputken puhkisyöpymisen. Myyjä, eli kunta, ei ole ollut kauppaa tehtäessä tietoinen tästä seikasta ja kyseessä on ollut ns. salainen virhe. Kuitenkin lautakunta katsoi, että kiinteistö poikkeaa mainitun seikan perusteella merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Lautakunta on arvioinut asianmukaisen korvauksen mää-

13 räksi euroa. Ristiinan kunnanhallitus päätti esittää Kuluttajariitalautakunnan suosituksen perusteella ko. kiinteistökaupasta hinnanalennuksena euroa. Ostajat tyytyivät tähän. - Kiinteistöomaisuuden osalta kunnossapitoon ja korjaukseen liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Korjausvelan määrä on iso. Aiempien vuosien tapaan sisäilmaongelmia selviteltiin mm. terveyskeskuksessa, päiväkodilla sekä Koulukeskuksessa. Loppuvuodesta 2011 suljetun Sotakoulun osalta selvisi, että rakennuksessa on niin laajamittaiset vauriot, ettei väliaikaisia korjaustoimia kannata edes harkita. Vaurioiden korjauskustannuksiksi arvioitiin noin Ongelmaksi muodostuikin se, että rakennus on Museoviraston suojelustatukseltaan varjeltava rakennus ja lisäksi asemakaavalla suojeltu. Urheilutalo Kisakaaren tutkimusraportin mukaan havaitut korjaustarpeet sekä rakennuksen ikä huomioiden korjausaste nousee 80 %:iin. Korkeasta korjausasteesta johtuen tuleekin välttämättä harkittavaksi, onko rakennuksen korjaaminen enää tarkoituksenmukaista. - Kuopion hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 12/0129/3 Ristiinan kunnanvaltuuston päätöksen kunnanjohtajan valinnasta. Ristiinan kunnanhallitus päätti jättää valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tähän ei saatu lopullista päätöstä vuoden 2012 puolella. 13 Kunnan työyksiköissä aloitettiin riskikartoitusten päivittäminen vuonna Suurimmalla osalla työyksiköistä riskikartoitukset ovat ajan tasalla. Omaisuuden hankinta ja luovutus on pääasiallisesti vastuutettu kunnanhallituksen ja valtuuston tehtäväksi. Sisäinen valvonta toteutetaan pääosin osana muita työtehtäviä. Sisäisen valvonnan ohjeistus on hyväksytty vuonna 2002 ja sen päivitystarve on jo aiemmin todettu, mutta kuntaliitoksen valmistelulta sen päivittämiseen ei jäänyt aikaa enää vuonna Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulos on alijäämäinen, t. Toimintakate oli ,9 t, eli t heikompi kuin edellisvuonna. Toimintakate heikkeni 7,5 %. Erikoissairaanhoidon menojen kasvu oli 532 t. Osin merkittävää toimintakatteen kasvua selittää myös ns. 13. kuukauden menot kuntaliitoksen ja vuoden 2012 alussa aloittaneen seutusoten kohdalla. Toimintatulojen osuus toimintamenoista oli 10 %. Vuosikate jäi alijäämäiseksi 152 t. Poistojen määrä on kasvanut edellisvuodesta lähes kaksinkertaiseksi poistojen määrän ollen t. Poistojen kasvu johtuu varautumisesta kuntajaoston poisto-ohjeen noudattamiseen ja eräiden taseessa vielä poistamatta olleiden tasearvojen alaskirjaukseen. Lisäpoistoilla on korjattu hyödykkeiden, pääasiassa rakennusten, tasearvoja vastaamaan paremmin todellista taloudellista pitoaikaa. Ristiinan kunnan poistoajat ovat olleet kuntajaoston poistosuosituksen pisimmästä päästä. Suurimmat lisäpoistot kirjattiin koulukeskuksen ja hakelämpölaitoksen tasearvoista. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän purkamisesta kunnalle aiheutunut tuotto. Kaikkiaan kuntayhtymän purkamisesta kuntaan palautui 812,7 t. Kuntayhtymän kirjanpitoarvo kunnan taseessa oli 376 t ja loput on kirjattu satunnaisiin tuottoihin.

14 14 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 2 2 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden alijäämä Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate / Asukas Asukasmäärä Laskentakaavat: Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/ Poistot, % 100 x Vuosikate / Poistot Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli vuonna t negatiivinen. Rahoituksen rahavirran ollessa myös miinusmerkkinen 925 t, muodostui koko vuoden rahavarojen muutokseksi t. Investointeihin ja lainanlyhennyksiin varauduttiin nostamalla lainaa 3,35 milj. euroa. Investointimenot olivat t ja lainanlyhennykset t. Kunnan maksuvalmius heikkeni loppuvuotta kohti ja kassan riittävyys oli tilinpäätöshetkellä 9 päivää.

15 15 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät,netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointimenojen rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -3 Antolainasaamisten vähennykset 0-3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 15 Vaihto-omaisuuden muutokset 53 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Investointien tulorahoitus, % -9,30 90,95 Pääomamenojen tulorahoitus, % -3,76 27,26 Lainanhoitokate 0,06 0,47 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot - Rah.osuudet investointimenoihin Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/( Investointimenot - Rahoitusosuudet + Antolainasaamisten nettolisäys + Lainanlyhennykset Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

16 Rahoitusasema Taseen loppusumma on t. Siinä on vähennystä edelliseen vuoteen noin t eli 6,5 %. Oman pääoman osuus on yhteensä t, joka on vuoden 2012 alijäämän verran eli 950 t vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan peruspääoma ei ole muuttunut ja se on t. Tasekohta aineelliset hyödykkeet (maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto, jne.) on hieman kasvanut edellisvuodesta, loppusumma oli n t. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäys oli t ja poistoja tehtiin t. Pitkäaikainen vieras pääoma on kasvanut edellisestä vuodesta t ja lyhytaikainen vieras pääoma on vähentynyt t :lla. Täten koko vieras pääoma on vähentynyt 659 t. Kunnan lainakanta oli t ja asukasmäärään suhteutettuna /as. Lainakanta kasvoi n. 934 t. Tilikauden alijäämäinen tulos huomioiden taseessa on kattamatonta alijäämää t. Omavaraisuusaste heikkeni noin 2 prosentilla ollen tilinpäätöksessä 29,93 %. Luku kuvaa kunnan vakavaraisuutta eli kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Alle 50 % omavaraisuusaste kuvastaa merkittävää velkarasitetta. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on 56,9 % (ed. vuonna 59,8 %), joka kuvaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

17 17 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet 9 22 Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot 9 22 Arvonkorotusrahasto Edellisten vuosien yli-/ alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/ alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet EHTOISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero 2 2 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 2 9 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat 13 Lainat rahoitus- ja vakuutus laitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat/ Liittymismaksut Vaihto-omaisuus 0 52 ja muut velat Aineet ja tarvikkeet 1 Muu vaihto-omaisuus 51 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutus Saamiset laitoksilta Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 15 Muut velat/ Liittymismaksut Muut saamiset ja muut velat Siirtosaamiset Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 29,93 31,75 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 56,89 59,75 Kertynyt alijäämä, Kertynyt alijäämä, /asukas 240,51 41,72 Lainakanta Lainakanta /asukas 2797, ,85 Lainasaamiset Asukasmäärä Laskentakaavat: Omavaraisuus -% 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Koko pääoma - Saadut ennakot Kertynyt yli-/alijäämä = Ed.tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Suhteellinen velkaantuneisuus 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Lainakanta Vieras pääoma - ( Liittymismaksut - Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset Investointien rahoittamiseen annetut pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat

18 Kokonaistulot ja menot KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,91 Toimintakulut ,26 Verotulot ,42 - Valmistus omaan käyttöön ,25 Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,44 Korkotuotot ,61 Muut rahoituskulut ,98 Muut rahoitustuotot ,55 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ,39 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos 7 161,67 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,93 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot myyntivoitot Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,99 Rahoitusosuudet investointeihin ,32 investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,11 Rahoitustoiminta luovutustulot Antolainasaamisten lisäykset Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,68 Antolainasaamisten vähennykset Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Kokonaismenot yhteensä ,77 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä ,38 Kokonaistulot ,38 Kokonaismenot , ,61 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = ( ,98) - ( ,37) = ( 37415,61)

19 Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Ristiinan kunnan konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat yhteisöt: KONSERNIKAAVIO Koy Ristiinan Suopursu 70 % E-S shp ky 5,08 % E-S koulutuksen ky 5, % Koy Ristiinan Vuokratalot 100 % Ristiinan kunta Itä-Suomen Päihdehuollon ky 0, % Vaalijalan ky 1, % Lastenkoti Pellos Oy 20 % Tytäryhteisöt: yhdistely pariarvomenetelmän mukaan E-S maakuntaliitto 2, % Kuntayhtymät: yhdistely suhteellisen omistusosuuden mukaan E-Savon koulutuksen kuntayhtymä on purettu Osakkuusyhteisöosake: yhdistely pääomaosuusmenetelmällä Konsernin toiminnan ohjaus sekä selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjaus on vastuutettu seuraavasti: Valtuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapolitiikan linjaukset päättää kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista hyväksyy konserniohjeet Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin. antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä antaa valtuustolle selvityksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kunnan tilinpäätöksen yhteydessä.

20 Lautakunta huolehtii erityistoimialaansa kuuluvista tehtävistä ja tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan konsernipolitiikkaa vastaa konserniohjeen mukaan kunnanjohtajalle kuuluvista tehtävistä seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kunnanhallitukselle seuraa kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kunnanhallitukselle. Neljännesvuosittain osavuosikatsauksessa arvioidaan tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumista. Tytäryhteisöille on annettu käyttöasteeseen ja taloudelliseen tilaan perustuvia tavoitteita. Keskitettyjä konsernipalveluja ei ole vuoden aikana käytetty Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhteisöjen toiminta on normaalia taloyhtiöiden toimintaa, eikä toiminnassa ole ollut poikkeavaa Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitaseen loppusumma on t, jossa on lisäystä edelliseen vuoteen t. Konsernitaseen oma pääoma on t. Konsernin lainakanta on kasvanut edellisvuodesta hieman ollen tilinpäätöksessä t eli /asukas. Konsernin omavaraisuusaste on heikko, 10,03 % (ed. vuonna 15,47 %). Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli 73,83 % (ed. vuonna 74,48 %).

21 21 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA 2012 VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Ylikurssirahasto 6 6 Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten vuosien yli-/ alijäämä Maa- ja vesialueet Tilikauden yli-/ alijäämä Liittymismaksut 7 4 Rakennukset VÄKEMMISTÖOSUUS 7 6 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto POISTOERO JA VAPAA Muut aineelliset hyödykkeet EHTOISET VARAUKSET Keskeneräiset hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 2 2 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 10,03 15,47 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 73,83 74,48 Kertynyt alijäämä, Kertynyt alijäämä, /asukas 1172,15 733,75 Konsernin lainakanta , Konsernin lainat, /asukas 4760, ,54 Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä Laskentakaavat: Omavaraisuus -% 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) ( Koko pääoma - Saadut ennakot ) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 100 x ( Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Lainakanta Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainat / asukas Konsernin lainakanta/ asukasmäärä Lainasaamiset Investointien rahoittamiseen annetut pysyviin vastaaviin kirjatut antolainat

22 22 Konsernin tuloslaskelma Koko konsernin tilikauden alijäämäksi muodostui 977 t ja vuosikatteeksi 192 t. Vuosikate on vain 11 % poistoista. KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT VUODELTA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -8-8 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 12 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalenemiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli-/alipariarviot 11 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -1 0 Tilikauden yljäämä (alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 33,23 35,92 Vuosikate/Poistot, % 11,08 128,19 Vuosikate, euroa/ asukas 40,08 323,72 Asukasmäärä Laskentakaavat: Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 100 x Toimintatuotot/ ( Toimintakulut- Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/ Poistot, % 100 x Vuosikate/ Poistot

23 23 Konsernin rahoitusasema Konsernin rahavarat vähentyivät t. Pitkäaikaisten lainojen määrä lisääntyi t ja lainojen lyhennyksiä maksettiin t. Lainanhoitokate oli 0,22 eli heikko. Kassan riittävyys oli tilinpäätöshetkellä 16 päivää. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -3 Antolainasaamisten vähennykset 9 8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 14 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 7,85 124,19 Pääomamenojen tulorahoitus, % 3,54 39,14 Lainanhoitokate 0,22 0,65 Kassan riittävyys Laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot- rahoitusosuudet inv.menoihin) Pääomamenojen tulorahoitus, % 100 x Vuosikate/ (Investointimenot- Rahoitusosuudet - Antolainasaamisten nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella

24 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Ristiinan kunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen käsittelee voimaan tulleen kuntaliitoksen johdosta Mikkelin kaupunginhallitus ja Mikkelin kaupunginvaltuusto. Mikkelin kaupunginhallitus esittää tilikauden ,91 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1) Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 250,11 euroa. 2) Kirjataan tilikauden alijäämä ,80 taseeseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Taseen aiemmat alijäämät huomioiden kumulatiiviseksi alijäämäksi muodostuu ,75. Alijäämä yhdistellään avaavassa taseessa osaksi Mikkelin kaupungin tilikauden ylijäämiä.

25 TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA

26 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tuloskortin toteutuminen Ristiinan kunnan yleiset strategiset tavoitteet Ristiinan kuntaa on edelleen kehitetty itsenäisenä hyvinvointikuntana. Hyvinvointipalvelut on mitoitettu asiakaslähtöisesti ja siten, että kuntalaisilla on laadukkaat ja kohtuullisesti saavutettavissa olevat palvelut ja viihtyisä elinympäristö. Elinkeinotoimen tavoitteena on ollut ylläpitää yritystoiminnan perusedellytyksiä ja mahdollistaa jo olemassa olevien yritysten toiminnan jatkuminen kunnassa sekä luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiseksi tai siirtymiseksi kuntaan. VISIO RISTIINA- Parasta elämää Etelä-Savossa Turvallista, viihtyisää ja laadukasta asumista: kunta tarjoaa parasta elämää Etelä-Savossa ja hyvää elämisen laatua. Lähipalvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavilla ja asuinympäristö rikkaassa luonnossa kauneimmassa Järvi-Suomessa tekee Ristiinasta viihtyisän paikan elää, asua ja yrittää. MISSIO Kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen, kunnallistekniikan, elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvaavat peruspalvelut kunnan asukkaille. Palvelut tuotetaan osalta itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa. Tapauskohtaisesti niitä voidaan myös ulkoistaa ja tuottaa ostopalveluina muiden julkisyhteisöjen tai yksityisten yhteisöjen toimesta. Kunta on vahva toimija ja rakentavan kunta- ja seutuyhteistyön kannattaja. ARVOT Asiakaslähtöisyys avoimuus oikeudenmukaisuus tasapuolisuus turvallisuus vuorovaikutteisuus Vaikuttavuus kestävä kehitys kilpailukykyisyys laadukkuus suunnitelmallisuus kustannustehokkuus luontoarvojen huomioiminen

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Talous- ja omistajuusyksikkö. Tilinpäätös 2011

Talous- ja omistajuusyksikkö. Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2011 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2011 lopussa Väestörekisterikeskuksen mukaan 87 567, asukasmäärä laski 505 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Työttömien määrä laski edellisestä

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot