Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 I TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan organisaatio Luottamushenkilöorganisaatio Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Yleinen ja oman alueen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Ulkoiset kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä II TOTEUTUMISVERTAILUT Strategisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Vesi ja viemärilaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT V LUETTELOT JA SELVITYKSET VI ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

3 Sivu 2 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2012 leimasivat erityisesti jatkuva epävarmuus kuntarakenteesta ja sosiaali ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta sekä maailmantalouden ja sen osana euroalueen talouskehityksestä. Ennalta odotettiin vuoden 2012 olevan kuntatalouden kannalta vielä verrattain hyvä, mutta toisin kävi. 220 kuntaa tekee tilinpäätösennusteiden mukaan vuodelta 2012 alijäämäisen tuloksen ja peräti 63 kunnalla vuosikatekin jää negatiiviseksi. Hausjärven kunta on yksi alijäämäisen tilinpäätöksen kunnista. Kunta ja sote rakenneuudistus puhuttaa edelleen Helmikuussa 2012 tuotiin julkisuuteen valtiovarainministeriön virkamiesvalmisteluna syntynyt ehdotus kuntauudistuksen kriteereistä sekä karttamuotoinen esitys kuntauudistuksesta. Hausjärven osalta esitettiin, että kunta yhdessä Lopen kunnan sekä Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa ryhtyisi selvittämään kuntaliitosta. Kunnat antoivat esityksestä lausuntonsa keväällä 2012; Hausjärven kunnanvaltuusto Kuntauudistuksen kanssa rinnan valmisteltiin esitystä tulevaksi sosiaali ja terveydenhuollon rakenteeksi. Maan hallitus linjasi kesäkuussa 2012, että sosiaali ja terveydenhuolto rakentuu tulevaisuudessa kaksiportaiselle mallille, jossa laajaa perustasoa täydentäisi erityistaso. Linjauksen katsottiin käytännössä merkitsevän sairaanhoitopiirien lakkauttamista. Syksyn aikana tehtyjen jatkolinjausten mukaan sosiaali ja terveydenhuollon perustason muodostaisivat asukkaan kunnat tai yhteistoiminta alueet. Syksyn aikana valmisteltiin myös luonnos tulevaksi kuntarakennelaiksi. Luonnoksen mukaan jokaisen alle asukkaan kuntien tulee osallistua kuntaliitosselvitykseen, jonka on määrä valmistua maaliskuun loppuun 2014 mennessä. Kunnat ovat antaneet lausuntonsa kuntarakennelakiluonnoksesta maaliskuun 2013 alussa. Tavoiteaikataulun mukaan esitys kuntarakennelaiksi pyritään viemään eduskuntaan vielä kuluvan kevään aikana. Mikäli laki toteutuu sisällöltään luonnoksen mukaisena, tulee kuntien kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa selvityskumppaninsa. Ennakoitua heikompi taloudellinen tulos Hausjärven kunnan vuoden 2012 taloudellinen tulos on neljän hyvän vuoden jälkeen huono. Talousarvio oli alun perin laadittu nollatulokseen, mutta sitä jouduttiin vuoden aikana muuttamaan käyttötalouden osalta niin, että muutettu talousarvio oli euroa alijäämäinen. Syksyn aikana alkoi näyttää siltä, että talousarvion verotulotavoite oli liian optimistinen ja lopulta marras ja joulukuun heikot verokertymät aiheuttivat sen, että verotulotavoitteesta jäätiin euroa. Kun käyttötalouden menokasvu oli peräti 5,7 %, muodostui tilikaudelta alijäämää euroa. Vuoden 2012 talousarviota muutettiin myöntämällä lisämäärärahaa yhteensä euroa perusturvalautatoimelle, tekniselle toimelle sekä hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskukselle. Perusturvatoimi ylitti kuitenkin myös muutetun talousarvionsa.

4 Sivu 3 Erityisesti terveyden ja sairaanhoidon, päivähoidon, vanhustenhuollon sekä lastensuojelun menot ylittivät talousarvion määrärahavaraukset. Perusturvatoimen menot muodostuivat lähes 1,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota korkeammiksi. Tästä noin euroa johtuu terveyden ja sairaanhoidon menojen ylityksestä. Muutettuun talousarvioon verrattuna perusturvatoimen menot ylittyivät 2,9 % eli vajaat euroa. Teknisessä toimessa erityisesti palvelujen ostot ylittivät alkuperäisen talousarvion määrärahavaraukset. Teknisen toimen tulot jäivät noin euroa alkuperäisen talousarvion tulotavoitetta alhaisemmiksi. Kokonaisuutena kunnan käyttötalouden tuotot muodostuivat noin euroa alkuperäistä talousarviota suuremmiksi. Merkittävimmät käyttötaloustulojen ylitykset tulevat perusturvatoimesta ja sivistystoimesta. Vastoin monia ennusteita korkokanta pysyi koko vuoden ennätyksellisen alhaisella tasolla. Uutta talousarviolainaa nostettiin euroa eli euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Talousarviolainojen lisäksi otettiin loppuvuoden maksuvalmiuden turvaamiseksi euroa lyhytaikaista lainaa. Kunnan lainamäärä kasvoi vuoden aikana vajaat euroa. Korkokannan alhaisuudesta johtuen korkokulut jäivät talousarviota pienemmiksi ja hyvin tarkasti vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolle. Kunnan lainamäärän jatkaessa suurten investointien myötä kasvuaan muodostaa korkokannan mahdollinen nousu merkittävän taloudellisen riskin tulevina vuosina. Vuoden 2012 alijäämä euroa siirretään taseen yli ja alijäämätilille, minkä jälkeen taseessa on kumulatiivista ylijäämää eli 477,31 euroa asukasta kohti. Kunnan kokonaislainamäärä vuoden 2012 lopussa on 23,3 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Asukasta kohden laskettu lainamäärä on suurempi kuin kunnissa keskimäärin ja erityistä huolta aiheuttaa lainamäärän kasvu tulevinakin vuosina. Kunnan omavaraisuusaste on enää 40,7 %, kun sen hyvä tavoitetaso olisi 70 %. Myös kunnan lainanhoitokate on alhainen, 0,3. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on otettava lisälainaa kyetäkseen suoriutumaan entisten lainojen lyhennyksistä. Terveydenhuollon kuntayhtymien synkkä taloustilanne jatkui Sekä terveyskeskuskuntayhtymän että sairaanhoitopiirin talous jatkui alijäämäisenä vuonna Kunnat tavoittelivat terveyskeskuksen alijäämäkierteen katkaisemista ja suostuivat siksi ylimääräisen kuntaosuuden laskutukseen syksyllä Valitettavasti tämä ei riittänyt, vaan terveyskeskus tekee myös viime vuodelta merkittävän alijäämän. Terveyskeskuskuntayhtymän kumulatiivinen alijäämä on tämän jälkeen jo noin 5 miljoonaa euroa, josta Hausjärven kunnan osuus on runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin talousarvio oli jo alun perin laadittu alijäämäiseksi, mutta toteutetusta kuntien maksuosuuksien lisälaskutuksesta huolimatta piirin alijäämä muodostui peräti 7,9 miljoonaksi euroksi. Sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä on jo noin 15,2 miljoonaa euroa, josta Hausjärven osuus on laskennallisesti noin euroa. Terveyden ja sairaanhoidon kustannusten kasvupaineet näyttävät jatkossakin ylittävän kuntatalouden menojen yleisen kasvupaineen. Tämä johtuu toisaalta väestön ikärakenteen muutoksesta ja toisaalta lääketieteen kehityksestä.

5 Sivu 4 Investointeja tulevaisuutta varten Monitaajamainen Hausjärven kunta investoi vuosittain merkittävästi kyetäkseen turvaamaan kuntalaisilleen tasokkaat peruspalvelut. Vuoden 2012 merkittävimmät investoinnit olivat Kirkonkylän päiväkodin rakennushankkeen loppuun saattaminen ja Ryttylän päiväkotihankkeen aloittaminen. Em. päiväkotihankkeiden kustannukset olivat yhteensä noin 2,6 miljoonaa euroa. Uudisrakennusinvestointien lisäksi kiinteistöjen peruskorjaukseen käytettiin noin euroa, katu ja tieinvestointeihin noin euroa ja vesihuollon investointeihin noin euroa. Vuoden 2013 näkymistä Kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2012 vuodelle 2013 noin euroa alijäämäisen talousarvion. Mikäli käyttömenot jatkavat kasvuaan vuosien 2011 ja 2012 tasolla (lähes 6 %), uhkaa alijäämä vuonna 2013 muodostua jopa noin 2 miljoonaksi euroksi. Valtuusto onkin edellyttänyt erityisen talouden tasapainottamisohjelman laatimista vuosia 2013 ja 2014 varten. Tavoitteena on rajoittaa käyttömenojen kasvu kuluvana vuonna talousarvion mukaiselle noin 2,7 %:n tasolle. Kunnan asukasmäärä kasvoi vuonna :llä. Kasvusta 35 tuli syntyvyyden enemmyydestä ja 19 oli muuttovoittoa. Asukasmäärä on jatkanut kasvua tammikuussa Hausjärvellä työttömyys on pysynyt maakunnan muihin kuntiin verrattuna alhaisena, ja työttömyysprosentti oli vuoden 2012 lopussa 7,1. Työttömyysprosentti kasvoi vuoden aikana 0,5 prosenttiyksikköä. Kunta pyrkii vaikuttamaan erityisesti pitkäaikais ja nuorisotyöttömyyteen panostamalla alueelliseen työpajatoimintaan. Hausjärvellä 5. päivänä maaliskuuta 2013 Päivi Terävä Kunnanjohtaja

6 Sivu 5 I TOIMINTAKERTOMUS 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnan organisaatio Hausjärven kunnan hallinto organisaatio on ollut voimassa nykyisen kaltaisena vuodesta Tällöin perusturva, sivistys ja teknisen toimen lisäksi muodostettiin kaksi palvelukeskusta, Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus sekä Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus. Jälkimmäinen sisältää myös ympäristölautakunnan alaiset toiminnot. Kuvattua organisaatiomallia vastaava hallintosääntö astui voimaan vuoden 2010 alusta. Vuonna 2012 hallintosääntöön tehtiin muutoksia alkaen. Hallintosääntömuutokset liittyivät muutoksiin palvelutuotannon järjestämistavoissa kunnan eri toiminnoissa. Osa muutoksista liittyi lainsäädännön muuttumisesta ja osa muutoksista johtui kunnan omista päätöksistä järjestää palvelutuotantoaan toisella tavalla kuin aiemmin. Kunnanvaltuusto päätti hallintosäännön muuttamisesta kokouksissaan ( 35) ja ( 77). Jätelain kokonaisuudistuksesta johtuen kunnalta siirtyi jätehuollon viranomaistehtäviä Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteiselle jätelautakunnalle. Palvelutuotannon järjestämistavan muuttamisen vuoksi tehdyt hallintosääntömuutokset aiheutuivat mm. esiopetuksen siirtymisestä sivistyslautakunnalle, lastenvalvojatoimintojen siirtymisestä Perheoikeudelliseen yksikköön Hyvinkäälle ja vanhainkodin muuttumisesta asumispalveluyksiköksi. Lisäksi hallintosääntöön tehtiin eri toimialoilla teknisluonteisia korjauksia, viranhaltijoiden tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyviä muutoksia ja tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia vähäisiä delegointimuutoksia. Kunnan organisaatio on kuvattu seuraavalla sivulla.

7 Sivu 6 Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnan johtoryhmä Hallinto ja sisäiset palvelut palv.keskus (hallintojohtaja) Elinkeinot ja kehittäminen palv.keskus (talousjohtaja) Perusturvalautakunta/ Perusturvatoimi (perusturvajohtaja) Sivistyslautakunta/ Sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja) Tekninen lautakunta/ Tekninen toimi (tekninen johtaja) - keskitetty henkilöstöhallinto - hallinnon sisäiset palvelut - ruoka ja siivouspalvelut - kansainvälinen toiminta - talous ja velkaneuvonta - taloushallinto - elinkeinoasiat - markkinointi - EU tuet - joukkoliikenne - työllistäminen ja siviilipalvelus - maataloustoimi - asuntotoimi Ympäristölautakunta - kaavoitus - ympäristötoimi - rakennusvalvonta - hallinto - sosiaalityö - työpajatoiminta - päivähoito - vammaispalvelut - vanhustenhuolto - terveydenhuolto - koulutoimisto - esiopetus ( ) - peruskoulutus - toisen asteen koulutus - kansalaisopisto - kulttuuritoimi - liikunta ja nuorisotoimi - kirjastotoimi - hallintopalvelut - yhdyskuntatekniset palvelut) - vesihuoltolaitos (taseyksikkö) - tilapalvelu

8 Sivu Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuuston valitsemat toimielimet: - kunnanhallitus - keskusvaalilautakunta - tarkastuslautakunta - perusturvalautakunta - sivistyslautakunta - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 Suomen Keskusta 11 Kansallinen Kokoomus 9 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Vasemmistoliitto 1 Vihreä liitto 1 Yhteensä 35 Kunnanvaltuuston puheenjohtajisto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Masalin Kari (sd) Silván Timo (kesk) Jansson Jonas (kok) Valtuutetut Arola Mikko (kok) Arovuori Kyösti (kok) Autio Risto (kesk) Brotherus Ilkka (kok) Hietanen Satu (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Hynönen Olli Pekka (kok) Ihalainen Esko (kesk) Jansson Jonas (kok) Jussila Timo (kesk) Juuri Anu (sd) Masalin Niko (sd) Miettunen Outi (kesk) Mäkinen Jari (sd) Niklander Krista (kok) Nuora Timo (kesk) Peltonen Leila (sd) Pokkinen Erkki (sd) Pottonen Päivi (sd) Pyrä Markku (sd) Raappana Jari (kd) Ristavaara Heini (kesk)

9 Sivu 8 Kaitainen Tapani (kd) Kala Pentti (sd) Laine Auli (vihr) Lehtonen Juha (sd) Lokinperä Pekka (kesk) Martin Päivä Minna (kesk) Masalin Kari (sd) Roivas Soile (vas) Ruottu Marko (kok) Salovaara Juha (kok) Silván Timo (kesk) Tiippana Risto (kok) Vehmas Heli (kesk) Kunnanhallitus Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 3 Suomen Keskusta 3 Kansallinen Kokoomus 3 Yhteensä 9 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto, muut jäsenet ja varajäsenet: Jäsenet Tiippana Risto (kok), puheenjohtaja Lokinperä Pekka (kesk), I varapuheenjohtaja Pyrä Markku (sd), II varapuheenjohtaja Hietanen Satu (kesk) Hirvenoja Liisa (sd) Kääpä Anneli (sd) Niklander Krista (kok) Ristavaara Heini (kesk) Ruottu Marko (kok) Henkilökohtaiset varajäsenet Hynönen Olli Pekka (kok) Vehmas Heli (kesk) Pokkinen Erkki (sd) Martin Päivä Minna (kesk) Pottonen Päivi (sd) Linna Eeva (sd) Kuusela Ulla (kok) Ihalainen Esko (kesk) Hertell Jukka (kd) Tilintarkastaja Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Päivi Terävä. Tilintarkastajana toimi Oy Audiator Ab. 1.3 Tilivelvolliset kunnan organisaatiossa Hausjärven kunnan hallintosäännön 30 :ssä todetaan tilivelvollisuudesta seuraavaa: Kunnanvaltuusto määrittää luottamustoimielimet, joiden jäsenet ovat tilivelvollisia ja tilivelvolliset viranhaltijat virkanimikkeen tarkkuudella voimassaolevien sääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tilivelvolliset päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä tai tehtävien tai virkanimikkeiden muuttuessa. Vuodelle 2012 kunnanvaltuusto on päättänyt tilivelvollisista erillisellä päätöksellään ( 6).

10 Sivu 9 Päätöksen mukaisesti Hausjärven kunnan tilivelvolliset on määritelty seuraavasti: Toimielin Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunnan toiminnot Tarkastuslautakunnan toiminnot Kunnanhallituksen alaiset toiminnot: Hallinto ja sisäiset palvelut palvelukeskus Elinkeinot ja kehittäminen palvelukeskus Ympäristölautakunnan alaiset toiminnot Perusturvalautakunnan alaiset toiminnot Sivistyslautakunnan alaiset toiminnot Tekninen lautakunnan alaiset toiminnot (ml Vesilaitos) Tilivelvollinen Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Talousjohtaja Kaavoitusinsinööri Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Investointiosa Rahoitusosa Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Kunnanjohtaja Kunnan toimielinten jäsenet ovat kuntalain mukaisesti tilivelvollisia. 1.4 Yleinen ja oman alueen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen 1 ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna ,2 %. Bruttokansantuote kuvaa kansantalouden tuotantoa. Kansantalouden tuloja kuvaava nettokansantulo supistui reaalisesti kaksi prosenttia. Kansantalouden kysyntää piti viime vuonna yllä kulutus. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit sen sijaan vähenivät 2,9 prosenttia. Viennin volyymi väheni 1,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 3,7 prosenttia. 1 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html

11 Sivu 10 Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui 2 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna ja osinkoja arviolta 14 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli vajaat 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska varastot supistuivat huomattavasti. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli neljättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,5 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,1 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli miltei pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo kasvoi reaalisesti 0,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 0,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 3,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 5,6 prosenttia, mutta omaisuus ja yrittäjätulot vähenivät 0,3 prosenttia. Tilastokeskuksen 2 työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna Työttömyystilanne pysyi puolestaan lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Uusien, alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikatsauksesta Työllisyys ja työttömyys vuonna Vuonna 2012 työllisiä oli , mikä oli enemmän kuin vuonna Naisten työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä, miesten työllisyysaste säilyi ennallaan. Työllisyys parani eniten terveys ja sosiaalipalveluissa, jossa työllisten määrä kasvoi hengellä vuonna Työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta vuosien 2011 ja 2012 välillä. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 prosenttia, kun se vuonna 2011 oli 7,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,3 ja naisten 7,1 prosenttia. Työttömänä oli vuonna 2012 keskimäärin henkeä. Työttömistä miehiä oli ja naisia Suomessa oli vuonna 2012 keskimäärin palkansaajaa, miltei saman verran kuin vuotta aiemmin. Heistä oli jatkuvassa ja määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Kaksi kolmesta määräaikaisessa työsuhteessa olevasta olisi halunnut pysyvää työtä. Näiden vastentahtoisesti määräaikaisten palkansaajien määrä kasvoi vuonna Vuonna 2012 palkansaajien uusia, alle vuoden kestäneitä työsuhteita oli Vuoteen 2011 verrattuna alle vuoden kestäneiden työsuhteiden määrä väheni hiukan. 2 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= työllisyys ja työttömyys Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html

12 Sivu 11 Tilastokeskuksen 3 alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon. Kehitykseen vaikutti verokertymän kasvun hidastuminen ja maksettujen tulonsiirtojen kasvu. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 2,1 miljardiin euroon. Vaikka kuntasektorin menot kasvoivat edellisvuotta hitaammin, rahoitusasemaa heikensivät verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen selvästi edellisvuotta pienempi kasvu. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 5,1 miljardin euron ylijäämän. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen sulauttamaton bruttovelka kasvoi 9,6 miljardia euroa edellisestä vuodesta. Valtion velka kohosi 8,1 miljardia, ja kuntien velka kasvoi 1,5 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen sisäiset velat pienenivät 0,6 miljardin euron verran. EDP velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Kuntatalouden taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen 4 keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Toimintakatetta heikensi maksu ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia. Tämä 663 miljoonan 3 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html 4 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: _tie_001_fi.html

13 Sivu 12 euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna Investoinnit kasvoivat eniten yli asukkaan kunnissa sekä asukkaan kunnissa. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja, toimintakate, investointi ja lainakantavertailujen mukaan. Tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät Häme ja Etelä Karjala. Hausjärven kunnan toimintaympäristön kehitys Kunnan väestömäärä oli joulukuun 2012 lopussa väestörekisterikeskuksen mukaan asukasta. Kumulatiivinen kasvu vuonna 2012 on 57 henkilöä eli 0,6 %. Kumulatiivinen väestömäärän kasvu vastaa kunnan tavoitetta. Asukasmäärän kasvusta 35 johtui syntyneiden enemmyydestä, viisi kuntien välisestä nettomuuttovoitosta ja 14 nettomaahanmuutosta. Hausjärven kunnan työllisyystilanne heikkeni vuoden 2011 joulukuuhun verrattuna. Kehitys oli vastaavanlainen koko Hämeen ELY keskuksen alueella. Hausjärven työttömyysaste oli joulukuussa 7,1 %. Työttömien määrä Hausjärvellä oli 309 henkilöä. Työttömistä 24 oli alle 25 vuotiaita eli nuorten työttömien määrä kasvoi taas marraskuusta. Yli vuoden työttömänä olleita oli joulukuussa 57. Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Hausjärvellä vain 6.

14 Sivu 13 Asuntorakentamisen määrä väheni voimakkaasti, mutta kuitenkin rakentamisen volyymi neliömäärissä kasvoi 66 % ja kuutiomäärissä 87% johtuen mm. kookkaista teollisuuden ja maatalouden rakentamishankkeista. Rakennusvalvonnassa vuoden aikana käsiteltiin yhden asunnon uudisrakentamislupia 12 kappaletta. Kaikkiaan luvitettiin 129 kappaletta rakennuksia. 1.5 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Merkittävimpiä palveluihin vaikuttavia säädös ja normimuutoksia olivat jätelain muutos alkaen. Tämä merkitsi Hausjärven kunnan osalta sitä, että valtuusto päätti ( 20) hyväksyä sen, että kunnan jätehuoltoviranomaiselle ja kunnalle säädetyt jätehuollon viranomaistehtävät annettiin sopimuksella Hämeenlinnan kaupungin hoidettavaksi lukien. Edelleen valtuusto päätti hyväksyä Hattulan, Hausjärven, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Janakkalan, Järvenpään, Keravan, Lopen, Mäntsälän, Riihimäen, Tuusulan ja Valkeakosken välisen sopimuksen yhteisestä jätelautakunnasta. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä astui voimaan Lain mukaan kunta velvoitetaan perustamaan muiden kuntien kanssa maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoimintaalue siinä tapauksessa, ettei toiminnallista kokonaisuutta voida muutoin muodostaa sen alueella. Kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät kootaan suurempiin yhteistoiminta alueisiin, joissa toimii pääsääntöisesti 800 maatalousyrittäjää. Työtehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä ja näistä yksi hoitaa päätoimisesti maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Lain mukaan toiminta uudella organisaatiolla tuli aloittaa viimeistään vuoden 2013 alusta. Hausjärven kunnan maaseutuhallinnon uusi järjestämistapa astui voimaan Maaseutupalvelut Hausjärvelle, Hattulalle, Hämeenlinnalle, Janakkalalle, Lopelle ja Riihimäelle tuottaa Maaseutupalveluyksikkö Häme, joka toimii isäntäkuntamallin mukaisesti Janakalan kunnan hallinnoimana. Uusien työ ja virkaehtosopimusten määräykset vuosilomakorvauksen laskemisesta A taulukon mukaan astuivat voimaan Hausjärven kunnan tilinpäätöksessä on huomioitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antama lausunto (n:o 103) ja lomapalkkavelan kirjaaminen on tehty lausunnon mukaisesti. Työ ja virkaehtosopimusten määräysten muuttuminen oli keskeinen syy sille, että Hausjärven kunnan lomapalkkavelan muutoksen vuoksi kirjattiin noin euron kulukirjaus tilikaudelle. Summa on merkittävä, sillä muutoksen vuoksi asiaan oli varauduttu jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Käyttötalouden menoihin vaikutti myös toimeentulotuen perusosan korotus kuudella prosentilla alkaen. Tilikauden tulokseen vaikuttavat myös erilaiset poistoihin ja arvonalentumisiin liittyvät kirjaukset. Kirkonkylän päiväkodin peruskorjauksen vuoksi tehtiin noin euron ylimääräinen poistokirjaus, jolla poistettiin kiinteistöön kohdistuneiden aiempiin perusparannuksiin liittyvät jäljellä olleet poistot. Tilikauden poistoihin ja edellisten tilikausien yli /alijäämään vaikutti korjaus, jolla oikaistiin poisto ohjelmassa esiintynyt virhe. Tilikauden poistokorjauksen suuruus oli noin euroa ja yli /alijäämäkorjaus noin euroa. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy euron arvonalennus, joka liittyy kunnan omistukseen konkurssiin menneessä Ekokierto Oy:ssä.

15 Sivu 14 Kunnan kehittäminen jatkui ja muun muassa Monnissa onnistuttiin maanhankinnassa. Tämä mahdollistaa Monnin kehittämisen kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kantatie 54:n yritysalueen asemakaava sai lainvoiman Terveydenhuollon kuntayhtymien menojen kasvu ja taloudellinen tilanne jatkui huolestuttavana lisälaskutuksista huolimatta. Edelliseen vuoteen verrattuna uusi piirre on siirtoviivemaksut, joita kertyi merkittävästi enemmän. Kunnanvaltuusto teki päätöksen talousarvion tuloslaskelmaosan muuttamisesta Lisäksi kunnanvaltuusto päätti vuoden aikana investointiosan talousarviomuutoksista. Muutokset olivat seuraavia: euron lisämääräraha kohtaan kiinteä omaisuus/maa alueiden osto (kunnanvaltuusto / 11) euron lisämääräraha kohtaan aineeton käyttöomaisuus/osakkeet ja osuudet (kunnanvaltuusto / 22). Päätöksestä on valitettu. Tilinpäätöksessä talousarviona on käytetty valtuuston päätöksen mukaista talousarviota euron lisämäärärahaa kohtaan talonrakennus/kiinteistöjen peruskorjaukset (kunnanvaltuusto / 23) euron määrärahasiirto kunnallistekniikan rakentaminen investointiryhmän sisällä hankkeelta Ryttylän Urheilukentäntien korotettu jalkakäytävä hankkeelle Jaakkolanharjun 2. vaiheen kunnallistekniikka (kunnanvaltuusto / 59) euron määrärahalisäys investointiryhmittäin seuraavasti (kunnanvaltuusto / 87): o maa alueiden ostoon euroa o talonrakennusinvestoinneille määrärahalisäystä (mukaan lukien euron hankkeiden väliset määrärahasiirrot) o kunnallistekniikkainvestoinneille euron määrärahalisäys (mukaan lukien euron määrärahasiirrot hankkeiden välillä) o vesi ja viemärilaitoksen investointeihin määrärahan vähennys Vuoden 2012 talousarvioon sisältyneitä henkilöstöresurssilisäyksiä toteutettiin seuraavasti: Toimiala Määrä Tehtävä/nimike Alkaen Saakka Perusturva 1,0 Sosiaaliohjaaja Toistaiseksi 2,0 Lastentarhanopettaja Toistaiseksi 2,5 Lastenhoitaja Toistaiseksi Sivistystoimi 1,0 Laaja alainen erityisopettaja Toistaiseksi Vuoden 2012 talousarvioon sisältyi lisäksi henkilöstöresurssilisäyksenä keittiö ja siivoustyöntekijä alkaen Kirkonkylän päiväkotiin. Tehtävä on kuitenkin hoidettu sisäisin järjestelyin ja ostamalla siivouspalvelua 5 h/arkipäivä.

16 Sivu 15 Kunnan henkilöstömäärä laski vuoden 2011 tilinpäätöshetkeen nähden viidellä henkilöllä. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärä ilman työllistettyjä per on esitetty seuraavassa taulukossa: vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto Perusturvatoimi varhaiskasvatus Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä Vuodelta 2012 laaditaan toimintakertomuksesta erillään henkilöstötilinpäätös. 1.6 Ympäristötekijät Hausjärven pohjavesien riskienhallintahanke (HAPPI) käynnistyi keväällä 2010 ja se kestää vuoden 2013 loppukesään. Hankkeessa jatketaan muun muassa Oitin liuottimilla pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia ja laaditaan toimenpideohjelma pohjavesialueilla sijaitsevien riskien vähentämiseksi. Myös kunnan vanhojen kaatopaikkojen riskit on tarkoitus kartoittaa hankkeen puitteissa. Kokonaisbudjetiltaan noin puolen miljoonan euron suuruisen hankkeen rahoitus tulee 75 prosenttisesti Euroopan aluekehittämisrahastosta. Muita rahoittajatahoja ovat Hausjärven kunnan lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja Riihimäen Vesi. 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä ja viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kunnan johtamis, suunnittelu ja ohjauskäytännöissä. Kunnanhallitus ohjaa ja valvoo kunnan toimintaa. Kunnanjohtajalla on kokonaisvalvontavastuu ja edelleen toimialajohtajilla on vastuu toiminnan riskien ja tietoriskien tunnistamisesta, ennaltaehkäisemisestä ja hallitsemisesta. Myös tulosyksiköiden johtajat ja suuremmista toimintakokonaisuuksista vastaavat esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan toteutumisesta henkilöriskien, omaisuuden vahinkoriskien ja tietoriskien tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

17 Sivu 16 Valvontaympäristö Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen ja sisäinen tarkastus muodostivat yhteisen valvontajärjestelmn tilikaudella Toimivasta johdosta riippumattomat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja järjestivät ulkoisen valvonnan. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastasi kunnanhallitus. Kunnalla ei ole erillistä sisäistä tarkastajaa, joten sisäinen tarkastus jakautuu esimiesten ja toimielinten sisäiseen tarkkailuun, seurantaan ja ohjaamiseen. Näiden toimien tarkoituksena on ollut varmistua lakien, asetusten, muiden määräysten, viranomaisohjeiden sekä kunnan toimintojen järjestämiseen liittyvien ohjeiden ja suunnitelmien noudattamisesta. Toimialojen johtavat viranhaltijat ovat tunnistaneet oman toimialansa keskeisimmät riskit, jotka on mainittu tässä toimintakertomuksessa kunkin toimialan kohdalla. Toimialakohtaisia toimintakertomusosioita on käsitelty myös lautakunnissa. Kunnan strategia, organisaatio sekä toimintaa ohjaavat säännöt on merkittäviltä osin ajantasaistettu päättyneellä valtuustokaudella. Kunnan toimintaa ohjaavista säännöistä tuoreimpia ovat omistajapolitiikka, hallintosääntö, sisäisen valvonnan ohje, tietoturvaohjeistus ja hankintaohjeet. Sääntöjen ylläpito ja päivittämistarvetta tarkastellaan jatkuvasti ja tavoite on, että säännöstö olisi jatkuvasti tarkoituksenmukainen kulloisessakin toimintaympäristössä. Valvontaa ja seurantaa edistää työyksikköjen pienuus sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut: johtoryhmän kokous, toimialapalaverit, työpaikkakokoukset, yhteiset koulutustilaisuudet ja kehityskeskustelut. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta ei tilivuoden aikana ole tullut esiin merkittäviä korvausvelvollisuus tai oikeudenkäyntiriskejä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet on asetettu talousarviossa ja ne on laadittu hallintokuntien toimesta. Talousarvion tuloja menojako vastaa organisaatiorakennetta ja jokaiselle määrärahalle voidaan osoittaa siitä vastaava toimielin tai tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanhallitus ja lautakunnat määräävät kukin toimialallaan vuosittain laskujen hyväksyjät. Toiminnan ja talouden seuranta tapahtuu kunnanhallituksen tasolta kolmannesvuosittain. Raportit on saatettu myös kunnanvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Toimintojen tuloksellisuuden tavoitteiden asettaminen huomioi strategiset päämäärät, keskeiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot:

18 Sivu 17 - taloudesta ja vetovoimasta - henkilöstöstä ja henkilöstön uudistumisesta - asiakkaasta ja kuntalaisesta sekä - palveluiden järjestämisestä ja tuotantotavoista. Tuloarvioiden ja määrärahojen käytön osalta on harjoitettu säännöllistä raportointia vuoden 2011 tapaan. Kunnanhallitukselle on esitetty kuukausittain rahamääräiset toteutumat verotulokertymineen ja toteutumien perusteella on kuukausittain laadittu ennusteita koko tilivuoden tulevasta toteutumasta. Lisäksi kunnanvaltuusto on käsitellyt talousarvioon tehdyt perustellut muutokset vuoden 2012 aikana. Myös toimialat seuraavat talousarvion toteutumista raporteista kuukausittain. Tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkityksellisin riski on toimialajohtajien arvion perusteella avainhenkilö ja resurssiriski. Tätä riskiä on pyritty hallitsemaan erityisesti hyvän esimiestyön keinoin: viestinnällä, tehtävänkuvamäärittelyillä, koulutuksella ja tarvittaessa korvausrekrytoinneilla. Resurssiriskiä pyritään hallitsemaan myös osana vuosittaista toiminta ja taloussuunnittelua: talousarviovalmistelussa suunnitellaan ja yhteismitallistetaan tehtävät ja tavoitteet käytettävissä oleviin voimavaroihin. Riskienhallinnan järjestäminen Henkilöstökoulutuksella on pyritty varmistamaan osaamisen riittävyys ja pyritty vähentämään avainhenkilöriskien syntymistä. Varautumisen ja valmiussuunnittelun kannalta keskeisiä henkilöitä on osallistuu vuosittain varautumiskoulutuksiin ja maanpuolutustukursseille. Riskienhallinnan järjestäminen ei ole perustunut kaikilta osin riittävän ajantasaisiin, kattaviin ja järjestelmällisiin menettelyihin. Riskienhallinnan tuloksiin liittyvän arvion mukaan strategiaan, talouteen, toimintaan, henkilöstöön ja vahinkoihin liittyvien riskien ennakoinnissa ja hallinnassa onnistuttiin kuitenkin tilikaudella Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnanhallituksen tiedossa ei ole, että omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olisi toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai että olisi jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Käyttöomaisuus ja irtaimistokirjanpidon ylläpito ja tarkistaminen on suorietettu sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Sopimustoiminta Tilikauden päättyessä kunnan tietoon on saatettu muutoksenhaku kahdessa hankinnassa. Koulukuljetusten hankintaan ja kirjastokirjojen hankintaan liittyen on tehty valitukset. Toisessa tapauksessa hankintapäätös kumottiin ja kunta velvoitettiin maksamaan 250 euroa valituksen tehneen tarjoajan oikeudenkäyntikuluja. Hankintaprosessien tilanteesta ei arvioida aiheutuvan olennaisia

19 Sivu 18 toiminnallisia tai palvelun laatuun liittyviä ongelmia. Kunnan tiedossa ei ole muita sellaisia sopimuksista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia seuraamuksia, joista aiheutuisi taloudellista vahinkoa. 3 Kokonaistalouden tarkastelu 3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tuloslaskelma sisältää vain ulkoiset kulut ja tuotot. Tilinpäätös sisältää Hausjärven kunnan lisäksi taseyksikkönä käsitellyn Hausjärven vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksen. Kokonaisuutena tilinpäätös on euroa alijäämäinen. Vesihuoltolaitoksen tulos on euroa alijäämäinen Muutos, Muutos % 2011 Muutos % 2010 Toimintatuotot ,8 % ,6 % Valmistus omaan käyttöön ,2 % ,6 % Toimintakulut ,0 % ,0 % Toimintakate ,5 % ,5 % Verotulot ,8 % ,6 % Valtionosuudet ,8 % ,2 % Rahoitustuotot ja kulut ,1 % ,6 % Korkotuotot ,4 % ,7 % Muut rahoitustuotot ,5 % ,4 % Korkokulut ,1 % ,4 % Muut rahoituskulut ,3 % ,9 % 694 Vuosikate ,4 % ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % ,5 % Suunn. muk. poistot ,1 % ,4 % Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos ,7 % ,8 % Tilikauden yli /alijäämä ,7 % ,8 % Toimintatuotot ilman sisäisiä eriä olivat ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta noin euroa (9,8 %). Tuottoihin kirjattiin aiempien vuosien tapaan perusopetuksen kotikuntakorvaukset. Kotikuntakorvauksia maksettiin vuonna 2011 noin euroa (vuonna 2011 vas

20 Sivu 19 taavasti euroa). Toimintatuotoilla katettiin 12,8 % toimintakuluista (vuonna 2010 vastaavasti 12,4 %). Toimintakulut ilman sisäisiä eriä olivat euroa ja ne kasvoivat euroa (6,0 %) edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittivät kuntien keskimääräisen toimintakulujen kasvun, joka oli Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan koko maassa 5,3 %. Merkittävä osuus toimintakulujen kasvussa oli terveydenhuollon kulujen kasvulla: ne kasvoivat euroa (8,0 %) vuoden 2011 toteumaan nähden. Näin ollen kululajeittain tarkasteltuna eniten kasvoi juuri palvelujen ostot. Seuraavaksi eniten kasvoivat henkilöstökulut, joita kertyi euroa (5,6 %) enemmän kuin vuonna Henkilöstökulujen kasvu muodostui pääasiassa palkankorotuksista, talousarvion mukaisesta lisähenkilöstöstä ja vuoden 2012 alusta voimaan tulleiden palkkasopimusten lomapalkkajaksotuksia lisäävästä laskentatavan muutoksesta. Merkittävää kasvua toimintakuluissa oli myös avustuksissa, jotka kasvoivat edellisvuoteen nähden euroa (4,2 %). Avustusten kulukasvu liittyy päivähoidon avustuksiin. Toimintakate oli euroa ja se heikkeni noin euroa (5,5 %). Ennakkotietojen mukaan toimintakate heikkeni kunnissa keskimäärin 6,5 %. Verot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä euroa (1,4 %). Vastaava kasvu vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli euroa (4,1 %). Vuosikate oli edellisvuotista euroa huonompi. Vuosikatteen heikkeneminen tarkoitti sitä, että vuosikate kattaa ainoastaan hieman yli kolmanneksen poistoista. Näin ollen vuosikatteen heikkeneminen johti alijäämäiseen tulokseen. Tuloslaskelmassa esiintyvä arvonalentuminen kunnan omistuksen alaskirjausta Ekokierto Oy:ssä. Alaskirjaus perustui Ekokierto Oy:n konkursiin ja koski koko kunnan omistusta. Rahoituskulut toteutuivat lähes vain noin euroa edellisvuotta suurempina. Tämä johtuu siitä, että korkotaso säilyi historiallisen matalana. Poistosumma kasvoi merkittävästi. Kasvu johtuu investointien aktivoinnista ja vuonna 2012 tehdyistä lisäpoistoista. Vuosina aktivoitavat investoinnit lisäävät poistosumman voimakasta kasvua myös lähivuosina. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 12,8 12,4 12,8 Vuosikate/poistot % 35,8 139,7 186,2 Vuosikate, / asukas 77,7 255,9 328,6 Asukasmäärä

21 Sivu 20 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, on kunnan tulorahoitus riittävä. Poistojen on silloin vastattava kunnan keskimääräistä investointitasoa. Hausjärven kunnan vuosikate/poistot tunnusluku on kehittynyt negatiiviseen suuntaan vuoden 2009 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä tunnusluku saa erityisen heikon arvon 35,5 %. Tunnusluvun heikkeneminen johtuu tunnusluvun molemmista osatekijöistä: toisaalta vuosikate on heikentynyt vain 19,5 prosenttiin vuoden 2009 vuosikatteesta ja toisaalta poistot ovat kasvaneet 29,1 % vuoden 2009 tilinpäätöksestä. Vuosikatteen heikentymisen taustalla on toimintakulujen kasvu 18,6 prosentilla tarkastelujaksolla ja se, että tämä kasvu ylittää verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlasketun 8,5 prosentin kasvun. Vuosikatteen heikkeneminen merkitsee myös sitä, että vuosikatteella ei enää vuonna 2012 pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalentumisia. Vuoden 2012 poikkeuksellisen suuri investointien omahankintameno tulee lisäämään lähivuosina poistosummaa. Mikäli investointimenot eivät oleellisesti pienene ja vuosikate ei parane, kunnan lainakanta kasvaa lähivuosina merkittävästi.

22 Sivu Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät *TOIMINNAN RAHAVIRTA Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot *INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys *ANTOLAINOJEN MUUTOKSET Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos *LAINAKANNAN MUUTOKSET Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos *MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos

23 Sivu 22 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 1 12,8 74,5 65,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 2 : 7,5 34,8 35,6 Lainanhoitokate 3 0,3 0,7 0,8 Kassan riittävyys pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / investointien omahankintameno. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. 2 Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x vuosikate / (investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 3 Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut) / (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. 4 Kassan riittävyys = 365 x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Toiminnan ja investointien rahavirta heikkeni merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Investointimenot kasvoivat voimakkaasti ja rahoituksellisen aseman pysyminen ennallaan olisi edellyttänyt vuosikatteen paranemista. Vuosikate kuitenkin heikkeni. Tulorahoituksen riittävyys investointeihin heikkeni merkittävästi vuosikatteen pienentymisen vuoksi. Vain 12,8 % investoinneista kyettiin rahoittamaan tulorahoituksella. Kääntäen tämä merkitsee sitä, että 87,2 % investointimenoista jouduttiin kattamaan muilla keinoin. Kunnan rahavaratilanne oli tilikauden alkaessa erittäin hyvä ja siksi tilikaudella investointimenot katettiin merkittävältä osin kassavaroin tilikauden aikana. On kuitenkin otettava huomioon, että suotuisa kassati

24 Sivu 23 lanne johtui lähinnä vuoden 2011 ylisuuresta lainanotosta vuosikatteeseen ja investointimenoihin nähden. Näin ollen vuoden 2012 investointimenot katettiin käytännössä suurelta osin vuosien 2011 ja 2012 lainanotolla. Vuosikatteen heikkenemisen myötä myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti heikkeni merkittävästi vuosien 2011 ja 2010 tasoon verrattuna. Myös pääomamenot kasvoivat. Erityisen suurta kasvu oli investontien omarahoitusmenoissa, jotka kasvoivat euroa (77,4, %) edelliseen vuoteen nähden. Kasvanut lainakanta merkitsi myös lainalyhennysten kasvua. Kunnan lainanhoitokate on heikko, jos tunnusluvun arvo on alle yhden. Hausjärven lainanhoitokate oli 1,1 vuoden 2009 tilinpäätöksessä, mutta on pienentynyt siitä lähtien vuosittain saaden arvot 0,8 (vuoden 2010 tilinpäätös), 0,7 (2011) ja 0,3 (2012). Tämä merkitsee sitä, että kunta on joutunut enenevissä määrin ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta ja vähentämään rahavaroja vieraan pääoman hoitamiseksi. Kunnan maksuvalmius heikkeni, mutta säilyi kuitenkin kohtuullisella tasolla. Kuntaliiton suosituksen mukaan kassan riittävyyden tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. Tilinpäätöksen mukainen 14 päivän kassan riittävyys merkitsee sitä, että vuonna 2013 ei ole lähtökohtaisesti mahdollista rahoittaa käyttötalousmenoja tai investointeja rahavaroja pienentämällä.

25 Sivu Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaik. menot Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rak. ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahast. er.katteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Pitkäaikaiset muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012 Julkinen talous 2013 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2012 Kuntien taloustilanne kiristyi vuonna 2012 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Tasekirja vuodelta Kunnanhallitus , 99 Kunnanvaltuusto , xxx

Hausjärven kunta. Tasekirja vuodelta Kunnanhallitus , 99 Kunnanvaltuusto , xxx Hausjärven kunta Tasekirja vuodelta 2015 Kunnanhallitus 22.3.2016, 99 Kunnanvaltuusto 26.4.2016, xxx SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot