Digitaalinen yhteisöllinen kirjasto 2020 työpaja Kiasma, seminaaritila klo Yhteenveto

Transkriptio

1 Digitaalinen yhteisöllinen kirjasto 2020 työpaja Kiasma, seminaaritila klo Yhteenveto 1. Miten keskustakirjasto näkyy ihmisten omilla laitteilla, kirjastotilassa ja kaupungilla? Miten kirjaston rikas sisältötarjooma tehdään näkyväksi? Lukukokemusten jakaminen? Miten kirjasto voisi toimia digitaalisena fasilitaattorina? - Tärkeää rakentaa rajapintoja, joiden kautta kirjaston tiedot (kirjastojärjestelmädata, tapahtumat, jutut jne.) ovat saatavilla kolmannen osapuolen sovelluskehittäjille. Siis samaan malliin kuin HSL ja Yle toimivat nyt. Muuten riskinä on tukehtuminen laitteistofragmentaation alle. Kolmannet osapuolet voivat myös saada uudenlaisia oivalluksia ja kehittää (avointa dataa hyödyntämällä ja eri datalähteitä yhdistelemällä) sellaisia palveluja, jotka eivät välttämättä tulisi viraston (kirjaston) mieleen tai taidot/resurssit eivät riittäisi. Rajapintoja pitäisi siis kyetä hyödyntämään siten, että ne mahdollistavat uusien ja kestävien palveluiden kehittämisen. - Rajapintojen ja avoimen datan markkinointiin ja niistä tiedottamiseen tulee laittaa riittävästi resursseja, jotta mahdolliset kehittäjät löytäisivät ne. Lisää rummutusta ja ilosanomaa! - Koetettava luoda kehittäjäyhteisö em. Asioiden ympärille. Mentävä mukaan jo olemassa oleviin yhteisöihin ja toimittava niissä aktiivisesti. Varattava jatkossa resursseja kehittäjäyhteisön pyörittämiseen. Pelkkä pystyttäminen ei riitä, vaan juuri pyörittäminen vaatii resursseja ja aktiivisuutta. - Tehdään keskustakirjaston pysytysprosessista näkyvä myös avoimen datan kautta. Mitä dataa voitaisiin avata ja miten? Voitaisiin kannustaa ihmisiä luomaan visualisaatioita tai appseja, joiden kautta kaupunkilaiset voisivat seurata projektin etenemistä reaaliajassa. Tätä voitaisiin hyödyntää myös yhtenä osallistamiskeinona. - Kirjaston tarjooma esiin paikkasidonnaisesti. Esimerkiksi pushnotifikaatioita kännykkään tapahtumista, kun kuljet tapahtumakirjaston

2 ohi. Vinkkejä tiettyyn paikkaan liittyvästä e-aineistosta, kun olet mestoilla jne. - Kirjasto mukaan Datademoon hyödyntämään heidän valmista prosessia. Tehdään Kirjastodemo. - Keskustakirjaston alueelle (rakennukseen ja ulkopuolelle) tekijänoikeusvapaavyöhyke, jossa sidotaan fyysinen tila/alue, sähköinen aineisto ja vapaus esimerkiksi kirjaston verkossa käytettävän aineiston kautta. Tarjotaan myös mahdollisuus julkaista. Voisi olla yksi syy tulla fyysiseen tilaan. - Tarjotaan ihmisille työskentelytiloja, joissa he voivat digitaalisten ratkaisujen (pintojen, työskentelyalustojen jne.) kautta jakaa projektejaan, hakea niihin osaajia, pyytää ratkaisuja ongelmiin, viestitellä. Tarjotaan myös mahdollisuus muille jatkaa omia keskeneräisiä projekteja. Voisi olla mahdollisuus vahvistaa yhteisöllisyyttä freelancereiden, start upien yms. Keskuudessa ja luoda siten lisäarvoa elinkeinoelämälle. - Kirjasto kovaa ydintä, perustehtävää ei saa hukata. - Luodaan ideakirjasto, jossa voi jakaa, tallentaa ja jakaa ideoita, ongelmia, ratkaisuja. - Koulut ja opetus on parhaillaan suuressa murroksessa, esimerkiksi oppimateriaalit menevät pilveen. Kirjastolla voisi olla rooli tukemassa koulua tässä murroksessa ja uusi rooli tulevaisuudessa. Kirjasto on perinteisesti toiminut kulttuurin ja opetuksen välimaastossa -> voisi luontevasti toimia välittäjänä. Mutta miten? - Kirjasto voisi tarjota aloittaville yrityksille alustan uusien digitaalisten ratkaisujen (esim. e-aineistot) testaamiseen. - Tiedonportinvartijan rooli katoaa. Mitä tilalle? Tulevaisuus ei ole kokoelma, vaan verkosto. Miten reagoidaan? - Verkottuminen haastaa perinteiset ansaintalogiikat. Kirjasto ei voi olla enää open access monopoli. - Hyödynnetään automaattista asiasanoitusta ja automaattisia, personoituja suositteluja sisällön kohdistamisessa näytöillä ja mobiililaitteilla oikein. Näytöillä voidaan hyödyntää

3 henkilöntunnistustekniikoita (esim. sukupuoli, ikä anonyymisti), omilla laitteilla henkilökohtaisia profiileja. Lisäksi voidaan hyödyntää paikkatietoa ulkona tai sisällä esitettävien sisältöjen räätälöintiin. Läsnäolotiedon hyväksikäyttö: Liikut tällaisella seudulla, sinua voisi kiinnostaa tällaiset jutut. 2. Opasteiden, orientaation ja sisätilanavigaation uudet mahdollisuudet - Sisääntulon opasteista tulee saada selkeä yleiskuva talosta hierarkkinen palvelurakenteen avulla -> hyvin kuvaavat yläotsikot - Navigaation tulee olla ohjaavaa, kun opasteet ovat ohjanneet hisseille (esim. saunaa etsiessä), niin jatkonavigoinnin tulee aueta helposti - Taktisten näyttöjen hyödyntäminen -> kaikkialla tapahtumatiloissa Täällä nyt! ja Mitä seuraavaksi? tyyppistä informaatiota. - Jos tila on muuntuva ja muokattava, niin opasteiden tulee muokkautua reaaliaikaisesti -> sensoreita liikuteltaviin seiniin ym. - Fyysisen tilan itsessään ja kokonaisuudessa tulee olla opastava - Kysymykseen mitä tietoja voisit itse antaa kirjaston hyödynnettäväksi sinun opastamisessa? esim. lainaushistoria, tilojen käyttö, asuinpaikka jne. suurin osa osallistujista oli valmis antamaan paljonkin henkilökohtaisia tietojaan kirjaston käyttöön. Kirjasto koettiin luotettavana tahona, joka ei käytä tietoja mainostamiseen, spämmäämiseen tms.. - Valojen, värien, symbolien ja äänien hyödyntäminen opastamisessa. - Kännykkää ei käytetä mielellään sisätilanavigoinnissa. Myöskään opastukseen liittyviä kännykkäsovelluksia pidettiin monilta osin turhina. Omiin päätelaitteisiin otettaan mielellään infoa kirjastosta kirjaston ulkopuolella, mutta ei välttämättä enää kirjaston tiloissa. - Lisätyn todellisuuden hyödyntäminen kirjastotilassa omalla päätelaitteella kuitenkin katsottiin mielenkiintoiseksi ajatukseksi. - Sen sijaan kirjaston tarjoamat, keskustakirjastoa varten suunnitellut navigointilaitteet voisivat olla käytännöllisiä. Vrt. ruokalista-tabletit ravintoloissa. - 3D-opasteiden toteutuksessa hyödynnetään arkkitehtien tekemiä 3Dmallinnuksia. - Kirjaston ei tule opastaa ja markkinoida kauppakeskusmaisesti. Opastuksen tulisi olla ennemminkin pedagogista kuin tuputtavaa

4 - Taloon tulee paljon erityyppisiä tapahtumia. Tapahtumien tulisi olla tilassa helposti selailtavissa ja haettavissa eri kriteereillä. - Opastamiseen kohdistettuja sisältöjä. Esim. kokoustilan varanneelle harrastusryhmälle voi kertoa harrastukseen liittyvistä aineistoista ja tapahtumista. - Keskustakirjaston digikokemuksen tulee syntyä jo ennen rakennukseen saapumista. 3. Miten itse haluaisit toimia keskustakirjastossa? Miten itse haluaisit toimia keskustakirjastossa? 1) Avoin, toimiva tila 2) Yhteisöllisyys 3) Opetus Iskulauseita Kirjaston pitää ymmärtää mitä ihmiset haluavat Kirjaston on oltava paikka jossa tehdään tulevaisuutta Luovaa, aktiivista toimintaa Palvelutoiveita - Digiseikkailu aikuisille (leikin läsnäolo). Elementtejä partiojutuista. Digiä ja ei-digiä. - Maailman hahmottaminen. Haluan ymmärtää Lähi-idän kriisiä ja voin lukea 100 sivua. Kirjasto: nämä lähteet, nämä kappaleet, nämä verkkosivut. Ei vain yhden kirjastoauktoriteetin valintoja (crowdsourcing). 1) Avoin, toimiva tila - sisällä virikkeitä : astun sisään tabula rasana, astun ulos rikkaampana - tila, jossa haluan viettää aikaa ja nautiskella / olla aktiivinen - hyvät ja toimivat verkot - palveluiden intuitiivinen käyttö : kun astun sisälle tiedän miten kaikki toimii, miten itse toimin - moninaista hiljaisuutta, mahdollisuus kokoontumiseen, työntekoon ja olemiseen erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa - mahdollistaa yhteisöllisyyden ja opetuksen - työpajat, kohtaamiset - yritysten tarpeet

5 - asiakkaille mahdollisuus testata uusia sovelluksia - yrityksille mahdollisuus tuoda omia juttuja esiin asiakkaille ja kohdata muita yrittäjiä - tilaa, jossa tehdä töitä, pitää workshoppeja 2) Yhteisöllisyys - kun tulen sisään yksin, voin tulla osaksi yhteisöä, jäseneksi johonkin - yhteisöllinen luominen - tila haltuun : ihmiset toimijoina, sisällöntuottajina, toimintaa kehittämässä, digitaalisten kansalaistaitojen kehittäminen - podcastejä kirjaston sisällöistä, kirjallisuuskerhoja - työpajoja (miten kuvataan oikein, tuotetaan videoita) - osaamisen jakaminen >>> oppiminen - digitaaliseen maailmaan osallistuminen ja sen luominen - digitaalisen tuominen fyysiseen maailmaan (kaupunki, maailma yleensä) - aineistoa verkkoon (Youtube) >>> oppiminen - kohtaamiset, erilaiset näkemykset - Hyde Park : mahdollisuus ilmaista mielipiteitään toisille - tasapäistäminen, erilaisten ihmisten sekoittaminen - erilaisten toimijoiden tukeminen - pienille toimijoille mahdollisuus tulla esiin (leffafestarit, järjestöt) 3) Opetus - kohtaaminen oikeiden ihmisten ja tahojen kanssa - peer to peer : avoimessa koulussa kaikki ovat asiantuntijoita, mahdollisuus opettaa muita, oppia muilta >>> yhteisöllisyys - Youtuben opetusvideoita, mutta livenä - jos nuoret skeittaavat kirjaston ulkopuolella, viedään palvelut heidän lähelleen (nuorisotila-kirjasto-fuusio) >>> avoin tila - avoin foorumi - muiden toimijoiden luentoja (learning hub) - eri toimijat tarjoavat oppimissisältöjä (saavutettavuus paranee) 4. Miten kirjasto voisi avata/esitellä/pitää huolta kansalaisten luomista sisällöistä? - Kansalaisten omat arkistot miten ne saadaan siirrettyä digiaikaan? o yhteistyö: museot, arkistot, kirjastot

6 o kirjaston tarjoamat digitointimahdollisuudet (esim. VHS/Ckasetti/LP-muuntimet) o millainen alusta muistoille? miten säilyttää muistojen puhuttelevuus/oma-äänisyys? miten kirjasto antaa ihmisille äänen? - Kansalaisten luomien sisältöjen elinkaari ja yleinen kiinnostavuus? Niitä tulee miljoonia - Kirjasto digitaalisena alustana, joka kokoaa sekä kirjaston että eri järjestöjen/toimijoiden/tekijäyhteisöjen että kansalaisten sisältöjä yhteen o Ajankohtaisiin teemoihin linkittyen (esim. Ukrainan tilanne) o Myös taustoittaa ja luo konteksteja o Pitäisi luoda mahdollisimman avoin malli - > iso kysymys julkisella puolella, alustan tulisi olla samanaikaisesti riittävän joustava että riittävän laaja - Paikka hakea monipuolista reaaliaikaista tietoa o Kuka kerää, suodattaa, kokoaa tiedon? Tämä on nykyajan informaatikkojen tehtävä o Miten kirjasto voisi koota esim. sosiaalisessa mediassa liikkuvaa tietoa, tuoda eri näkökulmia yhteen niin, että siitä syntyy jokin lisäarvo? - Miten kirjasto edesauttaa kansalaisvaikuttamista? o Kirjasto yhteisöllisenä alustana o Kansalaiset/ toimijat/yhteisöt saavat tietoa, tukea, opastusta projektien/aloitteiden toteuttamiseen o Entä näkyvyys? Löytyykö kirjastosta apua myös tähän? Saako kirjaston kautta julkisuutta omille projekteille? Miten nk. jakelu on järjestetty? Löytyykö kirjastosta riittävästi mediaosaamista? - Kansalaisjärjestöjen kohtauttaminen - Tiedon ympäristö muuttunut kokonaan suljetusta avoimeksi miten joukkoistaa kansalaiset täggäämään kirjaston rikasta sisältöä/ yhdistämään elementtejä/ rakentamaan omia kirjastoja/ kertomaan lukukokemuksista/ tuunaamaan ja tuomaan itsensä vaikka meitsieinä mukaan seikkailemaan kirjaston kokoelmiin? - Kansalaisten itse tuottamien sisältöjen yhdistely muihin elementteihin (metadata, sosiaalinen media, kirjaston itse tuottama tieto, kirjaston asiakastiedot), niin että syntyy kirjaston tuottama lisäarvo - Tieto ei toimi niin kuin kone, vaan puutarha. Kirjasto kaupunkiviljelijänä/puutarhurina tiedonvaihdon näkökulmasta, jota ilman Helsingin tiedon kasvihuone lakastuisi. Kirjasto kasvattaa myös puutarhureiden määrää.

7 - Kirjastossa mahdollista tehdä myös Oma Kirja samalla tavalla kuin jo nyt on mahdollista äänittää musiikkitallenne kirjaston studiossa tai tehdä kansalaismediaa mediakirjastossa. o Julkistamistilaisuudet - Miten kirjasto voi törmäyttää asiakkaita toisiinsa, jakaa/levittää/ tehdä näkyväksi asiakkaidensa osaamista? Miten kirjasto saa kansalaiset opettamaan toinen toisiaan? Esim. bändi/soittokaveri-välitys - Kirjojen lukemista face-to-face - > tallentaminen - > lainaus - Sukututkijoiden hengentuotteet ja aarteet, digitointityökaluja, yhteys arkistolaitokseen, kansallisarkiston dokumentteihin - Metatietojen hyödyntäminen ja yhdistely uudella tavalla yllättäviksi palvelukokonaisuuksiksi - Martta-liitto? - Yhä suurempi joukko helsinkiläisistä on senioreita miten keskustakirjasto palvelee heitä? Heillä on aikaa ja takana kokonainen elämä toisaalta digitaidoissa voi olla vielä petrattavaa. 5. Mikä on kirjaston rooli avoimen datan/ kaupunkitiedon solmukohtana? Tila ja paikallisuus Kirjaston mahdollisuus on tila! Edellytykset fasilitoida, visualisoida ja promota avointa dataa ja avoimia sisältöjä ja avointa tekemistä. Tehdään kirjastosta luovan tekemisen ja tiedon avoimuuden paikka niin vertaisoppimiseen, Wikimaratoneihin kuin kaikkien toimijoiden tietojen avaamiseen. Tervetuloa! Kirjaston vahvuus on paikallisuus! Kirjastoissa avoin tieto voi jäsentyä kontekstissa, joka on poikkeuksellisen kiinnostava: paikallisesti. Esimerkiksi kaupungin päätöksenteko on mahdollista tuoda esiin asuinalueittain. Näin ollaankin jo tekemässä. Monisuuntaisuus Avoin data ja kaupunkitieto - kuinka osallistaa eikä vain viestiä? Miten avoimesta datasta ja kaupunkitiedosta rakennetaan monisuuntaista,

8 vuorovaikutuksellista ja osallistavaa? Tässä on Keskustakirjastolle poikkeuksellinen tavoite, jota ei olla vielä ratkaistu. Kevyitä pilotteja Keskustakirjasto on toimintatapa, joka syntyy piloteista eikä vain Töölönlahdella. Datan vaihtopiste Kontulaan! Sektorirajat ylittävää osaamislainausta Maunulaan! Virastoille avoimuusoppia Paloheinästä! Parhaat ja karmeimmat asiat syntyvät heittäytymällä poimitaan niistä ne parhaat. 6. Minkälaisia työskentelytiloja keskustakirjaston pitäisi tarjota kaupunkilaisille ja toimijayhteisöille? Varustelutaso? - Tapaamisen mahdollistavia, kohtaamisia fasilitoivia tiloja workshopeille ja tapahtumille. - Prototyyppien tekeminen. - Benchmarkkauksen mahdollistava ideakäytävä jossa olisi esillä mujiden toimijoiden ja kumppanien toimintaa ja ajatuksia. - Sekoitus joustavasti muunneltavia ja tiettyihin toimintoihin korvamerkittyjä tiloja. - Tilojen tulisi olla innostavia matalan kynnyksen työtiloja. Innostavuutta voisi tuottaa ja lisätä esimerkiksi sijoittelemalla eri palveluja esille tärpeiksi. - Työtiloja, joissa ei saa olla hiljaa; tutustuminen ja verkostoituminen. - Teknisen varustelun oltava hyvä, mutta huomioitava että laitteet voidaan kokea myös pelottavina; opastus oltava riittävä. - Kumppanien toiminnan vaihtuva esittely, pop-upit. Myös toimijoiden kanssakäyminen mahdollistettava. - Hiljaisia tiloja -> hyvät akustiset ratkaisut. - Datan avaamisen pintoja, ryhmätyötiloja; demokratiatiloja, joissa tehdään asioita näkyviksi -> kansalaisvaikuttaminen. - Makerspace-tila. - Tiloissa huomioitava myös pelillisyys ja leikillisyys. - Urban Office-tyylistä toimistotilaa tarvitaan. - Tekninen varustelutaso suuniteltava pitkällä tähtäimellä, ei hetkeen sidottuja heräteostoksia. - Vapaamuotoinen kahvila/työtilahybridi; loungemaista työtilaa.

9 - Laturipankki, älypöydät, tarpeeksi sähkövirtaa. 7. Mitä toiveita yhteistyöstä on jo nyt? - Oppiminen informalisoituu urbaaneihin ympäristöihin => kirjasto suomalaisen osaamisen living labiksi ja showroomiksi - Julkisten organisaatioiden ja poliittisten toimijoiden yhteistyön tiivistäminen - Kirjasto verkostojen veturina: verkostot avoimiksi hyvä veli verkostoja laajemmin, välineenä tunnetut verkkoalustat, avoimuus, mahdollisuus osallistua kaikille, myös harrastelija- tai vapaaehtoispohjalta - Lisää kokoustiloja tarvitaan nyt heti: koulujen tilat käyttöön, kaupungin tilojen varaaminen samasta paikasta - Kirjastojen yhteisöllisyys: lainaa kirjastomummo tai kirjastolapsenlapsi - Tarvitaan nykyistä enemmän nopeaa tiedotusta (feed): esimerkiksi blogi kirjastojen palveluista ja kehityksestä (toim. huom. vastaavasta toteutuksesta puhuttu jo kehittämisyksikössä ja sovittu alustavasti Marja- Liisan kanssa) - Viiteryhmiä, tapahtumia tai yhteistyökumppanihalukkaita/ehdotuksia: yliopistoyhteistyön tiivistäminen läpi Suomen toiveena, Design Factory, Avoin Suomi messut , oasis.uta.fi, yksityiskoulut (Lauri Halla), oikeusministeriö ja avoimet kansalaispalvelut, Enter ry, vapaaehtoiset, Secret Synapse (yleishyödyllinen toimija), työväenopisto - Yhteistyöehdotus: Multitouch + Heureka (+ Helsingin yliopisto), kuka jatkaa? - Digikokemus millainen on keskustakirjaston digikokemus? Aktiivinen kansalaisuus verkkoympäristössä. - Matala kynnys osallistua kirjastojen kehittämiseen, kuinka päästä mukaan helposti tai muualta Suomesta? - Matalan kynnyksen saavuttamiseksi toiveena, että kirjasto perustaa hetimmiten facebook-ryhmän, johon kaikki kirjaston kehittämisestä kiinnostuneet voivat osallistua. (Vrt. tai ) Ryhmään pääsisi mukaan myös valmiiden verkostojen ulkopuolelta ja osallistua voisi jo tunnetun ja käytetyn alustan (kuten Facebook) kautta. - Ympäristönäkökulma mukaan keskustakirjaston toimintaan

10 - Yritykset saisivat käyttää kirjastoa (tiloja, palveluita) kuten muutkin => demokratiatiloja - Selkeyttä siihen, millaisia lahjoituksia kirjasto voi ottaa vastaan - Asukkaat mukaan, mutta avoimesti: asukasyhdistyksiin perustuva malli koettiin epätasa-arvoisena, Suokin malli (facebook-ryhmä, pääsy kirjastoon asuinpaikan mukaan) tasa-arvoisena, uutena ideana vapaaehtoinen admin/tilavastaava Seuraa meitä!