Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-2016"

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Kaupunginhallituksen esitys Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Kh Kv

2 2 Sisältö TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 4 Yleinen taloudellinen tilanne... 4 Kuntatalouden näkymät... 5 Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavan synkät... 7 Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin... 7 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA... 9 JUANKOSKEN TILANNE Yleistä Juankosken kaupungin talous 2014 ja suunnitteluvuodet Yleistä Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Alijäämän kattamisvelvollisuus Arvio alijäämän kehityksestä ja suunnitelmavuodet Talousarvion laadintaprosessi Tuloslaskelmat Rahoitussuunnitelma vv Käyttötalous toimielimet vertailu (ulkoinen) Henkilöstö ja henkilöstömenot Valtionosuudet Korkotulot ja menot Muut rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Satunnaiset tulot ja menot Poistot Tilikauden tulos Rahoitussuunnitelma Investointimenot Antolainamuutokset Lainakannan muutokset Talousarvion sitovuus ja talousarvion seuranta Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Ateria- ja puhdistuspalvelut Sosiaalipalvelut Muu sosiaalitoimi Terveystoimi Vanhusten ja vammaisten hoiva- ja hoitopalvelut Sivistyslautakunta/Koulu- ja vapaa-aikatoimi... 59

3 Joukkoliikenne Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Laskennallisesti eriytetty vesi- ja viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto/laskennallisesti eriytetty taseyksikkö TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET... 77

4 4 TALOUSARVIOASETELMAN OSAT JA RAKENNE Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Talousarviossa ja suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan tavoitteet palvelutuotannolle ja budjetoidaan niiden järjestämiseen menot ja tulot. Investointiosa sisältää pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinnan, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynnin. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja rahan käyttö. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2013 mukaan Suomen kansantalous mateli viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttava tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömän suureen kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla erityisaloilla, muun muassa liike-elämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoinen. Alkuvuonna tuotannon kasvu on ollut odotettua heikompaa, ja tutkimuslaitokset ovat joutuneet laskemaan ennusteita alaspäin. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kuluvan vuoden kesän jälkeen kaupan myynti oli yhä pakkasella vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna. Vientisektorin ongelmat ovat myös jatkuneet. Lähes kaikki tutkimuslaitokset ennakoivat kokonaistuotannon laskevan kuluvana vuonna hieman. Muun muassa valtiovarainministeriö arvio, että kokonaistuotanto laskee 0,5 prosenttiyksikköä. Kansainvälisestä taloudesta erityisesti euroalueella on nähty kuitenkin kesän aikana pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävät oletuksen, että talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Ensi vuodelle tutkimuslaitokset ennustavat vaatimatonta kasvua. Näkemys on varsin yhteneväinen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet ovat yhden ja kahden prosentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 todennäköisesti saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean

5 vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyrähdys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. 5 Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin n. 1,6 prosenttia ja ensi vuonna n. 2,1 prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina n. 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luokituksen maissa. Palkansaajien yleisen ansiotason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,1 %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2011 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Ansioiden nousu näyttäisi jäävän ensi vuonna 1,5 prosentin tuntumaan. Työllisyys heikkeni Suomessa viime vuoden loppupuolella. Työttömyyden kasvu on kiihtynyt ja työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. Yleinen taloudellinen katsaus Lähde: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus Muuttuja 2011* 2012* 2013** 2014** 2015** (%-muutos) Tuotanto (määrä) 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 4,7 3,2 1,4 2,4 3 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Työlliset (määrä) 1,1 0,04-0,7 0,1 0,6 Inflaatio 3,4 2,8 1,6 2,1 2 (%-yksikköä) Työttömyysate 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkiset menot/bkt 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Rahoitusjäämä/BKT -1-2,2-2,6-2,3-1,9 Julkinen velka/bkt 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Vaihtotase/BKT -1,5-1,8-1,6-1,3-0,8 Euribor 3 kk, % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 10 vuoden korko, % 3 1,9 1,8 2,3 2,9 Kuntatalouden näkymät Tilastokeskuksen mukaan kuntatalous heikkeni selvästi v. 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Toimintamenot kasvoivat 5½ %, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2½ prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikentyi 2,5 mrd. eurosta 1,8 mrd. euroon, eikä se riittänyt kattamaan edes poistoja. Investoinnit jatkoivat edelleen kasvuaan, ja nettoinvestoinnit nousivat 3,5 mrd. euroon. Kuntatalouden velka kasvoi ennätyksellisen paljon, 1,5 mrd. euroa. Hallitus sopi elokuun 2013 lopussa rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun

6 mennessä. Ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä ei ole tästä syystä otettu tässä peruspalvelubudjetissa huomioon. Kuntatalous pysyy alijäämäisenä 6 Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalous pysyy vuonna 2013 alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden tilan arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluontoiset tekijät, suuruudeltaan n. 400 milj. euroa, kasvattavat verokertymiä. Kokonaistuotannon määrän arvioidaan alenevan v. 2013, mikä heikentää myös veropohjien kehitystä. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan vain 1½ % ja yritysten tuloskehityksen olevan heikkoa. Kuntien verotulojen arvioidaan kuitenkin kasvavan 5½ %, mutta kasvu selittyy pääasiassa kertaluontoisilla tekijöillä. Ensinnäkin kunnallisverokertymää kasvattaa verontilityslain muutos, joka tuli voimaan kesäkuussa Muutos nopeuttaa verotulojen tilittämistä kunnille ja lisää voimaantulovuonna kunnille tilitettävää kunnallisverokertymää n. 200 milj. eurolla. Toiseksi vuoden 2012 verotuksen valmistumisesta saatujen tietojen perusteella näyttää siltä, että pääomatuloveron määrä verovuonna 2012 jää selvästi ennustettua pienemmäksi ja että valtion jako-osuus on ollut liian korkea. Ansio- ja pääomatuloverojen tilityksessä sovellettavia verovuoden 2012 jako-osuuksia muutettiin elokuussa siten, että valtion osuus alenee ja muiden verosaajien osuudet nousevat. Oikaisu lisää kuntien verokertymää runsaat 200 milj. euroa. Käyttötalouden valtionosuudet kasvavat 3½ %. Niiden kasvua hidastavat osana valtiontalouden sopeutustoimina tehty 125 milj. euron vähennys peruspalvelujen valtionosuuteen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys, mikä vähentää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia n. 50 milj. eurolla. Valtion kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan puolestaan yhteensä 50 milj. euron lisäystä vuosina 2013 ja 2014 alkaviin oppilaitos- ja päiväkotirakennusten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin. Yhteensä verorahoituksen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 4½ %. Kuntien toimintamenojen nimellisen kasvun arvioidaan hidastuvan runsaaseen 3 prosenttiin, koska kustannusten nousu hidastuu. Menojen volyymikasvuksi arvioidaan noin prosentti ja peruspalvelujen hintatason nousuksi n. 2 %. Ansiotason nousu kuntasektorilla hidastuu 1,8 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista. Kuntatalouden henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten henkilöstömenojen arvioidaan nousevan ansiotasokehitystä seuraten vajaat 2 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 5½ % ja avustusten 5 %. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohenisi edellisvuodesta n. 400 milj. eurolla. Tilikauden tulos jää kuitenkin n. 200 milj. euroa alijäämäiseksi, eikä vuosikate riitä kattamaan poistoja. Velan määrä kasvaisi n. 1,6 mrd. eurolla v Vuonna 2014 talousnäkymien ennustetaan hieman paranevan. Kokonaistuotannon kasvun arvioidaan kuitenkin olevan vaimeaa ja veropohjien kasvavan näin ollen hitaasti. Hinta- ja kustannuskehityksen arvioidaan pysyvän maltillisena. Kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan 2 % v Laskelmaan ei sisälly oletusta kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosenttien korotuksista. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1½ %. Tähän vaikuttaa veropohjan hitaan kasvun lisäksi se, että vuoden 2013 kunnallisverokertymää lisäsivät poikkeukselliset ja kertaluontoiset tekijät. Ansiotulojen verotuksen perustemuutosten arvioidaan nettomääräisesti lisäävän kunnallisveron tuottoa n. 47 milj. eurolla, mutta peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kiinteistöveron tuottoa puolestaan kasvattaa 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla näiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1½ %. Peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuu 362 milj. euron suuruinen vähennys osana valtiontalouden sopeutustoimia. Toisaalta jäteveron tuottoa vastaavan euromääräisen lisäyksen ohjaaminen kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta lisää valtionosuuksia 70 milj. euroa v Valtionosuuksia kasvattaa myös indeksikorotus, jota ei kuiten-

7 kaan tehdä valtiontalouden säästötoimien vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Yhteensä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi ennakoidaan vain 1 %. 7 Toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3½ %. Ansiotason noususta käytetään teknistä oletusta 2,1 %. Peruspalvelujen kustannustason arvioidaan nousevan 2,1 %. Laskelmassa menojen volyymikasvu on n. 1 %, joka vastaa väestö- ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa peruspalvelujen kysynnän kasvua. Investointien arvioidaan pysyvän nimellisesti edellisen vuoden tasollaan. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 milj. eurolla, ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi runsaalla 2 mrd. eurolla. Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavan synkät Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua selvästi nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät puolestaan valtionosuuksien kasvua. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 3 % vuodessa. Kuntien keskinäiset erot verotulokehityksessä ovat kuitenkin suuret. Valtionosuudet on sisällytetty laskelmaan valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen ja valtiontalouden kevään 2013 kehyspäätöksen mukaisina. Valtiontalouden päätetyt sopeutustoimet hidastavat valtionosuuksien kasvua tarkastelujaksolla. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan vuosina keskimäärin 2½ % vuodessa Toimintamenot kasvavat laskelmassa keskimäärin 3½ %. Niiden volyymikasvuksi arvioidaan noin yksi prosentti, mikä vastaa väestön määrän ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaa palvelutarpeen arvioitua lisäystä. Kuntien kustannustason nousuennuste perustuu puolestaan valtiovarainministeriön kokonaistaloudellisen ennusteen mukaisiin hinta- ja kustannuskehitystä koskeviin laskentaoletuksiin. Valtion toimenpiteisiin sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että vähentäviä toimenpiteitä. Yhteenlaskettuna niiden ei arvioida koko kuntatalouden tasolla juuri vaikuttavan kuntatalouden menotasoon tarkasteluajanjaksolla. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla, ja laskennallisen väestötekijöistä johdetun palvelutarpeen kasvun oletetaan toteutuvan palvelujen oston kautta. Investointien on laskelmassa oletettu pysyvän viimeisimmän toteutumavuoden tasolla. Kuntasektorin investointipaineet ovat suuret, mutta toisaalta tiukkeneva kuntatalous rajoittaa investointeja. Edellä kuvatuilla oletuksilla kuntatalouden vuosikate heikkenisi vuosi vuodelta, ja kuntatalouden alijäämäisyys olisi pysyvää. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä kasvattaa kokonaisuudessaan kuntien lainakantaa, joten edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden velka kasvaisi keskimäärin n. 2,5 mrd. eurolla vuosittain. Kuntatalouden bruttovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi lähes 12 prosenttiin tarkasteluajanjakson lopussa. Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin Vuonna 2011 alkanut kuntien tulorahoituksen määrää osoittavan vuosikatteen lasku pysähtyy ja vuosikate kohentuu hieman vuosina 2013 ja 2014 valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallintoosaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Ennakointimallissa ei ole mukana kuntayhtymiä. Malli sisältää oletuksia kunnan talouden tasapainotuksesta, miltä osin sen mukainen arvio poikkeaa koko maan tasoisesta painelaskelmasta.

8 8 Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan v. 2013, ja kasvu jatkuu myös seuraavana vuonna. Lainakanta kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä, ja lainakannan kasvu on suurinta yli asukkaan kuntaryhmässä. Koko maan tasolla kasvu on lähivuosina lähellä vuoden 2012 tasoa. Vuoden 2012 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 80. Vuosina 2013 ja 2014 näitä kuntia arvioidaan olevan hieman enemmän. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille, joskin lisääntyvässä määrin vaikeuksissa ovat myös monet seutukaupungit ja maakuntakeskukset. Lainakannan kasvu on ollut erittäin voimakasta suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2012 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja 232 kunnassa. Vuosina 2013 ja 2014 näiden kuntien määrän arvioidaan kasvavan jonkin verran. Lähde: Valtion tulo- ja menoarvio 2014.

9 9 JUANKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupungin näkymät vuodelle 2017: Juankosken tavoitteena on viihtyisä ja elinvoimainen asuinalue osana Kuopion kaupunkia. Juankoski neuvottelee Kuopion kaupungin kanssa Juankosken ja Kuopion kuntaliitoksesta siten, että kuntien on tarkoitus hyväksyä kuntaliitossopimus valtuustoissaan elokuuhun 2014 mennessä. Kuntaliitoksen on tarkoitus astua voimaan Vision toteutukseen keskeisenä liittyy myös talouden tasapainottaminen. Rakennemuutoksen seurauksena Juankoski menetti muutamassa vuodessa lähes 500 työpaikkaa, josta aiheutui verotulojen merkittävä väheneminen. Kahdessakymmenessä vuodessa työpaikkojenmäärä on vähentynyt noin 800 työpaikalla (32 % työpaikoista). Juankoskella sairastavuus on erittäin korkealla tasolla ja väestön ikääntyminen jatkuu voimakkaana. Siten sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut erittäin voimakasta sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on n. 4,7 miljoonaa euroa ja menot muodostavat ¾ kunnan nettokäyttömenoista. Julkisten rakennusten kosteusongelmien vuoksi kaupunki on joutunut tekemään lähivuosina suuria investointeja mm. kouluihin ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Investoinnit olivat käytännössä pakkoinvestointeja koska rakennukset asetettiin käyttökieltoon. Tästä johtuen kaupunki velkaantui voimakkaasti. Myös kartonkitehtaan uudelleen käynnistämiseen liittyneen lainatakauksen realisoituminen nosti kaupungin lainakantaa. Työpaikkamenetysten aiheuttama tulojen voimakas aleneminen, väestön korkean sairastavuuden ja ikääntymisen aiheuttama sosiaali- ja terveysmenojen raju kasvu ja valtionosuuksien voimakas vähentäminen tuovat kaupungin taloudelle niin suuren haasteen, että kuntaliitos on alueen asukkaiden palveluiden turvaamisen kannalta kaupungille paras vaihtoehto. Peruspalvelujen turvaamisen kannalta tärkeimmät lähiaikojen investoinnit on tehty. Siten talouden tasapainottamiskeinona pyritään lähivuosina ennen kuntaliitosta investointien taso saamaan poistotasoa alemmaksi. Näin pyritään vaikuttamaan kaupungin lainamäärään. Kuntaliitosta edeltävät strategiset tavoitteet kaupunki keskittyy peruspalvelujen tarjontaan eli perus- ja lukiokoulutukseen, sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joiden järjestämisessä etsitään kustannuksia alentavia ratkaisuja hoito- ja hoivapalvelujen rakennemuutokseen pyritään etsimään uusia keinoja kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapaino-ohjelman lisäksi edellä mainittujen palvelujen nettokustannustaso pyritään pitämään kilpailukykyisenä suhteessa Pohjois-Savon kuntien keskiarvoon kaupunki toimillaan vaikuttaa maaseutuelinkeinojen säilymiseen ja pk-sektorin monipuolistumiseen kaupungin kokonaislainamäärän kasvua pyritään estämään kaikin keinoin. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää em. peruspalvelujen toimintarakenteiden voimakasta uudistamista ja resurssien vapauttamista tai karsimista kaupungin muista ei välttämättömistä toiminnoista peruspalvelujen turvaamiseksi. Kunnallisveroprosentin nosto 21,5 prosenttiin vuonna 2012 ei juuri jätä hinnoitteluvaraa tuleville vuosille. Kiinteistövero on myös vuodelle 2014 tapahtuneen yleisen kiinteistöveroprosentin noston jälkeen korkealla tasolla.

10 10 JUANKOSKEN TILANNE Yleistä Väestö Juankosken väestökehitys v sekä kehitysnäkymäarvio vuoteen Toteutunut Kehitysnäkymäarvio 2000-luvun pohjalta Tilastokeskuksen ennuste vuodelta Vuoden 2012 lopussa Juankosken kaupungin väestön määrä oli henkeä. Vuoden 2013 väestömuutosennusteen mukaan kaupungin väestömuutos on lähtenyt laskuun. Ennusteen mukaan (lokakuu 2013) väestön vähenemä on -75 vuonna Pohjois-Savon kuntien väestömuutosten ennakkotiedon mukaan tammi- lokakuussa 2013 Juankosken asukasluku oli Syntyneiden enemmyys on -39 (-32), kuntien välinen nettomuutto -33 (- 30) ja nettomaahanmuutto -3 (4). Kokonaismuutos -75 (-58) tammi lokakuuu. Vertailuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan muutos on merkittävä. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella Pohjois- Savon liitto on laskenut kaupungin väestöennustetta vuoteen 2014 saakka. Ennusteen mukaan asukasluku olisi Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja Pohjois-Savon liiton ennusteet Vuoden 2014 talousarviossa ja taloussuunnitteluvuosien arvioissa on käytetty alla olevassa taulukossa olevia asukaslukuja. Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty samoja väestöennusteita. Väestöennuste perustuu pitkän aikavälin toteutuneeseen väestöennusteeseen vuoden 2012 osalta ja vuoden 2013 osalta ennakkotietoihin, jotka aikaisempien vuosien toteuman perusteella mahdollisesti toteutuvat. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, olisi muutos arvioidun mukainen. Lokakuun 2013 toteuman perusteella on laskettu ennuste väestön määrästä talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille. Vuosi Väestö

11 11 Juankosken kaupungin ikärakenne Väkiluku yhteensä Huoltosuhde 46,7 52,5 57, , vuoden 2011 tieto Juankosken kaupungin väestöllinen huoltosuhde on Väestöllinen huoltosuhde lasten (0-14-vuotiaiden) ja vanhuuseläkeläisten (65-vuotta täyttäneiden) määrää työikäisten määrään (15-64 v.) väestöstä. %-osuus väestöstä ,2 18,7 16,5 13,6 13,2 12,8 12, ,1 65,6 63,4 63,7 63,1 62,6 61, ,6 15,7 20,1 22,7 23,7 24,5 25,6 Ikärakennetaulukko osoittaa väestön ikääntymisen. Tilastojen mukaan kaupunki on jatkuvasti maan keskimääräistä kuntaa ikääntyneempi ja huoltosuhde on sen seurauksena korkea. Tilastokeskus on laatinut vuoden 2012 väestöennusteen pohjalta ennusteen vuoden 2020 ja 2030 väestömäärästä ja kaupungin väestöllisestä huoltosuhteesta. Vuoden 2020 lopussa kaupungin väestöllinen huoltosuhde olisi ennusteen mukaan 87 ja vuonna Ennusteen mukaan kaupungin väestömäärä vähenisi huomattavasti arvioitua enemmän. Väestöllinen huoltosuhde pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä se ota huomioon työllisyyttä. Kansainvälisissä vertailuissa lapsiin luetaan yleensä 0 14-vuotiaat ja eläkeikäisiin 65 vuotta täyttäneet. Näin työikäisiä ovat vuotiaat. Suomessa kuitenkin suurin osa vuotiaista on vielä opiskelemassa ja asuu vanhempiensa kanssa, joten tässä tarkastelussa väestöllinen huoltosuhde on laskettu alle 18- ja yli 64-vuotiaiden osuutena vuotiaasta väestöstä. Väestöllisen huoltosuhteen alueittaiset ja kunnittaiset erot ovat suuria. Maakunnittain huoltosuhteet vaihtelevat tällä hetkellä Uudenmaan 54:stä Etelä-Savon 71:een. Yksittäisten kuntien väliset erot ovat tätäkin suurempia. Asukasmäärältään suurissa kunnissa huoltosuhteet ovat pääosin

12 edullisempia kuin pienissä kunnissa. Helsingissä on maan pienin huoltosuhde (46,6), ja suurin arvo on Kivijärvellä (103,7). 12 Väestöllinen huoltosuhde oli yli 100 kahdessa kunnassa vuonna 2011, eli niissä oli alle 18- vuotiaita ja yli 64-vuotiaita enemmän kuin työikäisiä. Syyt liittyvät syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla väestölliseen huoltosuhteeseen vaikuttaa keskimääräistä korkeampi hedelmällisyys, mutta muu osa maata on jo menettämässä runsaan maassamuuton takia luonnollisen väestönkasvunsa ja tulevaisuudessa tilanne vain pahenee. Etenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa, ja jo vuonna 2020 koko maan huoltosuhteen arvioidaan olevan 75 ja vuonna 2030 reilusti yli 80. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa, ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Lähde: Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 2/2012. Juankosken lapset Juankosken iäkkäät

13 Työpaikat Työvoima 13 Työllisyys ja työpaikat Työllinen työvoima Alueella asuva työllinen työvoima vv Juankoski Koillis-Savo Lähde: Työssäkäyntitilastot. Tilastokeskus. Työpaikat Työpaikat Työpaikat Juankoski Koillis-Savon seutukunta Juankosken työpaikkojen määrä on vaihdellut vuosittain, mutta selkeä notkahdus työpaikkojen määrässä tapahtui vuonna 2008 kartonkitehtaan konkurssin vuoksi. Kartonkitehtaan jatkaminen näkyy tilastossa vuoden 2011 kohdalla.

14 % 14 Työllisyys Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus, syyskuun Työllisyyskatsaus (julkaisuvapaa ). Pohjois-Savon työttömyyden nousu jatkui hieman kiihtyen syyskuun aikana. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa Pohjois-Savossa 12,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys lisääntyi 8,4 %. Koko maan tasolla työttömyys kohosi vuodessa 18,0 %. Alueellisessa tarkastelussa työttömien määrä aleni viime vuoden syyskuuhun verrattuna Suonenjoella ja nousi 19 kunnassa. Työttömyys nousi eniten Juankoskella (+60,4 %), Rautavaaralla (+38,0 %) ja Maaningalla (+34,7 %). Varkaudessa työttömien osuus on maakunnan korkein 15,7 %. Matalin työttömyysaste on edelleen Siilinjärvellä. Työttömyyskehityksessä ei ole nähtävissä loppusyksyn aikana nopeita muutoksia parempaan. Työttömyyden nousu jatkunee nykytasolla lähikuukausien aikana. Lisäksi normaali kausiluonteinen muutos nostaa työttömyyttä aina joulu-tammikuulle saakka. Lomautusten määrät pysynevät korkealla tasolla ainakin loppuvuoden ajan. Lievää positiivista käännettä ennakoi tulevien lomautusten määrän aleneminen.. Työttömyysaste % keskimäärin kk 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Juankoski 11,7 11,0 9,3 10,2 15,9 13,7 11,2 9,4 15,4 Pohjois-Savo 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 11,0 9,7 11,5 Juankosken työllisyys on heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska kartonkitehdas ei ole ollut toiminnassa koko vuonna Juankosken työttömyys laski vuonna 2012 ja se oli todellista, joskin ikärakenteen ja eläköitymisen vauhdittamaa. (Lähde: Juha Kaipiainen, Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 9/2012)

15 15 Juankosken kaupungin talous 2014 ja suunnitteluvuodet Yleistä Juankosken kaupungin taloudellinen tilanne heikkeni vuoden 2008 taloudellisen laman ja kartonkitehdas Stromsdalin konkurssin myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulot kääntyivät laskuun ja vuoden 2009 tilinpäätös oli alijäämäinen 0,825 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätös muodostui odotettua paremmaksi ollen kuitenkin alijäämäinen 0,791 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös oli ennakoitua huonompi ja alijäämää kertyi 0,814 milj. euroa, vaikka taloutta korjaavia toimenpiteitä tehtiin ja kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 0,790 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä alijäämät olivat jo 2,490 milj. euroa. Kaupunki sai vuonna 2012 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta jo kolmantena vuonna peräkkäin ja tilinpäätös vuodelta 2012 oli alijäämäinen vain reilun euroa. Juankosken kaupunki täytti vuosien 2010 ja 2011 tilinpäätösten perusteella kriisikunnalle asetetut raja-arvot. Juankosken kohdalla raja-arvot ylittyivät kaikkien kuuden kriteerin osalta, jotka ovat: negatiivinen vuosikate, korkea tuloveroprosentti, korkea lainamäärä, taseessa on kertynyttä alijäämää, matala omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus on korkea ja taseessa on kattamatonta alijäämää. Valtiovarainministeriö asetti kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaisen Juankosken kaupunkia koskevan arviointiryhmän, joka teki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain tarkoittaman selvityksen kaupungin mahdollisuuksista turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmän ehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunki on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kuopion kaupungin kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjausryhmän esityksen pohjalta talouden tasapainottamisselvityksen, jossa oli sovittu toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi kaupungin tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroon tehtiin korotuksia. Tasapainottamissopimuksessa päätetyt toimenpiteet koskevat kaikkia hallintokuntia, mutta kohdistuvat erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, jossa yhteistyökumppanina on vuoden 2012 aloittanut Kysteri- liikelaitos. Vuoden 2011 loppupuolella ja vuosien 2012 ja 2013 aikana on toteutettu niitä tasapainottamistoimenpiteet, joita ohjelman mukaan tuli tehdä. Elokuun osavuosikatsaus sekä johtoryhmän vielä syyskuussa ja lokakuussa tekemät arviot osoittavat, ettei toimintamenojen kasvua sosiaali- ja terveystoimessa ole saatu kääntymään laskuun. Tasapainottamistoimenpiteet, joiden vaikutus sosiaali- ja terveysmenojen laskun osalta olisivat merkittävät, eivät ole toteutumassa. Osavuosikatsaus elokuulta osoittaa alijäämäistä tilinpäätöstä vuodelle Määrärahaylitykset johtuvat erikoissairaanhoidon käytön lisäyksestä sekä hoiva- ja hoitopalveluiden määrärahojen ylityksistä lähinnä henkilöstömenoissa ja palvelujen ostoissa. Sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen lisäksi vuoden 2013 tulosta tulee entisestään heikentämään kaupungin maksama Premium Board Finland Oyj:n takausvastuu 3,9 milj. euroa. Kaupunki on saanut kolmena peräkkäisenä vuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ja hakenut sitä myös vuodelle Päätös avustuksen myöntämisestä annetaan joulukuun alussa ja varmistuu valtuustolle ennen vuoden 2014 talousarvion hyväksymistä. Verotulot ovat toteutuneet arvioitua parempana ja valtionosuudet arvion mukaisesti. Vuoden 2013 tilinpäätösarvio ja vuoden talousarvio 2014 osoittavat, että Juankosken taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi edellisestä vuodesta. Kaupungilla ei ole rahavaroja eikä nopeasti realisoitavaa omaisuutta, joilla olisi mahdollisuus kompensoida tulorahoituksen vajetta tai rahoittaa investointeja ja ylimääräisiä merkittävän suuria kertaluonteisia menoja. Kaupungin on kuitenkin pyrittävä jatkamaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti talouden rakenteiden korjaamista siltä osin, kuin se on kaupungin käsissä.

16 16 Kaupunginvaltuuston vahvistaman talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2014 vuosikatetavoitteeksi oli asetettu 2,498 milj. euroa. Poistojen ja poistoeron muutosten jälkeen oli arvioitu ylijäämäksi 1,098 milj. euroa. Kaupungin lainakanta arvioitiin 18,565 milj. euroksi. Kaupungin tasapainottamisohjelman mukaan alijäämät olisivat katettu vuoteen 2016 ja talous tasapainossa. Taloussuunnitelman mukaan kaupunki ei saavuta tasapainottamisohjelman mukaista tasoa eikä taloutta pystytä tasapainottamaan valtuustokaudella ilman merkittävää tulojen lisäystä. Kaupunki ei ole saanut pysäytettyä sosiaali- ja terveystoimen menokasvua eikä perusturvan tasapainottamistoimenpiteillä ole saavutettu suunniteltuja säästöjä. Kunnallis- ja kiinteistöverot on laskettu talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille valtuuston päätöksen mukaisesti. Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Juankosken investointien määrää ovat kasvattaneet suuret pakkoluonteiset investoinnit mm. tilojen epäterveellisyyden ja kosteusvaurioiden vuoksi. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti vuosina 2009 ja Investoinnit on tehty velkarahalla. Vuosina vuosikate on riittänyt vain kolmena vuotena kattamaan nettoinvestoinnit. Poistotaso on kasvanut voimakkaasta investoinnista johtuen. Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin poisto-ohjelman Poisto-ohjelmaan ei tehty muutoksia. Alijäämän kattamisvelvollisuus Alijäämän kattamisvelvollisuus syntyy, kun kunnan vuoden kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Vuoden 2012 tilinpäätös osoitti yhteensä 2,528 milj. euroa alijäämää vuosilta Vuoden 2013 tilinpäätös arvioidaan olevan noin 5,7 milj. euroa (josta 3,9 milj. euroa takausvastuu) alijäämäinen ja suunnitteluvuodet on arvioitu alijäämäiseksi n. 3,0 milj. euroa. Voimaan tulleiden säännösten (65.3 ) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lain 65.3 :ään on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Juankosken kaupunki on valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön perusteella kriisikunta. Arviointiryhmän esityksen ja valtuuston hyväksymän päätöksen mukaisesti Juankoski on aloittanut kuntaliitosselvityksen Kuopion kanssa. Hallintokunnat jatkavat valtuuston päätöksen mukaisesti taloutta tasapainottavia toimia talousarviovuonna ja suunnitteluvuosina. Kartonkitehtaan takausvastuusta johtuen talouden tasapainottaminen on kuitenkin saanut merkittävän lisähaasteen. Kaupunki ei pysty tasapainottamaan taloutta vuoteen 2016 mennessä ilman lisätuloja tai poikkeuksellisen suuria menojen leikkauksia.

17 17 Arvio alijäämän kehityksestä ja suunnitelmavuodet Alijäämät Edellisten vuosien alijäämä , , , , , ,24 Tilikauden yli-/alijäämä , , , , , ,00 Yli-/alijäämä , , , , , ,24 Asukasluku Euroa/asukas Suunnitelmavuosiin sisältyy sosiaali- ja terveystoimen menokehityksen osalta erittäin suuria epävarmuustekijöitä. Mikäli sosiaali- ja terveystoimi saa toteutettua talouden tervehdyttämissuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä, on mahdollista, että alijäämiä saadaan katettua vuoteen 2016 mennessä arvioitua enemmän. Talousarvion laadintaprosessi Vuoden 2014 talousarvion valmistelu perustuu kaupunginhallituksen antamaan valmisteluohjeeseen ja valtuustoseminaarissa poliittisten päättäjien tekemiin linjauksiin, joita tarkennettiin valtuustoryhmien puheenjohtajiston talousarvion valmistelupalavereissa ja Kaupunginvaltuusto päätti tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit ja 64. Lautakunnat ja tilitoimiston johtokunta ovat antaneet esitykset vuoden 2014 talousarvioksi. Suunnitteluvuosien tuloarviot ja määrärahat ovat vuoden 2014 tasossa. Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2014 talousarvioksi ja suunnitteluvuosien talousarvio on kaupunginhallituksen käsittelyssä ja kaupunginvaltuusto käsittelyssä viikolla 50.

18 18 Tuloslaskelmat TP 2012 TA 2013 TA 2013 Kaupunginjohtajan TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (ulkoinen) + muutos TA 2014 esitys T OIMINT AT UOT OT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , T OIMINT AKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS , Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , Tavoitteet ja tunnusluvut T oimintatulot/t oimintamenot, % 21,5 20,4 18,9 20,5 20,5 20,5 Vuosikate/Poistot, % 91,1 94,4-18,0 15,0 19,3 19,3 Vuosikate, euroa/asukas 272,33 278,47-53,12 44,75 57,81 58,41 Kertynyt yli-/alijäämä (euroa) , , Asukasmäärä vuoden lopussa Suunnitteluvuoden ovat informaatioeriä, koska tulevien vuosien verorahoitus on vielä niin paljon epävarmaa, että tarkempia laskelmia ei ole tehty. Toimintakulut eivät saisi nousta vuoden 2014 talousarvion tasosta suunnitteluvuosina.

19 19 TP 2012 TA 2013 TA 2013 Kaupunginjohtajan TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA (ulk.+sis.) + muutos TA 2014 esitys T OIMINT AT UOT OT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT , T OIMINT AKULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , Poistot ja arvonalentumiset , Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS , Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos , Varausten ja rahastojen muutokset , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,

20 20 Rahoitussuunnitelma vv TP 2012 Ta 2013 TA TA TS TS muutos TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamiset vähennykset Antolainauksen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien rahavirta osoittaa, että tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen. ja investointien omarahoitustavoite ei toteudu. Tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella tulisi toteutua ainakin viiden vuoden tarkastelujaksolla. Vuoden 2013 vuosikate on rahoitussuunnitelman mukaan negatiivinen ja yksittäinen satunnainen menoerä heikentää toiminnan ja investointien rahavirtaa. Vuosien vuosikatteet ovat vain reilun euroa positiiviset. Lainanhoitokyky on heikko ja tunnusluvut heikkenee vuoden 2012 tilinpäätöksestä.

21 21 Käyttötalous toimielimet vertailu (ulkoinen) Käyttötaloustulojen muutos TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 Muutos Muutos + muutos % Keskusvaalilautakunta , Kaupunginhallitus , ,4 Sosiaalilautakunta , ,2 Sivistyslautakunta , ,5 Tekninen lautakunta , ,3 Eriytetyt liikelaitokset , ,8 Toimintatulot yhteensä , ,9 Käyttötalousmenojen muutos TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 Muutos Muutos + muutos % Keskusvaalilautakunta , ,8 Tarkastuslautakunta , ,7 Kaupunginhallitus , ,3 Sosiaalilautakunta , ,7 Sivistyslautakunta , ,9 Tekninen lautakunta , ,0 Ympristölautakunta , ,2 Eriytetyt liikelaitokset , ,9 Toimintatulot yhteensä , ,5 Käyttätalouden nettomenojen muutos TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2014 Muutos Muutos + muutos % Keskusvaalilautakunta 9 133, ,2 Tarkastuslautakunta , ,7 Kaupunginhallitus , ,02 Sosiaalilautakunta , ,7 Sivistyslautakunta , ,1 Tekninen lautakunta , ,0 Ympristölautakunta , ,2 Eriytetyt liikelaitokset , ,3 Toimintakate yhteensä , ,4

22 22 Taloussuunnitelmavuoden 2014 vuosikatetavoite oli talouden tasapainottamisohjelmassa -26,089 milj. euroa. Edellä esitetty erittely toimielimittäin osoittaa, että toimintakate on yli 3,0 milj. euroa heikompi, kuin tasapainottamisohjelma edellytti. Tasapainon löytäminen edellytti vuosikatteen vahvistamista vuosina Laskelmat osoittavat, että tavoite ei ole toteutunut. Vuoden 2014 toimintatuotot (ulkoiset) ovat vähentyneet vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna 1,69 % (0,129 milj. euroa), kasvaneet vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 5,46 % (0,389 milj. euroa) ja kasvaneet muutettuun talousarvioon verrattuna 5,85 % (0,415 milj. euroa). Toimintamenot vuoden 2014 talousarviossa ovat kasvaneet vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna 3,27 % (1,162 milj euroa), kasvaneet vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 4,79 % (1,675 milj.euroa) ja vähentyneet muutettuun vuoden 2013 talousarvioon 0,941 milj. euroa (2,5 %). Vuoden 2014 talousarvion toimintakate heikkenee verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna 4,63 % (1,291 milj. euroa), heikkenee alkuperäiseen talousarvioon ,62 % (1,287 milj. euroa) ja paranee vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna 4,4 % (1,356 milj. euroa). Henkilöstö ja henkilöstömenot Vakituisen, sijaisten ja määräaikaisten määrä on esitetty alla olevassa taulukossa. Henkilöstömäärää vähennetään eläkepoistuman kautta niissä tehtävissä, jotka voidaan jättää täyttämättä. Kaupungin henkilöstö on pääosin opetustoimen ja sosiaalitoimen palvelutehtävässä. Jokainen vapautuvan viran täyttäminen päätetään erikseen. Henkilöstön määrä (30.11.) 2014 vakituinen sij ja määräaik. vakituinen sij ja määräaik. Vakituinen Määräaik. Työll. Sij. Yhteensä Yleishallinto Sosiaalitoimi Koulutoimi Vapaa-aikatoimi Yhdyskuntapalvelut Vesi- ja viemärilaitos Juka-tilit tilitoimisto Yhteensä Muutos marraskuu 2013-TA Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin Sopimukset astuvat voimaan , sillä nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa ensi vuoden helmikuun loppuun saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso on ja toinen jakso on Talousarvion laadinnan lähtökohta on ollut työehtosopimusten mukaisten palkkamenojen nousun huomioiminen vuonna Henkilösivukulut on budjetoitu alla olevan taulukon mukaisesti. Eläkemenoperusteisen (maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005) ja varhe-maksun (kaupunki maksaa niistä työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuella eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä) määrät on merkitty Keva:n antaman ennakkotiedon mukaisesti.

23 23 Henkilöstömenojen toteutumista seurataan talousarviovuoden aikana kuukausi- ja kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Henkilösivukulut TA 2013 TA 2014 Prosenttia palkoista Sairausvakuutusmaksu 2,12 2,15 Tapaturmavakuutusmaksu 0,8 0,7 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,1 0,1 Työttömyysvakuutusmaksu 2,9 2,9 YHTEENSÄ 5,92 5,85 Palkkaperusteinen KUEL 16,55 16,75 YHTEENSÄ 22,47 22,60 Opettajien VAEL-maksu 18,78 20,07 Euroa, kirjattu kustannuspaikoille Eläkemenoperusteinen maksu VARHE-maksu josta maatalouslomittajien osuus YHTEENSÄ Verotulot TA 2013 TA euroa Arvio Arvio Ennakonpidätykset Edellisten vuosien tilitykset Yhteensä Maksuunpanotilitys Aik. vuosien tilitykset KUNNALLISVEROT Yhteisövero Kiinteistövero Kuntaliiton arvio Korjattu Kuntaliiton arviota -609 Kirjattu verotuloksi Verotulojen ennustamisessa on käytetty apuna Kuntaliiton verotuloennusteraporttia lokakuulta. Kaupungille tilitettävien kunnallisverojen peruste on 21,5 %. Kunnallisverotilityksissä on pyritty arvioimaan kartonkitehtaan henkilöstön lomautus ja verotulojen menetys käytettävissä olevilla tiedoilla. Kiinteistöveroarvio perustuu Kuntaliiton toimittamiin ennakkolaskelmiin, joissa on huomioitu verotusarvon muutokset vuoden 2014 kiinteistöverojen tilityksissä. Kiinteistöjen verotusarvon muutoksen vaikutus kaupungin kiinteistöverotuloihin vuoden 2012 veroperusteilla oli n. 0,110 milj. euroa. Yhteisöveron tilitysennuste perustuu täysin Kuntaliiton tekemään arvioon. Yhteisöverokannan alentaminen vuodesta 2014 alkaen 20 %:iin ja muut veroperustemuutokset on kompensoitu kunnille kasvattamalla yhteisöveron jako-osuutta kuluvan vuoden 29,49 prosentista. Kuntien vuoden 2014 jakso-osuus on 35,17 %. Yhteisöveron toteutuminen edellyttää, ettei taloudessa tapahdu käännettä huonompaan.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot