KUNNANHALLITUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE Yleishallinto (tulosalue) Khall liite 1

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Khall liite 1 Yleishallinto (tulosalue) 1. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODELLE Tavoitteet 1. Tasapainoiseen kuntatalouteen-ohjelman luominen 2. Uuden palkka- ja taloushallinnon ohjelman käyttöönotto ja uusien toimintamallien luomien tehokkuuden lisäämiseksi. 3. Kuntastrategian väliarviointi 4. Valmistautuminen sote-uudistuksen ja toisen asteen koulutuksen mahdollisiin muutoksiin Toimenpiteet 1. Kunnanhallituksen hyväksymän sopeuttamisohjelman tarkistaminen ja lisä säästökohteiden esittäminen. 2. Henkilökunnalle järjestetään koulusta palkka- ja taloushallinnon ohjelman käyttöönotosta yhdessä ohjelman toimittajan CGI Suomi Oy:n kanssa. Henkilöstön ohjaus ja perehdyttäminen uusien ohjelmien käyttöönotossa. 3. Kuntastrategian läpikäyminen valtuustokauden puolivälissä, tarkastelemalla onko tavoitteet toteutuneet suunnitellusti ja mitä pitää vielä tehdä, jotta niihin päästään. 4. Sote- uudistuksen ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen vaikutusten kartoittaminen kunnan eri toimintoihin, sopimuksiin jne. 4. PERUSTELUT Kuntastrategia on vuosittaisen talousarvion ja tulevien vuosien taloussuunnitelman ohella kunnan keskeinen asiakirja, jolla kunnanvaltuusto ylimpänä toimielimenä linjaa kunnan kehittämisen suuntaviivat muuttuvassa yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä. Kuntastrategian ja talousarvion toteuttamiselle asettavat omat haasteensa mm. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, verotulojen kasvun hiipuminen, valtionosuuksien leikkaukset, työttömyyden lisääntyminen ja väestön ikääntyminen. Kuntatalouden kannalta keskeisiä epävarmuustekijöitä ovat tulopohjan heikkeneminen ja erityisesti valtionosuuksien leikkaukset sekä menojen nopeampi kasvu verrattuna tulojen kasvuun. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteita ja rahoitusta ollaan uudistamassa. Uudet lupakriteerit ja rahoitusta koskevat uudistukset voivat johtaa muutoksiin koulutuksen järjestäjäverkosssa. Uudet palkka- ja taloushallinnon ohjelmat otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Koulutuksia on vielä vuoden 2015 kevään aikana, ja niihin on varattu määrärahat. Henkilöstölle järjestetään luentotyyppisiä koulutustilaisuuksia yhdessä ohjelman toimittajan CGI:n kanssa.

2 TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT Tulosyksikkö Tulot Menot*) Netto Luottamushenkilöhallinto ja yleisjohto Keskushallinto Taloustoimi Henkilöstöhallinto Muu yleishallinto Avustukset YLEISHALLINTO *) menot sisältävät suunnitelman mukaiset poistot Täsmennetyt tavoitteet (khall ) 1. Talousarvion toteutumisen seurantaa tehostetaan, kun uuden taloushallinnon ohjelma saadaan kaikilta osin toimimaan. Huhtikuussa arvioidaan talouden tilannetta ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi joka toisessa kunnanhallituksessa esitellään sen hetkinen ennuste talouden toteumasta. Ensimmäisen kerran toteuma esitetään maaliskuun kunnanhallituksessa. 2. Uuden taloushallinnon ohjelman käyttöönotto etenee suunnitellun projektiaikataulun mukaisesti. Henkilöstön tehtävien jakoa selkeytetään ja tehtävänkuvia tarkastellaan tarpeen mukaan. Henkilöstöä koulutetaan ja opastetaan sekä palkkahallinnon että taloushallinnon ohjelmien käyttöön. Vuoden -15 aikana siirretään käyttöomaisuus uuteen järjestelmään ja päivitetään poistosuunnitelma. 3. Kuntastrategien väliarviointia organisoi kunnanjohtaja ja hallintojohtaja yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. 4. Sote-uudistuksen ja toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen vaikutuksia kartoitetaan osastoittain. Sote-uudistuksen suunnittelussa on ensisijaisesti mukana kunnanjohtaja, sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkö sekä sosiaalijohtaja. Toisen asteen rakenteellisen uudistamisen suunnittelussa on ensisijaisesti mukana kunnanjohtaja, sivistysosaston osastopäällikkö sekä lukion rehtori. Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan luottamushenkilöitä. Avustukset ovat haettavana mennessä. Avustukset jaetaan kaikille hakijoille samanaikaisesti. Avustus määrärahoja leikattiin Kunnanhallitus päättää avustuksista Voimassa olevat yhteistyösopimukset ovat seuraavat: - Halosen Museosäätiön toiminta-avustus (khall ) - Kehittämisavustuksista maksetaan Lapinlahden Veto ry:lle talouden vakauttamissopimuksen (khall ) mukaisesti lainan loppumaksu eli Kehittämispalvelut (tulosalue) Asumispalvelut Asumispalvelut tuotetaan kuntakonserniin kuuluvan Lapinlahden Kaskihovi Oy:n avulla. Yhtiöllä on kaikkiaan 450 vuokra-asuntoa (Varpaisjärvellä 109 ja 325 vuokra-asuntoa Lapinlahdella). Lisäksi yhtiö hoitaa taloushallintopalveluita (laskutus yms.) Lapinlahden kunnan omistuksessa olevista asunnoista, joita on noin 100 (palveluasunnot yms.). Näiden lisäksi asuntotoimi seuraa yleisiä asuntomarkkinoita, tekee laajaa yhteistyötä niin rakennusliikkeiden ja muiden rakennuttajien kuin myös muiden läheisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien lähikuntien asuntoviranomaiset Yhtiön tavoite ja toiminnan pääperiaate on tarjota Lapinlahdella asuville tai Lapinlahdelle töihin tuleville tarpeita vastaava asunto. Asukkaita ajatellen yhtiön tavoitteena on säilyttää asumisen hinta kohtuullisena. Kuntakonsernia koskeva päätavoite on, että yhtiö tukee kuntarakennetta, noudattaa ja edistää kunnan hyväksymää strategiaa sekä arvomaailmaa. Yhtiön toimitusjohtaja ja toimistonhoitaja ovat sivutoimisia kunnan asuntoviranomaisia. Vuosittain yhtiölle on jätetty keskimäärin vuokra-asuntohakemusta.

3 Asuntojen vuokrausaste on ollut viime vuosina lähes 100 % (jos ei oteta huomioon remontissa tai korjauksen piirissä olleita asuntoja tai vastaavan syyn vuoksi tyhjillään olevia asuntoja). Yhtiössä on meneillään perusteellinen selvitys asuntokannan pitkän aikavälin korjaustarpeista ja investoinneista. Osa vanhasta vuokra-asuntokannasta on purettu ja uutta rakennetaan. Yhtiön toimitusjohtaja on Yrjö Muona. Elinkeinotoimi Lapinlahden kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa kunnanjohtajan johdolla Viitostien Ykköstilat Oy:n kautta ja noudattaa elinkeinopolitiikassa vuonna 2013 päivitettyä elinkeinopoliittista ohjelmaa vuosille Tavoitteen painopistealueena on saavuttaa uusia työpaikkoja sellaisissa yrityksissä, joiden tuotteiden tai palveluiden loppukäyttäjät ovat kunnan alueen ulkopuolella. Viitostien Ykköstilat Oy:llä on yritystiloja 13 ja kerrosalaa noin m2. Tiloissa toimii noin 22 yritystä. Tilojen vuokrausaste on n 58 %. Yhtiön toimitusjohtajana on Olavi Nissinen. Kuopion seudun uusyrityskeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä. Muut elinkeinopalvelut tuotetaan itse. Joukkoliikenne Kunnan tukeman joukkoliikenteen tarkoituksena on tarjota kuntalaisille mahdollisuus edulliseen asiointiliikenteeseen kunnan sisällä ja työmatkaliikenteeseen Pohjois-Savon alueella. Uusi palvelutasopäätös on vahvistettu ja se on voimassa vuoden 2017 loppuun. Vuoden 2014 aikana valtio tulee muuttamaan joukkoliikenteen järjestämismalleja. Sopimuksen suunnittelutyö on kesken. Lapinlahti on kiinteästi mukana sopimuksen suunnittelutyössä. Lapinlahden kannalta on tärkeää, että myös tulevaisuudessa on käytössä seutulipun kaltaisia lipputuotteita koko kunnan alueella. Kuopion alueen seutulippuja ja Ylä-Savon seutulippuja myydään vuositasolla kutakin noin 350 kappaletta. Omakotitalonäyttely Lapinlahden Omakotitalonäyttely järjestetään Lapinlahden Alapitkällä. Projektin johtoryhmä on päätynyt viemään näyttelyhankkeen valmistelua eteenpäin ja käynnistämään näyttelytapahtuman valmistelun. Näyttelyssä esitellään 6 8 talokohdetta, joista osa esittelee tiettyä rakentamisen vaihetta. Talokohteissa voi esitellä esim. sisustuksia, piharakentamista tai energiaratkaisuja. Rakentamisvaiheessa olevassa kohteessa näyttelyvieraat voivat tutustua esimerkiksi niihin rakentamisen ratkaisuihin, jotka ovat valmiissa näyttelykohteessa näkymättömissä. Omakotitalonäyttely toteutetaan yhteistyössä Poklossi Oy:n kanssa. Projektipäällikkönä toimii maanmittausinsinööri Päivi Lamberg. 1. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUONNA 2. Asuntotoimessa kiinteistöyhtiö ylläpitää riittävän reagointikyvyn mahdollisten uusien hankkeiden käynnistämisen tarpeelle, ja omaa mm. kyvyn käynnistää hyvin nopeasti toimenpiteet, mikäli kuntaan tarvitaan uutta vuokratalokantaa esim. elinkeinotoiminnan muutosten seurauksena. 3. Kunta panostaa elinkeinojen kehittämisessä palveluyritysten toiminnan turvaamiseen ja vahvistamiseen 4. Osallistutaan uuden seutulipputuotteen kehittämiseen ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä pitämällä seutulippujen asiakashinnat käyttäjän kannalta kilpailukykyisenä. 5. Omakotitalonäyttelyn tavoitteena on Alapitkän ja sen alueen kehittäminen TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT Tulosyksikkö Tulot Menot*) Netto Asuminen Elinkeinotoimi Joukkoliikenne Kehittämishankkeet KEHITTÄMISPALVELUT *) menot sisältävät suunnitelman mukaiset poistot

4 Täsmennetyt tavoitteet (khall ) Asumispalveluissa kunta tekee tiivistä yhteistyötä Lapinlahden Kaskihovi Oy:n kanssa. Kaskihovin toimitusjohtaja Yrjö Muona kuuluu kunnan johtoryhmään. Viitostien Ykköstilojen toimitusjohtaja antaa elinkeinotilannekatsauksen kunnanhallitukselle. Joukkoliikennevastaavana toimii koulutusvastaava Kyllikki Kuokka. Kunnanhallitus on päättänyt seutulippujärjestelmää korvaavan Waltti-järjestelmän hinnoittelusta kokouksessaan Kehittämishankkeet tulosyksikössä on varattu tuloarviot ja määrärahat Alapitkän Omakotitalonäyttelyyn. Omakotitalonäyttely toteutetaan projektin johtoryhmän esittämällä tavalla. Työllistäminen (tulosalue) 1. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODELLE Tavoitteet 1. Kunnan työllistämistoimet kohdistetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömien (yli 300 pv) ja nuorten työllistämiseen. 2. Nuorille tarjotaan kesätyöpaikka määrärahojen puitteissa. Toimenpiteet 1. Pitkäaikaistyöttömät palkataan palkkatuella kunnan eri yksiköihin. Työllistämispaikkoina ovat mm. liikuntalaitos, kunnanviraston kahvio. 2. Nuorten kesätyöllistäminen hoidetaan yhteistyössä 4H-yhdistysten kanssa. Määrärahojen leikkauksesta johtuen kesätyöllistämisen ehdot määritellään uudelleen. 4. PERUSTELUT Kunnan työttömyysaste oli 13,2. Kunnassa oli samana ajankohtana 592 työtöntä, joista 60 oli alle 25-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömiä oli 180 henkilöä. Maan hallitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatun työvoiman palvelukeskusten toimintamallin lakisääteistämistä ja valtakunnallistamista. Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen , minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Työllisyysasteen nostamiseksi, työurien pidentämiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi työttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työpaikkansa menettävä työntekijä löytää nopeasti uutta työtä tai työllistyy muulla tavoin ja estetään työttömyyden pitkittyminen. Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmassa on sovittu, että kukin kunta tarjoaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteellisesti työmahdollisuuksia nuorille, joiden työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla on haastavaa (työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, harjoittelupaikat). Kunta tarjoaa nuorille ja pitkäaikaistyöttömille palkkatuettuja töitä heidän työllistymissuunnitelmansa mukaisesti yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja työllistämiseen liittyvien hankkeiden kanssa työllistämiseen varattujen määrärahojen antamissa raameissa. Nuorten kesätyöllistäminen toteutetaan yhteistyössä 4h-yhdistysten kanssa. Kesätyöllistämiseen varattuja määrärahoja on vähennetty vuodesta -14. Määräraha vähennystä pyritään kompensoimaan erilaisilla työllistämisen yhteistyömuodoilla.

5 Kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten yhteiskuntatakuun organisointi on sosiaalitoimen tehtävä. Sosiaalitoimen talousarvioon on varattu määräraha kuntouttavan työtoiminnan ja nuorten yhteiskuntatakuun organisoinnista vastaavan henkilön palkkaamiseen. TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT Tulosyksikkö Tulot Menot Netto Työllistäminen TYÖLLISTÄMINEN Täsmennetyt tavoitteet (khall ) Talouden sopeuttamiseksi nuorten kesätyöllistämiseen tarkoitettuja määrärahoja on leikattu noin Aikaisempina vuosina kaikki kesätyötä hakeneet nuoret on työllistetty yhdessä 4H-yhdityksen kanssa. Viime kesänä tehtiin kuntaan 119 kesätyösopimusta ja 4H-yhditystyksille (Lapinlahti ja Varpaisjärvi) välitettiin 81 nuorten kesätyöhakemuksia. Koska avustusmäärärahaa on leikattu, nuorten kesätyöllistämisen ehdot täytyy määritellä uudelleen. Kunnanhallitus linjaa kesätyöllistämisen periaatteet maaliskuun kokouksessa. Projektit (tulosalue) Projektit-tulosalueelle sisältyvät erillisrahoitteiset projektit, joiden määrärahat eivät sisälly jonkun toisen osaston talousarvioon. Tällaisia projekteja vuonna 2015 ovat mm. Liikenneturvallisuussuunnitelma, Maakunnallinen markkinointiohjelma ja Nuoret Duuniin. Maakunnallista markkinointiohjelma hanketta hallinnoi Kuopion kaupunki ja Lapinlahden maksuosuus on Hankkeen tavoitteena on löytää maakunnan aito identiteetti ja pukea se viestinnällisesti vetovoimaiseen asuun lähtien alueiden omaleimaisuudesta. Lisäksi tässä on Ylä-Savon Veturin maksuosuus ja varaus Ylä-Savon kehittämiseen varattuun seuturahaan Tuupataan hanke aloitti toimintansa Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto on kolme (3) vuotta ajalla Hankkeen rahoittajina ovat Lapinlahden kunta ja Pohjois-Savon ELY-keskus, vuodelle 2015 tulee hakea työllisyyspoliittista avustusta ELY-keskukselta erikseen. Jatkosuunnitelmat vuodelle 2016 pitää tehdä hyvissä ajoin 2015 vuoden aikana. Jos jatkotoimintaa ei tule, hankkeen päättämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja työntekijöiden lomiin pitää varata aikaa loppuvuodesta. Samoin tulee huomioida, että vuoden 2015 viimeinen maksatushakemus pitää toimittaa ELY-keskukselle. Hankepäällikkö Tiina Juutinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Työnohjaaja Minna Riikonen nimitettiin hankepäälliköksi ja työnohjaajaksi palkattiin 1.8 alkaen Eeva Leinonen Tuupataan hankkeen kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät työnhakijat. Lisäksi hankkeessa keskitytään nuorehkoihin työttömiin työnhakijoihin, joiden työttömyyden katkaisemiseksi TE-toimisto on palvelutarvearvioinnin yhteydessä todennut vahvemman tuen tarpeen. Kohderyhmään sisällytetään myös niitä vaikeasti työllistyviä työnhakijoita, joille hankkeen toiminnasta nähdään olevan selkeää hyötyä. Kaikille hankkeen kohderyhmäläisille yhteinen tekijä on näkymä työmarkkinoille, joko hyödyntämällä työmarkkinatoimenpiteitä, työllistymällä suoraan avoimille työmarkkinoille tai koulutuksen kautta. Taulukko 1. Hankkeen kohderyhmäjaottelu ja prosenttiosuudet Kohderyhmä suunniteltu %-osuus hankkeeseen ohjattavista Vaikeasti työllistyvät ja muut pitkäaikaistyöttömät 51 % nuorehkot työnhakijat 49 % yhteensä 100 %

6 Hankkeen määrällisenä tavoitteena on ottaa hankkeeseen 100 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tavoitteena on, että vuositasolla hankkeessa on mukana henkilöä. Mikäli hankkeeseen ohjatut pääsevät nopeasti työhön tai koulutukseen, otetaan hankkeeseen tavoiteasettelua enemmän asiakkaita. Hankkeessa mukana olevista henkilöistä 30 %, eli yhteensä 30 henkilöä pyritään joko työllistämään avoimille työmarkkinoille, ohjaamaan ammattiin valmistaviin tai osa- ja täydennyskoulutuksiin tai kehittämään työelämä/työnhakutaitoja. Tämän hetkisen heikon taloustilanteen aikana koulutuksiin osallistuvien osuus on suurempi kuin työelämään päässeiden. Tavoitteena on saada aikaan pysyvämpiä ratkaisuja. Taulukko 2. Hankkeen tavoitemäärittely ja prosenttiosuudet Tavoite työelämätavoite 50 % koulutustavoite 40 % työelämä/työnhakutaitojen kehittämisen tavoite 10 % yhteensä 100 % %-osuus kokonaistavoitteesta (30 hlöä) Tuupataan hankkeella tähdätään alueellisen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen muun muassa ohjaamalla asiakkaita koulutuksiin, jonka jälkeen työllistyminen mahdollistuu. Hankkeen työvälineenä käytetään ns. yksilöohjausta, jonka tulee olla tavoitteellista. Lähtökohtana on asiakkaan oma halu yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa suunnitella ja määrittää omaa uratavoitettaan. Hankkeen tavoitteena on kyetä tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiakkaan tuen tarve (varhainen puuttuminen/ennalta ehkäisevä työ), etteivät ongelmat pääsisi syvenemään. Syrjäytyminen työmarkkinoilta heikentää elämänlaatua ja mikäli työttömyys ajoittuu työuran alkuun, se vaikeuttaa olennaisesti myöhempää työllistymistä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Hankkeen asiakaslähtöisen työskentelytavan tavoitteena on löytää henkilökohtaisia voimavaroja, taitoja ja kykyjä, kehittää, tukea ja tehostaa ammatillista osaamista ja löytää ratkaisu työttömyyden katkaisemiseksi. Näihin tavoitteisiin voidaan päästä tunnistamalla ne kynnyskysymykset, jotka ovat johtaneet pitkittyneeseen työttömyyteen ja kannustamalla kohti muutosta. Tuupataan hankeen toiminta tukeutuu seinättömän työpajatoiminnan malliin. Asiakkaille etsitään suunnitelmien mukaista työkokeilu- ja palkkatukipaikkaa kunnan eri osastoilta tai alueen yrityksissä ja yhdistyksistä eikä työpajalta. Tässä mallissa korostuu työnohjaajan, työpaikkaohjaajan ja asiakkaan välinen saumaton yhteistyö, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Erityisesti työnohjaajanrooli muuttuu vähitellen valmennusjakson aikana valmentautujan ja työpaikkaohjaajan lähes päivittäisestä tuesta kausittaiseksi tueksi. Työkokeilun päättyessä pidetään yhteinen palautekeskustelu. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu kattava yksilöohjaus kaikissa työ- ja opiskeluun liittyvissä tehtävissä (sopimukset, haastattelut, hakemukset). Työllistämishankkeen arvioidut kokonaiskustannukset vuonna 2015 ovat ,00 euroa. ELY-keskus noudattaa Valtioneuvoston asetusta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, jonka mukaan työllisyyspoliittista avustusta ei voida käyttää mm. vuokrakustannuksiin eikä irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin. Tästä syystä avustuksen määrä hankkeen kokonaiskustannuksista ei ole 50 %. Avustukseen oikeuttavat kustannukset ovat yhteensä ,00, josta avustuksen osuus on ,00. Kunnan nettokustannus on ,00. TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT Tulosyksikkö Tulot Menot Netto Projektit PROJEKTIT Täsmennetyt tavoitteet (khall ) Neuvotteluissa Ylä-Savon aluekehitysrahan hallinnoinnista on päädytty siihen, että jatkossa aluekehitysrahaa hallinnoin YSAO:n yhteyteen perustettava toimielin. Kuntakohtaiset päätökset tehdään kevään -15 aikana. Ylä-Savon Kehitys Oy:n jäljelle jäävä seuturaha siirretään ko. toiminnan käyttöön. Koska

7 uusi toiminto käynnistyy vasta vuoden -15 aikana, niin on mahdollista, että kaikkea toimintaan varattua rahaa ei tarvita. Toisaalta tässä tilanteessa tulee kuntakohtaisesti huolehtia siitä, että alueen kehityksen kannalta merkittävät hankkeet saavat rahoituksen. Näin ollen alkuvuodesta ko. rahaa voi olla tarkoituksenmukaista käyttää suoraan kuntakohtaisesti tällaisiin hankkeisiin. Ylä-Savon aluekehitysrahasta (entinen seuturaha) varataan ,00 Rautainen Savo palveluiden kuntaosuuteen. Liikuntapalvelut (tulosalue) 1. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODELLE Tavoitteet 1. Kunta tukee avustuksilla seuroja, yhteisöjä ja harrastusryhmiä. 2. Liikuntapaikkojen hoidosta vastaa pääsääntöisesti liikuntalaitos, mutta myös ostopalveluja käytetään. 3. Liikuntalaitos osallistuu merkittävien tapahtumien järjestämiseen. Liikuntalaitos järjestää liikunnallista päiväleiri - ja uimakoulutoimintaa. 4. Osana liikuntalaitoksen toimintaa järjestetään lasten aamu- ja liikunnallista iltapäivätoimintaa eri kouluilla kustannustehokkaasti. Toimenpiteet 1. Seurojen, yhteisöjen ja harrastusryhmien toiminnan tukemiseen varataan määräraha vuoden 2015 talousarvioon. Kunnanhallitus päättä avustuksien jakamisesta talvella Liikuntapaikkojen hoidosta vastaa pääsääntöisesti liikuntalaitoksen henkilökunta. Kunnossapito hoidetaan kunnan kalustolla. Hiihtolatujen talvikunnossapito hoidetaan jatkossa liikuntalaitoksen omana työnä. Ulkopuolista urakoitsijaa käytetään mm. jääalueiden hoidossa tarvittaessa. Kelkkareittien talvikunnossapitoa varten on muodostettu Iisalmen, Sonkajärven ja Lapinlahden kuntien kesken hoitopooli: Lapinlahti hoitaa omana työnään ylläpidon, josta se laskuttaa hoitopoolin muita jäseniä. 3. Selvitetään moottorikelkkareitin muuttaminen maksulliseksi. 4. Liikuntalaitos osallistuu mm. Savo Games, Kallen Kisojen, Maakuntaviestit, Paulintaival ja Varpaisjärven Yömaraton tapahtumien järjestelyihin. Uimakoulutoimintaa järjestetään kesällä eri kylien uimarannoilla. Päiväleiriä järjestetään Varpaisjärven ja Lapinlahden kylällä. 5. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Lapinlahden kirkonkylällä, Nerkoolla, Alapitkällä, Martikkalassa, Varpaisjärvellä ja Paloisten koululla. Kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa omana toimintana 5 h/koulupäivä, kun lain mukainen minimivelvoite on 3 h/koulupäivä. Kustannustehokkuuden parantamiseksi AP/IP-kerhot rajataan vain 1-2 vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen oppilaille alkaen. 4.PERUSTELUT Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Kunta on kuntastrategian mukaan kulttuuri- ja liikuntapitäjä. Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Perusopetuslain mukaan toimintaa tulee tarjota 1-2 vuosiluokan oppilaille sekä erityisen tuen piirissä oleville lapsille. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Kunta tarjoaa aamu- ja iltapäivätoimintaa 760 tuntia. Tähän asti AP/IP-toimintaa on järjestetty kaikille alakoulun lapsille alkaen toimintaa rajataan niin, että siihen saa osallistua vain perusopetuslain mukaiset oppilaat. Tämä mahdollistaa yhden työntekijän vähentämisen AP/IP-toiminnasta.

8 Liikuntalaitos käyttää apunaan työllistämisvaroin palkattuja henkilöitä. Siksi on tärkeää, että liikuntalaitoksella on mahdollisuus palkata vähintään sama määrä henkilöstöä työllistämisvaroin kuin edellisenä vuonna. Liikuntavälineitä hankitaan tarpeen mukaan talousarviomäärärahojen puitteissa. Liikuntavälineet ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Liikuntalaitoksen investointitarpeet (Varpaisjärven jääkiekkokaukalon laidat, Monarin kuntosalin laitehankinnat) pyritään toteuttamaan kuntaan mahdollisesti saatavan satunnaisen lahjoituksen turvin. Talousarvion käyttötalousosassa näihin toimenpiteisiin ei ole varauduttu. TULOARVIOT JA MÄÄRÄRAHAT Tulosyksikkö Tulot Menot*) Netto Liikuntalaitos Liikunta-avustukset LIIKUNTALAITOS *) menot sisältävät suunnitelman mukaiset poistot Täsmennetyt tavoitteet (khall ) AP/IP-toiminnan rajaaminen perusopetuslain mukaisesti. Tämä mahdollistaa yhden AP/IP-ohjaajan vähentämisen alkaen. Rajaaminen vähentää AP/IP-toiminnassa olevien lasten määrää, mikä aiheuttaa maksutuottojen vähentymistä. Nettosäästö tästä toimenpiteestä ajalla on noin Pohjois-Savon Ely-keskus on myöntänyt vuodelle 2015 kunnalle valtionavustuksen käytettäväksi liikunnalliseen päiväleiriin. Avustus on kirjattu Iltapäiväkerhon tulosyksikölle, jonne kirjataan myös hankkeesta aiheutuvat kulut. Talouden tasapainottamistoimenpiteenä liikunta-avustuksia on leikattu Talousarviossa näihin avustuksiin on varattu Liikunta-avustuksista maksetaan korvaus jäähallin (khall ) käytöstä koululiikunnan ja kerhojen liikuntaan arkisin ennen klo sekä yleisluisteluvuorojen korvaus Lapinlahden Jäähalli Oy:lle. Summa on /v. Valtuuston talousarviopäätöksen mukaan moottorikelkkareittien kunnostaminen puolitetaan. Valtuusto leikkasi tästä syystä liikuntalaitoksen määrärahoja Moottorikelkkareitin kunnostamisen tasoa ei ole kuitenkaan mahdollista laskea. Lapinlahden kunta on ns. hoitopoolin isäntäkunta. Muut kunnat hoitopoolissa ovat Iisalmi ja Sonkajärvi. Hoitopoolin kuntien kesken solmitaan kunkin kauden aluksi hoitosopimus, jossa määritellään reitin hoidon taso. Tätä sopimusta ei ole mahdollista muuttaa yksipuolisesti. Lisäksi maastoliikennelain 20 :n mukaan reitin pitäjän on huolehdittava siitä, että reitti on ajettavassa kunnossa. Mikäli reitin pitäjä laiminlyö tämän velvoitteensa niin se on vastuussa siitä, jos reitillä sattuu vahinko. Tämän talven sääolosuhteet ovat olleet haastavat reitin ylläpidon kannalta. Vuoden alussa puihin kertyi tykkylunta, joka kaatoi puita reitille. Ely-keskus on talven aikana huomauttanut Lapinlahden kuntaa reitin kunnostamisesta. Näin ollen on mahdotonta, että reitin ylläpitoa heikennettäisiin. Kunnanhallituksen tulee tehdä asiasta valtuustolle talousarviomuutos esitys. Talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin kaksi ponsiesitystä. Näissä kunnanhallitus velvoitettiin selvittämään liikuntapaikkojen maksullisuutta sekä moottorikelkkareitin muuttamista maksulliseksi. Kunnanhallitus ottaa näihin asioihin kantaa ennen kuin vuoden -16 talousarviovalmistelu aloitetaan.