Mahdollisuuksien Metropolia Osaaminen esiin yhdessä kirjoittamalla Työelämässä tarvitaan eri alojen välistä ymmärrystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mahdollisuuksien Metropolia Osaaminen esiin yhdessä kirjoittamalla Työelämässä tarvitaan eri alojen välistä ymmärrystä"

Transkriptio

1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Asiakaslehti kevät 2008 Mahdollisuuksien Metropolia Osaaminen esiin yhdessä kirjoittamalla Työelämässä tarvitaan eri alojen välistä ymmärrystä

2 Kevät 2008 Teema: Stadiasta Metropoliaan Mari Hohtari, kuvankäsittely Rhinoceros Oy 4 Tämä on Stadian asiakaslehden viimeinen numero. Syksyllä ilmestyy Metropolia Ammattikorkeakoulun uusi asiakaslehti. 3 Vahanen yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen korostaa rakentamisen yhteiskunnallista merkitystä. Sivu 14 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Asiakaslehti Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Julkaisija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Bulevardi 31 (käyntiosoite), Hki 18 PL 4000, Helsingin kaupunki puh. (09) , Päätoimittaja Juha-Pekka Liljander Toimituspäällikkö Liisa Salo, puh. (09) Toimitusneuvosto Päivi Hellén, Kristiina Ilmanen, Piia Lievetmursu, Juha-Pekka Liljander, Juha Lindfors, Heidi Martin, Pekka Peltola, Liisa Salo, Pia Strandman, Tuija Strandén- Mahlamäki ja Aino Vuorijärvi Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kirjapaino Painotalo Miktor Oy, Helsinki 2008 ISSN Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Pääkirjoitus: Tulos tarvitsee aina tekijänsä myös muutoksessa Stadialaisia: Taloushallinto on tarjonnut Seija Räisäselle näköalapaikan Stadian rakentamiseen: Uutta syntyy vain ihmisten yhteistyöllä Osaaminen esiin yhdessä kirjoittamalla Stadialainen näkemys oppimisesta syntyi monialaisena yhteistyönä Suuhygienistiopiskelija Saila Pakarinen: Opiskelijat toivovat monialaisuuden hyödyntämistä Metropoliassa Vetyenergia kiehtoo konetekniikan opiskelijaa Risto Vahanen: Työelämässä tarvitaan myös eri alojen välistä ymmärrystä Toisen polven insinööritoimiston vetäjä Kolumni: Organisaatiomuutosten myllerryksessä Mene, näe, koe! Kulttuuriala aktiivinen kansainvälisessä toiminnassa Gallup: Mahdollisuuksien Metropolia Hakuaika Metropoliaan on käynnistynyt Stadian julkaisuja Pikku uutisia: Esitys- ja teatteritekniikan koulutus alkaa syksyllä Metropoliassa Stadian ensimmäiset geronomit valmistuivat Verkosta virtaa aikuisopiskeluun Stadian William Suvanne Quartet esiintyy keväällä Ranskassa Industrial managemet -ohjelman opiskelijat Aasiassa English Summary: Understanding required between different sectors of the labour market Stadia s fi rst Geriatric Care graduates Live Performance Technology training to begin at Metropolia in autumn Ten English-language degree programmes in Metropolia Strada in memoriam Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 4 Aki Kareinen opiskelee Stadiassa neljättä vuotta konetekniikkaa. Sivu Stadian pedagoginen strategia syntyi monialaisena yhteistyönä. Sivu 7. Strada 2

3 Y Tulos tarvitsee aina tekijänsä myös muutoksessa hteiskunta ympärillämme muuttuu ja monimutkaistuu kiihtyvällä vauhdilla sen mukana muuttuu myös työelämä. Muutoksessa tieto ja osaaminen vanhenevat aikaisempaa merkittävästi nopeammin. Edistääkseen ammatillista kasvuaan ammattiensa osaajat tarvitsevat uudenlaisia valmiuksia selviytyä ja pärjätä uusiutuvaa asiantuntemusta edellyttävässä työelämässä. Tarvitaan uudenlaisia tapoja oppia, osata ja ennen kaikkea osaamisen luovaa yhdistämistä. Tiedon ja osaamisen elinkaaren lyheneminen merkitsee lisäksi sitä, että osaamista on tuotettava yhä lähempänä osaamisen ja tiedon tarvitsijaa: siis välittömässä vuorovaikutuksessa työ- ja elinkeinoelämän kanssa. orkeakoulutkaan eivät ole pysähtyneet paikoilleen ei myöskään Stadia. Sen vähän yli kymmenvuotinen taipale on ollut jatkuvan kehittämisen ja muutoksen historiaa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa. Toimintoja organisoitaessa on tavoiteltu nimenomaan joustavuutta suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan: on haettu herkkyyttä reagoida korkeakoulun toimintaympäristöstä tuleviin muutossignaaleihin. Samalla koulutusalojen välisiä raja-aitoja on pyritty madaltamaan ja luomaan näin edellytykset asiantuntemuksen ja osaamisen innovatiiviselle yhdistämiselle. Tämä on tärkeää, sillä eiväthän työelämän kehittämishaasteetkaan noudattele perinteisiä koulutusalarajoja. Reagointiherkäksi kehittynyt organisaatio pystyy vastaamaan myös korkeakoulujärjestelmän valtakunnallisiin kehittämishaasteisiin. Tätä alttiutta tarvitaan nyt, kun Stadia ja Evtek-ammattikorkeakoulu ovat yhdistymässä Suomen suurimmaksi ammattikorkeakouluksi, Metropoliaksi. Kyse on valtakunnallisesti merkittävästä tapauksesta, edellyttäähän tehokas ja toimiva korkeakouluverkosto tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Ikäluokat pienenevät ja maailmanlaajuinen kilpailu koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla kovenee; siksi korkeakoulutustakin kootaan tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi yksiköiden profi ileja terävöittäen ja niiden rooleja räätälöiden. Valtakunnallisen merkityksensä lisäksi Stadian ja Evtekin toimintojen yhdistämisellä on aivan erityinen merkitys pääkaupunkiseudulle. Liioittelematta hanketta voidaan nimittää pääkaupunkiseudun kuntien tiivistyvän yhteistyön symboliksi. Onhan Metropolia pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti omistama osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu. Kokonsa ja osaamiskapasiteettinsa puolesta Metropolialla on loistavat mahdollisuudet vastata pääkaupunkiseudun kehittämishaasteisiin. Osaamisen uudenlaisena keskittymänä Metropolia avaa alueen työelämäyhteistyölle avaran mahdollisuuksien maailman. K *** Strada 3 P *** otentiaali ei kuitenkaan realisoidu itsestään. Organisaatioita ja rakenteita muuttamalla ei automaattisesti tehdä tulosta ja laatua. Tulos tarvitsee aina tekijänsä. Onnistuminen muutostilanteessa riippuu viime kädessä henkilöstön motivaatiosta ja jaksamisesta. Muutos on nykyisyyden ainoa pysyvä olotila ja siihen liittyvä epävarmuus on työyhteisölle suuri haaste. Epävarmuutta ja levottomuutta voidaan välttää ja vähentää henkilöstöä osallistamalla: hyödyntämällä heidän osaamistaan ja näkemyksiään kehitystyössä. Erityisen tärkeää tämä on korkeakoulun kaltaisessa asiantuntijayhteisössä, jonka jäsenet ovat oman työnsä kehittämisen ja organisoinnin kiistattomia asiantuntijoita. Metropolian valmistelutyössä henkilöstöllä on riittänyt kiitettävästi intoa ja annettavaa. Osallistamalla asiantuntijat ammattikorkeakoulun perustoimintojen opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön laatu on mahdollista turvata myös mittavassa muutostilanteessa. Avoimen ilmapiirin vallitessa osaajien energia kohdistuu oikeisiin asioihin ei organisatoriseen säätämiseen sinänsä. Näin myös korkeakoulun yhteys toimintaympäristöönsä ja herkkyys sen muutoksille säilyy. Juha-Pekka Liljander, va. rehtori Mari Hohtari, Rhinoceros Oy

4 Stadialaisia Taloushallinto on tarjonnut Seija Räisäselle näköalapaikan Uutta syntyy vain ihmisten S eija Räisäselle Stadian päärakennus Bulevardi 31:ssä on ollut paljon enemmän kuin kello kahdeksasta neljään työpaikka. Hän tuntee niin talon, sen ihmiset kuin talousasiatkin jo 24 vuoden ajalta. Parhaimpina aikoina hän vietti siellä niin paljon aikaansa, että kotijoukot ehdottivat patjan hankkimista työhuoneeseen. Nyt Stadian pitkäaikaisella johtavalla talouspäälliköllä on hieman haikea olo. Kovaan työntekoon tottunut nainen on hiljentänyt työtahtiaan siirryttyään osa-aikaiselle eläkkeelle ja tämän myötä vuoden alusta controllerin tehtäviin Olen aina pitänyt työnteosta. Kun reilut kymmenen vuotta sitten näin, että ammattikorkeakoulu tulee myös Suomeen, halusin olla mukana rakentamassa ja kehittämässä sitä. Tosin en silloin arvannut, kuinka paljon työtä ja kaikkea muuta se toisi mukanaan. Katsoessaan taaksepäin Stadian rakentamisen vaiheita Räisänen toteaa olevansa kiitollinen, että on saanut olla mukana. Olen oppinut valtavasti, vaikka vastoinkäymisiäkin on ollut. Toisaalta koen, että asiantuntemustani on kuunneltu. Stadialaisia Historiaa ei tule unohtaa Räisäselle Stadia on alusta lähtien tarkoittanut koko ammattikorkeakoulua, vaikka hän siirtyikin siihen silloin teknillisen oppilaitoksen talouspäällikön tehtävistä ja tunsi parhaiten tekniikan alan asiat. Uuden ammattikorkeakoulun rakentamisessa reilu kymmenen vuotta osoittautui lyhyeksi ajaksi. Räisäsen mukaan Stadiasta ei vielä täysin ehditty rakentaa tekniikan ja liikenteen, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurialojen yhtenäistä ammattikorkeakoulua, vaikka hyvän matkaa eteenpäin mentiinkin. Tässä Metropoliassa riittää vielä haastetta Stadian ja Evtekin yhdistyessä, kun koulutusohjelmien ja koulutusalojen määrä lisääntyy. Toivon, että Metropoliaan viedään molemmista ammattikorkeakouluista jo kokeillut hyvät asiat kuten tiimityöskentely, eri henkilöstöryhmien, koululutusohjelmien, eri toimintojen ja opiskelijoiden sekä eri alojen tuntemuksen lisääminen yhteisillä foorumeilla, pyrkimys avoimuuteen ja se, että kaikki ovat halutessaan voineet sanoa mielipiteensä aika vapaasti asioiden valmisteluvaiheessa. En unohtaisi historiaamme, vaan ottaisin kokemuksistamme hyvät puolet mukaan, sillä meille on kertynyt paljon kokemusta yhtenäisen korkeakoulun rakentamisesta. Samoja virheitä ei tarvitsisi tehdä uudestaan. Lisäksi Räisänen sanoo toivovansa, että Metropoliassa asioille osatakaan määritellä tärkeysjärjestys, sillä kaikkia asioita ja kehittämistä ei voi tehdä yhtä aikaa. Aimo Virtanen Strada 4

5 Stadian rakentamiseen: yhteistyöllä Stadialaisia palstalla haastatellaan Helsingin ammattikorkeakoulussa työskenteleviä, opiskelevia ja sieltä valmistuneita ihmisiä. Haastattelussa Stadian pitkäaikainen johtava talouspäällikkö Seija Räisänen. Stadialaisia 1 Seija Räisäsen työhuone sijaitsee Stadian päärakennuksen kolmannessa kerroksessa. Työhuone on vuosien varrella vaihtunut useasti, mutta nyt se on jälleen samassa paikassa, jossa hän aloitti vuonna 1984 silloisen Helsingin teknillisen oppilaitoksen talouspäällikkönä. >>> Strada 5

6 >>> Turha byrokratia kannattaa karsia pois mutta niin, että suuren ammattikorkeakoulun asioiden hoidossa kuitenkin säilyy sopiva järjestys. Räisänen on vuosien varrella nähnyt Stadiassa monta organisaatiomuutosta, joista Stadian ja Evtekin yhdistyminen on viimeisin. Hänellä on selvä käsitys: Mitään uutta ei synny muusta kuin ihmisten yhteistyöstä. On ihan sama minkälainen organisaatio meillä on, jos ihmisillä on yhteiset päämäärät, joihin he sitoutuvat. Silloin asiat onnistuvat. Jos sen sijaan on eri näkemyksiä ja pitää katsoa papereista, että kuka päättää ja mitä tehdään, niin silloin tulos ei voi olla hyvä. Kaikkien asiantuntijuutta on tarvittu Varsinkin ammattikorkeakoulun rakentamisen alkuajat olivat Räisäsen mukaan haastavia. Helsingin ammattikorkeakoulun kokeilu alkoi Kolme vuotta myöhemmin se vakinaistettiin. Alussa piti samanaikaisesti säästää entisestä ja toisaalta piti muuttaa toimintaa ammattikorkeakoulun päämäärien mukaiseksi ja mukaan tuli uusia painopisteitä. Rahaa piti kohdentaa muun muassa opettajien koulutustason nostamiseen, kirjaston, tietotekniikan ja kansainvälisyyden kehittämiseen, Räisänen muistelee. Haastavinta talouden näkökulmasta onkin Räisäsen mukaan vuosien varrella ollut se, että ammattikorkeakouluilta on lain mukaan edellytetty uusia asioita: koulutustehtävän rinnalle on tullut tutkimus- ja kehityssekä aluekehitystehtävä. Uusien tehtävien myötä resurssit eivät kuitenkaan ole lisääntyneet. Ammattikorkeakoulut ovat eläneet myös jatkuvassa muutoksessa, ja niille asetetut tavoitteet ovat osittain tulleet ulkoa päin. Kun henkilöstöllä on samanaikaisesti ollut vahva halu tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin, mutta asioita ei ole voitu tehdä entisellä tavalla, on syntynyt ristiriitoja. Olemme jatkuvasti joutuneet miettimään, mikä on oikea tapa toimia, ja ovatko annetut resurssit kohdennettu oikein, jotta kaikki yksiköt pääsisivät mahdollisimman hyvään tulokseen. Asioita ei Räisäsen mukaan kuitenkaan ole koskaan tehty talouden ehdoilla, vaikka niinkin on väitetty, sillä taloushallinto on aina johdon tukitoimi. Talouden tehtävänä on tukea johdon kulloinkin valitsemaa strategista linjaa. Tukitoimintojen ja talousihmisten pitää kuitenkin tietää, mitä talo haluaa ja olla mukana asioissa. Yhteisen kielen ja ymmärryksen löytyminen talouden ja sisältöasioiden välillä ei ole ollut ongelmatonta. Henkilöstöä ei ole aina ollut helppo vakuuttaa taloudellisten ratkaisujen linjauksista ja perusteluista, Räisänen myöntää. Hän tunnustaa, että myös peiliin voi katsoa. Talousasioistakin pitäisi osata kertoa selkeämmin ja yksinkertaisemmin. Toisaalta hän peräänkuuluttaa korkeakouluorganisaatiossa kaikkien asiantuntijuuden kunnioittamista ja hyväksymistä. Häntä on vuosien var- Aimo Virtanen 4 Taloushallinto on Seija Räisäsen mukaan tarjonnut mielenkiintoisen näköalapaikan Stadiaan. rella harmittanut vastakkain asettelu opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä. Ammattikorkeakoulussa on matkan varrella tapahtunut niin paljon muutoksia, että kaikkien asiantuntemusta on varmasti tarvittu. Stadia on myös ollut kunnan virasto, joka on ollut sekä kaupungin että opetusministeriön ohjauksessa ammattikorkeakouluna. Näiden kahden seikan yhteensovittaminen ei aina ole ollut helppoa, ja tämä on tuonut moniin asioihin monimutkaisuutta, jota henkilöstön on joskus ollut vaikea ymmärtää. Omaa edistystä vaikea nähdä Räisänen kertoo törmänneensä Stadiassa niin monessa muussakin organisaatiossa tuttuun ilmiöön. Talon sisällä asioista keskusteltaessa on monesti tuntunut, että meillä on ollut hirveästi ongelmia. Oman talon ulkopuolella sen sijaan olemme monissa yhteyksissä saaneet kiitosta. Emme aina huomaa omaa edistystä arjen tohinassa. Kiitosta tuleekin helposti enemmän talon ulkopuolelta kuin sisältä. Pitäisi osata vähän nauttia myös siitä, mitä on saavutettu. Alkuajoista Räisäsellä on muisto, joka kuvaa sitä, mistä Stadiankin rakentamisessa lähdettiin liikkeelle. Kun toteutimme toimialoille yhteisiä kyselyjä, niin vastaukset olivat alussa yllättäviä eikä niiden pohjalta voinut rakentaa yhteistä toimintatapaa. Sosiaali- ja terveysalan vastaukset olivat usein pitkiä ja perusteellisia, tekniikka saattoi antaa vastauksensa matemaattisen kaavan muodossa ja kulttuurista sain kerran vastauksen musiikkiesityksenä, Räisänen muistelee. Kerrankin teimme kehittämispäällikön kanssa kyselyä, jonka ohjeisiin hän laittoi sosiaali- ja terveysalalta tulleena, että vastaus saa olla maksimissaan yhden A4-paperin mittainen. Minä kysyin tekniikan puolesta huolestuneena, että onhan siinä, että vastauksen pitää kuitenkin olla vähintään puolikas A4-paperia. Tätä ei ollut ja tekniikan vastauksissa ei ollutkaan aloitusta, ei perusteluja vaan pelkkä johtopäätös 1 2 virkkeen mittaisena. Tämä kuvaa mielestäni hyvin sitä, mistä olemme lähteneet. Tästä on tultu aika matka eteenpäin. E *** lokuussa Räisänen siirtyy uuden Metropolia Ammattikorkeakoulun johdon tukitehtäviin. Hänellä on nelisen työvuotta jäljellä. Kyllä tähän liittyy haikeutta, sillä olen ollut tässä sydämestäni mukana. Terveyden takia minun olisi pitänyt jäädä osa-aikaiselle jo aikaisemminkin, mutta luopuminen työstä on ollut vaikeaa. Työ on muodostunut intohimoksi, mutta nyt pitää löytää uusia intohimon kohteita ja niitä alkaa hiljalleen löytyäkin. Yleensä se mitä teen, teen sen täysillä. Liisa Salo Strada 6

7 Osaaminen esiin yhdessä kirjoittamalla Stadialainen näkemys oppimisesta syntyi monialaisena yhteistyönä Mitä osaamista ammatillisella asiantuntijalla on oltava ja miten Stadia sen takaa? Koko eurooppalaista korkeakoulujärjestelmää eheytetään laatimalla yhteismitallisia kuvauksia tutkintojen tuottamasta oppimisesta ja osaamisesta. Sama suuntaus on Stadiassa näkynyt jo vuonna 2005 laajan opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä, jolloin tutkintojen sisältämien opintokokonaisuuksien tavoitteet määriteltiin osaamispohjaisesti. Seuraavaksi tehtäväksi otettiin linjata yhteinen perusta ja suunta eri koulutusalojen moniulotteiselle pedagogiselle toiminnalle. Se päätettiin tehdä yhteisöllisesti ja osaamista jakaen yhdessä kirjoittamalla. Syntyi asiakirja, pedagoginen strategia Osaava ja yhdessä oppiva Stadia, joka kiteyttää koko Stadian opetuksessa tärkeimpinä pidetyt osa-alueet ja käytännön keinoja niiden vahvistamiseksi. S tadialaista näkemystä oppimisesta ja ohjauksesta ryhtyi kokoamaan isohko monialainen kirjoittajaryhmä syksyllä Tekstin olisi voinut tuottaa yksioikoisemminkin, esimerkiksi yhden kirjoittajan voimin, mutta työryhmä halusi kokeilla toista työtapaa: yhteiskehittelyä ja yhteisöllistä kirjoittamista. Ryhmää johti pedagoginen vararehtori Juha Lindfors, ja sen jäsenet edustivat monipuolisesti Stadian eri yksiköitä ja opiskelijoita. Tietojen keruussa ja vaihdossa tarpeen olivat yhteinen sähköinen tallennuspaikka verkossa Asiantuntijuus Oppiminen ja ohjaus Toimijaverkosto ja säännölliset kasvokkaiset tapaamiset. Palautekanavaa oli tärkeä pitää koko prosessin ajan auki. Käytössä oli myös yhteisöllisen kirjoittamisen tukea ja ohjausta vaiheessa, jossa yhteen hiottuja ajatuksia testattiin eri yksiköissä ja alettiin saattaa julkaisukuntoon suomen kielen ja viestinnän asiantuntijoiden avulla. Tässä vaiheessa tekstin tavoitteet ja rakenne kirkastuivat tavalla, joka ottaa huomioon strategian oletetun lukijakunnan, etenkin ne työelämäkumppanit, joiden kanssa ja joita varten Stadiassa työskennellään. Avoin oppimisympäristö 4 Stadian pedagogisen toiminnan ytimenä on oppiminen ja ohjaus. Strategiassa haluttiin kuvata Stadian pedagogisen toiminnan nykytila keskeisimpien osaalueiden kautta, tehdä yhteiset linjaukset niiden vahvistamiseksi ja suositella konkreettisia toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Stadia on monialainen liki 9000 opiskelijan ja noin 400 opettajan ja yliopettajan yhteisö, joka linkittyy työelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan tuhansin toiminnallisin sidoksin. Kirjoittajaryhmälle oli alusta alkaen selvää, etteivät näin ison ja monipuolisen yhteisön pedagogisen toiminnan kirjo ja kärjet mahdu yhteen ismiin tai mihinkään valmiina annettuun viitekehykseen. Sen sijaan haluttiin nimetä ja avata koko Stadian opetuksessa vahvasti vaikuttavat yhteiset alueet. Yhtä mieltä oltiin siitä, että ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen ammattikorkeakoulussa edellyttää ohjattua oppimista ja oppiminen ja ohjaus taas yhdessä sovitut tavoitteet, toimijoita ja tilanteita. Asiantuntijaksi avoimissa oppimisympäristöissä Ammattikorkeakouluopetuksessa asiantuntijuus on keskeinen käsite. Tavoitteena se sitoo stadialaisia toimijoita ja yhteistyökumppaneita monella tapaa yhteen. Opiskelijalle opiskeluaika luentoineen, tentteineen, harjoittelujaksoineen ja projektitöineen on intensiivinen pyrähdys kehityksessä asiantuntija-ammattiin, joka jatkuu työelämässä toisten ammatillisten asiantuntijoiden joukossa ja tuella. Ammattikorkeakoulun opettajan asiantuntijan rooli on haastavasti kahtalainen: hänen on hallittava hyvin oma alansa, mutta myös se, miten ammattiin tuloksellisesti opetetaan. Asiantuntijuus ei ole itsestään yllä pysyvä, staattinen tila, vaan se vaatii tieto- ja taitoperustan ja työkalujen säännöllistä huoltamista. Par- >>> Strada 7

8 >>> haiten se tapahtuu päivittämällä osaamista niissä yhteyksissä, joissa sitä käytetään: käytännön toiminnassa ja työelämän ongelmanratkaisutilanteissa, T&K-hankkeissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa... Asiantuntijuus testautuu ja kehittyy yhä myös luokkahuoneissa, harjoittelutiloissa ja laboratorioissa. Opetustaidon ylläpito vaatii kohtaamisia, vuorovaikutusta ja rohkeitakin menetelmällisiä kokeiluja. Stadiassa on yli kymmenvuotisen olemassaolon aikana luotu monia onnistuneita opetuskäytäntöjä ja pedagogisia ratkaisuja, jotka edelleen vaikuttavat haluttuun käytäntöläheisen oppimisen suuntaan. Strategiatyössä ei kuitenkaan lähdetty listaamaan onnistuneimpia pedagogisia ratkaisuja, vaan haettiin niitä perustekijöitä, joiden varassa opetuksen parhaat käytänteet elävät mahdollisimman pitkään ja hyvin. Stadialainen oppimisympäristö pyrkii olemaan tarkoituksen- ja ajanmukaisella tavalla avoin: oppimista tapahtuu myös etänä opiskellen ja teknisiä apuvälineitä hyödyntäen. Luokkahuoneen rajat avautuvat helposti muun muassa verkko-opiskelussa ja käytettäessä kirjaston alakohtaisia tutkimus- ja julkaisutietokantoja. Strategiassa kaikkia toimijoita kannustetaan entistä tiuhempaan rajojen ylitykseen sekä Stadian sisällä, eri koulutusalojen kesken, että koulutuksen ja työelämän yhteistyökohdissa meillä ja maailmalla. Toimijaverkosto jakaa vastuun tavoitteiden saavuttamisesta Asiantuntijaksi ei opita yksin, vaan koko työyhteisön toimiva vuorovaikutus ja verkostomaisesti jaettu vastuunkanto ovat sen tärkeitä perusteita. Stadiassa opiskelijan vastuu omasta oppimisestaan kasvaa opintojen edetessä. Osaamisen karttumiseen vaikuttaa ammattikorkeakoulun opettajien lisäksi muu henkilöstö kouluisännästä ja kokista opintotoimistoon ja atk-tuesta informaatikkoon. Opetustilojen ja -välineiden huolto pitää oppimisympäristöt avoimina ja mahdollistaa yhteydenpidon, joka on ajantasaisen asiantuntijaverkoston toiminnassa välttämätön. Strada 8

9 Asiantuntija osaa ja oppii eri tilanteissa Asiantuntijan erottaa ammattihenkilöstä etenkin se, että hän kykenee syvän ja laajan osaamisensa turvin liikkumaan kontekstista toiseen, työskentelemään eri tehtävissä ja ratkaisemaan ongelmia erilaissa tilanteissa. Stadian pedagogisella strateb Stadian pedagoginen strategia syntyi monialaisena yhteistyönä. Työryhmän palautetilaisuudessa joulukuussa olivat paikalla vasemmalta lukien: koulutusjohtaja Jukka Nivala, yliopettaja Pertti Toivonen, yliopettaja Riitta Paavilainen, tiedottaja Päivi Mahkonen, yliopettaja Hannu Lampi, Metropolian toimitusjohtaja Riitta Konkola, vararehtori ja työryhmän puheenjohtaja Juha Lindfors, yliopettaja Aino Vuorijärvi, laatukoordinaattori Leila Lintula, lehtori Tapani Heikinheimo, yliopettaja Satu Räsänen, aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelujen johtaja Leena Koivumäki ja lehtori Satu Aittomäki. Kuvasta puuttuvat lehtori Carina Savander-Ranne, lehtori Pia Houni ja opiskelija Mirva Jumppanen. Ammattikorkeakouluopetuksen erityisvahvuus esimerkiksi tiedekorkeakoulutukseen verrattuna on sen käytännönläheisyys; koulutus ja työelämä kytkeytyvät saumatta toisiinsa etenkin harjoittelujaksojen, tilattujen projektitöiden ja hankkeissa tehtyjen opinnäytetöiden kautta. Jatkuva yhteistyö ja rinnakkaiselo vaikuttavat toisiinsa: koulutus yhtäältä myötää hyvin työelämää, mutta toisaalta auttaa työelämän toimijoita tunnistamaan uusia kehittämistarpeita ja -alueita, joihin tarttua. Toimijaverkosto hioutuu vähitellen yhteen, vastuu oppimisesta jakautuu, ja yhä useammin opettajakin huomaa olevansa myös työelämätilanteissa asiantuntijuuden edistäjä. Lue lisää: Osaava ja yhdessä oppiva Stadia. Stadian pedagoginen strategia / esittely/pedagoginen-strategia.pdf. Myös kirjoittajaryhmä havaitsi pian, että stadialaisen pedagogiikan osa-alueita ei voi kuvata strategiassa tyhjentävästi toistaan erillisinä tai irrallaan, sillä toiminnassa ne kuitenkin limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa. Ja mitä tiiviimmin pedagogisen toiminnan osa-alueet toisensa kohtaavat, sitä paremmin Stadian opetus toimii. Mari Hohtari, Rhinoceros Oy gialla on haluttu taata opiskelijalle vahva perusosaaminen ja laajat työelämävalmiudet, joita asiantuntija tarvitsee etenkin työelämän muutoksissa ja osaamisensa päivittämistilanteissa. Koulutustehtävän toteuttamisessa tarvitaan täsmentyneitä tavoitteita, kaikkia toimijoita ja ajanmukaiset oppimisympäristöt. Se, mikä Stadian pedagogisen toiminnan laadusta yhä mahdollisesti puuttuu, on strategiassa kirjattu toimenpidesuosituksina näkyviin siten, että sen voisi eri yksiköissä edelleen konkretisoida, priorisoida ja muuttaa mitattavaankin muotoon. Pedagogiseen strategiaan kirjatun voi viedä myös yhdessä tunnistettuna vahvuutena mukana uuteen ammattikorkeakouluun, Metropoliaan. Monialaisesta moniosaavaksi Yksi suomalaisen ammattikorkeakoulun mukanaan tuoma selvä koulutuspoliittinen ja pedagoginen uudistus on ollut monialaisuuden vaatimus. Kysyttäessä, mikä arvo monialaisuudella sinänsä on, voi toki vastata niinkin, ettei mikään sinänsä. Monialaisuudesta tulee on lisäarvoa vasta silloin, kun ammattikorkeakoulun eri koulutusalojen asiantuntijat ja niiksi opiskelevat alkavat työskennellä keskenään ja oppivat jo koulutuksen aikana tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia yhteisvoimin. Yhdessä toimimalla monialaisesta tulee moniosaava. Tällaisesta toimintatavasta toivoisi tulevan tottumus myös uusissa työelämässä eteen tulevissa tilanteissa. Stadialaisen kirjoittajaryhmän yhteiskirjoittamisen prosessi on ollut omalta osaltaan yksi yritys ja esimerkki viedä strategiaan kirjoitettua käytäntöön: oppia ja osata yhdessä enemmän. Aino Vuorijärvi, suomen kielen ja viestinnän yliopettaja Juha Lindfors, vararehtori Strada 9

10 Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 4 Suuhygienistiopiskelija Saila Pakarisen mukaan opiskelijat toivovat, että Metropoliassa tehdään nykyistä enemmän koulutusalojen välistä yhteistyötä. Strada 10

11 Suuhygienistiopiskelija Saila Pakarinen: Opiskelijat toivovat monialaisuuden hyödyntämistä Metropoliassa S tadian suuhygienistiopiskelija Saila Pakarinen on ollut alusta alkaen mukana Metropolia Ammattikorkeakoulun valmistelutyössä sosiaali- ja terveysalan opiskelijaedustajana. Jokaiselta koulutusalalta on oma valmistelutyöryhmä, jossa on yksi opiskelijakunnan valitsema opiskelija pitämässä huolta siitä, että opiskelijoiden ääni kuuluu uuden ammattikorkeakoulun valmistelussa. Työryhmissä opiskelijaedustajalla on todella vaikuttamisen mahdollisuus. Opiskelija katsoo monesti asioita ikään kuin ulkopuolelta, eri näkökulmasta kuin henkilökunta. Opiskelijoiden kuunteleminen ja heidän esittämiensä asioiden kirjaaminen ylös ovat olleet tärkeässä asemassa Metropolian valmistelutyöryhmien kokouksissa, Pakarinen kertoo. Opiskelijakuntatoiminnalla pitkät perinteet Pakarinen on mukana myös Stadian opiskelijakunta HAMOKin työryhmässä, joka valmistelee Stadian ja EVTEKin opiskelijakuntien yhdistymistä. Kun kulunut vuosi on vierähtänyt opiskelijakunnan edustajiston puheenjohtajana ja sitä edellinen opiskelijakunnan hallituksessa, voisi hyvin sanoa, että Pakarisella on takanaan pitkä ura opiskelija-aktiivina. On melkoinen hyppy tuntemattomaan lähteä luomaan kokonaan uutta opiskelijakuntaa Metropolian noin opiskelijalle. Mitä keskustelua uusi ammattikorkeakoulu on herättänyt opiskelijakuntien keskuudessa? Olemme pyrkineet tekemään kaiken oikein ja säännösten mukaan. Suuri merkitys on ollut myös toisiimme tutustumisella ja erilaisiin toimintakulttuureihin perehtymisellä. Kulttuurien yhteentörmäys on aina jännittävää. Ihmiset ovat lähteneet todella innostuneesti mukaan rakentamaan uutta opiskelijakuntaa. Suurimpana kannustimena kaikilla on luoda entistä parempi opiskelijakunta yhdistämällä parhaat palat molemmista vanhoista, Pakarinen kertoo. Toimivasta ja vahvasta opiskelijakunnasta hyötyy monin tavoin opiskelijoiden lisäksi myös ammattikorkeakoulu. Stadia on alusta alkaen ymmärtänyt opiskelijakunnan nimenomaan voimavarana, joka tuo jotain lisää koululle itselleen, Pakarinen sanoo. Stadia on tukenut toimintaa, ja kymmenen vuoden kuluessa on luotu perinteet vahvalle, aloitteelliselle ja aktiiviselle opiskelijakuntatoiminnalle. Samaa toivotaan uuden ammattikorkeakoulun osalta. Uusi opiskelijakunta pyrkii Pakarisen mukaan alusta asti painottamaan rooliaan ammattikorkeakoulun asioiden hoidossa ja luomaan itselleen varteenotettavan aseman päätöksenteossa. Opiskelijat haluavat vaikuttaa ja osallistua oman opinahjonsa arkeen ja kehittämiseen. Strada 11 Toiveita ja pelkoja Opiskelijat toivovat Pakarisen mukaan monialaisuuden entistä parempaa hyödyntämistä Metropoliassa. Eniten opiskelijat kaipaavat koulutusalojen yli tapahtuvaa yhteistyötä. Eri koulutusalajärjestöt ovat itse huomanneet, että niillä on monia yhteisiä rajapintoja, joista molemmat alat voisivat hyötyä ja oppia lisää. Monialaisuus ja poikkitieteellisyys ovat erittäin suuri rikkaus, joista opiskelijoiden ja koulun tulisi hyötyä selvästi nykyistä enemmän koulutusohjelmia ja opetusta kehitettäessä, Pakarinen sanoo. Jokaisen kannalta tärkeää on oman työskentelyn kehittäminen, opetuksen ja oppimisympäristöjen parantaminen sekä yhteisöllisyyden ja yhdessä toimimisen kehittyminen. Pakarisen mukaan opiskelijat toivovat myös, että uusi ammattikorkeakoulu näkyisi hyvin työelämässä. Suuri koulu tuo mukanaan suuret puitteet entä suuret ongelmat? Yksi opiskelijoiden suurista peloista on ollut se, että ammattikorkeakoulu unohtaa opiskelijat ja opiskelijakunnan eikä niitä kuulla. Sellaista tilannetta ei ainakaan nykyhetken perusteella uskoisi syntyvän helposti. Opiskelijoiden ääntä arvostetaan, Pakarinen sanoo. Näin alussa uusi opiskelijakunta on onnistuneesti pyrkinyt vaikuttamaan ammattikorkeakoulun kehittymiseen. Monella on pelkona lisäksi se, miten vaikuttaminen ylempien organisaatiotasojen toimintaan suuressa korkeakoulussa onnistuu. Asiat kuitenkin etenevät Pakarisen mukaan oman lähiverkoston ja vahvan opiskelijakunnan kautta. Peloista puhumisen sijaan pitäisi pikemminkin puhua odotuksista. Kaikilla on suuret odotukset uudesta koulusta, Pakarinen huomauttaa. Ihanin visio olisi se, että saataisiin kunnon kampukset, missä opiskelijat todella pääsisivät tekemään yhteistyötä yli koulutusrajojen. Helpointahan olisi, jos kaikki olisivat saman katon alla eikä siroteltuna hajalleen. Maantieteelliset etäisyydet eri yksikköjen välillä ovatkin yksi suurimmista esteistä monialaisuuden hyödyntämisessä. Jos luennot alkavat kymmenen minuutin päästä toisella puolella kaupunkia, siinä ei paraskaan joukkoliikenne auta. Opiskelijaedustajien työskentely on painottunut koulutusalojen kehittämiseen, ovathan opiskelijat itse asiantuntijoita opintojen arjessa ja edistymisessä. Pakarisen omalla koulutusalalla on puhuttu piintyneiden opetustapojen purkamisesta ja uusien luomisesta. Haasteellisuus tulee siitä, miten me voimme tuoda jotain uutta käynnistyvään ammattikorkeakouluun, uusia ratkaisuja ja innovaatiota, tai miten voimme kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta eteenpäin. Miten voimme liittyä muihin aloihin ja mitä yhteistyötä voimme tehdä vaikkapa tekniikan ja liikenteen koulutusohjelmien kanssa, Pakarinen summaa. Sara Varjoranta Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän koulutusohjelmassa, verkkoviestinnän suuntautumisvaihtoehdossa, medianomiksi (AMK).

12 Vetyenergia kiehtoo konetekniikan opiskelijaa S tadian konepajan uudella laitteella voi tehdä melkein mitä vain. Aki Kareisen kurssilaiset ovat tehneet koteloiden ja valumallien lisäksi esimerkiksi koristeellisia WC-kylttejä. Laite tottelee tietokonekäskyjä, joten sen hallitseminen vaatii paitsi suunnittelu- myös valmistustekniikan ymmärrystä. Onhan tämä jonkinnäköistä taidetta, Kareinen sanoo. 23-vuotias Kareinen on neljännen vuoden konetekniikan opiskelija. Hänen mukaansa koneissa riittää oppimista vielä opiskelun jälkeenkin. Tietoutta tulee päivittää jatkuvasti. Koneita ei voi oppia ymmärtämään, mutta niiden logiikan voi oppia tuntemaan, tuleva insinööri sanoo. Konetekniikan opinnot olivat aikanaan Kareiselle luonteva valinta. Esikuvakin löytyi läheltä. Faija on kotikeksijä, tosi kätevä käsistään. Junnusta asti on ollut itsekin kiva räpeltää koneiden kanssa, Kareinen sanoo. Ammatinvalintaa helpotti myös toinen tärkeä tekijä. Tältä alalta saa varmasti töitä. Työssä oppiminen on olennaista Konetekniikan perusopintojen jälkeen Kareinen erikoistui tuotantotekniikkaan. Sen opiskelijat sijoittuvat esimerkiksi tehtaiden työnjohtajiksi tai tuotannonsuunnittelutehtäviin. Oma koulutushaara opettaa jokapaikanhöyläksi. Työmahdollisuudet ovat tosi laajat. Lisäksi meitä yritetään positiivisella tavalla aivopestä kohti yrittäjyyttä, Kareinen toteaa. Kareinen valitsi tuotantotekniikan sen käytännönpainotteisuuden vuoksi. Opinnoissa korostetaan työssä oppimista. Kareinen muistuttaa, että se on oppimista työnantajallekin. Yrityksellekin on haaste, että ei laiteta opiskelijoita vain esimerkiksi lajittelemaan laskuja tai linjastolle ruuvaamaan muttereita. Omiin työssäoppimisjaksoihinsa Kareinen on ollut tyytyväinen. Ensimmäisen hän suoritti tietokoneen ja anturien osia valmistavassa yrityksessä. Kareinen tarkkaili yrityksen työtapoja ja sai tehtäväkseen pohtia, miten niitä voitaisiin yhtenäistää. Toinen jakso hujahti Pitäjänmäen ABB:llä. Sen tuotantoa siirrettiin toiseen maahan, ja Kareinen toimi ryhmässä, jonka tehtävänä oli kirjata ohjeet uuden tehtaan työntekijöille, jotta tuotanto käynnistyisi mahdollisimman sujuvasti. Vaikka kolmas jakso on vielä edessä, myös valmistuminen välkkyy jo Kareisen mielessä. Nuori mies aikoo tehdä opinnäytetyönsä jollekin alan yrityksistä. Mieluinen aihe olisi layout-suunnittelu. Se tarkoittaa tehtaan laitteiden ja työpisteiden sijoittamista siten, että tuotannosta saadaan mahdollisimman sujuvaa. Strada 12 Uskon, että sama yritys, jolle teen opinnäytetyön, on myös ensimmäinen työpaikkani, Kareinen sanoo. Opiskelijavaihto laajensi omaa osaamista Aki Kareinen lähti runsas vuosi sitten vaihtoon Etelä-Saksaan, koska halusi ottaa opinnoistaan kaiken irti. Kareisen mukaan opiskelu Ulmin ammattikorkeakoulussa laajensi omaa osaamista. Saksassa oli laaja kurssivalikoima. Siellä oli paljon sellaisia kursseja, joita ei olisi Suomessa tullut käytyä. Esimerkiksi energiatekniikkaa ja nestemekaniikkaa syvemmin käsittelevät kurssit. Kareinen kiinnostui vaihdon aikana erityisesti vetyenergiasta. Koululla oli oma vetypolttokenno, jonka toimintaa pääsimme ihailemaan. Se muuttaa vedyn kemiallisen energian sähköksi ja lämmöksi, Kareinen kertoo. Amerikkalainen vaihto-oppilasystävä hääräili vedyn parissa myös vapaa-ajallaan. Hän valmistautui vetymikroautojen formuloihin opiskelijatiiminsä rakentamalla autolla. Suomessa vedyn hyödyntäminen on Kareisen mukaan vielä vähäistä, mutta jotkut kotimaisetkin yritykset ovat jo pitkällä omien vetypolttokennojensa kehittämisessä ja testauksessa. Se on tulevaisuuden juttu, jonka ympärillä olisi joskus mukava päästä työskentelemään, Kareinen toteaa silmät kiiluen. Metropoliasta lisäpotkua yhteistyöhön Vaikka työssä oppiminen onkin hyvä juttu, luotetaan Stadiassa siihen ehkä liikaa, Kareinen pohtii. Hän kaipaisi tuotantotekniikan opintoihin tulevaisuudessa enemmän välineitä ja tapoja, joilla oikeaa tuotantoprosessia voitaisiin jäljitellä myös opetustiloissa. Kareisen mielestä olisi myös hienoa, jos ammattikorkeakouluun saataisiin enemmän alan ammattilaisia pitämään vierailuluentoja tai kokonaisia kursseja. Metropolian tulisi Kareisen mukaan ohjata opiskelijoita innostaviin projekteihin. Kareinen soisi myös yhteistyön lisääntyvän uudessa ammattikorkeakoulussa. Uusi koulu voisi tuoda tullessaan poikkitieteellisyyttä ja yhteistyötä eri koulutusohjelmien välillä. Projektit voisivat olla esimerkiksi alan yrityksistä nousseiden ongelmien ratkaisemista, nuori mies visioi. Aki Kareisen mielestä Metropoliassa voitaisiin miettiä myös panostuksia vaihtoehtoisiin energiatekniikoihin. Luulen, että esimerkiksi tuuliturbiini tai vetypolttokenno olisi todellinen vetonaula. Inna Perheentupa Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän koulutusohjelmassa, radio- ja televisioilmaisun suuntautumisvaihtoehdossa, medianomiksi (AMK).

13 4 Koneistuskeskuksella voi tehdä mekaanisia laitteen osia. Ne valmistetaan 3D-mallinnusohjelman avustuksella, Aki Kareinen esittelee Stadian konepajan uuden laitteen toimintaa. Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Strada 13

14 Risto Vahanen: Työelämässä tarvitaan myös Rakentajien tulisi nähdä ammatillinen roolinsa, ei pelkästään talojen rakentajina ja suunnittelijoina, vaan myös yhteiskunnallisina vaikuttajina, sanoo Vahanen yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen. Samalla tavalla laaja-alaisesti hän tarkastelee ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutusta. M onialaista ja vahvaa tekniikan alan ammattikorkeakoulua tarvitaan ehdottomasti, hän vastaa kysymykseen Stadian ja Evtekin yhdistymisestä syksyllä Metropolia Ammattikorkeakouluksi. Metropolia mahdollistaa Vahasen mukaan tekniikan eri koulutusalojen välisen yhteistyön ja niiden välisten harmaiden alueiden haltuunottamisen aivan uudella tavalla. Metropolia on mahdollisuus, jota ei saa jättää käyttämättä. Kun rakentamiseen liittyvät koulutuksen eri osa-alueet tulevat saman katon alle, yhteistyön mahdollisuudet moninkertaistuvat ja raja-aidat kaatuvat, jos tämä vain osataan hyödyntää. Vahasen mukaan on tärkeää panostaa mahdollisuuksien tiedostamiseen ja opettajien koulutukseen. Tässä myös liike-elämä voi olla apuna. Esimerkkinä hän kertoo, kuinka rakentamisessa syntyy käytännön ongelmia, kun tekniikan eri osa-alueiden välillä on alueita, joita kukaan ei hallitse. Tämä johtaa helposti teknisiin ratkaisuihin, jotka eivät toimi. Toisaalta näillä välialueilla on mahdollisuuksia kehittää ja löytää uusia liiketoimintaratkaisuja, joista asiakkaat hyötyvät. Rakentaminen heijastaa oman aikansa arvoja Vahanen korostaa rakentamisen yhteiskunnallista merkitystä. Rakentamisesta puhuttaessa helposti ohitetaan se, että rakentajat ovat muovaamassa fyysisesti ja psyykkisesti koettavaa ympäristöä ja luomassa siitä joko tasa- tai epätasapainoisen. Tämän takia alalla on erittäin suuri merkitys yhteiskunnallisena vaikuttajana. Rakentajat ovat osittain unohtaneet tämän roolinsa. Hän muistuttaakin, kuinka rakentaminen heijastaa aina oman aikansa arvoja, osaamista ja teknologian tasoa. Siksi rakentamisen eri kerrostumat tulee säilyttää yhteiskunnassa. Tässä mielessä en ole kovan teknologisen linjan kannattaja vaan ymmärrän museoviranomaisia siinä, että halutaan säilyttää myös sellaisia alueita, joita ei tänä päivänä ehkä koeta niin arvokkaiksi, Vahanen sanoo mainiten esimerkkinä Helsingin Jakomäen. Eri alueet ovat oman aikansa arvojen heijastajia ja tärkeitä historiapolun rakentamisessa. Niitä ei saa hävittää, ettei synny aukkoja historiaperintöömme. Vahanen toivoo, että myös koulutuksessa korostettaisiin enemmän alan yhteiskunnallista merkitystä. Hän on toiminut vuosia Stadian rakennustekniikan koulutusohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana. Se on ollut näköalapaikka, jossa olen päässyt näkemään alan koulutusta ja siihen liittyviä haasteita ja ongelmia. Opiskelijoille tulisi jo opintojen alusta kirkastaa, että rakentajina heillä on keskeinen rooli yhteiskunnassa. Tämä Strada 14

15 eri alojen välistä ymmärrystä ymmärrys lisäisi myös heidän motivaatiotaan ja kasvattaisi ammattiylpeyttä, Vahanen uskoo. Vahvan sisältöosaamisen lisäksi opiskelijoille tulisi muodostua laaja-alainen kokonaisymmärrys rakennusalasta, suunnittelusta ja eri osapuolien rooleista. Koulutus tapahtuu liikaa niin, että on erikseen työnjohtokoulutusta, rakennesuunnittelijakoulutusta jne., ja näiden välillä opiskelijat eivät juuri keskustele. Opiskelijoiden tulisi päästä mukaan erilaisiin harjoitus- ja projektitöihin yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Jo opintojen alusta alkaen pitäisi pelata todellista rakennushankepeliä. 1 Risto Vahanen on toiminut pitkään Stadian rakennustekniikan koulutusohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana. Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Esimerkiksi projektinjohtoa opiskelevat voisivat vetää opiskelijoiden keskeisiä hankkeita, joissa on mukana myös eri alojen suunnittelijoita ja urakoitsijoiden edustajia. Tällöin syntyy työelämässä tärkeää ristikkäisymmärrystä eri alojen välillä. >>> Strada 15

16 >>> Väestön ikääntyminen synnyttää uusia haasteita Vahasen on helppo löytää esimerkkejä rakentamiseen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista tekniikan lisäksi myös muiden alojen kanssa. Esimerkkinä hän mainitsee kotona tapahtuvat tapaturmat, joiden minimoiminen on sekä rakentajien että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena. Vahanen viittaa myös väestön ikääntymiseen, joka asettaa omat haasteensa rakennusja kiinteistöalalle, kun suuri määrä asuntoja on tulossa peruskorjausvaiheeseen kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Miten peruskorjaukset muutetaan perusparannuksiksi, jotta senioriväestö pystyy asumaan pidempään kotona? Tämä merkitsee selviä muutospaineita esim. ovien leveyksiin, esteettömään liikkumiseen, erilaisiin hälytysjärjestelmiin, hissien rakentamiseen jne. Paljon haasteita, joihin rakennusala joutuu ottamaan kantaa, ja joissa on luonteva tilaus yhteistyölle mm. sosiaali- ja terveysalan kanssa. Vahanen pitääkin hyvänä, jos opiskelijat saavat jo koulutuksen aikana perusymmärryksen eri alojen välisistä yhteistyömahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista heijastusvaikutuksista. Tämä maksaa itsensä työelämässä takaisin monin kerroin. Käytännössä on hänen mukaansa liikaa kokemuksia siitä, kuinka eri alojen asiantuntijat lokeroituvat omaan erityisosaamiseensa eivätkä näe kokonaisuuksia, jolloin helposti syntyy virheellisiä ratkaisuja. Myös työelämässä tarvitaan muutoksia Vahasen mukaan myös työelämään kohdistuu muutoshaasteita, sillä työntekijäpula on johtanut työntekijöiden markkinoihin. Tänä päivänä työntekijät odottavat työltä ja organisaatiolta osin erilaisia asioita kuin aikaisemmin. Tämän muutoksen olen nähnyt myös omassa organisaatiossamme. Isäni oli perinteinen patruunajohtaja, joka sanoi miten asiat tehdään ja muilla ei ollut siihen sanomista. Tämä istui siihen aikaan. Nykyisin työntekijät ovat vaativampia ja palkan lisäksi he kiinnittävät huomiota myös muihin asioihin kuten yrityksen arvomaailmaan ja toimintakulttuurin. He katsovat myös, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia yritys tarjoaa. Vahanen sanoo pitävänsä omana johtamisen haasteenaan innovoivan ja vapaan ilmapiirin luomista yritykseensä. En ole koskaan ollut hierarkioita kunnioittava, ja meillä onkin hyvin matala organisaatio. Se on mielestäni tätä aikaa. Asiantuntijat haluavat, että heillä on vapaa ilmapiiri, jossa he pääsevät kehittymään ja sitä kautta tulee myös onnistumisen ja työn iloa. Toisaalta organisaation tulee olla sillä tavalla tiukka, että se on taloudellisesti toimiva. Näiden kahden tavoitteen yhdistäminen on johtamisen suuri haaste tänä päivänä. Ihmisten pitää voida myös kokea, että heidän työ- ja muu elämänsä ovat tasapainossa. Työntekijöiden pitää tuntea, että heidän työnsä mahdollistaa myös elämän haaveiden toteuttamisen. Jos niitä ei saa toteuttaa nykyisessä työssä tai työn avulla, niin työntekijät hakeutuvat muualle, Vahanen uskoo. Tämä edellyttää hänen mukaansa työnantajalta joustoa esimerkiksi siihen, että joku haluaa pitää pitemmän vapaan ja toteuttaa omia haaveitaan. Monella työpaikalla ei välttämättä jousteta, mutta se kostautuu aikanaan tavalla tai toisella. Kyllä työn pitää tukea myös yksittäisen työntekijän elämän laatua ja haaveiden toteuttamista. Liisa Salo Toisen polven insinööritoimiston vetäjä R isto Vahanen on toisen polven insinööritoimiston vetäjä. Hänen isänsä Mikko Vahanen perusti rakennesuunnitteluun keskittyneen insinööritoimiston vuonna Risto Vahanen tuli toimiston vetäjäksi 1990-luvun alussa, jolloin talossa oli 17 työntekijää. Yritys on kasvanut 50 vuodessa rakennusalan monipuolisia asiantuntijapalveluita tarjoavaksi kansainväliseksi konserniksi, jolla on toimipisteet Helsingin lisäksi Hämeenlinnassa, Oulussa ja Turussa sekä Tallinnassa. Yhtiö on viime vuosina laajentanut toimintaansa Venäjälle, jossa toimistot on avattu Pietariin ja Moskovaan. Työntekijöitä on kaikkiaan noin 300. Ja kasvu näyttää Vahasen mukaan jatkuvan. Alussa olimme melko perinteinen insinööritoimisto. Lähdin suuntaamaan toimiston kehittämistä kansainvälisyyteen ja hyvin voimakkaasti korjausrakentamiseen jo ennen lamaa, Vahanen kertoo. Vahanen opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui talonrakennuslinjalta diplomi-insinööriksi 1980-luvun alussa. Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle (VTT) tehty diplomityö Rappauslaastien kehittäminen historiallisten kohteiden restaurointiin sytytti hänen innostuksensa rakennusmateriaaleihin, -fysiikkaan ja -historiaan. Sain täysin uuden ulottuvuuden alaan. Silloin alkoivat oikeastaan kehittyä ne strategiat, joita lähdin sen jälkeen viemään eteenpäin. Risto Vahanen on saanut julkista tunnustusta mm. korjausrakentamiseen liittyvästä kehittämistyöstään. Liisa Salo Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Strada 16

17 Organisaatiomuutosten myllerryksessä I nnovaatioyliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoidon kuntayhtymä ja kymmeniin toimipisteisiin leviävät ammattikorkeakoulut todistavat päättäjien järkkymättömästä uskosta suuruuden ekonomiaan. Suuruuden ekonomia tavoittelee mittakaavaetuja ja yksikkökustannusten pienentämistä, toki myös keskittymistä ydinosaamiseen ja rönsyjen karsimista ulkoistamalla toimintoja. Itse asiassa kyse on taylorismista, prosessiteollisesta tehostamisesta, joka siivitti menestykseen 1900-luvun alkupuolen teräs- ja autoteollisuuden. Prosessiteollisuudessa tuottavuus nousi, kun suunnittelu ja tekeminen erotettiin toisistaan ja tekeminen ositettiin helposti mitattaviin suoritteisiin. Suoritteiden määrä tietyssä aikayksikössä ilmaisi panos tuotos-suhteen. O *** petus-, hoito- ja tutkimustyön tuottavuuden kasvattaminen prosessiteollisesti on kariutunut siihen, että panoksia ja tuotoksia mittaamalla ei tavoiteta niiden tulosta. Sen vuoksi tuottavuuden kasvu onkin arvioitu nollaksi tai nykyään jopa negatiiviseksi. Henkilöstöön nähden puolitoistakertaista potilas- tai oppilasvirtaa ei ole noteerattu vaan julkisten palveluiden väkeä on syyllistetty koronhavittelijoiksi, monopolin suojassa toimivaksi eturyhmäksi, joka tuottaa kalliisti ja asiakkaalle epäystävällisesti palveluita, joita oikeasti kilpaillulla alalla tuotettaisiin sekä kustannustehokkaasti että hymyssä suin. J *** ulkinen sektori on joutunut oikeuttamaan olemassaoloaan suoritelaskennalla, jossa se ei voi voittaa, vain menettää. Ei ole reilulla tavalla arvioitu, mitä julkisten palveluiden poisjääminen maksaisi: koulutus-, hoito- ja sosiaalikulujen sisäistämistä markkinoilla toimivien yhtiöiden kustannuksiin ja siten valtavaa haittaa hintakilpailukyvylle. Väärää mittaustapaa voi pitää koko alan työpaikkakiusaamisena. Toivo on mennyt, kun tuottavuusohjelmien vuoksi työntekijä ei voi voittaa tuottavuutensa kasvattamisesta muuta kuin lisää töitä poistuneiden jäljiltä. S *** e voi muodostua ikäluokkien pienetessä rekrytointihaitaksi vaikkapa PISA-tuloksilla leveilevälle opetusalalle. Työntekijän saa viihtymään oman vaikutuksen kokeminen, ja se on ollut kunta-alalla edelleen laskussa luvulla mitattuna työn palkitsevuudella ja työtahdin hallinnalla. Työntekijä viihtyy, jos kokee saavansa aikaan jotakin hyödyllistä ja pystyy työllään varmistamaan asemansa suhteessa toisiin työntekijöihin. Ydintyö tervehdyttää. Työstä pois puolestaan työntää työn puitteiden järkkyminen: vaihtosuhteen huonontaminen yksipuolisella sanelulla, jatkuvat organisaationmuutokset ja epäreilu johtaminen. J ohtamisen tärkein tehtävä on saattaa sopusointuun työntekijöiden resurssit ja haasteet, niin että he voisivat keskittyä palkitsevaan, elämänhallintaa antavaan ydintyöhönsä. Fuusioiden jälkeiset fi rmat on todettu tuottamattomiksi juuri siksi, että työntekijöiden kallis huomio kiinnittyy tuottavan työn sijasta toimistopolitikointiin, oman aseman ansaitsemiseen ja varmistamiseen suhteessa toisiin. Jos organisaatioroolit niihin liittyvine odotuksineen ja reviireineen nollataan, astuu kuvaan ryhmädynamiikka. Ryhmä luo järjestyksen jakautumalla hyviin ja pahoihin tai jahtaamalla syntipukkeja. Kestää aikansa, ennen kuin työntekijät saavat tarpeeksi tuntumaa realiteetteihin erottaakseen ne kuvitelmista ja pystyvät taas vaikuttamaan tilanteeseensa. Johtaminen voi puhutella työntekijöissä yhtä hyvin ryhmäprosessiin taantuvia lapsia kuin henkilökohtaiseen kontrolliin pyrkiviä aikuisia. Magnus Weckström/Otava V *** aikka veronmaksajien varoja täytyykin käyttää harkiten, säästöt olisi viisaampaa kohdentaa arviointiteolliseen kompleksiin kuin suoritusportaaseen, josta löysästi eläviä koronnauttijoita tuskin löytyy. Itsetarkoitukselliset fuusiot ja organisaationmuutokset eivät nekään tuota lisäarvoa, sillä työntekijäthän sen tuloksen tekevät eivätkä komeat logot kirjekuorissa. Jatkuvan raportoinnin, kokoustamisen ja muutosten sijasta tuottavuus paranisi ja laatukin saattaisi kehittyä, jos työntekijät saisivat työrauhaa ja päätäntävaltaa resursseihinsa. Markkinakieltä puhuva komentotalous taas tilaa numeroita ja vain niitä se myös saa. Juha Siltala Suomen historian professori, Helsingin yliopisto Strada 17

18 Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 4 Stadian esittävän taiteen opiskelijat Esa Kytösaho ja Saara Saastamoinen haluavat myös tulevaisuudessa palata ulkomaille. Strada 18

19 Kulttuurialalla arvostetaan kansainvälisyyttä ja kielitaitoa. Stadian laaja vaihtoverkosto tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden kartuttaa elämänkokemustaan ulkomailla. E sittävän taiteen ohjelmassa opiskeleva Esa Kytösaho halusi nähdä, kuinka teatteria tehdään muualla ja suuntasi Dartington College of Arts -kouluun Englantiin. Tuli sellainen kutka, että on lähdettävä, kun siihen on mahdollisuus, Kytösaho kertaa. Perillä häntä oli vastassa kaaos. Alkuun huutelin, että hei, minäkin olen täällä! Vastaanottavan koulun kiemuroiden setviminen vei aikansa, mutta vähitellen asiat alkoivat rullata. Esittävän taiteen ohjelmassa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi opiskeleva Saara Saastamoista puolestaan kiinnosti espanjan kieli ja kulttuuri. Maailmanvalloitus ei käynnistynyt kitkatta, sillä hän sai odottaa opiskelupaikan varmistumista kuukausikaupalla. Päätös tuli sikäläiseen tyyliin parin viikon varoitusajalla ja sitten olinkin jo madridilaisella fyysisen näyttelijäntyön linjalla, hän muistelee. Alkuvaikeuksista huolimatta molemmat kehuvat Stadian roolia lähettävänä kouluna. Kansainvälisyyskoordinaattorilta he saivat apua hakupapereiden täyttöön sekä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Suomessa asiat järjestettiin ja selitettiin todella hyvin. Ihan kuin olisi valmiiseen pöytään tullut, Kytösaho kehuu. Miekkailua Madridissa, tutkimusretkiä Totnesissa Asunnonmetsästys Madridissa oli mutkikasta, mutta ystävänsä avulla Saastamoinen löysi katon päänsä päälle. Portugalilainen kämppäkaveri osoittautui tärkeäksi tueksi uudessa elämäntilanteessa. Jännitystä lievensi ystävällinen ilmapiiri koulussa. Luokkani oli mahtava. He ottivat minut avosylin vastaan! Näyttelijäntyön lisäksi lukujärjestykseen mahtui muun muassa mimiikkaa ja miekkailua. Espanjassa teatterinopetus on perinteistä, kun taas Stadiassa painotetaan soveltavaa nykyteatteria, Saastamoinen vertaa. Kytösahon koulupäivät täyttyivät tutkimusmatkoista läheiseen Totnesin kaupunkiin. Teimme tarinoita ja näytelmiä löytämistämme asioista. Sivuaineena hän opiskeli tanssia. Koulu sijaitsi vehreällä maaseudulla. Ympäristöllä on suuri merkitys. Luonnonhelmassa mieli käy aivan eri kierroksilla kuin kaupungissa. Myös Saastamoinen kaipasi hiljaisuutta suurkaupungin hektisyyden vastapainoksi. Aloin arvostaa luontoa ja rauhaa. Irtautumista ja itsetutkiskelua Ulkomailla opiskelu on hyvä keino irtautua ja tutkia itseään, Saastamoinen sanoo ja lisää, että hänen itsetuntonsa kohosi kummasti. Espanjalainen elämämeno maittoi jopa siinä määrin, että lukukauden mittaiseksi tarkoitettu vaihtojakso venyi koko vuodeksi. Vaihto-opiskelua Saastamoinen suosittelee lämpimästi: Riskinotto kannattaa, sillä hankalatkin asiat kasvattavat! Kytösaho oppi vaihtojaksonsa aikana tarkastelemaan asioita eri näkökulmista. Nyt voin katsoa tuttuja juttuja eri vinkkelistä ja löytää niistä uutta ja ihmeellistä. Ymmärrän ihmisiä paremmin, sillä pieni humanisti minussa kasvoi metritolkulla. Molemmat haluavat palata maailmalle. Saastamoinen aikoo etsiä töitä Espanjasta, ja Kytösahoa kutsuu kenties Ruotsi. Osaan sanoa jo strumpbyxor, knäckebröd ja kullerbyta. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Katja Nykänen Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän kulutusohjelmassa, radio- ja televisioilmaisun suuntautumisvaihtoehdossa, medianomiksi (AMK). Kulttuuriala aktiivinen kansainvälisessä toiminnassa S tadian kulttuuriala lähettää vuosittain noin 30 opiskelijaa maailmalle ja vastaanottaa ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita lähes yhtä paljon. Kulttuurialan opiskelijat ovatkin kansainvälisyystoiminnan kärjessä opiskelijamäärään suhteutettuna. Ulkomaiden työharjoittelupaikat lisäävät opiskelijoiden liikkuvuutta, kansainvälisten asioiden koordinaattori Milla Laasonen kertoo. Myös työnantajilta saatu palaute harjoittelijoiden osaamisesta on Laasosen mukaan ollut myönteistä. Harjoittelupaikat Suomen kulttuuri-instituuteissa ovat mahdollistaneet sen, että kulttuurituotannon opiskelijat ovat lähteneet Yhdysvaltoihin ja Japaniin asti. Viestinnän koulutusohjelman opiskelija voi saada esimerkiksi toimittajantöitä eri puolilla maailmaa. Esittävän taiteen ihmiset saattavat puolestaan löytää itsensä teatterista keskeltä Prahaa. Musiikki on universaali kieli ja siten jo lähtöasetelma opiskelijavaihtoja tai esimerkiksi konserttimatkoja ajatellen on musiikin ja pop/jazzmusiikin opiskelijoille edullinen, Laasonen kertoo esimerkkeinä. Kansainvälisen työharjoittelu- tai vaihtojakson avulla opiskelija voi verkostoitua ja luoda kontakteja alansa ammattilaisiin. Se on myös hyvä tapa kartuttaa sekä kieli- että ammattitaitoa. Ensi keväänä viestinnän koulutusohjelmaan on tulossa ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita ja heille räätälöidään englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Kulttuurialan yhteistyö suuntautuu myös kehitysmaihin. Esittävän taiteen koulutusohjelma on mukana monikulttuurisessa hankkeessa sambialaisten kanssa, Laasonen kertoo. Omassa visiossani kansainvälisyystoiminta kulttuurialalla on kehittyvää, verkostoituvaa ja aktiivista, Laasonen sanoo. Hän myös toivoo, että uudessa Metropolia Ammattikorkeakoulussa kulttuurienvälinen vuorovaikutus tulisi luontevaksi osaksi opiskelijoiden ja henkilökunnan arkea. Katja Nykänen Strada 19

20 Mitä kaupunkilaiset ajattelevat Metropolia Ammattikorkeakoulusta? Stradan toimitus kysyi asiaa Helsingin keskustassa liikkuneilta marraskuussa. Stadian ja EVTEKin yhdistyminen uudeksi Metropolia Ammattikorkeakouluksi nähdään positiivisena asiana. Koulutustarjonta monipuolistuu ja antaa uusia mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin opettajillekin, mutta edessä uskotaan olevan myös haasteita ja kompromisseja. Moni haastatelluista ei kuitenkaan etukäteen tiennyt paljoakaan uudesta ammattikorkeakoulusta. 2 Veli Keitel, 53, Forumin liikekeskuksen edustalla Muistan nähneeni Metropoliasta jotain lehdissä. Aihe ei ole minulle tällä hetkellä ajankohtainen, sillä en ole hakeutumassa koulutukseen. Tämän takia en ole kiinnittänyt siihen niin paljoa huomiota. Aikuiskoulutuksen kannalta yhdistyminen voi olla hyvä asia, koska uskon, että koulutus monipuolistuu. 2 Markus Mäkinen-Taina, 30, yliopiston päärakennuksen aulassa En ole kuullut Metropoliasta aiemmin. Näkisin sen kuitenkin yleisellä tasolla positiivisena asiana. Fuusioituminen todennäköisesti monipuolistaa yhteistyötä alojen välillä sekä tarjoaa erityisesti opiskelijoille parempia mahdollisuuksia suhteiden solmimiseen. Yhdistymisen myötä oppimiskenttä monipuolistuu uusien mahdollisuuksien ja värikkäämmän tietotaidon muodossa. Kompromissina opiskelijoiden tulee tosin hakea entistä enemmän itse syvyyttä opetuksesta. Mari Hohtari, Rhinoceros Oy 2 Tarja, 43, Stockmann-tavaratalon edustalla En tiennyt Stadian ja EVTEKin yhdistymisestä, mutta näen sen hyvänä asiana. Uskoisin, että sitä kautta erilaisten koulutusmahdollisuuksien määrä kasvaa. Sisään otettavien opiskelijoiden määrä varmaankin kasvaa. Luulisin myös, että yhdistyminen saa aikaan uusia koulutuslinjoja. Strada 20

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen GERinno hanke Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen Simulaatiokeskus SimuLti Lahden Ammattikorkeakoulun monialainen uusi kampusalue rakentuu

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen

CHEM-A jakson palautetilaisuus. Tapani Vuorinen CHEM-A1000 1. jakson palautetilaisuus Tapani Vuorinen Sisältö 10:15 Aloitus ja ohjelma, Tapani 10:20 YTHS:n esittely & SÄTKY-kysely, Anna-Reetta 10:40 Vaihtoon 3. lukuvuotena, Heidi ja Kaisa 11:00 Omat

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot