Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2012

Transkriptio

1 Suomen Migreeniyhdistys ry 2/2012

2 Sarjoittaisen päänsäryn happihoitomaskit Demand-annosteluventtiili Annostelee sisään hengitettäessä 100 % happea. Hapensäästäjä. Lisää turvallisuutta, koska kaasupullo ei pääse tyhjenemään venttiilin jäädessä auki. Itsestään säätyvä virtaus takaa sujuvan annostelun. Starttipaketti sis. annosteluventtiilin, hengitysmaskin, suukappaleen ja uloshengitysventtiilin. Horton-maski Happimaski happivaraajapussilla. Mahdollistaa 100 %:n happipitoisuuden. Suositeltava happivirtaus l/min. Starttipaketti sis. hengitysmaskin ja 3 litran hengityspussin. Perinteinen happimaski Sisäänhengitykseen sekoittuu huoneilmaa ja annosteltavaa happea. Happivirtaus 7-8 l/min antaa noin 50 % happea, 10 l/min noin 60 % happea. 100 %:n happipitoisuus ei mahdollista. Lisätietoja tuotteista ja hinnoista saat Linde Healthcaren asiakaspalvelusta puh Oy AGA Ab, Linde Healthcare, Itsehallintokuja 6, Espoo. Puh , faksi , hctilaus@fi.aga.com, Kannattajajäsenemme: Yhteyshenkilöt alueilla Alavus: Seija Jokela Hankasalmi: Senja Härmä , senja.harma@gmail.com Canella Medical Joensuu: Kangasala: Kouvola: Kuopio: Maila Immonen, maila.immonen@gmail.com Lapsiperheiden vertaistuki Riitta Salmi, kangasala@suomenkipu.fi Anitta Tähti-Niemi, anitta.tahti-niemi@elisanet.fi Saila Vepsäläinen, saila.vepsalainen@uef.fi Lapsiperheiden vertaistuki Lappeenranta/ Imatra: Riitta Nikulainen , riitta.nikulainen@gmail.com Oulu: Marja-Leena Kinnunen Pori: Tuija Uusluoto Salo: Leena Kanerva , leena@kanerva.fi Turku: Hilkka Kettinen Vantaa: Rita Pöllänen , rita.pollanen@luukku.com Varkaus: Sirpa Jyräs-Ikonen, , sirpa.jyras-ikonen@suomi24.fi

3 Toimisto: Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki Internet: Puhelin: Sähköposti: migreeni@migreeni.org Kursseille ja luennoille ilmoittautuminen: toimisto@migreeni.org tai mieluiten tekstiviestillä Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki , matleena.helojoki@migreeni.org Projektikoordinaattori Anitta Tähti-Niemi , anitta.tahti-niemi@migreeni.org Puhelinneuvonta Migreeniyhdistyksen neuvontapuhelin keskiviikkoisin 8 12 tai 16 20, Sh Tuija Uusluoto. Tarkista päivystysaika vastaajasta. neuvonta@migreeni.org. Tukipuhelin sarjoittaista päänsärkyä (Hortonin neuralgia) sairastaville , Pessi Aro-Viidanoja. Myös sähköpostilla: hortontuki@migreeni.org. Tukipuhelin hemiplegistä migreeniä sairastaville Mirva Vähäsalo, p Hallitus Sirpa Asko-Seljavaara, Helsinki, puheenjohtaja sirpa.asko-seljavaara (ät) valtuusto.hel.fi Irene Hein, Espoo Hilkka Kettinen, Turku Rea Lagerstedt, Porvoo Riitta Nikulainen, Imatra Rita Pöllänen, Vantaa Sari Tuomola, Tampere Anneli Kiljunen, Lappeenranta, varajäsen Virpi Vallasvuo, Helsinki, varajäsen Jäsenmaksu Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Vuonna 2012 jäsenmaksu on 18. Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Ky, Paino: Mynäprint Oy, ISSN: Kansikuva: Heikki Kallioinen Sisältö Päänsärky-lehti 2/ Yhteystiedot 4... Puheenjohtajan palsta 5... Uutisia meiltä ja muualta 6... Mitä migreenin geenitieto meille kertoo 8... Migreenin patofysiologiasta vuonna Trigeminaaliset autonomiset päänsäryt Eläimet, tunteet ja hyvä elämä Asenteet ovat liian usein hyvän kivunhoidon esteenä Sairaan hyvä lääkäri -kirja Tirppana Millaisen tarinan itsestäni kerron? Migreeniyhdistyksen strategia Migreenikon ABC Tapahtumakalenteri Päänsärky-lehden lukijakysely Käy vastaamassa Päänsärky-lehden lukijakyselyyn ja auta toimitusta kehittämään lehteä. Vastaa migreeni.org etusivulla. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

4 Migreeni on yleinen mutta salaperäinen sairaus Kaksitoista prosenttia väestöstä sairastaa migreeniä. Se on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä lyhytaikaisen työpoissaolon ja toimintakyvyttömyyden aiheuttajista. Suomen Migreeniyhdistys ry onkin tarttunut migreeniä sairastavan työkykyongelmaan. Haimme Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahaa, jotta selvittäisimme, mitkä tekijät työelämässä vaikuttavat migreenikohtausta laukaisevasti, ja miten niitä voidaan vähentää tai eliminoida. Tutkimus vaatii yhdistyksemme jäsenten ja eräiden työpaikkojen myötävaikutusta. RAY myönsi keväällä yhdistyksellemme merkittävän apurahan projektiin nimeltään Migreeni ja työelämän triggerit. Apuraha on kolmivuotinen, Olemme valinneet projektikordinaattoriksi työterveyshoitaja Anitta Tähti- Niemen. Hän aloitti tutkimuksen kokopäiväisesti elokuun alusta. Projektin ohjausryhmään olemme saaneet alan parhaita asiantuntijoita. Projekti yhdistää aiheesta tehdyn, yllättävän vähäisen tutkimustiedon ja suomalaisten potilaiden kokemukset ensin merkittävistä, työssä selviytymistä haittaavista migreenin triggereistä ja myöhemmin jo kokeilluista, toimivista tai toimimattomista ratkaisuista. Kyselyt sijoittuvat vuoden 2012 loppuun ja vuodelle Tulosten ja ohjausryhmän asiantuntemuksen avulla käytetään vuosi 2014 toimenpiteiden kehittämiseen työelämän triggereiden vähentämiseksi. Tutkimuksesta tulee uraa uurtava, koska toistaiseksi tiedämme, että migreenin laukaisevana tekijänä on monia ulkoisia ärsykkeitä kuten vilkkuva valo, haju, lämpötilan vaihtelu ( jäätelöpäänsärky ) ym, mutta työelämän stressistä tiedämme varsin vähän. Emme vielä tiedä estääkö parempi johtaminen tai parempi työntekijän arvostaminen migreenikohtauksen. Saako migreeniä sairastavaa vähätellä, vai pitääkö häntä kannustaa kertomaan sairaudestaan? Migreeniyhdistyksen hallitus ja seurantaryhmämme odottavat mielenkiintoisia tuloksia, jotka parantavat migreeniä sairastavan työkykyisyyttä. Kanna sinäkin oma kortesi kekoon, vastaa kyselyihin ja kerro oma tarinasi. Sirpa Asko-Seljavaara, prof. puheenjohtaja Pääkirjoitus Kuva: Eduskunta 4 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

5 Uutisia meiltä ja muualta Mikä sana migreenille? Aivoterveyttä ylläpitävä ruokavalio sisältää runsaasti kalaa kuten lothta, muikkuja ja taimenta värillisiä kasviksia kuten parsakaalia, pinaattia, nokkosta, ruusukaalia, tomaattia, porkkanaa, munakoisoa, paprikaa ja avokadoa hedelmiä ja erilaisia marjoja kuten mustikoita, marja-aronioita, puolukoita, mansikoita, mustaviinimarjoja ja vadelmia pähkinöitä, rypsiöljyä, pellavansiemenöljyä ja oliiviöljyä energiaa kulutuksen mukaan (keskivartalolihavuuden välttäminen) vähän suolaa (suolan sijaan yrttejä ja mausteita) vähän prosessoituja hiilihydraatteja kuten valkoista vehnäjauhoa, sokeria ja valkoista riisiä proteiinin lähteenä siipikarjan lihaa, papuja, kananmunia ja vain vähän punaista lihaa kahvia tai teetä päivittäin 3-5 kupillista. Lista on julkaistu Muisti-lehdessä 1/ 2012.? Migreeni-keskustelupalstalla on keväällä pohdittu, kuinka kertoa ulkopuolisille tarpeeksi vakuuttavasti, että on toimintakyvytön kohtauksen vuoksi. Moni on miettinyt samaa asiaa: Minulla on migreeni on aika pliisu. Minulla särkee päätä aletaan tuputtaa lääkettä. Sitten saa selitellä, että olen jo ottanut, mutta ei tämä taida olla ihan buranalla ratkaistavissa. Vähän paremmin menee perille, kun puhuu kohtauksesta. Tuo sana kuulostaa jo vakavammalta kuin päänsärky. Nyt minulla alkoi neurologinen kohtaus, joka vaatii lepoa... Hyvä lukija, onko sinulla jokin hyväksi koettu tapa kertoa päänsärystäsi ja sen seurauksista esim. työpaikalla? Kerro sähköpostilla Tutustu blogeihin Linkit-sivulta löydät kaksi kiinnostavaa blogia. Iiris kirjoittaa Migreenikon mieli -blogissaan työelämän takkuilusta ja ajatuksistaan migreenin hoitamisesta. Tuoreimmissa postauksissaan hän kertoo myös uuden hoitomuodon kokeilun ylä- ja alamäistä. Hortonpotilaan päiväkirja -blogissa Pessi kirjoittaa päivittäisestä taistelusta kroonisen Hortonin kanssa. Pessin valoisa elämänasenne kannustaa myös lukijoita kestämään omaa sairauttaan. Viimeisimmät päänsärkyuutiset Migreeni.org -etusivulle päivittyvät viimeisimmät päänsärkyuutiset, jotka voit avata klikkaamalla linkkiä. Jos haluat nähdä uutisten mahdollisesti virittämän keskustelun ja kommentit, ne avautuvat Facebookissa yhdistyksen sivulla. Uusi keskusteluryhmä Migreeniyhdistys on avannut Facebookiin uuden keskusteluryhmän päänsärkyjä sairastavien lasten vanhemmille ja muille läheisille. Ryhmän nimi on Lasten päänsäryt. Ryhmä toimii vertaistuen periaatteella. Siinä voi jakaa hyviä kokemuksia lasten päänsärkyjen hallinnassa vinkiksi ja ohjeeksi muille. Myös kompastumisista kertominen voi säästää jonkun muun tekemästä samoja virheitä tai turhia yrityksiä. Tule rohkeasti mukaan keskustelemaan! Kysely migreenistä raskauden ja imetyksen aikana Migreeniyhdistys ja Imetyksen Tuki ry kysyivät kevään ja kesän aikana netissä migreenin vaikutuksista raskauteen ja imetykseen. Kysely tuotti todella arvokasta tietoa. Vastaajista vajaa puolet (44 %) koki selviytyneensä alkuraskauden hyvin, kohtauslääkkeitä oli tarvinnut 52 %. Loppuraskaus oli sujunut paremmin, silloin hyvin selviytyneitä oli 55 %. Hyvin monella vastaajalla eri raskaudet erosivat toisistaan migreenin määrällä ja vaikeusasteella kuvattuina. Pahin kyselyssä esiin tullut epäkohta oli raskauden ajan neuvonnan puute. Vastaajista 78 % kertoi, että terveydenhuollossa migreeniin ja sen hoitoon ei puututtu ollenkaan tai niistä puhuttiin riittämättömästi, niinpä tietoa oli sitten haettu tasaisesti monenlaisista lähteistä alkaen netin keskustelupalstoilta aina Migreeniyhdistyksen neuvontapalveluun. Yli puolet vastaajista osasi olla jo raskauden aikana huolestunut migreenin vaikutuksesta imetykseen. Kohtaukset olivatkin alkaneet joko jo synnytyssairaalassa tai imetyksen aikana 63 %:lla ja lääkityksiin oli jouduttu turvautumaan. Lääkitysten valintaa koskevaa tietoa koettiin olevan saatavilla riittämättömästi tai ristiriitaisesti, vain 23 % vastanneista oli tyytyväisiä saamansa tiedon määrään. Eniten kaivattu tuki olisikin ollut selkeä informaatio lääkkeiden vaikutuksesta turvallisiin imetyskäytäntöihin. Migreenillä oli muutamien vastaajien kohdalla kahtalainen vaikutus imetyksen pituuteen: osa imetti pidempään välttyäkseen migreenin alkamiselta, osa joutui lopettamaan imetyksen suunniteltua aikaisemmin voidakseen aloittaa migreenin hoitamisen lääkkeillä. 69 % oli kuitenkin voinut imettää suunnittelemallaan tavalla. Kyselyyn vastasi 284 henkilöä. Kiitos kaikille vastanneille! Migreeniyhdistyksen löydät internetistä: & Facebook Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

6 Aarno Palotie, LKT, professori The Wellcome Trust Sanger Institute, Cambridge, UK Suomen molekyylilääketieteen Instituutti, Helsingin yliopisto Mitä migreenin geenitieto meille kertoo Perinnöllinen taipumus migreeniin on tunnettu kauan. Taipumukseen liittyvät geenimekanismit ovat kuitenkin olleet epäselviä. Vasta aivan viimevuosien teknologinen kehitys on tarjonnut luotettavia menetelmiä migreenin kaltaisten monitekijäisten sairauksien geenien tunnistamiseksi. Genomin laajuiset assosiaatiotekniikat (GWAs, genome wide association studies) ovat kuluneen viiden vuoden aikana ensimmäisen kerran tarjonneet mahdollisuuden tällaisten sairauksien geenien tehokkaaseen tunnistamiseen. Menetelmässä tutkitaan jokaisen henkilön perimästä satoja tuhansia sekvenssivariaatioita (perimän kohtia, joissa poikkeamme toinen toisistamme). Kun samat geenivariaatiot tutkitaan tuhansilta migreenikoilta ja tuhansilta verrokkihenkilöiltä voidaan tunnistaa perimän kohtia, jotka liittyvät spesifisesti migreeniin. Tätä menetelmää on käytetty lukuisien sairauksien ja ominaisuuksien perinnöllisen alttiuden selvittämiseen. Tämän menetelmän kaikkein menestyksekkäimpiä saavutuksia ovat aikustyypin diabeteksen ja useiden autoimmuunitautien alttiusgeenien tunnistaminen. Kaikkia perinnöllisyyden saloja eivät kuitenkaan nämäkään tekniikat avaa. GWA-menetelmät perustuvat väestössä hyvin yleisten perimävariaatioiden käyttöön. Näin tunnistetaan vain niitä perimäalueita, jotka väestötasolla ovat tavallisia alttiustekijöitä. Yksittäisen yksilön perinnöllisestä riskistä nämä variaatiot kertovat varsin vähän. Yksittäisen variaation sairautta lisäävä vaikutus on noin 1.2, eli yhden variaation kantaminen lisää sairastumisriskiä vain 20 %. Vertailuksi voisi todeta, etta tupakointi lisää keuhkosyöpäriskiä kertaisesti. Mitä iloa sitten tällaisten homeopaattisten riskigeenien tunnistamisella on? Keskeisin motivaatio GWA-tutkimuksiin on oppia tutkittavan sairauden perusmekanismeja. GWA-tutkimukset tarjoavat mahdollisuuden ilman minkäänlaista solubiologista tai fysiologista ennakko-oletusta tai ennakkotietoa tunnistaa sairaudelle keskeisiä solusignalointireittejä. Näiden tunnistaminen perinteisillä laboratoriomenetelmillä ei olisi mitenkään mahdollista. Sairauksien perusmekanismien tarkempi tunteminen on peruslähtökohta uusien hoitomuotojen kehittämiselle. Useiden sairauksien, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla, tavanomaisten riskitekijöiden tunnistaminen on myös keskeistä ennaltaehkäisystrategioiden suunnittelussa. Tavanomaisten geenivariaatioiden lisäksi sairastumisalttiuteemme vaikuttavat myös väestössä harvinaisemmat variaatiot. Kun tällaiset variantit ovat hyvin harvinaisia puhutaan usein mutaatioista. Osa näistä harvinaisista geenivariaatioista on yksilön sairastumisriskin kannalta paljon tärkeämpiä kuin väestössä yleiset variaatiot. Uudet sekvensointitekniikat ovat tarjonneet mahdollisuuden myös näiden harvinaisten variaatioiden tunnistamiseksi. Ajatellaan, että geneettinen sairastumisriksi syntyy harvinaisten (<5 % väestössä kantaa kyseistä muutosta) ja yleisten (>5 % väestöstä kantaa kyseistä variaatiota) variaatioiden yhdistelmästä. Ymmärtämyksemme miten harvinaiset perimävariaatiot altistavat yleisille kansantaudeille on puutteellista. Niinpä toivomme, että seuraavassa tutkimusaallossa kykenemme vastaamaan tähän kysymykseen ja näin saamaan täydellisemmän kuvan altistavista geenimuutoksista ja siten paremman kuvan sairauksien perusmekanismeista. Migreenin kohdalla olemme tunnistaneet ensimmäisiä väestössä yleisiä altistavia geenivariaatioita. Tähän mennessä olemme julkaisseet vajaa puolitusinaa geeniä. Nämä kansainväliset yhteistyöt on tehty muutamalla tuhannella migreenikolla. Yksi tapa lisätä tunnistettavien geenien määrää, on suurentaa GWA-tutkimuksissa käytettävää tutkimusaineistoa. Niinpä käynnissä on nyt migreenikon GWA-meta-analyysi. Toivomme kykenevämme rapartoimaan tämän tutkimuksen tuloksia vuoden 2012 lopulla. Näyttää ilmeiseltä, että tämän työn tuloksena tuntisimme jo yli tusinan migreenille altistavia geenjä (geenilokuksia). 6 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

7 Mitä migreen Yksi klassisista keskusteluaiheista on ollut, että onko migreeni verisuoni- vai hermosolutauti. Mitä tähänastiset migreenigeenilöydökset ovat opettaneet? Hyvin harvinaisten ja vakavien migreenimuotojen (familiaalinen hemipleeginen migreeni) on jo yli vuosikymmenen ajan tiedetty liittyvän solujen ionikanavien muutoksiin, mutta yleisempien migreenimuotojen taustasta olemme tietäneet varsin vähän. Yksi klassisista keskusteluaiheista on ollut, että onko migreeni verisuoni- vai hermosolutauti. Keskustelun suosikkiteoria on vaihdellut vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Tähänastisten migreenigeenilöydöstemme perusteella näyttäisi siltä, että molemmat koulukunnat ovat olleet oikeassa. Vaikka ymmärtämyksemme geenien toiminnasta on rajallista, näyttäisi että vajaat puolet tunnistetuista geeneistä tiedetään liityvän verisuonten toimintaan ja hiukan yli puolet hermosolujen toiminnan säätelyyn. Osa alttiusgeeneistä näyttäisi liittyvän spesifisesti synapsien toimintaan, esim. glutamaatin takaisinottoon synapsista. Migreenin patogeneettisten mekanismien mahdollista yhteyttä yleiseen kipuherkkyyteen on pohdittu pitkään. Suurten GWAs-analyysien yksi tavoite on juuri komorbiditeettiyhteyksien tutkiminen. Eli, voidaan tutkia altistavatko samat geeni lokukset esim. sekä migreenille että yleiselle kipuherkkyydelle. Työ on vasta alussa, eikä vielä ole kovin valmista käsitystä mitkä alttiusgeenit voisivat olla yhteisiä. Yhden migreenialttiusgeeneistä, TRPM8, tiedetään liittyvän kylmän tunnistukseen ja kylmäkipuun. Niinpä ainakin tämän geenin löydös viittaisi siihen, että migreenillä ja kipuherkkyydellä on yhteisiä geneettisiä taustatekijöitä. Tulevat tutkimukset antanevat lisätietoa muista yhteisistä taustatekijöistä. Mitä seuraavaksi? Lisääntyvät terveydenhuollon ja uusien lääkkeiden kehittämiskustannukset sekä kehittyvä perimän ja solujen toiminnan analysointimenetelmät ovat innostaneet tutkijoita kehittämään ns. henkilöityä tai henkilökohtaista lääketiedettä. Ajatuksena on, että jokaisen potilaan koko perimä voidaan kohtuullisin kustannuksin sekvensoida ja yhdistää tämä tieto potilaasta kerättyyn aineenvaihdunta- ja elmäntapatietoon. Näin toivotaan, että voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa kullekin potilaalle parhaiten sopiva lääkitys ja ennen kaikkea tunnistaa ne potilaat, joille tietyt lääkkeet aiheuttavat hankalia sivuvaikutuksia joko lyhyellä aikavälillä tai pitkäaikaiskäytössä. On todennäköistä, että henkilökohtaisen lääketieteen sovellukset tulevat käyttöön asteittain ja juuri lääkkeiden sivuvaikutusten ennustaminen on todennäköisesti yksi ensimmäisiä sovellusalueita. Laajempi soveltaminen, jossa koko perimän sekvenssitieto yhdistetään suureen määrään muuta potilastietoa kehittyneiden tietokoneohjelmistojen avulla on vielä vuosien päässä. Tällaiset tavoitteet ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena, joten kyseessä ei ole mikään tieteiskirjallisuuden villi fantasia vaan selkeä tieteellisen tutkimuksen tavoite. Toivomme, että tällainen tieto myös auttaisi tunnistamaan esim. ne migreenipotilaat, joilla on suurin riski kehittää krooninen migreeni ja joiden lääkitys ehkä alunalkaen vaatii erityistä räätälöintiä. Artikkeli on tekijän luvalla lainattu Suomen kivuntutkimusyhdistyksen lehdestä Kipuviesti 1/2012. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

8 Mikko Kallela, Neurologian erikoislääkäri, dosentti Vt. kliininen opettaja, Neurologian klinikka, HYKS Migreenin patofysiologiasta vuonna 2012 Johdanto Migreeni on yleisimpiä neurologisista sairauksia. Siitä kärsii 43 % naisista ja 18 % miehistä elämänsä jossain vaiheessa (1). Migreenimekanismit liittyvät läheisesti ihmisen perusfysiologiaan kuten aivokuoren ja autonomisen hermoston toimintaan, kivun aistimiseen, verenkierron säätelyyn ja tulehdusreaktioihin. Tämän takia migreenillä on yhtymäkohtia niin krooniseen kipuun, epilepsiaan, aivoinfarktiin, depressioon, verenpaineen säätelyyn kuin allergiaan ja astmaankin. Migreenin patofysiologiasta löytyykin kiinnostavia yksityiskohtia niin neurologille, kipuspesialistille, psykiatrille, neurokirurgille kuin sisätauti- tai yleislääkärillekin. Historiaa Klassisen migreeniteorian mukaan aivoverisuonten supistuminen aloittaa migreenikohtauksen ja johtaa iskemian kautta migreeniauraan. Elimistö reagoi tähän voimakkaalla verisuonten laajenemisella, jolloin aivokalvojen herkät kipuhermot venyttyvät, ja päänsärky alkaa. Migreeni on siis perusolemukseltaan verisuoniperäinen, vaskulaarinen. Teorian oikeaksi tai vääräksi osoittaminen on innoittanut tutkijoita vuosikausia. Vastustajat näkevät migreenissä auraoireineen kaikkineen huomattavasti enemmän keskushermoston kuin verisuonen toimintahäiriöön sopivaa. Se on siis paremminkin neuronaalinen. Molemmilla teorioilla on vankkumaton kannattajakuntansa ja ilmiasultaan monimuotoinen migreeni antaakin tähän hyvät mahdollisuudet. Oireet vaihtelevat potilaasta, suvusta ja tutkimuspaikasta (esim. väestötutkimus, terveyskeskus, erikoislääkärin vastaanotto tai päivystyspoliklinikka) toiseen niin paljon, että perusteluja löytyy vaivatta useammankin näkemyksen tueksi. Aikoinaan migreenin määritelmä perustui pääosin kunkin kliinikon tai tutkijan omaan näkemykseen, mikä oli omiaan sekin lisäämään sekaannusta. Voidaankin sanoa, että migreenitutkimus otti merkittävimmän edistysaskeleensa 1988, jolloin ensimmäiset yleisesti hyväksytyt migreenin diagnostiset kriteerit julkaistiin (2). Yhteiset pelisäännöt loivat pohjan niin kliiniselle, epidemiologiselle, patofysiologiselle kuin geneettisellekin tutkimukselle. Tutkimustuloksia voitiin ensimmäistä kertaa verrata luotettavasti eri ryhmien, maiden ja mantereiden välillä. Migreenin klassinen teoriakin joutui objektiivisen tarkastelun kohteeksi. Migreenin vaskulaarinen teoria Graham, Ray ja Harold Wolff totesivat jo ja 40-luvuilla että laskimoon annettu ergotamiini vähensi ohimovaltimoiden sykintää samaan tahtiin kuin se lievitti migreenikipua (3). Johtopäätöksenä oli että verisuonen sykinnällä ja kivulla on syy-seuraus-suhde. Pitkälti tähän perustui migreenin vaskulaarinen teoria 1900-luvulla. Tietämättään Wolff kollegoineen tuli ottaneeksi myös ensimmäiset askeleet nykyisten migreenin täsmälääkkeiden, triptaanien, tarinassa. Vuosia myöhemmin selvisi että serotoniini (5-HT) ja serotoniinireseptorit olivat keskeisiä ergotamiinin vaikutuksille ja lopulta tämä johti sumatriptaanin keksimiseen (4) ja 2000-luvut olivatkin sitten triptaanien, spesifisten 5-HT-1B/D-agonistien, valtakautta migreenin hoidossa. Alkuun triptaanien tehon uskottiin perustuvan niiden verisuonia supistavaan vaikutukseen, aivan kuten ergotamiininkin. Vaikutus oli vain spesifisempi, siitä nimitys täsmälääke. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja nykyisin triptaanien päävaikutusmekanismina pidetään vaikutusta kipuimpulssin kulkuun trigeminushermon eri osissa (5). Täsmälääkeaikakauden jälkeen odotellaan CGRP-antagonistien (calcitonin gene-related peptide) esiinmarssia. Tämän vaikutusmekanismin etuna uskotaan olevan nimenomaan verisuonia supistavan vaikutuksen puuttuminen (6). Vaskulaarinen teoria on siis joutunut antamaan periksi neuronaaliselle migreenipäänsärynkin suhteen. Migreenin neuronaalinen teoria Jo 1940-luvulla Leao totesi koe-eläimillä cortical spreading depression -ilmiön (CSD), jossa aivokuoren ärsytys johtaa hitaasti etenevään aktivaatioaaltoon, jota seuraa toiminnan vaimeneminen ja verenkiertomuutoksia (7). Yhtäläisyydet tyypillisen migreeniauran (hitaasti laajenevan värisevän näköhäiriön, jota seuraa näkökenttäpuutos ja sykkivä päänsärky) ja CSD:n välillä olivat ilmeiset. Nykyaikaiset aivojen kuvantamismenetelmät (mm. magnetoenkefalografia (MEG) ja funktionaalinen magneettikuvantaminen (fmri)) vah- 8 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

9 Migreenin pa Täsmälääkeaikakauden jälkeen odotellaan CGRP-antagonistien (calcitonin generelated peptide) esiinmarssia. vistavat CSD-tyyppisen ilmiön esiintymisen myös ihmisen aivokuorella migreeniauran aikana (8, 9). Teoria migreenistä keskushermostosairautena sai lisäpontta 1995, jolloin Weiller kumppaneineen osoitti PET:lla (positron emission tomography) aivorunkoaktivaation migreenikohtauksen aikana (10). Samoihin aikoihin selvisi myös että osalla harvinaista migreenimuotoa (familiaalista hemiplegistä migreeniä, FHM) sairastavilla migreeni johtui mutaatiosta kalsiumkanavageenissä (11). Muutamassa vuodessa migreeni itsekin mutatoitui ionikanavasairaudeksi, jonka generaattori sijaitsi aivorungossa. Teoriassa lienee mukana sopiva määrä sekä faktaa että fiktiota. Myöhemmin on nimittäin selvinnyt että tavanomaisessa aurattomassa tai aurallisessa migreenissä ionikanavien merkitys on vähäinen (12) ja aivorunkoaktivaatiokin saattaa olla merkki kipua inhiboivien ratojen toiminnasta, ei migreenin generoinnista (13). Toisaalta monilla ionikanavasairauksilla on taipumus migreenin tapaan oireilla kohtauksina. Lisäksi migreeni voi alkaa voimakkaalla väsymyksellä, makean himolla tai haukottelulla, oireilla joiden alkuperän voi hyvinkin sijoittaa aivorungon ja hypotalamuksen alueelle. Migreenin neurovaskulaarinen teoria SCNA1A = natriumkanavageeni, ATP1A2 = natrium-kalium-pumpun geeni, CACNA1A = kalsiumkanavageeni, MTDH/AEG1 = Metadherin / astrocyte elevated gene 1, TRPM8 = Transient receptor potential cation channel subfamily M member 8 gene, LRP1 = Low density lipoprotein receptor-related protein 1 gene, PRDM16 = PR domain containing 16 protein gene Tyypillisessä aurallisessa migreenissä asteittain laajeneva värisevä näköhäiriö kestää n minuuttia, tätä seuraa muutamien kymmenien minuuttien oireeton vaihe, jonka jälkeen alkaa kova, toispuoleinen ja sykkivä päänsärky (2). Koko kaskadi voidaan, ainakin teoriassa, selittää CSD:n avulla. Eläintutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että CSD aktivoi trigeminuksen verisuonia hermottavan osan (trigeminovaskulaarijärjestelmän) ja voi siten olla vaskulaarisen päänsäryn aiheuttaja (14, 15). Viive auran ja päänsäryn välillä selittyy sillä, että CSD:n vapauttamat välittäjäaineet (mm. vety- ja kaliumionit, typpioksidi, arakidonihappo) kulkeutuvat hitaasti neuroneista verisuonen seinämään kipupäätteitä ärsyttämään (16). Vaikka aivot eivät itse tunnekaan kipua, aivotoiminta, kuten migreeniaura, voi sitä tuottaa. Miten päänsärky alkaa aurattomassa migreenissä (jossa määritelmän mukaan ei ole auraa ollenkaan) onkin sitten pähkinä purtavaksi CSDteorian kannattajille. Migreeni ja päänsäryn kroonistuminen Yksi 2000 luvun tärkeistä tutkimuskohteista on ollut krooninen migreeni, jolla tarkoitetaan selvästi kohtauksittaisen taudin muuttumista lähes päivittäiseksi päänsärkykierteeksi. Mekanismien oletetaan olevan samansuuntaisia kuin yleensäkin kivun pitkittyessä ja mutkistuessa. Rami Burstein ryhmineen teki kipuspesialisteille tutut käsitteet perifeerisen ja sentraalisen sensitaation tutuiksi myös migreenin yhteydessä (17). Ryhmän tutkimuksiin perustuen migreenipäänsäryn ajatellaan alkavan perifeerisellä sensitaatiolla, jossa verisuonen seinämässä prostaglandiinit, serotoniini, CGRP ja glutamaatti aiheuttavat tulehdusreaktion. Kipu on tässä vaiheessa vielä selvästi sykkivää ja kohtaus helposti triptaaneilla hoidettavissa. Jos kipu saa jatkua, se herkistää trigeminuksen aivorunkotumakkeen, jolloin sykkiminen muuttuu jatkuvaksi jomotukseksi. Tämä päänsäryn luonteenmuutos ja samaan aikaan ilmaantuva ihotunnon herkistyminen, allodynia, ovat merkki sentraalisesta sensitaatiosta. Kipurata on herkistynyt, oppinut kivulle, ja päänsärky jatkuu hoidosta huolimatta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

10 Taulukko 1. Vuoden 2012 alkuun mennessä raportoidut aurallisen ja aurattoman migreenin geenit Migreenigeeni Metadherin gene = astrocyte elevated gene 1 Transient receptor potential cation channel subfamily M member 8 gene Low density lipoprotein receptorrelated protein 1 gene Taulukko 2. Migreenin neuronatomiaa Migreenille ominainen piirre tai oire Kohtauksellisuus Prodromaalioireet (ennakko-oireet) Välittävä rakenne tai mekanismi Ionikanavat, glutamaatti Kipua inhiboivien järjestelmien pettäminen Hypotalamus Kommentti Ionikanavasairaudet oireilevat kohtauksina. Glutamaatti on yleinen keskushermostoa aktivoiva välittäjäaine. Aistiärsykkeiden (kipu, valo, ääni, haju, liike) normaali siivilöinti ei migreenikohtauksen aikana toimi pimeä, äänettömyys, liikkumattomuus lievittävät kohtausta. Ennakko-oireet edeltävät itse kohtausta, auraa ja päänsärkyä. Hypotalaamisiksi oireiksi voidaan laskea mm. makeanhimo, haukottelu, palelu ja kohtausta edeltävä valo- ja ääniarkuus. Aura Aivokuori Migreenipotilaan aivokuori on poikkeavan herkkä CSD-ilmiölle Päänsäryn sykkivä luonne Kivun intensiteetti Kivun pitkäkestoisuus Liitännäisoireet Kroonistuminen Migreenialttius Trigeminovaskulaarijärjestelmä Perifeerinen sensitaatio Parasympaattinen hermosto Sentraalinen sensitaatio Trigeminoautonominen refleksi Sentraalinen sensitaatio CSD = Cortical Spreading Depression Lyhenne MTDH AEG-1 Sijainti perimässä TRPM8 2q37.1 LRP1 12q13.3 PR domain containing 16 protein gene PRDM16 1p36.32 Todennäköinen vaikutusmekanismi migreenin yhteydessä 8q22.1 Lisää glutamaattivaikutusta synapsissa. Kipugeeni, jonka aktivaatio johtaa analgesiaan glutamaattireseptorien kautta. Säätelee hermosolujen välistä glutaamaattiviestintää. Vaikutus migreenissä pääosin epäselvä, säätelee mm. rasvametaboliaa, energiataloutta ja lämmön tuottoa. Anttila V, Stefansson H, Kallela M, Todt U, Terwindt GM, Calafato MS, et al. Genome-wide association study of migraine implicates a common susceptibility variant on 8q22.1. Nat Genet. 2010; 42: Chasman DI, Schurks M, Anttila V, de Vries B, Schminke U, Launer LJ, et al. Genome-wide association study reveals three susceptibility loci for common migraine in the general population. Nat Genet. 2011; 43: Potilas raportoi että täsmälääkkeet, tai mitkään muutkaan lääkkeet, eivät enää auta hyvin. Serotoniini, glutamaatti, prostaglandiinit ja CGRP ovat välittämässä tätäkin kohtauksen vaihetta. Ongelman ydin Kipu välittyy viidennen aivohermon, trigeminuksen, verisuonia hermottavan osan kautta, siksi kipu sykkii. Steriili tulehdus verisuonen seinämässä lisää kivun intensiteettiä ja sykkivyyttä, samoin parasympaattisen hermoston aktivaatio. Trigeminuksen aivorunkotumakkeen ja (vaikeissa tapauksissa) talamuksen toiminnalliset muutokset ( kivulle herkistyminen ) pitkittävät kohtausta. Parasympaattiset reaktiot (mukaan lukien pahoinvointi, oksentelu, ripulointi) ovat ominaisia migreenikohtaukselle. Trigeminushermoa pitkin kulkevat kipuimpulssit laukaisevat refleksin. Myös kohtauslääkkeiden liikakäyttö myötävaikuttaa sentraaliseen sensitaatioon ja lisää kohtausfrekvenssiä. Keskushermoston Perussyy sille miksi kohtaus alkaa ja miksi se loppuu, on edelleen herkkyys monille erilaisille huonosti tunnettu. Migreenialttius on osin perinnöllinen (n. 50 %), kohtauksia aiheuttaville osin ympäristövaikutusten tulos. Kohtauksia provosoivat tekijät ovat tekijöille epäspesifejä ja vaihtelevat migreenipotilaasta toiseen on nyt siirtynyt keskushermoston puolelle ja aivoveriesteen taakse, turvaan lääkevaikutuksilta. Suomessa paljon käytetyn Färkkilän tipan (12 tunnin aikana indometasiini 200 mg / 1000 ml NaCl hydrokortisoni 500 mg / 1000 ml NaCl 0.9) teho perustuneekin nimenomaan sentraalisen sensitaation rauhoittamiseen. Suoneen annettuna indometasiini ja hydrokortisoni pääsevät riittävinä pitoisuuksina sinne missä hoitoa tarvitaan aivorunkoon. Aurallisen ja aurattoman migreenin geenit Jo ennen 2010-lukua geneettinen tutkimus oli antanut vahvan panoksen migreenitutkimukseen. Ionikanavalöydökset antoivat selityksen hemiplegisen migreenin kohtausluonteelle ja migreenisukuja analysoimalla löytyi useita muitakin migreenialueita genomista (18). Kuitenkin vasta koko perintöaineksen kattavat assosiaatiotutkimukset (genome-wide association studies, GWAS) olivat läpimurto migreenigenetiikassa (19 21). Vuoteen 2012 mennessä Aarno Palotien ja Suomessa Maija Wessmanin johtama ryhmä (the International Headache Genetics Consortium) on löytänyt yhteensä 4 julkaistua ja 7 toistaiseksi julkaisematonta tavalliseen migreeniin assosioituvaa geeniä (taulukossa 1 on esitetty toistaiseksi julkaistut löydökset). Samalla migreenin geneettisen monimuotoisuuden koko laajuus on alkanut hahmottua. Geenit ja niiden merkitys vaihtelevat suuresti sen mukaan tarkastellaanko väestöä, tavallisia migreenisukuja vai harvinaisia FHM-sukuja (kuva 1). Uusien migreenigeenin yhteys taudin patofysiologiaan on vasta kirkastumassa, mutta muutamia yleistyksiä voidaan jo nyt esittää. Neuronit, glia, glutamaatti- ja ionikanavat näyttävät olevan migreenin ytimessä. Geeneistä TPRM8 on erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä on jo aiemmin tutkittu neuropaattisen kivun yhteydessä, ja se koodaa kylmän aistimiseen liittyvää ionikanavaa. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että molekyyligeneettiset löydökset puhuvat migreenin keskushermostoluonteen puolesta: hermosolu vie ja verisuoni vikisee, joskin ajoittain hyvin intensiivisesti. 10 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

11 Lopuksi Migreenitutkimus on edennyt viime vuosikymmeninä nopeasti ja vauhti vain kiihtyy. Migreenimekanismit kertovat paljon myös kipuun liittyvistä ilmiöistä ja häiriötiloista. Etenkin migreenin kroonistumisen syyt on tärkeä selvittää. Taulukkoon 2 on hahmoteltu osa migreenin neuroanatomiaa ja patofysiologiaa vuonna On todennäköistä että taulukko kokee huomattavan muodonmuutoksen lähivuosina ja samalla sen arvo käytännön kliinikolle kasvaa. Niin neurologin kuin kipuspesialistinkin kannattaa pysyä kehityksessä mukana. Kirjallisuusviitteet 1. Stewart WF, Wood C, Reed ML, Roy J, Lipton RB. Cumulative lifetime migraine incidence in women and men. Cephalalgia. 2008; 28: Headache Classification Committee of the International Headache Society. Classification and diagnostic criteria for headache disorders, cranial neuralgias and facial pain. Cephalalgia. 1988; 8 Suppl 7: Tfelt-Hansen PC, Koehler PJ. One hundred years of migraine research: major clinical and scientific observations from 1910 to Headache. 2011; 51: Humphrey PP, Feniuk W, Perren MJ, Connor HE, Oxford AW, Coates LH, et al. GR43175, a selective agonist for the 5-HT1-like receptor in dog isolated saphenous vein. Br J Pharmacol. 1988; 94: Goadsby PJ, Hargreaves RJ. Mechanisms of action of serotonin 5-HT1B/D agonists: insights into migraine pathophysiology using rizatriptan. Neurology. 2000; 55: S Goadsby PJ. Calcitonin gene-related peptide (CGRP) antagonists and migraine: is this a new era? Neurology. 2008; 70: Leão AAP. Spreading depression of activity in cerebral cortex. J Neurophysiol. 1944; 7: Bowyer SM, Aurora KS, Moran JE, Tepley N, Welch KM. Magnetoencephalographic fields from patients with spontaneous and induced migraine aura. Ann Neurol. 2001; 50: Hadjikhani N, Sanchez Del Rio M, Wu O, Schwartz D, Bakker D, Fischl B, et al. Mechanisms of migraine aura revealed by functional MRI in human visual cortex. Proc Natl Acad Sci U S A. 2001; 98: Weiller C, May A, Limmroth V, Juptner M, Kaube H, Schayck RV, et al. Brain stem activation in spontaneous human migraine attacks. Nat Med. 1995; 1: Ophoff RA, Terwindt GM, Vergouwe MN, van Eijk R, Oefner PJ, Hoffman SM, et al. Familial hemiplegic migraine and episodic ataxia type-2 are caused by mutations in the Ca2+ channel gene CACNL1A4. Cell. 1996; 87: Nyholt DR, LaForge KS, Kallela M, Alakurtti K, Anttila V, Farkkila M, et al. A high-density association screen of 155 ion transport genes for involvement with common migraine. Hum Mol Genet. 2008; 17: Stankewitz A, Aderjan D, Eippert F, May A. Trigeminal nociceptive transmission in migraineurs predicts migraine attacks. J Neurosci. 2011; 31: Bolay H, Reuter U, Dunn AK, Huang Z, Boas DA, Moskowitz MA. Intrinsic brain activity triggers trigeminal meningeal afferents in a migraine model. Nat Med. 2002; 8: Zhang X, Levy D, Noseda R, Kainz V, Jakubowski M, Burstein R. Activation of meningeal nociceptors by cortical spreading depression: implications for migraine with aura. J Neurosci. 2010; 30: Pietrobon D, Striessnig J. Neurobiology of migraine. Nat Rev Neurosci. 2003; 4: Burstein R. Deconstructing migraine headache into peripheral and central sensitization. Pain. 2001; 89: Wessman M, Kaunisto MA, Kallela M, Palotie A. The molecular genetics of migraine. Ann Med. 2004; 36: Anttila V, Stefansson H, Kallela M, Todt U, Terwindt GM, Calafato MS, et al. Genome-wide association study of migraine implicates a common susceptibility variant on 8q22.1. Nat Genet. 2010; 42: Anttila V, Wessman M, Kallela M, Palotie A. Towards an understanding of genetic predisposition to migraine. Genome Med. 2011; 3: Chasman DI, Schurks M, Anttila V, de Vries B, Schminke U, Launer LJ, et al. Genome-wide association study reveals three susceptibility loci for common migraine in the general population. Nat Genet. 2011; 43: GammaCore vagusstimulaattori UUTUUS MIGREENIN HOITOON! Vain lääkärin määräyksestä Lisätiedot: Canella Medical Oy Sinikalliontie 1, Espoo p Not approved in US, Canada, Australia and Japan Luonnonmukainen mineraalideodorantti ilman haitallisia alumiineja Hellävaraisen tehokas NATURALLY FRESH Tuoksuton ja 3 mietoa tuoksua: Laventeli, Papaya, Tropical Tuoksut luonnon öljyistä ja uutteista 100% puhdas, lisäaineeton. Hypoallerginen. Isot koot: roll-on 90g ja suihke 120g. Tahraamaton. 24 tunnin suoja. Luonnonkivideo Aloe Vera, kastele käyttöön. Kesto: 1vuosi. YHDISTYKSEN JÄSENHINTA: 6 kpl laatikoissa roll-on 4,60 /kpl, suihke 4,90 /kpl. Luonnonkivideo 8,45 /kpl. Tuoksuton jalkaspray 5,80 /kpl. Toimitus laatikolle 7,50. Tilaukset: puh , info@d-control.fi Kysy lisää. Tutustu Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

12 Markus Färkkilä lääket.kir.tri, professori, neurologian erikoislääkäri Trigeminaaliset autonomiset päänsäryt Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on tunnistettu yli 350 vuotta sitten, ja jo tältä ajalta löytyy kuvauksia tästä päänsärkymuodosta. Päänsäryn ovat kuvanneet useat lääkärit eri puolilla maailmaa toisistaan riippumatta, mm. USA:ssa Horton 1939 ja Englannissa Harris 1936, ja noista ajoista alkaen voidaan katsoa asianmukaisen diagnostiikan alkaneen. Muitakin nimiä kirjallisuudesta löytyy tälle nykyisin trigeminaalisiksi autonomisiksi päänsäryiksi (TAC, trigeminal autonomic cephalgias) kutsutulle päänsärkyryhmälle runsaasti. Synonyymejä ovat ciliaarinen neuralgia, Bingin erthroprosopalgia, sfenopalatiiniganglion neuriitti, Vidian ja Sluderin neuralgiat jne. Keskeistä näille pään alueen säryille on autonomisten piirteiden esiintyminen kohtausten yhteydessä, eli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan säätelyn aiheuttamat kasvojen oireet, kuten kyynelvuoto, nenän vuoto, silmän punotus, luomen roikkuminen, paikallinen kasvojen hikoilu jne. Keskeistä on myös kaikkien oireiden ankara toispuoleisuus. Trigeminaalisia, eli kolmoishermoon liittyviä niiden sanotaan olevan siksi, että oireet esiintyvät kasvojen alueen tuntohermon, viidennen aivohermon, alueella ja kohtaukset ovat migreenisärkyä lyhytkestoisempia, joskus tuikkivia ja hermosärkytyyppisiä, jolloin niitä on hankala erottaa paljon tavallisemmasta kolmoishermosärystä. Trigeminaalisten autonomisten päänsärkyjen ryhmä on sen verran harvinainen, että merkittävä osa lääkäreistä ei niitä tunnista, ja yleisimmin ne on virheellisesti diagnosoitu migreeniksi tai kolmoishermosäryksi. Kuitenkin ne eroavat hoitonsa puolesta näistä selvästi, joten oikealla diagnoosilla on merkitystä. Yleisin niistä on sarjoittainen päänsärky, Hortonin neuralgia, jota on vuosikausia pidetty miesten migreeninä, mutta nykyisin yhä enemmän Hortonin päänsärkyä on diagnosoitu myös naisilla. Monet potilaat tupakoivat tai ovat tupakoineet, ja lapsuuden tupakansavualtistusta on epäilty yhdeksi syyksi sairauden puhkeamiselle. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky Sarjoittainen päänsärky eroaa migreenistä kliinisen kulkunsa vuoksi, ja sitä kutsutaan kirjallisuudessa nimellä Hortonin neu ralgia, cluster headache, histamiinipäänsärky tai migrenoosi neuralgia. Se puhkeaa yleensä migreeniä vanhemmalla iällä, ja on erityisesti vuotiaiden miesten sairaus. Sukupuolten välinen suhde on noin 4:1, ja osalla varsinkin naispotilaista esiintyy samaan aikaan myös tavallisia migreenikohtauksia. Taudissa on todettu verisuonen seinämän steriili tulehdus, joka saa aikaan säryn puoleisessa sisemmässä kaulavaltimossa kuten lähiseudun muissakin verisuonissa verentungoksen. Kohtausjakson aikana suonen seinämän paikallinen tulehdus saa aikaan kaulavaltimoa ympäröivän hermopunoksen toimintahäiriön ja toispuoleiset kasvojen autonomiset oireet. Osa koh tauksista tulee unen aikana, erityisesti REM-univaiheessa, ja happipitoisuus veressä on tuolloin matala. Särkykohtauksessa kipu paikantuu toispuoleisesti silmän taakse. Silmä voi olla turvoksissa ja verestää, ja säryn puoleinen yläluomi roikkuu. Särynpuoleinen sierain tukkeutuu ja vuotaa usein. Kohtauksia voi olla 1 8 vuorokaudessa ja %:lla ne ovat öisin. Särkyjakso voi kestää viikkoja tai kuukausia, mutta sitten silmän kipukohtaukset voivat olla poissa kuukausia, jopa vuosia. Tehokkain lääke heti kohtauksen alussa otettuna on sumatriptaani (6 mg) ihonalainen pistos, jonka voi itse itselleen antaa. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ergotamiinia peräpuikkona (2 mg), tai tsolmitriptaania 5 mg nenäsuihkeena. Tiiviillä suun ja nenän peittävällä kasvomaskilla otettu 100 %:en hapen hengitys min. kerrallaan tehoaa kohtauksiin osalla potilaista. Lyhytkestoista kortisonikuuria on myös käytetty kohtausjakson alussa rauhoittamaan tilannetta ennen kuin estolääkeannos on saatu nostettua tehokkaalle tasolle. Joskus verapamiili on tehokas profylaktinen lääke. Sitä pitää yleensä käyttää huomattavasti suurempia annoksia kuin sydänsairauksien hoidossa, jopa yli 900 mg /vrk annoksia on maailmalla käytetty. Jättisuurten verapamiliannosten hankalia sivuvaikutuksia voivat olla jalkojen turvotus ja ummetus sekä sydämen vakavat johtumis- ja rytmihäiriöt. EKG:tä, sydänfilmiä, täytyy kontrolloida annoksen noston aikana. Kirjallisuudessa on listattuna monia kokeellisia hoitoja, kuten litium, topiramaatti, melatoniini ja gabapentiini. 12 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

13 Trigeminaalis Monet potilaat tupakoivat tai ovat tupakoineet, ja lapsuuden tupakansavualtistusta on epäilty yhdeksi syyksi sairauden puhkeamiselle. Jos mikään lääke- tai muu hoito ei tehoa, hankalimpiin jatkuviin sairauden muotoihin on kokeiltu hermostimulaattorihoitoa, jossa aivoleikkauksessa asetetaan hypotalamukseen ohut neula, jota voidaan sähköllä ärsyttää ja mahdollisesti saada kohtaukset lakkaamaan tai helpottumaan. Krooninen paroksysmaalinen hemikrania Krooninen paroksysmaalinen hemikrania on norjalaisen professori Ottar Sjaastadin vuonna 1974 kuvaama erittäin harvinainen päänsärkysairaus. Se muistuttaa Hortonin päänsärkyä, mutta kohtaukset ovat lyhytkestoisempia, tulevat jopa kymmenen kertaa päivässä, ja potilas on useimmiten nainen, lisäksi indometasiini tehoaa aina kohtauksiin. Ta pauksia on kuvattu alle 100 maailmassa. Taudin kuvaan kuuluu toispuoleinen, kova, keskimäärin 20 minuutin kestoinen silmän seudun kipu, kivunpuoleiset silmän seudun oireet, kuten silmänpunotus, kyynelvuoto, nenän vuoto tai tukkoisuus. Taudin syytä tai syntymekanismia ei tunneta. Tämä sairaus alkaa yleensä yli 30 vuoden iässä, mutta sitä on todettu lapsillakin. Yleensä se on jaksottainen ja särkykohtaukset lakkaavat pitkiksi ajoiksi, mutta tauti voi uusia kuukausien kuluttua uudelleen. Osalla kohtaukset jatkuvat vuosikausien ajan pitäen vain parin viikon taukoja. Tauti voi esiintyä yhtä aikaa kolmoishermosäryn tai migreenin kanssa. Pään magneettikuvausta suositellaan muiden syiden poissulkemiseksi pään kipukohtausten taustalla. Hoidoksi tehoaa indometasiinitabletit. SUNCT (SUNA) -syndroomat (Short-lasting Unilateral, Neuralgiform Headache Attacks with Conjunctical Injection and Tearing.) Tämän vieläkin harvinaisemman trigeminaalisen päänsärkysairauden suomenkielinen nimi voisi olla: Lyhytkestoiset, hermokiputyyppiset päänsärkykohtaukset, joihin liittyy silmän turvotus ja kyynelvuoto. Sairauden on kuvattu vasta 1978 ja täsmällisemmin Kipujen syytä ei tunneta, ja tapauksia on julkaistu kirjallisuudessa alle 100 tähän mennessä. Sairauteen liittyy kasvoissa, silmän tai ohimon seudussa esiintyvät hyvin lyhytkestoiset, mutta usein toistuvat kiputuikahdukset, jotka kestävät 5 sekunnista 2 minuuttiin. Näitä voi tuikkia päivässä jopa 200 kertaa. Kiputuikahdusten aikana kivunpuolen silmä punottaa ja vuotaa kyynelnestettä. Kohtaukset ovat toistuvia, ja niitä on kuvattu 10-vuotiaasta 77-vuotiaaseen asti, yleisimmin kuitenkin vuotiailla, miehillä hieman enemmän kuin naisilla. Joillain potilailla on edeltävästi ollut kolmoishermosärky, joka on sitten muuntunut SUNCT-tyyppiseksi. Näin ollen on mahdollista, että nämä edustavat saman taustamekanismin ääripäitä, ja joskus onkin vaikea erottaa kolmoishermosärkyä SUNCT-syndroomasta. Hoidoksi on kokeiltu lähes kaikkea mahdollista, mutta mitään tehokasta lääkehoitoa ei ole löydetty. Myös leikkaushoitokokeiluita on tehty. Hemicrania Continua Tämä päänsärkysairaus esiintyy jatkuvana päivittäisenä ankaran toispuoleisena päänsärkynä johon liittyy kovia päänsärkykohtauksia, ja johon liittyy lisäksi kasvojen autonomisia oireita, kuten kyynelvuotoa, silmän turvotusta tai luomen roikkumista. Tämäkin sairaus reagoi aina indometasiiniin. Tätä sairautta pidettiin aiemmin myös hyvin harvinaisena, mutta tapauksia on löytynyt yhä enemmän, ja ilmeisesti tauti on alidiagnosoitu. Egyptiläisissä papyruskirjoituksissa kuvattu hemicrania on edustanut ainakin osaltaan tätä särkymuotoa. Ilmeisesti tauti on naisilla hieman miehiä yleisempi. Taudin syytä ei tunneta, mutta on ajateltu että se olisi jonkinlainen migreenin muoto, koska osalla potilaita esiintyy myös migreenikohtauksia. Hoitona on indomatasiini, mg/ vrk annosta vähitellen lisäten kunnes kipu lakkaa. Piroksikaamin, rofekoksibin ja ibuprofeenin on myös kuvattu tehonneen kipuun osittain. Pitkittyneen ja kroonistuneen migreenin hoitoon käytetty ns. Färkkilän tippa sisältää indometasiinia, ja sille hyvin reagoivien kohdalla tulisikin pohtia hemicrania continuan mahdollisuutta. Kirjallisuutta Goadsby P. Cluster headache and paroxysmal hemicrania. com 2012 Goadsby, Silberstein, Dodick. Chronic Daily Headache. BD Decker2005. Migreeni ja päänsärky voivat viedä ilon elämästä. Haluatko päästä migreenistä ja päänsärystä eroon? QEEG:lla avustettu Hermopalaute-terapia on ratkaisu! Ota elämä takaisin hallintaasi! Hermopalaute auttaa sinua kivuttomasti ja turvallisesti. Ota yhteyttä meihin! puh bfc@brainfitness.fi Yhteistyössä: Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

14 Teksti: Maarit Huovinen Eläimet, tunteet ja hyvä elämä Kuva Sirpa Päivinen Eläimet voivat edistää ihmisten terveyttä, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira. Usein ne aktivoivat myönteisiä tunteita, kuten yhteenkuuluvuutta, arvostusta, välittämistä ja rakastamista. Eläin itsessään voi saada ihmisen liikkumaan ja laajentamaan sosiaalista verkostoa ja kontakteja kodin ulkopuolelle ja myös sitä kautta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Koska eläimet voivat tuoda esiin hyvinkin monenlaisia tunteita, tunteiden laatu riippuu siitä, mihin eläin omassa mielessä liittyy. Joillekin se tuo myönteisiä, joillekin kielteisiä tunteita. Yleensä eläin saa aikaan hoivaamisen ja välittämisen tunteita; tarvetta huolehtia ja ottaa vastuuta, Juha Siira sanoo. Toisaalta se virittää kehossa myönteistä energiaa, rauhallisuutta, rentoutumisen tunnetta, levollisuutta. Eläin on monelle turva ja sitä kautta turvallisuuden tunteen aktivoija. Usein myönteiset kokemukset virittyvät sitä helpommin, mitä useammin tuo tapahtuma toistuu. Mutta eläin voi olla myös joillekin traumaattisen muiston tai tapahtuman mieleen tuoma tekijä. Tällöin se voi herättää kauhua, pelkoa, jännittyneisyyttä ja vihaa. Yleensä tunteiden vaikutus vaihtelee: jos aiemmat kokemukset ovat myönteisiä, niiden osuus vahvistuu toistuessaan, myönteisyys kasvaa jos Psykologi, psykoterapeutti Juha Siira ja fil.tri, psykoterapeutti Mikael Saarinen ovat tunneosaamisen ammattilaisia. ne ovat kielteisiä, niiden osuus vahvistuu ja vaikutus toistuessaan voimistuu eli esimerkiksi pelko saattaa kasvaa. Entä voiko eläinten kohtaaminen muuttaa tunteisiin liitettyä merkitystä? Mielestäni voi. Kuten aiemmin totesin, tunne itsessään nousee esille ja alkaa elää erilaisten aktivoivien tekijöiden välityksellä. Tunne on lähes aina yhteydessä toisiin tunteisiin ja jos synnytetään myönteinen tunnekokemus, jossa esimerkiksi eläin saa aikaan hyvänolon tunnetta, mielenrauhaa, levollisuutta ja rentoutumisen tunnetta, se lisää laajemminkin myönteisten tunteiden osuutta, Siira sanoo. Monin tavoin palkitsevia ja onnellisuuden tunteen tuojia ovat mm. koiran tai kissan rapsuttaminen, kanarialintujen katseleminen ja kultakalojen ruokkiminen. Tunteet tunnekartalle Psykologi Juha Siira ja fil.tri, psykoterapeutti Mikael Saarinen ovat kirjoittaneet kirjan Tunnekartalle tietoisempaan tunne-elämään (Kirjapaja 2011). Kirja opettaa käsittelemään omia tunteita ja opastaa tekemään tunnekartan. Kartta auttaa itsetuntemuksessa ja avaa oivaltamaan suunnan kohti hyvää elämää. Voisiko eläinten kohtaamisesta rakentaa tunnekartan, Juha Siira? Kaikesta voi tehdä tunnekartan. Tunnekartta voisi olla hyvä tapa kuvata eläinten kohtaamiseen liittyviä tunteita, niiden kestoa ja ilmaantumisen nopeutta. Näin voitaisiin saada selville, mitä kaikkea eläinten kanssa oleminen saa aikaan. Joissakin tilanteissa tunnekartta voisi auttaa avaamaan ne tunnejumit tai lukot, joita nousee esille tiedostamattomasti. Omia tunteitaankin voi purkaa eläinten välityksellä. Eläin voi toimia turvana ja tukena esimerkiksi kontaktien luomisessa. Toisaalta eläin itsessään auttaa säätelemään sellaisia kielteisiä tunteita, joita muuten ei edes kohtaisi. Sellainen tunne on esimerkiksi pelko. Yksin ollessa saattaa pelätä, olla arka, mutta eläimen läsnäoloa aktivoi turvallisuuden ja rohkeuden tunteita ja sitä kautta vaikuttaa suoraan meihin. Näin mielikuva eläimestä lisää myönteisiä tunteita, Juha Siira sanoo. Tiedetään, että myönteiset tunteet ja niiden vahvistaminen ovat suoraan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Juha Siiran mukaan tunne itsessään 14 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

15 Eläimet, tun Yksin ollessa saattaa pelätä, olla arka, mutta eläimen läsnäoloa aktivoi turvallisuuden ja rohkeuden tunteita ja sitä kautta vaikuttaa suoraan meihin. Kuva Leena Kanerva sisältää aina tietyn määrän energiaa. Jos pääasiassa koemme kielteisiä tunteita (viha, katkeruus, syyllisyys) tai niiden esiintyvyys ja kesto on suurempi kuin myönteisten tunteiden, sitoutuu käytettävissä oleva energia noihin tunteisiin. Samalla vähenee mahdollisuus luoviin, innostaviin asioihin ja ratkaisuihin. Jokainen stressaantunut voi todeta tämän vaikkapa työssään: stressi kuluttaa energiaa ja voimavaroja ja estää uusien ideoiden syntymistä. Tunteet vaikuttavat laaja-alaisesti elämäämme. Yksittäinen tunne itsessään ei ole ongelma, vaan se miten se on yhteydessä muihin tunteisiin. Tunteet muodostavat ajatusten ja käyttäytymistapojen kanssa kokonaisuuden, joka ratkaisevasti vaikuttaa siihen, miten selviydymme arjesta ja etenkin arjen haasteista. Tunteet muodostavat usein monimutkaisia verkostoja, eräänlaisia tunnesokkeloita, joihin päädytään tiedostamattomasti, jopa silmänräpäyksessä. Näiden tiedostaminen ja niihin vaikuttaminen on keino vahvistaa elämänhallinnan tunnetta. Myönteisten tunteiden lisääminen vaikkapa kohtaamalla lemmikkieläimiä on avain hyvään elämään! Väite, että lemmikit lisäävät terveyttä, pitää pääasiallisesti paikkansa. Kotona asuvia omistajiaan ne ulkoiluttavat ja antavat rytmin elämään. Vieraillessaan jonkun luona, ne herättävät tunteita ja muistoja. Yleensä lemmikkieläimet ovat iloisia, ne hyväksyvät sinut sellaisenaan ja ovat kiitollisia saamastaan huomiosta. Lemmikistä voi olla etua terveydelle Emmi Manninen, FM biologi ja vapaa toimittaja, kirjoittaa lemmikkieläinten terveyseduista Suomen Eläinlääkärilehdessä (2005) otsikolla Lemmikistä voi olla etua terveydelle. Hän on käynyt läpi tutkimuksia, joiden mukaan lemmikit vaikuttavat henkiseen ja fyysiseen ter- Artturi Iivari tuli elämään Maarit Vuoristo kertoo Kauneus ja Terveys lehden Selviytyjät sarjassa (tammikuu 2012) Alica Tiirakarista, joka sairastaa skitsofreniaa. Asiat, joiden avulla Alica selviytyy, ovat lääkkeet, perheen ja ystävien tuki, psykiatrinen poliklinikka kerran veyteen. Artikkelin mukaan sellaiset tunteet, että minusta välitetään, minua rakastetaan ja arvostetaan, lisäävät mm. sosiaalista tukea, millä on edullisia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Lemmikit voivat myös edistää ihmisen hyvinvointia välillisesti suojaamalla stressiltä, rau- viikossa ja koiran kanssa puuhaaminen. Kultainen noutaja Artturi Iivari tuli perheeseen pitkän kinuamisen jälkeen. Alica halusi jonkun, jota voi hoivata ja joka antaa syyn mennä ulos ja liikkua. Hän ajatteli, että vaikkei kukaan muu välittäisi hoittamalla mieltä ja joidenkin tutkimusten mukaan voimalla jopa hidastaa sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä tai peräti estämällä puhkeamista sekä vaikuttamalla vakavista sydänsairauksista toipuvien potilaiden selviytymiseen. hänestä, niin koira ainakin välittäisi. Lisäksi koira pystyi aistimaan Alican tunnetilat ja osasi lohduttaa häntä. Saan voimaa siitä, kun tiedän, että koira tarvitsee minua, Alica sanoo. Mainittakoon, että Aican vanhemmilla on päävastuu koirasta. Lue lisää hoivakoirista ( terapia- ja kaverikoirista (mm. terapia-alpakoista ja -laamoista ( Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

16 Sanna Salanterä Kliinisen hoitotieteen profesori Turun yliopisto Asenteet ovat liian usein potilaan hyvän kivunhoidon esteenä Kivusta kärsivien hoito on kehittynyt merkittävästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Meillä on hyviä kivun tunnistamisen mittareita, vaikuttavia ja tehokkaita lääkkeitä ja lääkehoitoa tukevia kivunlievityskeinoja. Lisäksi sähköiset kirjaamisjärjestelmät mahdollistavat hoidon onnistumisen systemaattisen seurannan. Valitettavan usein niin ihmisten kuin organisaationkin asenteet ovat hyvän kivunhoidon esteenä. Kaikki potilaat eivät saa hoitosuositusten mukaista kivunhoitoa, potilaiden kipua ei tunnisteta, sitä ei hoideta tehokkaasti, määrätyt lääkkeet eivät ole suositusten mukaisia eikä hoidon onnistumista seurata systemaattisesti. Uusien hyvien hoitokäytänteiden vieminen käytäntöön vie välinpitämättömän, asenneilmapiirin vuoksi yllättävän paljon aikaa. Potilaan hoidon onnistumisen edellytyksenä on, että sekä potilaat, heidän läheisensä, ammattilaiset ja organisaatio tietävät riittävästi kivun hoidon mahdollisuuksista ja tukevat hoitoprosessia myös organisaatiosta toiseen siirryttäessä Huoli kivunhoidosta on aito. Siitä ovat todisteena useat kansainväliset julkilausumat (esim. Declaration of Montreal 2011 ja Maailman Syöpäjulistus UICC 2008) sekä symposiumit kuten kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen IASP in Euroopan Federaation Kivun yhteiskunnalliset vaikutukset -symposium, joka pidettiin viime vuonna. Tietoa hyvästä kivunhoidosta on tarjolla runsaasti. Käypä hoito suosituksiakin on yli 30. Miksi silti epäonnistutaan? Potilaat pelkäävät kipulääkeiden aiheuttavan riippuvuutta, epämiellyttäviä sivuvaikutuksia ja asennoituminen erityisesti vahvoihin kipulääkkeisiin on negatiivista. Vanhemmat haluavat välttää lasten lääkitsemistä ja iäkkäät haluavat sinnitellä ilman lääkkeitä. Toisaalta odotukset kivunhoidodon tehosta saattavat olla hyvinkin epärealistiset ja masennus estää avun hakemisen. Tiedon puute on yhteydessä asenteisiin. Ammattilaisilla on taipumusta stigmatisoida, suhtautua välinpitämättömästi tai diskriminoida poikkeavia ja tavalla tai toisella hankalia potilaita, joita kivusta kärsivät usein ovat. Ammattilaisia vaivaavat myös rajalliset resurssit, rutinoituminen ja motivaation puute. Yllättävän usein sosiaalinen paine ja ryhmän asettamat normit menevät hyvän kivunhoidon edelle. Organisaatioilta puuttuvat kunnon protokollat tutkitun tiedon viemiselle käytäntöön. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen kannattaa suhtautua vakavasti ja ammattilaisten koko osaamiskapasiteetti tulisi olla käytössä. Uudistuminen on tällä hetkellä liikaa innostuneiden yksilöiden varassa. Myös vahvat rutiinit ja hierarkia ovat uudistamisen esteinä. Hoitokulttuuria kannattaa kehittää potilaslähtöisemmäksi ja potilaiden roolia terveyspalvelujärjestelmässämme tulisikin vahvistaa. Eri ammattiryhmien kannattaisi myös tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja pohtia yhteisiä päämääriä. Hyvä kivunhoito edellyttää saumatonta yhteistyötä, joka ei aina onnistu hierarkisessa järjestelmässämme. Kivunhoitoon liittyviä asenteita on tutkittu melko paljon. Asenteiden tutkimus on kuitenkin jokseenkin mielikuvituksetonta. Asenteita tutkitaan lähes poikkeuksetta kyselyin, jotka ovat kertaluonteisia ja yhtä yksittäistä tutkimusta varten tehtyjä. Vain harvoin tutkitaan asenteiden muutosta pitkällä aikavälillä. Tässä onkin haastetta tutkijoille. Asenneilmapiirin selvittäminen ennen kivunhoidon uudistusten tekemistä saattaisi auttaa löytämään kunkin yksikön heikot kohdat. Vierekkäisten yksiköiden muutosvastarinta saattaa johtua täysin eri asioista. Esim. yhdessä yksikössä on heikko esimies, toisessa vahvoja mielipidevaikuttajia ja kolmannessa on puutteita osaamisen tasossa. Interventiot, joilla muutos saadaan aikaiseksi ovat tällaisissa tapauksissa valittava kunkin yksikön ominaispiirteiden mukaan. Hyvään kivunhoitoon kannattaa satsata. Hoitamaton kipu tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja aiheuttaa turhaa inhimillistä kärsimystä. Artikkeli on tekijän luvalla lainattu Suomen kivuntutkimusyhdistyksen lehdestä Kipuviesti 1/2012 n esteenä 16 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti Yllättävän usein sosiaalinen paine ja ryhmän asettamat normit menevät hyvän kivunhoidon edelle.

17 Oulu, Hotelli Arina Vielä ehtii ilmoittautua! Tervetuloa vertaisviikonloppuun sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä sairastaville Ohjelma Lauantai Lounas Tutustuminen Työkaluja kivun kanssa selviytymiseen. Kipupsykologi, terveyden erikoispsykologi Pauliina Soini, OYS Kahvi ja tutustuminen sarjoittaisen päänsäryn happihoitoon Tehot irti lääkäristä Vapaata iltaohjelmaa Sunnuntai Vinkit vaihtoon Lounas, kiitos ja kotiin. Sitovat ilmoittautumiset mennessä nettilomakkeen kautta: Migreeniyhdistys maksaa kokoustilan, luennot ja kahvin. Osallistujat maksavat tilaamansa palvelut suoraan hotelliin. Katso hinnat ilmoittautumislomakkeesta: Yhdistys on mukana tapaamisen järjestämisessä, jos osallistujia (puolisoineen / kumppaneineen) on vähintään 12. Hotelliin voi tutustua osoitteessa: Migreeniyhdistys pitää sinut ajan hermolla Yhdistyksestä saat tuoretta ja luotettavaa tietoa päänsärkysairauksista. Voit yksityisesti kysyä neuvoa tai saada ryhmässä tukea. Voit tehdä testejä, käyttää päiväkirjaa ja osallistua kyselyihin. Jäsenlehtesi kertoo uudet tiedeuutiset, taustoittaa ja kertoo, mitä muille päänsärkyjä sairastaville kuuluu. Jos et ole jo jäsen, liity yhdistykseen! Yhdistyksen löydät osoitteesta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

18 KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS Teksti ja kuvat Päivi Hölttä Hammaslääketieteen tohtori, toimittaja Sairaan hyvä lääkäri Sairaan hyvä lääkäri. Satu Salonen ja Markus Färkkilä (1. painos 2012) Kustannus Oy Duodecim, Satu Salonen ja Markus Färkkilä Bookwell Oy, Juva 2012 ISBN Yksi potilaiden vai onko se asiakkaiden? vakiopuheenaiheista on, millainen tavattu lääkäri oli. Satu Salosen ja hänen entisen lääkärinsä, professori Markus Färkkilän uusi kirja, Sairaan hyvä lääkäri, etsii hyvän lääkärin ominaisuuksia. Aikaisemmin Salonen on jo kirjoittanut kirjan Sairaan hyvä potilas (2006), ja kirjoittajaparin ensimmäinen yhteinen kirja on nimeltään Pääteos (2008). Näistä aikaisemmista kirjoista on kerrottu Päänsärky-lehdissä 1/2007 ja 2/2008. Pitkän sairastamisuran (multippeliskleroosin tyyppinen sairaus) opettamana Salonen on asiantuntija arvioimaan, millainen on hyvä lääkäri. Hän kuvailee useita tilanteita, niin omia kokemuksiaan kuin muidenkin hänelle kertomia, joissa lääkärillä olisi käytöksestään opittavaa. Tässä tekstissä nostan kirjasta esille vain muutaman ajatuksen, ja lukiessa syntyneen mietteen. Kirjan synty ja motiivi Salonen kertoo, että minä - muodossa olevat kohdat ovat hänen tajunnanvirta -menetelmällä kirjoittamiaan. Niitä onkin paljon. Kun kirjan nimenä on Sairaan hyvä lääkäri, jää miettimään, onko lääkäri jäävi kanssakirjoittajaksi itseänsä ja kollegoitansa arvioimaan. Hyvän lääkärin ominaisuuksia kuvattaessa puhutaan kuitenkin kaiken aikaa potilas-lääkärisuhteesta, jonka sanotaan nyt ensi kerran tulevan valaistuksi myös lääkärin näkökulmasta. Teksti on syntynyt vuoropuheluna ja sulautunut niin, että lopulta ei tiedä, kumpi on tekstin takana. Hiomista tähän on tarvittu, mutta jos alussa luuli, että olemme eri mieltä, ei asia loppujen lopuksi ollutkaan niin, kuvaili Salonen syntyprosessia kirjan julkaisutilaisuudessa. Kirjan kirjoittamisen päämotiivina lienee se, että suurin osa potilasvalituksista saa alkunsa lääkärin käyttäytymisestä. Färkkilä on nähnyt tämän ja valitusten lisääntymisen potilasvahinkolautakunnassa toimiessaan. Kirjassa toistetaan monta kertaa, että potilaat ovat anteeksiantavaista porukkaa silloinkin, kun hoidossa tapahtuu vahinko, mutta tunteiden vahingoittamista on vaikeampi antaa anteeksi. Valitusvirran vähentämiseksi lääkärillä olisi siis oltava vuorovaikutustaitoja. Niitä pitäisi olla potilaallakin, onhan kyse kahden ihmisen kohtaamisesta. Käytännössä on niin, että potilaat voivat käyttäytyä mielensä mukaan, kukin luontaisten ominaisuuksiensa, odotusajan pituuden, sairauden ja jännityksen asteen tähän vaikuttaessa. Lääkäriltä odotetaan aina hyvää, empaattista käytöstä, kykyä kuunnella ja ymmärtää potilaan tilanne. Lääketieteellinen osaaminenkaan ei ole pahasta. Lääkäreille vuorovaikutustaitoja yritetään opettaa ihan tosissaan. Vuorovaikutustaidot ovat suurelta osin luontaisia, ja nämä luontaiset kyvyt näkevät opiskelijasta melko pian, sanoo Färkkilä. Vaikka opetus auttaa jonkin verran, kaikille ei voi opettaa hyviä vuorovaikutustaitoja. Usein lääkärit, jotka eivät koe potilaiden kohtaamista luontevaksi, hakeutuvatkin sellaisille lääketieteen aloille, joilla potilaskontakteja ei paljon ole, hän jatkaa. Huumori hoitosuhteessa Kirjoittajat muistuttavat, että leppoisan huumorin antama ilo on hyvä ja ilmainen lääke. Parhaimmillaan se laukaisee alkujännityksen ja kiusallisen tunnelman. Joskus se keventää raskaitakin asioita. Pahimmillaan huumori voi johtaa väärinkäsityksiin ja potilaan kokemukseen vähättelystä. Huumori on vaikea aihe. Kirjoittajilla on selvästi ronski huumorintaju, joka 18 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

19 KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS Markus Färkkilä ja Satu Salonen kirjansa Sairaan hyvä lääkäri julkistamistilaisuudessa. ei varmasti sovellu kaikkiin potilas-lääkärisuhteisiin. Lääkärin on tunnettava potilaansa hyvin onnistuakseen käyttämään sopivaa huumoria. Jo yhden sanan väärä valinta voi aiheuttaa potilaassa kielteisiä tunteita, ja kyse voi olla vain siitä, että eri puolilta Suomea lähtöisin olevat potilas ja lääkäri ovat oppineet valitulle sanalle erilaisen merkityksen. Ihmisten huumorintaju on lisäksi erilainen. Niin se on muissakin ihmissuhteissa: tytöttely työpaikalla taitaa olla jo esimerkki uhkarohkeudesta, paitsi jos työntekijäporukka mitäs me tytöt -hengessä pitää sitä kohteliaisuutena. Yksi kirjan kultajyvistä onkin ajatus, että on uskottava, että väärät sanat sanottuna ystävällisellä äänellä merkitsevät vain hyvää. Enneagrammit Luulenpa, että enneagrammit ovat monelle melko tuntemattomia, vaikka vanhoja ovatkin. Ne kuvaavat yhdeksää persoonallisuustyyppiä, ja jokainen tyyppi toimii omalla tavallaan suhteessaan maailmaan, kanssaihmisiin ja itseensä. Väitetään, että enneagrammit auttavat lievittämään ihmisten erilaisuudesta alkunsa saavaa ymmärtämättömyyttä. Salonen kuvailee enneagrammien mukaan yhdeksän lääkäri- ja potilastyyppiä. Mukava niitä on lukea, sillä siinä samalla voi pohtia, mihin luokkaan sijoittaisi ne lääkärit, joiden hoidossa on itse ollut. Ainakin yhtä jännittävää on tyypitellä itseään potilaana. Siitä, auttavatko nämä luomaan paremman potilas-lääkärisuhteen, voi jokainen muodostaa mielipiteensä. Onneksi lukeminen oli viihdyttävää, koska muutoin jäin miettimään, oliko tarpeen laittaa enneagrammit Sairaan hyvä lääkäri -nimiseen kirjaan. Salosen huumorilla aiheesta olisi saanut vaikka uuden kirjan! Lääkärin lumevaikutus ja apteekin tädit Tutkimuksissa on todettu, että hyvä lääkäri parantaa jo olemuksellaan, herättämällä luottamusta. Tällaisen lääkärin oikein antama resepti myös lisää määrätyn lääkkeen tehoa. Reseptiä ei heitetä potilaalle ohimennen, samalla on tarjottava tietoakin ja katsottava potilasta. Näillä biomenetelmillä lääkkeen teho paranee. Kun potilas sitten menee hakemaan apteekista lääkärilumeella tehostettua lääkettään, niin voi! Kirjoittajien mukaan apteekin tädit usein vievät vääränlaisella valistuksellaan tai lääkettä koskevilla epäasiallisilla huomautuksillaan tehon lumelisäyksen. Voi käydä niinkin, että lääke jää apteekkiin. Kun sanontaa apteekin tädit käytetään negatiivisessa asiayhteydessä, siitä katoaa huumori. Ehkä sitä ei ole huumoriksi edes tarkoitettu, sillä nimitys toistuu vielä myöhemminkin kirjassa. Toisaalta, onneksi, apteekkien henkilökunta nähdään osaavana ja hyvin koulutettuna joukkona. Kirjoittajat myöntävät, että heille on oma paikkansa lääkevalistuksessa, kunhan oikea työnjako potilaan ja lääkärin välimaastossa löydettäisiin. Ristiriitainen olo näistä apteekkikirjoituksista lopulta jäi. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

20 KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS KIRJALLISUUS Veroparatiisimiljoonat Kirja kommentoi myös hoitopalveluja tuottavia yksityissektorin suuryrityksiä. Joku aika sitten kuviteltiin niiden tehokkaampana säästävän yhteiskunnan kustannuksia. Nyt seuraamme, kuinka kymmenet miljoonat valuvat veroparatiisisaarien kautta konserniavustuksina pääomasijoittajille, kirja muistuttaa. Kyllähän se harmittaa ja tuntuu väärältä, että suuryritysten markkinaosuus on niin merkittävä, eikä kunnilla ei ole paljon varaa neuvotella. Pitää vain maksaa laskut, vaikka kuinka harmittaisi ja menisi tuhkatkin pesästä. Näissä oloissa omilla rahoillaan sairastavan väitetään tuntevan itsensä huijatuksi. Varmasti joku niinkin ajattelee, mutta moni on yhä tyytyväinen saadessaan hoidon tai tutkimuksen nopeasti ja yleensä ystävällisesti. Näin on käynyt myös Saloselle, joka Mehiläisessä koki, että siellä hoidettiin häntä eikä hänen Kela-korttiaan. Nopealle paranemismahdollisuudelle antaa arvoa esimerkiksi silloin, jos on parannettavissa oleva, mutta varsin kivulias vaiva, ja julkisen terveydenhuollon kiireellisessäkin jonossa menee puoli vuotta. Mikäli siinä tilanteessa on taloudellisia ja käytännön mahdollisuuksia, saattaa päätyä rikastuttamaan pääomasijoittajia. Omaatuntoa hieman laastaroi se, että paikka julkisen puolen hoitojonossa vapautuu. Työikäinen pystyy lisäksi hoidon saatuaan palaamaan töihin parissa viikossa ja ryhtymään kunnon veronmaksajaksi. Valelääkärit ja Valvira Kirja muistuttaa myös valelääkäreistä: miksi pitää olla valelääkäri kohdellakseen potilaitaan ystävällisesti? Tietysti siksi, että valitukset olisivat lopettaneet heidän uransa nopeammin. Ihan oikeiden lääkäreiden kannattaisi ottaa opiksi. Se, miten lääkäri kohtelee potilasta, kantaa hämmästyttävän pitkälle. Aina ei tarvitsekaan heti osata tehdä diagnoosia ja parantaa tautia, mutta pitää osata kuunnella. Valvira joutui julkisuudessa melkoisen ryöpytyksen kohteeksi, koska valelääkärit onnistuivat pujahtamaan läpi seulan. Näin ei saisi käydä, sen enempää kuin lääkäritkään eivät saisi tehdä virheitä potilaita hoitaessaan. Kirjassa muistutetaan, että lääkärit ovat vain ihmisiä, eikä virheitä tekemätöntä ihmistä ole keksitty. Niinpä lääkärit voivat tehdä virheitä, ja potilaat tai omaiset antavat useimmiten anteeksi, kun kauniisti pyytää, tai ainakin pahoittelee, ja hyvä niin. Valviraa ryöpytetään kirjassa rankoin sanavalinnoin. Ihmisiä sielläkin on töissä, mutta he eivät saa tehdä virheitä. Vaikka Valviran toiminnassa olisi ollut toivomisen varaa, mielestäni on tarpeetonta ja loukkaavaa sanoa virastoa toistaitoisten paperinkääntelypäiväkerhoksi. Vuodessa Valvira myöntää tietääkseni noin lupaa terveydenhuollon ammattihenkilöille. Tietysti vain vähemmistö näistä on lääkäreitä. Joku huijari saattaa päästä läpi seulan, etenkin, kun esitetyt todistukset voivat olla aitoja. Maailma on paha ja korruptoitunut joiltakin kohdin, jopa joissakin yliopistoissa. Niinpä rahalla voi ostaa aidon todistuksen kyseisestä opinahjosta, ja väitetään, että jos maksaa tarpeeksi, voi jopa saada nimensä opintorekisteriin. Valviran olisi tietysti osattava määrätä lisäopintoja, harjoittelua ja kuulusteluja niin, että tietämättömyys paljastuisi. Työpaikalta mahdollisesti tulleet raportit työntekijän erikoisista toimintatavoista tulisi ottaa vakavasti, olipa asian esille tuoja minkä hyvänsä terveydenhuollon ammattiryhmän edustaja. Tapahtuneesta on luultavasti otettu opiksi. Mutta silti, Valvirassa on vain ihmisiä. Hyvä lääkäri Hyvän lääkärin ominaisuuksia kirjasta löytyy runsain mitoin, ja sitä tietysti kirjan nimen perusteella odottaakin. Esimerkiksi, hyvä lääkäri osaa luoda pitkäaikaista sairautta sairastavaan niin hyvän ja turvallisen hoitosuhteen, ettei jatkuvasti tarvitsekaan juosta lääkärillä. Hän ei koskaan nolaa potilastaan, osaa tarvittaessa pahoitella tai pyytää anteeksi ja oppii palautteesta ja kritiikistä. Itse kokosin lukiessani lääkärin hyvistä ominaisuuksista listaa, josta tuli 16-kohtainen. Jotakin varmasti unohtui, ja toisaalta listassa on pientä päällekkäisyyttä. Hyvän lääkärin ominaisuudet ovat hajallaan pitkin kirjaa, ja olisin kaivannut loppupuolelle jonkinlaista yhteenvedonomaista kappaletta hyvästä lääkäristä. Ranskalaisin viivoin tehty kokoaminen oppikirjatyylillä ei tietysti tällaiseen kirjaan sovi, mutta asiat olisi voinut koota esseetyyliin kirjoittamalla. Olisi ollut helpompi uskoa, että joku lääkärikin olisi sen kappaleen (vaikka otsikolla Tällainen on hyvä lääkäri ) lukenut läpi. Nykyisessä muodossa hyvien ominaisuuksien löytäminen vie paljon aikaa. Lukeminen kannattaa Kirjoittajien tyyli on värikäs ja terävä, ja kun höysteenä on huumoria, kirjaa on pääosin mukava lukea. Tiivistys olisi tehnyt hyvää. Selkeämmällä aihejaolla olisi voitu välttää lukuisat tarpeettomat toistot. Suomen kielen virheet ja monimutkaiset sanonnat vievät huomiota pois itse asiasta. Kirjassa on myös tekstiä, jota on vaikea sijoittaa kirjan nimen alle, ja väliotsikon alla voi olla tekstiä, jonka yhteyttä otsikkoon on vaikea keksiä. Kirjan toimitusvaiheessa on tainnut olla kiire. Enimmäkseen tyylikeinoina käytetyt huumori, liioittelu ja sarkasmi toimivat, mutta mielestäni ylilyöntejäkin on. Ikävin asia on kirjoittajien monissa kohdin viljelemä, ylimieliseltä tuntuva asenne. Kirjoittajien suosiota eivät apteekin tätien ja Valviran lisäksi esimerkiksi jotkut potilasjärjestöt, niiden kuntoutuskurssit (joiden jälkeen potilaat alkavat vaatia apuvälineitä), valituksiin melkein pakottavat sosiaalihoitajat, Suomen Potilasyhdistys puheenjohtajineen ja muutama muu nimeltä mainittu henkilö. Kirjoittajien havaintojen taustalla saattaa olla totuuspohjaa siihen en sinänsä ota kantaa mutta mielestäni on erikoista, että hyvää vuorovaikutusta, sovinnollisuutta ja sopimista korostava kirja puhuukin useassa kohdassa epäasiallisin sanakääntein. Kirjoittajat haluavat epäilemättä kohahduttaa ihan tahallaan, ja lukijasta riippuu, millainen tunne tekstistä jää. Uutuuskirja kannattaa lukea. Se antaa paljon ajattelemisen aihetta, olipa sitten lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen, potilas tai hänen läheisensä. Ja olisihan se terveillekin hyvää valmentautumista. 20 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

21 (Poppa)konstit on monet Joskus käy niin, että mikään ei auta. Päähän vain koskee, vaikka ravaisi millä lääkärillä ja poppamiehellä, nappaisi mitä tahansa nappeja napaansa, söisi sitä ja välttäisi tätä, liikkuisi tai olisi liikkumatta. Mitään syytä ei vaan löydy ja päähän koskee. Kun perinteisen lääketieteen keinot alkavat loppua, avun etsiminen johtaa usein yhä mystisemmille teille. Ja esille tulevat päänsäryn syytkin ovat varsin monenlaisia. Uskokaa tai älkää, totuus on joskus tarua ihmeellisempää ja seuraava loitsu perustuu tositapahtumiin. Ja se toimii varmasti, koska kaikille osapuolille käy hyvin. Tirppana Niin, mikä loitsu on? Loitsu on paketti hyvin kohdistettua ja koostettua energiaa, joka ohjaa ja saa aikaan asioita. (Potterwiki) Loitsujen kanssa pitää kuulemma on varovainen: jos toivoo jollekin pahaa, niin voi itse saada toivomansa pahan moninkertaisena takaisin. Hänelle, Jota Ameeba Waiwaa Olipa kerran tyttö pikkuinen, Jolla oli mieli niin suruinen. Kovasti kivisti sievää päätä, kolotteli kroppaa sieltä ja täältä. Sai tohtoreilta neuvot ja lääkkeet monet, ei avautuneet onnen ovet. Ei löytynyt syytä ei selitystä, ei vaivoihin tullut helpotusta. Biotohtori tutki tapausta, sanoi, ei mieli saa olla musta. Sulla ameeba kehossas pesää pitää, sen sun päätäs ja kroppaa kivistää. Pois pitää ameeba kehostas häätää, ameeballe oikeat myrkyt säätää. Oli poppakonstit tohtorilla salaiset, vaikea noudattaa oli niitä tyttösen. Piti kokista litkiä tolkuttomasti, omenaviinietikkaa vielä sen kyytipojaksi. Salainen hedelmä vähän vakuutti kai, sitä sentään vain netistä tilaamalla sai. Ystävälleen kertoi tyttö taudista oudosta, kehon asukista tosi kummasta. Silloin ameeba aikoi korvasta kurkistaa, ystävää alkoi otus tuo naurattaa. Nauru ameeban suututti kovin, harmitteli pitkän tovin. Olen vaiva ja harmi ihan vakava, tuon kaikkea kiusallista mukana. Jos ei minua vakavasti oteta, muutan majani muualle. Sattui kohdalle mummo niin pieni, että näkyi vain saappaat ja hatun lieri. Hyppäs ameeba hatun lierille, sieltä livahti mummon korvalle. Mummo kuuli ameeban jupinan, aatteli olevan enkelin supinan. On mulla aina mukana ystävä oma, korvassa asustaa enkeli soma. Ameeba korvassa höpöttää, ja mummo iloisena eteenpäin köpöttää. Pääsi vaivoistaan eroon tyttönen, on mummokin seurastaan iloinen. Asiat hyvin on myös ameeballa, onnellinen loppu on tarinalla. No joo Ehkä loitsu on liian hieno määritelmä tälle lorulle, mutta olemme saaneet monta kertaa sen tiimoilta makeat naurut ystäväni kanssa. Nauru parantaa ja pidentää ikää =) Tirppana Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

22 Leena Sairo, YTM, psykoterapeutti Humanos Oy, Millaisen tarinan itsestäni kerron? Identiteetistä Identiteetti on persoonallisuustutkimuksen käyttämä käsite, joka tarkoittaa yksilön subjektiivista käsitystä ja kokemusta omasta itseydestä. Identiteetti tarkoittaa siis mielikuvaa omasta itsestä. Identiteetti muodostuu vähitellen elämän aikana ja sen perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Identiteetillä tarkoitetaan elämänhistorian aikana mieleen sisäistyneitä muistoja ja mielikuvia, elämänkatsomusta ja arvomaailmaa, sellaista, jonka olemme oppineet ja johon olemme samastuneet elämämme aikana. Identiteetti on syntynyt vuorovaikutuksessa ulkoisen todellisuuden kanssa. Identiteetti on tarina Persoonallinen identiteetti on vastaus kysymykseen Kuka olen? Siihen liittyvät luonnostaan kysymykset Mistä tulen? Minne menen? ja Mihin kuulun? Itseys koetaan tietyssä ajassa ja paikassa jatkuvuuden tunteena, elämän mittaisena matkana syntymästä kuolemaan. Itseys on myös hetkeen sidottu ihmisen kokemus siitä, missä milloinkin on ajan ja paikan määrittämällä kartalla. Käsitys omasta itsestä ja omasta elämästä on muuttuva. Käsitys rakentuu vähitellen ihmisen suhteuttaessa uusia kokemuksia aiempiin elämänkaaren tapahtumiin. Ihminen etsii elämästään merkityksellisiä asioita ja valikoi niitä. Toisia asioita hän ottaa mukaansa ja toisia jättää pois kertomuksestaan. Identiteetti muovautuu näin vähitellen, aina uuden kertomuksen myötä. Identiteetin yhtenäisyydessä on aina jotain kuviteltua. Se on epätäydellinen, aina prosessissa ja muodostuu kaiken aikaa. Identiteetit liittyvät siihen, kuinka historian, kielen ja kulttuurin tarjoamia resursseja käytetään tultaessa joksikin ei niinkään oltaessa joitakuita. On kyse siitä, mihin kuulumme, miten tulemme ommelluksi tarinaan, josta identiteetit kohoavat. Identiteetin jäsentäminen tehdään erilaisten itseilmaisujen välityksellä. Se tarkoittaa kaikkia tarinoita ja selontekoja, joita ihminen kertoo itselleen ja toisille omasta elämästään. Näin ihminen pyrkii muodostamaan itsestään, elämästään ja maailmastaan yhtenäisen kokonaiskäsityksen, jossa elämän hajanaiset kokemukset asettuvat suhteisiin keskenään. Kertomusten avulla ihminen ulkoistaa itsestään kokemuksia ja aloittaa niiden tulkintatyön. Tarina itsestä muuttuu Varsinkin muutostilanteissa ihminen ei voi enää olla tyytyväinen siitä, mitä on aiemmin ilmaissut itsestään. Identiteetin hahmottaminen onkin itse asiassa aina uudenlaisen suhteen rakentamista niihin mielen sisältöihin, joita ihminen itsestään tekee. Juuri kriisivaiheet elämässä, esimerkiksi vakava sairastuminen, tuottavat kaikkein eniten tarinoita, koska tarve rakentaa elämästä ehjä kokonaisuus on suurimmillaan. Identiteettejä rakennetaan kaikilla niillä tavoilla, joilla yksilöt ilmaisevat itseään. Joku ilmaisee itseään musiikin avulla, toinen visuaalisesti, kolmas puheen kautta. Tärkeätä on toimia omien itseilmaisun kanavien kautta ja antaa niille mahdollisuus uuden identiteetin muokkaamiseen. Mitään yksiselitteistä keinoa minäkuvan uudelleen eheytymiseen ei ole. On tarpeellista antaa itselleen lupa tuntea surua ja muita tunteita edellisen tarinan menetyksestä. Surutyötä tarvitaan eheytymisen käynnistämiseksi ja uuden minäkuvan rakentumiseksi. Avoin puhuminen tunteista läheisten ihmisten kanssa on tärkeää. Jokaisella ihmisellä on omia keinoja selviytymiseen, jotka nyt kannattaa ottaa käyttöön, sillä kaikki eivät osaa puhua tunteistaan. Minäkuvan uudelleen muodostumiselle tulee antaa aikaa, eikä sitä voi kiirehtiä. Eteneminen tapahtuu askel askeleelta. Uudesta minäkuvasta muodostuu myös ehjä kokonaisuus ja uudenlainen tarina ajallaan. Mikä on sinun tarinasi? Aloitatko kertomalla, että minulla on migreeni, joka ei anna minun elää elämääni? Tunnetko itsesi uhriksi ja potilaaksi, joka kaipaa aikaa ennen migreeniä, jolloin kaikki oli hyvin ja mahdollista? Sisäinen kokemus itsestä voi tässä kohdassa olla se, että ihminen on menettänyt luottamuksen ja turvan. Sairaus ikään kuin käyttää ihmistä, kahlitsee ja hallitsee. Sai- 22 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

23 Millaisen tar Myönteisten ajattelumallien luoma tarina itsestämme on aivan yhtä helppo rakentaa kuin kielteisten ajattelumallien. On vain kysymys päätöksestäsi. Kun Muumipeikko siinä katseli hevosia, hänelle kävi omituisen hassusti, vaikka se oli ehkä aivan luonnollista. Hän sai äkkiä päähänsä, että hänkin oli kaunis. Hän tunsi olevansa kepeä, leikkisä ja ylimielinen. Hän juoksi hiekalle ja huusi: Millainen kuutamo! Ja miten lämmintä! Voisi vaikka lentää! (Tove Jansson, Muumipappa ja meri) raus on peittänyt ja hämärtänyt minäkuvaa niin, että aiempi kokemus itsestä on muuttunut kärsimyksen, surun ja kivun tarinaksi itsestä. Meillä on mahdollisuus päättää omasta tarinastamme. Minäkuvamme on ikään kuin sarja päätöksiä, joita olemme sattumanvaraisestikin tehneet elämämme varrella. Olen urheilullinen. Olen seurallinen. Olen kielellisesti lahjakas. Olen suorittaja. Olen täydellisyyden tavoittelija. En voi olla spontaani, koska minulla on migreeni. jne. Voimme hakea näille uskomuksillemme vahvistusta kiinnittämällä arjessa huomiota juuri niitä toteuttaviin seikkoihin. Havaitsematta jäävät muut, meidän tarinaamme mahdollisesti pyrkivät ominaisuudet. Myönteisten ajattelumallien luoma tarina itsestämme on aivan yhtä helppo rakentaa kuin kielteisten ajattelumallien. On vain kysymys päätöksestäsi. Kumman polun valitset: hyvinvointia heikentävän vai ilon ja onnellisuuden kokemuksen, tyytyväisyyden ja uupumisen riskin vähentämisen. Sinulla on itsemääräämisoikeus Ihmisen autonomia eli itsemääräämisoikeus on keskeinen seikka. Ihminen voi olla kahdella eri tavalla autonominen. Toista nimitetään funktionaaliseksi itsemääräämisoikeudeksi. Henkilö, jonka itsemääräämisoikeutta ei ole ulkoisesti rajoitettu, on funktionaalisesti autonominen. Ontologisesti autonominen on henkilö, jolla ei ole esim. sairautta, joka rajoittaisi hänen kykyään käyttää funktionaalista autonomiaa. Ontologisen autonomian vaje saattaa tulla eteen kenelle tahansa henkilölle jouduttuaan syystä tai toisesta avuttomuuden tilaan esim. pitkäaikaisen sairastumisen yhteydessä. Voidakseen käyttää ontologista itsemääräämisoikeuttaan täysimääräisesti hyväkseen ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänet hyväksytään ihmisenä ehdoitta ja että epävarmuuden kasvaessa esim. sairauden yhteydessä hän saa tukea ja välitöntä apua. Luottamuksella on identiteetin yhteydessä syvempi merkitys kuin tällä sanalla yleiskielessä tarkoitamme. Sen vastaparina ei ole epäluottamus, vaan kauhu. Luottamus on turvallisuuden tunnetta, joka pitää eksistentiaalisen ahdistuksen poissa. Jos voi luottaa siihen, että elämä jatkuu, voi tuntea olevansa turvassa. Ihminen tarvitsee luottamusta siihen, että kannatteleva yhteisö on olemassa ja saatavissa apuun niissä tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Yhteisön vastuulla on pitää huolta siitä, että luottamusta ylläpitävää vuorovaikutusta on riittävästi. Artikkelin lähteitä: Hall, S., Identiteetti Heikkinen, H. L.T., Opettajuus narratiivisena identiteettinä Hänninen, S., Voimaantumisen kehitysohjelma persoonallisen ja ammatillisen identiteetin tukijana. Jansson, T., Muumipappa ja meri Kopakkala, A., Masennus Laukka-Sinisalo, H., Tarina kahdesta sammakosta eli kuinka löydät itsestäsi selviytyjän Pearson, Carol S., Awakening the Heroes within Rasinkangas, A., Miten kohtaamamme potilaat muuttavat meitä? Kirjoittajan omat luentomuistiinpanot. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

24 Migreeniyhdistyksen strategia Migreeniyhdistyksen tehtävä ja tarkoitus (Säännöt 2, vahvistettu ) Yhdistyksen tarkoituksena on edistää päänsärkysairauksia sairastavien elämänlaatua valvoa jäsenistönsä etuja ja toimia asiantuntijana päänsärkyjä koskevissa asioissa pyrkiä helpottamaan päänsärkypotilaiden sosiaalista asemaa, edistämään heidän hoitoaan ja vaikuttamaan päänsärkyjä koskevan tutkimuksen ja kuntoutuksen kehittymiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla lisätä tietämystä päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön keskuudessa Migreeniyhdistyksen arvot Sairauden kunnioitus: ymmärrys, asiantuntijuus, auttaminen Asiantuntijuus: edistyksellinen, monialainen, jäsenistöä hyödyttävä Tuloksellisuus: mitattavat tulokset, menetelmien läpinäkyvyys Yhteistyö Keitä ovat päänsärkyjä sairastavat? Päänsärkyjä sairastavat voivat olla ketä tahansa vauvasta vanhukseen, molempia sukupuolia, lapsia, koululaisia, opiskelijoita, työssä käyviä, perheenäitejä, työttömiä tai eläkeläisiä. Osalla sairaus rajoittaa päivittäistä elämää, suurella osalla siitä on ajoittaista, mutta ohimenevää haittaa. Päänsärkysairaus vammauttaa vain äärimmäisen harvoin, päänsärkyjä sairastavia ei kutsuta vammaisiksi. Päänsärkysairaudet ovat vuosien mittaan lisääntyneet. Osa sairauksista kroonistuu. Päänsärkysairauksien kukoistus osuu usein parhaimpaan työikään vuotiaille, jolloin sillä on laajoja sosioekonomisia vaikutuksia. Vaikeista päänsärkysairauksista saavat osansa myös läheiset; perhe, ystävät, työyhteisö jne. Mitä he tarvitsevat? Oikea-aikaisen diagnoosin, hoidon ja oikeat lääkkeet Hyvät perustiedot sairaudesta ja asianmukaisesta hoidosta Hyvän ja asiantuntevan hoitosuhteen ja toimivan hoitoketjun, jolla voi tarvittaessa liikkua eteen- ja taaksepäin. Kustannusvaikuttavat hoitovalinnat, riittävät korvaukset ja maksukatot, jotka takaavat kyvyn hankkia hoitoa ja lääkkeitä. Kuntoutusta. Oikeuden olla sairas. Joustavan työsuhteen, joka mahdollistaa lyhyet, riittävät poissaolot. Perheen, työyhteisön tai muun päivittäisen sosiaalisen ympäristön tukea. Vertaisten tukea ja tilaisuuksia kokemusten vaihtoon. Mitä yhdistys voi tarjota? Hyvät ja ajan tasalla olevat perustiedot sairaudesta, tuotamme potilaanohjausmateriaalia sairastavien ja terveydenhuollon henkilöstölle tarjoamme henkilökohtaista neuvontaa jaamme tietoa luennoilla ja yleisötilaisuuksissa mahdollisimman tasapuolisesti ympäri maata tuotamme hoidon tehon arviointia tukevaa materiaalia tuemme päänsärkyjä sairastavia kunnioittamaan omaa päätään Hoitosuhde tiivistämme yhteistyötä vastaavan lääkäriyhdistyksen kanssa osallistumme hoidonohjauksen kehittämiseen tuemme aktiivisesti migreenihoitajien ammatillista kehittämistyötä otamme tarvittaessa kantaa päänsärkyjä sairastavien esiin tuomiin hoidon epäkohtiin ja sen saatavuuden epätasa-arvoon. Kustannusvaikuttavuus seuraamme migreenilääkkeiden kehitystä ja otamme kantaa lääkkeiden hintojen aiheuttamaan taloudelliseen taakkaan. tuomme esille päänsärkyjä sairasta vien kokemustietoa siitä, että kaikki hoidot eivät ole samanvertaisia eivätkä toimi samalla tavalla kaikilla tiedotamme hoitojen kustannusvaikuttavuudesta Oikeus olla sairas tuotamme tietoa päänsärkysairauksista kouluihin, työnantajille ja suurelle yleisölle viestimme päänsärkysairauksien luonteesta ja niiden aiheuttamista ajoittaisista erityistarpeista ymmärryksen ja tuen lisäämiseksi. Tuomme esille konkreettisia esimerkkejä päänsärkyjen lisääntymiseen vaikuttavista tekijöistä, mm. ympäristön aistiärsykkeiden lisääntymisestä ja muuttumisesta. Joustava työelämä vaikutamme siihen, että migreeniä sairastavat eivät joudu syrjityksi työelämässä lyhytaikaisten poissaolojen vuoksi tuotamme tietoa työelämän laukaisevista tekijöistä työterveyshuollolle, työsuojelupiireille, että migreeniä sairastavien erityistarpeet osataan huomioida työpaikoilla. Vertaistuki ja osallistuminen tarjoamme mahdollisuuden antaa ja saada vertaistukea sekä kasvokkain että sosiaalisessa mediassa tuemme päänsärkyjä sairastavia kertomaan sairaudestaan ja selviytymiskeinoistaan julkisesti sekä lehdissä että sosiaalisessa mediassa. tarjoamme mahdollisuuden vapaaehtoiseen toimintaan muiden päänsärkyjä sairastavien parissa ja hyväksi vertaisryhmissä ympäri maata. tarjoamme uusia mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan luomalla uusia vapaaehtoisuuden rooleja Miten yhdistys seuraa toimintaansa ja sen kehitystä Hankimme systemaattista tietoa jäsenistöstä ja heidän tarpeistaan voidaksemme suunnata toimintaa tarpeiden mukaan. Strategiaehdotuksen laadinnassa ovat olleet mukana Suomen Migreeniyhdistyksen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallituksessa on edustettuina seuraavat asiantuntemusalueet: Vaikuttamistoiminta, kansainvälinen potilasjärjestötoiminta, koulutus, työterveyshuolto, kotimainen järjestötoiminta, erityisryhmien kysymykset (lapset) ja vapaaehtoistoiminta, neurologia, viestintä. Migreeniyhdistyksen strategia on laadittu elo-marraskuussa Yhteistyökumppaneilla ja yhdistyksen jäsenillä on ollut kevään 2012 aikana ollut mahdollisuus antaa lausunto strategiaehdotuksesta. 24 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

25 Työhyvinvointiviikonloppu Hartolassa Rentoudu, jotta jaksat! Itsetuntemus ja itämainen liikunta työhyvinvoinnin tukena -kurssi Hartolassa Itä-Hämeen opistolla Kurssiviikonlopun tavoitteina on tiedostaa oman työhyvinvoinnin kannalta oleelliset tekijät pyrkiä positiivisen ajattelun keinoin vaikuttamaan työhön ja työssäjaksamiseen ymmärtää elämänkulun tuomat mahdollisuudet ihmisen muuttumisessa harjoitusten avulla saada ratkaisukeskeisyys ja positiivinen ajattelu työkaluiksi työpaikan ongelmatilanteisiin ja jokapäiväiseen kanssakäymiseen tutustua itämaisiin terveysliikuntamuotoihin ja oppia rentoutumaan Kouluttajina Kimmo Peltola, osteopaatti ja myös mm. shiatsu- sekä suggestoterapeutti Sirpa Jyräs-Ikonen, rentoutusohjaaja ja hyvinvointikouluttaja Anitta Tähti-Niemi, työterveyshoitaja ja projektikoordinaattori Kurssimaksut kurssiohjelma perjantaista sunnuntaihin 100 Majoitus ja täysihoito majoitus Opiston yhteydessä olevassa Linna-hotellissa 1 hh 160 /hlö 2 hh 140 /hlö majoitus Yölintu-opiskelija-asuntolassa 1 hh 140 /hlö 2 hh 120 /hlö Majoitushinnat sisältävät 2 ateriaa sekä aamu- ja iltapalan. Hintaesimerkki: Viikonloppukurssi Linna-hotellissa 1 hengen huoneessa 260. Ilmoittautuminen mennessä Itä-Hämeen opistolle puhelimitse tai sähköpostilla kurssi@ihopisto.net. Kurssi toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 10. OHJELMASSA Perjantai Saapuminen ja majoittuminen Hartolan kansanopistolle Tulokahvit, tutustuminen ja viikonlopun tavoitteet Rentoutuminen Joogaharjoituksin Iltapala ja vapaata seurustelua Lauantai Aamiainen Aamuvenyttelyt ja päivän aloitus Minä ja työ; mistä on työni tehty? Minä ja muut; mistä on oudot työkaverit tehty? Lounas Rentoutuminen chi-kungin avulla Kahvi/tee Minä ja työ; mistä on unelmatyöni tehty? Päivällinen Rentotuminen Taijin avulla Päivän saalis palautteita ja tunnelmia, kaikki yhdessä Sauna ja vapaata seurustelua Sunnuntaina Aamiainen Minä ja työ; mistä onkaan ne kivat työkaverit tehty? Rentoutuminen Lounas Minä ja työ; pienin askelin muutokseen Yhteenveto ja kurssin lopetus Päiväkahvi Turvallista kotimatkaa ja hyvinvointia töissä sekä vapaalla Yhteistyössä Suomen Migreeniyhdistys ry Itä-Hämeen opisto Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

26 Migreenikon ABC Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden monenlaisen hyödyllisen ja hauskan vaihtamiseen. Migreeni-palstalaiset ovat keränneet Migreenikon ABC:tä, välillä asiaa, välillä hauskoja ja hykerryttäviä ajatuksia migreenistä sanan selityksinä. Tässä muutamia poimintoja. Liity keskusteluryhmään, näet lisää. A Aistiyliherkkyys (ääni-, näkö- ja kuuloaistit herkistyvät ainakin kohtausten aikana, paras paikka on viileä, hämärä, hiljainen kellari, jossa sänky, kunhan siellä ei ole kellarin hajua...haju voi pahentaa kohtausta) Asenne (ratkaisee myös migreenikolla) Avantouinti (moni migreeni on jäänyt avantoon, nostaa kehon omaa kortisolin eritystä) B Basilaarimigreeni (lääkäreiden vaikea ymmärtää, lämpimät ajatukset kaikille sairastaville) Bileet (unohda koko juttu, tai ota ainakin satsi lääkettä ja jätä alkoholijuomat muille) C Carpe Diem (nauti just tästä hetkestä, tunnin päästä voi olla myöhäistä) D Dieetit (monenlaisia onnistuneita ja epäonnistumiseen tuomittuja ruokakokeiluja migreenin hallitsemiseen) Downshiftailu (migreenikon elämäntapa ollut aina, ei muoti-ilmiö) E Ehkäisy (migreenikolle vaikea valita se pienin paha) Espressolime ( Mummon ohje =Espresso+puolikkaan limen mehu. Voi säikäyttää alkavan kohtauksen, ehkä) F Facebook (migreenikkojen tuki ja turva, vertaistukea aina saatavilla) G Geenitutkimus (ihanat tutkijat tekevät töitä uusien lääkkeiden löytämiseksi) H Haukottelu (massivinen leukaperiä repivä haukottelu ei johdu aina tylsyydestä, vaan on myös migreenikohtauksen esioire) Hiljainen migreeni (kohtaus, johon ei liity kipua mutta hiljaiseksi pistää) Huumori (ei kai tätä kestäis ilman tätä) I Innostus (joillakin altistaa migreenille, joillakin migreenin ensioire) Itsesyytökset (migreenikohtaus > itsesyytökset > uusi kohtaus > noidankehä on valmis) J Jälkisärky (migreenikohtauksen jälkeinen särkytila, joka voi kestää pahimmillaan useamman päivän, voi aiheuttaa todella kummallisia tuntemuksia päähän, vain migreenikot tietävät tästä) K Karkkipäivä (jätä väliin, koska verensokerin nousu ja lisäaineet tuovat usein seuraavalle aamulle säryn tai sitten ei) Komplisoitunut krooninen migreeni (kipu vaeltaa sinne tänne hermoratoja pitkin kuin virus tietokoneessa) L Laiskuus (en ole laiska, kohtaus vain estää kaiken toiminnan) Lääkekorvauskatto (ensi vuodeksi suunnitellaan kuulemma sen laskua vain 650 euroon) M Migreenimyssy (ehdoton tiukkoihin kohtauksiin, muodikas päänmuotoinen, saattaa naurattaa ei-migreenikkoja älä välitä) Mieliala (välillä yhtä vuoristorataa, mahdotonta hallita) N Natriumiglutamaatti (ei kai tätä enää kukaan laita suuhunsa?) Neurologi (kaikille migreenikoille kuuluisi tällainen) Nöyryys (taito, jonka oppii eläessään migreenin armoilla) O Opetus (kuuntele ennemminkin kuin neuvot, poikkeuksia sallitaan kohtuudella etenkin vertaisilta) Optimismi (pidä tästä kiinni, joskus migreeni vielä sammuu ainakin päiväksi) P Pakasteherneet (jos kipu iskee kaupungilla, osta lähimmästä kaupasta pakastevihannespussi ja paina päätä vasten kokeiltu on) Positiivinen elämänasenne (kannattaa opetella, kaikesta huolimatta) Puutuminen (ainakin hemiplegikon riesa. Myös henkistä puutumista esiintyy yleisesti) Päänsärkyvyyhti (migreenin ja jännityspäänsäryn ei-toivottu yhdistelmä tää on siis jo liikaa) Q Qatar (liian kaukainen lomakohde, lentomatkat eivät suositeltavia) R Rakkaus (saattaa lieventää kohtauksien määrää) Raskaus (joskus suositellaan jopa hoidoksi, joskus räjäyttää tilanteen käsiin) Rentoutuminen (ensisijaisen tärkeää migreenin itsehoidossa) 26 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

27 S Sairausloma (sitä annetaan tai ei anneta) Sauvakävely (monen lääkärin suosittelema niska-hartiaseudun kuntoutus) Seksi (kun migreenikko sanoo ei nyt kulta, mulla särkee päätä, hän todella tarkoittaa sitä) (kivun ja orgasmin keskus on aivoissa samassa kohdassa, voi myös auttaa päänsärkyyn) Särkylääkepäänsärky (lääkäreiden ikuinen vaihtoehto kaikkeen särkyyn) T Tietokone (joskus on pakko pitää taukoa vaikka tämä ryhmä koukuttaakin) Toive (migreenitön päivä, jos semmoinen sattuisi kohdalle ihan vahingossa ) Työnantaja (eri tyyppejä, esim. eihän päänsäryn takia voi olla sairaslomalla tai voi mä tajuun, mullakin on migreeni miten voin auttaa ) U Ulkoilu (tätä ja paljon, vaikka pää kainalossa sillä se migreeni lähtee..) Ura (voit unohtaa, ainakin toistaiseksi) Uudet (huonekalut jne, osta hajuttomia ellet halua oireilla ylimääräisesti) V Vaihdevuodet (migreeni sammuu tai vaihtoehtoisesti tulee varsinainen migreenimyrsky) Vaihtopää (kaikkien toivelistojen ykkönen) Vertaistuki (vallan verraton jaksamisen apu) W Washingon (vielä kauempana kuin Qatar ja lisäksi vielä aikaero) X Xylitol (purkkaa ei saa purra kuin 5 minuuttia liika pureskelu voi aiheuttaa ongelmia leukanivelien toiminnassa ja lihaksistossa) Y Yllätys (aamu jolloin ei ole pää kipua. onko näitä oikeasti olemassa? ) Ystävät (ehdoton voimavara, jos ymmärtävät tilanteen) Yöpöytä (yöpöydällä aina: vesilasi, purentakiskot, täsmälääkkeet) Z Zzz (uni riittävä, sen tärkeämpää ei liene. Mutta vähäisten yöunien jälkeen hyvin nukuttu yö voi olla kohtauksen syynä Zalamointi (ukonilma ja ilmanpaineenvaihtelut voivat joillekin aiheuttaa migreeniä) ZZ Top (amerikkalainen rockyhtye kovaääninen musiikki ei sovi kaikille) Å Åland (poistetaan Ålandista kaikki virikkeet onko siellä niitä? ja perustetaan migreenikköjen oma reservaatti) Ä Älykkyys (migreenikot ovat muuta väestöä älykkäämpiä tähän on pakko uskoa) Ärsytyskynnys (on mikreenikolla välillä tosi alhainen) Ö Örinä (puhe voi muistuttaa tällaista pahoissa kohtauksissa Kuva Pessi Aro-Viidanoja Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

28 Sokeri ja migreeni Näyttääkö sokerikellosi punaista? Muistan lauseen vuosikausien takaa, hammaslääkärin seinällä olevasta julisteesta. Sen sanoma lienee: pyri keskittämään ateriasi. Ja: älä syö sokeria kaiken päivää. Minulle se merkitsee muutakin kuin hampaisiin kohdistuvaa happohyökkäystä. Vasta hiljattain olen kantapään kautta ymmärtänyt, mitä se voikaan saada aikaan. Se punainen kello. Pikkutyttönä rakastin karkkia, niinkuin nyt aika monet muutkin pikkutytöt ja lapset noin yleensä. Lauantaisin oli karkkipäivä, mutta muuten meillä ei mussutettu varsinaista namia kuin pullan ja keksien muodossa sekä tietenkin juhlien yhteydessä. Äidin puoleisessa mummolassa saatiin siskon kanssa saunajaffaa ja joskus kettukarkkeja tai Fazerin parhaita. Voi että ne maistuivat juurikin harvoin syötyinä hyvältä. Äiti oli järkevä arkiäiti. Kohtuu kaikessa, hän opetti. Äiti imeskeli yhtä Sisu-pastillia puoli tuntia ja minä kaadoin koko askillisen kerralla suuhuni enkä voinut käsittää, mitä nautintoa moisesta imeskelystä voi kukaan saada. Silkkaa kidutusta. Isä taas edusti hulvattomia överi-isiä. Joskus kesälomilla kruisailtiin serkun porukoiden kanssa Länsi-Suomessa. Kannatti aina valita se auto, jossa oli meidän isi, koska siellä syötiin Salmiakki-Patua ja Black Peteä. Isä tykkäsi kaikenlaisista herkuista ja niin tykkäsi hänen äitinsäkin aikanaan. Mummi pisteli leivoksia menemään Ekbergillä ja ihan varmasti kaikkialla muuallakin varsin En mennyt lääkäriin. Kai vähän pelkäsinkin: mitä, jos päästäni löytyykin jotain kamalaa ja selittämätöntä. Typeräähän se sellainenkin ajattelu on, tiedänhän minä sen. Pitäisihän varsinkin semmoiset tutkia. Yleensä yritin kohtauksen yllätmielellään. Kultaisimpia lapsuusmuistojani on, kun isä oli ostanut ylijääneillä lounasseteleillään karkkia. Paljon. Karkkisade levisi keittiön pöydälle, kun attaseasalkku aukesi. Ja minulle sokeritaivas. Kerran ala-asteella luokkatoverini ilmoitti, ettei aio kutsua minua synttäreilleen, koska syön niin paljon. (Silloin moinen suorasukaisuus hiukan kirpaisi, nyttemmin asia tietenkin huvittaa minua ihan suunnattomasti.) Totta kai söin. Eikös synttärit tarkoita sitä, että käsi on jatkuvasti karkki- tai sipsikipossa, mieluiten molemmissa, ja ne tyhjennetään keskittyneen määrätietoisesti? R-kioskin logokin viestitti minulle yhtä ainoaa asiaa: suklaata. Kaikesta muistelostani huolimatta en ole koskaan ajatellut olevani mitenkään sairaalloisen perso makealle. En esimerkiksi pysty syömään kokonaista suklaalevyä kerrallaan. Enkä ole pääsääntöisesti koskaan halunnut korvata oikeaa ruokaa namilla. Ei hyvänen aika, rakastan ruokaakin niin paljon, etten halua jättää yhtäkään annosta väliin! Tämä kaikki sokerinmättäminen on tapahtunut varsinaisen aterioinnin lisäksi ja välissä, ennen ja jälkeen. Aina kun vähän notkahtaa alavireen puolelle, kaappi auki. Löytyisikö mitään hyvää? Edes hunajaa tai hilloa. Sokerit ylösalasylösalas. Tik-tak. Ja sokerikello usein jo puoliltapäivin punaisella. Äidinäidilläni oli migreeni. Niin myös äidilläni. Vimmattu vaiva ja sen sortin perintö, jota kukaan ei takuulla haluaisi antaa eteenpäin rakkaalle lapselleen. Sain ensimmäisen kohtaukseni ollessani nuori aikuinen, mutten muista tajunneeni pitkään aikaan sairastavani juuri migreeniä. Päätä särki epäsäännöllisen säännöllisesti, ehkä kerran kuussa. En oksennellut, en nähnyt sahalaitoja enkä joutunut makaamaan pimeässä huoneessa. Olin toimintakykyinen. Niskat varmaan jumissa, ajattelin. Kuitenkin huomasin, että päänsäryt noudattelivat kaikessa omituisuudessaan tiettyä kaavaa, joten en osannut oikeasti pelätä aivokasvainta tai muuta kuolemanvakavaa. Se alkoi aina vasemmasta korvasta. (En voi uskoa, että kirjoitan tätä imperfektissä.) Kipu levisi niskasta ylöspäin niin, että toivoin yleensä, että vasen takaraivopuoliskoni yksinkertaisesti putoaisi pois. Särkyä en voi kuvata muulla sanalla kuin tyly. Ei siis sietämätön, koska kuitenkin pystyin toimimaan. Päässäni mellasti tyly pikku-ukko vasara kädessään, joka alkoi hommiin jostain kumman syystä useimmiten aamuyön tunteina. Hakkaa hakkaa, väsymättä hakkaa, älä hetkeksikään hellitä. Olin aina melko varma, että joku asia pääni sisällä lopulta yksinkertaisesti räjähtää. Kun kipu vihdoin laantui, tuntui aina, kuin olisin saanut elämäni takaisin. Vähääkään liioittelematta. Helpotus tuntui sanoinkuvaamattoman ihanalta. Särkylääkkeet eivät tuoneet helpotusta, kun kohtaus oli jo ehtinyt ottaa vallan. Viimeistään siitä taisinkin tajuta taudinkuvani. Minulla oli siis kaikesta päätellen auraton migreeni, koskapa kohtausta ennakoivat silmissä vilisevät kuviot puuttuivat minun tapauksessani tyystin. Pikkuhiljaa huomasin tekijöitä, jotka herkästi aiheuttivat kohtauksen. Hormonaaliset seikat toimivat ilmiselvästi laukaisijana. (Kolmen raskauteni aikana olenkin taas sitten voinut ihan mahdottoman hyvin, mitä tähän aiheeseen tulee.) Ei saanut nukkua liian myöhään. Myös valvominen saattoi aiheuttaa kohtauksen puhumattakaan siitä, että siihen yhdistyi punaviinin juontia. Painotan sanaa saattoi, sillä kohtausta ei suinkaan välttämättä tullut. Ja ihminenhän on taipuvainen ajattelemaan: jospa se tällä kertaa ei tulisikaan. Ainakin minä olen, joka en ole sitä rationaalisinta sorttia vaan pyrin mitä suurimmassa määrin kohti nautintojentäyteistä elämää. Eikös me tänne juuri niiden vuoksi synnytä? Etkö ikinä opi? kyseli järkevä äitinikin. Sepä se. En kai sitten. Olin ainakin toistaiseksi valmis maksamaan sen hinnan, mikä hulvattomasta elämästä kerta toisensa jälkeen seurasi. Tuntui myös epäreilulta, että joku toinen voi tehdä samoja asioita ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Niinkuin nyt nukkua pitkään, hyvänen aika. Elämä risaseks. 28 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

29 täessä palauttaa tilaani balanssiin ibuprofeiinilla ja joskus parasetamolilla. 800 mg Buranaa, niin minua oli neuvottu. Yhdellä kertaa kunnon annos. Toisinaan kuitenkin vain alistuin kohtalooni, kun eivät särkylääkkeet kerran juurikaan auttaneet. Myös ajatus jatkuvasta lääkkeiden käytöstä sai minut monesti jättämään ne väliin.(ja mitäs menit lukemaan kirjaa kahteen asti yöllä, kun Siperia on opettanut, että valvominen kostautuu. Itsesyytös.) Joskus taas onnistuin ottamaan lääkkeen ihan alkuvaiheessa ja se saattoi auttaa. Taas tuo sana. Ja tosiaankin: kohtauksen aikana soimasin itseäni: mitäs tyhmä menit juomaan punaviiniä kun hyvin tiesit, mitä siitä saattaa seurata. Tai: olisit laittanut kellon soimaan, vaikka on lauantai, niin olisit saanut kahvisi ajoissa eikä kohtaus olisi päässyt yllättämään. Typerintä mitä voi tehdä, oli mennä makealla nukkumaan. Silloin oli melko varmaa, että heräsi aamuyöstä raskaaseen tunteeseen takaraivossa. Se pieni ajatuksenpoikanen juuri unen ja toden rajamailla: voi ei, taas. Verensokerit olivat vaivihkaa romahtaneet miinuspuolelle ja muheva maaperä migreenille oli valmis. Senkin faktan olin jostain kuullut ja valitettavan todeksi havainnut. Usein unitila kuitenkin voitti ja lääke kohtauksen alkumaininkeihin jäi ottamatta. Kaiken lisäksi useinkaan ei ollut olemassa minkäänlaista konkreettista alkusyytä. Kohtaus hiipi takavasemmalta (minun kohdallani kirjaimellisesti juuri sieltä) ja monesti juuri silloin, kun vähiten toivoin. Joskus lähdin uimahalliin tai urheilemaan ihan vaan osoittaakseni typerälle päänsisäiselle pikku-ukolle, ettei se pysty minua hallitsemaan. Teen mitä haluan, vaikka pääni irtoaisi. Liikunnan jälkeen vasta sitten sairas olinkin ja todellakin sänkypotilaana. Kaikesta tästä huolimatta migreeni ei kuitenkaan vielä 37-vuotiaaksi asti varsinaisesti hallinnut elämääni. Tänä vuonna täytän 42. Erottuani viitisen vuotta sitten loin hiljalleen uudet rutiinini omaan ja lasteni ja arkeen. Kello viiden ruoka ei enää ollutkaan itsestäänselvyys, niinkuin se oli ollut entisessä elämässäni, kun mies oli tullut töistä kotiin. Kunnon ruoan valmistaminen oli aina ollut minulle kunnia-asia. Lisäksi mies oli metsämies ja piti perheen laatulihoissa. Nyt saatoin valmistaa lapsille mitä milloinkin. Nugetteja ja nuudeleita, niistähän ne tykkäävät. Ihanaa, nuudeleita, maailman paras äiti. Itse söinkin ehkä jotain muuta, vaikkapa pestopastaa. Ruokailuista oli myös kadonnut tietty säännöllisyys. Metsämaisemista ihmisten ilmoille muutettuamme ihmeelliseltä tuntui varsinkin se, että parinsadan metrin päässä oli kauppa, josta saattoi milloin tahansa hakea helpotusta milloin mihinkin mielitekoon. Hakekaas hei lapset mutakakku, eiks ois ihanaa...tai Fazerin sininen...arjen pieniä iloja, eivätkös ne juuri niitä ole? Kotona en ole koskaan voinut säilyttää herkkuja. Olen kautta aikain syönyt kaikki vierasvarat ja lasten karkkipäivän karkit ja ostanut sitten viime tingassa uudet tilalle. Mukavaa ja hauskaa erikoisekstraa niihin moninaisiin hetkiin, kun tuntui, ettei elämä ihan olekaan yhtä hurlumheitä ja linnanmäkeä. Enkä ollenkaan tajunnut ajelleeni jo vuosikausia vuoristoradalla, suorastaan tukka hulmuten. Joka ikinen päivä. Kuin varkain migreenikohtauksia alkoi olla kaksi kertaa viikossa. Kohtaus kestikin sitten jo useimmiten 72 tuntia eli kolme vuorokautta. Kyllä, katsoin kellosta. Sen yli se ei koskaan jostain syystä mennyt. Sen jälkeen sain hengähtää kolme-neljä päivää, kunnes sama helvetti alkoi alusta. Olen aina tykännyt liikunnasta. Nyt jouduin toteamaan, että suurin osa ajastani kului kohtauksen kourissa tai siitä toipuessa. Arki pyöri jotenkuten ja epäsäännölliset työni hoidin aika usein pää kainalossa. Hakeuduin vihdoin terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle. Pikaisen haastattelun tehtyään lääkäri kertoi migreenin estolääkkeistä, joista olin jo toki kuullut ja itsekin ottanut selvää. Lääkäri mietti ääneen. Mahtaisiko yhdensorttinen mielialalääke olla hyvä vaihtoehto, sitä käytetään myös estolääkkeenä? Vastasin, että antakaa tänne vaan, tässä alkaa jo mieli olla harvinaisen matalalla, enköhän niitäkin pian tarvitse. Minulle määrättiin kuitenkin betasalpaajia, jotka ovat varsinaisesti verenpainelääkkeitä. Yksi päivässä ja kohtausten pitäisi ruveta hellittämään. Vielä Zomig täsmälääkkeeksi, kun kohtaus yllättää. Zomig kuuluu triptaaneihin, jotka supistavat migreenikohtauksessa laajenneita aivojen verisuonia. Kävikin niin, että sain yhä viiltävämpiä kohtauksia, ne tulivat aggressiivisen hakkaavina ja niitä tuli vieläkin tiuhempaan. Kaikesta päätellen kyseinen verenpainelääke ei sopinut minulle alkuunkaan. Zomigilla yritin turruttaa kivun ja suurimmaksi osaksi se onnistuikin, mutta pyörin yhä useammin oudossa triptaanipöpperössä ja jopa ajelin autoa. Miten muutenkaan olisin pyörittänyt arkea ja hoitanut keikkaluontoiset työni? Laulukeikoilla tilanne oli erityisen karmiva, kun iltapäivän sound checkissä kädet ja jalat olivat lääkkeen vaikutuksesta turtana ja suusta tulevat sanat tuntuivat puuroutuvan. Illalla pystyin sitten vetämään keikan läpi ilman kipua, mutta kohtaus oli silti päällä, sen tunsin selvästi. Ilman lääkkeitäkin kohtauksen aikana saattaa tuntea olevansa kuin vieraalla planeetalla ja äänet ja valot kokea erityisen voimakkaina. Laulaminen on aina aikamoisen fyysinen suoritus. Pelkäsin usein saavani aivoinfarktin ja luin lehdistäkin juuri niihin aikoihin senkaltaisia tarinoita. Betasalpaaja vaihdettiin toiseen ja lääkärille kerroin päättäneeni hylätä Zomigin, vaikka lopulta kuukahtaisin kivusta. Niihin lamauttaviin mömmöihin en enää koskisi. Mieleeni oli jostain kumman syystä hiipinyt useaan otteeseen ajatus sokerilakosta. En oikein edes muista, mistä moinen päättömänoloinen ajatus pälkähtikin mieleeni, mutta tiedostin olevani ihan kunnolla koukussa sokeriin. Pari vuotta siitä taitaa nyt olla. Silloin ei vielä edes kohistu karppauksesta niinkuin viime aikoina. Koko ruokavalioni perustui hiilihydraateille: aamiaiseksi pari juustoleipää, ei kuitenkaan kokonaan vaaleaa vaan yleensä kokojyväleipää. Ei margariinia. Lounaaksi mieluusti pastaa. Joka välissä leipää, aina kun vähänkään nälätti. Välissä vähän keksiä tai jotain muuta ihanaa mussutettavaa. Se olisikin minulle radikaali temppu lopettaa hiilihydraatit vähäksi aikaa kokonaan. Olen kylläkin kerran mehupaastonnut viikon ajan, mutta se kerta sitä lajia riitti. Sitä paitsi inhoan kieltoja, mitä syömiseen tulee; nehän saavat minut kahta kauheammin haluamaan asiaa, jota en mukamas saa syödä. Olin jo saanut lääkärin lähetteen neurologille. Siitä käynnistä olisi arvatenkin seurannut lisää lääkkeitä. Vielä vähän vahvempia. Olin jo soittamaisillani lääkärille, kun laskin luurin. Päätin siltä istumalta edes kokeilla sokeritonta elämää, silkasta uteliaisuudesta. Tuumasta toimeen. Aloitin totaalisen sokerilakon määräämättömäksi ajaksi. Ajattelin, Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

30 että minun luonteellani se on sitten kerrasta poikki ja jokotai. Plokkasin netistä ja ystävättäreni lainaamasta karppikirjasta reseptejä, jotka kieltämättä olivat minun makuuni turhan raskaita. Noudatin ohjeita silti suht tunnollisesti ja pahimpaan hiilarihimooni söin hapankorpun tai näkkileivän. Pari ensimmäistä päivää olivat hiukan hankalia, mutta jo kolmantena oloni oli euforisen energinen. Päivien edetessä tuntui kuitenkin, että elimistöni oli ihmeen tukkoisen oloinen ja minua vaivasi väsymys. Kymmenentenä sokerittomana päivänäni, lauluyhtye Forkin keikalta Tavastialta tullessani seisoin Asema-aukion McDonald sin ulkopuolella ja työnsin valtavalla vimmalla suuhuni juustohampurilaista. Se maistui niin hyvältä, että mieleni teki huutaa ääneen. Siihen loppui karppikokeiluni, mutta jotain oli tietämättäni tapahtunut. Migreenikohtaukseni nimittäin häipyivät viikkokausiksi. Nousin takaisin kyytiin verensokerien vauhdittamaan vuoristorataan, mutten enää ensimmäiseen vaunuun. Kohtaukset palasivat, mutta pitkä tauko niistä pisti miettimään, miten herran tähden voi olla mahdollista, että kymmenessä päivässä pääsen kivuista ja säryistä moneksi viikoksi. Vaikka siis palasin pitkälti entiseen ruokavaliooni. Mutta olin pysäyttänyt kierteen hetkeksi... Voisiko syömisilläni todellakin olla noin valtava vaikutus? Rupesin, melkeinpä itseltänikin vaivihkaa, keikauttamaan arkiruokailuni painopistettä. Enemmän proteiinia, vähemmän hiilihydraatteja. Olin jo sokeritauon aikana huomannut, että kun en jatkuvasti työntänyt suuhuni hiilihydraatteja, jotka siis pilkkoutuvat elimistössäni sokereiksi, ei minun tehnyt niitä enää juuri mielikään. Ruisleipää aion syödä, sen päätin. Siinä on matala glykeeminen indeksi eli verensokeri pysyy pitkään tasaisena. Pitkin päivää pitäisin mielessä, että jos suinkin voin itse valita mitä suuhuni laitan ilman, että tilanne on kiusallinen tai että olen nuiva vieras kieltäytyessäni tarjottavista herkuista, pysyisin linjauksessani. Sokeriherkut saisivat nyt luvan saada jokapäiväisen leivän sijasta erikoisherkkujen aseman. Nykyään syön päivittäin aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja vielä iltapalan. Ravintolassa tilaan iänikuisen pastan sijaan vaikkapa vuohenjuustosalaattia. Jos syön pastaa, syön sitä vain vähän ja pidän huolen siitä, että annos sisältää kuitenkin enimmäkseen lihaa, kalaa tai kanaa. Perunasta en ole koskaan juurikaan välittänyt, enkä kauheasti lisukkeeksi keitetystä riisistäkään. (Sensijaan sushia en ohita koskaan, rakastan sitä!) Lounaaksi syön usein ruokaisan salaatin. Välipalaksi luonnonjugurttia tai banaanirahkaa. Päivälliseksi vaikkapa ohuen tortillaletun sisään paljon jauhelihaa tai kanaa ja kasviksia. Uunilohikin on yksi lempiruuistani. Ihme kyllä, himoitsen näitä kaikkia mainitsemiani nykyään jopa enemmän kuin keksiä tai pullaa. Painopiste on keikahtanut kuin varkain oikein päin. Ruokaa syön aina niin paljon, ettei ainakaan jää nälkä. Hiilihydraateista koetan valita ne pitkäkestoiset versiot. Rakastan kuitenkin suklaata ja syön sitä joka ikinen päivä, mutta vain vähän verrattuna entiseen. Kaikkihan jauhavat aina siitä, miten pitäisi syödä ja elää, mutta sen toteuttaminen on toinen juttu. Ei se käy tuosta vaan, ainakaan minunkaltaiselleni nautiskelijalle. Elimistön on saatava uusia muistijälkiä ja kokemuksia hyvästä olosta. En tykkää ihmisistä, jotka niuhottavat ja erittelevät syömisiään. Olen kuitenkin tajunnut, että jos haluan pitää terveyteni, minun on vastedes niuhotettava sopivassa määrin. Kaikki ystäväni tietävät, etten taatusti koskaan ennen ole kieltäytynyt sokeriherkuista! En kieltäydy nytkään, mutten enää suostu kauhomaan niitä kaksin käsin. Pelkään seurauksia. Ihme on oikeasti tapahtunut. Minulla ei ole ollut migreenikohtauksia moneen kuukauteen. Ihan orastavia kohtauksen alkuja on ollut muutama, jotka olen heti saanut kuriin 400 milligrammalla ibuprofeiinia, jopa jo kohtauksen alettua. Toistaiseksi syön vielä betasalpaajan päivässä. Toleranssini on kasvanut niin, että nykyään voin satunnaisesti valvoa, juoda punaviiniä ja pistää jopa niin ranttaliksi, että voin syödä elokuvissa pienen pussillisen irtokarkkeja ilman, että kohtaus yllättää. Sokerikelloni ei tikitä enää aamusta iltaan, mitään muuta selitystä en keksi tälle asialle. Tämä on minun kokemukseni. Joku viisaampi osaisi ehkä selittää, mikä on lääketieteellisesti selostettuna se kemiallinen reaktio, joka jää empiirisen ruokavaliomuutokseni vuoksi elimistössäni tätä nykyä tapahtumatta. Migreenin tiedetään olevan aivojen sairaus, joka johtuu hermosolukeskusten toiminnan häiriöistä. Jo ennen päänsäryn alkua aivoverenkierto lisääntyy ja kolmoishermon ja aivoverisuonten muodostama heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä aktivoituu. Miksi se, että kehoni puhdistui sokerista, vaikuttaa niin radikaalisti siihen, ettei kohtauksia enää yksinkertaisesti tule ja ne muutamat pienetkin näiden kuukausien aikana esiintyneet orastavat kiputilat ovat vain säälittäviä yritelmiä verrattua edellisiin? Olen ikionnellinen jokaisesta päivästä, jonka saan elää ilman kipua. En oikein voi vielä edes uskoa, että olen päässyt siitä helvetillisestä kierteestä. Ainakin siltä tällä hetkellä vaikuttaa! 10-vuotias poikani jäi tänä aamuna kotiin migreenin yllätettyä eilisen elokuvareissun päätteeksi. Poikani, joka kaksivuotiaana söi jouluaattona koko ylimmän kerroksen Juhlapöydän konvehtirasiasta, ilmeenkään värähtämättä, täydellisesti keskittyen. Äiti, mä luulen että tää tuli niistä leffakarkeista. Niinpä niin. Ja päivälliseksi kaupungilla nautitusta kilometrin pituisesta täytetystä patongista. Sokerit pilviin ja totaaliromahdus. Perintönä äidiltä pojalle, valitettavasti. Taipumuksen voi kuitenkin saada aisoihin ja sokeroidun vuoristoradan kyydistä on mahdollista hypätä pois. Itse tiedän sen nyt, että liika sokeri on minulle myrkkyä. Olen maaninen tyyppi ja on-off-ihminen ja kohtuus ei vaan yksinkertaisesti ole minulle luonteva olotila. Tiedän kuitenkin nyt, mitä asioita minun pitää välttää voidakseni hyvin ja toivon, että ajan myötä positiivisen muutoksen voima saa minut vähä vähältä mukaan hyvinvoinnin kierteeseen. Enkä tietenkään voi tietää, tepsiikö tämä ensinkään kaikkiin migreenipotilaisiin. Olisihan se suorastaan outoa, jos niin olisi. Ja sairastihan järkevä äitinikin migreeniä, ja hänen yhtä järkevä äitinsä. Joka arvatenkin hänkin, kohtuun ihmisenä, nautiskeli pitkään yhdestä Sisu-pastillista. Mutta jos kärsii niinkin pirullisesta ja pahimmillaan elämää rajoittavasta sairaudesta kuin migreeni, kannattaa edes kokeilla vähäsokerista tai peräti sokeritonta elämää edes muutama päivä ja katsoa, mitä tapahtuu. Tänäänkään ei nimittäin päätä särje. Espoossa Sini Heinilä 30 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

31 Tapahtumakalenteri Helsinki klo TERVEYSPYSÄKKI Itäkeskuksen Hansasilta Tervetuloa keskustelemaan päänsärystäsi Migreeniyhdistyksen asiantuntijan, tervey denhoitaja Anitta Tähti-Niemen kanssa. Torstait ja klo 18 VERTAISRYHMÄ Migreeniyhdistyksen toimisto, Sähköttäjänkatu 2 B, Helsinki (Itä-Pasila) (Jos tulet ensimmäistä kertaa, varaa hiukan aikaa paikan etsimiseen.) Lisätietoja Irene Hein, irene.hein@haagahelia.fi. JYVÄSKYLÄ Torstai Tiistai Keskiviikko Torstai klo VERTAISRYHMÄ Jyväskylän vertaisryhmä kokoontuu osoitteessa Matarankatu 6, kokoustila Saunio. Yhteyshenkilöt sivulla 2. Hartola Perjantai-sunnuntai Rentoudu, jotta jaksat! Itsetuntemus ja itämainen liikunta työhyvinvoinnin tukena -kurssi Hartolassa Itä- Hämeen opistolla. Katso ohjelma ja muut yksityiskohdat sivulta 25. KANGASALA Tiistait 4.9., ja klo VERTAISRYHMÄ Kangasalan pääkirjasto, Keskusaukio 2, ryhmätila Suppa 2. krs Lisätietoja Riitta Salmi, kangasala@suomenkipu.fi, Yhdessä Suomen Kipu ry:n kanssa KOUVOLA Keskiviikot 19.9., , ja klo VERTAISRYHMÄ Tuulensuoja, Hallituskatu 9 Lisätietoja anitta.tahti-niemi@migreeni. org Tulethan kaikkiin tilaisuuksiimme tuoksutta. Migreeniyhdistyksen tapahtumakalenteri päivittyy pitkin vuotta. Tapahtumista tiedotetaan jäsenille sähköpostilla. Jos et ole koskaan tai pitkään aikaan saanut sähköpostia Migreeniyhdistykseltä, päivitä osoitteesi yhdistyksen toimistoon toimisto@migreeni.org LAPPEENRANTA Keskiviikko ja tiistai klo VERTAISRYHMÄT Parkkarilankatu 47, Lappeenranta Lisätietoja eijahirvonen@suomi24.fi tai Riitta Nikulainen , riitta.nikulainen@gmail.com Oulu Vertaisviikonloppu sarjoittaista päänsärkyä ja kolmoishermosärkyä sairastaville Lue lisää sivulta 17. SEINÄJOKI VERTAISRYHMÄ Kysy tietoja: sailas@hotmail.fi VARKAUS Maanantait 3.9. ja klo VERTAISRYHMÄ Vammeltalo, Ahlströminkatu 12, Varkaus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset sirpa.jyrasikonen@migreeni.org, puh Katso myös ÄHTÄRI Sunnuntait 2.9, 7.10, ja klo 15 VERTAISRYHMÄ Ähtärin joogakeskus, Ostolantie 4, Ähtäri. Ryhmä yhdessä Suomen Kipu ry:n kanssa. Lisätietoja Kimmo Peltola, kimmop68@ gmail.com Suomen Migreeniyhdistys ry:n toimintaa tukemassa 8/2012 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti

32 Töissä oli ollut kiirettä jo M Itella Posti Oy ohtauksellinen päänsärky, jooida täydellisesti. Kivun lisäkliittyy oksentelua ja mahdollia. Potilaan täytyy päästä pitkältyy viileästä, pimeästä ja hiljaisestä. neuralgia eli sarjoittainen päänytkestoinen, usein toistuva erittäin htaus, jonka aikana potilas ei voi pyaan. ityyppisessä migreenissä ensisit kohtausta ennakoivat puheen montasapainohäiriöt sekä kohtauksen aiksentaminen. Kohtaukseen ei aina lii-. pleginen migreeni on päänsärkysaijohon voi liittyä osittainen halvaantu-. Suomen Migreeniyhdistys ry Suomen Migreeniseura Suomen MSD Oy ww.migreeni.org Tilaa Migreeniyhdistyksestä toimisto@migreeni.org tai puh Esitteitä: 1 20 kpl 6, kpl 12, kpl 18,50 Tämän passin omistaja sairastaa sairautta, joka aiheuttaa voimakasta kipua ja voi aiheuttaa puheen epäselvyyttä ja/tai tasapainohäiriöitä. Jos passin haltijan tajunnan taso on laskenut, toimita hänet välittömästi sairaalahoitoon. Katso lisää ohjeita passin sisältä. migreeni jännityspäänsärky sarjoittainen päänsärky kolmoishermosärky aivorunkomigreeni migreeni halvausoireinen jännityspäänsärky migreeni sarjoittainen päänsä kolmoishermosärky aivorunkomigreeni halvausoireinen mig Näitä esitteitä voi tilata painettuna ( Migrän och Huvudvärk hos barn finns på svenska också.) Lasten päänsäryt Oli se niin sääli, kun Jesse oikein kovasti odotti kaverin synttäreitä, ja meno estyi migreenikohtauksen takia. Sarjoittainen päänsärky Särky herättää usein keskellä yötä, pari tuntia sen jälkeen kun olen mennyt nukkumaan. Se kehittyy sekunneissa, kipu on suorastaan murskaava. Kipu on vain oikeassa silmässäni, niin kuin tulikuuma hiilihanko. En voi olla paikallani. Joskus kävelen edestakaisin, joskus istun tuolissa ja keinun eteen ja taakse. Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. Huvudvärk hos barn Nuorten päänsäryt Det var så synd, när Jesse väntade så mycket på sin kompis födelsedagskalas, men han kunde inte gå nånstans tack vare sitt migränanfall. Joskus särkee vähän, joskus enemmän, joskus tosi kovaa enkä useinkaan tiedä miksi. Migreenin estohoito Sopiva estolääke ei ihan ensimmäisellä yrittämällä osunut kohdalle, mutta oli se hieno juttu, kun se sitten löytyi! Det finns en bra sak och det är ju det, när anfallet är förbi och det känns så underbart! Migrän Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! Nämä esitteet vain sähköisenä netistä Basilaarimigreeni Särkylääkepäänsärky Silmissä vilisti sahalaita kuten aiemminkin migreenissä, ilmaantui kaksoiskuvia, kieleni meni tunnottomaksi samoin kuin asteittain käteni ja jalkani toiselta puolelta, pelkäsin halvaantuvani yön aikana. En osannut kunnolla puhua, jotkut sanat olivat liian vaikeita sanoa. Kolmoishermosärky pidemmän aikaa. Jotenkin se vain lipsahti siihen, että aloin ottamaan lääkettä yhä useammin ja useammin otin jopa etukäteen varmistaakseni, ettei särky vain tulisi. Nyt en enää pääse sängystä ylös ilman pilleriä. Tensiopäänsärky Aurinkolippoja: (punainen, sininen, valkoinen, harmaa) 8,00 postitettuna, lisäksi käsittelykulut 4,50 Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa, mutta kipukohtauksia tulee pahimmillaan jopa 10 min välein. Sarjoittaisen päänsäryn omahoito-opas Kohtauksen aikana ei saa mennä koskettamaan, sillä kipu on niin kokonaisvaltaista, että lisä-ärsyke voi viedä kivun yli sietorajan. Minulla on päänsärky, joka kestää päiviä kerrallaan. Tuntuu kuin olisi pipo kireällä, ei niinkään tunnu kovaa kipua. Särky ei varsinaisesti estä tekemästä ja osallistumasta, se vain hidastaa.