Jyväskylän yliopisto Aku Talikka, TIE Yksinkertainen PC-peruskäyttäjän tietoturva TIES466 Oppilaitosturvallisuus 14.6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän yliopisto Aku Talikka, TIE akutalikka@gmail.com. Yksinkertainen PC-peruskäyttäjän tietoturva TIES466 Oppilaitosturvallisuus 14.6."

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopisto Aku Talikka, TIE Yksinkertainen PC-peruskäyttäjän tietoturva TIES466 Oppilaitosturvallisuus Tentaattori: Hannakaisa Isomäki

2 Yksinkertainen PC-peruska ytta ja n tietoturva Yleisesti on tiedossa, että virustorjunnan ja muun haittaohjelmien vastaisen ohjelmiston käyttö on tärkeää. Valitettavan vähän on kuitenkin tietoa siitä, pärjääkö peruskäyttäjä myös ilman erityisiä tietoturvaohjelmia. Tässä tutkimuksessa väitetään, että valistunut maalaisjärki riittää ja että hyvin tulee toimeen myös ilman erikseen asennettavaa aktiivista taustasuojausta. Sisällys 1 Johdanto ja tutkimuskysymykset Kirjallisuuskartoitus AMK-opinnäytetyöt Kirjat ja yliopistotutkielmat Blogit ja keskustelupalstat Tutkimusmetodi ja peruskäyttäjän määrittely Peruskäyttäjä Uutta järjestelmää käyttöönotettaessa Käytöstä poistettavat palvelut Peruskäyttäjän mahdollinen ohjelmistokokoonpano Aineiston keruu ja analysointi Windows Windows XP Muita selvityksiä Johtopäätöksiä Lähdeluettelo

3 1 Johdanto ja tutkimuskysymykset Tietoturva tarkoittaa yleisesti tietojen luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta (Niemi, 2010), mutta tässä tutkimuksessa tietoturvaa käsitellään yksinomaan haittaohjelmien näkökulmasta. Monet ihmiset kokevat Internetin vaarat pelottaviksi tai niiltä suojautumisen vaivalloiseksi. Vaikka virustorjuntaohjelmat usein ovatkin luotettavia ja yksinkertaisia käyttää, ne saattavat hidastaa konetta merkittävästi. Palomuuri saattaa kysellä vaikeita kysymyksiä muista taustatarkistusohjelmista puhumattakaan. Esimerkiksi Viestintäviraston ylläpitämä tietoturvaopas.fi-sivusto kertoo, että haittaohjelmilta suojautumiseen tarvitaan maalaisjärkeä ja teknisiä apuvälineitä eli tietoturvaohjelmistoja. Se onkin hyvä nyrkkisääntö, mutta kuten monet nyrkkisäännöt, joissakin tapauksissa yksinkertaistaa ja liioittelee. Tutkimuksessa ei ole tarkoitus vähätellä verkkorikollisuutta. On kuitenkin syytä painottaa terveen järjen käyttöä ja varovaisuutta sekä rauhoittaa yleisöä: ei siellä netissä niin vaarallista ole kuin usein varoitellaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, mitä suomenkielisessä kirjallisuudessa sanotaan haittaohjelmista ja niiden välttämis- ja torjuntatoimenpiteistä sekä nimenomaan siitä, tarvitaanko esimerkiksi virustorjuntaohjelmaa välttämättä. Lähes aina esimerkiksi opinnäytetöissä todetaan virustorjuntaohjelmien olevan jokseenkin välttämättömiä (joskaan ei riittäviä). Toinen tutkimuskysymys on, voidaanko Internetiä käyttää turvallisesti ilman haittaohjelmien torjuntaohjelmia. Siihen vastataan myönteisesti pienen tapaustutkimuksen avulla. Ensin perehdytään siihen, millä tavalla suomalaisissa opinnäytetöissä ja kirjallisuudessa on käsitelty tietoturvaa. Myöhemmissä luvuissa määritellään peruskäyttäjä ja pyritään muutaman tietokoneen käyttöanalyysin avulla selvittämään, minkälainen tietoturvaratkaisu olisi sellaiselle stereotyypille riittävä. Lopulta päädytään väittämään, että automaattisesti järjestelmän mukana tuleva palomuuri riittää ja että tarvittaessa lisänä voi olla rajoitettu käyttäjätili. Tässä tutkimuksessa käytetään vain Microsoft Windows-käyttöjärjestelmiä pc-tietokoneilla. Linux- ja MacOS-järjestelmiinkin kohdistuu monenlaisia uhkia nykyisin, mutta ne ovat yhä usein turvallisempia kuin Windows-järjestelmät. Lopputuloksena on julkisuudessa käytävään keskusteluun mahdollisesti arvokasta lisää, eli laitteistovaatimuksista ja ohjelmistosuosituksista voidaan joustaa vaarantamatta tietoturvaa. Eräänä tutkimuksen motivaationa oli hankkia tietoa tietokoneiden käyttämistä arastelevien tueksi ja rauhoittaa vaikkapa sanomalehtien palstoilla käytävää keskustelua tietoverkkojen vaaroista. Näistä asioista ei ainakaan suomeksi ole nimittäin juurikaan löytynyt tutkimustietoa. Lopuksi vielä todetaan, ettei tarvitse ostaa liikkeestä tai operaattorilta uusimpia tietoturvasovelluksia vaan että ilmaisetkin ohjelmat riittävät hyvin, joskaan nekään eivät välttämättömiä useinkaan siis ole. 2 Kirjallisuuskartoitus Kirjallisuuteen tutustuttiin sähköisten lähteiden perusteella. Painetut kirjat jätettiin ulkopuolelle; osa lähteistä on ensisijaisesti kirjoja mutta nekin olivat saatavilla Internetistä. Hauissa käytettiin suomalaista theseus-tietokantaa, joidenkin yliopistojen tutkimustietokantoja ja Google scholar - hakuja suomen kielellä. Hakusanoina käytettiin pääasiassa seuraavia: tietoturva, virustorjunta, haittaohjelmat, madot, virukset, antivirusohjelmisto. Jonkin verran käytettiin tavallisessa Googlen hakukoneessa myös englanninkielisiä lauseita, kuten do you need an antivirus ja löydettiin kiinnostavia sivuja. 2

4 2.1 AMK-opinnäytetyöt Jotkut opinnäytetyöt ovat hieman pintapuolisesti ja arkisesti kirjoitettuja (sisältäen jopa termivirheitä), mutta monissa on esimerkiksi mielenkiintoisia historiakatsauksia ja hyviä johdatuksia sekä historiakatsauksia aiheeseen (Vesterinen, 2010), (Koski, 2012). Vaikkapa edellä mainituista opinnäytetöistä saa hyvän yleiskuvan erityyppisistä haittaohjelmista (virukset, madot, troijalaiset, vakoiluohjelmat, mainosohjelmat, rootkitit) samoin kuin torjuntamenetelmistä, joten niitä ei tässä tutkimuksessa esitellä erikseen. Käyttäjän (myös torjuntaohjelmistosta riippumatonta) huolellisuutta ja vastuuta painotetaan useimmissa teksteissä. Lainaus Vesteriseltä voisi olla myös monesta muusta opinnäytteestä: "Vaikka virustorjuntaohjelmat ovatkin erittäin tarpeellisia tietoturvauhkien torjunnassa ja poistamisessa, aiheuttavat ne myös monia ongelmia tietokoneen käyttäjille. Sopivan virusohjelman löytäminen tietokoneen teknisiin ominaisuuksiin nähden on vaikeaa ja väärä ohjelma voi hidastaa käyttöjärjestelmän sekä tietokoneen käyttöä. Näissä tapauksissa käyttäjä usein poistaa virustorjuntaohjelmiston tietokoneeltaan ja saattaa ottaa sen pois käytöstä jopa kuukausiksi. Aloittelevat tietokoneiden käyttäjät eivät välttämättä osaa valita sopivaa virustorjuntaohjelmaa, eivätkä tiedä mitä tehdä tartunnan tapahtuessa. Aloittelijalle paras vaihtoehto virustorjuntaohjelmistojen kannalta on ostaa internetliittymän mukana sopiva ja helppokäyttöinen virustorjuntaohjelmisto, joka hoitaa kaiken käyttäjän puolesta ja jonka käyttöön saa apua internetoperaattorilta suomen kielellä." Windowsin päivityksistä Vesterinen (2010) toteaa, että "osa käyttöjärjestelmän päivityksistä voivat aiheuttaa tietokoneelle monia toiminnallisia ongelmia, esimerkiksi tietokoneen käynnistyksen vaikeutumista ja hidastusta. Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi, päivityksiä laiminlyödään ja jätetään asentamatta. Windows-käyttöjärjestelmän tietoturva-aukot ovat olleet jo vuosia suuria tietoturvan uhkatekijöitä ja tietoturvapäivitysten lataaminen on välttämätöntä tietoturvauhkien ehkäisyssä, mikäli Windowsia halutaan käyttää." Muistakin lähteistä on syytä tähdentää, että helpoiten rikolliset voivat hyödyntää vanhoja, tunnettuja haavoittuvuuksia, joita käyttäjät eivät jostain syystä ole paikanneet nopeilla päivityksillä, jotka ovat olleet saatavilla usein jo vuosia. Palomuuri ja päivitykset riittävät aika hyvin (Minkkinen, 2007), joskin laittomien Windows-kopioiden turvallisuudesta ja päivitysmahdollisuudesta liikkuu vaihtelevaa tietoa. Vesterinen (2010) pitää virustorjuntaohjelmia välttämättöminä, mutta palomuurin suhteen vaatimus on heikompi. Hän lisäksi kirjoittaa Lex Nokian tuomista mahdollisuuksista, mutta tässä tutkimuksessa ei oteta kantaa tietoturvaan tai suodatukseen lainsäädäntö- ja operaattoritasolla. Koski (2012) perehtyy ilmaisiin tietoturvasovelluksiin. Testien perusteella lopputuloksena voidaan suositella Windows Xp:ssä käytettäväksi Avast-virustorjuntaohjelmaa ja Windows 7:ssä Aviravirustorjuntaohjelmaa. Lopullinen vastuu tietokoneen tietoturvasta on kuitenkin käyttäjällä itsellään. Yllättävän suuri osa kotikäyttäjien tietoturvaratkaisuista perustuu maksullisiin ohjelmistoihin: noin 20% käytössä olevista virustorjuntaohjelmista ovat ilmaisia. Toki maksullisiin ohjelmistoihin usein sisältyy lisäpalveluita, kuten varmuuskopiointi, palomuuri tai vakoilusuojaus. Nuoret tuntuvat tietävän palomuurin tärkeyden paremmin kuin keski-ikäiset. Toisaalta palomuurin suhteellinen merkitys kokonaistietoturvassa on vähentynyt. (Laaksonen, 2010) Useimmista opinnäytteistä käy ilmi merkittävä huoli tietoturvasta ja verkkorikollisuudesta: esimerkiksi tietojenkalastelun kautta rikollisille kulkeutui vuonna 2005 yli miljardi dollaria (Virtanen, 2011), ja vuonna 2010 verkkorikollisuuden kokonaiskustannukset arvioitiin peräti 388 3

5 miljardiin dollariin (Moisander, 2012). Esimerkiksi saastuneiden kotikoneiden muodostamat, hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä toteuttavat bottiverkot ovat usein suuria, ja rikolliset kiristävät niillä rahaa yrityksiltä ja pankeilta. Bottiverkkoja vuokrataan ja phishing-ohjelmistoja myydään. Monella kirjoittajalla onkin sangen synkkä kuva tietoturvan ja uhkien kehityksestä lähitulevaisuudessa. 2.2 Kirjat ja yliopistotutkielmat Kovin monia pro gradu- tai kandidaatintutkielmia ei tässä tutkimuksessa käytetty, mutta ne vaikuttavat olevan sekä kielellisesti että teknisesti laadukkaampia kuin aiemmin käsitellyt opinnäytetyöt. Haastatteluihin ja muihin tutkimuksiin pohjautuen tietokoneen käyttäjien toimintatavoista voidaan sanoa, että he useimmiten kyllä käyttävät erilaisia tietoturvaohjelmia, kuten virustorjuntaa, mutta eivät useinkaan kovin paljon osaa kertoa tietoturvauhkista (Ikala, 2007). Suomalaiset suhtautuvat luottavaisemmin verkkopankkiin ja sen turvallisuuteen kuin monien muiden maiden asukkaat. Tietojenkalastelu (phishing) on käyttäjille tuttu vaara, mutta sen eri lajit ovat suhteellisen tuntemattomia. Pankeilla, viranomaisilla ja operaattoreilla on muutamia keinoja verkkopankkirikollisuuden torjuntaan. (Setälä, 2010). Ihmisten asennoituminen tietoturvaan ja tietotaso siitä eivät näytä kovin nopeasti muuttuvan: osa on ylihuolestuneita, osa ymmärtää tietoturvan tekniset ja psykologiset riskit (social engineering), osa luottaa liiankin rohkeasti tietoturvaohjelmistoihin (Kunnari, 2004). Toisaalta saatavilla olevaa tietoa on monissa yritysten ja viranomaisten kampanjoissa parannettu ja helpotettu. 2.3 Blogit ja keskustelupalstat On usein haastavaa löytää sopivia web-sivuja, joilla käsitellään riittävän monipuolisesti ja luotettavasti tietoturva-asioita. Useimmiten englannin kielellä löytyy helpommin hyvää tietoa kuin suomeksi. Monet IT-alan asiantuntijat pitävät blogia; yleisesti ottaen virustorjunta on vain yksi osa kokonaisesta tietoturvakäytännöstä (Bott, 2010) ja aloittelijoiden on parempi käyttää torjuntaohjelmia kuin olla käyttämättä. Jotkut esittävät keskustelupalstoilla kummallisia tai kärjekkäitä kysymyksiä mutta saavat aikaan hyvän keskustelun (Totty, 2011), (nimimerkki, 2009). Asiaa käsitellään kuitenkin yllättävän monipuolisesti, ainakin kommenteissa, ja esimerkiksi seuraavien seikkojen takia antivirusohjelmat voivat olla hyvinkin tarpeellisia: paikkaamattomat haavoittuvuudet, nollapäivähyökkäykset, huijaukset ja siirrettävät tietovälineet (automaattisen käynnistyksen ominaisuus). Bott (2010) huomauttaa, että Windows XP ei ole enää turvallinen verrattuna uudempiin Windowskäyttöjärjestelmiin, joissa on useita sisäisiä tietoturvaa parantavia ratkaisuita. Hänkin muistuttaa erillisten sovellusten päivittämisestä ja tarpeettomien ohjelmien (esim. Java), jotka usein tulevat järjestelmän mukana, poistamisesta. Tässäkin tapauksessa kommenttiosiossa on paljon hyvää lisätietoa. Eräiden väitteiden mukaan tietoturvayritykset ja operaattorit pitävät yllä ja liioittelevat uhkakuvia haittaohjelmista, jotta saisivat tuotteitaan myydyiksi. Toisaalta käytössä olevat torjuntaohjelmat saattavat tuudittaa käyttäjän turvallisuuden tunteeseen osin aiheettomastikin. Näissä kolmessa vain verkossa olevassa lähteessä oli lähtökohtana, että virustorjuntaohjelmaa ei välttämättä tarvita. Kuitenkaan riittävän yksiselitteistä näkemystä ei saatu, ja seuraavaksi pyritäänkin tuomaan lisäaineistoa väitettä tukemaan. 4

6 3 Tutkimusmetodi ja peruskäyttäjän määrittely Tutkimusta varten kannattaa selvittää myös käytännön esimerkein käyttöjärjestelmän, käyttäjän ja tietoturvaohjelmistojen toimintaa. Aluksi määritellään tietokoneen peruskäyttäjä, jonka käyttötarpeet ja -tottumukset sattuvat vastaamaan aika hyvin myös kirjoittajan (Aku Talikka) toimintatapoja. Peruskäyttäjän vähimmäistietoturva on pelkistettynä maalaisjärjen käyttöä, varovaisuutta ja luottamista lähinnä käyttöjärjestelmän omaan palomuuriin. Minimiratkaisusta on jätetty virustorjunta, aktiivinen vakoilusuojaus ja muukin tietoturvaohjelmisto pois. Kahta tietokonetta käytettiin kohtalaisen pitkäaikaisesti tällaisella määrittelyllä, pääosin aloittaen jo ennen varsinaista tutkimusta. Seuraavassa luvussa selostetaan molemmilla järjestelmillä suoritetut tietoturvatarkistukset tuloksineen. Tutkimusmetodi on siis yksinkertaisesti käydä tietokoneet läpi monilla tarkistusohjelmilla vähimmäistietoturvavaiheen lopuksi ja pohtia vähimmäistietoturvan kelpoisuutta. 3.1 Peruskäyttäjä Peruskäyttäjällä oletetaan olevan yksinkertainen ja yksittäinen kotikäyttöön tarkoitettu tietokone ilman monimutkaisia sovelluksia. Konetta käyttöönotettaessa hän ehkä tarvitsee neuvontaa ja alkumäärityksiä kokeneemmalta tuttavalta, mutta periaatteessa näitä tietoturvan valmisteluohjeita voisi aloittelijakin juuri ja juuri onnistua soveltamaan. Peruskäyttäjä tarvitsee tietokonetta lähinnä www-surffailuun, asiakirjojen kirjoittamiseen, sähköpostin käyttämiseen, Yleisradion ja muiden suomalaisten palveluiden hyödyntämiseen sekä musiikin kuunteluun. Käyttötarpeita toki löytyy helposti paljon lisää, ja niille voidaan laatia toimintasuosituksia erikseen. Peruskäyttäjän on syytä surffailla varovaisesti, eli lukea tarkkaan mitä sivustojen kyselyissä lukee ja useimmiten peruuttaa kysely. Väärin vastattuun kysymykseen ei aina virustorjuntakaan auta Uutta järjestelmää käyttöönotettaessa Uutta tietokonetta käyttöönotettaessa tai käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksen jälkeen peruskäyttäjä asentaa ensin uusimman service packin, Windows XP:n tapauksessa SP3:n, ennen kuin kytkee koneensa verkkoon (Desmond, 2004). Sen jälkeen hän tai hänen ystävänsä ottaa pois ylimääräiset toiminnot (palvelut ja käynnistysohjelmat) käyttöjärjestelmästä. Palveluiden ottaminen pois käytöstä perustuu pääasiassa laitteistoresurssien säästämiseen, mutta toissijaisesti sillä voi olla tietoturvaa parantavia vaikutuksia. Tarpeettomien, järjestelmän käynnistyksessä automaattisesti käynnistyvien palveluiden ja ohjelmien poiskytkeminen ei todennäköisesti kuulu peruskäyttäjän keinovalikoimaan (tai hän ei sitä ilman neuvontaa keksi tehdä), mutta jäljempänä selostettavat tietoturvatarkistukset tehtiin seuraavanlaisella, jo alussa palveluista riisutulla järjestelmällä. Pois kytkemiseksi tarvitaan säätöjä mm. Ohjauspaneelissa ja ohjelmassa services.msc Käytöstä poistettavat palvelut visuaaliset tehosteet (valinnainen) indeksointipalvelu distributed link tracking client järjestelmän palauttaminen (joskus hyödyllinen, mutta hyvin harva tarvitsee) etätuki, etärekisteri, terminal services, palvelin (kotiverkkoa ei tarvita, ja etähallinnan voi tarvittaessa hoitaa muillakin, kolmannen osapuolen ohjelmilla) 5

7 tietoturvakeskus (jotta ei tule turhia varoituksia tietoturvasta) Windows time UPNP, SSDP ja näennäismuisti (koneen keskusmuistista ja käyttötarpeista riippuen) useimmat laitevalmistajien lisukeohjelmat ("crapware"), jos niitä on (msconfigohjelmalla), esimerkiksi tulostimen ja näytönohjaimen apuohjelmat ja järjestelmän ylläpitosovellukset, jotka eivät ole Microsoftilta peräisin joitakin muitakin palveluita voi ottaa pois käytöstä, mutta tässä ei tämän enempää niitä käsitellä Kun täten on suuri määrä peruskäyttäjälle turhia apuohjelmia (ja palveluita) kytketty pois käytöstä, myös osa tietoturvauhkista poistuu. Esimerkiksi etätuen mahdollisten tietoturva-aukkojen kautta ei haittakoodia voida huomaamatta suorittaa verkon kautta, kun kyseinen palvelu on otettu pois käytöstä. Kannattaa huomata, että Windows Update päivittää kyllä sellaisetkin haavoittuvuudet, joihin liittyvät palvelut on otettu pois käytöstä. Tutkimuksen kontekstissa peruskäyttäjä päivittää käyttöjärjestelmänsä, selaimensa ja useimmat apuohjelmat säännöllisesti. Todennäköisesti hänelle ei tule vastaan päivityksistä johtuvia ongelmia. Päivitykset eivät myöskään todennäköisesti hidasta järjestelmää oleellisesti, vaikka toisin saatetaan väittää Peruskäyttäjän mahdollinen ohjelmistokokoonpano Peruskäyttäjä ei tarvitse kotiverkkoa, vpn:ää tai P2P-sovelluksia. Vaikka vertaisverkot ovatkin parhaimpia tapoja esimerkiksi Linux-jakeluiden hankkimiseksi ja usein vaikkapa tietoturvapäivitysten lataamiseksi, niitä sovelluksia ei oletuksena asenneta tai käytetä. Pikaviestimiä tai nettipelejä peruskäyttäjä ei kovin paljon harrasta. Winamp ja muut äänen tai videon toistamiseen tarkoitetut ohjelmat ovat yleensä kevyempiä kuin järjestelmän oma Windows Media Player. Musiikin kuunteluun toimii hyvin myös vanha versio Winamp 2.95 ja kuvien katseluun IrfanView Javaan ei tässä oteta kantaa. Testikoneissa Javaa ei juurikaan käytetty. Javaanhan julkaistaan melko usein päivityksiä, jotka tarkistetaan automaattisesti. Toisaalta peruskäyttäjä ei ehkä tarvitse kovin usein Javaa ollenkaan tai ainakaan uusilla sivustoilla vaan ehkäpä vaikka vain tutuilla shakkipelisivustoilla (joilla niilläkin tietysti voi joskus olla epäsuoria haavoittuvuuksia). Virukset tarttuvat helpoiten sähköpostien liitetiedostoiden tai erilaisten keskustelu- ja tiedostojenjako-ohjelmien kautta (Vesterinen, 2010). Peruskäyttäjä voi käyttää sähköpostiohjelmia, kuten Mozilla Thunderbird, mutta tutkittavissa koneissahan ei ole käytetty erillisiä sähköpostiohjelmia vaan ainoastaan webmaileja. Salasanojen tallentamista selaimen välimuistiin ei ole käytetty. Suuri osa haavoittuvuuksista koskee Adoben PDF-lukijaa tai Flash Playeriä, joten näiden ohjelmien päivityksistä on tarkoin pidettävä huolta. Helpoiten peruskäyttäjä tekee sen valitsemalla oletusvalinnat eli automaattiset päivitykset. Toisaalta esimerkiksi pdf-tiedostot voi katsella Foxit Readerin kaltaisilla vaihtoehtosovelluksilla, jotka ovat yleensä nopeampia ja turvallisempia (ja vaikka ohjelmassa olisikin haavoittuvuus, kenties peruskäyttäjän riski saada haitallista koodia sisältävä pdf-tiedosto ei ole kovin suuri). Google Chrome -selain päivittää itsensä ja sisäänrakennetun Flashin automaattisesti. Internet Explorerin ActiveX-haavoittuvuudet ovat olleet merkittäviä, mutta tässä tapauksessa ne lienee helppo välttää käyttämällä eri selainta ja noudattamalla varovaisuutta surffauksessa (ei 6

8 sallita komponentin suorittamista). Peruskäyttäjä ei muutenkaan välttämättä tule vierailleeksi vaarallisilla, uusia haavoittuvuuksia käyttävillä sivustoilla. Järjestelmänvalvojalla, joka on oletuskäyttäjä asennuksen jälkeen, tulee olla salasana. Peruskäyttäjää voisi suositella käyttämään alkumääritysten jälkeen rajoitettua käyttäjätiliä (Vesterinen, 2010). Rajoitetuilla oikeuksilla suuri osa yllämainituista uhista ei toteudu vaikka muuten olisikin huolimaton tai epäonninen. Asennuksia ja joitakin päivityksiä varten on kuitenkin säännöllisesti käytettävä järjestelmänvalvojaakin. Peruskäyttäjä ei tarvitse selaimeensa yleensä lisäosia, poislukien Flash. Sitäkään ei tarvitse kaikkiin selaimiin asentaa. Järjestelmään voi asentaa vaihtoehtoisen (kolmannen) selaimen, jota käyttää vain pankkiasioihin ja muihin raha- tai henkilötietoja käsitteleviin tarpeisiin. Sekin saattaa hieman lisätä tietoturvaa. Selainten ja muiden ohjelmien lisäosat ovat usein haavoittuvaisia, vaikkeivät itse selaimet olisikaan. Liitännäisten riittävistä päivityksistä ei ole takeita, joten niitä kannattaa välttää, ellei todella tarvitse. Jos on oikein ylivarovainen, voi pitää tietoturvaohjelmia päällä vain järjestelmänvalvojan oikeuksilla, joilla sitten myös maksaa laskunsa ja tekee muut luottamukselliset asiat. Tietokoneen huolettomampi peruskäyttö onnistuu sitten turvallisesti rajoitetulla käyttäjätilillä. Tärkeintä on peruskäyttäjällekin kuitenkin muistaa pitää käyttöjärjestelmä ja sovellusohjelmat päivitettyinä (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta). 4 Aineiston keruu ja analysointi 4.1 Windows 7 Suomenkielinen Windows 7 Home Premium -kone asennettiin ja päivitetiin keskimäärin kerran kuukaudessa, viimeiseksi Esimerkiksi Windows Defenderiä tai Tietoturvakeskusta ei ole käytetty, vaan palvelut on poistettu käytöstä. Ainoastaan Windows Firewall palvelu on ollut käytössä. Järjestelmää tarkastettiin kahdeksalla ohjelmalla (testausajankohta oli huhti-toukokuu 2013): Panda Cloud Security ClamWin Portable Spybot - Search and Destroy F-Prot Antivirus (64-bit) Avast (tarjolla myös älypuhelimille) Ad-Aware Malwarebytes Anti-Malware Emisoft Anti-Malware Sattumoisin asennettiin rinnakkaiselle osiolle myös englanninkielisen Windows 7 ja siihen myöhemmin Panda Cloud Security. Englanninkielinen järjestelmä tarkistettiin 8.4. eikä löydetty mitään kummankaan kieliseltä puolelta. Osa suomenkielisestä järjestelmästä lienee Pandalta jäänyt tutkimatta, koska englanninkieliseltä puolelta turvaohjelmat eivät luultavasti pääse esimerkiksi suomenkielisen järjestelmän rekisteriin. Tarkastuksissa käytettiin siis pääasiassa suomenkielistä järjestelmää, joka oli ollut kirjoittajan ja tutkimusten tekijän (Aku Talikka) pääasiallinen ja henkilökohtainen käyttöjärjestelmä kannettavalla Toshiba-tietokoneella molempina vuosina. Tarkoitus oli etsiä ja diagnosoida ongelmia muttei puhdistaa niitä, joskin osa ohjelmista saattoi automaattisesti neutraloida joitakin 7

9 uhkia. Tarkastusten ruutukaappauksia ja lokeja on sen verran paljon, että niitä ei tähän kannata laittaa, mutta niitä voi katsoa sivulla Osa seuraavista selvityksistä liittyy henkilökohtaisiin käyttötottumuksiin, joten persoonamuoto vaihtuu yksikön ensimmäiseen. Olen käyttänyt konetta kaikenlaisissa verkoissa: kaapelitelevision verkossa, opiskelija-asuntolan lähiverkossa, langattomissa avoimissa ja suljetuissa verkoissa. Myös mokkula eli mobiililaajakaista on ollut käytössä. ClamWin ei löytänyt mitään oleellista, vaan lähinnä vanhasta sähköpostiarkistosta (Thunderbirdin tiedostoista), jota en käytä, joitakin roskapostiviestejä ja niistä troijalaisia. Tämä onkin eräs (tahaton) keino tiettyjen tietoturvaohjelmien testaamiseen. Olin nimittäin joitakin avaamattomia spam-viestejä tarkoituksellisesti jättänyt säilöön spam-kansioon nelisen vuotta aiemmin ja unohtanut ne sitten sinne. Nykyisin minulla on käytössä lähinnä pelkästään webmail-ratkaisuita. ClamWin kylläkin löysi IrfanView-ohjelman asennuksen poistoon liittyvistä tiedostoista troijalaisen, mutta se on väärä hälytys. Spybotilla löytyi jotain: kolmen tavallisen (luultavasti haitattoman) evästeen lisäksi löytyi kaksi adware-havaintoa: Widgi.Toolbar (Spigot) ja w3i.iq5.fraud (Freeze.com), joten alkoikin selvitys, mitä ne ovat. Löysin muutamia www-sivuja, esimerkiksi Luultavasti tämä havaittu ongelma liittyy Core Temp -lämpötilanseurantaohjelmaan, jonka olin asentanut englanninkieliseen järjestelmään ja joka tarjoaa oletuksena lisukeapuohjelmien hankkimista (jotka tarkentuivat Spigot-valmistajan sovelluksiksi). Aika monien pienohjelmien mukana tulee tällaisia, usein sinänsä vaarattomia pikkuohjelmia. Tässä tapauksessa näyttää kuitenkin siltä, että kyseinen uhka on väärä hälytys: Etsiessäni lisää tietoa tuosta haittaohjelmahavainnosta löysin sivun mutta sen teksti vaikutti osittain koneellisesti tuotetulta, ja linkintarkistuspalvelu kertoikin, että se on ainakin yhdellä mustalla listalla. Siis (sekä harmittomia että varsinaisia) haittaohjelmia voidaan neuvoa torjumaan myös huijaussivuilla, joiden URL ja otsikko sinänsä voivat vaikuttaa luotettavilta. Tämä on minullekin hyvää harjoitusta, sillä en ollut näin tarkasti tutustunut aiemmin löydöksiin. F-Prot löysi vain nelisen vuotta vanhasta sähköpostin liitetiedostosta jotakin, joka asetettiin karanteniin - yhdellä ohjelmalla aiemmin oli tainnut sama tulla huomatuksi. AdAwarella (2009 versio) löytyi lähinnä joitakin evästeitä alhaisella uhkaluokituksella. Avastilla ei järjestelmästä löytynyt mitään. Sen sijaan englanninkieliseltä puolelta AdAwaren uusi versio löysi DefaultTabStart - haittaohjelman, troijalaisen, joka asennettiin suunnilleen samaan aikaan kuin järjestelmäkin. Sen uhkaluokitus oli korkea, ja se asetettiin karanteeniin. Tämäkin lienee väärä hälytys ja liittyy em. Core Temp -ohjelmaan ja selaimen hakukonelisäosaan. Nehän nimittäin on asennettu samaan aikaan (CoreTemp klo ja DefaultTab 18.13). Huomionarvoista on, että nämä uhat löydettiin eri ohjelmilla mutta että useimmat ohjelmat eivät havainneet mitään. Kyseessä voi olla vakoiluohjelma mutta totta kai selainliitännäiset tallentavat tietoa, mitä hakuasetuksia käyttäjä haluaa. En kuitenkaan löytänyt Internetistä kunnolla tietoa DefaultTabista. Myöhemmin tarkistin alkuperäisen Core Temp -asennustiedoston mm. Jyväskylän yliopiston virusskannerilla, mutta se ei löytänyt mitään. Malwarebytes Anti-Malware ja Emisoft Anti-Malware palauttivat puhtaan tuloksen. Tosin Emisoftin skanneri epäili DefaultTabStartia ja lähetti sen palvelimelle analysoitavaksi. 8

10 Oikeastaan mitään ei siis löytynyt, vaikken ollut käyttänyt virustorjuntaa tai kolmannen osapuolen palomuuria vuoteen. Ainoat vuoden aikana tulleet löydökset liittyivät ylimääräiseen, erikseen asennettuun ohjelmaan, Core Tempiin. Sen korvaa esimerkiksi BrazosTweaker tai RMClock eli suorittimen jännitteen ja kellotaajuuden hallintaohjelma, joka myös näyttää mm. lämpötilan. Kuitenkaan tämäntyyppiset ohjelmat eivät kuulu aiemmin määritellyn peruskäyttäjän valikoimaan (ellei hän sitten halua pienentää suorittimensa lämpötilaa). Tarkistin järjestelmän perusteellisesti Windows Defender Offline -cd-levyllä vielä kesäkuussa, eikä silläkään löytynyt mitään. Kyseinen ohjelma on siis Microsoftin tarjoama ulkoisen tietovälineen kautta toimiva tarkistussovellus, joka ei vaadi Windowsin käynnistämistä. Sitä voi käyttää esimerkiksi rootkitien ja muiden hankalien haittaohjelmien puhdistamisyrityksissä. 4.2 Windows XP Windows XP Home EN -järjestelmä oli erään opiskelija-asuntolan kerhohuoneessa kymmenien opiskelijoiden yhteiskäytössä mm. Internet- ja tulostustarpeita varten. Sen johdonmukainen analysoiminen on haastavampaa, koska kovalevyt ja asennuskokoonpanot vaihtuivat välillä. Kuitenkin kaikissa oli peruskäyttäjällä rajoitettu käyttäjätili ja vain muutamalla ylläpitäjällä järjestelmänvalvojan oikeudet. Windows XP:n oman palomuurin lisäksi alkuvaiheessa oli käytössä Kerio Personal Firewall (versio 2.1.5), joka on monien ihmisten kokemusten mukaan vanha mutta yllättävän luotettava ja kevyt palomuuri. Tärkeä ominaisuus Kerio kakkosessa on, että sitä voi käyttää Windowsin oman palomuurin rinnalla (eli se ei kytke Windowsin omaa pois päältä kuten jotkut muut palomuurit). Pienen jatkotutkimuksen aihe voisi kyllä olla, onko KPF 2 todella luotettava eli tarjoaako se oleellista lisäsuojaa Windowsin omaan palomuuriin verrattuna. Ainakin ulospäin lähtevän liikenteen suhteen se toki tuo tiettyä lisäturvaa. Monessa paikassa on sanottu, että Windows XP:n omakin palomuuri riittää, joten syksyllä 2012 kokeilin jättää Kerion pois yhteiskäyttökoneesta, jonka asensin tilapäisesti kymmenen gigatavun kovalevylle (aiempi oli rikkoutunut). Koneen tietoturvaksi ajattelin siis riittävän automaattiset päivitykset ja rajoitetun käyttäjätilin. Joulukuussa tein pienen tarkistuksen Spybotilla. Sehän löysi tavalliseen tapaansa kaikenlaisia merkintöjä muttei mitään oleellisia tartuntoja. Lokitiedosto on em. sivulla nähtävissä. Keväällä 2013 ( ) ajoin Comodo Antivirus -ohjelmalla koneen läpi, eikä mitään löytynyt. Spybot-tarkistuksesta on ruutukaappaus. Kolmannen tarkistusohjelman lokiin (Malwarebytes Anti-Malware) ei tallentunut tartuntoja. Näissä tarkistuksissa oli mukana rinnakkaisena kovalevynä aiempi järjestelmä, joka oli asennettu Kerio-palomuurin kanssa 40 GB:n levylle vuoden 2011 lopulla. Sen data oli tallella, vaikka XP olikin lakannut käynnistymästä. Jokin kummallinen virhe oli tullut emolevyyn tai kovalevyyn, sillä Windows XP:tä ei pystynyt asentamaan enää vanhalle 40 GB:n kovalevylle, koska kone meni aina jumiin asensinkin uuden XP:n kolmannelle kovalevylle ja otin kymmenen gigatavun levyn pois käytöstä. Seuraavat tarkistukset ovat tästä uudesta järjestelmästä, joka oli siis tarkistusajankohtaan mennessä ehtinyt olla reilun kuukauden asennettuna. Nekin kattoivat vanhan 40 gigatavun levyn (rekisterejä ei välttämättä tullut tarkistetuksi). Tarkistin järjestelmän (kaksi 40 GB:n kovalevyä, vanha toimimaton XP ja uusi toimiva XP) vielä toukokuussa muutamilla, enimmäkseen samoilla ohjelmilla kuin Windows seiskankin. F-Prot ei löytänyt mitään. Ad-Aware löysi tavallisia, alhaisen tason evästeitä sekä yhden keskitason uhkan (Artua Vladislav, adware) vanhalta kovalevyltä, mutta sekin vierailijatilin eräästä FastDownload.exe-tiedostosta, jota ei siis ollut voinut suorittaa. 9

11 4.3 Muita selvityksiä Kokeilin suunnitelman ulkopuolella kahdella vanhalla Omnibook-kannettavalla, miten Kerio 2 - palomuuri ja Windowsin sisäänrakennettu suoriutuvat päivittämättömällä Windows XP - järjestelmällä. Kokoonpano oli samanlainen - päivittämätön järjestelmä (ei ensimmäistäkään Service Packia) - ja toisessa oli pelkkä Kerio ja toisessa pelkkä Windowsin oma, alkeellinen palomuuri. Kummassakaan tapauksessa ei oikein tuntunut kone saastuvan, vaikka yritin aktiivisesti etsiä haittaohjelmia (lähinnä matoja) esimerkiksi laulujen sanoituksia sisältäviltä sivuilta. Kytkin toisesta myöhemmin jopa kaikki palomuuritoiminnot pois, mutta ei tapahtunut mitään. Onkin todennäköistä, että kaapelimodeemi, jonka kautta tämän kokeilun aloitin, sisältää sen verran tietoturvaominaisuuksia, että pahimmat uhat tulevatkin torjutuiksi. Tällainen uhkarohkeuskokeilu palomuurilla ei siis kuulu varsinaiseen tutkimukseen. 5 Johtopäätöksiä Tutkimus onnistui melko hyvin: alkuarvioille minimitietoturvan riittävyydestä saatiin tukea. Tuloksia voisi parantaa vakioimalla järjestelmiä ja niiden käyttötapoja. Voisi esimerkiksi yrittää saastuttaa järjestelmää kaikenlaisia haittaohjelmia rajoitetulla käyttäjätilillä ja katsoa, kuinka hyvin järjestelmä pysyy suojassa. Maalaisjärki, jota Windows 7 -järjestelmää käytettäessä noudatettiin, tuntui riittävän hyvin: ei pidä vastailla kaikkiin kysymyksiin ja mainoksiin mitä sattuu. Vaikka Windows XP-järjestelmä on väistymässä vuonna 2014, kun Microsoft lopettaa sen tuen. Kuitenkaan ei ole odotettavissa, että se kevään 2014 tuen päättymisen jälkeenkään muuttuu tietoturvattomaksi: tärkeimmät haavoittuvuudet on vuosien varrella korjattu, ja uudet luultavasti koskisivat joitakin sangen eksoottisia tilanteita. Myös vanhat päivitykset varmastikin säilyvät saatavilla palvelussa, vaikka uusia ei enää julkaistakaan. Tieteellisen kirjallisuuden anti jäi melko vähäiseksi vaikka olikin mielenkiintoista. Tutkimuksia ja muita lähteitä olisi löydettävä enemmän. Tässä aihepiirissä voi hyvinkin olla lisää tutkittavaa. Tässä tutkimuksessa käytettiin pääasiassa opinnäytetöitä, vaikka ne eivät aina olekaan riittävän tieteellisiä. Useissa lähteissä viitattiin Petteri Järvisen tietoturvakirjoihin vuodelta 2002 ja 2006 (Docendo Finland oy, WS Bookwell, Porvoo), mutta tässä tutkimuksessa ei käytetty niitä suoraan. Palveluiden poiskytkemiseen liittyy joitakin epävarmuuksia. Jollakulla peruskäyttäjällä saattaisi ollakin jokin erityistarve, joka vaatii tietyn palvelun päälläoloa. Sähköpostin suhteen on ongelmia peruskäyttäjän määrittelyssä. Muutamia suosituksia ja ohjeita peruskäyttäjälle ei ole varmistettu. Olisi syytä järjestää tällaisen tietoturvakokeilu monimuotoisemmissa verkoissa, joiden infrastruktuurissa ei ole laitteistopohjaisia palomuureja. Oletettavasti tutkimuksessa käytetty Jyväskylän yliopiston alueen opiskelija-asuntolan verkko on sellainen. Tuloksia voitaisiin kenties raportoida tarjoamalla niitä jollekin tietokonelehdelle tai vähintäänkin johonkin blogiin kansalaisjournalistista vertaisarviointia varten. Tuloksista ilmeni paljon mielenkiintoisia asioita, joita olisi hyvä selvittää enemmän, samoin kuin epäselviksi jääneitä lähtöoletuksia. Todennäköisesti englanniksi asiaa löytyy melko paljon, mutta suomenkielisilläkin selvityksillä olisi sijansa. Näitä menettelytapoja voi soveltaa myös kouluissa, jos on esimerkiksi käytettävissä vanhoja kannettavia tietokoneita, jotka eivät oletusasennuksella kovin hyvin jaksa toimia. Linux Mint tai ohuet päätteet lienevät parempia ratkaisuita, mutta jos Windowsia halutaan käyttää, rajoitettu käyttäjätili ja ohjelmistorakenteen yksinkertaistaminen ratkaisevat monta ongelmaa. Toki koneiden olisi oltava koulun omia eikä esimerkiksi leasing-sopimuksella hankittuja. Joskus 10

12 tietokoneet voivat käydä liian kuumina ja muodostaa jonkinlaisen vaarankin. Silloin kannattaa vähintäänkin puhdistaa pölyt pois ja todennäköisesti myös alentaa suorittimen ja näytönohjaimen jännitettä ja kellotaajuutta jonkin verran. Yhteiskunnallista ja kaupallistakin kiinnostusta on odotettavissa. Kotikäyttäjistä suurehko osa käyttää maksullisia tietoturvaratkaisuita, vaikka ilmaisiakin olisi saatavilla. Joillakuilla on ymmärrettäviä tarpeita, esimerkiksi automaattinen varmuuskopiointi, mutta mielenkiintoista olisi selvittää, millä perusteilla ihmiset päätyvät valitsemaan itselleen tietoturvaratkaisuita. Edelleen valistus on tarpeen, sillä monet suorastaan laiminlyövät päivitykset ja muunkin tietoturvan. 6 Lähdeluettelo Anttila, H. (2006). Troijan hevoset. Teoksessa E. Mäkinen, Pieniä tietojenkäsittelytieteellisiä tutkimuksia (ss ). Tampereen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Noudettu osoitteesta Bott, E. ( ). Do you really need antivirus software? Noudettu osoitteesta ZDnet: Desmond, M. ( ). What You Should Know About Firewalls. Noudettu osoitteesta PCWorld: Ikala, T. (2007). Kodin tietoturvapäälliköt ja sukupuolittuneet subjektiasemat. Teoksessa J. Multisilta;A. Seppä;& J. Suominen, Käyttäjäyhteisöt ja tuotekonseptit - tutkimuksia ihmiskeskeisestä teknologiasta ja visuaalisuudesta (ss ). Pori: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino oy. Koski, K. (2012). Tietoturva - ilmaiset virustorjuntaohjelmat testissä. Turun ammatiikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta Kunnari, A. (2004). Peruskäyttäjän tietoturva. Teoksessa M. Helenius;& J. Paavilainen, Tietoturvallisuuden erityiskysymyksiä 2004 (ss ). Tampere: Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tampereen yliopisto. Noudettu osoitteesta Laaksonen, J. (2010). Kotikäyttäjän tietoturva : case eräs Nordean yksikkö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta Minkkinen, A. (2007). Tietoturvakoulutus kotikäyttäjille. Tampereen ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta Moisander, J. (2012). Tietoturva Microsoft Windows -verkoissa. Hämeen ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta Niemi, K.-P. (2010). Yleiskatsaus tietoturvaan ja tietoturvakoulutuksen järjestäminen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta nimimerkki. ( ). Tietoturvauhkia liioitellaan? Noudettu osoitteesta Suomi24: Nupponen, V. (2006). Tietoturvariskien hallinta tietojärjestelmissä. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos (kandidaatintutkielma). Noudettu osoitteesta 11

13 Setälä, I. (2010). Verkkopankin käyttäjien kokemuksia ja käsityksiä palvelun turvallisuudesta. Helsingin yliopisto. Taloustieteiden laitos, kuluttajaekonomia (pro gradu -tutkielma). Noudettu osoitteesta Totty. ( ). Do we really need an antivirus? if yes, what for? And how do they activate and enter in a PC? Noudettu osoitteesta IT Security Stack Exchange: Vesterinen, T. (2010). PC:n ja Internetin tietoturva. Opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta Virtanen, A. (2011). Tietojenkalastelu Menetelmät, määrä ja suojautuminen. Turun ammattikorkeakoulu (opinnäytetyö). Noudettu osoitteesta

TIETOTURVALLISUUDESTA

TIETOTURVALLISUUDESTA TIETOTURVALLISUUDESTA Tietoturvallisuus riippuu monista asioista. Tärkein niistä on käyttäjä itse! Käyttäjä voi toimia turvallisesti tai turvattomasti Tervettä harkintaa tarvitaan erityisesti Internetin

Lisätiedot

pikaohje selainten vianetsintään Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa

pikaohje selainten vianetsintään Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa 1 Sisällysluettelo 17. joulukuuta 2010 Sisällysluettelo Sivu Sisällys Internet Explorer 2 Asetukset Internet Explorer 8:ssa mozilla firefox 4 Asetukset Mozilla Firefox 3:ssa Yleisiä ongelmia 6 Selainten

Lisätiedot

Oma verkkokäyttäytyminen myös vaikuttaa olennaisesti tietoturvaan

Oma verkkokäyttäytyminen myös vaikuttaa olennaisesti tietoturvaan TIETOTURVA Tietoturvalla (tai tietoturvallisuus) tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista. Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä,

Lisätiedot

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden tietoturva

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden tietoturva Tietokoneiden ja mobiililaitteiden tietoturva mikko.kaariainen@opisto.hel.fi 8.3.2016 Lataa luennon materiaali, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietokoneen suojaus Palomuuri

Lisätiedot

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje

Tuplaturvan tilaus ja asennusohje Tuplaturvan tilaus ja asennusohje 1. Kirjaudu lähiverkkokauppaan omilla tunnuksillasi tai luo itsellesi käyttäjätunnus rekisteröitymällä Lähiverkkokaupan käyttäjäksi. a. Käyttäjätunnus on aina sähköpostiosoitteesi.

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

PÄIVITÄ TIETOKONEESI PÄIVITÄ TIETOKONEESI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi PÄIVITÄ TIETOKONEESI 2(16) Sisällys 1. Mihin päivityksiä tarvitaan?... 3 1.1. Windowsin

Lisätiedot

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi?

Internetin hyödyt ja vaarat. Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Internetin hyödyt ja vaarat Miten nettiä käytetään tehokkaasti hyväksi? Linkit Chrome https://www.google.com/intl/fi/chrome/browser/ Firefox http://www.mozilla.org/fi/ Opera http://www.opera.com/fi Vertailu

Lisätiedot

MALWAREBYTES ANTI-MALWARE

MALWAREBYTES ANTI-MALWARE MALWAREBYTES ANTI-MALWARE SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi MALWAREBYTES ANTI-MALWARE 2 MALWAREBYTES ANTI-MALWARE HAITTAOHJELMIEN VALVONTA-

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

Tietoturva SenioriPC-palvelussa

Tietoturva SenioriPC-palvelussa Tietoturva SenioriPC-palvelussa SenioriPC-tietokone perustuu Linux-käyttöjärjestelmään, jolle ei ole ainakaan toistaiseksi saatu aikaan vaarallisia haittaohjelmia. Windowskäyttöjärjestelmään näitä on olemassa

Lisätiedot

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Mervi Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Mervi Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Mervi Saarinen Sisällys luettelo 2 1. Johdanto... 3 2. Tietoa virustorjuntaohjelmista... 4 3. Yleisestä tietoa viruksista... 4 Virus... 6 Mato...

Lisätiedot

10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin

10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin Sisällys 10 parasta vinkkiä tietokoneongelmiin 1 Aseta salasana 2 2 Poista tarpeettomat ohjelmat 3 3 Käytä Järjestelmän määritykset -työkalua 4 4 Paranna suorituskykyä ReadyBoostilla 5 5 Lisää ulkoinen

Lisätiedot

Poista tietokoneessasi olevat Javat ja asenna uusin Java-ohjelma

Poista tietokoneessasi olevat Javat ja asenna uusin Java-ohjelma Poista tietokoneessasi olevat Javat ja asenna uusin Java-ohjelma Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi tämän ohjeen mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna tämä ohje työpaikan

Lisätiedot

Tietoturva. Luento yhteistyössä Enter Ry:n kanssa. mikko.kaariainen@opisto.hel.fi 3.2.2015. Mitä tietoturva on?

Tietoturva. Luento yhteistyössä Enter Ry:n kanssa. mikko.kaariainen@opisto.hel.fi 3.2.2015. Mitä tietoturva on? Tietoturva Luento yhteistyössä Enter Ry:n kanssa mikko.kaariainen@opisto.hel.fi 3.2.2015 Mitä tietoturva on? Tietokoneen suojaus ja ylläpito Päivitykset Haittaohjelmilta suojautuminen etenkin Windowstietokoneissa

Lisätiedot

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman

Lisätiedot

TIETOTURVA. Miten suojaudun haittaohjelmilta

TIETOTURVA. Miten suojaudun haittaohjelmilta TIETOTURVA Miten suojaudun haittaohjelmilta TIETOVERKON RAKENNE Koti Reititin tai modeemi Internet Palvelimet - Pankki - S-posti - Lehdet - Tv / elokuvat - Sosiaaliset mediat - Ym. Roisto PARI HYÖKKÄYKSTÄ

Lisätiedot

LATAA JA ASENNA - ILMAISOHJELMIA INTERNETISTÄ

LATAA JA ASENNA - ILMAISOHJELMIA INTERNETISTÄ LATAA JA ASENNA - ILMAISOHJELMIA INTERNETISTÄ SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi LATAA JA ASENNA 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto...

Lisätiedot

Turvallisempaa tietokoneen ja Internetin käyttöä

Turvallisempaa tietokoneen ja Internetin käyttöä Senioreille ja vähän nuoremmillekin Lisätietoja osoitteessa http://www.palvelen.fi/arkisto/ Mediataitoviikolla 6. helmikuuta 2013 1 Pohjustus 2 Java-ohjauspaneeli Adobe Reader ja Flash Player Internet-selaimista

Lisätiedot

F-Secure Anti-Virus for Mac 2015

F-Secure Anti-Virus for Mac 2015 F-Secure Anti-Virus for Mac 2015 2 Sisällys F-Secure Anti-Virus for Mac 2015 Sisällys Luku 1: Aloittaminen...3 1.1 Tilauksen hallinta...4 1.2 Tietokoneen suojauksen varmistaminen...4 1.2.1 Suojaustilakuvakkeet...4

Lisätiedot

TIETOTURVAOHJE ANDROID-LAITTEILLE

TIETOTURVAOHJE ANDROID-LAITTEILLE TIETOTURVAOHJE ANDROID-LAITTEILLE 7.3.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Android-kerho 2 1. Mitä teet, jos laite katoaa tai varastetaan Turvatoimet etukäteen: Kirjoita yhteystietosi laitteen takakanteen:

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET Cyber Security tarjoaa huippuluokan suojauksen tietokoneellesi haittaohjelmia vastaan. Alun perin palkitussa

Lisätiedot

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi

Lisätiedot

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla

Muokkaa otsikon perustyyliä napsauttamalla Verkkoviestinnän tietoturva Muokkaa tekstin perustyylejä toinen taso yrityksissä neljäs taso HTK NETCOMMUNICATION OY Ari Wikström 1 HTK NETCOMMUNICATION OY Muokkaa tekstin perustyylejä toinen taso neljäs

Lisätiedot

TIETOTURVA TUTUKSI. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi

TIETOTURVA TUTUKSI. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi TIETOTURVA TUTUKSI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi TIETOTURVAN TUTUKSI 2(9) Avast Antivirus - ilmainen virustorjuntaohjelma Lataaminen Internet

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden

Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden Tietoturvavinkkejä pilvitallennuspalveluiden turvallisempaan käyttöön 11/2014 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Mikä on pilvipalvelu?... 3 2 Mikä on pilvitallennuspalvelu?... 3 3 Ovatko pilvipalvelut turvallisia?...

Lisätiedot

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen s. 1/5 Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen Yleistä Internetissä on paljon hyödyllisiä ilmaisohjelmia, jotka voi ladata ja asentaa omalle koneelle. Osa ohjelmista löytyy suomenkielisiltä sivuilta,

Lisätiedot

CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN

CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN CCLEANER LATAAMINEN JA ASENTAMINEN Tämän ohjeen avulla lataat ja asennat CCleaner-ohjelman omalle tietokoneellesi. Ohje opastaa sinua vaihe vaiheelta eteenpäin, käytitpä sitten Internet Exploreria, Google

Lisätiedot

Kymenlaakson Kyläportaali

Kymenlaakson Kyläportaali Kymenlaakson Kyläportaali Klamilan vertaistukiopastus Tietoturva Tietoturvan neljä peruspilaria 1. Luottamuksellisuus 2. Eheys 3. Saatavuus 4. (Luotettavuus) Luottamuksellisuus Käsiteltävää tietoa ei paljasteta

Lisätiedot

Asetusten avulla voit säätää tietokoneen suojaustasoja. Suojaustila ilmoittaa tietokoneen senhetkisen tietoturvan ja suojauksen tason.

Asetusten avulla voit säätää tietokoneen suojaustasoja. Suojaustila ilmoittaa tietokoneen senhetkisen tietoturvan ja suojauksen tason. Pikaopas ESET Cybersecurity suojaa tietokonetta haitalliselta koodilta huippuluokan ominaisuuksilla. Palkitussa NOD32-virustentorjuntajärjestelmässä ensimmäisen kerran esiteltyyn ThreatSense -tarkistusohjelmaan

Lisätiedot

TIETOTURVAN ALKEET. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi

TIETOTURVAN ALKEET. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi 2 ILMAISOHJELMIA: www.ilmaisohjelmat.fi Paljon ilmaisohjelmia, jotka testattu toimiviksi. TIETOTURVASIVUSTOJA:

Lisätiedot

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Windows XP -tuen loppuminen aiheuttaa tietoturvariskejä yksityishenkilöille

Windows XP -tuen loppuminen aiheuttaa tietoturvariskejä yksityishenkilöille Windows XP -tuen loppuminen aiheuttaa tietoturvariskejä yksityishenkilöille ja organisaatioille Maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Windows XP käyttöjärjestelmätuki päättyy... 3 Käyttöjärjestelmien haavoittuvuudet...

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

SQL Server 2008 asennus

SQL Server 2008 asennus SQL Server 2008 asennus 1. Yleistä... 3 2. Edellytykset... 3 3. SQL Server 2008 Express asennus... 4 4. Yhteystiedot... 6 2/6 1. YLEISTÄ Tässä ohjeessa käydään vaiheittain Microsoft SQL Server 2008 tietokantaohjelmiston

Lisätiedot

TIETOTURVA TUTUKSI. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi

TIETOTURVA TUTUKSI. SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi TIETOTURVA TUTUKSI SAMPOLAN KIRJASTO TIETOTORI Sammonkatu 2 33540 Tampere 040 800 7816 tietotori.sampola@tampere.fi TIETOTURVAN ALKEET 2(9) Avast Antivirus - ilmainen virustorjuntaohjelma Lataaminen Internet

Lisätiedot

Toimi näin, jos et pääse verkkopankkiin Mozilla Firefox-selaimella

Toimi näin, jos et pääse verkkopankkiin Mozilla Firefox-selaimella Toimi näin, jos et pääse verkkopankkiin Mozilla Firefox-selaimella Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi tämän ohjeen mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna tämä ohje

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

F-Secure Mobile Security. Android

F-Secure Mobile Security. Android F-Secure Mobile Security Android F-Secure Mobile Security Sisällysluettelo 3 Sisällys Luku 1:Asennus...5 Asentaminen...6 Aktivointi...7 Luku 2:Luottamuksellisten tietojen suojaaminen...9 Anti-Theftin

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

CCLEANER PERUSKÄYTTÖ PERUSKÄYTTÖ

CCLEANER PERUSKÄYTTÖ PERUSKÄYTTÖ CCLEANER PERUSKÄYTTÖ Tämän ohjeen avulla puhdistat tietokoneesi turhista, usein tietokoneen käyttöä hidastavista tiedostoista. Ohje opastaa sinua vaihe vaiheelta eteenpäin. CCleaner on luotettava, varmatoiminen

Lisätiedot

Luku 1: Aloittaminen...3

Luku 1: Aloittaminen...3 F-Secure Anti-Virus for Mac 2014 Sisällys 2 Sisällys Luku 1: Aloittaminen...3 1.1 Asennuksen jälkeiset toimet...4 1.1.1 Tilauksen hallinta...4 1.1.2 Tuotteen avaaminen...4 1.2 Tietokoneen suojauksen varmistaminen...4

Lisätiedot

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. PIKA-ALOITUSOPAS Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. Fiscal Media Manager -ohjelmalla tehdään kalenteri,

Lisätiedot

Onko tietokoneessasi useita Java-ohjelmia tai vanhoja javoja?

Onko tietokoneessasi useita Java-ohjelmia tai vanhoja javoja? Onko tietokoneessasi useita Java-ohjelmia tai vanhoja javoja? Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi tämän ohjeen mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna tämä ohje työpaikan

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

Coolselector Asennusohje

Coolselector Asennusohje MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Coolselector Asennusohje Täydellinen valinta on vain muutaman klikkauksen päässä www.danfoss.fi/kylma Yleiset vaatimukset Windows XP asennus Windows 7 asennus Asennuksen poisto

Lisätiedot

Onko tietokoneesi turvallinen?

Onko tietokoneesi turvallinen? Kotiope.com atk-apu kotonasi p. 045 349 05 99 Aarno Hyvönen 1/11 Onko tietokoneesi turvallinen? Jos haluat varmistaa tietokoneesi luotettavan toiminnan, huolehdi seuraavista asioita: 1. Ohjelmien päivitykset.

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. F-SECURE MOBILE SECURITY 6 FOR ANDROID http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859496

Käyttöoppaasi. F-SECURE MOBILE SECURITY 6 FOR ANDROID http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859496 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle F-SECURE MOBILE SECURITY 6 FOR ANDROID. Löydät kysymyksiisi vastaukset F-SECURE MOBILE SECURITY 6 FOR ANDROID

Lisätiedot

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite

HELPPOUDEN VOIMA. Business Suite HELPPOUDEN VOIMA Business Suite UHKA ON TODELLINEN Online-uhkat ovat todellinen yrityksiä haittaava ongelma yrityksen toimialasta riippumatta. Jos sinulla on tietoja tai rahaa, voit joutua kohteeksi. Tietoturvatapausten

Lisätiedot

Kattava tietoturva kerralla

Kattava tietoturva kerralla Kattava tietoturva kerralla PROTECTION SERVICE FOR BUSINESS Tietoturvan on oltava kunnossa Haittaohjelmahyökkäyksen tai tietoturvan vaarantumisen seuraukset voivat olla vakavia ja aiheuttaa merkittäviä

Lisätiedot

POP-UP -IKKUNOIDEN SALLIMINEN

POP-UP -IKKUNOIDEN SALLIMINEN Sivu 1(5) Windows XP SP2 www.procountor.com Windows XP:n Service Pack 2:n (SP2) mukana tulee Internet Explorer 6:een mukaan pop-up ikkunoiden esto toiminto. ProCountor -Taloushallinto-ohjelmistossa voidaan

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Merkintöjen selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa vinkkityyliä: Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa tulee toimia tai miten toimintoa voi käyttää muiden

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje

Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje Liitäntäkaapelin CA-42 pika-asennusohje 9234594 2. painos Nokia, Nokia Connecting People ja Pop-Port ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä. Copyright 2005 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Johdanto

Lisätiedot

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE

NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen

Lisätiedot

ESET SMART SECURITY 6

ESET SMART SECURITY 6 ESET SMART SECURITY 6 Microsoft Windows 8 / 7 / Vista / XP / Home Server Pikaopas Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET Smart Security suojaa tietokonetta haitalliselta koodilta

Lisätiedot

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj

Turvallinen internetin käyttö. Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Turvallinen internetin käyttö Kai Salminen Product Manager Consumer Business / Broadband Elisa Oyj Nuoret ja internet 57 % lapsista ja nuorista käyttää internetiä huoneessaan, 39 % kotona muualla kuin

Lisätiedot

3 Käyttöjärjestelmän asennus ja ylläpito

3 Käyttöjärjestelmän asennus ja ylläpito 1 Palomuurit 1.1 Palomuurityypit 1.2 Mitä vastaan palomuuri suojaa 1.3 Mitä vastaan palomuuri ei suojaa 2 Virusturvasta huolehtiminen 2.1 Virus- ja haittaohjelmien leviämismekanismeja 2.2 Virusturvaohjelmiston

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1

Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1 Mozilla Firefox 17.2.2014 Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa 27.0.1 Mac- käyttäjille suunnattuja erityishuomioita ohjeen lopussa. Selaimesta on aina suositeltavaa käyttää uusinta

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

ESET NOD32 ANTIVIRUS 6

ESET NOD32 ANTIVIRUS 6 ESET NOD32 ANTIVIRUS 6 Microsoft Windows 8 / 7 / Vista / XP / Home Server Pikaopas Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET NOD32 Antivirus suojaa tietokonetta haitalliselta koodilta

Lisätiedot

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) 1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus) Olette pomosi kanssa tarkastaneet asiakkaan tekemän ja sinun korjaaman suunnitelman ja tehneet oman versionsa siitä. Noudata siis tätä tekemäänne uutta

Lisätiedot

UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS

UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS 24.4.2008 Marko Kaartinen 2008 Tässä oppaassa käyn läpi kuinka asennetaan Ubuntu 8.04 LTS. Oppaan on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Kaikki kysymykset asennuksesta

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät(CT50A2602)

Käyttöjärjestelmät(CT50A2602) V 2.0 Käyttöjärjestelmät(CT50A2602) KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIETOTURVA Ryhmä: Hauvala, Anssi 0398197 Kellokoski, Keijo, 0398317 Manninen, Jaana 0369498 Manninen, Sami 0315464 Nurmela, Marja-Leena 0398375 Tanttu,

Lisätiedot

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3

ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 1(6) ANVIA VARMUUSKOPIOINTI 2.3 Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi

Lisätiedot

SUURI. Windows 8.1 -kirja. Reima Flyktman

SUURI. Windows 8.1 -kirja. Reima Flyktman SUURI Windows 8.1 -kirja Reima Flyktman Readme.fi Korkeavuorenkatu 37 00130 HELSINKI A Bonnier Group Company Asiakaspalvelu: palvelu@readme.fi Lue lisää Readme.fi-kirjoista www.readme.fi Kansi: Marko Tapani

Lisätiedot

AinaCom Skype for Business. Asennusohje

AinaCom Skype for Business. Asennusohje AinaCom Skype for Business Asennusohje 19.11.2015 Sisällys 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 3 2 Windows työasemat... 3 2.1 Windows työasemavaatimukset... 3 2.2

Lisätiedot

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen)

päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria Julkunen (Marja Julkunen) Valtiokonttori Kieku-toimiala Ohje Mikko 18.4.2016 Kieku-tietojärjestelmä Työasemavaatimukset 1 (5) Asiakirjan muutoshistoria versio päiväys tekijä tarkastaja hyväksyjä Muutoshistoria 1.5 12.2.2014 Mikko

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

Joka kodin tietoturvaopas. www.tietoturvaopas.fi

Joka kodin tietoturvaopas. www.tietoturvaopas.fi Joka kodin tietoturvaopas www.tietoturvaopas.fi Joka kodin tietoturvaopas Suojaamaton tietokoneesi on internetissä turvassa noin minuutin. Sitten alkaa tapahtua. Internetin ja sähköpostin välityksellä

Lisätiedot

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10

ULLA SANNIKKA. SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 ULLA SANNIKKA SENIORIN TIETOKONEOPAS Windows 10 TALENTUM Helsinki 2015 11., uudistettu painos Talentum Media Oy ja Ulla Sannikka ISBN 978-952-14-2582-0 ISBN 978-952-14-2583-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2584-4

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps LC2002 Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitin 200 Mbps Johdanto Älä altista Sweex Virtajohdon Ethernet-sovitinta 200 Mbps äärilämpötiloille. Älä aseta tuotetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä.

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman

Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö. 4.11.2014 Jorma Flinkman Tablet-tietokoneen ja älypuhelimen peruskäyttö 4.11.2014 Jorma Flinkman Wikipedia.fi 2 Mikä ihmeen tabletti? Taulutietokone (tai paneelitietokone tai tabletti engl. tablet personal computer eli tablet

Lisätiedot

Lync Online. Järjestelmänvalvojan perusopas

Lync Online. Järjestelmänvalvojan perusopas Järjestelmänvalvojan perusopas Sisällysluettelo Johdanto... 3 Kohdeyleisö... 3 Dokumentin sijainti... 3 Erityiset tiedot... 3 1. Lync Onlinen lataaminen ja asentaminen... 4 2. Määritä ulkoinen tietoliikenne...

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7

ANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot