RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009"

Transkriptio

1 RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä)

2 Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi, vuonna 2009 Vapo Oy:n mukaan viljelyala on noin ha ja energiantuotantoarvio 230 GWh. Ruokohelpi käytetään lähes yksinomaan energiantuotantoon kevätkorjattuna polttolaitoksissa. Yksi vaihtoehtoinen käyttötapa on hyödyntää ruokohelpi säilönurmiketjun ja fermentaatioprosessin kautta biokaasun tuotantoon, jolloin helpi on hyödynnettävissä korkealaatuisena moottoripolttoaineena, joka soveltuu myös liikennekäyttöön. Suomessa ruokohelven käyttöä biokaasun tuotantoon on aiemmin tutkittu laboratoriomittakaavassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ruokohelven soveltuvuutta biokaasun tuotantoon pilot - mittakaavassa ja selvittää sen biokaasuntuottopotentiaali. Ruokohelpeä biokaasureaktorissa käsiteltäessä lopputuotteena on biokaasu, jota voidaan käyttää lämmön ja sähkön tuotantoon tai autojen ja työkoneiden polttoaineena. Lopputuotteena syntyy myös maanparannusainetta, joka sisältää samat ravinteet kuin syötemateriaalissa on, tosin liukoisemmassa ja siten kasvien paremmin käytettävissä olevassa muodossa. Biokaasuteknologia on vahvasti kestävän kehityksen mukaista, sillä se yhdistää paikallisen uusiutuvan energian tuotannon ja kestävän ravinne- ja materiaalikierron. Työn on tilannut Oulunkaaren seutukunnan Uusiutuvan energian yrityskeskus -hanke. Koe- ja analyysimenetelmät Kokeet suoritettiin 2,5 m 3 :n täyssekoitteisessa mesofiilisessä (~37 C) koereaktorissa. Kokeet kestivät 68 päivää. Kaasun metaanipitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti IR-mittalaitteella ja kaasun määrää paljetilavuusmittarilla. Myös reaktorin ph mitattiin jatkuvatoimisesti. Mittaustiedot tallentuivat tietokoneen kovalevylle. Kuiva-ainepitoisuus ja orgaanisen aineen määritys suoritettiin metodin 2540, Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater mukaisesti. Syötteen ja reaktorilietteen kuiva-ainepitoisuus ja orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta määritettiin viikoittain. Reaktorilietteen puskurointikykyä mitattiin bikarbonaatti-ionien puskurointina (PA, partial alkalinity) ja haihtuvien rasvahappojen (VFA) puskurointina (IA, intermediate alkalinity). Määritykset tehtiin metodin 3230B, Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater sekä artikkelin L.E. Ripley ym., 1986, Journal WPCF, Volume 58:5 pohjalta sovellettuna. Analyysit suoritettiin viikoittain. Kokeen lopussa tilattiin laajat analyysit Viljavuuspalvelu Oy:ltä eri korjuuajankohtien säilötystä ruokohelvestä sekä prosessijäännöksestä.

3 Käytetty ruokohelpi Kokeessa käytetty ruokohelpi saatiin Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen viljelemältä lohkolta Saarijärveltä. Ruokohelpi korjattiin kasvuston ollessa juuri tulossa röyhylle. Kasvusto niitettiin karholle (niittokone JF 320) ja sen annettiin kuivua aurinkoisessa säässä neljän tunnin ajan. Karhot silputtiin JF FCT 900 -tarkkuussilppurilla 2-4 cm palakokoon. Korjattu rehu säilöttiin Bon Silage -biologista säilöntä-ainetta tuotteen ohjeen mukaisesti käyttäen. Rehu säilöttiin avopäätyisiin 200 litran tynnyreihin, kannen tiiveys varmistettiin silikonimassalla ja tiivistämällä lisäksi ulkoisesti pakkauskelmulla. Säilöntä onnistui hyvin, rehu oli täysin homeetonta ja tuoksu oli hyvälaatuiselle rehulle ominainen. Ruokohelven sato mitattiin kahdeksalta 0,25 m 2 alalta, ja keskimääräiseksi arvoksi saatiin 19,0 märkätonnia / ha, rehunäytteiden keskimääräisten TS- ja VS pitoisuuksien mukaan laskettuna kuiva-ainesato oli 4,5 t / ha ja orgaanisen aineen sato 4,0 t / ha. Kokeessa määritettiin myös 2. sadon määrä 5.8, jolloin Artturi -palvelun mukaan Saarijärvellä toisen sadon D-arvo arvio oli 70. Sadon määrä oli 10 märkätonnia / ha, kuiva-ainesato oli 1,9 t / ha ja orgaanisen aineen sato 1,7 t / ha. Kokonaissato (1. ja 2. sato) koelohkolta oli siis 29 t / ha, kuivaainesato 6,4 t / ha ja orgaanisen aineen sato 5,7 t / ha. Ruokohelven rehuominaisuuksista huomionarvoista on alhainen D-arvo eli sulavuus, joka kuvaa materiaalin sulavuutta pötsissä ja siten soveltuvuutta nautakarjan ruokintaan. Biokaasuprosessissa halutut ominaisuudet ovat likipitäen samoja, joten arvo on käyttökelpoinen myös biokaasuntuotantoa ajatellen. Tavoitteellinen arvo on nurmikasveilla luokkaa 70, ja hyvin sulavilla maissilajikkeilla jopa 90. Kokeessa käytetty ruokohelpi jäi alhaisemmalle tasolle, vaikka kasvuston kasvuaste ei ollut liian pitkällä ja alueelliset D-arvoennusteet odottivat perinteisille nurmikasveille luokkaa 70 olevia arvoja. Ensimmäisessä korjuussa oli mukana jonkin verran kuivaa kevätkorjuun korjuutappiota, joka alentaa sulavuutta, mutta alhainen sulavuus toistui myös 2. sadon näytteissä, joissa ylivuotista kasvustoa ei ollut mukana lainkaan. Samankaltaisia tuloksia alhaisemmista D- arvoista on saatu myös aikaisemmissa tutkimuksissa (Isolahti, Lamminen ja Huuskonen 2006) Rehuerät analysoitiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä, analyysitulokset on esitetty taulukossa 1. Seuraavaksi syöttöön tulevasta ruokohelpierästä määritettiin joka viikon alussa kuiva-aineen ja orgaanisen kuiva-aineen osuus (taulukko 2), ja tämä huomioitiin reaktorin syöttömäärässä. TS % TVS % Energia-arvo MJ / kg ka Raakakuitu % ph D-arvo 1. sato 25,2 22,8 9,35 9,6 4,8 58,4 2. sato 18,7 16,7 9,19 7,5 5,6 57,4

4 Taulukko 2. Kokeessa käytetyn ruokohelven ominaisuudet. Kuiva-ainepitoisuus Orgaanisen aineen osuus (TS) kuiva-aineesta (VS) 1. viikko 24,9 % 91,5 % 22,8 % 2. viikko 23,7 % 90,0 % 21,4 % 3. viikko 24,0 % 89,8 % 21,5 % 4. viikko 22,0 % 93,7 % 20,7 % 5. viikko 23,2 % 88,9 % 20,6 % 6. viikko 21,0 % 87,6 % 18,4 % 7. viikko 25,2 % 90,0 % 22,7 % 8.viikko 22,8 % 87,7 % 20,0 % 9. viikko (viljavuuspalvelu) 25,2 % 90,3 % 22,8 % keskiarvo 23,7 % 89,9 % 21,2 % Biokaasutuskoe Orgaanisen kuivaaineen pitoisuus (TVS) Kokeen alussa reaktoria kuormitettiin viikon ajan alhaisemmalla kuormituksella, keskimäärin 1,5 kgvs / m 3 reaktori / päivä. Edellisten, eri materiaaleilla suoritettujen biokaasutuskokeiden jäljiltä olevat reaktorilietteen ph ja biokaasun metaanipitoisuus asettuivat tämän jakson aikana tutkitulle massalle ominaiselle tasolle, jolla ne säilyivät kokeen loppuajan. Reaktoriin syötettiin varsinaisen kokeen aikana helpeä keskimäärin 38,0 kg / m 3 reaktori / päivä, joka vastaa orgaanisena aineena kuormitusta 3 kgvs / m 3 reaktori / päivä. Viipymä oli syötön vakiinnuttua keskimäärin 66 päivää. Koe keskeyti kahdesti sekoittimen rikkouduttua muutaman päivän ajaksi kunnes varaosat saatiin hankittua. Kokeen aikana reaktorilietteen ph vakiintui tasolle 7,83 ja biokaasun metaanipitoisuus oli keskimäärin 54,1 %. Kokeen aikana ruokohelpeä syötettiin yhteensä 1953 kg. Kokeen aikana reaktorilietteen kiintoainepitoisuus nousi edellisten kaasuntuottokokeiden jäljiltä ja vakiintui tasolle 8 % (Kuva 1.) Kokeen aikana reaktorilietteen prossessin kannalta hyödynnettävissä oleva puskurointikyky (PA) ja ph nousivat hieman sopeutumisvaiheen jälkeen ja jäivät vakaalle tasolle, ja haihtuvien rasvahappojen määrä (IA) pysyi vakaalla tasolla (Kuva 2.). Puskurointikyvyn ja rasvahappojen määrää kuvaava IA/PA suhdeluku pysyi kokeen aikana kirjallisuudessa raportoidun optimaalisen 0,3 alapuolella lukuunottamatta alkupuolen sopeutimisvaiheen pientä ylitystä. (Kuva 3.)

5 PA (mg CaCO3 / l) IA (mg CaCO3 / l) ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6, ,0 Kuva 2. Reaktorilietteen puskurointikyky (IA) ja ph hyödynnettävissä oleva puskurointikyky (PA), rasvahappojen 0,50 IA/PA 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Kuva 3. Prosessin vakaudesta kertova IA/PA suhdeluku kokeen aikana Reaktorin vakiinnuttua ruokohelven käyttöön noin yhden hydraulisen viipymän ajan kaasuntuotto määritettiin kokeen lopusta 7 vuorokauden syötön perusteella. Säilötyn ruokohelpimassan ominaiskaasuntuotto kokeen perusteella on 53 m 3 CH4 / märkätonni tai orgaanista ainetta kohti ilmoitettuna 246 m 3 CH4 / t VS. Biokaasutuskokeessa havaittiin, että tutkitun ruokohelven sulavuus on jonkin verran alhaisempaa kuin perinteisillä nurmikasveilla. Tämä on osittain seurausta kasvilajin ominaisuuksista ja osittain massan mukana olevasta pienestä määrästä ylivuotista kortta, joka oli jäänyt lohkolle kevätkorjuun korjuutappioina. Seurauksena oli prosessin kuiva-ainepitoisuuden nousu ja partikkelien hajoamattomuus. Vastaavia ongelmia täyden mittakaavan laitoksella saattaa aiheutua mikäli korjuuta ei pystytä suorittaa optimaalisena ajankohtana, tai mikäli samoilta lohkoilta korjataan satoa kevät- ja kesäkorjuuna. Teknisenä ratkaisuna on kuitumaisen kuiva-aineen separointi kiinteäksi ja nestemäiseksi prosessijäännökseksi ja osa nesteestä palautetaan prosessiin alentamaan kuivaainepitoisuutta.

6 Ruokohelven energiapotentiaali Biokaasutuskokeiden perusteella tonnista ruokohelpeä voidaan tuottaa biokaasuna energiaa 530 kwh, josta on yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa kaasumoottorilla hyödynnettävissä 159 kwh sähkönä ja 265 kwh lämpönä, tai liikennepolttoaineeksi puhdistettaessa saadaan biokaasuautolla 660 ajokilometriä (keskikulutus (8 Nm 3 / 100 km). Hehtaarikohtaisesti kokeen perusteella voidaan yhdeltä hehtaarilta vuodessa energiaa tuottaa 15,4 MWh tai toimittaa polttoaine yhdelle biokaasuautolle ( km / a). Vapon arvoiden mukaisesti laskettuna Suomessa ruokohelpi tuottaa keskimäärin noin 11,5 MWh / ha keväällä korjattuna ja polttolaitoksessa käytettynä. Tutkimuslohkon satotason ja suoritettujen kokeiden perusteella biokaasuketjua hyödyntämällä voidaan siis päästä samaan ellei korkeampaan energiasaantoon kuin kevätkorjuulla ja poltettaessa. Hehtaarikohtaisen energiatuoton arvioimista vaikeuttaa viljelylohkojen ja vuosien keskinäiset erot ja näiden vaikutus satotasoon. Tämän tutkimuksen perusteella ruokohelvestä saatavat hehtaarituotot kuitenkin vaikuttaisivat olevan heikompia kuin perinteisillä nurmikasveilla tai rehumaissilla. Nurmen metaanintuotto verrattuna muihin biokaasuprosessissa yleisesti käytettyihin materiaaleihin oli keskitasoista (taulukko 2). Muihin energiakasveihin verrattuna ruokohelven tuotto oli kokeiden perusteella alhaisempaa kuin muilla energiakasveilla johtuen huonommasta sulavuudesta. Tulokset poikkeavat aiemmista laboratoriomittakaavassa tehdyistä tutkimuksista, joissa ruokohelven metaanintuotto oli samaa luokkaa perinteisten rehukasvien kanssa (Lehtomäki 2006). Taulukko 2. Eri materiaalien biokaasuntuottoja Materiaali Kuiva-ainepitoisuus % Metaanintuotto Nm 3 / t Metaanintuotto Nm 3 / t orgaanista ainetta Naudan lietelanta ~ 7 % Sian lietelanta ~ 7 % Ruokohelpi ~ 23 % Perunan kuorimajäte ~ 20 % Nurmisäilörehu ~ 25 % Maissisäilörehu ~ 25 % Roskakala ~ 22 % Kotitalouksien biojäte ~ 30 % Leipomojätteet ~ 70 % Paistorasvajäte ~ 90 % Biokaasutuksella voidaan poistaa jonkin verran käsiteltävää massaa kaasumaiseksi. Ruokohelven osalta kokeen tuloksia ja massataselaskentaa käyttäen prosessin lopputuotteena saatava mädätysjäännös on massaltaan 86 % syötettävästä määrästä. Erotus poistuu prosessista hiilidioksidija metaanikaasuna. Orgaanisesta kuiva-aineesta kaasuuntuu prosessissa 65 %, joten prosessijäännös sisältää lähinnä vettä, tuhkaa ja kuitumaista hajoamatonta orgaanista ainesta.

7 Ruokohelven ravinteiden käyttäytyminen kokeessa Kokeen lopussa prosessijäännöksen lannoiteominaisuudet analysoitiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä (taulukko 3). Raaka-aineeseen verrattuna prosessijäännöksen pitäisi teoriassa sisältää samat ravinteet kuin syötteen, sillä prosessissa ainetta poistuu ainostaan kaasun muodossa hiilenä, vetynä ja happena. Kokeen perusteella typpipitoisuus on samaa luokkaa syötteessä ja prosessijäännöksessä, mutta prosessijäännöksessä fosforin ja kaliumin pitoisuudet ovat alemmat. Selityksenä on todennäköisesti se, että kokeessa prosessijäännös poistettiin pohjan kautta, jolloin poistettava massa sisälsi enemmän saostunutta fosforia ja kaliumia, mutta Viljavuuspalveluun lähetetty näyte otettiin reaktorin keskivaihelta näytteenottoyhteestä, jolloin e. m. ravinteita näytteessä oli vähemmän. Prosessijäännöksessä liukoisen typen osuus on 76 %, jolloin lannoitekäytössä huomattava osa on kasvien välittömästi käytettävissä. Verrattuna naudan lietelantaan prosessijäännöksen ravinnepitoisuudet ovat korkeampia, tyypillinen suomalaisen lanta sisältää 3,0 kg N / t, josta liukoista 60 %, 0,5 kg P / t ja 3,3 kg K / t (Viljavuuspalvelu 2009). Prosessijäännöksen typen ja fosforin arvo on 5,7 / t, jos typen hinnaksi oletetaan 1 / kg ja fosforin 1,5 / kg. Lisäarvoa on myös orgaanisen aineen aiheuttama mullasaineen lisäys viljelymaalle. Korkeasta liukoisen typen osuudesta johtuen suositeltavin levitystapa on sijoittaminen, koska pintalevityksenä liukoisen typen haihtuminen aiheuttaa typpihäviötä. Prosessijäännös Sato 1 Sato 2 Kokonaistyppi kg / t 4,9 5,3 3,6 Liukoinen typpi kg / t 3,7 n.a n.a P kg / t 0,55 0,95 0,84 K kg / t 4,8 7,0 5,8 TS % 8,7 25,2 18,7 TVS % 6,4 22,8 16,7 Taulukko 3. Prosessijäännöksen ominaisuudet Johtopäätökset Kokeiden perusteella ruokohelpi soveltuu käytettäväksi biokaasuprosessissa ainoana syöttteenä, mikäli prosessin suunnittelussa otetaan huomioon ruokohelven käyttö. Ruokohelven käyttö yhteiskäsittelylaitoksessa energiantuoton lisääjänä muiden nurmikasvien tapaan on myös mahdollista. Ruokohelven energiantuottopotentiaali biokaasunprosessin kautta on merkittävä, mutta kokeen perusteella alhaisempi kuin rehukäyttöön kehitetyillä nurmilajikkeilla. Prosessijäännös on ravinnepitoisuudeltaan lietelantaa parempaa maanparannusainetta.

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle

Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Laatijat: Hannu Kokkoniemi Esko Viitala Lauri Tölli 2 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Peltobioenergia...

Lisätiedot

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Orgaanisen aineen hajoaminen Poltto, palaminen, terminen kemiallinen hajoaminen -> Energiasisältö lämmöksi, korkea lämpötila, typpiravinteet

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti

Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Yhteenveto Biokaasusta energiaa ja lannoitetta-hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen yhtenä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

JÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet

JÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet JÄREÄ-hankkeessa v. 213 214 tehdyt biokaasukokeet 4.11.214 Markku J. Huttunen, Suvi Kuittinen, Ari Pappinen Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Tämän hankkeen yhteydessä kokeiltiin järviruo on biokaasutusta

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa

Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa Maaseudun energiapäivä 29.11.2016, Lahti Maritta Kymäläinen Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden tutkimusyksikkö, HAMK Kuvaa ei voi näyttää. Ravinteet

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot