pr-lähettiläiksi Kaavoituskatsaus Kaupunki hakee nuoria s. 14 s. 4 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI In English, p. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pr-lähettiläiksi Kaavoituskatsaus Kaupunki hakee nuoria s. 14 s. 4 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI In English, p. 16"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI In English, p. 16 s. 14 Kaupunki hakee nuoria pr-lähettiläiksi Uimari Vilma Ruotsalainen tähtää Rion olympialaisiin. s Kaavoituskatsaus Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Vahvasti kiinni elämään Oma aikuinen on tärkeä linkki kodin s. 3 ja päivähoidon välillä s. 4 Hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen soisi, että jokaisella olisi tilaisuus varallisuudestaan ja iästään riippumatta kehittää omia vahvuuksiaan, jotta ote elämään pysyisi ja tiukkenisi. Helga leikkii Peltolan päiväkodin pienten pihalla.

2 PÄÄKIRJOITUS Valoa Lappeenrannan elinkeinoelämässä Lappeenrannan elinkeinoelämässä näyttää valoisalta, vaikka taantuman pilvet varjostavatkin maamme taloutta. Kaupungissamme rakennetaan nyt enemmän kuin missään muualla Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Meneillään oleva IsoKristiinan laajennus ja saneeraus sekä IKEAn ja Ikanon kauppakeskuksen rakentaminen Mustolaan ovat yhteensä yli parin sadan miljoonan euron investointeja. Niiden ansiosta noin tuhatkunta henkilöä saa kaupan alalta joko kokopäiväisen tai osa-aikaisen uuden työpaikan. Myös Citykorttelin rakentaminen on lähdössä liikkeelle, Lappeenrannan kaupungintalon rakentamattomalle tontin osalle nousee näillä näkymin toimisto- ja liikerakennus. Lisäksi seuraamme kuulumisia Technopolis kakkosen rakentamisesta ja Huhtiniemen hotellihankkeen valitusprosessin päättymisestä. Seuratessamme palvelualan kehitystä tyytyväisinä meidän ei pidä unohtaa, Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo kaupungin kuulumisia Asukkaiden Lappeen ranta -tilaisuudessa Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. että metsäteollisuudessa työskentelevät ovat edelleen kaupunkimme merkittävimpiä veronmaksajia. Tuotekehityksen ja tutkimuksen mukanaan tuomien innovaatioiden ansiosta metsäteollisuus uudistuu ja kehittyy, joten uskon sen tarjoavan työtä eteläkarjalaisille jatkossakin. Lupaavia merkkejä on nähtävissä myös korkean teknologian työpaikkojen lisääntymisestä. Strategiamme mukaista on, että elinkeinoelämämme on monipuolista. Kehitystyötä onkin tehtävä monella saralla samanaikaisesti. Yksi tärkeä tavoitteemme on, että Lappeenrannasta kehittyy johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa yliopiston Green Campuksen edelleen kehittämistä sekä jätteestä bisnestä -ideoiden ja jätevedestä energiaa -innovaatioiden toteuttamista. Toiveemme on, että ympäristöä säästävän liiketoiminnan työpaikat lisääntyvät tuhannella vuoden 2020 loppuun mennessä. Kevään 2014 asukastilaisuudet Pia Haakana Perinteiseen tapaan viikoilla pidetään kahdeksalla eri taajama-alueella kaikille asukkaille avoimet asukas tilaisuudet. Asukastilaisuuksista vastaavat Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan alueraadit, jotka määrittelevät myös asukastilaisuuksien ohjelmat asukkailta saatujen toiveiden mukaisesti. Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana toivottaa kaikki asukkaat tervetulleeksi mukaan. Tilaisuudet ovat avoimia ja niihin voi osallistua yli aluerajojen. Haastan asukkaat kuulemaan, keskustelemaan ja osallistumaan , 6. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Ilmestyy myös internetissä: Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunki-info > Lehdet ja esitteet. ISSN-L , ISSN PAINOS kpl PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu puh TUOTTAJA puh Eteläisen alueen asukastilaisuus ti 4.3. klo Myllymäen koulun sisäaula Hiessillankatu 10, Lappeenranta Joutsenon alueen asukastilaisuus ti klo Joutsenon koulukeskus, auditorio Penttiläntie 4, Joutseno Keskusta-alueen asukastilaisuus ti klo Lappeenrannan kaupungintalo, Valtuustosali, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Lauritsalan alueen asukastilaisuus ti klo Lauritsalan koulun musiikkiluokka Hallituskatu 22, Lappeenranta IN ENGLISH Mirka Rahman LIIKUNTAKALENTERI Aija Rautio TAPAHTUMAKALENTERI Helena Hokkanen KAAVOITUSKATSAUS Anni Hiltunen Nykyinen työpaikkatilanteemmekaan ei ole huono. Kun katsotaan viime vuosien työpaikkatilastoja, huomaamme, että kulunut vuosi oli satakunta työpaikkaa vaille yhtä hyvä kuin vuosi 2008, joka puolestaan piti kärkisijaa viimeisten kuuden vuoden ajanjaksolla. Kaiken tämän positiivisuuden kääntöpuolella on kuntatalouden heikko tila meillä Lappeenrannassa kuten muissakin Suomen kunnissa. Moni ihmettelee, miksi hyvät elinkeinoelämämme uutiset eivät näy kaupungin kukkarossa. Yksi tärkeimmistä syistä on, että vuosien mittaan heikentyneen talouden korjaaminen vie aikaa. Lääkkeiksi tarvitaan jo tehtyä kertaluonteista verojen korottamista ja vuosia kestävää, kaikkia kaupungin toimialoja koskevaa säästökuuria. Elinkeinoelämän myötätuuli kyllä näkyy, mutta viiveellä. Haluan myös muistuttaa, että vaikka säästöt rasittavatkin asukkaita, niiden perimmäisenä tarkoituksena on pönkittää Lappeenrantaa nousuun. Tulokset näkyvät samanaikaisesti, kun elinkeinoelämän rattaat lisäävät kierroksiaan. Niukkuudenkin keskellä kaupungin on pystyttävä tarjoamaan tukea asukkailleen, erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Niin nuorten itsensä kuin yhteisönkin kannalta on tärkeää, että ote elämästä pitää. Tuki on tärkeää jo silloin, kun ensimmäiset merkit lapsen, nuoren tai koko perheen otteen lipsumisesta ovat näkyvillä. Toivon, että itse kunkin uudenvuoden lupauksiin sisältyy liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tai jokin yhteisöllinen harrastus, esimerkiksi asukastoimintaan osallistuminen. Aktiivinen elämäntapa edistää yksilön, lähipiirin ja myös koko kaupungin hyvinvointia. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja Jokaisessa asukastilaisuudessa tarjotaan kahvit klo alkaen. Kaukas-Parkkarila-Tirilä alueen asukastilaisuus to klo Kaukaan koulun liikuntasali Parkkarilankatu 41, Lappeenranta Läntisen alueen asukastilaisuus ti 1.4. klo Lappeenrannan Ylioppilastalo Laserkatu 10, Lappeenranta Pohjoisen alueen asukastilaisuus ti 8.4. klo Voisalmen koulun lasiluokka Voisalmentie 19, Lappeenranta Ylämaan alueen asukastilaisuus ti klo Ylämaan koulun liikuntasali Aapistie 1, Ylämaa ULKOASU JA TAITTO Nitro ID, Roosa Kakkola KANNEN KUVAT Kannen pääkuvassa Vilma Ruotsalainen, kuva LPR kaupunki / Mikko Nikkinen JAKELUHÄIRIÖT puh , ark. klo 8 16 Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa Kuva: Mikko Nikkinen Vahvasti kiinni elämään Lappeenrannan kaupungin hyvinvointisuunnittelijana joulukuussa 2012 aloittanut Sanna Natunen puhuu innostuneesti elinikäisestä oppimisesta ja kannustavista kasvukokemuksista. Hän soisi, että jokaisella olisi tilaisuus varallisuudestaan ja iästään riippumatta kehittää omia vahvuuksiaan, jotta ote elämään pysyisi ja tiukkenisi. Hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen arvioi, että asukkaille pystyttäisiin tarjoamaan uudenlaisia mahdollisuuksia, mikäli kaupungin eri toimialojen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten yhteistyötä lisättäisiin entisestään sekä toimintatapoja muutettaisiin nykyistä ratkaisukeskeisemmiksi. Kun maakunnallista sosiaalija terveyspiiriä luotiin, se joutui jonkin verran erilleen kaupungin muista toimialoista. Välimatkaa on kuitenkin kurottu umpeen esimerkiksi Eksoten ja kasvatus- ja opetustoimen yhteistyöllä, Natunen sanoo ja huomauttaa, että juuri kasvatus- ja opetustoimi on ensimmäisenä ollut muuttamassa toimintakulttuuriaan ratkaisukeskeiseen suuntaan ja etsinyt yhteistyökumppaneita avoimin mielin. Uskon aktiivisen elämäntavan luovan hyvinvointia. Hyvänä esimerkkinä on koulupäivien yhteydessä toteutettava Liikkuva koulu -hanke, jossa niin nuoriso- ja liikuntatoimi, Eksote kuin useat järjestötkin ovat mukana innostamassa nuoria liikunnalliseen elämäntapaan. Niukkuutta paikataan nyt yhteistyöllä Sanna Natunen selailee Lappeenrannan Hyvinvointiohjelmaa, joka on toteutettu Lappeenranta strategiatyön yhteydessä. Hän tietää, että kuntalaisesta sen päätavoitteet saattavat tuntua turhankin yleviltä, kun samaan aikaan kaikilla toimialoilla on aloitettu säästökuuri. Niukkuutta paikataan nyt yhteistyöllä, Natunen selvittää ja myöntää, että helpompaa olisi väljemmillä budjeteilla. Hän painottaa kuntalaisten omaa aktiivisuutta ja siihen kannustamista. Uskon aktiivisen elämäntavan luovan hyvinvointia ja haasteena onkin kannustaa niitä, jotka eivät jostain syystä ole vielä löytäneet esimerkiksi liikunnan tai kulttuurin tuomia elämyksiä. Olosuhteita kehittämällä ja aktiivisella viestinnällä pystymme edistämään kuntalaisten oma-aloitteista toimintaa. Olen esimerkiksi kuullut, kuinka kyläyhdistys on rakentanut liikuntahallin sekä kiekkokaukalon talkoilla ja kuinka naisporukat vetävät kahvakuulatreenejä omalla pihallaan tai puistossa. Loistavia esimerkkejä. Tällaista oma-aloitteisuutta ja yhdessä tekemisen iloa saisi olla enemmän, Natunen toivoo ja korostaa, että turvallinen yhteisö ja välittävät ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä hyvinvoinnillemme. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen etusijalla Lappeenrannan hyvinvointiohjelmassa nuorten syrjäytymisen ehkäisy on nostettu etusijalle. Tässäkin avaimiksi tarjotaan ratkaisukeskeistä työotetta. Toisin sanoen ongelmia ratkotaan yhdessä nuoren kanssa. Syyllistämisen sijasta etsimme nuoren omia vahvuuksia, joiden avulla hän saisi otteen elämästään. Tarkoituksena ei ole tehdä asioita nuoren puolesta vaan kannustaa häntä itseään ottamaan vastuuta. Natunen tutkii tyytyväisenä tilastoja Lappeenrannan peruskoululaisten sijoittumisesta jatko-opintoihin. Jo parina vuonna kaikille peruskoulunsa päättäneille on löytynyt jatko-opintopaikka, tilaa kymppiluokalta tai kuntouttavaa toimintaa. Tämä on tulosta vuosien kokemuksesta ja monien eri toimijoiden yhteistyöstä. Lappeenranta on säästöistä huolimatta saanut myös vahvistusta etsivään nuorisotyöhön. Nuoria, jotka ovat syystä tai toisesta haastavassa tilanteessa, halutaan aidosti auttaa otteen vahvistamisessa ja suunnan löytämisessä. Tulevina vuosina tehdään tiivistä yhteistyötä varsinkin kasvatus- ja opetustoimen, liikunta- ja nuorisotoimen sekä Eksoten kesken, jotta pystyisimme tunnistamaan ensimmäiset hälytysmerkit lapsen, nuoren tai perheen elämässä sekä tarjoamaan tarvittavaa tukea mahdollisimman varhain. Aidosti lähemmäs ihmisiä Sanna Natusen mielestä Lappeenrannan kaupunki kuten myös Eksote viestivät ja tiedottavat palveluistaan hyvin. Kiitosta hän antaa myös asukastoiminnalle. Aitoa asiakkaiden kuuntelemista pitäisi mielestäni kuitenkin syventää. Esimerkiksi kokemusasiakkuus ja kulttuuritoimen jo aktiivisessa käytössä olevat asiakasraadit ovat kokeilemisen ja laajentamisen arvoisia toimintamalleja. Vuorovaikutuksessa välittyy sekin, mikä jää nettipalautteessa huomaamatta. Näin saamme myös uusia ideoita palvelujen kehittämiseen. Lappeenranta strategia Hyvinvointiohjelma Toimenpidekokonaisuudet Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän Sujuva arki Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Vahva ote elämään Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset Kuunnellen ja yhdessä tehden. Hallinto Strategiat Lappeenranta strategia hyvinvointiohjelma Ikäystävällisyyttä suunnitteluun Mikko Nikkinen Hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen pitää seuroja, järjestöjä ja yhdistyksiä entistä tärkeämpinä kumppaneina kaupungille. Samalla hän on huolestunut järjestöavustusten vähenemisestä. Nyt onkin mietittävä, voisiko kaupunki tukea järjestöjä muilla keinoin kuin taloudellisesti. Olisiko esimerkiksi järjestötiloista apua selviytymisessä, hän pohtii. Natunen miettii myös palvelujen saavutettavuutta. Palveluja ollaan entistä enemmän keskittämässä ja monet vanhuksille tärkeät palvelut on jo nyt viety automatkan päähän. Väestöennusteet ja myös lainsäädäntö edellyttävät kuitenkin ikäystävällisyyttä kehittämissuunnitelmiin. Palvelujen keskittäminen haastaa muun muassa joukkoliikenteen ja panee miettimään, kannattaisiko esimerkiksi ruuhka-aikojen ulkopuolella tarjota ikäihmisille nykyistä edullisempia bussilippuja. Suurien haasteiden edessä tarvitaan kuntalaisten aloitteellisuutta, uusia palvelumuotoja ja kaupungin toimintojen yhteistyötä. Eri toimialojen yhteiset liikkuvat palvelut ja kyläkoulujen nykyistä monipuolisempi käyttö puolestaan antaisivat toivoa kyläyhteisöille, joissa on jo vanhastaankin vahvaa yhdessä tekemisen meininkiä. Myös osuva palvelunohjaus, johon onneksi panostetaan tulevina vuosina voimakkaasti, helpottaa niin ikäihmisten kuin lapsiperheidenkin arjen sujuvuutta. Myös uusia palveluohjauksen tapoja on kehitetty. Hyvänä esimerkkinä Natunen pitää esimerkiksi liikuntatoimen liikuntaneuvontaa. 2 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2014 3

3 päivähoito koulu Opinto-ohjaaja Timo Korpela sulautuu mainiosti Kesämäenrinteen koulun käytävällä seiska- ja kasiluokkalaisten oppilaiden joukkoon. Saimi ja Filip Eijan turvallisessa sylissä. Vasemmalta kurkistaa Onni. Konkariopo kuuntelee nuoria Kuvat: Matka kadun laitaan pysäköidyltä autolta päiväkodin eteiseen taittuu viivytellen. On kaksivuotiaan Matiaksen toinen hoito päivä. Hän keikkuu portilla, kyykistyy tutkimaan sadevesi kaivoa, kiipeää portaat ylös, mutta ryntää sitten takaisin alas ja vaatii äitiä menemään ensin. Sekä lasta että äitiä ahdistaa; pitää erota koko päiväksi. Onneksi oma aikuinen on päiväkodin eteisessä vastaanottamassa ujostelevaa lasta. Äiti vilkuttaa helpottuneena, kun Matias pujahtaa hoitajansa turvalliseen syliin. Usein päivähoitopolku alkaa jo, kun lapsi ottaa vasta ensimmäisiä askeleitaan. Hän ei tunne hyvin juuri muita ihmisiä kuin äidin, isän ja ehkä isovanhempansa. Varsinkin alle kolmivuotiaille oma aikuinen on tärkeä linkki kodin ja päivähoidon välillä. Peltolan päiväkodin lastenhoitajat Eija Auvinen ja Maija Kolehmainen tietävät, että lapsi tarvitsee aikaa kiintyäkseen omaan aikuiseensa. Tosin niin lapsen kuin hoitajankin temperamentti tekevät tilanteista erilaisia: toinen lapsi tulee syliin jo ensimmäisen hoitopäivän aamuna, kun toinen esittää välinpitämätöntä niin kauan, kunnes tarvitsee lohduttajaa. Lappeenrannan kaikissa päiväkodeissa jokaisella lapsella on juuri hänestä huolta kantava aikuisensa. Yhden hoitajan katraaseen kuuluu yleensä neljä lasta. Saimi hämmästelee hiekan lumikuorrutusta. Näin päivähoidon turvallisuuskin lisääntyy. Pikku hiljaa oma hoitaja tutustuttaa lasta muuhun henkilökuntaan, mutta ensimmäisen hoitoviikon aikana olisi tärkeää, että juuri hän olisi vastaanottamassa sekä lähettämässä kotiin, Eija kuvailee. Maija korostaa tiimityön merkitystä. Hoitaja tarvitsee aikaa tutustua uuteen lapseen ja myös hänen vanhempiinsa. Kun työkaveri saa tulokkaan joukkoonsa, muut hoitajat rientävät auttamaan ja ottavat tavallista enemmän vastuuta muusta ryhmästä. Tutuksi vanhempien välityksellä Tutustumiskäynnit aloitetaan pari viikkoa ennen varsinaisen päivähoidon alkamista. Hoitajan ja lapsen tutustuminen sujuu Aamuaurinko tervehtii Peltolan pienten pihalla Maijaa ja Juliusta. parhaiten vanhempien välityksellä. Toivomme, että voisimme ensin jutella äidin ja isän kanssa, kuulla lapsen luonteesta sekä perheen tavoista ja tottumuksista. Joku voi päivähoitoa aloittaessaan nukkua vielä kahdet päiväunet ja joku voi olla nirso syömään. Vuorovaikutus vanhempien ja hoitajien välillä on ensiarvoista, jotta pystyisimme kohtelemaan jokaista lasta yksilöllisesti, Maija selittää. Ja kun lapsi sitten tulee tutustumiskäynneille, hän huomaa, että vanhemmathan jo tuntevat tuon ihmisen. Näin hänen on helpompi luottaa ja kiintyä, Eija huomauttaa. Jatkuvaa palautetta ja vuoropuhelua Äidin kädestä kiinni pitävä Matias puristaa lempinalleaan kainalossa. Äiti ojentaa hoitajalle perhevalokuvan, joka laitetaan pojan omaan lokeroon. Jos tulee ikävä, voit käydä välillä katsomassa kuvaa. Äidilläkin on sinun kuvasi työhuoneen ikkunalaudalla, äiti selittää ja kertoo vielä hoitajalle, kuinka Matias on nukkunut ja kuinka aamutoimet sujuivat. Kun äiti työpäivänsä jälkeen tulee hakemaan Matiasta kotiin, hoitajat puolestaan kertovat päivän kulusta. Puhallamme vanhempien kanssa yhteen hiileen lapsen parhaaksi. Iloitsemme uuden oppimisesta ja onnistumisista. Päivittäin annamme palautetta, kerromme avoimesti, kuinka on sujunut, Eija Auvinen ja Maija Kolehmainen kuvailevat. Mikäli huomaamme poikkeavaa käytöstä, keskustelemme ja pohdimme yhdessä, mistä se voisi johtua ja voisimmeko tehdä jotakin toisin. Jokaisella lapsella on henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelmansa, josta keskustellaan pari kertaa vuodessa hoitajien ja vanhempien kesken. Päiväkoti on myös avainasemassa, jotta mahdollisiin ongelmiin lapsen kehityksessä saataisiin nopeasti apua. Isompien ryhmään Matiaksen kolmas syntymäpäivä lähestyy. Nykyisin hän kipaisee autolta päiväkodille joutuisasti ja selittää äidille, mitä he tänään kavereiden kanssa aikovat puuhata. Mikko, Noora ja Juuso odottavat jo malttamattomina Matiaksen saapumista. Nelikko vaihtaa seuraavana syksynä porukalla isompien ryhmään ja todennäköisesti yksi pienten ryhmän aikuisista siirtyy heidän mukanaan samalle osastolle. Eija ja Maija ovat työskennelleet Peltolan päiväkodissa kumpikin noin kahdeksan vuotta. Mukavaa seurata, kuinka lapset kehittyvät ja ystävystyvät keskenään. Kyllä tulee ikävä, kun he siirtyvät meiltä varttuneempien ryhmään. Merkkinä onnistuneesta kiintymyssuhteesta on, kun viimevuotiset vilkuttavat meille ikkunasta, Eija ja Maija hymyilevät. tilanteessa kuin tilanteessa Timo Korpela on varsinainen opokonkari. Hän on työskennellyt Kesämäenrinteen koulun opinto-ohjaajana viitisentoista vuotta, ja kaikkiaan hänellä on takanaan saman alan töitä 32 vuotta. Pari vuotta on lisäksi kulunut opettajana. Paljon on kouluelämää nähty ja koettu, hän tiivistää. Opinto-ohjaajan työ on muuttunut kovasti kolmenkymmenen vuoden aikana. Opinto-ohjaaja Timo Korpelan mukaan se oli alkuvaiheessa lähes pelkkää opettajan työtä: luokkaopetusta ja ohjausta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana oppilashuolto on voimakkaasti lisääntynyt ja sen luonne muuttunut. Aikoinaan ongelmia setvivässä oppilashuoltoryhmässä annettiin oppilaille ja heidän huoltajilleen käskyjä ja ohjeita, miten pitää toimia. Nyt pyritään pehmein keinoin ja monipuolisin menetelmin auttamaan oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppilaan erityispiirteet otetaan huomioon, ja monesti hänelle rakennetaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Koulun merkitys on kasvanut Opettajan työ on lisääntynyt paljon ja muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi. Ennen erotettiin hyvin tarkasti kouluaika ja muu aika. Jos oppilaalle tuli ongelmia vapaa-aikana, se ei ollut koulun asia. Nyt tuntuu, että koulun vastuu ja merkitys ovat kasvaneet. Jos oppilasta kiusataan vaikkapa sosiaalisessa mediassa, asia nousee esiin myös koulussa ja oppilashuoltoryhmässä, Timo Korpela toteaa. Tämä vastuu toisaalta lisää työtaakkaa, mutta toisaalta on selvää, että jos oppilaalla on hätä, on reagoitava, ja siihen myös reagoidaan. Opettaja tekee työtään vastuullisesti ja suurella sydämellä. Koulussa tärkein on oppilas. Timo Korpela pohtii nuorten kanssa toimimista. Opettajan pitää nähdä ympärilleen ja havainnoida koko ajan muun muassa, ettei ketään kiusata. Toisaalta hän kuvaa opettajan työtä herkässä iässä olevien oppilaiden kanssa kuin heikoilla jäillä kävelyksi: on oltava tavattoman varovainen siinä, mitä tekee, mutta myös siinä, mitä sanoo ja miten sanoo. Jos oppilaan kanssa syntyy väittelyä, on pysyttävä aikuisena eikä saa provosoitua. Viisainta on lähteä pois, jos ei pysty hillitsemään itseään, mutta silloinkin on oltava tarkkana, jottei myöskään nolaa oppilasta, pitkän linjan pedagogi pohtii. Opettajan tekemisen ja sanomisen merkitys on suuri. Nuoret osoittavat luottamusta juttelemalla Oppilaat ovat Korpelan mukaan entistä avoimempia eivätkä salaile esimerkiksi psyykkisiä ongelmia. Parikymmentä vuot - ta sitten ei olisi tullut kyseeseen, että oppilas olisi vaikka tunnilla viitannut ja sanonut, että nyt pitäisi lähteä psykiatrin vastaanotolle. Asenteet ovat vapautuneet, ja se on hyvä suunta. Koulu ja nuoret kehittyneet hyvään suuntaan Monet moittivat nykyajan nuoria piittaamattomiksi ja huonosti käyttäytyviksi. Kesämäenrinteen koulun opinto-ohjaaja Timo Korpela ei allekirjoita tällaista väitettä. Tavallisten nuorten suhtautuminen on hänen mukaansa hyvää. Koulu puolestaan pyrkii puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja löytämään tukikeinoja, kun niitä tarvitaan. Ennen oli paljon enemmän oirehtivia poikia, jotka esimerkiksi jatko-opintosuunnitelmista kysyttäessä ilmoittivat olevansa menossa kortistoon. Tällaista ei ole näkynyt eikä kuulunut varmaan viiteentoista vuoteen. Nykyiset nuoret ovat erittäin kiinnostuneita jatko-opinnoista. Timo Korpela muistaa myös, miten vuotta sitten kovat kaverit tulivat kouluun kettingit ja teräaseet taskussa. Moista ei tarvitse enää katsella. Nykyään koulussa ei ainakaan Kesämäenrinteessä ole koviksia. Opolle tullaan muutenkin juttelemaan omista asioista. Erityisesti tytöt kertovat joskus hyvin raskaista asioista ja vaikeuksista. Koulutus ei silloin juurikaan auta, mutta elämänkokemuksesta on apua. Tärkeää on olla vastaanottavainen nuoren puheelle ja halu olla ihminen ihmiselle. Joka vuosi Timo Korpela kohtaa oppilaita, joilla on suuri aikuisen ihmisen ja kuuntelijan tarve. Kotoa ei ehkä löydy aikuista keskustelukumppania. Muutama vuosi sitten eräs oppilas kävi päivittäin juttelemassa parin tunnin ajan. Hänen tulonsa oli merkki siitä, että olin luottamuksen arvoinen. Tärkeää on olla vastaanottavainen nuoren puheelle ja halu olla ihmiselle ihminen. Rakentaminen ja liikunta oman jaksamisen tukena Opettajan ja opinto-ohjaajan työssä ei helposti näe konkreettisia tuloksia. Vapaaaikanaan Timo Korpela nauttiikin rakentamisesta, jossa työn tulokset ovat esillä saman tien. Eikä koulun pihalla näy sellaisia tappeluita kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin saattoi veri lentää. Yhtenä syynä hyvään kehitykseen Timo Korpela pitää pienempiä opetusryhmiä kuin vuosikymmeniä sitten. Jos teini-ikäisten luokassa on korkeintaan 20 oppilasta, opettaja tuntee heidät paljon paremmin kuin jos oppilaita on 30 35, kuten aikanaan oli joka luokalla, jopa kymppiluokilla. Olen peruskorjannut aiemman ja nykyisen omakotitalomme, ja pari vuotta sitten valmistui suururakka eli kesämökkimme, jonka olemme vaimoni Pirkon kanssa rakentaneet hirsikehikon pystyttämisen ja kattovaiheen jälkeen putkitöitä ja osittain betonitöitä myöten itse. Mökki on Korpelan pariskunnalle tärkeä paikka, jossa vietetään koko kesä ja lähes kaikki viikonloput talvisinkin. Taipalsaarella sijaitsevalta mökiltä on kesäisin ja syksyisin helppo käydä töissä. Voimia vaativan työn ja jaksamisen tueksi Timo Korpela harrastaa paljon liikuntaa; pariskunnan uutena yhteisenä harrastuksena on golf. Vapaa-aikana tulee aina silloin tällöin vastaan entisiä oppilaita, jotka tervehtivät ystävällisesti ja jäävät juttelemaankin. Aina välillä kuntosalilla joku entinen oppilas kyselee neuvoa uusia opintosuuntia varten. Siinä sitten saatetaan istua salilla tovi toisensa jälkeen ohjaamassa, Timo Korpela sanoo, eikä häntä selvästi harmita yhtään. Urheilijoiden tapaan hän ilmoittaa tämän kautensa olevan viimeinen, mutta opetus ja koulutyö saattavat kuulua jollakin tavalla hänen elämäänsä myös tulevaisuudessa: aika näyttää. Tämä on hyvä suunta ja kaikkien etu, hän painottaa. Kun oppilaat tuntee, kenen tahansa kanssa on mukava jutella ja kysellä kuulumisia. Nykyiset nuoret osaavat myös entistä luontevammin keskustella aikuisen kanssa, small talk on heillä hallussa. 4 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2014 5

4 nuoret Ilmiöpohjainen opiskelu kasvattaa tekemään ratkaisuja, jotka toimivat hyvin myös jatkossa lukio Ilmiö on kuin palikkatorni: jos siirrät yhtä palikkaa, muutat koko rakennelman kestävyyttä. Lukioiden ilmiöpohjainen opiskelu kasvattaa ennakoimaan ja tekemään ratkaisuja, jotka toimivat hyvin myös jatkossa. Samalla kriittisyys ympärillä vellovaan tietoon terävöityy. Rehtori Tiina Laitimon mielestä tämän päivän lukiolaiset voivat opiskella enemmän itseään kiinnostavia asioita kuin lukiolaiset hänen nuoruudessaan. Kirjastoa kehitetään myös nuorten olohuoneeksi Tunnen itseni välittäjäksi nuorten ja aikuisten kesken, sanoo Tosi siistii -hankkeessa, Sammonlahden kirjastossa nuoriso-ohjaajana työskentelevä Jonna Huttunen. Tosi siistii -hankkeen tavoitteena on, että nuoriso viihtyy kirjastossa ja käyttää sen palveluita muita kirjastonkäyttäjiä häiritsemättä. Lappeenrannan maakuntakirjaston kumppanina hankkeessa on kaupungin nuorisotoimi, josta nuoriso-ohjaaja Jonna Huttusen työparina toimii aluenuorisotyöntekijä Sami Taponen. Yhteishankkeella pyritään yhteisöllisempään toimintaan, joka hyödyttäisi kaikkia. Tärkeä yhteistyökumppani onkin Sammonlahden aluetyöryhmä. Siihen kuuluu ihmisiä, jotka kohtaavat nuoria työssään, esimerkiksi kouluista, kaupoista, poliisilaitokselta. Aluetyöryhmän ansiosta verkostoituminen oli helppoa, ja myös nuorille käy selväksi, että aikuiset puhuvat ja tietävät heidän asioistaan, Jonna Huttunen sanoo. Hänelle alueen nuoret ovat ennestäänkin tuttuja aiemmasta työstä nuorisotiloilta. Tässä on sellainen kylä kasvattaa -meininki, jota voisi edistää ihan yleisestikin. Nuorille voi jutella, heitä voi neuvoa, ja jos he häiritsevät, heille voi sanoa siitä ystävällisesti. Suunnittelua yhdessä nuorten kanssa Jonna Huttunen viettää kirjastossa illat maanantaista torstaihin. En välttämättä näytä olevan töissä vaan lueskelen vaikka lehtiä ja juttelen nuorten kanssa; olen läsnä. Nuoret ovat minun työni. Hankkeessa korostetaan, että nuoret eivät ole kirjastoissa ongelma. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja heidän viihtymiseensä kirjastossa heidän omilla ehdoillaan niin, että kaikki muutkin viihtyvät. Jos kirjasto mielletään paikaksi, jossa vain luetaan kirjoja ja jossa pitää olla hiiskumattoman hiljaista, eivät luonnostaan äänekkäät teinit sovi sinne. Hankkeessa kirjastoon suunnitellaan nuorille tapahtumia ja harrastustoimintaa, kuten erilaisia peli-iltoja. Suunnitelmissa on myös nuorten oman nurkan rakentaminen Sammonlahden kirjastoon. Samalla kehitetään kirjastoa kaikkien yhteiseksi olohuoneeksi, Jonna Huttunen selvittää. Hän pitää erityisen tärkeänä, että toimitaan yhdessä nuorten kanssa ja kysytään heiltä. Nuoret ovatkin koonneet ajatuksiaan ja toiveitaan isoille kartongeille, jotka ovat olleet esillä kirjaston seinällä. Nuoret ovat olleet hyvin innostuneita, kun heidän mielipidettään on kysytty. Tavoitteena tuttuutta ja läheisyyttä Tosi siistii -hanke aloitettiin syksyllä 2013 Sammon lahden kirjastossa opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Uudenmaan ELY-keskukselta saadun tuen varassa. Hanke voi jatkua vuoteen 2015 saakka. Nuorille suunnatun harrastustoiminnan lisäksi on heitelty ajatuksia nuorten ottamisesta ohjaajiksi. He voisivat neuvoa iäkkäitä ihmisiä esimerkiksi tietokoneen käytössä tai ohjata piirustuspajaa tai lukea satuja lapsille. Hankkeen varat mahdollistaisivat nuorille ohjaajille maksettavan taskurahan, jolloin tekemisen ja osaamisen ilon lisäksi saisi pientä korvaustakin. Jonna Huttusen mielestä tällainen toiminta loisi tuttuuden ja läheisyyden tunnetta eri sukupolvien ja yleensäkin alueen ihmisten välille. Kun ollaan tuttuja, ei synny niin paljon ongelmia. Vaikka tämä hanke koskettaa tällä hetkellä lähinnä Sammonlahtea, samat ajatukset toimivat joka paikassa, ja hanketta on tarkoitus laajentaa muuallekin Lappeenrantaan, hän sanoo. Uskon, että hankkeen päättyessä on syntynyt toimivia malleja kirjaston ja nuorten kohtaamiseksi. Lappeenrannan lukiot ovat ensimmäisten joukossa kehittämässä perinteisen lukiokoulutuksen rinnalle ilmiöpohjaista opiskelua. Siinä yhdistellään eri oppiaineita ja kannustetaan tutkimaan asioita monesta näkökulmasta. Ilmiöpohjainen opiskelu vastaa ylioppilastutkinnon tuleviin muutoksiin: Jatkossa kokeissa mitataan nykyistä enemmän laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja yleissivistystä. Kun tutkinto muuttuu sähköiseksi, punnitaan, pystyykö kokelas löytämään tietoa tehokkaasti. Lappeenrannassa uusi metodi otetaan käyttöön osassa oppiaineita ja perinteisten opiskelumuotojen rinnalla todennäköisimmin ensi lukuvuoden alussa, mutta kokeiluja voidaan tehdä jo alkavalla kevätlukukaudellakin. Hanke siivittäjänä Tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä ja lisätä yhteisöllisyyden avulla hyvinvointia. Piristäjä järjestää kuljetuksen, avustaa tarvittaessa liikkumisessa ja on seurana tapahtumassakin, jos piristettävä niin toivoo. Hän tuntee paikkakunnan kulttuuri- ja tapahtumatarjonnan ja osaa esitellä niitä piristettävälle ja siten aktivoi häntä mukaan. Onhan yhdessä aina helpompi lähteä kuin yksin. Lappeenrannan lukioiden ilmiöpohjaisen opiskelun kehittämistä siivitetään hankkeella. Rahoitusta saadaan aluehallintovirastolta ja mallia on haettu Otavan opistolta, joka ensimmäisenä Suomessa aloitti ilmiöpohjaisen opiskelun etälukiossaan. Lappeenrannassa pioneereiksi on ilmoittautunut kymmenkunta opettajaa. Parhaillaan hiotaan omaa ilmiöpohjaisen opiskelun mallia. Joutsenon lukion rehtori Tiina Laitimo toimii joukon veturina. Samalla eri oppiaineiden väliset raja-aidat madaltuvat. Opettajillekin on luvassa koulutusta, esimerkiksi tiedon hankinnasta, Tiina Laitimo hymyilee. Ilmiöpohjaisessa opiskelussa opettajalla on ohjaajan rooli. Hän varmistaa myös, että tutkittava ilmiö sopii lukion opetussuunnitelmiin, valmentaa ylioppilastutkintoa varten, opiskelija etenee työssään ja pysyy aikataulussaan. Oman elämän suunnittelussakin tarvitaan kykyä nähdä pitkälle. Ohjaus ja edessä oleva ylioppilastutkinto eivät saa kuitenkaan kahlita liiaksi, vaan opiskelijan omille näkemyksille ja mielenkiinnon kohteille on jäätävä reilusti tilaa. Kun lukiolainen ryhtyy tutkimaan ilmiötä, hän voi yhdistää siihen kaksi tai kolmekin kurssia. Kielten tuntejakin voi käyttää ilmiöpohjaiseen opintojaksoon; tutkimustulokset voi kirjoittaa vaikka englanniksi. Lisäksi yhteisen verkkoalustan ansiosta opiskelijoilla on ennennäkemättömät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä keskenään. Ilmiöpohjainen opiskelu lähenee korkeakouluopiskelua ja metodi valmentaa ottamaan kokonaisvaltaisesti vastuuta Piristettävä huolehtii itse pääsymaksuista, mutta Lappeenrannan kaupungin kulttuuritoimi myöntää piristäjille avustajan alennukset, joihinkin paikkoihin jopa ilmaisen sisäänpääsyn. Piristäjä valitsee, minkä tyyppisiin tilaisuuksiin haluaa mennä ja hänelle ohjataan samanlaisiin tapahtumiin halukas piristettävä avustettavaksi. omasta etenemisestään. Vaikka tutkimustyöhön lohkaistaan osa lähiopetustunneista, työhön kuluu myös omaa aikaa, Laitimo ennakoi. Hän vertaa omia lukio-opintojaan nykyisiin. Tämän päivän lukiolaiset voivat opiskella enemmän itseään kiinnostavia asioita kuin oman aikani lukiolaiset. Ilmiöpohjainen opiskelu lisää tätä valinnanvapautta. Mikä on tutkimisen arvoinen ilmiö? Täällä Etelä-Karjalassa ilmiöksi sopii esimerkiksi raja; tutkimisen voi laajentaa valtioiden välisestä rajasta johonkin abstraktimpaan. Toinen paikallinen ilmiö, johon pystyy yhdistämään useita oppiaineita, on paperi. Ilmiön mielekkyyttä lisää sen ajankohtaisuus, Tiima Laitimo valottaa. Hän uskoo, että ilmiöpohjaisesta opiskelusta saa eväitä paitsi tuleviin opintoihin myös ympäröivän maailman muutoksiin ja arkielämän pulmiin. Oman elämän suunnittelussakin tarvitaan kykyä nähdä pitkälle, koska jokainen valinta vaikuttaa tulevaisuuteemme. Piristäjän seurassa tapahtumiin ja kulttuuririentoihin Suomen Punaisen Ristin kouluttamat vapaaehtoiset piristäjät avustavat ja kuljettavat halukkaita vanhuksia tai muita kulkemiseen apua tarvitsevia erilaisiin tapahtumiin, kerhoon, kirjastoon, museoihin, teatteriin, konserttiin tai vaikkapa urheilutapahtumaan tai kirkkoon. Vapaaehtoinen piristäjä on mukana omien voimavarojensa mukaan, mutta aina Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti ja tunnus näkyvillä tunnistamisen helpottamiseksi. Koordinoinnista vastaa Punainen Risti. Lukioiden esittelyillat Kimpisen lukio to klo 18 Lappeenrannan Lyseon lukio ke klo 18 Etelä-Karjalan IB-lukio ke klo 18 (Lyseon lukion tiloissa) Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun lukio (ISK): ke klo 18 (Lyseon lukion tiloissa) Lappeenrannan steinerkoulun lukio to klo 18 Lukioiden esittelyillat pidetään lukioiden omissa tiloissa. Tervetuloa! Lisätietoja osoitteesta: opinto-ohjaus Piristäjäksi tai piristettäväksi? Jos haluat Piristäjäksi tai piristettäväksi, ota yhteyttä Suomen Punaisen Ristin Lappeenrannan osastoon! ma, ti, to ja pe klo ke klo puh Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2014 7

5 kaupunki tiedottaa Lappeenrannan kirjasto kuuluu nyt kaavoituskatsaus Heili-kimppaan Oman vinkkisi voit esitellä 28. helmikuuta 2014 mennessä Showroomin kilpailu sivustoilla Voittaja ratkaistaan idean tykkäysten sekä palkintoraadin arvion perusteella. Ideoista kuusi parasta palkitaan maaliskuussa Voittaja saa kuuden kuukauden ilmaisen bussilipun. Muut palkinnot ovat Holiday Club Saimaan kylpylälahjakortteja. Ekoteko sanalla tarkoitetaan ekologista, maailmaa säästävää, energian kulutusta vähentävää, päästöjä tai jätteiden määrää pienentävää tai muuten vaan säästöä tuottavaa toimintaa. Kaupunginvaltuuston tekemän kaupungin talouden tasapainottamista vuosina koskevan periaatepäätöksen johdosta kaupungin avustusmäärärahat ovat pienentyneet merkittävästi ja eräitä avustuksia ei ole ollenkaan vuonna Opintostipendit Lappeenrannan kaupungin ja Lempi Tammilehdon rahaston opintostipendit eivät ole haettavina vuonna Nuorisotoimen avustukset Nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista tammikuun 2014 kokouksessaan. Ohjeet ja lomakkeet päivitetään Lappeenrannan kaupungin kotisivuille helmikuun aikana. Avustusten jakosäännöt ja lomakkeet löytyvät osoitteesta > Nuoriso Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä > Nuoriso. Lisätietoja nuoriso- ja liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 2. krs, nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkönen, puh Konsernihallinnon myöntämät avustukset Kaupunginhallitus, hallinto- ja henkilöstöjaosto ja avustustoimikunta myöntävät harkinnanvaraisia vuosiavustuksia hakijoille, joiden toimintaa ei selkeästi voida sijoittaa jonkun kaupungin toimialan alaisuuteen sekä erityisavustuksia esimerkiksi kertaluonteisiin tapahtumiin tai hankintoihin. Vuonna 2014 avustusmäärärahojen yhteismäärä on noin 40 % viime vuotta pienempi. Lappeenrannan kaupungin strategiassa 2028 on asetettu tavoitteeksi, että alueemme tunnetaan globaalina energia- ja ympäristötekniikan osaajana. Ideoimalla oman ekoteon, olet nostamassa kotiseutuamme maailmankartalle. Vinkkien keruu toteutetaan osana Green Energy Showroom -projektia. Green Energy Showroom on Etelä-Karjalan alueella toimiva verkosto, johon kuuluu energiaan ja kestävään kehitykseen liittyviä toimijoita. Sen tavoitteena on nostaa esille osaamista, kannustaa asukkaita pohtimaan vihreitä arvoja sekä luoda maakuntaamme lisää liiketoimintaa. Osallistu rohkeasti! Kaupungin avustukset 2014 Ideoi arjen ekoteko, osallistu kilpailuun ja voita ilmaiset bussimatkat puoleksi vuodeksi! Lappeenrannan kaupunki kerää yhdessä Green Energy Showroom -verkoston kanssa ideoita arjen ekoteoiksi. Idea voi olla pieni tai suuri, se voi säästää rahaa, luontoa tai voimavaroja. Vaihtoehdot ovat rajattomat! Lappeenrannan kaupungin vihreitä tekoja: Green Marina, Kivisalmen pumppaamo, Pien-Saimaan suojelu, energiatehokas katuvalaistus, Kaukaan Voiman bioenergia, kaasu- ja sähköautot käytössä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa, hybridibussi tulevaisuudessa kaupungin joukkoliikenteessä, Green Energy Showroom sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston panos: 40 % Suomen energiatutkimuk sesta tehdään Lappeenrannassa. Vuosiavustushakemus on toimitettava mennessä ja tapahtuma-avustushakemus kolme kuukautta ennen tapahtumaa. Hakemus liitteineen toimitetaan osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11 (Villimiehenkatu 1), Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä > yleiset lomakkeet. Lisätietoja antaa kansliasihteeri Marja Anttila, puh Avustukset sosiaali- ja terveydenhuoltotyötä Lappeenrannan kaupungin alueella tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen Sosiaali- ja terveystoimikunta päättää harkinnanvaraisten järjestöavustusten myöntämisestä helmikuussa Vuoden 2014 määräraha on noin 28 % viime vuotta pienempi. Avustusten leikkaukset kohdistetaan pääasiassa ns. normaaleihin järjestöavustuksiin. Avustuksia myönnetään merkittävään työllisyyttä tukevaan ja/tai syrjäytymistä ehkäisevään ja mielenterveyttä tukevaan toimintaan hakijoille, joiden toiminta Lappeenrannan kaupungin alueella tukee kaupungin strategiaa ja täydentää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) palveluja. Järjestöavustushakemus liitteineen toimitetaan mennessä osoitteeseen: Asiakaspalvelukeskus Winkki, PL 11 (Villimiehenkatu 1), Lappeenranta. Avustusohjeita ja -lomakkeita, ks. tämän ilmoituksen lopusta sekä > yleiset lomakkeet. Lisätietoja antavat hyvinvointisuunnittelija Kaikkien asiakkaiden kirjastokortit vaihdetaan uusiin Heili-kortteihin. Varaa ensimmäiselle kirjastokäynnille mukaan henkilöllisyystodistus tietojen tarkistamista varten. Uudella kortilla voi lainata ja varata aineistoa kaikista kimpan kirjastoista. Aineiston saa palauttaa mihin tahansa kimpan kirjastoon. Kirjastojen välillä on säännölliset kuljetukset. Kirjastoilla on yhteinen tietokanta, josta löytää kaikkien kimpan kirjastojen aineistot yhdellä haulla. Verkkokirjasto on osoitteessa Kirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja maksut. Maksuihin on tullut pieniä muutoksia. Heili-kimpassa on mukana yli kaksikymmentä kirjastoa ja kahdeksan kuntaa: Imatra, Lappeenranta, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Sanna Natunen, puh ja toimistosihteeri Päivi Meuronen, puh Kulttuuriavustukset ja kulttuurin tukeminen Lappeenrannan yleinen kulttuuritoimi myöntää avustusta ja tukea kulttuuritoiminnan edistämiseksi ja taiteellisen työn tukemiseksi. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä voivat hakea ennakkoon lappeenrantalaiset yhteisöt ja ryhmät sekä yksityiset henkilöt. Avustettavilta hankkeilta edellytetään omarahoitusosuutta. Avustusta myönnetään vain kulttuuri-, taide- ja perinnetoimintaan. Huom! Hakuaika mennessä. Hakemukset on tehtävä kirjallisesti yleisen kulttuuritoimen lomakkeille ja ne on jätettävä mennessä osoitteeseen: Lappeenrannan kaupunki/yleinen kulttuuritoimi, Snellmaninkatu 2, Lappeenranta. Avustusohjeita, lomakkeita ja hakuajat: > Palvelut > Kulttuuri > Kulttuurin tukeminen > Avustukset. Lisätietoja: yleinen kulttuuritoimi, puh ja Avustusohjeita ja -lomakkeita Nuorisotoimen avustuksiin nuorisotoimesta Pormestarinkatu 10 B, 2. krs Kulttuuriavustuksiin yleisestä kulttuuritoimesta Snellmaninkatu 2 Muihin avustuksiin Lappeenrannan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkistä (1.krs). Kaikkia lomakkeita ja ohjeita saatavilla myös: Joutseno-talon asiakaspalvelusta, Kesolantie 1. Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkosella on vajaan puolen kilometrin työmatka kotoaan Leiristä Lappeenrannan kaupungintalolle. Useimmiten se taittuu jalkaisin. Varsinkin Keskuspuisto saa minut hymyilemään. Kävelen muutenkin mielelläni ristiin rastiin keskikaupungilla. Jos on kiire, lähden pyörällä. Kaavoittaja varautuu kaupan vilkastumiseen ja väestökasvuun Kun Marjo Saukkonen vuoden 2012 lopulla aloitti työnsä Lappeenrannan kaupungin yleiskaava-arkkitehtinä, hänen tehtäväkseen siirtyi muun muassa keskustaajaman osayleiskaavatöiden koordinointi. Nähtävillä kaavaluonnokset ovat tammi helmikuussa 2014, jolloin asukkaat voivat esittää niistä mielipiteitään. Kaava alkaa Ruoholammelta, pyyhkäisee Sammonlahden ja yliopiston kampuksen yli Lavolaan, Uus-Lavolaan ja lentokentälle, keskikaupungin poikki Lauritsalaan, sieltä Saimaan kanavan yli Mälkiälle, Ilottulaan, Utrasaareen, Lamposaareen ja Mustolaan. Pohjoissuunnassa mukana ovat myös Tyysterniemi ja Voisalmi. Keskustaajaman osayleiskaavaan liittyy luonnoksena nähtävillä ollut eteläisen alueen osayleiskaava, johon sisältyy muun muassa Myllymäen alue. Lappeenrannassa on nyt hillitön muutosvauhti käynnissä ja vie aikansa ennen kuin palaset asettuvat kohdilleen. Vanhat suositusluontoiset osayleiskaavat junnasivat auttamattomasti jäljessä, kun kaupallisille palveluille, uusille asuinalueille, täydennysrakentamiselle ja palveluille etsittiin tilaa, Saukkonen kertoo. Kaupalle neliöitä, työntekijöille asuntoja Kaavoittajan katse yltää pitkälle, aina vuoteen 2030 asti tai vieläkin pidemmälle. Kaavoitusta koordinoidessani liikun ajassa, jolloin itse olen ikäihminen ja jopa niinkin kaukana tulevaisuudessa, kun oma sukupolveni on jo väistynyt. Väestöennusteet antavat osviittaa, mutta niissäkin arviot vaihtelevat. Kaavoittajan on otettava huomioon, että väestö voi kasvaa ennusteitakin ripeämmin, väestösuunnittelutyössä mukana ollut Marjo Saukkonen kuvailee. Kaupallisille palveluille Lappeenrannassa tarvitaan reilut uutta kerrosneliötä vuoteen 2025 mennessä, mikäli ennusteet venäläisten ostosmatkailijoiden määrän lisääntymisestä toteutuvat. Tämä tietää uusia työpaikkoja ja uusia asukkaita, joille puolestaan tarvitaan uusia asuntoja. Arvioiden mukaan tänä ja ensi vuonna väestö kasvaisi 250 asukkaalla vuodessa, mutta IKEAn ja Ikanon avautuminen kiihdyttäisi kasvua 450:een pariksi vuodeksi. Sen jälkeen vauhti tasaantuisi 350 asukkaan vuosittaiseen väestökasvuun. Joidenkin mielestä ennusteet liioittelevat, mutta optimistisimmissa visioissa kasvu voi kiihtyä jopa yli 500 uuden asukkaan vuosivauhtiin. Lappeenrannan väestönkasvuun vaikuttaa moni asia, kuten venäläisten ostosmatkailun kehittyminen, kuinka raja saadaan vetämään, Nuijamaantien parantaminen sekä rajan takana Viipuriin ja Pietariin johtavien teiden kunto ja myös lentokentän tulevaisuus. Pääosa kaupan lisäneliöistä sijoittuu keskustan, Reijola-Harapaisen ja Myllymäen alueelle. Myös Joutsenon keskustaajama ja Korvenkylä sekä aluekeskukset, Sammonlahti ja Lauritsala, saavat osansa. Lisäksi uusia kaupan neliöitä tulee Mälkiän, Selkäharjun, Lavolan ja Pajarilan eritasoliittymiin sekä Nuijamaantien varteen Mustolaan ja raja-aseman pohjoispuolelle. Vainikkalan rautatieasemalle kansainväliselle rajanylityspaikalle tarvitaan uusi matkustajaterminaali ja palveluja, Marjo Saukkonen huomauttaa. Asutusta nykyisen kunnallistekniikan ja katujen ulottuville Uusia asuinalueita ja täydennysrakentamista kaavaillaan nykyisen kunnallistekniikan ja jo olemassa olevien katujen ulottuville. Viitoittajina ovat Lappeenranta 2028 strategian tavoitteet: kestävä kehitys ilmastotavoitteineen sekä tiivistyvä ja eheytyvä kaupunkirakenne. Niihin peilaten kunnallistekniikkaa ja katuverkkoa ei ole mielekästä levittää aina vain laajemmalle. Lappeenrannassa on nyt hillitön muutosvauhti käynnissä ja vie aikansa ennen kuin palaset asettuvat kohdilleen. Marjo Saukkonen huomauttaa, että esimerkiksi Lappeenrannan vanhoilla omakotialueilla on tiivistämisen varaa, samoin keskikaupungilla. Itse asiassa Lappeenrannassa on väljää. Esimerkiksi omakotitalojen isoja tontteja kannattaisi pilkkoa. Kaava antaa mahdollisuuden lohkaista pihasta tilaa toisellekin talolle, jos omistaja vaikka haluaisi lapsensa perheen asumaan yhteiseen pihapiiriin, Saukkonen selvittää. Keskikaupungille uusia asuntoja voitaisiin rakentaa kerrostaloja korottamalla ja muuttamalla ullakkotiloja asunnoiksi. Keskustaajaman osayleiskaavatöiden yhteydessä Marjo Saukkonen on tutkinut myös kaupungin viheralueita. Lappeenrannassa on upeita ja hyvin hoidettuja puistoja. Työmatkani kulkee ihanan Keskuspuiston poikki. Soisin kuitenkin, että viheralueet nivoutuisivat nykyistä paremmin toisiinsa. Näin saataisiin luotua viheralueverkosto, johon virkistysreitit sijoittuisivat ja joka toimisi myös eliöiden ja eläinten kulkuyhteytenä. Tämä auttaisi osaltaan kaupunkiluontoamme säilymään monimuotoisena. Prisman alue ja Myllymäki tiiviimmin keskikaupungin yhteyteen Lappeenrannan keskustassa on helpointa liikkua jalkaisin, mutta Marjo Saukkonen tietää, että jo Prismalle ja Myllymäkeen lähdetään autolla. Prismalle pitäisi päästä keskikaupungilta niin sujuvasti, että ihmiset mieltäisivät sen vain lyhyehkön kävelymatkan päähän. Eikä Myllymäkeenkään ole pyörällä pitkä matka. Kyse ei olekaan välimatkojen pituudesta vaan mielikuvista. Vasta, kun alueet itse sekä niiden ja ydinkeskustan välit muuttuvat kaupunkimaisemmiksi, ne mielletään osaksi keskustaa. Onhan meillä rautatieasema ja lentokenttäkin ikään kuin keskustassa, mutta silti ne ovat oudosti irrallaan, Saukkonen kuvailee. Asukkaat vaikuttamaan Marjo Saukkonen arvostaa asukkaiden hiljaista tietoa. Ruohonjuuritason tietoa ei löydy kuin asukkailta itseltään. Kaavoittajan kannalta olisi parasta, että se välittyisi suunnittelupöydille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukastilaisuuksien lisäksi esimerkiksi erilaiset osallistavat työpajat ja yhteiset maastokävelyt ovat tärkeitä, Saukkonen pohtii. Kaavoittaja etsii valttikortteja olemassa oleville asuinalueille ja koettaa varmistaa, että kaikki säilyisivät elinvoimaisina ja viihtyisinä. Yhteistyössä paikallisten ihmisten kanssa erityispiirteet ja keskeiset arvot löytyvät parhaiten. Mauri Backman 8 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/2014 9

6 Maakuntakaava Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus menee ympäristöministeriön vahvistettavaksi vuoden 2014 aikana. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava koskee koko maakuntaa. Kaavan teemoina ovat kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihekaava korvaa aluevarausten osalta Etelä-Karjalan maakuntakaavan, joka on vahvistettu Lisätietoja: Suunnittelu ja kehittäminen Maankäytön suunnittelu Vaihekaava I Lappeenrannan kaupunki, kaavoituksen yhteystiedot Lappeenranta Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Kaavoitusohjelma Eriasteinen kaavoitus on keskeinen väline kaupunkirakenteen ja yhdyskunnan kehittämisessä. Kaavoitusohjelmassa sovitaan, mille alueille kohdistetaan kaavoitustoimenpiteitä lähivuosina. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan on vähintään kerran vuodessa laadittava katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoi- Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus 1. Läntisen alueen osayleiskaava Keskusta-alueen osayleiskaava Itäisen osa-alueen osayleiskaava Eteläisten alueiden osayleiskaava 2030: 4a. länsiosan oyk 4b. keskiosan oyk 4c. itäosan oyk 5. Korvenkylän taajaman osayleiskaava Nuijamaantien osayleiskaava Lpr:n pienvesistöjen rantaosayleiskaavoitus na vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Teknisen toimen kaavoitusosasto laati ehdotuksen Lappeenrannan kaupungin kaavoitusohjelmaksi vuosille Linnoituksen alue 25. Rutolan VPK:n alue 8. Tyysterniemen koulun alue 26. Kaksoisraiteen asemakaavamuutokset (ei kartalla) 9. Pallon päiväkodin alue 27. Caprin alue Tiuruniemessä 10. Neulasepänkatu Rauhan kortteli Kuusimäen alakoulu 29. Vaasan Oy Annukka Joutsenossa 12. Keskussairaala-alue 30. Joutsenon kunnantalojen alue 13. Alakylän koulun tontti 31. Välitie kerrostalot 14. Juvakankulma 32. Asevelikylän asuntoalueen laajennus 15. Keskusta-alueen kerrostalokorotukset 1. Koulukatu 30, 34 ja Ainonkatu Yhdyskatu Ahosenmäki Ukonmäki 1. City -korttelin asemakaavat 19. Airikanpuisto 4. Kauppatorin ja ympäristökortteleiden kehittäminen 1. Lappeenrannan Energian tontti 5. Simolantien varren alue Kaislaranta 18. Mertaniemi 20. Korvasienenkatu 21. Lauritsalan kirkon kortteli 22. Luukkaantorin asuinkortteli Postiosoite: PL 38, Lappeenranta Puhelinvaihde: Kaupunginarkkitehti Erkki Jouhki puh Kaavasuunnittelija Tuula Vuorinen puh Osastosihteeri Marjo Luukkonen puh Kaavasuunnittelija vs saakka Annamari Kauhanen puh Kaavavalmistelija Raija Kivistö puh Kaavoitusarkkitehti Maarit Pimiä puh Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh Kaavasuunnittelija Anni Hiltunen puh Kaavavalmistelija Hanna-Maija Marttinen puh Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen puh Vapaa-aikatoimelta vapautuvat alueet (ei kartalla) 35. Koulutoimelta vapautuvat alueet (ei kartalla) Kursiivilla merkittyjen hankkeiden kaavoitusta ei ole vielä aloitettu. Useissa em. hankkeissa laaditaan kiinteistönomistajan ja kaupungin välinen kaavojen toteuttamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukainen maankäyttösopimus, josta kerrotaan kaavaprosessissa myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Tekninen toimi / Kaavoitus Kaupungintalo, 3. kerros Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen puh Kaavoituskatsaus lisäaineistoineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla Palvelut Kaavoitus Ajankohtaista kaavoituksesta. 24. Laihianranta 16. Huhtiniemen urheilualue 3. Valtakadunkulma Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman U-koulun tontti lähialueineen Asemakaavat ja asemakaavan muutokset (kohteet esitetty kartalla) 2. Pormestarinkortteli Paasikivenpuisto kaavoituskatsaus Raimo Suomela Kaavoituskatsaus Joutsenon keskustaajama Tiuruniemi Rauha (Joutseno) Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Kaavoitusohjelma Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 23. Pontuksen koulu ja päiväkoti Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

7 Kaavoituskatsaus Sujuvat kulkuyhteydet siivittävät IKEAn ja Ikanon kauppakeskuksen vetovoimaa Vaikka suuri osa asiakkaista käykin tulevassa IKEAn ja Ikanon kauppakeskuksessa Mustolassa omalla autollaan, ostoksille pääsee sujuvasti myös bussilla ja pyörällä. Lappeenrannan kaupungin kaavoitusarkkitehti Maarit Pimiä aloitti kollegansa Marjo Saukkosen tavoin Lappeenrannan kaavoitusosastolla vuoden 2012 lopulla. Ensitöikseen hän ryhtyi valmistelemaan muun muassa Mustolan Reissumiehenkadun asemakaavaa, jossa keskeisintä on IKEAn ja Ikanon kauppakeskuksen aluevaraus. Asemakaava on juuri saanut lainvoiman joulukuussa. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty tavallista enemmän. Paljon on ollut neuvoteltavaa ja pyöriteltävää, mutta kaikki viranomaisista asukkaisiin ovat suhtautuneet uuden kauppakeskuksen tuloon positiivisesti, Pimiä kertoo. Nähtäväksi jää, nouseeko kauppakeskuksen läheisyyteen esimerkiksi huoltoasema, pikkuhotelli ja pikaruokapaikka. Kauppakeskusalueen maanrakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa: kaksikerroksinen IKEA ja todennäköisesti yksikerroksinen Ikano nousevat kallioperustalle, kun taas pysäköintipaikat rakennetaan pehmeälle maaperälle, tiivistämistä edellyttäville alueille. Koko kaava kattaa 38 hehtaaria, josta kauppakeskusten tontti vie 21 hehtaaria. IKEAn odotetaan avaavan ovensa joulun alla 2015 ja Ikanon kevättalvella Valtatie 13 Valtatie 6 Bussikyydillä ja pyörällä Mustolan eritasoliittymä Ikano Maarit Pimiän mukaan kaikki viranomaisista asukkaisiin ovat suhtautuneet kauppakeskuksen tuloon positiivisesti. Maarit Pimiän mukaan elokuussa 2013 järjestetyssä asukastilaisuudessa varsinkin kaup pakeskukselle johtava bussiliikenne ja kevyen liikenteen kulkuyhteydet kiinnostivat lappeenrantalaisia. Kun kaupat avautuvat, ostoksille pääsee nykyisin Hakaliin kulkevalla bussi kakkosella, jonka reittiä jatketaan IKEAn pääsisäänkäynnille asti ja todennäköisesti vuorojakin lisätään. Pyörällä alueelle pääsee sujuvasti Läntisen Kanavatien varrelle rakennettavaa kevyenliikenteen raittia sekä valtatie kolmentoista kevyen liikenteen raittia pitkin, Pimiä kertoo. Useat kevyen liikenteen väylistä, kuten Lauritsalasta Mustolaan johtava raitti, ovat jo valmiina. Mikäli haluaa pyöräillä ostoksille Saimaan kanavan rantamilla kulkevaa maisemareittiä pitkin, matkantekoa helpottaa Pienpällinkadun varrelle rakennettava kevyen liikenteen väylä. Vuoden 2014 aikana toteutettava kolmikaistainen Läntinen Kanavatie kulkee kauppakeskuksen ja Saimaan kanavan rantametsikön välissä. Se yhdistää alueen Mustolan eritasoliittymän kautta valtatie kolmeentoista. Vuoden 2014 aikana aloitetaan Mustolan kiertoliittymän toisen vaiheen rakentaminen valtatielle 13. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös Pajarilan väylän jatkaminen ABC:lle asti. Maarit Pimiän mukaan liikennejärjestelyt ovat ainakin pääosin valmiina, kun IKEA avautuu. Pysäköintialueilla on tilaa alustavien suunnitelmien mukaan autolle. Kauppakeskuksen liepeille on varattu tilaa myös muille palveluille. Todennäköisesti kauppakeskuksen yhteyteen rakennetaan suuri ruokakauppa. Nähtäväksi jää, nouseeko sen läheisyyteen esimerkiksi huoltoasema, pikkuhotelli ja pikaruokapaikka. Saimaan kanavan läheisyydessä Läntinen kanavatie Saimaan kanava kulkee tulevan kauppakeskuksen koillispuolella, Mustolan rantametsän takana. Kanavalta katsottuna liikerakennuksia ei juuri näe, koska rantametsä on välissä näköesteenä. Kanava rantametsineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja luontoarvoiltaan omaperäinen. Siellä sijaitsee myös Salpalinjan rakenteita. Kauppakeskusalueella sijaitseva vanha muuntamorakennus on suojeltu kaavassa. Lappeenrannan kaupunki on esittänyt toiveen, että lähistön monipuolista historiaa tuotaisiin esille kauppakeskukseen liittyvässä nimistössä. Maarit Pimiä arvelee, että metsä säilytetään lähes koskemattomana. Siellä asustaa muun muassa liito-oravia. Metsän kätköissä on myös lehtokasvillisuutta ja jalopuumetsikkö. Lisäksi linnusto on lajimäärältään runsas. Luvassa on varmasti kiinnostava ja sijainniltaan hyvin mielenkiintoinen alue. Sujuvat kulkuyhteydet siivittävät sen vetovoimaa, Pimiä lupaa. Saimaan kanava Mauri Backman Parviainen Arkkitehdit Hannu ja Pirjo Kuuluvainen ottivat jätevesimääräykset tosissaan Hannu Kuuluvainen asuu isiensä mailla Vainikkalan Hiivaniemessä. Venäjän rajalle on matkaa vain 400 metriä. Hän osoittaa pellon takana siintävää metsää. Päätilamme rakennuksineen jäi tuonne entiseen Vahvialan pitäjään. Suomen puolelle säästyi kuitenkin pieni kulmaus kantatilaa, jonka ympäriltä isä hankki sodan jälkeen lisämaita. Uusi talokin rakennettiin, Kuuluvainen kertoo. Hannu Kuuluvaisesta ei isoisänsä ja isänsä tavoin tullut päätoimista maanviljelijää. Jo 19-vuotiaana hän meni Vainikkalan asemalle töihin. Kolmannen polven tilallinen ei kuitenkaan luopunut juurevasta maahenkisyydestään. Nyt eläkkeelle jäätyään Kuuluvainen laittautuu joka päivä pihalle tai metsään tekemään omia projektejaan. Jyrkänvuoren laella on parastaikaa metsätyömaa ja vuoren juurella vaja täynnä halkomotteja ostajia odottamassa. Kesäisin pelloilla lainehtii myös viljaa harrastusluonteisesti. Lemiltä kotoisin oleva Pirjo tuli emännäksi taloon 1980-luvulla. Tansseissahan myö Hannun kanssa tavattiin. Äitini vähän kauhisteli, kun asetuin tänne rajan pintaan, Pirjo nauraa. Vaikka käyn Lappeenrannan keskustassa töissä, emme halua muuttaa kaupunkiin. Luonto antaa paljon ja maaseudulla on omanlaisensa vapaus. Pihapiirissä touhuaminen ja kasvimaan hoito pitävät pirteänä. Uusi koti vanhan talon kylkeen Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajilla on enää kaksi kesää aikaa kunnostaa jätevesijärjestelmänsä asetuksen mukaiseksi. Määräaika umpeutuu 15. maaliskuuta Ympäristönsuojelulain nojalla annettu jätevesiasetus koskee kaikkia kiinteistöjä, jotka sijaitsevat kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston ulkopuolella. Puhdistusvaatimukset eivät koske rakennuksia, joissa on kantovesi. Asetuksen velvoitteesta on vapautettu 68 vuotta täyttäneet, kiinteistöllä asuvat omistajat ja haltijat, mutta heidänkin jätevesijärjestelmänsä on oltava toimintakuntoinen eikä siitä saa aiheutua ympäristöhaittaa. Hannun isä rakensi 1960-luvulla taloonsa vesijohdon ja viemärin, josta jätevesi virtasi putkia myöten ojaan. Myöhemmin saatiin myös vesivessa, jolloin putkistoon liitettiin kaksiosainen saostuskaivo. Kun sodan jälkeen pula-ajan tarvikkeista rakennetun talon perustukset alkoivat pettää, Hannu ja Pirjo rakensivat vanhan talon kylkeen nykyisen kotinsa. Se valmistui vuonna Silloin pariskunnan lapsetkin olivat jo reippaita koululaisia. Jätevesijärjestelmä uusiksi Vaikka Hannu ja Pirjo Kuuluvaisen koti Jyrkänvuoren katveessa, peltojen laidalla, vaikuttaa edelleenkin uudenkarhealta, alkuperäinen jätevesijärjestelmä ei vastannut nykyisiä säädöksiä luvulla riitti, että yhdistimme jätevesijärjestelmän vanhan talon putkistoon ja rakensimme kolmannen saostuskaivon entisten rinnalle. Niistä vedet kulkeutuivat ojaan, Kuuluvaiset kertovat. Vuonna 2007 ympäristötoimelta tuli lausunto, jossa edellytettiin saostuskaivojen lisäksi jätevesien maaperäkäsittelyä. Tosissaanhan se oli otettava. Itse asiassa vanha systeemi haittasi meitä itseämmekin, koska lounaisetelätuuli pölläytteli viemärin hajua ilmoille. Myös kantovesikiinteistöillä sekä 68 vuotta täyttäneiden omistamilla tai hallitsemilla kiinteistöillä on oltava selvitys rakennuksensa jätevesijärjestelmästä, joka on pyydettäessä toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle tarkastettavaksi. Suunnitelmat talvella, kesällä rakentamaan Ympäristötoimen edellyttämä maaperäkäsittely ei kuitenkaan soveltunut Kuuluvaisten pelloille. Hiesusavinen maa menee helposti tukkoon. Maaperäimeytys olisi ollut riski myös juomavedelle, koska pumppaamme vettä samalla pellolla sijaitsevasta kaivosta. Naapureiden kanssa yhteistä vesiosuuskuntaa ei voitu ajatellakaan, koska kylän talot ovat etäällä toisistaan. Pienpuhdistamo saostuskaivojen tilalle Asia ratkesi Hytissä järjestetyssä pienpuhdistamon asennusnäytöksessä. Pienpuhdistamon esittelijä sai Kuuluvaiset vakuuttumaan, että vastaava systeemi sopisi myös heille. Vanhat saostuskaivot on nyt peitetty hiekalla ja niiden vieressä toimii siisti, automaattinen puhdistamo. Asennukset Hannu Kuuluvainen teki itse ja naapurissa asuva putkimies avitti liittämään uuden järjestelmän vanhoihin putkiin. Naapurista löytyi alan ammattilainen sähköasennustöihinkin. Lisäksi hankkeelle tarvittiin valvoja. koti jyrkänvuorentiellä Helppohoitoista ja edullistakin Kuuluvaiset pitävät pienpuhdistamoa helppohoitoisena, puhdistustulosta erinomaisena ja käyttökustannuksia edullisina. Puhdistusmekanismi on automaattinen, joten ainoa vaiva on kemikaalien lisääminen kerran vuodessa. Prosessin viemä sähkö ja kemikaalit maksavat yh - teensä noin 100 euroa vuodessa. Investointikustannuksiksi kertyi pyöreästi 6000 euroa, jos omalle työlle ei lasketa hintaa. Kauppaneuvottelut olivat aika kovat. Saimme alennusta, koska olimme valmiita tekemään ostopäätöksen melko nopeasti. Meillä on oma kaivuri, joten emme tarvinneet vierasta apua maansiirtotöihin. Jos teettäisi työn ulkopuolisella, kustannukset luonnollisesti nousisivat, mutta toisaalta kotitalousvähennys helpottaa työkorvauksia. Kannattaa vertailla erilaisia vaihtoehtoja toisiinsa ja miettiä niiden soveltuvuutta omaan taloon ja ympäröivään maaperään. Suunnittelukin vie aikansa, samoin lupakäsittely ja urakoitsijan etsiminen, joten on vain ryhdyttävä ripeästi toimeen, Kuuluvaiset kannustavat. Kaksi kesää aikaa haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien kunnostamiseen Kuuluvaiset pitävät pienpuhdistamoa helppohoitoisena, puhdistustulosta erinomaisena ja käyttökustannuksia edullisina. Ympäristötarkastaja Eeva-Leena Neuvonen laskee, että Lappeenrannan haja-asutusalueilla sijaitsee noin 4400 asuinkiinteistöä ja 3000 lomakiinteistöä. Selvityksiä oman kiinteistön jätevesijärjestelmästä on toimitettu ympäristötoimeen vajaat Osalle kiinteistöjä on annettu ohjeet vanhan järjestelmän kunnostamiseksi. Lupia jätevesijärjestelmien kunnostamiseen on haettu verkalleen. Valtaisa osa haja-asutusalueen kiinteistönomistajista on jättänyt asian hoitamatta. Neuvonen on huolestunut vitkastelusta ja kannustaa tarttumaan asiaan pikimmiten ennen kesää. Nyt talvella kannattaa hankkia pätevä suunnittelija, joka tutkii paikan päällä, mitä olisi viisasta tehdä. Kesällä pääsisi sitten rakentamaan. Jos kaikki jättävät asian hoitamisen viimetinkaan, suunnittelijat eivät pysty ottamaan vastaan kaikkia toimeksiantoja. Vaarana on myös, että ympäristötoimessa ja rakennusvalvonnassa suunnitelmien tarkastaminen ja rakennuslupien myöntäminen ruuhkautuvat. Myös tekijöistä ja tarvikkeista saattaa tulla pulaa. Lappeenrannan ympäristötoimesta saa päivitetyn listan pätevistä suunnittelijoista yhteystietoineen. Kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti viidestätuhannesta kymmeneentuhanteen euroon. Jos riittää, että vanhaa järjestelmää kunnostetaan, kustannukset ovat luonnollisesti alhaisemmat. Työn osuutta helpottaa verotuksen kotitalousvähennys. Voit kysyä lisätietoja Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta: Ympäristötarkastaja Eeva-Leena Neuvonen (pääsääntöisesti Lappeenrannan kiinteistöt) puh Ympäristötarkastaja Toni Pöntelin (pääsääntöisesti Taipalsaaren ja Lemin kiinteistöt) puh Ympäristötarkastaja Jarmo Karhula (pääsääntöisesti Savitaipaleen kiinteistöt) puh Kuvat: Kuuluvaisten nykyinen koti valmistui vuonna Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

8 PR-lähettiläät liikuntaneuvonta Vilma vie hyvää viestiä Lappeenrannasta muualle Suomeen ja maailmalle Liikuntaneuvonta auttaa kohti parempaa terveyttä ja elämänlaatua Lappeenrannan nuori pr-lähettiläs, 17-vuotias Vilma Ruotsalainen on kisamatkoillaan huomannut, että varsinkin Helsingin seudulla asuvilla on omituisia mielikuvia niin Lappeenrannasta kuin muistakin maakuntakaupungeista. Minulle on monesti hyväntahtoisesti huomautettu, että sinä taidat tulla landelta. Kun vastaan karjalan murteellani, kysyjä saattaa purskahtaa nauruun niin hassulta mie ja sie muualla päin Suomea kuulostavat, Vilma kertoo. Puhetyyliään hän ei kuitenkaan aio muuttaa. Olen ylpeä karjalaisuudestani. Kerron, että vaikka Lappeenrannalla ei olekaan suurkaupungin mittoja, meillä on silti palveluja enemmän kuin voisi arvata. Huomautan, että kannattaa tulla katsomaan, kuinka upeaa on asua kaupungissa, mutta silti lähellä luontoa. Ikätovereilleni mainitsen myös, että nuoret ja opiskelijat viihtyvät täällä loistavasti. Kesämäen englanninkielisillä luokilla koulua käyneen Vilman on ollut helppoa kuvailla eksoottista kotikaupunkiaan myös käymillään kansainvälisillä leireillä; Kreikassa, Espanjassa, Saksassa ja Venäjällä. Loma-asuntomessut kauden kohokohta Vilman pr-lähettiläskauden huippuhetkiä oli Lappeenrannan esitteleminen Rauhan loma-asuntomessuilla. Opiskelijoiden ja nuorten kaupunki Lappeenranta avaa tammikuussa uuden Nuorten pr-lähettiläiden haun. Pr-lähettiläiksi haetaan kansallisella tai mahdollisimman korkealla tasolla lajiaan edustavia tai muuten positiivisesti erottuvia, päihteettömiä, vuotiaita lappeenrantalaisnuoria. Kaupunki antaa kullekin valitulle lähettiläälle euron vuosittaisen stipendin kahden vuoden aikana. Uudet pr-lähettiläät valitaan jaksolle Hakuohjeet julkaistaan kaupungin verkkosivuilla haun avautuessa 22. tammikuuta. Hakemus tulee jättää 21. maaliskuuta mennessä. Rohkaistuin olemaan esillä ja kohtaamaan vieraita ihmisiä. Yhdessä muiden pr-lähettiläiden kanssa ei edes jännittänyt. 200 metrin selkäuinnin ja 400 metrin sekauinnin Suomen mestarina Vilma on tottunut valokuvauksiin ja haastatteluihin. Sain silti rutkasti itsevarmuutta pr-lähettiläskuvauksista, joista osa tehtiin veden alla. Aika jännittävää, kun valokuvaaja seisoi happilaitteineen alapuolellani altaan pohjassa. Yksi lempikuvistani on nyt tämän lehden kansikuvana. Markkinointikokemuksia Keväällä 2012 aloittaneiden viiden lappeenrantalaisnuoren kausi kaupungin pr-lähettiläinä päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Kaikki ensimmäisen kauden lähettiläät olivat urheilua ja liikuntaa harrastavia nuoria. Haku seuraavalle kaudelle alkaa tammikuussa. Vilman mielestä pesti sopii hyvin urheilijalle, mutta hän kannustaa myös eri taiteenaloja harrastavia nuoria tarttumaan tilaisuuteen. Markkinointiin liittyvät tehtävät tukevat hyvin ammatillisia opintojakin. Lappeenrannan kaupungin markkinointiviestintäpäällikkö Mirka Rahmanin mukaan tarkoituksena on, että pr-lähettiläät tekevät iloista ja värikästä yliopisto- ja matkailukaupunki Lappeenrantaa tunnetuksi oman harrastuksensa ohella. Rennon asiallisina nuorina he innostavat ikätovereitaan mukaan positiiviseen toimintaan ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin. Lappeenrannan ensimmäiset prlähettiläät jaksolla ovat break-tanssija Aleksi Esala, purjehtija Anttoni Hautamaa, aitajuoksija Aino Heikkilä, uimari Vilma Ruotsalainen ja taitoluistelija Olivia Tuuva. Itse opiskelen sisustusartesaaniksi Saimaan ammattiopisto Sampossa. Pr-lähettiläskaudella olen saanut kokemusta, josta on hyötyä esimerkiksi omien tuotteitteni esittelyssä ja myöhemmin markkinoinnissa. Olen ylpeä karjalaisuudestani. Kerron, että vaikka Lappeenrannalla ei olekaan suurkaupungin mittoja, meillä on silti palveluja enemmän kuin voisi arvata. Lappeenrannan Nuoret pr-lähettiläät jälleen haussa Työskentely pr-lähettiläiden kanssa on sujunut mutkattomasti, meillä on ollut mukavaa yhdessä. Edustuksia sovitellaan nuorten muun ohjelman lomaan, ja kaupungin viestinnän henkilökunta on valmis opastamaan tarvittaessa, Mirka Rahman kertoo. Hän kannustaa eri lajien ja alojen harrastajia hakemaan rohkeasti seuraavalle jaksolle. Pr-lähettiläät ovat esimerkiksi edustaneet Lappeenrantaa Rauhan Loma-asuntomessuilla, Beach Volleyn SM-kisoissa, Hynysenranta-mainoskampanjassa, kirjaston levyraa dissa, Kaamos puhalluksessa ynnä muissa Mikko Nikkinen Vilma rientää arkiaamuisin kuudeksi Lappeenrannan uimahallille treeneihin, sieltä kahdeksaksi kouluun ja koulun jälkeen iltatreeneihin, mutta silti pr-lähettilään velvollisuuksiin on riittänyt aikaa. Tehtäviä on soviteltu joustavasti kaikkien viiden lähettilään aikatauluihin. Töitä olisi oikeastaan voinut olla enemmänkin, Vilma arvioi. Kaupungilta saamansa kahdentuhannen euron stipendin hän on käyttänyt uintiharrastukseensa, esimerkiksi kisauikkareiden ostoon ja kansainvälisiin leireihin. Esikuvana nuoremmilleen Kisoissa ja uimahallilla treenatessaan Vilma Ruotsalainen on nuorempiensa suosiossa. Pikku-uimarit ovat innoissaan, jos mestari ehtii vähäksi aikaa opastamaan ja näyttämään mallia. Aiemmin Vilma opetti uimakouluissa ja hänellä on ollut myös omia valmennettavia. Innostus on molemminpuolista. Mielelläni vetäisin uimakouluja vieläkin, mutta tällä hetkellä en omilta treeneiltäni ennätä, Rion olympialaisiin tähtäävä Vilma kertoo. Itse hän aloitti uintiharrastuksen kuusivuotiaana. Hyviin tuloksiin yltäminen on edellyttänyt sitkeyttä, jatkuvaa ja säännöllistä harjoittelua, voitontahtoa ja ennen kaikkea motivaatiota, Vilma tiivistää. nuorisotapahtumissa. Lisäksi pr-lähettiläät ovat olleet mukana Lappeenrannassa nauhoitetuissa tv-ohjelmissa ja heitä on kuvattu kaupungin mainoksiin. Kaikkien kisaasuissa ja varusteissa on Lappeenrannan logo. Omassa blogissaan pr-lähettiläät kertovat kuulumisiaan: Hallinto Viestintä Johdon blogi Muut blogit. Lisätietoja: Mirka Rahman Kuvat: Liikkeelle Lappeenranta, kehottavat kaupungin liikuntaneuvonnan hanke ja sen vetäjä Sirpa Pöllänen. Nyt puolivälissä olevan hankkeen päätavoitteena on saada vähän liikkuvat kaupunkilaiset parantamaan liikkumisen avulla sekä terveyttään että elämänsä laatua. Liikuntaneuvonnan avulla pyrimme tavoittamaan niin kaupungin työntekijät kuin kaikki lappeenrantalaiset, jotka liikkuvat vähän tai yksipuolisesti. Hyväkuntoisia aktiiviliikkujia emme tällä hankkeella etsi, Sirpa Pöllänen kuvailee. Ilmaista neuvontaa ja matalan kynnyksen kursseja Liikuntaneuvontaan tullaan joko ottamalla itse yhteyttä ja varaamalla aika tai ohjatusti esimerkiksi fysioterapiayksikön, terveydenhoitajan tai lääkärin antamalla liikuntareseptillä. Hanke on järjestänyt useita Hyvän olon liikuntakursseja kaupungin henkilöstölle sekä kaikille avoimia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, kuten suosittuja zumba- ja aquazumba- sekä kahvakuulakursseja. Nyt keväällä 2014 meillä alkaa taas uusia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ja kursseja. Ilmoittautumisohjeet löytyvät tämän lehden liikuntasivuilta, Sirpa Pöllänen kertoo. Hyvänä esimerkkinä suosituista ryhmistä Sirpa Pöllänen mainitsee vielä XL-liikuntaryhmät, kuten hevi-vesijumpan, joihin ei pääse, jos painoindeksi on liian alhainen. Erilaisia liikuntamuotoja esitellään liikuntailloissa. Niissä kaupunkilaiset ovat päässeet tutustumaan esimerkiksi hiihtoon, syväallasjumppaan, golfiin, kuntonyrkkeilyyn ja kirkkovenesoutuun. Liikkeelle lähdetään asiakkaan tarpeista Asiakaslähtöisyys on hankkeessa olennaista, ja liikkeelle lähdetään asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden mukaan niin liikunnassa kuin ravit semuksessakin. Motivaatiota tuetaan kehon - koostumusmittauksella, jolla selviää esimerkiksi kehon rasvan ja lihasten määrä. Lisäksi käytetään askelmittareita mittaamaan asiakkaan arkiaktiivisuutta. Emme jätä asiakasta yksin vaan järjestämme uusintatapaamisen parin kuukauden päähän, joskus pikemminkin. Liikuntaneuvonnassa on mahdollisuus jopa vuoden kestävään seurantaan, Sirpa Pöllänen kertoo. Tämän hetken tärkeimmäksi tavoitteeksi Pöllänen listaa yhteistyön Eksoten kanssa. Liikuntaneuvontaa pyritään laajentamaan niin, että se palvelee henkilöstöä ja asiakkaita terveyskeskus kerrallaan. Olemme jo käyneet kerran Armilan terveysasemalla ja kaksi kertaa Sammonlahden terveysasemalla, ja meidät on otettu hyvin vastaan. Sammonlahdessa saimme aivan loistavan vastaanoton. Toivomme saavamme jatkaa liikuntaneuvonnan antamista terveyskeskuksissa myös tulevana keväänä, hän sanoo. Tärkeää Sirpa Pölläsen mielestä on myös tuoda liikuntaneuvontaa sinne, missä ihmiset käyvät: kauppakeskuksiin ja apteekkeihin. Liikkumisen voi aloittaa kävelystä Mistä sitten voisi aloittaa, jos ei ole aikoihin harrastanut liikuntaa? Kävely sopii kaikille, ja se on helppo aloittaa, Sirpa Pöllänen ehdottaa. Toimistotyössä tulee helposti kävellyksi päivän kuluessa vain 3000 askelta, kun suositus on 9000 askelta päivässä. Suositusten saavuttamiseksi tarvittaisiin lisäksi melkein tunnin lenkki. Liikuntaneuvonta pyrkii auttamaan asiakkaitaan kohti kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta, johon kuuluu liikunnan lisäksi unesta ja ravinnosta huolehtiminen, Sirpa Pöllänen sanoo. Sirpa Pöllänen pitää kuntosalilla käymisestä, kahvakuulaharjoittelusta ja Pilatestyyppisistä kehonhallintaharjoituksista. Mielellään hän myös tekee kävelylenkkejä ja hiihtää. Tässä vahvistetaan yläselän lihaksia. Liikuntaneuvonta Lappeenrannassa Kenelle? Missä? Miten? vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esimerkiksi kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille. Lappeenrannan urheilutalolla (toimistokäytävä keilahallia vastapäätä), Pohjolankatu 29. Liikuntaneuvojina toimivat liikunnanohjaajat. Ajanvaraus liikuntaneuvontaan puh / Sirpa Pöllänen, 14 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

9 in english Exercise Counselling Promotes Health and Quality of Life The LILA project (short for Liikkeelle Lappeenranta Lappeenranta on the move) is an exercise counselling programme created by the City Sports Office. According to Project coordinator Sirpa Pöllänen, its foremost aim is to encourage citizens with a sedative lifestyle to improve their health and quality of life through exercise: "Through exercise counselling, we try to reach people who exercise very little or without variation. We help our customers to adopt a more wholesome lifestyle, which comprises exercise as well as enough sleep and healthy nutrition." Free Advice and low-threshold Courses Anyone is invited to book time with an exercise councellor, but clients are also referred by physiotherapists, public health nurses and doctors. Motivation is supported by a body mass analysis, which shows for example the relation of body fat and muscle mass. In addition, pedometers are used to count the steps walked in everyday life. "We don't leave our clients to themselves but organise follow-up meetings after a couple of months, sometimes for a longer period of time", Sirpa Pöllänen stresses. "Exercise counselling may continue for up to a year." Exercise Counselling in Lappeenranta For whom? Citizens aged with a heightened risk of disease (caused by e.g. high blood pressure, blood sugar, cholesterol or overweight), a sedentary lifestyle or unbalanced exercise habits. Where? Lappeenranta Swimming and Sports Centre (Urheilutalo, Pohjolankatu 29), row of offices opposite to the bowling alley How? The exercise counsellors are professional sports instructors. For reservations: Sirpa Pöllänen, tel Spring 2014 Events in Lappeenranta In the Library Mikko Nikkinen Lpr kaupungin kuva-arkisto Language Café Kielikahvila at the Main Library every other Tuesday at at the downstairs meeting room, come try out your Finnish (14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3., and 8.4.). Fairytales in Russian at the Main Library s Fairytale room Satuhuone on Saturdays at between and (except on 25.1., 8.2. and 8.3.). 16 Metku Children s Choir Concert Tuesday Metku Children s Choir Concert again brings together over 40 children choirs with over 800 singing children lead by Sari Kaasinen to the Sport Hall, Urheilutalo at Pohjolankatu. The concert starts at 18. Tickets are sold by Lippupalvelu, 10 for adults, 5 for children. In the Museums Ilkka Pärni, Reliefi, Kuva: Tord Lund Museum Fridays on 3.1., 7.2., 7.3., 4.4. and 2.5. at Free entrance to South Karelia Museum and South Karelia Art Museum (7.3. Art Museum closed due to a changing exhibition) Easter at the Wolkoff House Museum , and at 11 17, Easter celebration exhibition, Kauppakatu 26. Suggest Eco-Actions for Every Day win Free Bus Rides for Half a Year! Lpr kaupungin kuva-arkisto Together with the Green Energy Showroom Network, the City of Lappeenranta is gathering ideas for everyday ecoactions. Any suggestion big or small is welcome, whether it saves money, the environment or energy resources. The possibilities are boundless! You can present your idea any time until 28 February 2014 on the Showroom competition page (www.greenenergyshowroom.fi/kilpailu). The winner is decided by the number of likes as well as by the jury's evaluation. The six best ideas will be awarded prizes in March The winner will receive a six-month public transport ticket valid on all city bus lines, the runners-up will be rewarded with gift certificates from Holiday Club Saimaa. "Eco-action" is a collective term for activities that promote ecological living, conservation of the environment, reduction of emissions and waste, or the saving of energy and other resources. City s 2028 strategy s objective is to advance the region's global reputation in the field of energy and environmental technology. Suggest your own eco-ideas to help to put Lappeenranta on the map! Stimulators Keep You Active Trained by the Finnish Red Cross, Stimulators are volunteers who help elderly citizens and anyone with restricted mobility to visit events, clubs, libraries, museums, theatres, concerts, sports games or the church. Their aim is to prevent loneliness and marginalisation, as well as improving well-being through social activity. A Stimulator organises transport, helps clients to get around and accompanies them to the events in question, if they so wish. Volunteers participate as their own resources permit, but in line with the principles of the Red Cross and bearing the sigil of the organisation for easy recognition. The programme is coordinated by the Red Cross. Lpr kaupungin kuva-arkisto More events: Stimulate or get Stimulated! If you are interested in joining the Stimulators, or if you would like some stimulation, please contact the Lappeenranta department of the Finnish Red Cross: Mon, Tue, Thu and Fri 10 a.m. 2 p.m., Wed noon 4 p.m., tel City Orchestra Concerts 4.1. at 18, 9.1. at 19, at 13 and 16, 6.2. at 19, Lappeenranta Hall, City Hall Saimaa Sinfonietta at 19 and at 19 at Lappeenranta Hall, City Hall Wintery Dreams at 15 and 19 at the Old Town Hall Easter Concert at 19 at Maria s Church May Day Matinee Concert 1.5. at 14 at Lappeenranta Hall, City Hall Mother s Day Concert 8.5. at 19 at the Lappeenranta Kasino Snow Church at the Fortress The Snow Church will be again build at the Fortress in January. The Snow Church will open on 1.2. The Snow Church will remain open and there will be programs until Ohjatut liikuntaryhmät ! Löydä oma ryhmäsi! Liikuntaryhmät kaikille Seniorit Matalan kynnyksen liikuntaryhmät Hiihtolomaviikolla (vko 9) ei ohjattuja ryhmiä. Liikuntaryhmät keväällä 2014 Liikuntatoimen syksyllä alkaneet liikuntaryhmät jatkavat toimintaansa normaalisti kevätkaudella eikä ryhmiin tarvitse ilmoittautua uudelleen. Lisätietoja ryhmissä olevista vapaista paikoista saa soittamalla ohjaajille tai laittamalla sähköpostia: Mirva Lappalainen, erityisliikunnanohjaaja puh Eveliina Nykänen, liikunnanohjaaja puh Kati Koivukangas, liikunnanohjaaja puh Liikuntatoimen ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa Lappeenrannan Prismassa klo Sähköpostit: Lisätietoja liikuntaryhmistä saa liikunnanohjaajilta tai liikunta ja ulkoilu ohjattu liikunta Liikuntaneuvonta Lappeenrannassa Onko kuntosi päässyt rapistumaan? Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa? Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista? Mistä löytyisi sinulle sopiva liikuntaryhmä? Kenelle? vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on vähäistä tai hyvin yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu jo hyväkuntoisille aktiiviliikkujille. Missä? Lappeenrannan urheilutalolla (toimistokäytävä keila hallia vastapäätä) osoitteessa Pohjolankatu 29. Miten? Liikuntaneuvojina toimivat liikunnanohjaajat. Ajanvaraus liikuntaneuvontaan: Sirpa Pöllänen, puh tai lappeenranta.fi Varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvontaan! Etsitään yhdessä juuri sinulle mielekäs tapa liikkua! Ohjattujen liikuntapalvelujen hinnasto vuonna 2014 Kausimaksut Seniorit, erityisryhmät, työttömät 28 /kausi/ryhmä (ei koske vesijumpparyhmiä) Työikäiset (ryhmät klo 16 jälkeen) 42 /kausi/ryhmä Vesiliikuntaryhmien kausimaksu 25 /kausi/ryhmä (kausimaksu on käytössä myös niissä kuntosaliryhmissä jotka järjestetään uimahallien kuntosalissa) Vesijumppien ohjausmaksu (kts. ohjeet vesijumppien alta) MIES, tee hyvä teko itsellesi ja aloita liikunnallinen elämäntapa SuomiMies -ryhmissä! Aikataulut löydät netistä ilmoit - taudu mukaan. 2 /kerta/hlö Opastukset Kuntosaliopastus ma klo Lauritsalan uimahalli ti klo Sammonlahti liikuntahalli (erityisliikunta) klo LPR uimahallin kuntosali ke klo Lauritsalan uimahalli Vesijuoksuopastus ma klo LPR uimahalli to klo LPR uimahalli Opastukset maksavat uimahalli- tai kuntosalimaksun. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Kahilanniemen terveysliikuntasalin vapaat harjoitteluvuorot ma klo 8 10, pe klo Haluatko aloittaa kuntosaliharjoittelun muttet tiedä miten? Tule vapaalle harjoitteluvuorolle, jossa ohjaaja on paikalla opastamassa laitteiden käytössä ja antamassa vinkkejä tehokkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun. Hinta: 20 /kausi Lunasta ohjaajalta Kahilakortti, jolla voit käyttää salia vapaaharjoitteluvuoroilla koko kauden. Mikko Nikkinen Vesiliikunta Vesiliikunta- ja kiertoharjoittelu VAKIOryhmät Ryhmät ovat vakioryhmiä ja ryhmiin tulee varata paikka koko kaudeksi ilmoittautumalla. Ilmoittautumiset 7.1. klo 8 alkaen, puh ma klo Kuntosalicirkuit, LPR uimahalli klo Kuntosalicirkuit, Lauritsalan uimahalli ke klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli to klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli Hinta: Kausimaksu 25 + uimahalli- tai kuntosalimaksu Vesiliikuntaryhmät HUOM! Vuonna 2014 voi paikan ryhmään lunastaa maksamalla ohjausmaksun 2 kertamaksuna aikaisintaan 40 min ennen vesijumpan alkua. Asiakas saa kassalta rannekkeen joka annetaan ohjaajalle altaalla. ma klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli to klo Allasjumppa, Lauritsalan uimahalli klo Syväallasjumppa, Lauritsalan uimahalli pe klo Vesijuoksutreeni, LPR uimahalli klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli Hinta: Uimahallimaksu + 2 ohjausmaksu Aamuvesijumpat Ei ilmoittautumista. Tervetuloa aamuvirkut! ma klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli (UUSI) ti klo Matalan altaan vesijumppa, Lauritsalan uimahalli to klo Syväallasvesijumppa, LPR uimahalli Hinta: Uimahallimaksu + 2 ohjausmaksu Senioreiden kuntosalikurssit ma klo Lauritsala to klo Sammonlahti ti ja pe klo LPR uimahalli ti ja pe klo LPR uimahalli Ilmoittautumiset puh tai LIIKUNTA Uudet matalan kynnyksen liikuntaryhmät Matalan kynnyksen liikuntaryhmät on tarkoitettu ensisijaisesti liikuntaa aloitteleville, tai muuten terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville henkilöille, sekä ikäänty - neil le. Lisätietoja ryhmistä liikunnanohjaajilta. ma klo Tasapainoryhmä, LPR urheilutalo ti klo Tuolijumppa, Lauritsala talo klo Tuolijumppa, Sammontori, Kompassi 2 krs. klo Starttijumppa, LPR urheilutalo ke klo Tuolijumppa, Monari klo Tuolijumppa, Kauppakadun palvelukeskus klo Lihaskuntotunti, LPR urheilutalo to klo Lihaskuntotunti, LPR urheilutalo klo Lihashuoltoryhmä, LPR urheilutalo klo Lihashuolto, JNO kamppailusali pe klo Kevytjumppa, LPR urheilutalo Ilmoittautumiset 7.1. klo 8 alkaen puh tai sähköpostilla Kahvakuulan alkeiskurssit (työikäiset) ti klo (5 krt) ti klo (5 krt) Lappeenrannan urheilutalo, jumppasali Ohjaus: Mikko Kapanen Hinta: 30 /kurssi Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , Aquazumba-kurssi (työikäiset) to klo (5 krt), ei ohjausta Lappeenrannan kylpylä Hinta: 30 /kurssi Ohjaus: Satu Tepponen Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , Liikakilot liikkeelle (työikäiset) ma klo Lauritsalan yläkoulun kuntosali Liikakilot liikkeelle on ylipainoisille ja rapakuntoisille miehille tarkoitettu liikuntaryhmä. Hinta: 42 (työttömät 28 ) Ohjaus: Markku Timonen Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Markku Timonen, puh , Kahvakuula (työikäiset) ke klo Joutsenon urheilukenttä Oma kuula mukaan, ilmoittautumista ei tarvita. Hinta: 5 /kerta Ohjaus: Joonas Selenius Pilatesrullatunnit (työikäiset) ke ja klo Fysio-Eskola, Ole Sali Onko sinulla kotona pilatesrulla, mutta et tiedä kuinka sitä käyttäisit? Oletko aikonut hankkia pilatesrullan kotiisi? Tule hakemaan hyviä vinkkejä kuinka vahvistat pilatesrullan avulla keskivartalon lihaksiasi, lisäät liikkuvuuttasi tai huollat lihaksiasi. Hinta: 5 /kerta Ohjaus: Työfysioterapeutti Maiju Mantere Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Sirpa Pöllänen, puh , Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä löytyy tuntikuvaukset ja lisä tietoja internetistä. liikunta ja ulkoilu ohjattu liikunta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

10 Tapahtumat 18 Lappeenrannan tapahtumakalenteri, kevät 2014 Lasten liikuntamaa Kirjaston tapahtumia Aikuisille: Toistuvat tapahtumat Joutsenon kirjaston lukupiiri keskiviikkoisin klo (8.1., 5.2., 5.3., 2.4. ja 7.5.) Pääkirjaston lukupiirit torstaisin pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa, päiväryhmä klo ja iltaryhmä klo (16.1., 13.2., 13.3., ja 8.5. (13.2. iltaryhmä alkaa poikkeuksellisesti jo klo 17)) Kielikahvila joka toinen tiistai klo pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa (14.1., 28.1., 11.2., 25.2., 11.3., ja 8.4.) Harrastuspiiri, kevään aiheena maantiede keskiviikkoisin klo pääkirjaston ala-aulan kokoustilassa (5.2., ja 16.4.) Yhteislaulutilaisuudet torstaisin klo pääkirjaston musiikkisalissa (23.1., 20.2., 20.3., ja 22.5.) Lauantaivieras toimittajan haastateltavana lauantaisin klo pääkirjaston musiikkisalissa (8.2., 8.3., 5.4. ja 3.5.) Seuraa tapahtumatarjontaa HUOM! Muutokset mahdollisia. Aija Rautio Lasten liikuntamaan toiminnan ideana on perheiden yhteinen liikunnallinen toiminta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Toiminta on valvottua, mutta lapsi tarvitsee aina oman aikuisen mukaan. Hinta: 2 /lapsi Joutsenohalli, Penttiläntie 17 su 19.1., 9.2., 23.2., 9.3., klo Kourulan palloiluhalli, Katajakatu 12 su 26.1., 2.2., 16.2., 2.3., klo Erityistä tukea tarvitsevien lasten liikuntaryhmä aina ennen Kourulan liikuntamaata klo Lisätietoja puh Metku Mikko Nikkinen Hiihtolomaviikon tapahtumia lapsille ja nuorille Ensi kesänä karjalaiset ja karjalaisuuden ystävät kaikkialta Suomesta saapuvat Lappeenrantaan, jossa vietetään Karjalan Liiton 66. karjalaiset kesäjuhlat. Juhlien teemana on Haastellaan Lappeenrannassa! Juhlaviikonlopun aikana on tarjolla ohjelmaa kaikenikäisille: laulua, tanssia, musiikkia, kyykkää, hengellisiä tilaisuuksia, puhetta ja pakinaa ja karjalainen tori ja tietysti tutustutaan myös eteläkarjalaiseen elämänmenoon. Lisätietoja: Metkuillaanlastenkuorokonsertti klo 11 koululaiskonsertti ja klo 18 iltakonsertti Metkuillaan-konsertissa on mukana yli 40 kuoroa ja 800 lasta Lappeenrannasta, Imatralta, Lemiltä, Luumäeltä, Ruokolahdelta ja Taipalsaarelta. Lasten kanssa lavalla Sari Kaasinen ja Otawabändi. Konsertissa kuullaan ajankohtaisia hittejä, perinteisiä lastenlauluja ja Sari Kaasisen tuotantoa. Illan konsertti alkaa klo 18 ja tämä konsertti on yleisölle avoin. Yksittäiset tapahtumat ma klo Markku Lehtonen: Minun Vironi. Pääkirjaston musiikkisali. Järjestetään yhdessä Tuglas-seuran kanssa. ke klo Kansalaisopiston lausujien runoilta Teemana karjalainen luonto. Karjalasta vaikutteita ammentaneitten kirjailijoiden runoja. Pääkirjaston musiikkisali. to klo Teatteri Karelus: Inhimillinen potretti Nukketeatteria aikuisille. Pääkirjaston satuhuone. Huom! Max. 70 henkilöä. Ilmaisen pääsylipun voi noutaa pääkirjaston neuvonnasta. to 6.2. klo Teemu Keskisarja luennoi: Viipuri vuonna 1918 Pääkirjaston lainaushalli. Kuva: Hanna Weselius to klo Kirjailijavieraana virolainen Indrek Hargla Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tuglasseuran kanssa. Pääkirjaston musiikkisali. Muutokset mahdollisia! su Lasten liikuntamaa klo 10 13, Joutsenohalli ma Hiihtolomadisco alakoululaisille klo 18 20, Monari ma Koko perheen vapaa luistelu klo 10 12, UK Areena ti Vesipeuhupäivä klo 10 13, LPR:n uimahalli ti Keilakarkelot nuorille- ja lapsiperheille klo 12 16, LPR keilahalli * ke Koko perheen liikuntatapahtuma, Lauritsalan urh. kentän alueella to Kylpylä- ja shoppailumatka Vantaalle nuorille ja lapsiperheille * to Perheluistelu, Rauhan kylpylän Areena klo pe LATAUS-bändikilpailun Lappeenrannan Semifinaali klo 18, Monari. Lisätietoja: palvelut nuorisopalvelut Lataus. su 2.3. Lasten liikuntamaa, Kourulan palloiluhalli klo * Lisätietoa ja ilmoittautumiset: palvelut nuorisopalvelut nuorisotoimen tapahtumakalenteri. Katso lisätiedot ja muita tapahtumia netistä: nuorisopalvelut nuorisotoimen tapahtumakalenteri Lasten ja nuorten kuorokonsertti on saavuttanut suuren suosion maakunnassa ja konsertit ovat täyttyneet nopeasti. Liput toimituskuluineen 10 aikuinen/5 lapsi. Pääsylippuja myy Lippupalvelu. Järjestäjä: Kaupungin yleinen kulttuuritoimi/etelä-karjalan Lastenkulttuurikeskus Metku ma 3.3. klo Karl-Erik Michelsen luennoi: Koneen historia Pääkirjaston lainaushalli. pe klo Harri Kiiasen lauluilta Pääkirjaston lainaushalli. Kuva: Otava, Cata Portin ma klo Kirjailijavieraana Kjell Westö Pääkirjaston lainaushalli. ke klo Jake Nyman: Rakas vanha vinyyli Pääkirjaston lainaushalli. Lapsille ja nuorille: Toistuvat tapahtumat Satuja venäjäksi pääkirjaston satuhuoneessa la klo 10 11, (ei 25.1., 8.2., 8.3.) Karjalaiset kokoontuvat Kieli pitkällä seminaari kielitaidon merkityksestä ke 5.2. klo , Lappeenranta-sali Puhujina mm. Laura Lares ja Marja Manninen. Järjestäjinä: Lappeenrannan kaupunki: kasvatus- ja opetustoimi, LUT, Saimia, Etelä-Karjalan liitto Sarjakuvaklinikka 2: jatkokurssi vuotiaille. Kokoontuu kerran viikossa ke klo 16 20, pääkirjaston musiikkisali. Ilmoittautumiset pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle. Satutuokioiden ja elokuvien ajankohdat: Yksittäiset tapahtumat Ke 5.2. klo ja klo Imatran teatteri: Liisa Ihmemaassa Sopii yli 3-vuotiaille lapsille. Pääkirjaston satuhuone. la 8.2. klo Lukukoirat pääkirjaston satuhuoneessa la 8.2. klo Harri ja Hevoset lastenkonsertti Pääkirjaston lainaushalli. ti klo Kaupunginteatterin koko perheen seikkailumusikaalin Peter Pan teosesittely Peter Pan, Koukku ja Helinä esiintyvät ja laulavat. Pääkirjaston lainaushalli. Kuva: Saija Pelvas Lappeenrannan museoiden näyttelyt ja tapahtumat Tapahtumat: Museoperjantait 3.1., 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. klo Vapaa pääsy Etelä-Karjalan museoon ja taidemuseoon (7.3. taidemuseo suljettu näyttelyvaihdon takia). Museoklubit ja 7.5. klo Komendantintalo, Kristiinankatu 9 Avoimet avajaiset Etelä-Karjalan taidemuseossa 7.3. klo Vai ihmistä kohti sekä Mind Activator Avoimet avajaiset Etelä-Karjalan museossa klo This is Lake Saimaa Calling Wolkoffin pääsiäinen , , klo Wolkoffin talomuseo avoinna la su klo Wolkoffin talomuseo (Kauppakatu 26) Lisätietoja: museot ja lappeenrannan-museot Kevään 2014 avoimet vanhempainillat Tuemme vanhemmuutta vauvasta kohti aikuisuutta ma 4.3. klo 18 20, Lappeenranta-sali Mitä tehdä, kun pieni lapsi haluaa tai ei halua? Vastauksia pikkulasten (3 6 v.) vanhemmille. Puhujana Keijo Tahkokallio, psykologi ma 5.5. klo 18 20, Lappeenranta-sali Vanhemmuuden haasteita miten tuen alakoululaisen kasvua ja kehitystä? Vastauksia alakouluikäisten vanhemmille. Puhujana Minna Oulasmaa, perheneuvonnan koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Ne tarjoavat avaimia erilaisten arkipäivän pulmien ratkaisuun uusilla menetelmillä. Järjestäjät: Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto. Nuorisotoimen klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Talven 2014 klubikorttiottelut: 8.1. klo 19 Kisapuiston tekojäärata Veiterä - Kampparit (Jääpallon Bandyliiga) klo 14 Lpr:n urheilutalo NST - Oilers (Salibandyliiga) klo 16 Lpr:n urheilutalo Catz - HoNsU (Koriksen naisten SM-sarja) klo Lpr:n urheilutalo LrNMKY - Lapuan Korikobrat (Korisliiga) 1.3. klo 16 Lpr:n urheilutalo NST - Happee (Naisten Salibandyliiga) 9.3. klo 15 Lpr:n urheilutalo Catz - TuRi (Koriksen naisten SM-sarja) Esitä klubikorttisi ovella lipunmyyjille. Muutokset mahdollisia. Lisätietoja ja lisää tapahtumia: palvelut nuorisopalvelut nuorisotoimen tapahtumakalenteri Tiina Kivinen, Puutaheinää, Kuva: Leena Räty Ilkka Pärni, Reliefi, Kuva: Tord Lund Olli Rumpu, Koiran rengasmatka, Näyttelyt: Muutokset mahdollisia! Lappeenrannan kaupunginorkesteri Winterreise Lied -ilta la 4.1. klo 18 Lappeenranta-sali Lähikuvassa Lappeenrannan laulukilpailuvoittaja Aarne Pelkonen, baritoni, Ilmo Ranta, piano Schubert: Winterreise Linnoituksen Isännän juhlat I Operetin lumoissa to 9.1. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Tibor Bogányi Solistit Primadonna: Barbara Bordas, sopraano, Barbara Bodi, supretti, Gergely Boncser, tenori, Laszlo Csere, koominen tanssija, baritoni Strauss Lehár Kálman Huszka Iltapäivän iloksi Lappeenranta-salissa to klo 13 ja klo 16 Lappeenranta-sali W.F.Bach: Sinfonia D Vivaldi: Concerto op. 42 nro 3 "L'estro Armonico" Sibelius: Canzonetta 65a Sibelius: Romanssi Sibelius: Suite champêtre Sibelius: Suite mignonne Chamber I to klo 19 Helkiö-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä, Leader Bence Bogányi, fagotti Norris: Three dances Reinecke: Sekstetto Janacék: Mladi Linnoituksen Isännän juhlat II to 6.2. klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Jaakko Kuusisto Solisti Petteri Iivonen, viulu Haydn: Sinfonia nro 83 La Poule, Kana Prokofjev: Viulukonsertto nro 2 op.63 g Mendelssohn: Sinfonia nro 1 Saimaa Sinfonietta Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa to klo 19 Martti Talvela-sali, Mikkeli pe klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Peter Gribanov Solisti Stanislav Ismailov, viulu Etelä-Karjalan taidemuseo Kristiinankatu 8 10, ti su klo Häkki Tapio Sinisalo Tammikuun nahka uutta ja vanhaa kokoelmiin Vai ihmistä kohti Eeva-Kaisa Jakkila, Jouko Lempinen, Juha Okko ja Jussi Valtakari Mind Activator Ilkka Pärnin taidetta. Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15, ti su klo Olli Rumpu valokuvia Etelä- Karjalasta ja 1970-luvuilta This is Lake Saimaa Calling Perusnäyttely: Rajalla Kolme karjalaista kaupunkia Lisätietoja konserteista: Ulla Kuronen The pink and prudish (detalji) Beethoven: Coriolan-alkusoitto Brahms: Viulukonsertto D Mendelssohn: Sinfonia nro 3 Skottilainen Talvisia unelmia Raatihuoneella to klo 15 ja klo 19 Johtaa Sergei Slovachevskii M. Haydn: Sinfonia D Mozart: Fagottikonsertto Sibelius: Pelléas ja Mélisande Chamber II Musiikkia maaliskuussa to 6.3. klo 19 Helkiö-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä Hindemith: Kleine kammermusik 1956 puhallinkvintetolle Schubert: Oktetto D Saimaa Sinfonietta Linnoituksen isännän juhlat III Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa to klo 19 Martti Talvela-sali, Mikkeli pe klo 19 Lappeenranta-sali Johtaa Tibor Bogányi Solisti Gergely Bogányi, piano Schönberg: Kamarisinfonia nro 2 Beethoven: Pianokonsertto nro 5 Emperior, Keisari Saint-Saëns: Sinfonia nro 2 Chamber III Terveisiä Wienistä! pe 4.4. klo 19 Helkiö-sali Kaupunginorkesterin yhtyeitä Brahms: Jousikvartetto B-duuri op. 67 Schönberg: Puhallinkvintetto 1926 Romanovsky: Nonetto 1964 Pääsiäiskonsertti ke klo 19 Lappeen Marian kirkko Johtaa Tibor Bogányi Solistit Reetta Haavisto, sopraano, Essi Luttinen, altto, Jere Martikainen, tenori Matti Turunen, basso, Tamas Zaszkaliczky, urut, Etelä-Karjalan klassinen kuoro, valmennus Toomas Kapten T. Albinoni: Adagio uruille ja orkesterille Händel: Urkukonsertto op.7 nro 5 g-molli Michael Haydn: Requiem Galleria Pihatto Vantaan Taiteilijaseuran vaihtonäyttely Erik Schutte, maalauksia Kati Valkonen, maalauksia Heini Uusisilta-Immonen, maalauksia ja installaatioita Jari Koskimäki, veistoksia Galleria Pihatto Postiosoite: Valtakatu 80 Käyntiosoite: Kaukaankatu Lappeenranta Avoinna: ti pe klo 11 16, la su klo Linnoituksen lumikirkko Lumikirkko rakennetaan Linnoitukseen tammikuussa. Avajaiset lauantaina 1.2. Ohjelmaa riittää aina kevätpäiväntasaukseen asti. Chamber III Keväisiä huhuiluja ke klo 19 Nuijamaan kirkko to klo 19 Taipalsaaren kirkko Kaupunginorkesterin yhtyeitä Jaan Raats: Nonetto Mozart: Oboekvartetto Martinu: Nonetto Vappumatinea Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa to 1.5. klo 14 Lappeenranta-sali Johtaa Tuomas Pirilä Solisti Emili Losier, sopraano Milhaud: Création du Monde de Falla: Siete canciones populares Espanolas Ibert: Divertissement Kukkia Äideille to 8.5. klo 19 Lappeenrannan Kasino Johtaa Dalia Stasevska Honegger: Kesäpastoraali Puccini: Krysanteemit Sibelius: Suite mignonne Melartin: Perhosvalssi Tshaikovski: Kukkaisvalssi Schubert: Rislein-Rot Delius: Kaksi kappaletta pienelle orkesterille Sibelius: Belsazarin pidot Lippujen ennakkomyynti: Kaupunginteatterin lipunmyynti Valtakatu 56, ti la klo 11 17, puh tai Lippuja ovelta tuntia ennen konserttia. Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 1/

11 Tapahtumat Lappeenrannan kaupunginteatteri, kevät 2014 LIPUNMYYNTI JA VARAUKSET Muutokset mahdollisia! ELÄMYKSIÄ MONEEN MAKUUN. Lisätietoja: Valtakatu 56, Lappeenranta, puh Avoinna ti la klo 11 17, sekä 2 h ennen esitystä. Ryhmät ja tilausnäytännöt puh , ma pe klo Lisätiedot lipunmyynnistä sekä poikkeus aukiolot: Nettivaraukset: tai Lippupisteen myyntipaikat kautta maan tai puh klo 7 22, hinta 1,98 /min+pvm. R-kioskeilta osto tapahtumanumerolla ja lunastus tilauskoodilla. Opiskelijat ovelta 10 kaikkiin omiin näytöksiin ilman paikkavarausta. Vähintään 10 henkilön ryhmille normaalihintaisista peruslipuista alennus. Varatut liput on lunastettava 7 vrk ennen esitystä (ryhmät 1 kk). Peter Pan Ensi-ilta la klo 19 Jukola-salissa Astu mukaan ikimuistoiseen seikkailuun ja opi lentämään Helinä-keijun lailla. Tällä kertaa Peter Panin mielikuvitusmaailma sijaitsee suurkaupungin kujilla ja kaduilla. Siellä jokainen hetki on seikkailua ja jokaisen kulman takana odottaa uusi salaisuus. Rakastettu klassikko nähdään nyt raikkaana ja musiikillisesti rikkaana tulkintana! Ohjaus: Lija Fischer Koreografia: Sonya Lindfors Kapellimestari: Jani Pola Yhteistyössä Mustan ja Rooleissa mm.: Seppo Kaisanlahti, Sanna Kemppainen ja Valkoisen Teatteri. Ilona Pukkila +5 Liput: 28/25/20, perhelippu 75 Esitykset asti Tapahtumanro: Koko perheen seikkailumusikaali! Jatkoa syyskaudelta Jatkoa syyskaudelta SAAGA ENSEMBLE Jukola-salissa pe klo 19 Uusi superkokoonpano on hurmannut kansanmusiikkilähtöisillä, uniikeilla sävel millään kuulijansa varauksettomasti. Liput: Maria Jotuni: Tohvelisankarin Rouva Ensi-ilta la klo 19 Jukola-salissa Tohvelisankarin rouva on hillitön komedia intohimosta, rahasta ja rakkaudesta. Tai niiden puutteesta. Tohvelisankarin rouva nostatti ensi-illassaan Kansallisteatterissa vuonna 1924 skandaalin, joka johti jopa eduskuntakyselyyn teatterin ohjelmistopolitiikasta. Sillä jos näytelmä kertoo toisista, se on komedia, mutta jos itsestä, se on tragedia. Ohjaus: Jari Juutinen Lavastus, puvut ja kuva: Tinja Salmi (vier.) Liput: 20/17/14 Tapahtumanro: Esitykset asti Esitykset asti Helena Anttonen: Wolkoffin talossa Lumoavan kaunis menestysnäytelmä herättää lappeen rantalaisen arvotalon asukkaineen eloon. Teatterin koko ensemble on tässäkin käsittelytavassa kotonaan, mitä on nautinto katsoa. L.H./ES Ohjaus: Helena Anttonen Liput: 20/17/14 Tapahtumanro: Esitykset Jukola-salissa Paasilinna Smeds: Jäniksen vuosi Riemastuttava soiton ja laulun höystämä kotimainen komedia on tarjolla vain viiden esityksen verran! Näytelmän näyttelijöitä Seppo Kaisanlahtea, Liisa Sofia Pöntistä, kaupunginteatterin riveihin palannutta Jussi Johnssonia, Jarno Kolehmaista, Anna-Kaisa Makkosta ja Turo Marttilaa en varmaan edes osaa kyllin kehua. Aivan upeaa! M.S./ES Ohjaus: Jari Juutinen Liput: 20/17/14 Tapahtumanro: Esitykset Jukola-salissa Huippuvierailut keväällä 2014! Katso lisää YÖN VALO JA AAMUNKOI Jukola-salissa ke 9.4. klo 19 Konsertissa kuullaan Aulikki Oksasen ja Kaj Chydeniuksen rakastetuimpia lauluja luvulta tähän päivään. Liput: 25 KIVIÄ TASKUSSA Jukola-salissa la 3.5. klo 14 ja 19 Rooleissa Mika Nuojua ja Martti Suosalo, ohjaus Pentti Kotkaniemi. Liput: 25 Huom. Lippujen lunastus 10 vrk varauksesta Yhteistyössä Routa. +2 Esitykset asti Nukketeatteria perheen pienimmille! Esitykset asti Kulta Ensi-ilta to klo 19 Veeran kammarissa Kulta on nykytanssiteos, jossa liikkeen, tekstin ja musiikin ilottelu pureutuu tutkimaan olemassaolon peruskysymyksiä. Miten kukin elämänsä rakentaa? Rakentaako sen materian vai rakkauden perustalle? Kor. ja ohjaus: Kira Riikonen Liput: 20/15/12 Tapahtumanro: Mielipuolen päiväkirja Ensi-ilta to klo 19 Veeran kammarissa Nikolai Gogolin hullunhauska teksti ja Jarno Kolehmaisen valloittava tulkinta todellisuudentajunsa menettävästä miehestä on kokemisen arvoinen elämys. Ohjaus: Kamran Shahmardan Liput: 20/15/12 Tapahtumanro: Sammakko tahtoo lentää Ensiaamu to klo 10 Veeran kammarissa Värikkäät nuket ja hilpeä tarina sopii myös isommille lapsille herättämään keskustelua omasta tahdosta, toisen kuuntelemisen taidosta ja ystävyydestä sekä unelmoimisesta. Tuotanto: Teatteri Karelus / Emma Jussila-Scherman Liput: 10 Kesto: n. 30 min Tapahtumanro: Sad Songs from the Heart of Europe Näytelmä katsoo syvälle ihmissieluun, mutta sen katse on armelias. Tuskankin keskellä pilkahtaa lämmin huumori, kauneus syrjäyttää rumuuden ja ihmeitä tapahtuu. Kansainvälisesti vuonna 2013 palkittu Liisa Sofia Pöntinen esittää vaativan monologin häikäisevällä intensiteetillä. Käsikirjoitus: Kristian Smeds Ohjaus: Jari Juutinen Rooleissa: Liisa Sofia Pöntinen Liput: 20/15/12 Tapahtumanro: Esitykset Veeran kammarissa

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40.

Seuraavat alueraatien kokoukset pidetään vuosikellon mukaisesti viikoilla 37-40. Lähiötoimikunta 6 23.04.2015 Kevään asukastilaisuuksien vahvistetut ajat ja aiheet LÄHIÖTMK 6 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 5811 998 Asukasyhteyshenkilö Pia Haakana,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013

PERUSSELVITYKSET 1:40 000 12.7.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Vesijohtoverkosto Jakelujohto, mitattu Vesihuollon toiminta-alue Lähteet: Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan Energia Oy 212-213 km,5 km 1 km 2 km 3 km LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KESKUSTAN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti)

Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja osa katualuetta (Entinen Rauhan keskuskeittiön tontti) Tekninen lautakunta 94 19.03.2014 Kaupunginhallitus 131 24.03.2014 Kaupunginhallitus 235 19.05.2014 Kaupunginvaltuusto 44 02.06.2014 Asemakaavan muutos ja tonttijako 224 Rauha, kortteli 276, tontti 2 ja

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 21.9.2010 1(5) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Kirkonkylän asemakaavan muutos korttelissa 2061 Kaavatunnus: 2-237 Diaarinro: xx/10.02.03/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.11.2014 Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne Suunnittelualue

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta. Perustelu valtuustoaloitteesta:

Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta. Perustelu valtuustoaloitteesta: Kaupunginhallitus 30 27.01.2014 Teppo Puhakaisen valtuustoaloite koskien Leirin Opintien alueen kaavoitusta 750/012/2012 KH 30 Aloite 26.11.2012: "Aloite perustuu siihen että missään tapauksessa Kesämäen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kaavoitusohjelma 2013-2014 28.11.2012 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT

Kaavoitusohjelma 2013-2014 28.11.2012 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT 1. CITYKORTTELIN ASEMAKAAVAT Citykorttelista järjestettiin keväällä 2011 arkkitehtuurikilpailu alueen kaupunkikuvallisesta kehittämisestä. Kiinteistönomistajien ja kaupungin välisen yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSAN NRO 8 KORTTELIN 801 TONTTI 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.11.2014, TARK. 6.2.2015 Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot