PSYKOTERAPIA- INSTITUUTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYKOTERAPIA- INSTITUUTTI"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin Marraskuu 6/2013 Turvallisuus, Mielenterveys- ja päihdetyö SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 SISÄLLÄ Sisäasiainministeriö, Pentti Partanen, s. 2 Rajavartiolaitos, eversti Arto Niemenkari, s. 6 Poliisin turvallisuusalan valvonta, ylikomisario Jani Hämäläinen, s. 8 Helsingin kaupungin pelastuskomentaja Simo Weckstén, s. 10 Turvallisuuskomitea, pääsihteeri Vesa Virtanen, s. 12 Ikano Matkus Shopping Center, kiinteistöpäällikkö Jyrki Lempinen, s. 17 Suomen Mielenterveysseura / Mirakle hanke, s. 23 A-klinikkasäätiö, toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, s. 31 HELSINGIN PSYKOTERAPIA- INSTITUUTTI UUSI KANSAINVÄLINEN PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUS Kolmevuotinen ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus yhteistyössä UWE Bristolin (University of the West of England) kanssa käynnistyy marraskuussa Ohjelma on suomenkielinen. Seuraavien ryhmien haku on jo käynnissä. Varaa paikkasi nyt! Hakuohjeet- ja lomakkeen löydät sivustoltamme. Turvaa tulevaisuutesi koulutuksella! MUITA KOULUTUKSIA Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot Ratkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus Kaksivuotinen lyhytterapeuttikoulutus Mindfulness-kurssit HELSINGIN PSYKOTERAPIAINSTITUUTTI on vuonna 2006 perustettu yksityinen psykoterapia-alan ja työelämän koulutuksiin erikoistunut oppilaitos. Jo yli 1000 tyytyväistä valmistunutta! Lue lisää: Kysy lisää: HELSINGIN PSYKOTERAPIAINSTITUUTTI Elimäenkatu 9A, Helsinki ,

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS TURVALLISUUS Sisäasiainministeriön pelastusosasto Eläkkeelle siirtyneen pelastusylijohtajan mietteitä pelastustoimen toimintakentään liittyen Pelastusylijohtaja Pentti Partanen jäi eläkkeelle Partanen ehti toimia sisäministeriön pelastusylijohtajana vuodesta 1991 lähtien. Partasella on takanaan pitkä ura pelastushallinnon tehtävissä sekä humanitaarisissa ja pelastustoimen kansainvälisissä tehtävissä. Sisäministeriön palvelukseen hän tuli vuonna Sitä ennen hän oli Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja. Partanen on lisäksi työskennellyt Kansainvälisen Punaisen Ristin edustajana Bangladeshissa ja Saudi-Arabian pelastushallinnossa neuvonantajana Vuosina Partanen toimi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen osaston johtajana. Seuraavassa Partanen summaa asioita omalta osaltaan. Minuuttiaikataulusta päiväkohtaiseen aikatauluun -Suunnitelma ja aikataulut eläkkeelle siirtymiseen olivat selvillä jo ennakolta. Kun ajattelee työtä, jota olen ollut mukana tekemässä, on siinäkin akuutteja asioita, mutta ensisijassa katse oli pidettävä pitkälle tulevaisuudessa. Minulla oli jo kohtalaisen pitkään sellainen tunne, että kyllähän näitä asioita tulee jonkun sellaisen olla suunnittelemassa, joka niitä on myöskin toteuttamassa. Eläkkeelle siirtyminen tuntui siinä mielessä hyvin luontevalta asialta. Aikaisemmin minulla oli minuuttiaikataulu, nyt on enemmänkin päiväkohtainen aikataulu. Tämä sopii minulle aivan mainiosti, naurahtaa Partanen. Partasen mieleen on jäänyt kolme isompaa kokonaisuutta, joista yhden muodostavat suuronnettomuudet. Suuronnettomuudet ovat olleet monellakin tavalla merkittävimpiä juttuja Partasen uralla. -Näistä merkittävimmäksi nousevat Estonian uppoaminen, vuoden 2004 tsunamiin liittyneet tapahtumat sekä kouluampumiset. Näihin liittyvät tapahtumat ovat hyvin selkeästi mieleen jääneitä. Taas toisen tyyppisenä asiakokonaisuutena mieleen on jäänyt koko tämän pelastustoimen järjestelmän rakentuminen kuntakohtaisista laitoksista, isompiin alueellisiin pelastuslaitoksiin sekä hätäkeskusuudistus. Tällaiset mittavat prosessit ovat leimanneet koko työuraani, Partanen kertoo. Kolmannen merkittävän asiakokonaisuudun muodostavat kansainväliset tehtävät, joissa Partanen on ollut mukana aika paljon. -Olen ollut kaksi kertaa pidemmän ajanjakson ulkomailla, ensin Bangladeshissa Punaisen Ristin edustajana sekä Saudi Arabiassa kehittämässä heidän pelastustoimen järjestelmäänsä. Noin kolme vuotta toimin Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan päällikkönä. Nämä tehtävät ovat opettaneet maailman ymmärtämisestä huomattavan paljon. Edellä mainittujen lisäksi mieleeni ovat toki jääneet kaikki EUjäsenyyteen liittyneet asiat ja monet muut, kuten rauhankumppanuusyhteistyö NATO:n piirissä sekä naapuriyhteistyö Pohjoismaiden ja Venäjän kanssa. Pelastustoimen nykytila Pentti Partasen silmin -Pelastustoimi on tänä aikana muuttunut kovasti, kun katson tilannetta aina 70-luvun puolivälistä lähtien, jolloin nämä hommat aloitin. Pelastustoimi on muuttunut kuntakohtaisesta tulipalojen sammutusorganisaatiosta yhteiskunnan yleiseksi pelastusorganisaatioksi. Pelastustoimen osaaminen ja yhteiskunnallinen asema on vahvistunut, samalla koko toimiala on hyvässä vakiintuneessa ja osaavassa asemassa, Partanen toteaa. Samalla tavalla, kuin vuonna 1992, jolloin Partanen oli aloittamassa pelastusylijohtajan virrassa, oli lama juuri iskemässä Suomeen. -Nyt on tietyllä tavalla saman tyylinen tilanne seuraajalleni, joskin järjestelmä ja toimiala on sinänsä hyvällä mallilla. Joudutaan taas kuitenkin miettimään sitä, mitä tämä tiukka talous tarkoittaa pelastustoimelle. Vuoden 1992 tilanteessa oli tarjolla periaatteessa kaksi vaihtoehtoa. Toinen oli se, että kaikki laitokset joutuvat kohtaamaan muutokset yksinään ja erillisinä. Toinen vaihtoehto oli puolestaan alkaa kehittämään organisaatiota eteenpäin niin, että se vahvistuisi ja olisi vahvempi kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. -Tuolloin lähdettiin rakentamaan tätä nykyistä mallia lähdettiin muodostamaan alueellisia laitoksia. Silloin keskusteltiin myöskin pelastustoimien siirtämisestä valtiolle, mutta päädyttiin lopulta kuntakohtaisiin, mutta samalla vahvempiin yksiköihin perustuvaan malliin. Tämä oli se vastaus silloin. Olimme eturivissä, melkein mallina sille, mitä Pelastusylijohtaja Pentti Partanen. tälläkin hetkellä keskustellaan koko kuntarakenteen osalta. Poliisiorganisaatiokin on tullut pelastustoimen perässä 90 poliisilaitoksesta muodostettiin vähän yli 20 poliisilaitosta. Nyt ensi vuoden alusta poliisilaitosten määrä tippuu edelleen 11 laitokseen. Ehkä siitä saadaan sitten jotain bench markingia pelastuslaitoksenkin jatkolle, Partanen toteaa. Poliittisen johdon näkemykset olivat tuolloin hyvin yhteneväisiä, joten muutosten läpivienti oli Partasen mukaan siinä mielessä helppoa. -Tottakai muutosvastarintaakin oli aika voimakkaasti, jossa lähinnä yksittäiset henkilöt ja kunnat olivat aika voimakkaasti vastaan. Pelättiin että muutoksen kautta organisaatiosta muodostuisi enemmän kasvoton, jota kuntayhtymät ehkä tällä hetkellä ovatkin. Pelättiin omien asemien menettämistä. Asioista käytiin kovaa keskustelua, kunnat mm. kiistelivät keskenään kustannusten jaosta, joka oli odotettavissakin. Tämä meni kuitenkin muutamassa vuodessa ohi, kun systeemiä rakennettiin eteenpäin, Partanen kertoo. Uudistuksen vaikutukset ovat olleet myönteisiä -Jos verrataan nykyistä 22 pelastuslaitoksen mallia siihen, kun meillä oli aiemmin yli 400 kunnallista pelastustointa, tarkoittaa tamä sitä, että näiden 22 laitoksen kesken on mahdollista rakentaa käytännön yhteistyötä. Nyt päälliköt mahtuvat saman pöydän ympärille, mutta 400 päällikköä eivät olisi voineet keskustella saman pöydän ääressä. Pelastuslaitokset ovat vahvassa yhteistyössä kuntaliiton kanssa. Kumppanuusverkoston puitteissa esimerkiksi tietojärjestelmien hankintayhteistyötä, toimintatapojen kehittämistä ja henkilöstön urakehityksen suunnittelua on ollut mahdollista yhteistyössä kehittää. Tämä olisi ollut täysin mahdotonta siinä hajanaisessa vanhassa järjestelmässä, Partanen perustelee. Partanen muistuttaa, että pelastustoimi poikkeaa muista julkisen palvelun järjestelmistä siinä, että sen organisaatiossa ja voimavaroissa nojataan hyvin vahvasti vapaaehtoiseen henkilöstöön. Muualla se rakentuu palkattuun henkilökuntaan. -Pelastustoimessa, suurissa kaupungeissa ja taajamissa, erityistehtävissä on toki päätoiminen ammattihenkilöstö, mutta taas harvaan asutuilla alueilla ja myöskin suuremmilla yhtenäisillä alueilla pelastustoimi perustuu vahvasti vapaa-ehtoisuuteen. Tämän säilyttäminen jatkossakin on yksi ydinkysymyksistä. On vaikeaa kuvitella, että tämän tyyppinen toimiala perustuisi harvaan asutuilla alueilla pelkkään ammattihenkilöstöön. Vapaaehtoistyö on Partasen mukaan hyvällä mallilla, varsinkin palokunnan nuorisotoiminnan suhteen. Työelämän vaatimukset, muuttoliike ja muutkin tämän tyyliset asiat muodostavat hänen mukaansa haasteita sille, miten toimintavalmius pystytään turvaamaan myös jatkossa. -Ihmiset asuvat entistä useammin toisella paikkakunnalla, kuin missä työskentelevät. Varsinkin arkipäivinä päiväaikaan tapahtuvien hälytystilanteiden turvaaminen vaatii erityishuomiota. Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin se on huomattavan paljon helpompaa. Tämän hoitamiseen tarvitaan uusia ratkaisuita. Muuttotappiokunnissa jo väestön ikääntyminen muuttaa riskikuvia, mutta samalla siellä ei ole kovin paljon henkilöitä, joiden varaan vapaaehtoistyötä voitaisiin rakentaa. Tätä on jokaisen pelastuslaitoksen omalta kohdaltaan mietittävä. Nähin tilanteiseen on sitten vastattava koulutusjärjestelmiä ja muita rekrytointisysteemeitä kehittämällä, opastaa Partanen. Pelastustoimi mielletään yleiseksi turvallisuusorganisaatioksi Viimeisten vuosien aikana esillä olleisiin asioihin liittyy olennaisesti myöskin pelastustoimen rooli. Pelastustoimi nähdään yleisenä turvallisuusorganisaationa jonka toimenkuvaan kuuluu isojen, laajalle vaikuttavien tilanteiden hoitaminen ja niihin varautuminen. Tällaisista tilanteista toimivat esimerkkeinä tulvat, myrskyt, sähkökatkot ja vastaavat tilanteet, joissa pelastustoimi ja muut palvelujärjestelmät joutuvat tekemään yhteistyötä sekä miettimään, miten entistäkin haavoittuvaisempi yhteiskunta saadaan kestämään nämä tilanteet. Tähän on panostettu viime vuosina voimakkaasti, erityisesti yhteistyössä kuntien kanssa. -Jos on esimerkiksi sähköt poikki, ja kova pakkaskausi meneillään, miten ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan. Koska näitä tilanteita on nyt ollut, on niihin myöskin kiinnitetty huomiota. Kuntien yleisjohto reagoinut tämän tyylisiin uhkakuviin palvelujärjestelmien toimivuudesta. Ei voi olla vain niin, että esimerkiksi energiakatkoksen yhteydessä kaikki kaatuisi vain julkisen vallan vastuulle, vaan yritysten täytyy hoitaa itse oma varautumisensa. Sähköntuottajat ja verkkoyhtiöt ovat tehneet nyt hyvää työtä, varsinkin parin vuoden takaisten talvimyrskyjen jälkeen, Partanen kiittelee. Partanen kertoo, että lainsäädäntöä muuttamalla sähköverkkoyhtiöiden varautumisvelvoitteita on lisätty. Lisäksi yhtiöille on asetettu taloudellisia sanktioita, mikäli sähköt ovat poikki. Käynnissä on suuria investointeja, joiden puitteissa ilmajohtoja korvataan maahan kaivettavilla kaapeleilla. -Toinen merkittävä tekijä on yritysten asiakaspalvelu. Talvimyrskyn aikaan ihmiset tukkivat hätäkeskukset soitelemalla niihin ja kyselemällä, milloin sähköt palautuvat. Nyt energiayhtiöt ovat kehittäneet voimakkaasti asiakaskunnalleen tarkoitettua tilannekuvan ja informaation tiedottamista. Yhteistyötä tehdään myös pelastusviranomaisten kanssa esimerkiksi tilannekuvan ylläpitämisessä on kehitytty huomattavasti. Ensihoitopalveluiden järjestäminen puhuttaa -Nyt puhuttaa voimakkaasti ensihoitopalveluiden järjestäminen, kun terveydenhuoltolainsäädäntö on uudistunut ja ensihoitopalveluiden (ambulanssitoiminta), ns. ensivastetoiminnan, järjestämisvastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirien vastuulle. Siihen on saatu huomattavasti lisää suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta, mutta samalla kustannukset ovat nousseet. Partanen kertoo, että kun terveyskeskusten ja sairaaloiden päivystyspisteiden määrää vähennetään ja etäisyydet kasvaa, kentällä annettavan ensihoitopalvelun merkitys korostuu. Pelastuslaitoksilla merkittävän suuri rooli ensivastetyössä ja niiden merkitys sairaankuljetuksessa on kasvanut entisestään. -Ambulanssitoiminta on sairaanhoitopiirien vastuulla, mutta samalla pienet yksityiset sairaankuljetusyritykset ovat vähentyneet määrällisesti. Osassa sairaanhoitopiireistä on alettu itse vastaamaan sairaankuljetustoiminnasta. Pelastuslaitosten hoitamaa ambulanssitoimintaa on ollut perinteisesti taajama-alueilla, mutta nykyään entistä enemmän myös harvaan asutuilla alueilla. Tämä on mahdollista terveydenhuollon viranomaisten kanssa tehtävien sopimusjärjestelmien kautta, jossa integraatio toimii mielestäni erittäin hyvin, Pentti Partanen kiittelee. Sisäministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa. Pelastusosastoa johtaa tällä hetkellä pelastusylijohtaja Esko Koskinen.

3 Bandercom tarjoaa laajan kirjon suunnittelu-, urakointi- ja projektinjohtopalveluita sekä hankintoihin liittyviä ja hankintojen jälkeisiä palveluita olemassaoleville järjestelmille ja laitteille. Nyt ajankohtaista ovat moniradio- ja monioperaattoriverkot, joiden kautta myös VIRVE:n toiminta saadaan varmistettua kiinteistöjen haasteellisissa osissa. Bandercom SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Moniradio- ja monioperaattoriverkoilla selkeyttä ja vahvuutta kiinteistöjen tietoliikenteeseen Peittoaluemittaus on tärkeä osa radioverkkojen suunnittelua Mika Niemelä, radioverkkoasiantuntija. -Tarjoamme ratkaisuitamme erityisesti VIRVE:n käyttäjille, kun halutaan varmistaa sen kuuluvuus tiloissa joissa sitä käytetään. Asiakkaitamme ovat mm. kunnat ja kuntien sosiaalitoimet, Bandercomin toimitusjohtaja Pete Peltola esittelee. Bandercom toteuttaa ratkaisuita, joilla VIRVE saadaan kuulumaan niissäkin tiloissa, joissa se ei muuten kuuluisi maanpäällisestä ulkoverkosta käsin. -Ratkaisumme mahdollistaa VIRVE:n toiminnan käyttäjän kaikissa tiloissa. Olemme tarjonneet palvelua aina 2006 vuodesta lähtien. Puhutaan sisäpeittoratkaisuista, eli otamme kantaa muihinkin järjestelmiin, jolloin käsitettä laajennetaan myös moniradio- ja monioperaattoriverkkoihin, Peltola toteaa. Asiakastarpeet täytetään laaja-alaisesti -Teknologinen vahvuutemme on siinä, että huomioimme asiakkaan tarpeen riittävän laaja-alaisesti. Jos tarve ei koske pelkästään VIRVEÄ, pystymme samaan asiakkaalle enemmän lisäarvoa yhdellä verkolla. Puhutaan moniradiotai monioperaattoriverkosta, jolloin verkko on käytettävissä olevien taajuuksien osalta laajakaistainen. Yhdellä ratkaisulla saadaan useamman eri operaattorin tarjoamat palvelut niputettua, Peltola selventää. Suomessa on Peltolan mukaan juridisesti sovittu niin, että jokainen matkapuhelinoperaattori toimittaa omat laitteensa. -Sisäverkkopeitto on käyttäjän näkökulmasta välttämätön, mutta lisäksi pelastuslain 109 :n mukaisesti sisäverkkopeittoa tarvitaan myös niissä tiloissa, joissa pelastusviranomainen edellyttää sitä. Se rinnastetaan näissä tiloissa automaattiseen paloilmoitin- tai sammutuslaitteistoon. Sen on siis oltava kunnossa ja tästä vastaa kiinteistön omistaja. Monioperattoriverkko selkeyttää kokonaisuutta -Ensisijaisesti asentamisen haasteet riippuvat kohteesta, sen laajuudesta, muodosta ja monista muistakin seikoista. Monioperaattoriverkolla saavutetaan vähemmän monimutkaisuutta. Tämän ansiosta jokaisen operaattorin ei tarvitse rakentaa kohteeseen montaa päällekäistä verkkoa, vaan ne voidaan niputtaa yhteen. Uudiskohteissa monioperaattoriverkon luominen on helpompaa, mutta se onnistuu myös vanhoihin kiinteistöihin, Peltota mainitsee. Ennen Bandercomin kaltaisia toimijoita, kiinteistöjen omistajat ovat Peltolan mukaan harvemmin rakennuttaneet monioperaattoriverkkoja. Suurimmassa osassa tapauksista operaattorit ovat omatoimisesti luoneet verkon, jonka näin ollen myös omistavat. Tästä seuraa ongelmia, mikäli operaattoria halutaan vaihtaa, tai jos verkossa halutaan operoida jonkin Sisäpeittojärjestelmä saa signaalinsa rakennuksen ulkopuolella sijaitsevan antennin avulla. muun operaattorin tuotteilla. -Monioperaattoriverkolla voidaan välttyä operaattorien vaihdon mahdollisesti aiheuttamilta ongelmilta. Operaattorin kilpailuttaminen ja vaihtaminen on tätä kautta paljon helpompaa. Varsinkin kuntapuolella syntyy monesti tällaisia tarpeita. Monioperaattoriverkon puutteen takia uuden operaattorikumppanin kännykkäverkot eivät välttämättä toimi kiinteistön kellarissa tai parkkihallissa. Tällöin siellä ei kuulu myöskään VIRVE, jonka tulisi toimia kaikkialla kiinteistössä. Moniradio- ja monioperaattoriverkkoja käytetään jo laajalti -Suomessa monioperaattoriverkkoja on käytössä jo useissa kohteissa. Me olemme toteuttaneet näitä esimerkiksi muutamissa isoissa pysäköintilaitoksissa, mm. Viikin uusi väestönsuoja, joka palvelee noin 300 auton parkkipaikkana, T. Hämppi Tampereella, joka on tällä hetkellä Suomen suurin pysäköintilaitos. Lisäksi lähiaikojen referenssilistalta löytyy mm. Kuopion Ikea, Peltola listaa. Jos monioperaattoriverkoista otetaan pois matkapuhelinoperaattorit, löytyy toteutuksista lukuisia esimerkkejä, joissa ajetaan useampaa eri järjestelmää. Monioperaattoriverkon ylläpito puhuttaa -Kuvitellaan kohteeksi kauppakeskus, jonne jokainen operaattori tehnyt omat antenniverkkonsa. Näiden verkkojen toimivuus on kunkin operaattorin vastuulla. Tällöin! VIRVE on Suomen viranomaisradioverkko, joka perustuu yleiseurooppalaiseen TETRA-standardiin. Verkko kattaa Suomen maanlaajuisesti, aivan äärimmäisiä syrjäseutuja lukuunottamatta. Suomessa VIRVEn teleoperaattorina toimii lähinnä sisäasiainministeriön hallitsema Suomen Erillisverkot Oy. Suomessa, jossa verkkoon pääsy on rajoitettua käyttäjäryhmittäin ovat ensisijaisia käyttäjiä poliisi, tulli, rajavartiolaitos, alueelliset pelastuslaitokset ja puolustusvoimat. Lisäksi poliisitoimeen liittyen kuntien sosiaalitoimesta vastaavilla johtavilla virkamiehillä voi olla Virve kiireellisiä huostaanottotapauksia tai sijoituksia varten. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan liittyen ovat käyttäjinä viestintävirasto, Finavia, ilmatieteen laitos, merenkulkulaitos, Destia ja Yleisradio, jolla on Radio Suomessa viranomaistiedotustehtävä. Lisäksi VIRVEä käyttävät jotkin energialaitokset ja sähköyhtiöt, jotka vastaavat sähkönsaannista. Kansainvälisesti laaja joukko yksityiseen sektoriin kuuluvista Tetra-verkkojen yksityisistä käyttäjistä eli kuljetusja huolintaliikkeet eivät Suomessa kuulu Virven käyttäjiin. lähde: Wikipedia operaattori vastaa myös mahdollisista huoltotöistä, joten tämän vastuulla on etsiä ja korjata verkkoon mahdollisesti syntyvä vika. Monioperaattoriverkon osalta oleellisimpana ongelmana on Peltolan mukaan löytää sen toiminnasta vastaava taho kuka vastaa verkosta sen rakentamisen jälkeen, kun kaikki operaattorit ovat liittyneet siihen. Verkon toimintaan liittyvät ongelmat ovat kaikkien näiden toimijoiden yhteisiä, mutta ennen kaikkea kiinteistön omistajan, koska tämä vastaa viime kädessä VIRVE:n toimivuudesta kauppakeskuksen tiloissa. -Olemme lähteneet siitä, että teemme tämän asian rakennuttajalle selväksi ja tarjoamme huolto-ohjelmaa, jonka kautta voimme vastata monioperaattoriverkon ylläpidosta, Pete Peltola painottaa. Monipuolinen kumppani Bandercom tarjoaa asiakkailleen huoltopalveluita yleisimmille radiopuhelinmerkeille ja järjestelmille, kommunikaatiojärjestelmien suunnittelua ja tuotekehitystä, RF-suunnittelua, mittauksia ja dokumentointia (mm. TETRA, GSM/3G, WLAN), sisäpeittoratkaisuiden mallintamista, suunnittelua ja toteutusta (mm. TETRA, GSM/3G, WLAN), käyttöönotto- ja ylläpitopalveluita, järjestelmien ja laitteiden elinkaaritutkimuksia sekä investointi- ja hankintasuunnittelua.

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Scando Oy Kustannustehokkaampia turvallisuusteknisiä ratkaisuja Scando Oy on juuri näihin aikoihin 25-vuotissynttäreitään viettävä Keravalta ja Oulusta käsin toimiva yritys, joka kehittää, maahantuo, toimittaa ja ylläpitää turvallisuusalan tietojärjestelmiä ja niiden komponentteja. Tyypillistä asiakaskuntaa ovat finanssi- ja energiasektorit sekä joukkoliikenne, Puolustusvoimat ja viranomaiset. Yhtiö on turvallisuusalan lisäarvotoimittaja, joka tarjoaa laajoja sovellusratkaisuja turvallisuusasioiden tilannehallintaan, kulunvalvontaan ja videovalvontaan sekä mm. tallennusjärjestelmiä puhelin-, radio-, näyttösisältö-, video- ja Voice&Video-over-IP-tapahtumien aitoon monikanavaiseen tallentamiseen tapahtumankulun, asiakaspalvelulaadun ja sopimussisällön hallintaan. Scando toimittaa myös vaati- vien turvallisuusympäristöjen integroituja OnGuard-kulunvalvonta-, videovalvonta- ja hälytysjärjestelmiä. Tuotevalikoi maan kuuluvat lisäksi radio- paikannus- ja suuntimajärjestelmät sekä langattomat verkot. -Turvallisuusjärjestelmät kehittyvät hyvin nopeasti turvallisuusuhkakuvien nopeasti muuttuessa myös Suomessa ja uuden tietotekniikan sekä mahdollisuuksien että haasteiden ansiosta, Matti Takkula kertoo. Nyt uusinta uutta ovat: 1. Järjestelmäkeskitys ja tekninen varmistus, pois yksittäisistä talokohtaisista ratkaisuista. 2. Tilannehallinta ja kohteiden kolmiulotteinen mallinnus 3. Audio- ja videoanalyysiratkaisut, jotta arvokasta ihmiskykyä käytetään tehokkaammin 4. Biometrinen tunnistaminen 5. Perinteinen järjestelmätoiminnallisuus kuten kulunvalvonta sekä ääni- ja videotallentaminen -Oleellista on turvallisuusrakentamisen kustannustehokkuuden kehittäminen. Uhkakuvien kiristyessä ja työkustannnustason noustessa tarvitaan uusia teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä, jotta rakennushankkeissa pystytään kohtuullisilla lisäpanoksilla saamaan oleellisesti perinteisiä järjestelmiä enemmän aikaan. Haemme entistäkin kustannustehokkaampaa turvallisuutta, Takkula toteaa. Kun tekniikka ei enää rajoita ratkaisuja, turvallisuusjärjestelmien piiriin pyritään saamaan oleellisesti aiempaa enemmän valvottuja ovia ja ikkunoita sekä kameroita, ja valvonnalla hallittavia alueita. Oleellista on voimakas tarve rakentaa JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 moniteknologia- ja monitoimittajaympäristöjä, joissa yhden järjestelmän ongelmat tai rajoitukset eivät estä tai hidasta kehitystyötä. Ääneen perustuvaa henkilötunnistamista -FINNSEC messuilla julkistamme alan uusimman kehityssuunnan, ääneen perustuvan henkilötunnistamisen sovellukset kenttäkäytössä. Erityisesti kulunvalvonnan tarpeisiin on jo vuosia ollut saatavana esimerkiksi sormenjälkisuonikuvio- ja iiristunnistimia, mutta ne eivät ole yleistyneet kenttäkäytössä. Nyt kun videovalvonta on voimakkaasti muuttumassa analogisesta kameramaailmasta digitaaliseksi, niin myös äänen käsittely on esimerkiksi jokaisessa IP-kamerapisteessä teknisesti helppoa ja edullista. Biometristä tunnistuskykyä tarvitaan, koska mekaaniset avaimet sekä tunnisteet voivat joutua vääriin käsiin ja PIN-koodikin on helposti selvitettävissä, Takkula perustelee. Takkulan mukaan Scandon järjestelmien vahvuus on niiden tekninen avoimmuus ja kolmiulotteisen mallinnuksen hyödyntämiskyky sekä edistykselliset analyysimenetelmät johtavat oleellisesti monipuolisempaan järjestelmätoiminnallisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Perinteisiä ratkaisuja ei kannata enää rakentaa, koska ne menevät pahimmillaan hukkaan tai integroidaan kuitenkin laajempiin kokonaisuuksiin. Fyysinen ja looginen turvallisuus integroitumassa -Suljetut järjestelmät kehittyvät niin hitaasti, että ne kuolevat itsekseen pois. Koskaan kellään yksittäisellä toimijalla ei ole kaikkea tarvittavaa osaamista; vain monitoimittaja- ja moniteknologiaympäristöt voivat vastata tuleviin tarpeisiin. Toiseksi, nyt on selvästi nähtävissä, että tilannehallintatarve johtaa asiakasmaailmassa mullistuksiin. Perinteisten lukitusratkaisujen merkitys pienenee ja tietojärjestelmäturvallisuuden merkitys oleellisesti kasvaa jo viimeaikaisten uutistenkin valossa, painottaa Takkula. Takkulan mukaan fyysinen turvallisuus on nopeasti integroitumassa loogisen turvallisuuden kanssa ja asiakkaat tarvitsevat aivan uusia toimijoita ja monitoimittajaympäristöjä omien ylikuormittuvien turvallisuusresurssien tueksi. -Vaativimmatkaan turvallisuusorganisaatiot eivät enää pärjää ristipaineissa itsenäisinä, tarvitaan uusia yhteistyökuvioita. Ja niissä pätee vanha perussääntö: Luottamus hyvä, mutta valvonta paras! Takkulan mukaan erityisesti Sosiaali- ja Terveystoimi on uusien haasteiden edessä esimerkiksi kotihoidon kehittämisen kanssa, avainhallintaan ei ole kestävää ratkaisua perinteisillä menetelmillä. -Vain älypuhelimien ja NFCtekniikan käyttö ratkaisee sekä turvallisuus- että työtuottavuusasiat samanaikaisesti, toteaa Matti Takkula loppuun. Labkotec Oy on sähköisiin mittaus- ja hälytinlaitteisiin erikoistunut yritys. Yhtiö on toiminut alalla lähes 50 vuotta ja on johtava yritys omalla sektorillaan Suomessa. Pinnankorkeus- ja virtausmittauksia Labkotec toimittaa kaikille teollisuuden aloille sekä erilaisiin vedenkäsittelyprosesseihin. Vedenkäsittelyyn yhtiö toimittaa myös automaatiojärjestelmiä. -Tunnistintekniikka sekä tiedonsiirtopalvelut ovat laajentaneet tuoteperhettämme entisestään. Välitämme asiakkaillemme ajantasaista tietoa prosessien erilaisista mittauksista tai esimerkiksi ajoneuvojen liikkumisesta luvanvaraisilla alueilla. Tuotteemme ja tekniikkamme ovat vaativissa asiakaskohteissa koeteltuja sekä toimiviksi todettuja. Organisaatiomme koostuu 43 vankasta ammattilaisesta. Monipuolinen ja kattava asiantuntemuksemme näkyy kullekin asiakkaalle parhaiten soveltuvien ratkaisujen toimittamisessa. Yli 50 % tuotannostamme menee vientiin. Kuulumme kansainväliseen Indutrade-konserniin, kertoo projekti- ja tuotepäällikkö Lasse Peltonen. Kulunvalvontaa ajoneuvoille Tunnistintekniikan osalta Labkotec toimii lähinnä ajoneuvojen tunnistamisen piirissä, mukaan on tullut jonkin verran myöskin henkilötunnistamista viime aikoina. -Laitteita hyödynnetään pääsääntöisesti kulkuaukoilla, porteilla ja puomeilla, kun halutaan varmistaa alueelle pyrkivät ja alueelta pois pyrkivät ajoneuvot. Myöskin tilantessa, kun halutaan tietoa siitä, miten jokin ajoneuvo on liikkunut tai liikkuu, voidaan laitteiston antamia tietoja hyödyntää. Ajoneuvojen tunnistamista toteutetaan alueilla, joilla liikkumista on jollakin tapaa rajoitettu. Peltonen kertoo, että Labkotec tarjoaa myös autojen rekisterikilpitunnistamiseen käytettävää laitteistoa. -Toimitamme vähemmän kokonaisia järjestelmiä, koska olemme pääasiassa tunnistinlaitteiden maahantuoja ja myyjä Suomessa. Esimerkiksi lumen- ja maanvastaanottopaikoille olemme toimittaneet kokonaisia järjestelmiä, aina puomeja myöten. Järjestelmät Labkotec Oy Laadukkaita kulunvalvontaratkaisuita on rakennettu niin, että asiakas voi tarkastella asioita netin yli, vaikkapa laskutusta silmällä pitäen. Erilaisia tekniikoita -Ajoneuvotunnistuksessa käytämme kolmea eri tekniikkaa. Eniten myyty ja paras on mikroaaltotekniikkaa hyödyntävä TransIt-laitteisto. Toinen vaihtoehto on Peltosen mukaan UHF-taajuudella toimiva, kevyempi upass -laitteisto, joka on joissakin tapauksissa aivan riittävä. Näitä varten portilla tai puomilla on lukija, joka tunnistaa ajoneuvoon asennetun tunnistimen, jonka seurauksena portti avautuu, jos tunnistin on luvallinen. Kolmas vaihtoehto tunnistamiseen on rekisterikilpikamera, meillä ANPR -laitteisto. -Laitteemme poikkeaa muista markkinoilla olevista vaihtoehdoista siinä, että itse kamerassa on myöskin äly. Meidän ratkaisumme voi toimia myös stand alone -laitteena, eli yhtenä erillisenä ip-osoitteellisena laitteena yrityksen verkossa. Laitteen muistiin voidaan syöttää luvalliset rekisterinumerot, joiden tunnistus antaa portille avauskäskyn ja aukaisusta tulee tapahtuma muistiin. Rekisterikilpikameraan Labkotecilla on lisäksi WIM -laite eli Wiegand Interface Modul. Kulunvalvontajärjestelmän lukijalaitteet sekä päätepalvelimet tms. keskustelevat usein Wiegand kommunikoinnilla ja silloin tarvitaan WIM-moduulia, joka pystyy muuttamaan rekisterikilven informaation ykkösiksi ja nolliksi. -Esimerkiksi kilvelle ABC- 313:lle voidaan antaa tietty numerosarja KV -järjestelmään, jonka WIM-moduuli lähettää kulunvalvontaohjelmistolle havaitessaan ko. kilven. Näin tiedetään, että tuo kyseinen numero vastaa kyseistä rekisterikilpeä ja auto voidaan päästää esim. portista. Näitä kaikkia kolmea vaihtoehtoa voidaan käyttää liitettyinä meidän, asiakkaan omiin tai asiakkaan oman järjestelmätoimittajan laitteisiin, toteaa Peltonen. Laitteistoja voidaan hyödyntää mitä erinäisimmissä ympäristöissä. Niillä voidaan mm. ohjata ilmastoinnin tarvetta tunneleissa, jolloin voidaan saavuttaa energiansäästöä. Labkotecin toimittamia tunnistuslaitteita on lisätty osaksi hyvin monenlaisiin kokonaisuuksiin, joissa on ollut tarve tunnistaa isoja yksiköitä, ei välttämättä ajoneuvoja. Kuvassa TransIt (isompi laite) sekä upass ACCESS. upass Access -henkilötunnistus -Viimeisin päämieheltämme markkinoille tullut laite on upass Access, joka on 5x5x15cm:n kokoinen UHFtaajuuden lukija. Kyseessä on täysin yksilöllinen laite, joka tunnistaa UHF-tunnisteen jo noin parin metrin päästä. Tämä teknologia soveltuu erinomaisesti esimerkiksi varastoon, kun henkilön jolla on kädet täynnä tavaraa tarvitsee ovesta. Ovi avautuu automaattisesti, mikäli henkilö on oikeutettu kulkemaan oviaukosta. Samaa teknologiaa voidaan hyödyntää ja hyödynnetään mm. sairaaloissa, kun käytävillä työnnetään vaikkapa potilassänkyjä. Tätä on käytetty myöskin ajoneuvojen tunnistukseen, Peltonen listaa. upass Accessin osalta puhutaan Peltosen mukaan jopa pienestä kulunvalvonnan vallankumouksesta, koska henkilötunnistaminen on ollut tähän saakka enemmän tai vähemmän lähitunnistamista. Nyt puhutaan todellisesta hands free - laittesta. Omat järjestelmät -Teemme myös omia järjestelmiä, jolloin puhutaan LabkoNet-järjestelmistä, joissa myös hyödynnämme maahantuomiamme Nedap AVI:n, joka on yksi maailman johtavia toimijoita alallaan, tuotteita. AVI tulee englanninkeilen sanoista Automatic Vehicle Identification eli automaattinen ajoneuvotunnistus. Nedapin ajoneuvotunnistustuotteita olemme myyneet Suomessa reilun 10 vuoden ajan. Aloitimme yhteistyön Nedapin kanssa 2000-luvun vaihteessa. Kyseessä on 1929 perustettu hollantilainen yritys, jonka tuotteita myydään ympäri maailman, Peltonen kertoo. Kun puhutaan raskaiden ajoneuvojen tunnistamisesta, Peltonen uskoo että Labkotecin tekniikka on eniten myyty teknologia Suomessa. -Olemme myyneet vuosien varrella yli tunnistinta ja lukijoitakin on myyty yli 850 kappaletta. Lukijat, esim. TransIt, eivät tarvitse juuri minkäänlaista huoltoa. Ne ovat Peltosen mukaan erittäin toimintavarmoja laitteita, toki kaikkien laitteiden osalta on järkevää suorittaa jonkinlaista määräaikaishuoltoa. Pakolliset huollot tulevat kysymykseen lähinnä vain silloin, jos laitteeseen tulee jokin fyysinen vamma. -Vahvuutemme on pitkä kokemus, referenssit sekä halu palvella. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaan tarpeet, vaatimukset ja toiveet, jotka myös osaamme ja haluamme toteuttaa. Meillä on olemassa oleva hyvä yhteistyöverkosto, joiden kanssa pystymme toteuttamaan järjestelmiä hyvin monipuolisesti, Lasse Peltonen toteaa loppuun.

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, joka toimii sisäasiainministeriön johdolla. Rajavartiolaitoksen toiminnan päämääränä on rauhallisten olojen säilyttäminen maamme rajoilla. Rajavartiolaitoksen päätehtävät ovat rajavalvonta maarajoilla ja merialueella, henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla sekä pelastustoiminta erityisesti merialueella. Euroopan Unioniin ja Schengenin sopimuksiin liittymisen myötä on toiminta keskitetty niin sanotulle ulkorajalle. Yhteistyötä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen kesken -Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistyö on laaja-alaista. Tarkasteltaessa rajavartiolaitoksen yhteistyötä poliisin ja tullin kanssa on huomattava, että yhteistyö perustuu vuonna 2009 annettuun lakiin, kertoo eversti Arto Niemenkari. Suomalaisen poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen laaja-alainen yhteistyö (jäljempänä PTR-yhteistyö) on Niemenkarin mukaan kansainvälisesti ainutlaatuinen yhteistyön muoto ja sitä on tehty jo vuosikymmenet. Yhteistyön sisältöä ja tavoitteita on tässä PTRperheessä tarkastettu vuosikymmenten kuluessa vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin sekä tulevaisuuden turvallisuusuhkiin. -PTR-yhteistyön tavoitteena on edistää viranomaisyhteistyötä siten, että sisäiseen turvallisuuteen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa tehokkaasti, joustavasti ja kustannustietoisesti. PTR-yhteistyötä täydentävät vielä rajavartiolaitoksen poliisin ja tullin kanssa sovitut ja toteutetut kahdenväliset toimintamuodot esimerkiksi syrjäseutujen turvallisuuden ylläpitämiseksi raja- ja merialueilla sekä sujuvien rajanylitysprosessien takaamiseksi rajanylityspaikoilla. Yhteistyömuodoista voidaan mainita muun muassa yhteiset tilanteenarvioinnit, kansainvälinen yhteistyö, rikostorjunta, valvonta- ja kenttätoiminta, välineistö ja tekniikka, koulutus ja tutkimustoiminta, Niemenkari listaa. Rikostorjuntaan liittyvä yhteistyö Viimeisen vuoden aikana rikollisuus on Niemenkarin mukaan kansainvälistynyt ja asettanut uusia haasteita turvallisuusviranomaisille. PTR-viranomaiset ovat syventäneet yhteistyötä erityisesti vakavan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. -Välittömistä toimenpiteistä voidaan mainita esimerkiksi yhteinen rikostiedustelu- ja analyysitoiminta, jota varten on muodostettu yhteisiä yksiköitä toimintaympäristön edellyttämällä tavalla. Edelleen eri viranomaistoimenpiteitä koordinoidaan yhteisesti siten, että ne kohdistuvat mahdollisimman tehokkaasti vakavaan ja rajat ylittävään rikollisuuteen, toteaa Niemenkari. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on tuottaa rikostorjunnallinen lisäarvo erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä niihin liittyvien rikosten torjumiseksi toiminnallisen painopisteen ollessa kansainvälisillä rajanylityspaikoilla lentoasemilla, satamissa ja itärajalla hyvässä yhteistyössä muiden PTR-kumppaneiden kanssa. Lisäksi rajavartiolaitos on huolehtinut omassa valvontatoiminnassaan esille tulleista suppeaa esitutkintaa edellyttävistä asioista, epäillyistä luonnonvararikoksista sekä ratti- ja vesiliikennejuopumuksista. Valvontayhteistyö -Yhteistoimintaa valvontatehtävissä toteutetaan erityisesti erävalvonnassa, merialueiden vesiliikenteen valvonnassa, ulkomaalaisvalvonnassa ja maantie- ja maastoliikenteen valvonnassa. Valvontayhteistyössä hyödynnetään yhdessä laadittuja valvontasuunnitelmia ja tehokasta operatiivista toimintaa koskevaa tietojenvaihtoa. Valvontaa suunnataan analysoidun tiedon perusteella riskipaikkoihin ja -ajankohtiin. Niemenkari kertoo, että tarvittaessa toteutetaan yhteisiä seminaareja sekä koulutusta valvontaan liittyvien kysymysten osalta. Rajavartiolaitoksen valvontatoiminta painottuu erityisesti rajanylityspaikoille, syrjäseuduille ja merialueille. EU:n ja Venäjän välinen suunniteltu viisumivapaus tulisi kasvattamaan rajaliikenteen haasteita merkittävästi -Ilman viisumivapauttakin nopeasti kasvanut rajaliikenne edellyttää rajanylityspaikkojen etupainoista kehittämistä. Jotta rajanylitykset ovat sujuvia ja rajatarkastukset täyttävät Schengenin vaatimukset on rajanylityspaikkojen infrastruktuuria, logistiikkaa, teknisiä järjestelmiä ja henkilöstön määrä lisättävä - muuten rajanylityspaikat ruuhkaantuvat, jonot kasvavat ja rajanylitysaika pitenee ja rajan toimivuus heikkenee. Rajavartiolaitos varautuu Niemenkarin mukaan muiden rajaasemilla toimivien viranomaisten kanssa rajanylitysliikenteen merkittävään kasvuun kehittämällä toimintaa rajanylityspaikoilla. -Rajavartiolaitokselle myönnettiin kehysriihessä lisärahoitusta vuoden 2017 tasolla 10 milj. euroa. Lisämääräraha käytetään rajatarkastajien palkkaamisesta sekä raja-asemien uudistamisesta ja varustamisesta syntyviin lisäkuluihin itärajalla ja pääkaupunkiseudulla. Imatran ja Vaalimaan rajanylityspaikkahankkeet ovat jo käynnissä. Hankesuunnitelmien tarkastamisesta aiheutuviin kuluihin myönnettiin lisäksi 1,3 milj. euroa vuodelle 2014 ja 0,3 milj. euroa vuosille Niemenkari näkee myönnetyn rahoituksen erittäin tärkeänä, koska rajanylityspaikat ovat jo käyneet riittämättömiksi. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on turvata rajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus tilanteessa, jossa rajaliikenne on kasvanut itärajalla noin kaksi kertaa suuremmaksi kuin nyt. -Rajaliikenteen hallinnan kehittämistoimet suunnitellaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2013 aikana. Nyt käynnistetyt hankkeet ovat välttämättömiä nykyisen rajaliikenteen hallitsemiseksi, eikä niillä vielä vastata mahdollisen viisumivapauden myötä tuleviin haasteisiin. Neuvotteluja ei ole vielä aloitettu Niemenkari kertoo, että neuvotteluja EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta ei ole vielä aloitettu. Mahdollisessa EU-Venäjä viisumivapaustilanteessa Suomi kohtaisi kasvavan rajaliikenteen haasteet välittömästi. Kyseessä on yksi suurimmista Suomen rajaturvallisuusjärjestelmään kohdistuneista muutoksista Suomen EU-historian aikana. Viisumivapauden myötä voimakkaasti kasvava rajaliikenne olisi merkittävä haaste rajanylityspaikkojen läpäisykyvylle. Viisumivapauden myötä rajatarkastukset lisääntyvät liikennemäärien kasvaessa, ja samalla niiden luonne muuttuu. -Viisumivelvollisuus on taannut tietyn ennakkoseulonnan maahantuloedellytyksistä. Uudessa viisumivapaassa tilanteessa arviointi siirtyy käytännössä rajatarkastustilanteeseen. Vaativammat rajatarkastustapahtumat lisääntyisivät voimakkaasti rajanylityspaikoilla (II-linjan tarkastukset, pääsyn epääminen). Haasteiksi rajavalvonnassa tulee mm. Venäjän kansalaisen tarkistamiseen kuluvan ajan kasvaminen (maahantulopuhuttelun myötä mahdollisesti muiden kohteiden, kuten vakuutusten tarkastamisen siirtyminen konsulaateista rajatarkastuksiin). Rajatarkastusten määrä ja vaativuus siis kasvaisi yhtä aikaa. Schengenin säännöstön mukaan rajatarkastus on tehtävä jokaiselle matkustajalle. Kolmannen maan kansalaiselle tehtävä tarkastus on perusteellisempi ja vie enemmän aikaa. Suomen rajalla noin 75-80% matkustajista on venäläisiä, mikä lisää edelleen haastekerrointa, Niemenkari painottaa. Haasteeseen voidaan Niemenkarin mukaan vastata kehittämällä etupainoisesti rajanylityspaikkoja, logistiikkaa, tarkastusprosesseja, viranomaisyhteistyötä ja lisäämällä rajatarkastuksia tehostavaa tekniikkaa ja henkilöstöä. EU:n komission esittämä eurooppalainen rajanylitystietojärjestelmä (Entry/Exit) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) parantaisivat toteutuessaan rajanylitysliikenteen sujuvuutta, tehostaisivat EU:n ulkorajavalvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa sekä tukisivat viisumipolitiikkaa. Nämä työkalut tulisi saada käyttöön ennen viisumivapautta. Yhteistyön kehittäminen venäjän rajalla toimivien viranomaisten kanssa kuuluu myös tähän kokonaisuuteen. Rajavartiolaitos sai uuden ulkovartiolaivan -Rajavartiolaitoksen toinen päätehtävä rajaturvallisuuden ylläpidon lisäksi on meripelastus. Rajavartiolaitoksen käyttöön hankitaan monikäyttöinen uuden sukupolven ulkovartiolaiva, jota tullaan käyttämään rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastukseen sekä vaativiin merellisen ympäristöturvallisuuden tehtäviin. Alus sai kasteessa nimekseen TURVA. Laivalla on tarpeen tullen kyky toimia sisäisen turvallisuuden uhkatilanteissa merellä sekä maanpuolustuksessa. Niemenkari kertoo, että monikäyttöisellä uudella aluksella on mahdollista kattaa useiden eri viranomaisten toiminnan tarpeita, mikä on kustannustehokasta. Laivaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja usean ministeriön kanssa Kuvassa eversti Arto Niemenkari. painopisteinä Itämeri, ympäristö ja turvallisuus. Alushanke on erittäin tärkeä Suomen ja Itämeren alueen merellisen öljyntorjuntakyvyn kannalta. Aluksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen sekä ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Polttoaineena käytetään nesteytettyä maakaasua (LNG) ja dieselöljyä, jolloin laivan omat päästöt jäävät vähäisiksi. -Yksi ulkovartiolaivalle määritellyistä painopisteistä on turvallisuus. Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuudesta ja on johtava meripelastaja sekä monialainen merellinen lainvalvontaviranomainen. Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta silloin, kun onnettomuudessa on vaarassa ihmishenkiä tai ympäristö. Meripelastusta johdetaan meripelastuskeskuksesta (MRCC Turku) ja meripelastuslohkokeskuksesta (MRSC Helsinki). Normaalioloissa alus osallistuu aluevalvontaan luomalla ja täydentämällä merialueen tilannekuvaa. Lisäksi voidaan liittyä valvontajärjestelmiin ilma-, pinta- ja vedenalaisen tilanteen osalta. Alus kykenee laaja-alaisella sensorikalustolla valvomaan merialuetta kaikissa näkyvyysolosuhteissa. Aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnan turvaamiseksi alus on yhteensopiva meripuolustuksen viesti- ja johtamisjärjestelmien kanssa, Niemenkari toteaa. Itämeren suojelu edellyttää Niemenkarin mukaan panostamista toimintavarmaan kalustoon, joka kykenee rajoittamaan onnettomuuksien vahinkoja. Lisäksi kaluston omien päästöjen on oltava vähäisiä. Ulkovartiolaiva rakennetaan noudattaen Valtioneuvoston Kestävien hankintojen periaatepäätöstä Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutuksia. Aluksen päästötaso LNG-kaasulla vastaa vuonna 2016 voimaan tulevia vaatimuksia Itämerellä. Aluksesta ei aiheudu jätevesipäästöjä. Vahingoittuneestakaan aluksesta ei koidu esimerkiksi öljypäästöjä, sillä sen vaurionsietokyky on korkea. Hyvällä vaurionsietokyvyllä pyritään varmistamaan toimintakyky myös erittäin vaikeissa olosuhteissa. -Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisiin ja EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n ulkorajoilla. Panoksemme on vuositasolla noin 4 henkilötyövuotta ja tarkoittaa käytännössä partioita, veneitä ja lentokoneita. EU:n ulkorajoilla suurin paine on tällä hetkellä Välimerellä ja Bulgarian ja Turkin välisellä maarajalla. Näillä alueilla on myös EU:n yhteisen ulkorajavalvonnan painopiste. On Suomen kannalta erittäin tärkeää, että tilanne pysyy hallinnassa ja siksi myös Suomi osallistuu käynnissä oleviin ulkorajaoperaatioihin. Toiminta Välimerellä on Suomen edun mukaista ja osa Rajavartiolaitoksen normaalia tehtäväkenttää. Jos ulkorajavalvonta esimerkiksi Kreikassa ei toimi, niin tämä näkyy kasvavana laittomana maahantulona myös Suomeen, käytännössähän laiton maahantulo suuntautuu Suomeen pääosin sisärajojen kautta. Rajavartiolaitoksen valvontalentokone Dornier on juuri aloittanut kuukauden mittaisen jakson osana Frontexin laajenevaa Välimeren valvontaoperaatiota Lambedusan suunnalla. Frontex korvaa pääosin kansallisen kaluston käytön Suomelle, kertoo Arto Niemenkari loppuun.

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 PELASTA ELÄMÄ X ZOLL AED:N AVULLA X Joka vuosi noin 3500 suomalaista saa äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Jokainen minuutti ilman oikeanlaista ensiapua laskee 10 % potilaan selviytymismahdollisuutta. Tehokkaimman ensiavun sydänpysähdykseen takaa laadukas painelu-puhalluselvytys yhdistettynä defibrillointiin. Noin 10 % sydänpysähdyksen saaneista potilaista selviytyy tällä hetkellä. Tutkimukset osoittavat, että AED-defibrillaattorin käyttö elvytyksessä voi nostaa selviytymismahdollisuuden yli 50 %:n. ZOLL AED Plus on ainoa AED-defibrillaattori, joka ohjaa käyttäjää reaaliaikaisesti tehokkaaseen paineluelvytykseen (Zoll Real CPR Help -teknologia) selkeiden ääni- ja tekstiopasteiden avulla. ZOLL AED Plus defibrillaattorin ominaisuudet Reaaliaikainen elvytyspalaute (PPE) Ainutlaatuisen selkeä graafinen näyttö ja käyttövalikko Suomenkieliset ääni- ja tekstiopasteet Kustannustehokas Automaattinen itsetestaus ja 7 vuoden takuu Medidyne Oy I Tel I

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Poliisihallituksen turvallisuusalan valvonta Turvallisuusalan lakiuudistus puhuttaa Turvallisuusalan lakiuudistus on nyt ajankohtainen asia. Alunperin oli tarkoitus, että lakiuudistus olisi tullut voimaan jo vuoden 2014 aikana voimaan, mutta se siirtyi, koska lakia ei sellaisenaan voitu hyväksyä. Viimeisimmän arvion mukaan uusi lainsäädäntö tulisi voimaan 2015 alussa. -Uudistuksessa on aidosti tarkoitus yhdistää tällä hetkellä hajallaan olevaa, yksityistä turvallisuusalaa säätelevää lainsäädäntöä yhteen pakettiin. Jatkossa kaikki vartioimisliiketoimintaa, vartijoita, järjestyksenvalvontatoimintaa ja muuta yksityistä turvallisuusalaa koskevat säädökset ovat yhdessä paikassa, toteaa ylikomisario Jani Hämäläinen. Hämäläinen kertoo, että hänen näkökulmastaan yksityisen turvallisuusalan lainsäädäntö on tällä hetkellä kaikkein sekavin lainsäädäntö, johon hän on ikinä törmännyt. -Kaikki perustuu nykyisellään enemmän tai vähemmän viittauksiin, joka vaikeuttaa lainsäädännön tulkintaa ja ymmärtämistä. Säännökset on hajotettu useampaan lakiin, asetukseen sekä erilaisiin viranomaisten antamiin ohjeisiin / määräyksiin voimaantuleva uudistus selkiyttää lakia huomattavasti, vaikka pykälien määrä lisääntyykin. Kaikki tarvittava on jatkossa löydettävissä yhden lain alta. Tietenkin tarkennuksia voidaan antaa asetuksilla, mutta enää ei ole kolmea eri asetusta, jotka koskisivat eri toimijoita. Kaikkia alan toimijoita kiinnostaa jatko, varsinkin ammattimaiseen / kaupalliseen järjestyksenvalvontatoimintaan (elinkeintotoiminta) liittyen. Tällä hetkellä järjestyksenvalvontatoiminnan kaupallinen toteuttaminen / välittäminen ei vaadi erillistä lupaa, mutta jatkossa tämäkin on tulossa luvanvaraiseksi. -Juuri tähän liittyen meille on tullut eniten kysymyksiä, Hämäläinen toteaa. Lupaprosessi ei juurikaan tule muuttumaan Varsin suurella todennäköisyydellä uusi prosessi tulee Hämäläisen mukaan olemaan aika lähellä nykyisiä vartiointiliikelupahakemusta. Hakemus otetaan normaalisti lupaharkintakäsittelyyn ja katsotaan täyttääkö yritys ja yritykseen liittyvät henkilöt luvan vaatimat edellytykset. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta, ja jos näyttää siltä että kaikki on kunnossa, lupa myönnetään. Pääsääntöisesti lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi. -Pääsääntöisesti yksityisen turvallisuusalan toimijat tietävät minkälaisia vaatimuksia he tulevat kohtaamaan. Hakijat ja toimijat ovat pääsääntöisesti oikein hyvätasoisia tässä mielessä. Jos tilastoja katsotaan, ajatellen meidän myöntämiä lupia ja vartiointiliikkeiden toimeksiantoja, on toimeksiantojen määrä kasvanut jatkuvasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä Suomessa toimii reilu 250 vartiointiliikettä, joiden määrä pysyy kohtalaisen stabiilina. Luullakseni puhutaan monen eri tekijän summasta. Ihmiset ja yritykset näkevät omaisuutensa suojaamisen aiempaa tärkeämpänä. Ala kehittyy jatkuvasti esimerkiksi tekniikan puolesta. Laitteiston puitteissa kehittyy jatkuvasti entistä enemmän uusia ja parempia välineitä, joiden kautta syntyy lisää myyntiä ja toimeksiantajia. Mukana voi olla Hämäläisen mukaan kansalaisen jonkinlainen huoli turvallisuudestaan, koska media kirjoittaa päivittäin uhkaavista asioista, joita vastaan yritetään hakea yksityisten turvallisuuspalveluita tarjoajien kautta lisäturvaa. Suomessa on turvallista -Jos ajatellaan kansalaisen perusturvallisuutta, esim. katuturvallisuuden näkökulmasta, en näe mitään lisääntynyttä uhkaa. Murheita tulee entistä enemmän verkon kautta tapahtuvan rikollisuuden kautta. Siltäkin suojautuminen lähtee henkilöstä itsestään, joten vaikea sanoa saisiko näihin apua yksityisen turvallisuusalan puolelta. Edelleenkin väittäisin turvallisuuspalveluiden lisääntyneen kysynnän olevan monen tekijän summa, enkä näe missään nimessä fyysisen turvallisuuden kannalta mitään lisäturvan tarvetta. Tietysti väitteitä esitetään ja heitellään erilaisia uhkia ilmaan, kuten poliisin henkilöstöresurssien vähentämiseen liittyen. Voi olla, että kansalaiset hakevat tämän vuoksi korvaavaa turvaa yksityisten vartiointiliikkeiden kautta, Hämäläinen näkee. Viranomaistehtäviä ei ole siirretty yksityiselle puolelle -Pääsääntönä on se, että poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Viranomaistehtäviä ei siis ole siirretty tai olla siirtämässä yksityiselle puolelle. Jos puhutaan esimerkiksi poliisin luvalla asetetuista järjestyksenvalvojista, vaikkapa kauppakeskuksissa, yksityisen kansalaisen näkökulmasta järjestyksenvalvojien toiminta saattaa näyttää aika lähelle poliisille kuuluvalta toiminnalta. Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kauppakeskusten valvonta voidaan helposti mieltää poliisin toiminnan paikkaamiseksi, koska kyseessä on yleinen paikka. Erityisestä syystä poliisin luvalla asetetut järjestyksenvalvojat toimivat luvassa rajatulla alueella poliisin apuna järjestyksen ja turvallisuuden valvonnassa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito on edelleenkin poliisin vastuulla, painottaa Hämäläinen. Näkyvällä valvonnalla saadaan aikaiseksi ennalta ehkäisevää vaikutusta. Iso osa kansalaisista pitää sitä Hämäläisen mukaan ihan hyvänä asiana, kun ajatellaan isoja kauppakeskuskokonaisuuksia. -Tässäkin on pidettävä rajansa niin, ettei kohteessa olisi yhtä paljon järjestyksenvalvojia kuin asiakkaita, naurahtaa Hämäläinen. Lakiuudistuksen edut -Lakia on uusittu viimeksi vuonna 2002 ja maailma on muuttunut paljon 11 vuodessa, joten se kaipaa selkeästi päivittämistä. Vanha säännöstö ei enää palvele nykypäivän tilannetta ja mukana on myös ajastaan jälkeen jääneitä pykäliä. Lainsäädännön uudistusten lisäksi, vastuualueemme on uudistamassa järjestyksenvalvojien koulutusta, johon on tulossa päivitystä. Tällä tähdätään siihen, ettei jäädä laahaamaan liian kauaksi historiaan, Hämäläinen toteaa. Tulevat lakimuutokset selkeyttävät asioita sekä valvovan viranomaisen että yksittäisen toimijan näkökulmasta. Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnan vastuulla on muun muassa kaikki alaan liittyvien kouluttajien hyväksynnät, vartioimisliiketoimintaan liittyvät luvat ja hyväksymiset sekä edellä mainittujen toimintojen yleinen ohjaus ja valvonta. Paikallispoliisi vastaa puolestaan yksityisen turvallisuusalan päivittäisen operatiivisen toiminnan valvonnasta toimialueellaan. Lain selkeytyminen helpottaa näiden kaikkien sidosryhmien toimintaa. Vartijakoulutus ja valvonta -Kun puhutaan vartijoista, vartijoiden koulutuksesta vastaavat turvallisuusalan oppilaitokset. Tarjolla on muun muassa vartijan ammattitutkinto, sisältäen tutkinnon osina 40 tuntia vartijantyön perusteita ja 60 tuntia vartijan peruskurssia, joista muodostuu vartijan peruskoulutus (100 oppituntia). Kun tuo 100 oppituntia on täynnä, voidaan hakea varsinaiseksi vartijaksi hyväksymistä (vartijakorttia). Vartijaksi hyväksyminen (vartijakortti) on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Heti 40 tunnin koulutuksen jälkeen henkilön on mahdollista hakea väliaikaiseksi vartijaksi hyväksymistä (väliaikaista vartijakorttia), jolla on mahdollista työskennellä maksimissaan neljä kuukautta vuodessa, Hämäläinen kertoo. Oppilaitokset vastaavat kouluttajan ominaisuudessa siitä, että laissa ja säännöksissä annetut koulutusvaatimukset toteutuvat. Kouluja ja annettavan koulutuksen laatua valvoo keskeisenä tahona turvallisuus- JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

9 alan tutkintotoimikunta, joka koostuu yksityisen turvallisuusalan toimijoiden edustajista, oppilaitosedustajista, poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnan edustajasta sekä opetushallituksen edustajista. -Kun kyseinen koulutus on käyty ja valmiit vartijat ovat käyneet hakemassa vartijakortit paikallispoliisilta, kuuluu näiden toimijoiden valvonta paikallispoliisille. Yhtenä tärkeänä valvontaelimenä on alan toimijoiden erittäin tehokas omavalvonta. Kilpailijoilta tulee vihjeitä meille ja paikallispoliisille, jonka jälkeen saadut vihjeet tutkitaan ja katsotaan mahdolliset laiminlyönnit. Myöskin yksityishenkilöt ovat erittäin hyviä valvojia, varsinkin vartijapuolta havainnoitaessa. Tämä seikka pistää toimijoita miettimään omaa toimintaansa entistä tarkemmin. Suurin haaste kokonaisuuden hallinnassa -Meillä poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnassa suurimpana haasteena on kohtuullisen laajan kokonaisuuden hallinta, josta yksityinen turvallisuusala koostuu. Valvonnan näkökulmasta katsottuna olisi hyvä, mikäli tilanne saataisiin pidettyä nykyisellään näillä käytettävissä olevilla resursseilla. Yksityinen turvallisuusala on mielestäni varsin toimiva ja yhteiskuntakelpoinen tällä hetkellä, Hämäläinen näkee. Poliisihallituksen Turvallisuusalan valvonnalla on toimialana koko maa. Tämän koko paletin hallitseminen tuottaa Hämäläisen mukaan haasteita. -Meillä on vastuullamme koko turvallisuusalan yleinen ohjaus. Varsinkin jos mennään nyky-yhteiskunnan taloustilanteella, meille on tuskin lisäresursseja luvassa. En näe yksityisellä turvallisuusalalla mitään järisyttävää ongelmaa, nyt tai tulevaisuudessa. Toivotaan että asia pysyy näin. Pieni organisaatio hallitsee suuria kokonaisuuksia -Vastuualueemme koostuu kuudesta henkilöstä, johon kuuluu vastuualueen esimiehenä toimiva poliisiylitarkastaja Marko Rahikainen, ylikomisariot; allekirjoittanut sekä Ari Pulliainen, ylitarkastaja Vesa Tiainen sekä kaksi lupahallintosihteeriä. Suoritamme hallinnollisten töiden lisäksi konkreettista jalkautettua valvontaa, myöskin lupahallinto pyörii koko ajan, joten käytetyn ajan organisointi on todella tärkeää. Jani Hämäläinen näkee yhtenä selkeänä haasteena poliisin tietojärjestelmäuudistukset. -Valtionhallinnossa, kuten poliisissakin, pyritään tietojärjestelmät saamaan mahdollisimman pitkälle sähköisen asioinnin piiriin. Tämä vaatii sen, että kaikki rekisterit on pidettävä ajan tasalla. Järjestelmien suunnittelutoimintaan osallistuminen sekä ylläpito vie paljon aikaa tästä ns. normaalityöstä, koska näitä tehtäviä ei voi muille jakaa. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Puolustusvoimat vastaa sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvästä turvallisuudesta. Enemmän irti intistä kertoo varusmiesten koulutusmahdollisuuksista erityistehtäviin kuten sotilaskuljettajaksi. Varusmieskoulutuksessa käsitellään turvallisuutta monin tavoin, esimerkiksi liikenneturvallisuus on yksi teemoista. Kuva: Puolustusvoimat

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen vuonna 2008 käyttöönottama palotarkastusprotokolla on käytössä jo koko Suomen laajuudessa. Saadut tulokset ovat Helsingin osalta todella rohkaisevia, mutta mitkä seikat ovat tämän mahdollistaneet. Helsingin kaupungin pelastuskomentaja Simo Weckstén avaa seuraavassa pelastuslaitoksen organisaatiouudistusta ja sen vaikutuksia. -Nykyinen resurssitilanne on reaalimaailmaa, joten näillä mennään mitä on. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastuslaitoksen pitää pystyä löytämään entistä paremmin vaikuttavuus- ja tuottavuusalueensa. Mihin näillä resursseilla parhaimmillaan pystytään, on asia, jota Helsingissä juuri nyt viedään läpi, kertoo Helsingin kaupungin pelastuskomentaja Simo Weckstén. Helsingissä on menossa parasta aikaa organisaatiouudistus, joka edellyttää Wecksténin mukaan täysin uudenlaista ajattelutapaa, jopa liiketoimintamaista ajattelua. -Tätä ajattelumallia on opittava ymmärtämään. Palvelut on pystyttävä hinnoittelemaan, vaikka se ei kovin helppoa olisikaan. Meidänkin alan on pystyttävä osoittaamaan hyödyllisyytensä ja tuottavuutensa entistä selkeämmin. Laadukkaat ja turvalliset ratkaisut Paloteknistä suunnittelua ja konsultointia pienistä suuriin ja vaativiin sekä erityiskohteisiin. KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4, ESPOO Puh Organisaatiouudistus tähtää uuteen toimintamalliin -Merkittävin muutos nähdään toimintamallissa. Meillä on ollut aiemmin yksikkö- ja tehtäväkohtainen työnjako, jota nyt puretaan. Koko henkilökuntaresurssi tulee uudistuksen myötä hyvin laajasti koko pelastustoimen käyttöön. Tämän ansiosta voimme hyvin joustavasti käyttää koko henkilöstöä eri painopistealueilla. Henkilöstöä voidaan käyttää nyt paljon monipuolisemmin, jolloin toiminta tehostuu kaikilla toiminnan osa-alueilla, Weckstén toteaa. Weckstén kertoo, että Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt tilastointia muutaman vuoden ajan, jonka puitteissa haetaan todellista käsitystä siitä missä mennään, ja miten tuottavuus kullakin alalla syntyy. Työntekijäpuolella organisaatiouudistus ei lisää vaatimuksia, vaikkakin töiden sisällöt saattavat muuttua useiden henkilöiden osalta. Työaika pysyy samana, tarkoituksena on keksittyä tekemään oikeita asioita tuottavuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Onnettomuuksien ehkäisyssä on onnistuttu hyvin -Helsingissä uudistus aloitettiin vuonna 2008, samalla ajettiin alas vanha palotarkastusprotokolla. Muutos keskittyi organisaatioiden ja toimijoiden rakenteisiin menevään tarkastamiseen. Nyt näyttää siltä, että uudistus tuottaa tulosta jopa vähän arvioitua nopeammin. Tämän ansiosta asiakastyytyväisyys on ollut kaikilla palvelumme osa-alueilla vähintään 9/10, Weckstén kertoo. Pelastustoimeen liittyvien hälytysten määrä on Wecksténin mukaan kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, vaikka toimintaympäristön tuomat haasteet ovatkin lisääntyneet. Myöskin paloissa korvattavan omaisuuden määrä on kääntynyt Helsingin osalta laskuun. Helsingin alue poikkeaa merkittävästi verrokkialueitaan parempaan suuntaan. -Haluamme vielä varmistusta tähän kehitystrendiin, ennen kuin teemme isompaa asiaan liittyvää uutisointia. Kehityssuunta on hyvä. Tehtävämäärät vähenevät ja taloudellisten vahinkojen määrä vähenee, vaikka kaupunki kasvaakin aiempaa nopeammin. Tämä näyttää tällä hetkellä aika hyvältä. Useiden tekijöiden summa -Yksittäisiä tekijöitä tässä on useita, ja niin on toimijoitakin. Myönteiseen kehityssuuntaan vaikuttavat mm. rakentamismääräykset, jolloin rakennustekniset ratkaisut kehittyvät, turvallisuuskäsitys vanhoissakin rakennuksissa paranee, lisäksi rakentaminen ja korjaukset tehdään nykyisin turvallisella tavalla, toteaa Weckstén. Hyvä esimerkki turvallisuuden parantumiseen liittyvästä tekijästä on Wecksténin mukaan Tulityökortit. Ne tekevät rakennuksilla työskentelystä turvallisempaa ja samalla ehkäistään tulityövahinkoja. Mm. tätä kautta vahinkojen määrä on laskenut huomattavasti. -Useat toimijat yhdessä mahdollistavat sen, että vahinkoja sattuu koko ajan vähemmän. Tietoisuus turvallisuudesta ja mahdollisista riskitekijöistä on entistä parempaa, jolloin turhia onnettomuuksia voidaan välttää. Kyseessä ei ole mikään hetkellinen asia, vaan pikemminkin trendi toimia entistä turvallisemmin. Malli käytössä jo koko Suomen alueella -Meillähän muuttui pelastuslainsäädäntö myöskin tältä osin, vuonna 2011 tuli voimaan uusi pelastuslaki, jonka puitteissa palotarkastus mielletään valvontatoiminnaksi. Lain puitteissa toimitamme valvontaa ja tuemme organisaatioita sekä yhteisöjä matkallaan turvallisempaan toimintakulttuuriin. Toimintamallimme on nyt vallitseva koko Suomessa muut pelastuslaitokset ovat tulleet erittäin hyvin perässä. Tänä päivänä koko Suomi toteuttaa toimintamallia, jonka vuonna 2008 aloitimme. Yhteistyöverkkoa tulee Wecksténin mukaan kehittää jatkuvasti, enää ei voida enää istua omissa toimistoissa, vaan eletään aktiivisen yhteistyön aikakautta eri alojen toimijoiden kanssa. -Päätoiminen palotarkastajamme istuu jo kolmatta vuotta Sosiaali- ja terveysvirastossa. Hänen työhuoneensa on siellä johtoryhmän keskellä, joten hän on mukana kaikissa keskeisissä päätöksissä konsultoiden ja auttaen hyvin laajalla spektrillä organisaation sisällä ja työskennelleen pelkästään heille. Tällä samalla tavalla olemme valmiita sijoittamaan henkilöitämme muihinkin isoihin organisaatioihin töihin. Meillä Kuvassa Helsingin kaupungin pelastuskomentaja Simo Weckstén. on vastaavasti Helsingin keskushallinnossa yksi henkilö töissä, joka tuo siellä meidän näkemyksiämme esille ja pääsee sieltä käsin keskusteluihin mukaan. Näin pelastuslaitoksen kanta saadaan huomioitua päätöksenteossa varsin tehokkaasti, Weckstén kiittelee. Vastaavanlaisia sopimuksia on myös monien muiden julkishallinnon osastojen kanssa. Kyseessä on Wecksténin mukaan vain yksi toimintamalleista, joita pyritään kehittämään edelleen lisää. Laaja-alaista yhteistyötä -Teemme laajalti yhteistyötä mm. nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä elinkeinoelämän kanssa. Meillä on kaupunginosa-alueittain erilaisia työryhmiä, joissa myöskin poliisi ja kaupungin valmiusosasto ovat hyvin vahvasti mukana. Yhteistyömme eri toimijoiden kanssa on hyvin välitöntä. Mikäli joku toimijoista havaitsee jotain turvallisuuden kannalta olennaista puutetta, tieto kulkee viiveettä ja esteettä organisaatiorajojen yli, jolloin asioihin reagointi on nopeaa. Voimme auttaa tilanteissa paljon nopeammin jokainen toimija omassa roolissaan, Weckstén mainitsee. Rakennusmääräykset ja uudet teknologiat apuna tulipalojen ehkäisyssä -Suomessa rakentamisessa lähdetään liikkeelle rakentamismääräyksistä, joissa on paloturvallisuus ja monet muutkin seikat on otettu hyvin tarkasti huomioon. Rakennusten käyttäjien ja vaihtuvien käyttäjien tulisi ymmärtää turvallisuusrakenteiden merkityksestä ja rakennusturvallisuuden ylläpidosta, niiden huollosta sekä käytöstä. Iso työnsarka on siis pitää turvallisesti rakennetut rakennukset turvallisina. Puhutaanpa sitten palo-ovista tai osastoivien seinien läpivienneistä niin, ettei kohteeseen jäisi turvallisuusriskejä, Weckstén listaa. Tulipalot pitäisi pystyä ehkäisemään ennakolta, jota nykyaikainen tekniikka palvelee Wecksténin mukaan todella hyvin. Uusien teknisten sovellusten avustamana vanhojenkin rakennusten paloturvallisuutta kyetään parantamaan merkittävästi. -Suurin riski palon syntymisessä on lähes aina ihmisen oma toiminta. Tähän voitaisiin vaikuttaa helposti mm. tietoiskujen kautta kouluissa, jolloin kerrottaisiin miten tulta tulisi käyttää turvallisesti. Lisäksi ihmisten tulisi ymmärtää, miten tulee käyttäytyä kun tehdään remontteja, tai millaisia vaaratekijöitä ei tulisi varastoida ullakoille tai kellareihin. Weckstén mainitsee, että seuraava suuri haaste on suuri asunto-osakeyhtiöiden pelastussuunnitelmat, jotka tulisi jatkossa laatia. Tätä varten tulee rakentaa asunto-osakeyhtiöiden omavalvontajärjestelmä. Vastuu on loppukädessä aina toimijalla, olipa kyseessä yksityinen, liiketoiminnallinen organisaatio ja tai julkinen taho. -Organisaatiouudistus tähtää siihen, että saamme enemmän voimaa viestin perille menoon. Pelastustoimi on paljon muutakin kuin punaiset paloautot, ja meidän tapauksessa lisäksi ambulanssit. Simo Weckstén esittää loppuun asiaan liittyvän retorisen kysymyksen: Onko pelastuslaitoksen tärkein tehtävä mennä paikalle kun jotain sattuu, vai hoitaa ennaltaehkäisevät hommat niin, ettei pelastustehtäville ei ole tarvetta?

11 KK-Palokonsultti Oy SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Toiminnallista paloturvallisuussuunnittelua suuriin ja vaatiiviin kohteisiin KK-Palokonsultti Oy tarjoaa suunnittelua ja konsultointia pienistä suuriin ja vaativiin sekä erityiskohteisiin. Yhtiö panostaa laatuun ja ennen kaikkea turvallisiin ratkaisuihin, jotka ovat myös asiakkaan kannalta optimoituja. Henkilökunnalla on vankka kokemus aina vuodesta 1995 lähtien sekä toiminnallisesta että SRMK:n E-sarjan taulukoiden mukaisesta paloturvallisuussuunnittelusta. KK-Palokonsultti Oy:n palvelut kattavat sekä uudis- että saneerauskohteet, kuten myös tunnelit, maanalaiset luolat, laivat ja muut erilaiset kulkuneuvot. Toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu Kyseessä on erilaisten tulipalojen simulointi kohteessa ja tulipalojen vaikutusten arviointi. Ihmisten poistumisen simulointi ja turvallisten poistumisjärjestelyjen selvitys. Savunpoiston simulointi sekä savunpoistovaihtoehtojen selvitys ja mitoitus. Palon leviämisen laskelmat ja säteilylaskelmat erilaisissa kohteissa. -Toiminnallisen palomitoituksen avulla voidaan selvittää myös muita paloturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi laskennallisesti tai simuloimalla. Paloriskianalyysi voidaan tehdä kohteen turvallisuustason, vaadittavien paloteknisten ratkaisujen ja simuloinneissa käytettävien mitoituspalojen selvittämiseksi. Paloriskianalyysin avulla voidaan myös verrata suunnitellun kohteen turvallisuustasoa Suomen rakentamismääräyskokoelman E-osien mukaisten taulukkoratkaisujen turvalli- suustasoon, kertoo Kalervo Korpela. Jos vanhoihin rakennuksiin tehdään muutoksia, tulisi paloturvallisuusvaatimusten täyttyä niin, että ihmiset saadaan poistumaan rakennuksesta ja savukaasut saadaan poistumaan ja pelastuslaitoksen tullessa paikalle olosuhteet olisivat vielä siedettävät. -Kohteessa katsotaan, että poistumisturvallisuus ja -tiet ovat riittäviä poistumismatkat eivät saa olla liian pitkiä. Rakennus kannattaa jakaa palo-osastoihin niin, ettei palon pääse leviämään liian laajalle alueelle. Samalla katsotaan palo-osastojen rajoille vaadittavat palonkestoajat, kuinka kauan osasto pitää paloa, ennen kuin se pääsee leviämään seuraavaan palo-osastoon. Myös rakennusten kantavien rakenteiden vaatimukset katsotaan niin, ettei rakennus sorru liian aikaisin, Korpela kertoo. Ratkaisut kohteen mukaan Kohteessa katsotaan suojaustaso, eli millainen alkusammutuskalusto kohteeseen tarvitaan, tai tarvitaanko mahdollisesti paloilmoitinlaitteisto, joka automaattisesti ilmoittaa hätäkeskuksen kautta pelastuslaitokselle tulipalosta. -Mikäli kohteessa tarvitaan automaattista sammutuslaitteistoa, katsotaan sille reunaehtoja, jolloin se voidaan ottaa huomioon myös palon kehittymisen arvioinnissa ja ennakoinnissa. Tätä voidaan huomioida rakenteiden, savuteiden ja poistumisteiden suunnittelussa. Teemme toiminnallista palomitoitusta, jossa huomioidaan palon kehittyminen, miten se kehittyy ja kuinka savu leviää, Korpela toteaa. Toiminnallinen palosuunnittelu astuu Korpelan mukaan kuvioihin isoissa yhtenäisissä tiloissa, kuten suurissa kauppakeskuksissa. Paloa joudutaan tutkimaan tietokonemallinnusten kautta, jotta saavutettaisiin riittävä turvallisuustaso. -Savunpoisto on yksi meidän suunnittelutehtävä kohteissa. Kohteessa katsotaan riittävätkö ikkunat ja ovet vai tarvitaanko savunpoistokattoluukkuja tai koneellista savunpoistoa. Suurissa rakennuksissa tarvitaan monesti savukaasujen koneellista poistoa, jonka suunnittelussa olemme niin ikään mukana. Palokatkojen suunnittelua ja tarkastuksia -Osastoiviin rakenteisiin liittyen, palokatkot ovat nousseet nyt esille. Suunnittelemme palokatkoja ja myöskin tarkastamme osastoivien rakenteiden toteutusta, että ne on varmasti toteutettu oikein. Korpela kertoo, että Pelastuslaitos on kaikissa hankkeissa yhteistyössä, jotta suunnitellut ratkaisut täyttävät turvallisuustason ja vaatimukset. Samalla rakennusvalvonnalle saadaan puoltava lausunto Pelastuslaitokselta. -Voimme neuvotella myös rakennusvalvonnan kanssa, riippuen vähän paikkakunnasta. Neuvottelut viranomaisten suuntaan ovat helpompia, kun puhutaan samalla termistöllä heidän kanssaan. Erikokoisia kohteita KK-Palokonsultille pieni toimeksianto tarkoittaa esim. osastoivaan rakenteeseen liittyvää lausuntoa, jossa määritellään täyttyykö vaatimukset vai ei. Sellainen voi viedä noin puolipäivää, mutta isoissa kohteissa, kuten tehtaissa, kauppakeskuksissa ja sairaaloissa, suunnitteluun voi mennä jopa vuosikausia vaikka niissä puhutaankin korkeintaan muutaman kuukauden tehollisesta työpanoksesta. -Palosimulointiin liittyen teemme suuremmissa kohteista usein myös poistumissimulointia. Henkilöitä simuloivat hahmot laitetaan tietokonemalliin juoksemaan ja poistumaan paloilmoituksen jälkeen. Tässä huomioidaan myös reagointiajat. Samalla lasketaan poistumiseen kuluva aika, huomioidaan reitit mitä kautta henkilöt ovat tulleet rakennukseen ja kuinka muut poistumisreitit löydetään, Korpela esittelee. Lopuksi yhdistetään poistumis- ja palosimulaation tulokset. Palosimuloinneista nähdään kuinka paljon uloskäynnin ovella on turvallista aikaa. Samalla nähdään millä ajanhetkellä viimeinen henkilö poistuu. Mikäli aika on pienempi, kuin olosuhteiden muuttuessa kriittisiksi, ollaan turvamarginaalin turvallisella puolella. Mikäli aikaa menee enemmän, on ratkaisuita parannettava, kuten lisätä poistumisreittejä tai tehostaa savunpoistoa, vaihtoehtoja on monia. -Tietokoneet eivät osaa vielä laskea kuinka henkilökunta liikkuu evakuointitilanteessa hoitolaitosympäristössä, koska nämä joutuvat pelastamaan liikuntarajoitteisia. Tässä joudutaan vielä käyttämään erillisiä laskutoimituksia. Samalla pohditaan sprinklauksen tarvetta, mikäli pelastautumiseen tarvitaan lisäaikaa, Korpela toteaa. Monipuolinen työhistoria Olemme tehneet palosuunnitelmia rakennusten lisäksi laivoihin sekä erilaisiin raideliikenne- ja maantietunneleihin. Olemme tehneet maanalaiseen rakentamiseen liittyvää palosuunnittelua hyvinkin paljon. Voimme siis toimia lähes kaikenlaisissa kohteissa paloteknisenä asiantuntijana. Näissä kohteissa on osattava huomioida monia eri asoista ja sen takia ne ovatkin varsin haasteellisia, Korpela näkee. KK-Palokonsultti Oy on toteuttanut erilaisia tutkimuksia, kuten palon aiheuttajiin liittyviä tutkimuksia. Lisäksi yhtiö on Katetun sisäpihan lämpötilaleikkaus yhdeltä ajanhetkeltä. Simuloinnilla on tutkittu toimistohuoneen palon leviämistä ylempiin kerroksiin ikkunoiden kautta sekä sisäpihan kattoon kohdistuvia lämpötiloja. Kuvassa harmaan sävyillä ovat seinät ja katto ja muilla väreillä sitten lämpötilat. Punaisella värillä lämpötila on vähintään 500 astetta Celsiusta ja sinisellä noin 20 astetta Celsiusta, muut värit siltä väliltä. Kuvassa on käynnissä sama tilanne kuin ylemmässä, mutta savu ja liekit on visualisoitu 3D:ssä. Tällä on tutkittu savun leviämistä sisäpihalla sekä savunpoiston riittävyyttä. tehnyt puurakentamiseen ja poistumisturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia. -Jatkossa panostamme entistä enemmän tutkimuspuolelle. Tutkimusasiat kiinnostavat erityisesti sellaisia materiaalitoimittajia, jotka toimittavat rakennuksiin eristemateriaaleja tai puurakenteita. Olemme panostaneet vahvasti henkilökunnan korkeaan osaamisen tasoon. Meillä on hyvin osaavaa ja monipuolisesti koulutettua henkilökuntaa. Meitä on tällä hetkellä yhdeksän päätoimista henkilöä ja syyskuun alusta kymmenen. Kuvassa esimerkki erään katsomon poistumisturvallisuuden simuloinnista

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Turvallisuuskomitea vastaa Suomen kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisesta Turvallisuuskomitea on nuori organisaatio, joka on aloittanut toimintansa Komitean tehtävänä on avustaa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteensovittamisessa. Tehtäviin kuuluu seurata ja arvoida Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön sekä yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. Lisäksi turvallisuuskomitea seuraa hallinon eri osien ja tasojen toimintaa, jotka liittyvät kokonaisturvallisuuden varautumisjärjestelmiin sekä käynnissä olevien laajojen ja tärkeiden turvallisuuspoliittisten asioiden yhteen sovittaminen. Tähän kuuluvat mm. valtakunnallinen varautuminen, erilaisten yhteistyömuotojen, toimintamallien, tutkimuksen ja harjoitustoiminnan kehittäminen. -Turvallisuuskomitean kokoonpano on laaja. Komiteassa on mukana kaikkien ministeröiden kansliapäälliköt, myöskin tasavallan presidentin kansliapäällikö. Lisäksi komiteaan kuuluu suuri määrä viranomaisia: rajavartiolaitoksen päällikkö, poliisiylijohtaja, pelastusylijohtaja, tullin pääjohtaja, pääesikunnan päällikkö, huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja. Edellä mainittujen lisäksi komiteassa on vakituisia asiantuntijoita: huoltovarmuusneuvoston johtaja, valtioneuvoston kanslian EU-asioiden päällikkö ja valtioneuvoston viestintäosaston päällikkö. Ryhmää tukee meidän sihteeristö, kertoo turvallisuuskomitean sihteeristöä johtava turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Virtanen. Puhutaan turvallisuuskomiteasta, joka toimii Puolustusministeriön yhteydessä. Turvallisuuskomitean tehtävänä on tukea valtioneuvostoa ja ministeriöitä, eikä puolustusministeriötä ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa, kuten turvallisuuskomitean edeltäjä, turvallisuus- ja puolustusasiain komitea teki. Kokonaisturvallisuuden hallinta keskeisessä roolissa -Varautumisen historia on Suomessa pitkä, aluksi oli puolustusneuvosto, vuonna 2000 toimintansa aloitti turvallisuusja puolustusasiain komitea, kun puolustusneuvosto lak- kautettiin. Vuonna 2010 Pekka Hallbergin komitean mietinnössä todettiin, että tarvittaisiin tällainen laajempi komitea. Turvallisuuskomiteaan tuli mukaan myös elinkeinoelämä sekä turvallisuusalan viranomaisia. Virtasen mukaan kyseessä oli turvallisuuskäsitteen laajeneminen, alettiin puhumaan kokonaisturvallisuudesta, kun aiemmin puhuttiin kokonaismaanpuolustuksesta. Uhkat ovat nykyisin hyvin laajoja, jolloin kokonaisturvallisuus on kuvaava käsite. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, eli yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistoimintana. Suunnittelussa kiinteästi mukana olevien tahojen kirjo laajeni, koska ei puhuta pelkästään viranomaisista, vaan myös elinkeinoelämästä ja järjestöistä. Suomen kriisinkesto on sitä parempi, mitä paremmin koko elinkeinoelämä on varautunut erilaisiin kriisitilanteisiin. Muun muassa tämän takia päätettiin perustaa turvallisuuskomitea, Virtanen selventää. Keskeisimmät uhkat on Virtasen mukaan esitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Uhkia on hyvin monenlaisia, osa on todennäköisempiä kuin toinen, ja osa vaikutuksiltaan hyvin paljon toisia uhkia suurempia. Todennäköisimpiä uhkia ovat voimahuollon vakavat häiriöt, tietoliikenteen ja -järjestelmien vakavat häiriöt, eli kyberuhkat, yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt, rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt, julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriöt, elintarvikehuollon vakavat häiriöt, väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt, suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, tai vaikkapa merenpinnan äkillisen nousun aiheuttamat uhkat, Virtanen listaa. Listalta löytyvät myös terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus. Lisäksi rajaturvallisuutta uhkaavat häiriöt sekä äärimmillään poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen voiman käyttö Suomea vastaan. Uhkakirjo on siis hyvin laaja. -Valtion tehtävänä on suojella kansalaisiaan ja varautua kaikkiin mahdollisiin uhkiin, Virtanen perustelee. Turvallisuuskomitean pääsihteeri, Vesa Virtanen. Kuvalähde: Tiina Takala/puolustusministeriö. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen merkittävimmät haasteet muuttuneissa organisaatiorakenteissa Olemme juuri tänä syksynä pitäneet kuntaseminaarin, jossa pohdittiin kuinka kuntien ja aluehallinnon varautumista pitäisi kehittää. Keskeisen haasteen on muodostanut julkisen sektorin kaventuminen. Lähes joka toinen vuosi joku julkinen turvallisuuteen liittyvä organisaatio on muuttunut. Muutoksessa sekä tehtäviä että vastuita jaettaessa, on oltava hyvin herkällä korvalla seuraamassa ja varmistamassa, että kokonaisturvallisuuden suunnittelussa ja ylläpitämisessä on selkeät vastuut kaikilla tasoilla, Virtanen toteaa. Kuntatason ohjeistusta pyritään kehittämään, jossa hyödynnettäisiin eri hallinnonalojen hyviä käytäntöjä ja poistettaisiin päällekäisyyksiä. Toisaalta keskeistä on myös harjoitustoiminta, jota järjestetään hallinnon eri tasoilla. -Meillä on ollut valtionhallinnon valmiusharjoitus valtionhallinnon ylimmällä tasolla ja sitten on ollut paikallisia harjoituksia. Näistä olisi tarkoitus tehdä kokonaissuunnitelma, jolla poistettaisiin päällekäisyyksiä. Pitkällä aikavälillä tarvitaan kuntien varautumisen kehittämisohjelma, jonka perusteella varmistutaan varautumisesta paikallisella tasolla. Tämä voisi olla seuraavan hallitusohjelman asia. Yksi kokonaisturvallisuuden haaste liittyy Virtasen mukaan siihen, että organisaatiot ovat monella hallinnon tasolla muuttuneet ja muuttumassa. On löydettävä tarvittavat yhteistyökumppanit, määrättävä tehtävät ja luotava rakenteet, joiden avulla varautumistehtävät voidaan hoitaa.! Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön yhteydessä. Sen tehtävänä on avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä. Turvallisuuskomitea toimii tarvittaessa yhteiskunnan eri häiriötilanteissa asiantuntijaelimenä. Turvallisuuskomitea jatkaa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean työtä suomalaisen kokonaisturvallisuuden ja varautumisen saralla. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea on vastannut Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta, joka yhteensovittaa valtion, kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän varautumista eri turvallisuustilanteissa. Komitealla on merkittävä rooli myös juuri valmistuneen Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanossa. Kyberturvallisuuden merkitys korostuu jatkuvasti -Kyberturvallisuus on ilmiö, jonka haasteet ovat nousseet tietoteknistymisen, tietojärjestelmien ja toimintojen keskinäisriippuvuuden kautta esille koko maailmassa viime aikoina. Kyberturvallisuuden merkitys korostuu jatkuvasti. Hallinto kevenee ja toimintoja keskitetään yhtä harvempiin tietojärjestelmiin, jolloin myös haavoittuvuudet lähtökohtaisesti lisääntyvät. Koko yhteiskunta toimii kybertoimintaympäristössä, jonka takia on tärkeää tiedostaa tämän uuden ilmiön merkitys eri aloilla. Tavoitteena on se, että Suomeen tulisi kyberturvallinen ympäristö, joka lisäisi myös tänne tehtäviä investointeja Suomeen, Virtanen näkee. Kyberturvallisuusstrategia on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä kuluvan vuoden tammikuussa, ja nyt on valmisteilla laaja kansallinen toimeenpano-ohjelma, jolla toimenpiteitä jalkautetaan eri alueille. Tavoitteena on, että Suomi kykenee suojaamaan elintärkeät toiminnot uudessa kybermaailmassa. Toimeenpano-ohjelman jälkeenkin työ jatkuu. Ilman konkreettisia toimenpiteitä suoja ei parane. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on jatkuvaa työtä, koska aina kun kehitetään joku suojausjärjestelmä, tulee sille vastajärjestelmä, jonka jälkeen suojaustoimenpiteitä on tarkastettava uudestaan. Meillä on Suomessa hyvin paljon osaamista, kun saadaan vain eri toimijoiden resurssit käyttöön ja fokusoitua oikeisiin asioihin, painottaa Virtanen. Virtanen muistuttaa todellisuudesta. Usein puhutaan, että kun kyberhyökkäys tulee, se kaataisi koko yhteiskunnan, näin ei kuitenkaan ole. -Merkittäviä haittoja kybertoimilla saadaan kyllä aikaiseksi, mutta näiden mahdollisten haittojen minimoimiseksi tehdään jatkuvasti töitä. Varautuminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Tärkeintä kyberturvallisuusstrategiassa on se, että yleinen tietämys on lisääntynyt kyberturvallisuudesta. Kyberuhka ei kuitenkaan ole ainoa uhka. Kyberturvallisus ja alueellinen varautuminen toiminnan keskiössä -Tällä hetkellä turvallisuuskomitean keskeisiä tehtäviä ovat kyberturvallisuusstrategian toimeenpaneminen, alueiden ja kuntien varautumisen kehittäminen ja vastuiden selvittäminen sekä harjoitustoiminnan kehittäminen eri tasoilla. Edellisestä harjoituksesta tulisi muun muassa pystyä siirtämään opitut asiat seuraavaan harjoitukseen. Keskeistä on myös tilannekuvan ja viestinnän kehittäminen niin, että poliittisella johdolla olisi jatkuvasti oikeanlainen tilannekuva Suomen kokonaisturvallisuudesta, Virtanen listaa. Yhteistoiminnan kehittäminen eri tasoilla on Virtasen mukaan keskiössä, kun organisaatiot muuttuvat. Jatkuvana kehittämisen kohteena on myös huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinnan kehittäminen sekä turvallisuusosaamisen ja tutkimuksen kehittäminen. -Pyrimme siihen, että ymmärrämme ja tunnistamme ne keskeiset tekijät ja ilmiöt, jotka suomalaista yhteiskuntaa uhkaavat. Näiden kautta on mahdollista varautua ja kehittää tarvittavia suojaustoimenpiteitä. Mahdollisia uhkia ja niihin varautumista on aina parempi miettiä etukäteen kuin jälkikäteen. Jos johonkin kriisiin joudutaan, on meillä jo ainakin jonkinlaiset toimintamallit olemassa, joiden avulla kriisistä selvitään. Kokonaisturvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta eri toimijoiden välillä on Suomessa hyvällä tasolla, pienenä yhteiskuntana meillä on aika ketterät mahdollisuudet, Vesa Virtanen toteaa loppuun. Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Sirpa Pitkänen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Juha Losoi Puh Hannu Maatela Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jakelu: Itella Posti Oy

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Uutta turvallisuutta kenttätyöhön AVACK ALERT Mobile Kun Kaisa aamulla lähtee toimistolta ja aloittaa uuden työpäivän asiakkaiden parissa, on hänellä edessään taas monia haasteita. Tehtäviä helpottaa kun olo on turvallinen. AVACK ALERT Mobilen avulla hän voi tehdä uhka- ja vaaratilanteissa huomaamattoman hälytyksen langattomalla painikkeella. Hälytystieto ja Kaisan sijainti näkyvät heti toimiston laitteissa. Toimistolla ollaan koko ajan tilanteen tasalla, kun Kaisa ilmoittaa sijaintinsa, tulot sekä lähdöt kohteista ja niissä tehdyt toimenpiteet käyttäen valmiita älypuhelimen painikkeita. Hälytysten lisäksi kaikki nämä tapahtumat kirjautuvat lokiin, josta ne on toimistolla helppo ottaa käsittelyyn myöhemminkin. Tuote soveltuu hyvin kodin- ja vanhusten -hoitoon, perheterapeuteille, mielenterveys- ja päihdehuoltoon, sekä monille muille vastaaville aloille. AVACK ALERT henkilöturva Verkkopohjainen AVACK ALERT henkilöturva on jo käytössä useissa sairaaloissa ja kunnissa. Nyt markkinoille tuotu AVACK ALERT Mobile täydentää turvaratkaisuja. Se voi toimia itsenäisenä turvana muutamissa puhelimissa tai yhdistettynä laajaan verkkopohjaiseen AVACK ALERT henkilöturvaan. AVACK EVENT Kenttäolosuhteisiin sopii myös siirrettävä kamerajärjestelmä AVACK EVENT, jonka avulla esim. lasten ja perheiden haastattelut sosiaalialan tukipalveluissa voidaan tallentaa helposti. Valmiita otoksia voidaan tarkastella myöhemmin vaikka neuvottelutilojen järjestelmän uusilla 80 tuuman näytöillä, jotka ovat tänä päivänä korvaamassa muut näyttöratkaisut. Nämäkin av-järjestelmät toimittaa AVACK Oy. AVACK OVENAVAUS Kaisan saapuessa työpäivän jälkeen toimistolle, on häntä vastassa AVACK OVENAVAUS. LAN-verkossa toimiva järjestelmä huolehtii kiinteistön ovenhallinnasta. Ovikello voi soida tiloissa yleisesti, tai häiriöttömästi jokaisella tai halutuilla työasemilla äänimerkillä tai näytön signaalilla. Työasemien näytöillä näkyvän kamerakuvan avulla tunnistetaan tulija ja suoritetaan oven avaus. Kaisan työpäivä on saatu turvallisesti päätökseen. OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ AVACK Oy toimittaa myös laajemmat turvaratkaisut koko rakennuksen tarpeisiin, sekä uudet edulliset helposti laajennettavat info-järjestelmät tabletlaitteille tai isoille näytöille. Turvallista viestintää tämän päivän tekniikalla. HÄLYTYKSET PUHELIMELLA JA PAINIKKEELLA Henkilöturvahälytys Kaisa Järvinen Opiskelijankatu 5 Kuittaus Hälytys HÄLYTYKSEN SAAJAN PUHELIMEEN TULEE MYÖS PAIKKATIETO AVACK AVACK Oy, Opiskelijankatu 5, FI TAMPERE tel (0) , 3G Tablet palvelin toimistossa 12:17 Sammutusjärjestelmiä kokemuksella ja näkemyksellä Sprinkleri-, vesisumu- ja vaahtosammutusjärjestelmät Langattomat laadukkaat Ip-Kamerat ammatti, toimisto, koti ja mökkikäyttöön

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS RADIOAKTIIVISUUDEN MITTALAITTEET Mirion on mailman johtava mittalaite ja järjestelmävalmistaja suojattaessa henkilöitä ja materiaaleja ionisoivan säteilyn aiheuttamilta riskeiltä. RDS-31 Säteilyn monitoimimittari useisiin säteilymittaussovelluksiin eri käyttäjäryhmille Annosnopeusmitta-alue 0.01 μsv/h Sv/h Annosmitta-alue 0.01 μsv - 10 Sv Lisävarusteina laaja konfigurointiohjelmisto ja monipuolinen valikoima ulkoisia ilmaisimia gamma - ja pintakontaminaatiomittauksiin LAN/langaton tiedonsiirto WRM2 modulin kautta DMC 3000 henkilökohtainen hälyttävä annosmittari gamma, rtg,- ja neutronmittauksiin Annosnopeusmitta-alue 1 μsv/h - 10 Sv/h Annosmitta-alue 1 μsv - 10 Sv Lisävarusteina lukulaitteet ja dosimetriaohjelmistot LAN/langaton tiedonsiirto WRM2 modulin kautta Henkilökohtaiset säteilyn ilmaisimet ja annosmittarit Kannettavat säteilyn perus- ja monitoimittarit Alue,- laitos,- ja huonekohtaiset valvontajärjestelmät Tampereen Koulutuspalvelu ja Tampereen Koulutuspalvelu tarjoaa yrityksille ja yksityisille Ensiapukursseja Ensiapukurssimme noudattavat Suomen Punaisen ristin (SPR) vaatimuksia. Kuorma-ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksia Järjestämme ammattiautoilijoille tarkoitettuja kursseja, joista kuljettaja saa todistuksen jatkokoulutuspäivästä ja koulutuspäivä rekisteröidään ajoneuvoliikennerekisteriin. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksia Yrityksellämme on Suomen Palopäällystöliiton (SPPL) hyväksymä oikeus järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutuksia. Työturvallisuuskorttikoulutuksia Koulutuksista vastaa kouluttajakoulutuksen suorittanut kouluttaja. Kurssin hyväksyttävästä suorittamisesta myönnetään Työturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Tarvittaessa pidämme kursseja myös viikonloppuisin ja esim. SPR:n ensiapukursseja 30 hlö ryhmille, kahden kouluttajan voimin. Pidämme Tampereella myös muita kursseja; painonhallinta ja työhyvinvointi. Sekä muita ensiapukursseja mm. lasten ja nuorten, urheilijoiden jne. Säteilyturvallisuutta. Kattavasti. Mirion Technologies (RADOS) Oy PL Turku Ota yhteyttä niin suunnittelemme yhdessä aikataulun ja koulutuksen tarpeen juuri teidän yrityksellenne. Kun kyseessä on ihmisen henki vain paras on kyllin hyvä. ALUESUOJAUKSEN ASIANTUNTIJA - Aidat, portit, puomit, automatiikka ja huollot WAGENAAR törmäysvaimennin täyttää seuraavat vaatimukset; Moottori- ja moottoriliikenneteillä sekä muilla nopeusrajoituksen 60 km/h kaksiajorataisilla teillä käytetään työkohdetta suojaamassa hyväksyttyä mallia olevaa törmäysvaimenninta. Tällaisia töitä ovat ainakin niitto- ja vesakonraivaustyöt, kaiteiden korjaustyöt ja moottoriteillä tehtävät muut korjaustyöt sekä valaistustyöt. Törmäysvaimentimena käytetään hyväksyttyä tyyppiä, joka on asennettu valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Tuotteen käyttäjän tai maahantuojan on osoitettava tuotteen kelpoisuus sekä esitettävä sopimuskatselmuksessa asennusohjeet ja muut käyttöohjeet. Nopeusluokan km/h tuotteet kelpaavat kaikille yleisille teille. Törmäysvaimennin muodostaa törmäysesteen ja suojavyöhykkeen, kun se sijaitsee laitteen valmistajan määrittämän etäisyyden päässä työkohteesta. Tunnemme vastuumme ja siksi tarjoamme vain parhaita tuotteita Euroopan johtavalta valmistajalta. WAGENAAR TÜV-hyväksytyt törmäystuotteet täyttävät alan viimeisimmät vaatimukset ja ovat turvallinen valinta. Jussilantie 12 A, RIIHIMÄKI Puh ,

15 Lielahden Autokeskus Oy tuo maahan ja varustelee kuorma- ja pakettiautoja sekä erikoisajoneuvoja Nyt on ajankohtaista liikenteen ohjaukseen ja opastukseen liittyvät tuotteet. Yhtiön edustama Wagenaar-törmäyssuoja voidaan asentaa mm. hälytysajoneuvoihin sekä tietöissä käytettäviin ajoneuvoihin. -Maahantuomme EU-hyväksyttyjä törmäyssuojia. Törmäyssuojia tarvitaan silloin, kun ajoneuvot joutuvat operoimaan liikenteen seassa isommilla valtateillä. Meiltä löytyy EUvaatimukset täyttäviä törmäyssuojia kuorma-autoihin, joilla estetään lisäonnettomuuksia, mikäli henkilöauto sattuisi törmäämään niihin maantiellä, toteaa Mikko Leppälahti. Lielahden Autokeskus Oy maahantuo hollantilaisen Wagenaarin valmistamia törmäyssuojia. Wagenaar on yksi Euroopan huipuista alallaan ja on saanut mm. Saksan TÜVluokituslaitoksen hyväksynnän tuotteilleen. -Tuotteet ovat tarpeellisia myös Suomen teille. Kun liikenteen seassa tehdään kunnostustöitä tai kaista pitää sulkea esim onnettomuuden takia, tulee käytettävien välineiden olla turvallisia työntekijöille, mutta myös tiellä liikkujille. Välineillä tulee pystyä sulkemaan yksi kaista turvallisesti ja ohjaamaan liikennettä eri suuntiin. Kyseessä on tälle alalle uusin tuotekehityksen tulos, joka on tullut maahantuontiimme viime kesän aikana. Tuote asennetaan kuorma-autojen perään Wagenaar-törmäyssuojatuotteet asennetaan lähinnä Lielahden Autokeskus Oy SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Wagenaar-törmäysajoneuvo varusteet työntekijöiden ja tiellä liikkujien suojaksi kuorma-autojen perään. Asennus ja liitännät tehdään tehtaan antamien ohjeiden mukaisesti mukana tulevalla merkkikohtaisella asennussarjalla. Mukana seuraa myös liikenteenohjauksessa käytettävä valo-ohjauslaitteisto, jota pystytään ohjamaan langattomalla kaukoohjauksella. -Käytettävän kuorma-auton vaatimuksena on, että asennus täyttäisi EU:n määräykset, joten sen on oltava vähintään yhdeksän tonnin painoinen ja minimissään seitsemän metriä pitkä. Jos kuorma-auton perään törmätään 100 km/h -vauhdilla, pitäisi sen estää suuremmat vauriot. Törmäystestit on tehty 2000 kg painavalla autolla, jolloin henkilöt selviävät vain pienillä ruhjeilla. Tuotteen ansiosta ei ole siis auton matkustajillakaan ole samanlaista kuolemanvaaraa, kuin muuten vastaavassa törmäystilanteessa olisi,sen lisäksi että törmäysvaimennin suojaa tiealuella työskentelevät työntekijät, Leppälahti painottaa. Leppälahti kertoo, että tuote voidaan paketoida asiakkaalle täysin valmiiksi, koska tuotteeseen sopivia ajoneuvoja löytyy pihasta. Tuotetta myydään myös erikseen, jolloin se asennetaan asiakkaan jo olemassa olevaan ajoneuvoon. -Puhutaan vähän samanlaisesta systeemistä, kuin AirBagjärjestelmässä, eli sillä pyritään estämään onnettomuustilanteessa pahat henkilövahingot. Kyseessä on yhteinäinen alumiinista valmistettu kennorakenne, joka törmäystilanteessa painuu kasaan. Törmäyksessä muodostuvan ilmanpaineen voima toimii rekyylinä peräänajotilanteesta. Tuotteen alumiinikennorakenteen pohjasta aukeavat läpät, jotka vaimentavat törmäyksen voimaa. Nykyisin jo pakollinen lisävaruste -Kyseessä on EU lain edellyttämä pakollinen lisävaruste, jota tulee käyttää liikenteen seassa operoitaessa, kaikilla nelikaistaisilla ja moottoriteillä, joiden nopeusrajoitus on yli 60 km/h. Laki on tullut voimaan vuoden vaihteessa koko EU:n alueella. Tuotteella parannetaan työntekijöiden ja autoilijoiden turvallisuutta, Mikko Leppälahti painottaa. Lielahden Autokeskuksella on WAGEENAR törmäysvaimentimella varustettu esittelyauto, jota mielellämme esittelemme asiakkaillemme. Asiakkaalle tuote pystytään toimittamaan muutaman viikon toimitusajalla ja asentamiseen täytyy varata kolmesta viiteen päivään. -Asiakas voi tuoda oman autonsa meille, tai vaihtoehtoisesti otamme pihalta tarkoitukseen sopivan vaihtoauton, johon tuote asennetaan. Tuomme Euroopasta ja viemme eri maanosiin kuorma-autoja ja pakettiautoja. Tuodaan käytettyjä ja uusia kuorma-autoja ja pakettiautoja, käsittäen kaikki merkit asiakkaiden tarpeiden mukaan.varastossamme löytyy eri merkejä varustettuna monenlaisin päällirakentein ja tarvittaessa oma korjaamomme rakentaa juuri kulloisenkin tarpeeseen parhaiten soveltuvan tuotteen. Lähes 40 vuoden kokemuksella Leppälahden kokemus on tullut vuosien työn tuloksena. Hän on toiminut 39 vuotta alalla itsenäisenä yrittäjänä, mukaan mahtuu vuosia maanrakennuskuljetusalan yrittäjänä, mutta hyötyajoneuvo kaupan alalla Leppälahti on toiminut vuodesta 1987 lähtien. -Vuodesta 1992 lähtien olen tuonut autoja Euroopasta, jonka vuoksi olen yleensä joka toinen viikko maailmalla. Oman korjaamon tiloissa pystymme itse varustamaan autot vaaditulla päällirakenteella, pystymme myöskin huoltamaan ja korjaamaan autot täällä meillä. Koska emme ole yhden merkin kanssa tekemisissä, pystymme tarjoamaan asiakkaille aina parhaiten soveltuvan auton. Meillä on kaiken aikaa varastossa autoa. Kun olemme koko ajan Euroopan markkinoilla, siellä on myös todella hyvät asiakassuhteet, joka tuo mukanaan tiettyjä etuja niin myyntiin kun ostoihinkin, Mikko Leppälahti lupaa. PIRKANMAAN ENSIHOITOKOULUTUS Kaide- ja Aitatyö Oy sekä myy että asentaa aidat. Ensihoito- ja ensiapukoulutusta SPR:n Ensiapukurssit Ensihoitokoulutus Ensiapukoulutus Ensiapupäivystykset Ensiaputarvikkeiden käyttökoulutus Maantiekaiteet Kalliosuoja-aidat Teollisuusaitoja Kaide ja Aitatyö Oy Kankaretie 5, HYVINKÄÄ Puh Fax: puh

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS JOS LAPSET SAISIVAT VALITA S! UUTUU -kalusteet Vapaudu Väsymyksestä Vireystila määrää - tehokkuuden - turvallisuuden - sosiaaliset kykymme Väsymyksen aiheuttamia riskejä kannattaa - tunnistaa - tunnustaa - hallita OTA AVUKSI väsymysriskienhallinnan ammattilaiset ja viritä tuloksesi kasvuun! AVA-tuotteet helpompaan arkeen! Tutustu tuotteisiimme tai soita p PÄIVÄPEITTEET SÄNGYT KERROSSÄNGYT PINNASÄNGYT SÄNGYNPÄÄDYT ROOM AVA Room Oy on suomalainen yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi Suomessa AVA-tuotemerkillä korkealuokkaisia kodin sisustustuotteita. Hyvin pedattu. Taide&design_AVAkalusteet_230x297.indd TYKY-liikunta, TYHY-päivät, vesiliikunta, lattiajumpat aina kahvakuulasta kehonhuoltoon, ryhmän mukaan räätälöitynä. MAKEAA HYVÄLLÄ TAVALLA Täysmehut Täysmehutiivisteet Soseet Bonne_sk_tarrat_500PRO.pdf 1 Bonne_sk_tarrat_MUUT.pdf Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf 2 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_SEKA_1L.pdf Bonne_sk_tarrat_100PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_500P Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_MUUT.pdf 3 Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Bonne_sk_tarrat_300PROS.pdf Cool Barcode Maker Cool Barcode Maker Cool Barcode MakerMaker Cool Barcode Cool Barcode Maker Cool Barcode Maker Cool Barcode Maker Cool Barcode Maker version canbarcode output one version barcode! Cool Barcode Maker Trial version can only output one barcode! Cool Barcode Maker Trial cantrial only output one only barcode! Trial version can only output oneoutput barcode! Cool Maker Trial version can only output onetrial barcode! Trial Trial version can onlyonly output one barcode! version can one barcode! version can only output one barcode! Cool Barcode Maker Cool Barcode Maker TrialTrial version can only one barcode! Cool Barcode Maker Trial version can only output one barcode! version can output only output one barcode! Trial version can only output one barcode! Trial version can only output one barcode! Trial version can only output one barcode! Inkeri: Pysäkkikatu 9, TAMPERE M M Y CM Y SOKEROITU KARPALOLUUMU OME ANANAS PÄÄRYNÄ SEKA APPELSIINI HEDELMÄ SITRUUNA OMENA TÄYSMEHUTIIVISTE TÄYSMEHU TÄYSMEHUTIIVISTE MUSTIKKA TÄYSMEHUTIIVISTE PUOLUKKA TÄYSMEHUTIIVISTE NEKTARI MALLASUUTE TÄYSMEHUTIIVISTE MEHUTIIVISTE TÄYSMEHU TÄYSMEHUTIIVISTE KOTIKALJA SEKA C C Bonne Juomat Oy C C C C bonne_ilmoitus le 127 x ko 180.indd 1 M C Svagdricka maltextrakt Y M M Sockrad blandsaft Y C M C Y M Y M C M Y C C M M Y Y CM CM MY MY CM CM M CM Y Y MY CM MY APPELSII M Ananasjuicekoncentrat Päronjuicekoncentrat Äppeljuicek C Apelsinjuicekoncentrat PlommonnektarBlandjuicekoncentrat Fruktjuicekoncentrat TÄYSMEHU TÄYSMEHU Äppeljuicekoncentrat Y C :04:04 CM MY Y CM M

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Kauppakeskuksen turvallisuus koostuu monesta palasta Kauppakeskusten erityispiirteet tuovat erityisiä haasteita turvallisuuden johtamiselle. Asiakkailleen kauppakeskuksen on tarjottava viihtyisä ja turvallinen ympäristö ilman, että turvallisuuden eri osatekijät ovat esillä ja näkyvät liiankorostuneesti. Turvallisuuden ylläpito kauppakeskuksissa muodostuu monista arkisista toimenpiteistä. Siihen liittyvät toimivat valvonta- ja hälytyslaitteistot, säännölliset kiinteistön huolto- ja kunnossapitotyöt, hyvä valaistus, siisteys, toimivat tilajärjestelyt, henkilökunnan turvallisuuskoulutus ja varautuminen erilaisiin poikkeustilanteisiin. Ennalta varautumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa Kauppakeskuksen perusta turvallisuudelle luodaan jo rakennusvaiheessa. Kuopion Ikean tavaratalo ja Ikanon kauppakeskus muodostavat jättimäisen kauppakeskus-kokonaisuuden, joka on vaatinut yhtiöiden suunnittelijajoukkueilta tiivistä yhteistyötä myös turvallisuuden kannalta. Matkuksen tontilla sijaitsevat Ikea ja Ikano on rakennettu samalle tontille. Kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä rakennusta, joilla omat järjestelmänsä. - Tärkein tavoitteemme on luoda asiakkaillemme turvallinen ja viihtyisä ympäristö. Turvallisuustoimilla parannetaan kaupan tuottavuutta, tuetaan sen kilpailukykyä ennalta ehkäisemällä turvallisuusriskejä ja parantamalla valmiuksia toimia erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa, Matkus Shopping Centerin kiinteistöpäällikkö Jyrki Lempinen määrittelee. Henkilökunnan riskitietous ja taito toimia oikein vaara- ja onnettomuustilanteessa on välttämätön osa jokaisen työpaikan hyvää turvallisuuskulttuuria ja samalla tärkeä osa yrityskulttuuria. - Olemme juuri valmistelemassa liikekohtaista ohjeistusta evakuoinnin osalta. Kauppakeskuksessa on 90 liiketilaa ja jokaiselle tilalle tehdään oma liiketilakohtainen ohje. -Meidän koulutuskumppaninamme on Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen koulutusosasto. Henkilökunnan koulutuksiin tulee panostaa riittävästi, koska vain koulutusten ja käytännön harjoittelun kautta henkilöstö oppii riittävät tiedot ja taidot työpaikkansa turvallisuusasioista. Kaikki ohjeet on saatettava kouluttamisen kautta ihmisten selkäytimeen, Lempinen korostaa. -Kauppakeskuksen asiakkaille kuuluu suuri kiitos myös siitä, että he ovat oppineet ajamaan Matkuksen haasteellisissa liikenneympyröissä sekä käyttävät molempia parkkipaikkoja. Turvallisuus on jatkuva prosessi Jyrki Lempisen mukaan kauppakeskuksen omat paloturvallisuusvaatimukset ovat osiltaan korkeammat kuin suomalaisissa määräyksissä vaaditaan. -Ammattitaitoisesti suunniteltu, asennettu ja huollettu laadukas sammutusjärjestelmä takaa parhaan mahdollisen turvan sekä ihmisille että kiinteistölle -Sammuttimina käytämme kalvovaahto-sammuttimia. Kalvovaahto-sammuttimien hyvinä puolina pidetään puhtautta ja sammutuskykyä. -Kaikki alueet on sprinklattu, ja lisäksi on vaatimusten mukainen määrä savutunnistimia ja automaattiset savunpoistoluukut. Jouluostosten aika on käsillä ja se merkitsee ruuhkapäiviä kauppakeskuksissa erityisesti viikonloppuisin. -Turvallisuuden kannalta kriittisiä ovat päivät, jolloin kauppakeskusten asiakasvirrat ovat suuret pyhien, alennusmyyntien tai erilaisten tapahtumien johdosta, Jyrki Lempinen mainitsee.

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ Villa Hockey Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Päihderiippuvuus on elämäntapaongelma, joka edellyttää ajattelun ja käyttäytymisen muutosta. Tätä ei voida saada aikaan lääketieteen keinoin. Toipuminen edellyttää sosiaalista kasvua sekä terveen vuorovaikutuksen rakentumista ja opettelua yhteisössä. -On tärkeätä, että päihdeongelmaan voidaan ja osataan puuttua jo siinä vaiheessa, kun ongelmaa ei ole vielä määritelty ongelmaksi. Toisaalta on hyvin tärkeää, että päihdeongelmainen voi saada saumatonta apua siinä vaiheessa, kun hänellä on tarve siihen. Tämä edellyttää eri toimialojen laaja-alaista päihdeosaamista sekä kykyä luoda luottavaisia suhteita kaikenikäisiin ihmisiin sekä kykyä tarttua monimuotoisiin elämisen ongelmiin, Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mika Tuomola korostaa. henkilökunta ei ole mukana. Villa Hockeyssä kokoontuu avoin NA-ryhmä sunnuntaisin. -Vertaistuki toteutuu myös kuntoutuksen jälkeen, kun kuntoutuksen suorittaneilla nuorilla on mahdollisuus tulla intervallijaksoille Villa Hockeyihin. Intervallijaksojen pituudet sekä määrät suunnitellaan yksilöllisesti nuoren tarpeiden mukaan yhdessä maksavan tahon kanssa. Villa Hockey osallistuu myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin kuten asunnottomien jalkapalloturnauksiin, hoitolaitosten välisiin salibandy- ym. otteluihin sekä muihin NAtapahtumiin, joissa asiakkaat tapaavat vertaisiaan, Mika Tuomola kertoo. Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry:n omistama Villa Hockey on 14-paikkainen, kodinomainen päihdekuntoutuskoti, joka tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta vuotiaille nuorille. Villa Hockey sijaitsee Ylöjärven Kurussa Seitsemisen kansallispuiston kupeessa. - Villa Hockey -kuntoutus on lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta, joka perustuu yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen. Kuntoutuksessa ei käytetä korvaushoitoa tai keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Mikäli asiakkaalla on päihderiippuvuuden lisäksi joku toinen psyykkinen- tai somaattinen sairaus, hän käyttää siihen lääkärin määräämiä lääkkeitä aivan normaalisti, Mika Tuomola määrittelee Villa Hockeyn toimintaa. -Hoidon tarve ja tavoite arvioidaan aina tilannekohtaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Yhdessä sovitaan myös siitä, miten edetään, laaditaan suunnitelma ja sovitaan sen seurannasta. Hoidon alussa jokainen nuori saa omahoitajan ja hänen kanssaan tehdään kuntoutussuunnitelma. Huomioimme työssämme nuorten ikäkauden mukaisen kasvun ja kehityksen. Kuntoutusjakson aikana huomioidaan sekä tyttöjen että poikien erityistarpeita mm. viikottaisilla erillisillä hoitoryhmillä. -Kuntoutusta toteutetaan viikko-ohjelman mukaisesti, joka sisältää päivittäiset hoitoryhmät, omaohjaajakeskustelut sekä työ- ja liikuntailtapäivät, Tuomola selvittää. Tavoitteena edistää nuoren eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisenä ja yhteisöllisenä kuntoutuksena - Asiakkaan kuntoutukseen kuuluu päihdekuntoutuksen ohella arkipäivän hallinta. Hoitokodin eettisten periaatteiden; turvallisuus, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys tarkoituksena on auttaa yksilöä kuntoutuksen kautta päihteettömyyteen ja sopeutumaan yhteisöön ja yhteiskuntaan turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. -Päihdekuntoutuksen aikana etsitään yhdessä asiakkaan voimavaroja ja vaihtoehtoja päihteiden väärinkäytölle ja uutta suuntaa elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Asiakasta tuetaan kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja päihteettömiin selviytymismalleihin. -Lastensuojelu nuoret tulevat kuntoutukseen joko lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä tai huostaan otettuina. Villa Hockeyn henkilökunta hakee asiakkaan kuntoutukseen hänen kotipaikkakunnaltaan. Hoidon aloittaminen on nuorelle usein pelottava asia ja tällä tavalla turvaamme asiakkaan kuntoutuksen aloittamisen. Kuntoutuksen lopussa työntekijä saattaa nuoren hänen kotipaikkakunnalleen. Vuosien saatossa olemme tehneet yhteistyötä noin 55 eri kunnan kanssa. Asiakkaita on ollut noin 350, ja heidän keskiikä on ollut 21 vuotta. Aktivoiva toiminta tärkeää -Toimimme vanhassa kyläkoulussa, josta saamme kodinomaisuutta. Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi. Yhteiset ruokailut ja yhdessä tekeminen tukee tätä kodinomaisuutta. - Olemme huomanneet jo vuosien kokemuksen kautta, että toiminnallisuus tukee nuorten toipumista ja sitouttaa paremmin kuntoutukseen. Toiminnallisuus näkyy kuntoutuksessa erilaisina ohjattuina ryhmäliikuntoina, työiltapäivinä, toimintailtapäivinä sekä retkitoimintana. Hyödynnämme hyviä puitteita sekä ulko-, että sisäliikuntaan; jalkapallo-, pesäpallo- ja lentopallokenttä, hyvät lenkkeilymahdollisuudet, kuntosali, pingis- ja biljardipöytä, erilaiset lautapelit sekä musiikinsoittohuone. Tytöille ja pojille on eriytetyt liikunnat kerran kuukaudessa sekä eriytetyt toimintailtapäivät. Ohjatuissa liikunnoissa tutustumme yhdessä eri liikuntalajeihin. Tavoitteena on saada hyvänolon tunne ilman päihteitä sekä löytää mieleinen harrastus, jota voisi jatkaa kuntoutuksen jälkeenkin, Tuomola toteaa. - Työryhmämme on moniammatillinen, jossa kaikkien osaamista hyödynnetään. Olemme sitoutuneita työhömme ja tavoitteenamme on saada hyvä työskentelysuhde nuorten kanssa, joka tukee nuoren sitoutumista kuntoutukseen. Yhteisö ja sen tarjoama vertaistuki on tärkeässä roolissa päivittäisissä aamu- ja iltaringeissä sekä hoitoryhmissä, joita on viitenä päivänä viikossa. Lisäksi työryhmämme jäsenillä noin puolella on kokemusasiantuntijuus, joten vertaistukea hyödynnetään sitäkin kautta. Nuoret pääsevät hyödyntämään vertaistukea myös talon ulkopuolella tapahtuvissa NA-/ AA-ryhmissä sekä talon sisäisissä itsehoitoryhmissä jossa Villa Hockey vaihtaa omistajaa Huumekuntoutuskoti Villa Hockey on siirtymässä kiinteistöineen ja palveluineen Pirkanmaan Sininauha ry:lle. Kaupasta on jo aiesopimus ja kauppa vahvistunee marraskuun loppupuolella. Myynnin taustalla on Huumeklinikkayhdistyksen toivomus taata toiminnalle jatkuvuutta. Meillä on takana monta taloudellisesti tiukkaa vuotta. Myynti tuo kustannustehokkuutta ja toivottavasti se myös takaa Villa Hockeyn jatkoa. -Villa Hockeyn asiakkaisiin omistajanvaihdos ei vaikuta. Talon henkilökunta jatkaa uuden omistajatahon vanhoina työntekijöinä ja Villa Hockey pysyy itsenäisenä toimijana, Tuomola selvittää. Pirkanmaan Sininauha ry on vuonna 1961 perustettu seutukunnallinen yhdistys, jolla on toimintaa pääsääntöisesti Pirkanmaalla. Meitä on palkkasuhteessa keskimäärin yli 100 henkilöä, liikevaihdon ollessa vuositasolla n. 4 MEUR. Nauhalaisuus on kuitenkin myös sekä valtakunnallista että globaalia toimintaa, sillä Pirkanmaan Sininauha ry on jäsenenä Sininauhaliitossa, joka taas on Kansainvälisen Siniristin jäsen. Mika Tuomola toivottaa kuntien päättäjät tervetulleeksi tutustumiskäynnille Villa Hockeyhin. Lisätietoa toiminnasta: Mika Tuomola Villa Hockeyn johtaja p

19 Helsingin Psykoterapiainstituutti on ollut jo pitkään Suomen näkyvin lyhytterapian edistäjä ja kouluttaja. Nyt olemme astumassa tässä asiassa ihan uudelle aikakaudelle. Olemme solmineet yhteistyösopimuksen englantilaisen yliopiston kanssa. Suomessa avautuu nyt ainutlaatuinen mahdollisuus suorittaa kansainvälinen psykoterapeutin tutkinto ja jatkaa opiskelua jopa psykoterapian maisteriksi, kertoo toimitusjohtaja, sosiaalipsykologi John Pihlaja. Kolmevuotinen ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus käynnistyy Helsingin Psykoterapiainstituutin ja University of the West of England UWE Bristolin yhteistyönä marraskuussa Ohjelma on suomenkielinen ja Suomen lainsäädännön mukainen. Suomessa on businesspuolella toiminut ulkomaisia yliopistoja, joissa on voinut suorittaa osatutkintoja, mutta terveydenhoitoalalla olemme uranuurtajia, John Pihlaja mainitsee. Yhteistyön kansainvälinen ulottuvuus liittyy myös siihen, että Helsingin Psykoterapiainstituutissa ollaan virittelemässä koulutusvientiä. Britanniassa koulutusviennillä on pitkät perinteet, ja viennin arvo on miljardien luokkaa. Tämä on laadun ohella toinen tärkeä tekijä, miksi lähdimme rakentamaan yhteistyötä nimenomaan englantilaisen yliopiston kanssa. Koska ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus on Suomessa pitkälle kehitettyä, sillä voi olla jopa vientimahdollisuuksia. Olemme nyt avaamassa päätä koulutuspalvelujen viennille. Laadunvarmennus huippuluokkaa Yhteistyökumppanina toimivan perinteikkään brittiyliopiston yliopiston vanhimmat juuret ulottuvat aina 1600-luvulle asti. Englantilaisia korkeakouluja on syntynyt 800 vuoden aikana, jotkut kuninkaan käskykirjeellä, jotkut säätiöiden ja jotkut luostarien perustamina. Muotojen kirjavuutta lisää se, ne ovat olleet neljän kuningaskunnan, Walesin, Englannin, Skotlannin ja Irlannin lainsäädännön alaisena ja ovat nykyäänkin erillään olevan lainsäädännön alla. Kansallisesti kattavan ja aukottoman laadunvarmennuksen kehittäminen on siten ollut melkoinen prosessi. Britit ovatkin laadunvarmennukseen liittyvissä käytännöissä selvästi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Kansainvälinen psykoterapeutin tutkinto kolmessa vuodessa, maisteriksi neljässä vuodessa Helsingin Psykoterapiainstituutti ja UWE Bristol aloittavat yhteiskoulutuksen Arja ja John Pihlaja. meitä edellä, vaikka koulutuksen laatu on Suomessakin korkealla tasolla. Helsingin Psykoterapiainstituutin toiminta käytiin läpi perinpohjaisesti ennen yhteistyön aloittamista. Meidät on syynätty äärimmäisen perusteellisesti. Kaikki toiminnan osa-alueet tutkittiin. Selvityksiä tekemässä oli jopa dekaanin ja vararehtorin tasoisia johtajia. Liiketaloudellinen puoli oli oma prosessinsa, toisena olivat juridiset ja taloudelliset sopimukset ja kolmas ulottuvuus oli akateeminen puoli. Meille tehtiin muun muassa erityistilintarkastus. Myös opiskelijoita eri ryhmistä haastateltiin oppimiskokemuksistaan, Pihlaja selvittää. Pihlaja muistuttaa, että Helsingin Psykoterapiainstituutin kaikki kymmenen valmistunutta psykoterapeuttikoulutusohjelmaa ovat tuottaneet psykoterapeutin nimikesuojan Valvirasta ja korvauskelpoisuuden Kelasta, joten koulutuksella on vahva pohja. Siihen on nyt lisätty englantilainen vankka laadunvarmennus, joka on korkeakoulujen valvontajärjestelmän QAA:n mukainen. Koulutuksen kuvaukset on käännetty englantilaisen yliopistologiikan mukaiseksi. Kirjallisten töiden laatua arvioi useissa tapauksissa kaksi arvioijaa. Lisäksi yliopiston palveluksessa on kaksi meihin nähden ulkopuolista suomalaista tarkastajaa, jotka vielä omalta osaltaan varmistavat toiminnan yliopistollisen laadun. Kustannukset kurissa laadusta tinkimättä Uudesta koulutusohjelmasta saa suomalaisen lainsäädännön mukaisen psykoterapeutin tutkinnon ja samalla myös englantilaisen yliopistojärjestelmän mukaisen tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa UWE Bristol. Englantilaisessa järjestelmässä on useampia tasoja kuin suomalaisessa järjestelmässä. Koulutuksesta saatava Post Graduate Diploma in Solution Focused Therapy on englantilainen yliopistotutkinto, joka sijoittuu suomalaisessa järjestelmässä kandidaatin ja maisterin tutkintojen väliin. Suomenkielistä koulutusohjelmaa voi halutessaan jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon asti, jolloin opinnot kestävät neljä vuotta, Pihlaja kertoo. Psykoterapeuttiasetuksen muutos on tuonut Pihlajan mukaan suomalaisen psykoterapeuttikoulutuksen alalle uudenlaisia kehittämisen ja taloudellisiakin haasteita. Siksi onkin erittäin tärkeää, että psykoterapeuttikoulutukset säilyvät laadukkaina, mutta niin, etteivät koulutusten hinnat karkaa pilviin. Yhteisömme onkin sitoutunut ajamaan psykoterapeutiksi opiskelevien etuja ja samalla turvaamaan psykoterapeuttisen kentän moniäänisyyden. Monimuotokoulutuksena toteutettava ohjelma mahdollistaa nopean valmistumisen työn ohessa. Olemme hiukan tiivistäneet koulutusprosessia. Psykoterapeuttikoulutuksen kesto on meillä kolme vuotta, kun suomalaisten yliopistojen koulutuksen kesto on yleisimmin neljä vuotta. Ero on merkittävä. Kouluttautuminen psykoterapeutiksi on voinut olla pidempiaikainen haave, ja monelle voi olla tärkeää päästä nopeammin uusiin töihin. Myös työnantajalle, joka on sitoutunut maksamaan koulutuksen, lyhyempi koulutusaika on etu. Kuntatyönantajan kannalta on tosi tärkeää myös se, että potilasharjoittelu voi alkaa jo koulutuksen alussa, ja opiskelija saa heti konkreettisia työkaluja, joita voi hyödyntää omassa arkityössään. Helsingin Psykoterapiainstituutissa kaikki prosessit ovat jatkuvasti kriittisen tarkkailun alla, että toiminta saataisiin pidettyä mahdollisimman virtaviivaisena ja kustannustehokkaana. Tavoitteenamme on, että hinta muodostuisi mahdollisimman harvoille koulutuksen esteeksi. Koulutuksen hinnassa on arvonlisäveroa mukana noin 3000 euroa, jonka kuntatyönantaja saa suorana palautuksena valtiolta. Kun tämä huomioidaan, meillä on selkeästi edullisin psykoterapeuttikoulutus Suomessa. Olemme silti onnistuneet tuomaan koulutukseemme yliopistollisen laadun. Ja suomalaisessa järjestelmässähän psykoterapeuttikoulutus on vain täydennyskoulutusta, mutta meillä se on tutkintokoulutusta. Psykoterapeuttien työllisyys erinomainen Psykoterapeuttien työllisyys on erinomainen ja alan osaajia tarvitaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän. Tämä johtuu kolmesta rakenteellisesta syystä. Ensiksikin psykoterapeuteista on pulaa jo nyt, koska koulutusta ei järjestetä riittävästi. Toiseksi psykoterapiakoulutukseen! Helsingin Psykoterapiainstituutti HPI on vuonna 2006 perustettu yksityinen oppilaitos, jonka tärkeimmät palvelut ovat ratkaisukeskeinen psykoterapiakoulutus, ratkaisukeskeinen perheterapiakoulutus, valmistuneiden psykoterapeuttien täydennyskoulutus, psykoterapeuttisten valmiuksien erikoistumisopinnot, työnohjaajakoulutus sekä psykoterapiaklinikka. HPI:n koulutuskeskus sijaitsee Helsingissä Vallilassa. Ryhmille järjestetään haluttaessa koulutusta myös työpaikoilla. Vakavaraisen oppilaitoksen luottoluokitus on korkein mahdollinen AAA. Kauppalehden tutkimus- ja analyysiyksikön, Balance Consultingin, menestyjäluokituksessa Helsingin Psykoterapiainstituutti on taloudellisen suorituskykynsä perusteella luokiteltu 2012/12 tilinpäätöstietojen pohjalta menestyjäyritykseksi. Vakavaraisuus mahdollistaa jatkuvan kehittämisen ja laadunvarmennukseen panostamisen. Instituutilla on edellytykset pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Helsingin Psykoterapiainstituutin uusi aluevaltaus on yhteistyökoulutuksen aloittaminen englantilaisen UWE Bristolin kanssa. UWE Bristolilla on terveydenhuollon valvontaviranomaisen (Health and Care Professions Council) lupa laillistetun psykologikoulutuksen järjestämiseen sekä vankka kokemus useankin suuntauksen psykoterapeuttikoulutuksen järjestäjänä. HPI:n ja englantilaisen yhteistyöyliopiston tarjoama koulutus on suomalaisen lainsäädännön mukaan toteutettua. hakeutuminen on työuran toisen puoliskon asia, ja hakijoiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että psykoterapeuttipula pahenee, kun suuret ikäluokat ovat poistumassa työelämästä. Kolmanneksi psykoterapeuttisen osaamisen tarve lisääntyy, kun yhteiskunta kovenee. Lähivuosien näkymät ovatkin kansanterveyden kannalta huolestuttavia. Erityisesti ratkaisukeskeisen psykoterapian tarve lisääntyy Pihlajan mukaan jatkuvasti. Työelämän realiteetit pakottavat hyödyntämään lyhytterapiaa, sillä yhä harvemman työntekijän työnkuva mahdollistaa pitkiä hoitotapoja. Työnantajat ovatkin laajalti kallistumassa kannattamaan lyhytterapeuttisia työtapoja. Jatkuvaa kehitystyötä John Pihlaja pitää Helsingin Psykoterapiainstituutin tulevaisuudennäkymiä valoisina. Meillä on loistava tiimi, olemme läpäisseet perusteellisen seulonnan, ja meillä on hyvä pedagoginen suunnittelu. Hyvän huolenpidon kulttuurimme koskee niin opiskelijoita kuin kouluttajia. Meillä jatkuva kehitystyö on normaali käytäntö ja siinä on yhteisvastuullinen ote, joka poikkeaa alan perinteisestä mestari-kisälli -mallista. Missään alan koulutusyhteisössä Suomessa ei satsata niin paljon työtunteja opetuksen kehittämiseen kuin meillä. Jotta kouluttajat voivat osallistua kehittämiseen, siihen on varattava työaikaa. Yliopistoyhteistyön rakentaminen on ollut tosi hedelmällistä ja käytimme siihen tuhansia työtunteja. Yhteistyön myötä meillä on nyt valmis laatuleima ja valmis yhteistyökumppani myös koulutusvientisuunnitelmillemme. Uusien psykoterapiakoulutusten suunnittelua, kuvassa John Pihlaja, Sinikka Lounevirta, Inga Järvinen ja Tony Ward UWE:sta.

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Selvin Mielin-kurssitoiminnassa tärkeimpänä vertaistuki Mistä on Selvin Mielin ryhmät tehty?! Makkarasta, nuotiosta, naurusta ja luottamuksesta on Selvin Mielin ryhmät tehty? Mistä on Selvin Mielin ryhmät tehty? Vertaistuesta, voimaantumisesta, itsetutkiskelusta ja yhdessä tekemisestä on Selvin Mielin ryhmät tehty. Vuonna 2009 Raahen Psyyke ry teki jäsenistölleen jäsenkyselyn, jonka tulosten pohjalta tehtiin syventävä kvantitatiivinen tutkimus koskien mielenterveyskuntoutujia, joilla on myös päihdeongelma tai muu riippuvuus. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta käynnistettiin vuonna 2009 Raahen Psyyke ry:n ja Raahen A-klinikan kanssa yhteistyössä ryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville. Ryhmätoiminnan aikana huomattiin tarve ryhmämuotoiselle toiminnalle, jolloin Raahen Psyyke ry alkoi selvittää Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella ammattilaisten näkemystä palvelun tarpeellisuudesta. Alueella oli hyvin yhtenäinen näkemys, että tällainen palvelu olisi hyvä olla olemassa. Raahen Psyyke ry:llä alkoi kehittyä idea projektista kaksoisdiagnoosin omaaville. Keväällä 2010 Raahen Psyyke ry:llä vieraili PÄMIhankkeen työntekijä, joka rohkaisi hakemaan rahoitusta projektille. PÄMI-hanke oli Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton yhteishanke henkilöille, joilla on samanaikainen mielenterveys- ja päihdeongelma. Toiminnan toteuttamiseen haettiin lisäksi mallia Ylivieskasta, Jokilaaksojen Tiimi ry:n Elämän Eväspaketti projektista, jonka toimintamalli otettiin käyttöön Selvin Mielin-projektiin. Raha-automaattiyhdistys myönsi Raahen Psyyke ry:lle Selvin Mielin-projektin järjestämiseen projektiavustusta kolmelle vuodelle, ajalle Näin sai alkunsa kokeilu- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveys- ja päihdeongelman omaavien arjenhallintaa sekä parantaa elämänlaatua ryhmämuotoisen kurssitoiminnan avulla. Tavoitteena on, että näiden vuosien aikana alueelle saataisiin luotua innovatiivinen malli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelusta kolmannen sekä julkisen sektorin yhteistyönä, Kaksoisdiagnoosin omaavat kokevat olevansa väliinputoajia, sillä päihde- ja mielenterveysongelmia hoidetaan hyvin usein eri yksiköissä. Lisäksi valtaosalla kaksoisdiagnoosin omaavista ilmenee myös sosioekonomisia vaikeuksia, jonka vuoksi he joutuvat asioimaan useissa eri toimipisteissä. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa asiakas joutuu asioimaan useissa eri palveluissa, eikä hän välttämättä saa tarvitsemaansa apua. Tällöin hän jää palveluiden väliseen kuiluun. Projekti on luotu tähän kuiluun kohtaamaan henkilö kokonaisvaltaisesti ilman ongelmien eriyttämistä. Kaksoisdiagnoosin omaavalla henkilöllä on kaksi toisistaan riippumatonta sairautta, joista toinen on päihderiippuvuus ja toinen on psyykkinen sairaus. Projektin tavoitteena on kurssilaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntyminen sekä arjenhallinnan ja elämänlaadun parantuminen kurssitoiminnan avulla. Projektin tavoitteena on myös jakaa tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmista ja samalla pyrkiä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin mielenterveys- ja päihdeongelman omaavia kohtaan. Vaikuttamistyötä on tehty erilaisten medioiden Voimavarapuu - yksi käytetyistä työmenetelmistä. Projektityöntekijät Päivi Kiiskilä (oik.) ja Sanna Roukala. kautta, mutta lisäksi projekti järjestää erilaisia koulutuspäiviä tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteiskunnallisella tasolla projektin tavoitteena on juurruttaa Raahen alueelle toimintamalli kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palvelemiseksi. Lisäksi on pyritty vaikuttamaan yhteistyöverkostojen luomiseen sekä kehittämiseen, jolloin voitaisiin mahdollisesti kaventaa palveluiden välistä kuilua ja auttaa henkilöä kokonaisvaltaisesti. Projekti on toiminnallaan pyrkinyt vaikuttamaan kaksoisdiagnoosin omaavien arjenhallinnan ja elämänlaadun paranemiseen projektissa järjestettävän kurssitoiminnan avulla. Keskeisenä tavoitteena on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen. Yksittäisiä tavoitteita ovat olleet; -päihteidenkäytön väheneminen/lopettaminen -mielenterveysongelmien helpottuminen -kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantuminen (fyysinen/psyykkinen/sosiaalinen) -syrjäytymisen ehkäiseminen -itsetunnon kohentuminen -arjessa selviytymisen tukeminen -arjenhallinnan ja elämänlaadun paraneminen -Kaiken kaikkiaan projekti on tavoittanut toiminnallaan 41 eri henkilöä. Selvin Mielin - kurssitoiminta on kurssimuotoista ryhmätoimintaa Projektin järjestää kurssimuotoista ryhmätoimintaa, joka on suunnattu nuorille ja työikäisille henkilöille, joilla on sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Lääketiede määrittelee kaksoisdiagnoosin omaavaksi henkilöksi henkilön, jolla on sekä päihderiippuvuusdiagnoosi että mielenterveysongelman diagnoosi. Projekti kuitenkin järjestää matalankynnyksen toimintaa, jolloin kurssikriteerinä on ainoastaan oma halu muutokseen, oma kokemus liiallisesta päihteidenkäytöstä sekä huoli omasta mielenterveydestä tai jaksamisesta. Tällä tavalla projekti voi osaltaan järjestää myös ennaltaehkäisevää toimintaa, jolloin ongelmiin voidaan vaikuttaa jo ennen kuin ne muuttuvat elämää hallitseviksi. Selvin Mielin - kurssitoiminta on kurssimuotoista ryhmätoimintaa. Kuluneiden vuosien aikana on järjestetty kahdenlaisia kursseja. Varsinaisessa kurssitoiminnassa kurssit ovat kestäneet 3 kuukautta ja kokoontumisia on ollut 3 päivää viikossa, n. 4-5 h kerralla. Lisäksi syksyllä 2012 järjestettiin kolme lyhytkurssia, joiden aikana kokoonnuttiin kerran viikossa n. 4-5 h kerralla. Myös nämä kurssit kestivät kolme kuukautta. Kurssit suunnattiin henkilöille, jotka eivät pysty osallistumaan tiiviiseen kurssitoimintaan elämäntilanteen vuoksi. Syksyn kurssit olivat miesten-ryhmä, nuorten-ryhmä sekä ryhmä kotiäideille. Lisäksi projektissa oli kaksi valokuvanäyttelyä Elämästäni sekä Voimani ja syksyllä 2012 on maalattu tauluja, tehty kelloja sekä tuunattu kirpputorikenkiä. Kurssien sisältö koostuu eri teemoista, joita ovat: oma kuntoutuminen, taloudenhallinta, terveys (ravitsemus, liikunta, uni), sosiaaliset taidot sekä itsetunto ja minäkuva, joita vahvistetaan prosessinomaisesti koko kurssin ajan. Näiden ohella mm. kokeillaan uusia harrastuksia sekä laitetaan ruokaa. Suuressa osassa kurssilla ovat kurssilaisten omat toiveet ja henkilökohtaiset tarpeet. Kurssit tarjoavat kurssilaisille sosiaalista vuorovaikutusta ryhmässä, elämyksellisyyttä sekä oivalluksia omaan elämään. Esimerkkejä kurssisisällöistä ovat mm. sulkapallo, kuntosali, keilaus, makkaranpaistoa, erilaisia konsertteja ja vierailu Raahen teatterilla. Vierailijoina Raahen Psyyke ry on Raahen seutukunnan mielenterveysyhdistys, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Raahen kaupunki sekä Vihannin, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Vuoden 2013 alusta Vihannin kunta liittyy Raaheen. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Yhdistys ylläpitää ja kehittää mm. ryhmä- ja kurssitoimintaa, koulutuksia, tukitoimintaa sekä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Raahen Psyyke ry on asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurimpia mielenterveysyhdistyksiä n. 400 jäsenellään, joihin kuuluu mm. mielenterveyskuntoutujia, heidän omaisia ja läheisiä sekä alan ammattilaisia. ovat käyneet mm. psykoterapeutti, velkaneuvoja ja ravitsemusterapeutti. Projektin alusta saakka oli tavoitteena, että jokaiselle kurssilaiselle pyritään järjestämään jatkopolku kurssin jälkeen, ettei kukaan putoa ns. tyhjän päälle. Tätä ajatusta silmällä pitäen projektissa käytiin jokaisen kurssilaisen kanssa henkilökohtaisia keskusteluita ja kurssilaisille tehtiin suunnitelma kurssin ajalle henkilökohtaisten tavoitteiden pohjalta. Kurssin loputtua on pidetty loppupalaverit, joihin osallistuivat kurssilaiset, projektin työntekijät, mahdollisesti omaisia sekä työntekijöitä/viranomaisia, jotka työskentelevät/tulevat työskentelemään kurssilaisen kanssa. Näin saatiin sovittua yhteisiä asioita ja toimenpiteitä, joiden mukaan kurssilainen jatkaa kurssin jälkeen. Kurssitoiminnan ohella kurssilaisille annetaan yksilöllistä ohjausta ja tukea kurssilaisten tarpeen mukaan ja projektissa työntekijöiden onkin ollut mahdollista tarvittaessa lähteä mukaan esimerkiksi virastokäynneille tai lääkäriin. Koko kurssitoiminnassa keskiössä ja tärkeimpänä on vertaistuki ja se, että voi jakaa kokemuksia muiden samaa kokevien kanssa. Kurssille tullessaan tietää, että myös muilla osallistujilla on samantyylisiä ongelmia, eikä omaa tilannettaan tarvitse hävetä. Kurssilla tulee myös kuulluksi ja kohdatuksi tasavertaisena. Mieluisimmiksi asioiksi kursseilla on koettu ryhmässä toimiminen ja yhdessä tekeminen, vierailijat sekä vierailut ja uudet harrastuskokeilut sekä kurssin sisällöt ja työtavat yleisesti. Tärkeinä on koettu myös ryhmäläisiltä saatu vertaistuki sekä hyvä ryhmähenki ja se, että kurssilaisten asioihin on tartuttu ja ne on hoidettu ajallaan. -Kurssin aikana ryhmästä muodostuu pieni perhe ja siteet muihin kurssilaisiin jäävät elämään myös kurssin jälkeen. Kursseilla on muodostunut myös ystävyyssuhteita. -Projektilla on viimeinen vuosi menossa ja projekti loppuu ensi keväänä, mikäli RAY:lta ei tule lisärahoitusta. Olisi hienoa, jos toiminta jäisi elämään jollain tapaa jonnekin päin Suomea. Toiminta on koettu äärimmäisen hyväksi ja siitä on saatu hyvää palautetta osallistujilta ja yhteistyötahoilta, projektivastaava Sanna Roukala esittelee Selvin Mielin-projektia. Yhteystietoja: Projektivastaava Sanna Roukala Päivi Kiiskilä Projektityöntekijä: Nuorten ryhmän kanssa kurssituotantona tuunattuja kenkiä.

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Täyden palvelun turvallisuusalan erikoisliike

Täyden palvelun turvallisuusalan erikoisliike Täyden palvelun turvallisuusalan erikoisliike Enemmän kuin lukkoliike. Arvolukko on oviympäristön mekaanisten ja sähköisten lukitusjärjestelmien myyntiin ja asennuksiin erikoistunut Abloy-valtuutettu lukkoliike.

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin

Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin Yhden mitoituksen lukkorunkomallisto umpioviin SSFN 014/2 2 ABLOY ONEFIT SOpII SUUNNITELMIISI! Muutos on pysyvä olotila. Olosuhteet, elämäntilanteet ja kiinteistöjen käyttötarkoitukset muuttuvat. Aina

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon

1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon Talousesitys 20. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitos toimii sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden alueilla. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen ja kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, Pelastusjohtajien pj. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos www.lup.fi Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa 22 pelastuslaitosta

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä KIRKKONUMMI.,-YRKSLfrTI Liite PatuL 12 / 29.9.2016 ESPOO ESBO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirje 0303.00 6.9.2016 lw 09. 09, 2016, O. ^1/6^ Kftsil. Buhanri. 1(2) 13746/2016 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄ VALTUUSTO- ALOITE

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄ VALTUUSTO- ALOITE TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄ VALTUUSTO- ALOITE Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen Keskustorilla ja tilojen löytämiseksi

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA

PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA 16.6.2016 TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA TAUSTA I: HYKS PSYKIATRIAN YLEISKUULUMISET: Talous ja tehot tuotanto n. 2015, toimintakulut

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK Lapin poliisilaitos Poliisihallinto Poliisihallitus - Poliisiylijohtaja Sisäasianministeriön poliisiosasto 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK 24 poliisilaitosta Lapin poliisilaitos 1/5 poliisin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta Lainsäädäntöä Kuluttajaturvallisuuslaki 920/2011 Valtioneuvoston asetus eräitä kuluttajapalveluja koskevasta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot