POHJOIS-SAVON MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON MATKAILUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON 2015 MATKAILUSTRATEGIA

2 A:73 Kuopio 2011 Painosmäärä 100 kpl Taitto Thomasmedia Painopaikka Kopijyvä ISSN ISBN ISSN pdf Pohjois-Savon liitto PL 247, Kuopio (Sepänkatu 1, Kuopio) puh. (017) faksi (017)

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Saatesanat Pohjois-Savon matkailun nykytila Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savon matkailu vuoteen Visio Tavoitteet Määrälliset tavoitteet Strategian ydin Matkailun toimintaedellytysten parantaminen Tahkon matkailukeskittymä Kuopion seutu Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö Ennakoiva kaavoittaminen ja investoinnit Saavutettavuus Matkailun myynti, markkinointi ja tunnettuuden nostaminen Matkailun rahoittaminen ja julkinen tuki Matkailutuotteiden kehittäminen Tapahtumamatkailu Luonto- ja vesistömatkailu Toteuttamissuunnitelma ja tavoitteiden seuraaminen...30 Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano...30 Haastatellut...30 Lähteitä...31 Kartta Maakuntien matkailua koskevat merkinnät vuoteen Liitteet 1-10 Pohjois-Savon matkailun nykytila

4 2

5 Saatesanat Matkailuala on kokenut ja kokee nopeita muutoksia edelleen. Taantuma, luonnonmullistukset ja energian hinnan nousu ovat saaneet kuluttajat varovaisiksi. Myös matkailualan trendit muuttuvat. Ympäristötietoisuus kasvaa, asiakasryhmät pirstaloituvat. Internetin ja muiden sähköisten medioiden merkitys lisääntyy entisestään. Toimintaympäristön muutospaineet edellyttävät toimialojen strategioiden päivittämistä ei vähiten matkailussa. Oheisessa matkailustrategiassamme matkailun kärkituotteiden/ -keskittymien kehittäminen nähdään aiempaa painotetummassa asemassa. Kansallisessa matkailustrategiassa painotetaan panostamista matkailun tunnustettuihin vahvuuksiin, matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestymiseen sekä matkailuyrityksiä palvelevan infrastruktuurin parantamiseen. Näillä tekijöillä on erityistä painoarvoa myös Pohjois-Savon päivitetyssä matkailustrategiassa. Tärkeimpiä kehittämisen kohteita ovat Tahkon ja Kuopion alueet. Niiden yhteinen kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tunnetummiksi matkailukohteiksi voi nopeimmin nostaa koko maakuntamme vetovoimaa, tunnettuutta sekä matkailun merkitystä maakunnan aluetalouksille. Matkailussa voivat lähivuosina esiin nousta mm. ekologinen luontoympäristö, ekologiset energiaratkaisut, lähiruoka, riittävät palvelut, toimivat verkkoyhteydet ja kestävä liikennöinti. Pohjois- Savossa on monipuolista luontoa ja vesistöjä jotka antavat kaikki mahdollisuudet ja puitteet kasvattaa liiketoimintaa em. kysynnän mukaiseksi. Tarvitaan aktiivista ja osaavaa tuotteistamista ja markkinointiin panostamista. Edellisen tavoitteen mukainen toiminta näkyy jo matkailumme sisällöissä ja siihen on edelleen syytä panostaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä väheni kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 Pohjois-Savossa 11 prosenttia. Suunta on huolestuttava. Strategioilla ei bisnestä yksin luoda eikä kaikkea ratkaista. Yhteinen strategiatyö voi antaa suuntaviivoja ja tavoitteita toimijoille kuinka kehityskulkua voi kääntää positiiviseksi. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseksi Pohjois-Savossa on kaikkien tahojen pystyttävä tiiviiseen vuoropuheluun, ideointiin ja yhteistyöhön. Investointien vauhdittaminen sekä niiden monipuolisuus on olennainen kehittymisen ja kasvun mahdollistaja. Pohjois-Savon liitto perusti strategiatyötä varten hankkeen ja asetti strategiatyöryhmän. Pohjois-Savon matkailustrategian päivittäminen -hanke toteutettiin kevään ja syksyn aikana Taustatyössä käytettiin matkailutilastoja, sekä maakunnan matkailutoimijoille suunnattu kyselyä, jolla kartoitettiin toimijoiden käsityksiä toimialan nykytilanteesta, mahdollisista markkinoinnin kohderyhmistä ja alan tärkeimmistä kehittämisen kohteista lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 100 matkailutoimijaa Pohjois-Savosta. Kyselyn koonti löytyy strategian liiteosiosta. Kehittämisen painopisteitä kartoitettiin myös Tahkolla järjestetyssä matkailun strategiaseminaarissa, johon osallistui n. 90 matkailuyritysten -, kehittämisja rahoittajatahojen edustajaa Pohjois-Savosta. Seminaarissa järjestettyjen työpajojen viesti oli selkeä: yhteistyötä markkinoinnissa, myynnissä ja koulutuksessa on edelleen lisättävä sekä alan sisäistä viestintää tehostettava. Matkailustrategian päivitys -hanketta koordinoi strategiaryhmä. Strategiatyöryhmän näkemyksillä on ollut merkitystä kuvattaessa matkailun eri osaalueiden kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa. Selvitystyötä tehtiin myös haastattelujen kautta keskeisten organisaatiotahojen edustajille. Tavoitteena oli selvittää näkemyksiä matkailualan muutoksista ja kehittämisen kohteista. Prosessissa on hyödynnetty myös Koulutustarjonnan tavoitteet 2016 aineistoa ja haastattelutiivistelmiä. Kuopiossa Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savon liitto Kari Tarkiainen EU-hankekoordinaattori Pohjois-Savon liitto 3

6 1. Pohjois-Savon matkailun nykytila Pohjois-Savon matkailun aluetaloudellinen vaikutus ei ole erityisen suuri terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin, metsätalouteen ja teollisuuteen, teknologiateollisuuteen tai alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen verrattuna (Kuvio 1). Puhtaasta matkailutulosta suurimman osan, noin puolet välittömästä matkailutulosta, saa Kuopio (130 M ). Sen jälkeen välittömiä matkailutuloja eniten saavat Nilsiä (41 M ), Iisalmi (36 M ), Siilinjärvi (26 M ) ja Leppävirta (8M ). Matkailutulosta eniten hyötyy vähittäiskauppa, jonka vaikutus on enemmän kuin puolet kaikesta välittömästä matkailutulosta (Tyni 2007). Matkailuala työllistää Pohjois-Savossa n henkilöä, joka on n. 3 %:ia maakunnan työllisestä työvoimasta (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2008). Tätä taustaa vasten matkailutoimialan merkitys Pohjois- Savossa on pieni, joskin sillä on potentiaalia ja kasvavaa merkitystä aluetaloudelle taloudellisen rakennemuutoksen ollessa käynnissä. Matkailun kysyntä ylläpitää parempaa palvelutasoa matkailukeskuksissa kuin mitä vakituisen väestön varaan rakentuva palvelutaso edellyttäisi. Pohjois-Savossa on vain yksi todellinen matkailukeskittymä, joka on Tahko. Vahvin matkailukaupunki on Kuopio. Muita keskuksia tai matkailukohteita ovat mm. Rauhalahti, Vesileppis, Kuntoranta, Kunnonpaikka, Fontanella, Lohimaa, Metsäkartano, ja kaupunkeja Nilsiä, Varkaus sekä Iisalmi. Näiden jälkeen matkailu keskittyy mm. mökkimajoitukseen sekä luonnon ja vesistön ympärille kehitettyihin ohjelma- ja majoituspalveluihin ja maatilamatkailuun. Maakunnassa on näiden lisäksi monipuolinen tapahtumatarjonta. Tapahtumat liikuttavat suuriakin massoja, millä on vaikutuksensa majoitus- ja ravitsemispalveluiden kysyntään, mutta ne vaikuttavat myös muiden toimialojen kehitykseen, joista valtaosin hyötyvät palvelut ja kauppa. 1.1 Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2007 laaditussa Pohjois-Savon matkailustrategiassa asetettiin paljon tavoitteita Pohjois-Savon matkailulle. Tavoitteiden mukaisesti Tahkon kehittyminen on edistynyt, ICT:n hyödyntämismahdollisuuksia myynnin ja markkinoinnin suhteen on parannettu ja saavutettavuus on kohentunut lähivuosien aikana. Vesistömatkailun kehittyminen, palveluiden saatavuus ja tuote- Kuvio 1. Pohjois-Savon painopistealojen %-osuudet BKT:sta v % Alkutuotanto + elintarviketeollisuus Metsätalous ja -teollisuus Teknologiateollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus

7 ryhmittäinen kehitys ovat edistyneet tavoiteltua verkkaisemmin, mahdollisesti siitä syystä, että tarjottavissa olevien tuotteiden ja tuoteryhmien sesonki on lyhyt, ja tuotteet ovat siksi huonosti kaupallistettavissa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yhteistyössä eri toimijoiden ja yritysten välillä on edelleen puutteita ja kehittämistarvetta. Maakunnan matkailuinvestointien ja palveluvarustuksen parantamisen vauhti on jäänyt kohtuullisen vaatimattomalle tasolle, vaikka myös edistymistä on tapahtunut. Myös laadun taso vaihtelee maakunnan matkailutoimipaikoissa edelleen. Alueellinen saavutettavuus on parantunut hieman, mm. Savon radan nopeuttamisen ja VT5:n kunnostustöiden vuoksi, joista näkyvimpänä tuloksena Kallansiltojen uudistaminen. Kaikesta huolimatta maakunnan matkailulliset vahvuudet ja heikkoudet ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina vuodesta 2007 tähän päivään saakka. 1.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savon ulkomaalaiset yöpymisvuorokaudet nousivat aina vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeinen taantuma näkyy selvänä laskuna tilastoissa. Rekisteröityjen yöpymisten määrä on laskussa, kun sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto ja palkkasumma ovat hieman nousseet (liite 1). Talouden taantumalle tyypillinen lähimatkailun kasvu näkyy kotimaisten vierailijoiden suhteellisena kasvuna ulkomaalaisiin matkailijoihin verrattuna. Ulkomaisista matkailijoista erityisesti venäläisten vierailijoiden määrä laski taantuman aikana tuntuvasti (liite 9). Määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin vuoden 2007 matkailustrategiassa myös ympärivuotisen matkailukysynnän lisääntyminen, majoituskapasiteetin käyttöasteen kohottaminen ja noin 6000 uuden vuodepaikan rakentaminen Pohjois- Savoon vuoteen 2014 mennessä. Ympärivuotinen matkailukysyntä ei ole rekisteröityjen yöpymisten määrällä mitattuna lisääntynyt merkittävästi, ja kevät ja syksy ovat edelleen hiljaisempaa aikaa Pohjois-Savon matkailussa. Majoituksen käyttöaste notkahti vuositasolla hieman taloustaantuman myötä (keskimäärin 36,2 % vuonna 2010), joskin asuntomessut paransivat Kuopion majoituspaikkojen käyttöastetta merkittävästi kesällä Pohjois-Savoon on tullut ajanjaksolla uusia matkailuun liittyviä vuodepaikkoja arviolta 2500 ja Tahkolle vajaa 2000 vuosina Elokuussa 2011 julkaistujen tilastojen mukaan kehityssuunta Pohjois-Savossa on jo huolestuttava. Vertailun vuoksi, maakunnittainen ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia ja Varsinais- Suomessa, 12 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla yöpymisiä kirjattiin 8 prosenttia ja Uudellamaalla 6 Taulukko 1. Tavoitellut ja toteutuneet yöpymiset Pohjois-Savon rekisteröidyissä majoitusliikkeissä v Kotimaiset Ulkomaiset tavoitellut toteutuneet tavoitellut toteutuneet Lähde: Tilastokeskus 5

8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Päijät- Hämeessä ja Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia kummassakin. Yöpymiset vähenivät eniten Satakunnassa, 12 prosenttia ja Pohjois- Savossa laskua on ollut peräti 11 prosenttia (Liite 7). Tämän suhteen on kuitenkin huomattava, että kyseinen kk-tilasto antaa varsin erilaisen kuvan kuukausittain. Heinäkuu vertailukuukautena on matkailullisesti merkittävä, samoin joulu-tammikuun vertailutieto. Useat vuonna 2007 asetetuista määrällisistä, tai muista kehittämistavoitteista eivät ole toteutuneet joko taloustaantuman vuoksi tai muista syistä johtuen. Siksi vuoden 2007 tavoiteasetannalla ei ole perusteltua jatkaa vuoteen 2015 saakka. Asioita on ajateltava uudella tavalla. Toimintatapoja on pyrittävä muuttamaan, fokusoimaan ja yksinkertaistamaan. Matkailun nykytila ja kehitysnäkymät Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä 1. Pohjois-Savon matkailukeskukset ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa matkailukeskusten ja kohteiden sijainti on valtakunnallisesti ja itäsuomalaisittain hyvä. 2. Maakunnan vesistö ja luonto ovat vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen, tuotteistaminen ja palvelutarjonta eivät ole kehittyneet riittävästi. 3. Maakunnan matkailuyöpymisten määrät ovat laskeneet erityisesti vuosina Tahko ja Kuopio tunnetaan valtakunnallisesti, mutta kansainvälinen tunnettuus ei ole riittävää. 5. Maakunnallisesti tärkeiden tapahtumien ja yritysten keskitetty yhteismarkkinointi vähäistä. 6. Sähköisten markkinointikanavien hyödyntäminen on yhä vähäistä. 1. Saavutettavuuden parantamiseen on edelleen panostettava ja huolehdittava rahoituksen riittävyydestä tiestön, rautateiden ja lentoliikenteen kehityksen suhteen. 2. Vesistömatkailun kehittämiseksi yritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä ja markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä. 3. Kuopion ja Tahkon tunnettavuutta on parannettava esimerkiksi imagomarkkinoinnin tehostamisen kautta. 4. Tapahtumien kehittämiseen ja yhteismarkkinointiin on panostettava kokonaisuutena ja tapahtumia on kehitettävä laaja-alaisemmin yritysten muodostamissa yhteistyöverkostoissa. 5. Matkailuyritysten on panostettava nykyistä enemmän sähköiseen markkinointiin ja yhteismarkkinointitoimenpiteisiin esim. VisitLakelandportaalissa Yleisnäkymä vuoden 2007 matkailustrategian toteutumisesta Matkailukeskusten kehitys 1. Tahko ja Kuopio ovat kehittyneet tasaisesti, mutta suuret ympärivuotiset vetovoimatekijät puuttuvat koko maakunnasta. 2. Matkailun saavutettavuus on parantunut, esim. keskusten perusinfraa ja tiestöä on parannettu, myös korjausinvestointeja on saatu aikaan ja uusia on suunnitteilla. 3. Yhteistyön kehitys ei ole ollut riittävää matkailukeskusten, -yritysten ja muiden matkailutoimijoiden välillä esimerkiksi Lohimaan tunnettuus kansainvälisestikin tunnettuna kalastusmatkailukohteena ei ole toteutunut. 1. Kuopion ja Tahkon houkuttavuutta ja tunnettavuutta on parannettava ympärivuotisen tarjonnan kehittymisen kautta sekä markkinointitoimenpiteitä tehostamalla. Vetovoimakohteisiin on panostettava 2. Investointihalukkuutta on nostettava sekä uusettä perusparannusinvestointeja vauhdittamalla sekä mahdollisten investointikohteiden aktiivisella markkinoinnilla. 3. Yhteisen maakunnallisen tahtotilan, ja sitä kautta yhteistyön, kasvattaminen matkailutoimialan kehittämisessä keskeinen tekijä matkailukeskusten, yritysverkostojen, kehittäjien ja rahoittajien toiminnan paremmalle ja tehokkaammalle kehittämiselle. 6

9 Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä Muu kehittämistoiminta 1. Kehittämishankkeita on ollut paljon, mutta hankkeiden vaikuttavuus ja erityisesti pysyvät vaikutukset ovat olleet vähäisiä, pl. suorat investoinnit.. - Vetovoimaisia investointeja vähän 2. Maakunnallisen mittakaavan imagomarkkinointia ei ole käynnistetty 3. Sähköisen markkinoinnin tehostaminen on aloitettu, mutta kehitystyö on vasta alussa 4. Erä- ja luontomatkailu on kehittynyt pienin askelin, mutta paljon kehitettävää vielä jäljellä. 5. Reitistöjä ja reittikartastoja on kehitetty, mutta reitistöjen ylläpidossa on ollut ongelmia alueittain, erityisesti kelkkareitit olleet ongelmallisia. 6. Vesistömatkailun infrastruktuuri ja palvelut ovat kehittyneet, mutta eivät riittävästi. 7. Matkailuyritysten majoituksen ja palveluiden laatu vaihtelee huomattavasti, mutta laatuasioita on myös pyritty kehittämään. 8. Tapahtumia on ympäri maakuntaa, mutta ei riittävästi ympärivuotisia vetovoimaisia tapahtumia 9. Kokous- ja kongressimatkailussa maakunta on jäljessä saman kokoluokan kaupunkeja 10. Matkailun julkinen rahoitus on kohtuullisella tasolla 1. Hankkeiden vaikuttavuuteen, suunnitelmallisuuteen ja pysyviin vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota jo hankevalintavaiheessa. Pienemmissä kohteissa uus- ja perusparannusinvestoinneilla kohteiden vetovoima ja laatu nousevat Sähköisten myynti- ja markkinointikanavien tehokas hyödyntäminen on kustannustehokas väylä myös ulkomaanmarkkinointiin. Imagomarkkinointikampanja on käynnistettävä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Erä-, luonto- ja vesistömatkailun tuotteistamiseen on kiinnitettävä laaja-alaista huomiota erityisesti matkailun kehittämisvyöhykkeillä (ks. kartta). Reitistöjen ylläpitovastuu: pidetään yllä ainoastaan sellaisia reittejä, joita on mahdollista ylläpitää ja kehittää ja joille löytyy vastuutaho sekä rahoitus. 7. Palvelun laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen panostettava entistä enemmän. 8. Kaupunkien ja kuntien valmiuksia järjestää laadukkaita, vetovoimaisia ja suuria tapahtumia on kehitettävä yhdessä keskeisten sidosryhmien erityisesti yritysten kanssa. 9. Kokous- ja kongressimatkailun merkitystä korostettava ja kapasiteettia järjestää - isoja kongresseja pyrittävä järjestämään. 10. Matkailun rahoitusinstrumenteista on jatkossakin pyrittävä varmistumaan, kansallinen rahoitus on kyettävä turvamaan ja yksityisen rahoituksen merkitystä korostettava. Kansainväliset rahoituskanavat on pyrittävä hyödyntämään nykyistä paremmin ja tehtävä tunnetuiksi. 7

10 8

11 2. Pohjois-Savon matkailu vuoteen 2015 Miten kehitetään: Investointihalukkuutta ja investointien määrää kasvatetaan Laatua parannetaan Yhteistyötä lisätään Sähköisten kanavien käyttöä tehostetaan Mitä tarjotaan: Tahko ja Kuopio matkailun keskuksina Tuotteistettuja palveluja Ympärivuotisia aktiviteetteja Pohjois-Savon matkailu 2015 Kenelle tarjotaan: Ulkomaisena kohderyhmänä venäläisille ja saksalaisille Kotimaisille perhe- ja vapaa-ajan matkailijoille 2.1 Visio Pohjois-Savon maakunta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Tahkon ja Kuopion kautta. Maakunta lisää vetovoimaisuuttaan matkailumaakuntana tarjoamalla sekä kotimaisille että erityisesti venäläisille ja saksalaisille aktiivilomailijoille laadukkaita palvelukokonaisuuksia, monipuolisia tapahtumia ja hienoja luontoelämyksiä ympäri vuoden. Visiossa tiivistetään Pohjois-Savon matkailutoimialan pääpainopistealueet kehittämisen suhteen ja mitä maakunnassa etupäässä tarjotaan ja mille kohderyhmille. 2.2 Tavoitteet 2015 Matkailun keskeisiksi tavoitteiksi nostetaan 1. Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuuden kasvattaminen maakunnan kärkinä 2. Yhteistyön lisääminen matkailuyritysten ja muiden maakuntien matkailukeskittymien välillä sekä yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen myös ylimaakunnallisesti 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailu- ja tulovirran kasvattaminen (erityisesti Venäjältä ja Saksasta) Vetovoimaisuuden kasvu vaikuttaa uusien potentiaalisten vierailijoiden kiinnostumiseen Pohjois- Savosta matkailukohteena, mikä voi puolestaan kasvattaa ostopäätösten lisääntymistä. Kasvanut kysyntä lisää sekä suoraa matkailutuloa, mutta myös oheistarjontaa ohjelmapalvelu-, kaupan, siivous-, rakennus- ja kuljetusaloille. 9

12 2.3 Määrälliset tavoitteet Määrällinen kasvutavoite on maltillinen, johtuen mm. siitä, että aikaisemmin astetuista tavoitteista on jääty paljon, toisaalta maailmantaloudellisen tilanteen johdosta tavoitetasoa ei ole syytä asettaa ylioptimistisen korkealle. Määrällisten tavoitteiden kehittymistä tulee seurata vuosittain. Seurannasta voivat vastata yhdessä matkailustrategiaryhmä, Kuopion matkailupalvelu, Tahkon markkinointi Oy, sekä Pohjois-Savon liitto. Matkailustrategiaryhmän on tarpeen kokoontua vähintään kerran vuodessa riittävän seurannan varmistamiseksi. Määrälliset tavoitteet Nykytila v Toteutuneiden yöpymisten ka kotimaista ja ulkomaalaista yöpymistä Rekisteröityjen yöpymisten määrän kasvattaminen vuosittain tarkoittaa: kotimaisten yöpymisvuorokausien lisäystä 3-5 %, eli n vrk:lla tarkoittaa: ulkomaalaisten matkailijoiden lisäystä 4-6 %, eli n vrk:lla Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuuden kasvattaminen 15 %:lla rekisteröidyistä yöpymisistä tarkoittaa keskimäärin noin ulkomaalaisen vuosittaista lisäystä Matkailijoiden viipymän pidentäminen tarkoittaa: kotimaiset 1,8 vrk:sta 2 vrk:een tarkoittaa: ulkomaiset 2,5 vrk:sta 2,7vrk:een Huonekäyttöasteiden kohottaminen 50,8 %:sta 52 %:in Miten määrällisiin tavoitteisiin voidaan päästä? Vetovoimaisia investointeja pyritään saamaan aikaan Palveluiden ja tuotteiden laatuun vaikutetaan, mm. perusparannusinvestoinnein ja ylläpitoinvestoinnein Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia käytetään nykyistä tehokkaammin hyödyksi, tuoden laadukkaat tuotteet ja palvelut helposti, nopeasti ja näyttävästi esille. Kootaan helposti ostettavia palvelukokonaisuuksia Kokous- ja kongressi- ja tapahtumamatkailua kehittäen, koska ne liikuttavat massoja Kehitetään kärkikohteiden, Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuutta Tiivistetään toimialan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä aloitetaan maakunnallinen imagomarkkinointihanke Parannetaan edelleen alueen saavutettavuutta, ml. laajakaistat Kohdennetaan markkinointipanokset ensisijaisesti Venäjän ja Saksan markkinoille 10

13 2.4 Strategian ydin Matkailustrategian ydin muodostuu investoinneista, sähköisestä myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotteistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisen kautta pyritään kasvattamaan maakunnan tunnettuutta sekä lisäämään matkailijavirtoja Pohjois-Savon maakuntaan. Vetovoimaiset investoinnit. Investointien laatu ja määrä. Palveluinfra. Sähköinen myynti ja markkinointi Tuotteistetut palvelut ja yhteistyön lisääminen Miten tavoitteisiin päästään? Investointihalukkuuteen ja investorien houkutteluun panostetaan: kärjiksi Kuopion ja Tahkon alueet Matkailupalveluiden ja tuotteiden tunnettuutta parannetaan sähköisiä myynti- ja markkinointivälineitä hyödyntämällä Yritysten ja muiden toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä ja tuotteistamista edistetään ja kehitetään Parannetaan maakunnan saavutettavuutta (VT5, VT9, rautatiet, lentoliikenne) sekä sähköistä saavutettavuutta, ml. laajakaistat Tiivistetään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Sähköisen myynnin ja markkinoinnin maakunnallinen kehittäminen keskitetään pääosin yhdelle toimijalle Ylimaakunnalliseen yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen kannustetaan Lakeland-alueilla Korostetaan maakunnan monipuolisuutta, yritysmyönteisyyttä ja kaavoitusta sekä nopeutetaan palveluinfran parantamista Käynnistetään maakunnallinen imagomarkkinointihanke yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tapahtumia ja kokous- sekä yritysmatkailua kehitetään. Luodaan maakunnallinen tapahtumakalenteri 11

14 12

15 3. Matkailun toimintaedellytysten parantaminen Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Asiakaslähtöisyys, laatu, yhteistyö ja ylimaakunnallinen yhteistyö Matkailuyritysten yhteistyön tiivistäminen yhteismarkkinoinnissa ja myynnissä, sekä yhteistyön lisääminen erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Verkostopohjaisten matkailupalvelujen tuotekehitys Matkailua tukevien rinnakkaistoimialojen huomioiminen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä esim. luovat alat, kulttuuripalvelut, rakentaminen ja liikenne Saimaan järvialueen yhteistyömallien löytäminen ja kehittäminen Yhteistyön rahoittamiseksi luotava pysyvämmät rahoitusmekanismit, puitteet ja pelisäännöt Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoitumisen kehittäminen myös maakunnan rajat ylittäen mm. Etelä-Savon ja Keski-Suomen vesistömatkailutoimijoiden kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi Tuetaan ylimaakunnallista yhteistyötä ja yhteismarkkinointia ympäröivien maakuntien kanssa matkailua tukevien toimintojen osalta Pyritään tiivistämään yhteistyötä Lakeland alueella sekä yritysten välillä että naapurimaakuntien kesken Saavutettavuus Matkailun kehityksen kannalta elintärkeätä varmistaa sujuvat tie- ja ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun (VT5, Savonrata) ja Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin suuntaan Kuopion lentoasemaa kehitetään yhtenä Suomen kansainvälisistä lentoasemista ja se on Itä-Suomen selkeä päälentoasema Pysyvä ja kestävä ratkaisu Kuopion lentoaseman ja Tahkon sekä Siilinjärven juna-aseman ja Tahkon välisiin liikenneyhteyksiin ja muiden liikenteellisten solmukohtien parantaminen Pohjois-Savon kattavan ja matkailua palvelevan virkistys- ja retkeilyreitistön tunnettavuuden, ylläpidon ja ympärivuotisuuden kehittäminen (ml. moottorikelkkareitit talvella) Varkauden lentoaseman merkitys ymmärretään tärkeäksi elinkeinoelämän kannalta Kaikessa logistiikkaan liittyvässä kansallisessa edunvalvonnassa huomioidaan tie- ja ratayhteyksien kehittämisen tukevan VT5, Savonrata, VT9 yhteyksien kehittämistä Selvitetään, miten Helsingin lento- ja rautatieaseman transitoliikenteestä voidaan houkutella osa kv. liikematkustajista päivämatkoille Pohjois- Savoon. Paikallisliikenteen aikataulujen parempi sovittaminen Tahkolle etelästä julkisilla liikennevälineillä saapuvien matkailijoiden yhteysliikenteen parantamiseksi Tahkolla ja muuallakin maakunnassa keskityttävä lähivuosina erityisesti virkistys- ja retkeilyreitistön tuotteistamiseen. Reittien ylläpitoon on löydettävä pysyviä rahoitusmalleja ja ylläpitäjiä, jotta laadukkaista reiteistä voidaan nauttia ympärivuotisesti Moottorikelkkareittien osalta tärkein toimenpide on pysyvän Rautavaara- Nilsiä-Siilinjärvi-Kuopio-Leppävirta -reitin muodostaminen ja ylläpito 13

16 Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Maankäyttö ja kaavoitus mahdollistajina Kuntien rooli on kaavoitusmonopolin kautta ratkaiseva, jossa strategisen ja ennakoivan maapolitiikan ja kaavoituksen (suunnitelmat + strategiat) kautta voidaan yhdessä yritysten ja muiden matkailutoimialan kehittäjien kanssa saavuttaa kestävä ja laadukas matkailun toimintaympäristö Maankäytön kannalta on varmistuttava siitä, että Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden suuntaviivojen välillä on synergiaa Tahkon alueen kehittämissuunnitelman ja muiden vastaavien ennakoivien kehittämisstrategioiden laadukas toteutus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja laadukkaamman kuntakaavoituksen myös matkailun näkökulmasta Matkailun myynti ja markkinointi Imagomarkkinointi Tuotemarkkinointi Sähköiset myynti- ja markkinointikanavat Pääasiassa maakunnallinen matkailun myynti- ja markkinointi organisoidaan Kuopion matkailupalvelu Oy:lta käsin ensisijaisesti sähköistä myyntikanavaa hyödyntäen. Yhteistyö useiden toimijoiden välillä on tärkeää Maakunnallinen imagomarkkinointi käynnistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tuotemarkkinoinnista vastaavat yritykset osana omaa liiketoimintaansa Kuopion matkailupalvelu sopii maakunnan toimijoiden, organisaatioiden, kuntien ja yritysten kanssa yhteistyön kehittämisestä ja rahoituspohjasta. Käynnistetään maakunnallinen imagon kehittämisen hanke Tuotteet ja palvelut voidaan haluttaessa viedä sähköiseen markkinapaikkaan myytäväksi 14

17 3.1 Tahkon matkailukeskittymä Tahko, Kuopion ohella, on matkailijamäärällä mitattuna Pohjois-Savon matkailun veturi, ja Tahkon alueelle työllistyy verrattain suuri määrä matkailualan toimijoita. Tahko matkailukeskittymänä ja vetovoimatekijänä tuottaa synergiahyötyjä myös muille kuin aivan suoraan Tahkon alueella toimiville yrityksille. Liikevaihtoa tarkasteltaessa koko Koillis-Savo hyötyy Tahkon matkailusta hyvin verrattuna muihin seutuihin ja Tahkon vaikutus näkyy muuallakin maakunnassa. Samanaikaisesti Pohjois-Savon päivitettävän matkailustrategian kanssa valmistuu Tahkon kehittämissuunnitelma vuoteen Projektissa on mukana Tahkon alueen yrittäjiä, Nilsiän kaupunki ja muita julkisia toimijoita. Tahkolle laaditaan strategia siitä, mitä palveluja halutaan tarjota, kenelle, millä keinoin Tahkoa ja valittuja palveluja markkinoidaan, miten alueelle saadaan investointeja ja miten aluetta rakennetaan pitkällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelma edistää Tahkon kehitystavoitteita mm. kaavoituksen ennakoitavuudesta ja vuodepaikan rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaavoitukseen liittyvänä tavoitteena on, että Tahkon noin hehtaarin suuruinen selvitysalue saadaan käyttöön. Tahkon nykyinen vahvuus on talvisesonki. Rinnealueiden laajentuminen on turvattava tulevaisuudessakin Tahkon kasvun varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rinneyrittäjien, Nilsiän kaupungin ja Tahkon rinnealueen maanomistajien on päästävä yhteisymmärrykseen alueen pitkän aikavälin käytöstä. Tahkon ympärivuotista käyttöä on myös edistettävä. Tahkon ympärivuotisessa matkailutarjonnassa erityisesti vesistöt ja luonto ovat valtteja, jotka tulee huomioida myös lomaasumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kotimaiset asiakkaat ovat maakunnalle tärkeitä, mutta ulkomaisten asiakkaiden määrää on aktiivisesti kasvatettava. Kotimaasta on vaikea saada aikaan suurta määrällistä kasvua, joten kasvua on haettava ulkomailta. Sekä Tahkolla, Kuopiossa, kuin koko Pohjois-Savossa kokonaisuutena venäläiset matkailijat ovat suurin yksittäinen ulkomainen ryhmä (Liite: kartta). Heille suunnattuun markkinointiin ja palveluntuotantoon kannattaa panostaa. Tahkon alueen yritykset toimivat markkinoinnin osalta verkostomaisesti, mutta yhteistoimintaa erityisesti alueen pienempien yritysten kanssa on tiivistettävä, kun Tahkon palveluja kehitetään. Esimerkiksi taloudellisesti suuren riskin sisältävä tapahtumien järjestäminen on turvallisempaa yritysverkostolle kuin yksittäiselle yritykselle. Tahkon ympäristössä ja lähialueilla toimivien yritysten, esimerkiksi maatilamatkailu-, erä-, luonto-, ja kalastusmatkailuyritysten kannattaa pyrkiä verkostoitumaan ja tekemään sekä keskinäistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä isompien toimijoiden kanssa, jolloin mahdollisuudet esimerkiksi ympärivuotisuuden suhteen voivat kehittyä myönteisesti. 3.2 Kuopion seutu Kuopion seudulla ja erityisesti Kuopion kaupungin alueella matkailijoille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja ostosmahdollisuuksia. Vuonna 2007 Kuopion seudulle asetetuista tavoitteista on toteutunut erityisesti ICT:n hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa. Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toteuttamassa VisitLakeland.fi -matkailuportaalissa kaikilla maakunnan matkailuyrityksillä on mahdollisuus esitellä ja myydä tuotteitaan ja palvelujaan verkkokaupassa. Kuopion kaupungilla on käynnissä kehittämisja investointisuunnitelmia, jotka lisäävät kaupungin ja maakunnan vetovoimaisuutta myös matkailijan näkökulmasta, joista tässä tuodaan esille vain joitakin esimerkkejä. Kuopion torialue ja kävelykeskusta ovat rakenteilla. Samaan aikaan sen kanssa toteutuu keskustan elokuvateatterihanke. Kuopion kaupunginteatterin remontoimisesta on tehty päätös, ja Kuopio suunnittelee kongressikeskukseksikin muuntuvan monikäyttöhallin rakentamista. Lisäksi nykyisen rautatie- ja linjaautoaseman tilalle kaavailtu matkakeskus nostaa Kuopion profiilia nykyaikaisena matkailukaupunkina. Ikean ja Ikanon merkitys matkailijavirtoihin tulee olemaan huomattava, josta osa on pyrittävä saamaan myös alueen muiden palveluiden käyttäjiksi. Maankäytön kannalta tulee varmistua Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden yhteneväisyydestä. 15

18 Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Toimenpide Tuetaan MasterPlan suunnitelmien mukaisia kehittämis- ja investointihankkeita Vastuu Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, muut kunnat, yritykset Edistetään ennakoivaa ja tarkoituksenmukaista maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus Investoreja houkutellaan, investointihalukkuuteen vaikutetaan positiivisesti Nilsiä ja Kuopio Ympärivuotisuutta kehitetään Yritykset, Nilsiän kaupunki, muut kaupungit ja kunnat yhteistyössä Yhteistyötä lisätään ja kehitetään & verkotutaan muiden matkailukeskittymien kanssa Yritykset, kaikki toimijat yhdessä Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Kuopion Matkailupalvelu Oy, kunnat ja yritykset Uusia vetovoimatapahtumia synnytetään ja vahvoja vakiintuneita tapahtumia kehitetään edelleen Yritykset, muut toimijat yhteistyössä ja kunnat 3.3 Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö Matkailuyritysten välistä yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita on parannettava, koska maakunnan matkailu on tietyllä tavalla pirstaloitunutta yhtä suurkeskittymää ja muutamia keskuksia lukuun ottamatta. Yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittävääkin kasvua, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuuden lisäystä. Yhteistyön hyötyinä voi olla erityisesti rahallisten panostusten keskittäminen, siten kustannustehokkaampi yhteismarkkinointi, riskinjako tapahtumien järjestämisessä ja uudenlaiset tuote- ja palveluyhdistelmät. Matkailuyrittäjiltä strategiakyselyn kautta saadun palautteen mukaan yhteistyön lisäämiseen on tarvetta mm. yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä sekä yritysten välillä verkostopohjaisen matkailupalvelujen tarjonnan ja tuotekehityksen osalta. Myös alueiden välistä yhteistyötä kannattaa edistää. Yhteistyön lisääminen myös rinnakkaistoimialojen 16

19 kanssa tulee havaita hyvissä ajoin lisäarvoksi. Matkailuyrityksiä, tuotteistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien, mm. tapahtumien, kehittelyä voivat edesauttaa esimerkiksi luovat alat, kulttuurisektori, rakentaminen ja liikenne. Yhteistyötä tulee lisätä erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Näiden vetovoimaisten matkailukärkien menestymisen avain lähitulevaisuudessa on yhteistyössä, yhteismarkkinoinnissa ja esimerkiksi sähköisen markkinoinnin edelleen tehostamisessa koko muunkin maakunnan eduksi. Kun Kuopio ja Tahko kasvavat matkailullisesti, se vaikuttaa positiivisesti myös muuhun matkailusektoriin, ja mikä huomattavaa, myös matkailun ulkopuoliset toimialat voivat hyvin ja kasvavat. Vaikka eräänä yhteistyön mallina esille tuotu maakunnallisen matkailuyhtiön perustaminen jakaakin mielipiteitä, on konkreettisia yhteistyömuotoja silti perusteltua selvittää sekä maakunnallisen matkailuyhtiön, että muiden yhteistoimintamuotojen välillä. Yhteistyömuotojen on tuotava selkeää lisäarvoa matkailuyrityksille kustannustehokkaamman markkinoinnin, ennakkoluulottoman tuotekehityksen, monipuolisemman palvelutarjonnan tai muun hyödyn kautta. Yhteistyöhön on luotava pysyvä ja selkeä rahoitusmalli. Toimijoille on perusteltava, mikä on yhteistyön fokus, lisäarvo nykyiseen toimintaan verrattuna ja paljonko yhteisestä yhtiöstä syntyy kuluja. Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoituminen on edellytys ympärivuotisuuden lisäämiseksi, jolloin asiakkaille olisi kaikkina vuodenaikoina tarjolla monipuolisia aktiviteetteja. Vesistömatkailutoimijoiden verkostoituminen yli maakuntarajojen on välttämätöntä yhteistyön lisäämiseksi sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi. Myös yhteistyön lisääminen yli maakuntarajojen sekä elinkeinoelämän suuntaan, ja koulutuksen sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ovat kehityksen kannalta oleellisia. Ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymien ja yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä on syvennettävä. Ylimaakunnallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä on perusteluta hyödyntää lisäksi MEK:n, Finpron ja ISBE:n ja ministeriöiden verkostoja. Toimenpide Verkotutaan laaja-alaisesti yli kuntarajojen ja toimialojen Vastuu Yritykset, yrityspalvelut, kunnat, kuntayhtymät Ylimaakunnallista yhteistyötä kehitetään ja siihen kannustetaan ELY-keskukset, maakunnan liitot, elinkeinoyhtiöt, yritykset Selvitetään perusteellisesti maakunnallisen matkailuyhtiön perustamisen edellytykset Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, yritykset Laadun parantamiseen tähdätään mm. perusparannus ja ylläpitoinvestoinnein sekä palvelun laatua jalostamalla ja palveluinfraa kehittämällä Yritykset, rahoittajat 17

20 18

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot