POHJOIS-SAVON MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON MATKAILUSTRATEGIA"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON 2015 MATKAILUSTRATEGIA

2 A:73 Kuopio 2011 Painosmäärä 100 kpl Taitto Thomasmedia Painopaikka Kopijyvä ISSN ISBN ISSN pdf Pohjois-Savon liitto PL 247, Kuopio (Sepänkatu 1, Kuopio) puh. (017) faksi (017)

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Saatesanat Pohjois-Savon matkailun nykytila Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savon matkailu vuoteen Visio Tavoitteet Määrälliset tavoitteet Strategian ydin Matkailun toimintaedellytysten parantaminen Tahkon matkailukeskittymä Kuopion seutu Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö Ennakoiva kaavoittaminen ja investoinnit Saavutettavuus Matkailun myynti, markkinointi ja tunnettuuden nostaminen Matkailun rahoittaminen ja julkinen tuki Matkailutuotteiden kehittäminen Tapahtumamatkailu Luonto- ja vesistömatkailu Toteuttamissuunnitelma ja tavoitteiden seuraaminen...30 Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano...30 Haastatellut...30 Lähteitä...31 Kartta Maakuntien matkailua koskevat merkinnät vuoteen Liitteet 1-10 Pohjois-Savon matkailun nykytila

4 2

5 Saatesanat Matkailuala on kokenut ja kokee nopeita muutoksia edelleen. Taantuma, luonnonmullistukset ja energian hinnan nousu ovat saaneet kuluttajat varovaisiksi. Myös matkailualan trendit muuttuvat. Ympäristötietoisuus kasvaa, asiakasryhmät pirstaloituvat. Internetin ja muiden sähköisten medioiden merkitys lisääntyy entisestään. Toimintaympäristön muutospaineet edellyttävät toimialojen strategioiden päivittämistä ei vähiten matkailussa. Oheisessa matkailustrategiassamme matkailun kärkituotteiden/ -keskittymien kehittäminen nähdään aiempaa painotetummassa asemassa. Kansallisessa matkailustrategiassa painotetaan panostamista matkailun tunnustettuihin vahvuuksiin, matkailukeskittymissä olevien kasvuhakuisten ja verkostoituneiden yritysten menestymiseen sekä matkailuyrityksiä palvelevan infrastruktuurin parantamiseen. Näillä tekijöillä on erityistä painoarvoa myös Pohjois-Savon päivitetyssä matkailustrategiassa. Tärkeimpiä kehittämisen kohteita ovat Tahkon ja Kuopion alueet. Niiden yhteinen kasvu kansallisesti ja kansainvälisesti yhä tunnetummiksi matkailukohteiksi voi nopeimmin nostaa koko maakuntamme vetovoimaa, tunnettuutta sekä matkailun merkitystä maakunnan aluetalouksille. Matkailussa voivat lähivuosina esiin nousta mm. ekologinen luontoympäristö, ekologiset energiaratkaisut, lähiruoka, riittävät palvelut, toimivat verkkoyhteydet ja kestävä liikennöinti. Pohjois- Savossa on monipuolista luontoa ja vesistöjä jotka antavat kaikki mahdollisuudet ja puitteet kasvattaa liiketoimintaa em. kysynnän mukaiseksi. Tarvitaan aktiivista ja osaavaa tuotteistamista ja markkinointiin panostamista. Edellisen tavoitteen mukainen toiminta näkyy jo matkailumme sisällöissä ja siihen on edelleen syytä panostaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä väheni kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 Pohjois-Savossa 11 prosenttia. Suunta on huolestuttava. Strategioilla ei bisnestä yksin luoda eikä kaikkea ratkaista. Yhteinen strategiatyö voi antaa suuntaviivoja ja tavoitteita toimijoille kuinka kehityskulkua voi kääntää positiiviseksi. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseksi Pohjois-Savossa on kaikkien tahojen pystyttävä tiiviiseen vuoropuheluun, ideointiin ja yhteistyöhön. Investointien vauhdittaminen sekä niiden monipuolisuus on olennainen kehittymisen ja kasvun mahdollistaja. Pohjois-Savon liitto perusti strategiatyötä varten hankkeen ja asetti strategiatyöryhmän. Pohjois-Savon matkailustrategian päivittäminen -hanke toteutettiin kevään ja syksyn aikana Taustatyössä käytettiin matkailutilastoja, sekä maakunnan matkailutoimijoille suunnattu kyselyä, jolla kartoitettiin toimijoiden käsityksiä toimialan nykytilanteesta, mahdollisista markkinoinnin kohderyhmistä ja alan tärkeimmistä kehittämisen kohteista lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 100 matkailutoimijaa Pohjois-Savosta. Kyselyn koonti löytyy strategian liiteosiosta. Kehittämisen painopisteitä kartoitettiin myös Tahkolla järjestetyssä matkailun strategiaseminaarissa, johon osallistui n. 90 matkailuyritysten -, kehittämisja rahoittajatahojen edustajaa Pohjois-Savosta. Seminaarissa järjestettyjen työpajojen viesti oli selkeä: yhteistyötä markkinoinnissa, myynnissä ja koulutuksessa on edelleen lisättävä sekä alan sisäistä viestintää tehostettava. Matkailustrategian päivitys -hanketta koordinoi strategiaryhmä. Strategiatyöryhmän näkemyksillä on ollut merkitystä kuvattaessa matkailun eri osaalueiden kehittymistä ja tulevaisuuden suuntaa. Selvitystyötä tehtiin myös haastattelujen kautta keskeisten organisaatiotahojen edustajille. Tavoitteena oli selvittää näkemyksiä matkailualan muutoksista ja kehittämisen kohteista. Prosessissa on hyödynnetty myös Koulutustarjonnan tavoitteet 2016 aineistoa ja haastattelutiivistelmiä. Kuopiossa Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savon liitto Kari Tarkiainen EU-hankekoordinaattori Pohjois-Savon liitto 3

6 1. Pohjois-Savon matkailun nykytila Pohjois-Savon matkailun aluetaloudellinen vaikutus ei ole erityisen suuri terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin, metsätalouteen ja teollisuuteen, teknologiateollisuuteen tai alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen verrattuna (Kuvio 1). Puhtaasta matkailutulosta suurimman osan, noin puolet välittömästä matkailutulosta, saa Kuopio (130 M ). Sen jälkeen välittömiä matkailutuloja eniten saavat Nilsiä (41 M ), Iisalmi (36 M ), Siilinjärvi (26 M ) ja Leppävirta (8M ). Matkailutulosta eniten hyötyy vähittäiskauppa, jonka vaikutus on enemmän kuin puolet kaikesta välittömästä matkailutulosta (Tyni 2007). Matkailuala työllistää Pohjois-Savossa n henkilöä, joka on n. 3 %:ia maakunnan työllisestä työvoimasta (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 2008). Tätä taustaa vasten matkailutoimialan merkitys Pohjois- Savossa on pieni, joskin sillä on potentiaalia ja kasvavaa merkitystä aluetaloudelle taloudellisen rakennemuutoksen ollessa käynnissä. Matkailun kysyntä ylläpitää parempaa palvelutasoa matkailukeskuksissa kuin mitä vakituisen väestön varaan rakentuva palvelutaso edellyttäisi. Pohjois-Savossa on vain yksi todellinen matkailukeskittymä, joka on Tahko. Vahvin matkailukaupunki on Kuopio. Muita keskuksia tai matkailukohteita ovat mm. Rauhalahti, Vesileppis, Kuntoranta, Kunnonpaikka, Fontanella, Lohimaa, Metsäkartano, ja kaupunkeja Nilsiä, Varkaus sekä Iisalmi. Näiden jälkeen matkailu keskittyy mm. mökkimajoitukseen sekä luonnon ja vesistön ympärille kehitettyihin ohjelma- ja majoituspalveluihin ja maatilamatkailuun. Maakunnassa on näiden lisäksi monipuolinen tapahtumatarjonta. Tapahtumat liikuttavat suuriakin massoja, millä on vaikutuksensa majoitus- ja ravitsemispalveluiden kysyntään, mutta ne vaikuttavat myös muiden toimialojen kehitykseen, joista valtaosin hyötyvät palvelut ja kauppa. 1.1 Vuonna 2007 laaditun matkailustrategian tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2007 laaditussa Pohjois-Savon matkailustrategiassa asetettiin paljon tavoitteita Pohjois-Savon matkailulle. Tavoitteiden mukaisesti Tahkon kehittyminen on edistynyt, ICT:n hyödyntämismahdollisuuksia myynnin ja markkinoinnin suhteen on parannettu ja saavutettavuus on kohentunut lähivuosien aikana. Vesistömatkailun kehittyminen, palveluiden saatavuus ja tuote- Kuvio 1. Pohjois-Savon painopistealojen %-osuudet BKT:sta v % Alkutuotanto + elintarviketeollisuus Metsätalous ja -teollisuus Teknologiateollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus

7 ryhmittäinen kehitys ovat edistyneet tavoiteltua verkkaisemmin, mahdollisesti siitä syystä, että tarjottavissa olevien tuotteiden ja tuoteryhmien sesonki on lyhyt, ja tuotteet ovat siksi huonosti kaupallistettavissa kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yhteistyössä eri toimijoiden ja yritysten välillä on edelleen puutteita ja kehittämistarvetta. Maakunnan matkailuinvestointien ja palveluvarustuksen parantamisen vauhti on jäänyt kohtuullisen vaatimattomalle tasolle, vaikka myös edistymistä on tapahtunut. Myös laadun taso vaihtelee maakunnan matkailutoimipaikoissa edelleen. Alueellinen saavutettavuus on parantunut hieman, mm. Savon radan nopeuttamisen ja VT5:n kunnostustöiden vuoksi, joista näkyvimpänä tuloksena Kallansiltojen uudistaminen. Kaikesta huolimatta maakunnan matkailulliset vahvuudet ja heikkoudet ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina vuodesta 2007 tähän päivään saakka. 1.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Pohjois-Savon ulkomaalaiset yöpymisvuorokaudet nousivat aina vuoteen 2008 saakka. Sen jälkeinen taantuma näkyy selvänä laskuna tilastoissa. Rekisteröityjen yöpymisten määrä on laskussa, kun sen sijaan majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto ja palkkasumma ovat hieman nousseet (liite 1). Talouden taantumalle tyypillinen lähimatkailun kasvu näkyy kotimaisten vierailijoiden suhteellisena kasvuna ulkomaalaisiin matkailijoihin verrattuna. Ulkomaisista matkailijoista erityisesti venäläisten vierailijoiden määrä laski taantuman aikana tuntuvasti (liite 9). Määrällisiksi tavoitteiksi asetettiin vuoden 2007 matkailustrategiassa myös ympärivuotisen matkailukysynnän lisääntyminen, majoituskapasiteetin käyttöasteen kohottaminen ja noin 6000 uuden vuodepaikan rakentaminen Pohjois- Savoon vuoteen 2014 mennessä. Ympärivuotinen matkailukysyntä ei ole rekisteröityjen yöpymisten määrällä mitattuna lisääntynyt merkittävästi, ja kevät ja syksy ovat edelleen hiljaisempaa aikaa Pohjois-Savon matkailussa. Majoituksen käyttöaste notkahti vuositasolla hieman taloustaantuman myötä (keskimäärin 36,2 % vuonna 2010), joskin asuntomessut paransivat Kuopion majoituspaikkojen käyttöastetta merkittävästi kesällä Pohjois-Savoon on tullut ajanjaksolla uusia matkailuun liittyviä vuodepaikkoja arviolta 2500 ja Tahkolle vajaa 2000 vuosina Elokuussa 2011 julkaistujen tilastojen mukaan kehityssuunta Pohjois-Savossa on jo huolestuttava. Vertailun vuoksi, maakunnittainen ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä kasvoi kesäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011 eniten Etelä-Savossa, 25 prosenttia ja Varsinais- Suomessa, 12 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla yöpymisiä kirjattiin 8 prosenttia ja Uudellamaalla 6 Taulukko 1. Tavoitellut ja toteutuneet yöpymiset Pohjois-Savon rekisteröidyissä majoitusliikkeissä v Kotimaiset Ulkomaiset tavoitellut toteutuneet tavoitellut toteutuneet Lähde: Tilastokeskus 5

8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Päijät- Hämeessä ja Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia kummassakin. Yöpymiset vähenivät eniten Satakunnassa, 12 prosenttia ja Pohjois- Savossa laskua on ollut peräti 11 prosenttia (Liite 7). Tämän suhteen on kuitenkin huomattava, että kyseinen kk-tilasto antaa varsin erilaisen kuvan kuukausittain. Heinäkuu vertailukuukautena on matkailullisesti merkittävä, samoin joulu-tammikuun vertailutieto. Useat vuonna 2007 asetetuista määrällisistä, tai muista kehittämistavoitteista eivät ole toteutuneet joko taloustaantuman vuoksi tai muista syistä johtuen. Siksi vuoden 2007 tavoiteasetannalla ei ole perusteltua jatkaa vuoteen 2015 saakka. Asioita on ajateltava uudella tavalla. Toimintatapoja on pyrittävä muuttamaan, fokusoimaan ja yksinkertaistamaan. Matkailun nykytila ja kehitysnäkymät Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä 1. Pohjois-Savon matkailukeskukset ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa matkailukeskusten ja kohteiden sijainti on valtakunnallisesti ja itäsuomalaisittain hyvä. 2. Maakunnan vesistö ja luonto ovat vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen, tuotteistaminen ja palvelutarjonta eivät ole kehittyneet riittävästi. 3. Maakunnan matkailuyöpymisten määrät ovat laskeneet erityisesti vuosina Tahko ja Kuopio tunnetaan valtakunnallisesti, mutta kansainvälinen tunnettuus ei ole riittävää. 5. Maakunnallisesti tärkeiden tapahtumien ja yritysten keskitetty yhteismarkkinointi vähäistä. 6. Sähköisten markkinointikanavien hyödyntäminen on yhä vähäistä. 1. Saavutettavuuden parantamiseen on edelleen panostettava ja huolehdittava rahoituksen riittävyydestä tiestön, rautateiden ja lentoliikenteen kehityksen suhteen. 2. Vesistömatkailun kehittämiseksi yritysten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä ja markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä. 3. Kuopion ja Tahkon tunnettavuutta on parannettava esimerkiksi imagomarkkinoinnin tehostamisen kautta. 4. Tapahtumien kehittämiseen ja yhteismarkkinointiin on panostettava kokonaisuutena ja tapahtumia on kehitettävä laaja-alaisemmin yritysten muodostamissa yhteistyöverkostoissa. 5. Matkailuyritysten on panostettava nykyistä enemmän sähköiseen markkinointiin ja yhteismarkkinointitoimenpiteisiin esim. VisitLakelandportaalissa Yleisnäkymä vuoden 2007 matkailustrategian toteutumisesta Matkailukeskusten kehitys 1. Tahko ja Kuopio ovat kehittyneet tasaisesti, mutta suuret ympärivuotiset vetovoimatekijät puuttuvat koko maakunnasta. 2. Matkailun saavutettavuus on parantunut, esim. keskusten perusinfraa ja tiestöä on parannettu, myös korjausinvestointeja on saatu aikaan ja uusia on suunnitteilla. 3. Yhteistyön kehitys ei ole ollut riittävää matkailukeskusten, -yritysten ja muiden matkailutoimijoiden välillä esimerkiksi Lohimaan tunnettuus kansainvälisestikin tunnettuna kalastusmatkailukohteena ei ole toteutunut. 1. Kuopion ja Tahkon houkuttavuutta ja tunnettavuutta on parannettava ympärivuotisen tarjonnan kehittymisen kautta sekä markkinointitoimenpiteitä tehostamalla. Vetovoimakohteisiin on panostettava 2. Investointihalukkuutta on nostettava sekä uusettä perusparannusinvestointeja vauhdittamalla sekä mahdollisten investointikohteiden aktiivisella markkinoinnilla. 3. Yhteisen maakunnallisen tahtotilan, ja sitä kautta yhteistyön, kasvattaminen matkailutoimialan kehittämisessä keskeinen tekijä matkailukeskusten, yritysverkostojen, kehittäjien ja rahoittajien toiminnan paremmalle ja tehokkaammalle kehittämiselle. 6

9 Nykytila ja kehitys Arvio tarvittavista toimenpiteistä Muu kehittämistoiminta 1. Kehittämishankkeita on ollut paljon, mutta hankkeiden vaikuttavuus ja erityisesti pysyvät vaikutukset ovat olleet vähäisiä, pl. suorat investoinnit.. - Vetovoimaisia investointeja vähän 2. Maakunnallisen mittakaavan imagomarkkinointia ei ole käynnistetty 3. Sähköisen markkinoinnin tehostaminen on aloitettu, mutta kehitystyö on vasta alussa 4. Erä- ja luontomatkailu on kehittynyt pienin askelin, mutta paljon kehitettävää vielä jäljellä. 5. Reitistöjä ja reittikartastoja on kehitetty, mutta reitistöjen ylläpidossa on ollut ongelmia alueittain, erityisesti kelkkareitit olleet ongelmallisia. 6. Vesistömatkailun infrastruktuuri ja palvelut ovat kehittyneet, mutta eivät riittävästi. 7. Matkailuyritysten majoituksen ja palveluiden laatu vaihtelee huomattavasti, mutta laatuasioita on myös pyritty kehittämään. 8. Tapahtumia on ympäri maakuntaa, mutta ei riittävästi ympärivuotisia vetovoimaisia tapahtumia 9. Kokous- ja kongressimatkailussa maakunta on jäljessä saman kokoluokan kaupunkeja 10. Matkailun julkinen rahoitus on kohtuullisella tasolla 1. Hankkeiden vaikuttavuuteen, suunnitelmallisuuteen ja pysyviin vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota jo hankevalintavaiheessa. Pienemmissä kohteissa uus- ja perusparannusinvestoinneilla kohteiden vetovoima ja laatu nousevat Sähköisten myynti- ja markkinointikanavien tehokas hyödyntäminen on kustannustehokas väylä myös ulkomaanmarkkinointiin. Imagomarkkinointikampanja on käynnistettävä yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Erä-, luonto- ja vesistömatkailun tuotteistamiseen on kiinnitettävä laaja-alaista huomiota erityisesti matkailun kehittämisvyöhykkeillä (ks. kartta). Reitistöjen ylläpitovastuu: pidetään yllä ainoastaan sellaisia reittejä, joita on mahdollista ylläpitää ja kehittää ja joille löytyy vastuutaho sekä rahoitus. 7. Palvelun laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen panostettava entistä enemmän. 8. Kaupunkien ja kuntien valmiuksia järjestää laadukkaita, vetovoimaisia ja suuria tapahtumia on kehitettävä yhdessä keskeisten sidosryhmien erityisesti yritysten kanssa. 9. Kokous- ja kongressimatkailun merkitystä korostettava ja kapasiteettia järjestää - isoja kongresseja pyrittävä järjestämään. 10. Matkailun rahoitusinstrumenteista on jatkossakin pyrittävä varmistumaan, kansallinen rahoitus on kyettävä turvamaan ja yksityisen rahoituksen merkitystä korostettava. Kansainväliset rahoituskanavat on pyrittävä hyödyntämään nykyistä paremmin ja tehtävä tunnetuiksi. 7

10 8

11 2. Pohjois-Savon matkailu vuoteen 2015 Miten kehitetään: Investointihalukkuutta ja investointien määrää kasvatetaan Laatua parannetaan Yhteistyötä lisätään Sähköisten kanavien käyttöä tehostetaan Mitä tarjotaan: Tahko ja Kuopio matkailun keskuksina Tuotteistettuja palveluja Ympärivuotisia aktiviteetteja Pohjois-Savon matkailu 2015 Kenelle tarjotaan: Ulkomaisena kohderyhmänä venäläisille ja saksalaisille Kotimaisille perhe- ja vapaa-ajan matkailijoille 2.1 Visio Pohjois-Savon maakunta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Tahkon ja Kuopion kautta. Maakunta lisää vetovoimaisuuttaan matkailumaakuntana tarjoamalla sekä kotimaisille että erityisesti venäläisille ja saksalaisille aktiivilomailijoille laadukkaita palvelukokonaisuuksia, monipuolisia tapahtumia ja hienoja luontoelämyksiä ympäri vuoden. Visiossa tiivistetään Pohjois-Savon matkailutoimialan pääpainopistealueet kehittämisen suhteen ja mitä maakunnassa etupäässä tarjotaan ja mille kohderyhmille. 2.2 Tavoitteet 2015 Matkailun keskeisiksi tavoitteiksi nostetaan 1. Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuuden kasvattaminen maakunnan kärkinä 2. Yhteistyön lisääminen matkailuyritysten ja muiden maakuntien matkailukeskittymien välillä sekä yhteisten palvelukokonaisuuksien luominen myös ylimaakunnallisesti 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailu- ja tulovirran kasvattaminen (erityisesti Venäjältä ja Saksasta) Vetovoimaisuuden kasvu vaikuttaa uusien potentiaalisten vierailijoiden kiinnostumiseen Pohjois- Savosta matkailukohteena, mikä voi puolestaan kasvattaa ostopäätösten lisääntymistä. Kasvanut kysyntä lisää sekä suoraa matkailutuloa, mutta myös oheistarjontaa ohjelmapalvelu-, kaupan, siivous-, rakennus- ja kuljetusaloille. 9

12 2.3 Määrälliset tavoitteet Määrällinen kasvutavoite on maltillinen, johtuen mm. siitä, että aikaisemmin astetuista tavoitteista on jääty paljon, toisaalta maailmantaloudellisen tilanteen johdosta tavoitetasoa ei ole syytä asettaa ylioptimistisen korkealle. Määrällisten tavoitteiden kehittymistä tulee seurata vuosittain. Seurannasta voivat vastata yhdessä matkailustrategiaryhmä, Kuopion matkailupalvelu, Tahkon markkinointi Oy, sekä Pohjois-Savon liitto. Matkailustrategiaryhmän on tarpeen kokoontua vähintään kerran vuodessa riittävän seurannan varmistamiseksi. Määrälliset tavoitteet Nykytila v Toteutuneiden yöpymisten ka kotimaista ja ulkomaalaista yöpymistä Rekisteröityjen yöpymisten määrän kasvattaminen vuosittain tarkoittaa: kotimaisten yöpymisvuorokausien lisäystä 3-5 %, eli n vrk:lla tarkoittaa: ulkomaalaisten matkailijoiden lisäystä 4-6 %, eli n vrk:lla Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuuden kasvattaminen 15 %:lla rekisteröidyistä yöpymisistä tarkoittaa keskimäärin noin ulkomaalaisen vuosittaista lisäystä Matkailijoiden viipymän pidentäminen tarkoittaa: kotimaiset 1,8 vrk:sta 2 vrk:een tarkoittaa: ulkomaiset 2,5 vrk:sta 2,7vrk:een Huonekäyttöasteiden kohottaminen 50,8 %:sta 52 %:in Miten määrällisiin tavoitteisiin voidaan päästä? Vetovoimaisia investointeja pyritään saamaan aikaan Palveluiden ja tuotteiden laatuun vaikutetaan, mm. perusparannusinvestoinnein ja ylläpitoinvestoinnein Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia käytetään nykyistä tehokkaammin hyödyksi, tuoden laadukkaat tuotteet ja palvelut helposti, nopeasti ja näyttävästi esille. Kootaan helposti ostettavia palvelukokonaisuuksia Kokous- ja kongressi- ja tapahtumamatkailua kehittäen, koska ne liikuttavat massoja Kehitetään kärkikohteiden, Kuopion ja Tahkon vetovoimaisuutta Tiivistetään toimialan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhteismarkkinointia sekä aloitetaan maakunnallinen imagomarkkinointihanke Parannetaan edelleen alueen saavutettavuutta, ml. laajakaistat Kohdennetaan markkinointipanokset ensisijaisesti Venäjän ja Saksan markkinoille 10

13 2.4 Strategian ydin Matkailustrategian ydin muodostuu investoinneista, sähköisestä myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden tuotteistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joiden toteuttamisen kautta pyritään kasvattamaan maakunnan tunnettuutta sekä lisäämään matkailijavirtoja Pohjois-Savon maakuntaan. Vetovoimaiset investoinnit. Investointien laatu ja määrä. Palveluinfra. Sähköinen myynti ja markkinointi Tuotteistetut palvelut ja yhteistyön lisääminen Miten tavoitteisiin päästään? Investointihalukkuuteen ja investorien houkutteluun panostetaan: kärjiksi Kuopion ja Tahkon alueet Matkailupalveluiden ja tuotteiden tunnettuutta parannetaan sähköisiä myynti- ja markkinointivälineitä hyödyntämällä Yritysten ja muiden toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä ja tuotteistamista edistetään ja kehitetään Parannetaan maakunnan saavutettavuutta (VT5, VT9, rautatiet, lentoliikenne) sekä sähköistä saavutettavuutta, ml. laajakaistat Tiivistetään yhteistyötä kaikilla tasoilla. Sähköisen myynnin ja markkinoinnin maakunnallinen kehittäminen keskitetään pääosin yhdelle toimijalle Ylimaakunnalliseen yhteistyöhön ja kansainvälistymiseen kannustetaan Lakeland-alueilla Korostetaan maakunnan monipuolisuutta, yritysmyönteisyyttä ja kaavoitusta sekä nopeutetaan palveluinfran parantamista Käynnistetään maakunnallinen imagomarkkinointihanke yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tapahtumia ja kokous- sekä yritysmatkailua kehitetään. Luodaan maakunnallinen tapahtumakalenteri 11

14 12

15 3. Matkailun toimintaedellytysten parantaminen Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Asiakaslähtöisyys, laatu, yhteistyö ja ylimaakunnallinen yhteistyö Matkailuyritysten yhteistyön tiivistäminen yhteismarkkinoinnissa ja myynnissä, sekä yhteistyön lisääminen erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Verkostopohjaisten matkailupalvelujen tuotekehitys Matkailua tukevien rinnakkaistoimialojen huomioiminen tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä esim. luovat alat, kulttuuripalvelut, rakentaminen ja liikenne Saimaan järvialueen yhteistyömallien löytäminen ja kehittäminen Yhteistyön rahoittamiseksi luotava pysyvämmät rahoitusmekanismit, puitteet ja pelisäännöt Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoitumisen kehittäminen myös maakunnan rajat ylittäen mm. Etelä-Savon ja Keski-Suomen vesistömatkailutoimijoiden kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi Tuetaan ylimaakunnallista yhteistyötä ja yhteismarkkinointia ympäröivien maakuntien kanssa matkailua tukevien toimintojen osalta Pyritään tiivistämään yhteistyötä Lakeland alueella sekä yritysten välillä että naapurimaakuntien kesken Saavutettavuus Matkailun kehityksen kannalta elintärkeätä varmistaa sujuvat tie- ja ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun (VT5, Savonrata) ja Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin suuntaan Kuopion lentoasemaa kehitetään yhtenä Suomen kansainvälisistä lentoasemista ja se on Itä-Suomen selkeä päälentoasema Pysyvä ja kestävä ratkaisu Kuopion lentoaseman ja Tahkon sekä Siilinjärven juna-aseman ja Tahkon välisiin liikenneyhteyksiin ja muiden liikenteellisten solmukohtien parantaminen Pohjois-Savon kattavan ja matkailua palvelevan virkistys- ja retkeilyreitistön tunnettavuuden, ylläpidon ja ympärivuotisuuden kehittäminen (ml. moottorikelkkareitit talvella) Varkauden lentoaseman merkitys ymmärretään tärkeäksi elinkeinoelämän kannalta Kaikessa logistiikkaan liittyvässä kansallisessa edunvalvonnassa huomioidaan tie- ja ratayhteyksien kehittämisen tukevan VT5, Savonrata, VT9 yhteyksien kehittämistä Selvitetään, miten Helsingin lento- ja rautatieaseman transitoliikenteestä voidaan houkutella osa kv. liikematkustajista päivämatkoille Pohjois- Savoon. Paikallisliikenteen aikataulujen parempi sovittaminen Tahkolle etelästä julkisilla liikennevälineillä saapuvien matkailijoiden yhteysliikenteen parantamiseksi Tahkolla ja muuallakin maakunnassa keskityttävä lähivuosina erityisesti virkistys- ja retkeilyreitistön tuotteistamiseen. Reittien ylläpitoon on löydettävä pysyviä rahoitusmalleja ja ylläpitäjiä, jotta laadukkaista reiteistä voidaan nauttia ympärivuotisesti Moottorikelkkareittien osalta tärkein toimenpide on pysyvän Rautavaara- Nilsiä-Siilinjärvi-Kuopio-Leppävirta -reitin muodostaminen ja ylläpito 13

16 Keskeisimmät tavoitteet osa-alueen kehittämisessä Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Maankäyttö ja kaavoitus mahdollistajina Kuntien rooli on kaavoitusmonopolin kautta ratkaiseva, jossa strategisen ja ennakoivan maapolitiikan ja kaavoituksen (suunnitelmat + strategiat) kautta voidaan yhdessä yritysten ja muiden matkailutoimialan kehittäjien kanssa saavuttaa kestävä ja laadukas matkailun toimintaympäristö Maankäytön kannalta on varmistuttava siitä, että Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden suuntaviivojen välillä on synergiaa Tahkon alueen kehittämissuunnitelman ja muiden vastaavien ennakoivien kehittämisstrategioiden laadukas toteutus mahdollistaa entistä tehokkaamman ja laadukkaamman kuntakaavoituksen myös matkailun näkökulmasta Matkailun myynti ja markkinointi Imagomarkkinointi Tuotemarkkinointi Sähköiset myynti- ja markkinointikanavat Pääasiassa maakunnallinen matkailun myynti- ja markkinointi organisoidaan Kuopion matkailupalvelu Oy:lta käsin ensisijaisesti sähköistä myyntikanavaa hyödyntäen. Yhteistyö useiden toimijoiden välillä on tärkeää Maakunnallinen imagomarkkinointi käynnistetään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Tuotemarkkinoinnista vastaavat yritykset osana omaa liiketoimintaansa Kuopion matkailupalvelu sopii maakunnan toimijoiden, organisaatioiden, kuntien ja yritysten kanssa yhteistyön kehittämisestä ja rahoituspohjasta. Käynnistetään maakunnallinen imagon kehittämisen hanke Tuotteet ja palvelut voidaan haluttaessa viedä sähköiseen markkinapaikkaan myytäväksi 14

17 3.1 Tahkon matkailukeskittymä Tahko, Kuopion ohella, on matkailijamäärällä mitattuna Pohjois-Savon matkailun veturi, ja Tahkon alueelle työllistyy verrattain suuri määrä matkailualan toimijoita. Tahko matkailukeskittymänä ja vetovoimatekijänä tuottaa synergiahyötyjä myös muille kuin aivan suoraan Tahkon alueella toimiville yrityksille. Liikevaihtoa tarkasteltaessa koko Koillis-Savo hyötyy Tahkon matkailusta hyvin verrattuna muihin seutuihin ja Tahkon vaikutus näkyy muuallakin maakunnassa. Samanaikaisesti Pohjois-Savon päivitettävän matkailustrategian kanssa valmistuu Tahkon kehittämissuunnitelma vuoteen Projektissa on mukana Tahkon alueen yrittäjiä, Nilsiän kaupunki ja muita julkisia toimijoita. Tahkolle laaditaan strategia siitä, mitä palveluja halutaan tarjota, kenelle, millä keinoin Tahkoa ja valittuja palveluja markkinoidaan, miten alueelle saadaan investointeja ja miten aluetta rakennetaan pitkällä aikavälillä. Kehittämissuunnitelma edistää Tahkon kehitystavoitteita mm. kaavoituksen ennakoitavuudesta ja vuodepaikan rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kaavoitukseen liittyvänä tavoitteena on, että Tahkon noin hehtaarin suuruinen selvitysalue saadaan käyttöön. Tahkon nykyinen vahvuus on talvisesonki. Rinnealueiden laajentuminen on turvattava tulevaisuudessakin Tahkon kasvun varmistamiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rinneyrittäjien, Nilsiän kaupungin ja Tahkon rinnealueen maanomistajien on päästävä yhteisymmärrykseen alueen pitkän aikavälin käytöstä. Tahkon ympärivuotista käyttöä on myös edistettävä. Tahkon ympärivuotisessa matkailutarjonnassa erityisesti vesistöt ja luonto ovat valtteja, jotka tulee huomioida myös lomaasumisen suunnittelussa ja rakentamisessa. Kotimaiset asiakkaat ovat maakunnalle tärkeitä, mutta ulkomaisten asiakkaiden määrää on aktiivisesti kasvatettava. Kotimaasta on vaikea saada aikaan suurta määrällistä kasvua, joten kasvua on haettava ulkomailta. Sekä Tahkolla, Kuopiossa, kuin koko Pohjois-Savossa kokonaisuutena venäläiset matkailijat ovat suurin yksittäinen ulkomainen ryhmä (Liite: kartta). Heille suunnattuun markkinointiin ja palveluntuotantoon kannattaa panostaa. Tahkon alueen yritykset toimivat markkinoinnin osalta verkostomaisesti, mutta yhteistoimintaa erityisesti alueen pienempien yritysten kanssa on tiivistettävä, kun Tahkon palveluja kehitetään. Esimerkiksi taloudellisesti suuren riskin sisältävä tapahtumien järjestäminen on turvallisempaa yritysverkostolle kuin yksittäiselle yritykselle. Tahkon ympäristössä ja lähialueilla toimivien yritysten, esimerkiksi maatilamatkailu-, erä-, luonto-, ja kalastusmatkailuyritysten kannattaa pyrkiä verkostoitumaan ja tekemään sekä keskinäistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä isompien toimijoiden kanssa, jolloin mahdollisuudet esimerkiksi ympärivuotisuuden suhteen voivat kehittyä myönteisesti. 3.2 Kuopion seutu Kuopion seudulla ja erityisesti Kuopion kaupungin alueella matkailijoille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja ostosmahdollisuuksia. Vuonna 2007 Kuopion seudulle asetetuista tavoitteista on toteutunut erityisesti ICT:n hyödyntäminen matkailumarkkinoinnissa. Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toteuttamassa VisitLakeland.fi -matkailuportaalissa kaikilla maakunnan matkailuyrityksillä on mahdollisuus esitellä ja myydä tuotteitaan ja palvelujaan verkkokaupassa. Kuopion kaupungilla on käynnissä kehittämisja investointisuunnitelmia, jotka lisäävät kaupungin ja maakunnan vetovoimaisuutta myös matkailijan näkökulmasta, joista tässä tuodaan esille vain joitakin esimerkkejä. Kuopion torialue ja kävelykeskusta ovat rakenteilla. Samaan aikaan sen kanssa toteutuu keskustan elokuvateatterihanke. Kuopion kaupunginteatterin remontoimisesta on tehty päätös, ja Kuopio suunnittelee kongressikeskukseksikin muuntuvan monikäyttöhallin rakentamista. Lisäksi nykyisen rautatie- ja linjaautoaseman tilalle kaavailtu matkakeskus nostaa Kuopion profiilia nykyaikaisena matkailukaupunkina. Ikean ja Ikanon merkitys matkailijavirtoihin tulee olemaan huomattava, josta osa on pyrittävä saamaan myös alueen muiden palveluiden käyttäjiksi. Maankäytön kannalta tulee varmistua Kuopion seudun alueellisen rakennemallin ja Tahkon kehittämistavoitteiden yhteneväisyydestä. 15

18 Tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Toimenpide Tuetaan MasterPlan suunnitelmien mukaisia kehittämis- ja investointihankkeita Vastuu Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, muut kunnat, yritykset Edistetään ennakoivaa ja tarkoituksenmukaista maapolitiikkaa ja kaavoitusta. Nilsiän ja Kuopion kaupungit, ELY-keskus Investoreja houkutellaan, investointihalukkuuteen vaikutetaan positiivisesti Nilsiä ja Kuopio Ympärivuotisuutta kehitetään Yritykset, Nilsiän kaupunki, muut kaupungit ja kunnat yhteistyössä Yhteistyötä lisätään ja kehitetään & verkotutaan muiden matkailukeskittymien kanssa Yritykset, kaikki toimijat yhdessä Sähköisiä myynti- ja markkinointikanavia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Kuopion Matkailupalvelu Oy, kunnat ja yritykset Uusia vetovoimatapahtumia synnytetään ja vahvoja vakiintuneita tapahtumia kehitetään edelleen Yritykset, muut toimijat yhteistyössä ja kunnat 3.3 Asiakaslähtöisyys, laatu ja yhteistyö Matkailuyritysten välistä yhteistyötä ja yhteistyön rakenteita on parannettava, koska maakunnan matkailu on tietyllä tavalla pirstaloitunutta yhtä suurkeskittymää ja muutamia keskuksia lukuun ottamatta. Yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittävääkin kasvua, liikevaihdon kehitystä ja kannattavuuden lisäystä. Yhteistyön hyötyinä voi olla erityisesti rahallisten panostusten keskittäminen, siten kustannustehokkaampi yhteismarkkinointi, riskinjako tapahtumien järjestämisessä ja uudenlaiset tuote- ja palveluyhdistelmät. Matkailuyrittäjiltä strategiakyselyn kautta saadun palautteen mukaan yhteistyön lisäämiseen on tarvetta mm. yhteismarkkinoinnissa ja -myynnissä sekä yritysten välillä verkostopohjaisen matkailupalvelujen tarjonnan ja tuotekehityksen osalta. Myös alueiden välistä yhteistyötä kannattaa edistää. Yhteistyön lisääminen myös rinnakkaistoimialojen 16

19 kanssa tulee havaita hyvissä ajoin lisäarvoksi. Matkailuyrityksiä, tuotteistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien, mm. tapahtumien, kehittelyä voivat edesauttaa esimerkiksi luovat alat, kulttuurisektori, rakentaminen ja liikenne. Yhteistyötä tulee lisätä erityisesti Kuopion ja Tahkon välillä. Näiden vetovoimaisten matkailukärkien menestymisen avain lähitulevaisuudessa on yhteistyössä, yhteismarkkinoinnissa ja esimerkiksi sähköisen markkinoinnin edelleen tehostamisessa koko muunkin maakunnan eduksi. Kun Kuopio ja Tahko kasvavat matkailullisesti, se vaikuttaa positiivisesti myös muuhun matkailusektoriin, ja mikä huomattavaa, myös matkailun ulkopuoliset toimialat voivat hyvin ja kasvavat. Vaikka eräänä yhteistyön mallina esille tuotu maakunnallisen matkailuyhtiön perustaminen jakaakin mielipiteitä, on konkreettisia yhteistyömuotoja silti perusteltua selvittää sekä maakunnallisen matkailuyhtiön, että muiden yhteistoimintamuotojen välillä. Yhteistyömuotojen on tuotava selkeää lisäarvoa matkailuyrityksille kustannustehokkaamman markkinoinnin, ennakkoluulottoman tuotekehityksen, monipuolisemman palvelutarjonnan tai muun hyödyn kautta. Yhteistyöhön on luotava pysyvä ja selkeä rahoitusmalli. Toimijoille on perusteltava, mikä on yhteistyön fokus, lisäarvo nykyiseen toimintaan verrattuna ja paljonko yhteisestä yhtiöstä syntyy kuluja. Ohjelmapalveluyrittäjien verkostoituminen on edellytys ympärivuotisuuden lisäämiseksi, jolloin asiakkaille olisi kaikkina vuodenaikoina tarjolla monipuolisia aktiviteetteja. Vesistömatkailutoimijoiden verkostoituminen yli maakuntarajojen on välttämätöntä yhteistyön lisäämiseksi sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen kanssa yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi. Myös yhteistyön lisääminen yli maakuntarajojen sekä elinkeinoelämän suuntaan, ja koulutuksen sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ovat kehityksen kannalta oleellisia. Ammattikorkeakoulun, koulutuskuntayhtymien ja yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä on syvennettävä. Ylimaakunnallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä on perusteluta hyödyntää lisäksi MEK:n, Finpron ja ISBE:n ja ministeriöiden verkostoja. Toimenpide Verkotutaan laaja-alaisesti yli kuntarajojen ja toimialojen Vastuu Yritykset, yrityspalvelut, kunnat, kuntayhtymät Ylimaakunnallista yhteistyötä kehitetään ja siihen kannustetaan ELY-keskukset, maakunnan liitot, elinkeinoyhtiöt, yritykset Selvitetään perusteellisesti maakunnallisen matkailuyhtiön perustamisen edellytykset Pohjois-Savon liitto, ELY-keskus, yritykset Laadun parantamiseen tähdätään mm. perusparannus ja ylläpitoinvestoinnein sekä palvelun laatua jalostamalla ja palveluinfraa kehittämällä Yritykset, rahoittajat 17

20 18

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot