Teräsrakenne. Julkaisija Teräsrakenneyhdistys ry

Transkriptio

1 Teräsrakenne Julkaisija

2 Teräsrakenne Vuosikerta Julkaisija Pääkirjoitus Kovat ajat vaativat kovia materiaaleja 2 Janne Tähtikunnas Foorumi Kauppa tarvitsee tilaa jatkossakin 3 Artikkelit Energisen näköinen voimajohtopylväs 4 Vuoden teräsrakenne löytyi infrarakenteista 5 Teräsrakennepäivä 2014: Teknologia tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia 8 Arkkitehti Pekka Helin Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi 11 Hyvät suunnitteluratkaisut kannattavat Selloa 12 Brittiarkkitehtuurin tuorein helmi löytyy Liverpoolista 14 Britit hakevat mallinnuksesta tehoa ja laatua 18 Teräs muutti tornin taiteeksi 19 Ikano tekee K-Raudalle toimivat tilat Tampereelle 20 Teräsmiehet tekevät pieksämäkeläisille uuden olohuoneen 26 Torniossa otetaan virtaa tukevasti tuulesta 30 Laadunvalvonta on olennainen osa konepajan toimintaa 32 Projektit Tikkurilan asemasilta, Vantaa 34 Kauppakeskus Goodman, Hämeenlinna 38 Stockmann Tampere, laajennus 42 Tokmanni, Harjavalta 46 Ajankohtaista Raskaiden kappaleiden jauhemaalaus yleistynyt 50 Konepajamaalauksen laatuvaatimukset ja niihin liittyvät tarkastukset 53 Viimeinen sana Maailma pyörii, rakenteet joustavat 55 Jyrki Laurikainen s. 14 s.22 s. 34 Kansi: Viikinmäen voimajohtopylväs. Kuvaaja: Tuomas Kivinen Julkaisija ja kustantaja Unioninkatu 14 PL 381, Helsinki puh (vaihde) fax Toimitus Päätoimittaja Janne Tähtikunnas Projektitoimitus, ulkoasu Pekka Vuola puh info@pekkavuoladesign.fi Artikkelitoimitus Arto Rautio Johanna Paasikangas-Tella LFC Group puh info@lfc.fi Toimitusaineisto info@terasrakenneyhdistys.fi Lehden tilaukset puh info@terasrakenneyhdistys.fi irtonumero 15,00 1/1 vsk 49 4 numeroa/vuosi Ilmoitukset puh info@terasrakenneyhdistys.fi Kirjapaino Forssa Print, Forssa 2014 Lehden painos kpl Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN Teräsrakenne

3 Artikkelit Brittiarkkitehtuurin tuorein helmi löytyy Liverpoolista Riba, Royal Institute of British Architects, antoi vuoden 2014 parhaan rakennuksen Riba Stirling Prizen Liverpoolin uudelle Everyman Theatrelle. Loppusuoralla oli mukana kolme kohdetta Lontoosta sekä yksi Birminghamista, Liverpoolista ja Manchesterista. Voittajaa kiitetään laadusta, joka huokuu rakennuksesta kaikin tavoin. Ajan henkeen sopien merkittävä osa rakentamisessa käytetyistä tiilistä on kierrätetty paikalla olleesta vanhasta rakennuksesta. Kuva 1: Everyman Theatre Liverpoolissa sain vuoden 2014 Riba Stirling Prize arkkitehtuuripalkinnon. Julkisivun metallirakenteessa on aurinkosuojana kääntyvä ritilärakenne, jossa on 105 liverpoolilaisen kuvat luonnollisessa koossa. Kuva 2: Rakennuksessa eri materiaalit keskustelevat luontevasti yhdessä luoden viihtyisän ja lämpimän tunnelman. Kuva on Everyman Theatren toisen kerroksen ravintolatilasta Hope Streetille päin. Vuoden 2014 Riba Stirling Prizestä pääsi kilpailemaan loppuvaiheessa kuusi rakennusta, Birminghamin kirjasto, Manchesterin School of Art, Lontoon The Shard, vuoden 2012 olympialaisten vesiurheilukeskus ja School of Economics sekä Liverpoolin Everyman Theatre. Kaksivaiheisessa kilpailussa yksi tuomaristo karsi ensin ehdokkaat kuuteen ja sitten toinen tuomaristo valitsi näistä kuudesta voittajaksi Liverpoolin Everyman Theatren, jonka on suunnitellut Haworth Tompkins Architects. Vuodesta 1958 jaettu vuoden rakennuksen palkinto, joka sai nykyisen nimensä Riba Stirling Prize vuonna 1996 vuosina eläneen arkkitehti Sir James Stirlingin mukaan, on Ison-Britannian arvostetuin arkkitehtuuripalkinto. Se myönnetään parhaalle koti- tai ulkomaiselle Riban jäsenen suunnittelemalle rakennukselle. Kotimaisissa rakennuksissa suunnittelutyön voi tehdä myös International Fellow. Vanhasta kirkosta nykyaikaiseksi teatteriksi Liverpoolin Hope Streetillä lähdettiin tekemään uutta teatteria vanhan alkujaan 1837 kirkoksi 14 Teräsrakenne rakennetun taidepyhätön tilalle. Hope Street on kaupungissa keskeisellä paikalla, mikä asetti melkoisia paineita uuden rakennuksen suunnittelijoille. Uusi oli tehtävä, kun vanhan rakennuksen tilojen ja toiminnallisuuden havaittiin olevan auttamatta vanhentuneita. Teatterisäätiö valitsi suunnittelijaksi aiemminkin teatterisuunnittelua tehneen Haworth Tompkinsin. Arkkitehdit ovat pystyneet hyödyntämään kokemustaan mestarillisesti. Rakennesuunnittelusta on vastannut Alan Baxter & Associates. Kaupunkilaisten kannalta mielenkiintoista ovat julkisivussa olevat luonnollisen kokoiset valokuvat tavallisista liverpoolilaisista sekä tietysti rakennuksessa olevat tilat, joista suurin on 400 katsojan pääsali. Talossa on myös pienempiä tiloja palavereiden ja tilaisuuksien pitämistä varten. Ravintolatilat palvelevat ohikulkijoita ja talossa kävijöitä pitkin päivää. Teräsrakenteessa, jossa on myös parvekkeet kahdessa ylemmässä kerroksessa olevien ravintoloiden jatkeena, on uloimpana metallisäleikkö, jossa on 105 eri kääntyvää auringon valolta suojaavaa osaa valokuvineen. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuk- sessa on panostettu ympäristöarvojen toteuttamiseen. Rakentamisessa on käytetty paljon kierrätettyjä materiaaleja, esimerkiksi vuoden 1837 rakennuksesta talteen otettua tiiltä. Luonnollinen ilmanvaihto, johon liittyvät rakennuksen neljä isoa hormipiippua, vähentää energiankulutusta 67 prosenttia ja hiilidioksidipäästöjä 15 prosenttia verrattuna koneelliseen ilmanvaihtoon. Valaistus on toteutettu mahdollisimman pitkälle ledillä. Wc-huuhtelut tapahtuvat noin puoliksi isoihin säiliöihin kerätyllä sadevedellä. Mielenkiintoista ympäristöajattelua Suomessa yleistyneeseen verrattuna on myös, että teatterin wc-tiloissa ei ole käsikuivaimia. Kierrätetystä paperista valmistetut pyyhkeet ovat laskelmien mukaan ympäristölle ja käyttäjille ystävällisempi vaihtoehto. Paperi ei puhalla rakennukseen lämmintä ilmaa, joka pitäisi poistaa tai jäähdyttää, eikä paperin käytöstä tule kovaa ääntä, joka voi aiheuttaa ongelmia muun muassa kuulolaitteita käyttäville, näkövammaisille tai muistisairaille. Rakennuksen katolle on tehty paikkoja pääskyjen, lepakkojen ja mehiläisten pesille. Aikanaan teatteri alkaa myydä itse tuottamaansa hunajaa.

4 Voittajatyötä kiitetään kaikkien yksityiskohtien huolellisesta miettimisestä ja kautta linjan tehdyistä oikeista ratkaisuista. The new Everyman feels like a found space. Se on uusi rakennus, jossa on aistittavissa vahva perinteen tunnelma. Talossa ja tiloissa yhdistetään miellyttävästi eri materiaaleja tavalla, joka sallii tilan vanheta arvokkaasti vuosien ja lukuisten käyttötuntien mukana. Kuva 3: The Shard näyttäytyy tässä illan jo hämärtyessä London Bridgen metroasemalta tulevilta Koneen liukuportailta katsottuna. Kuva 4: London Bridgessä on rautatie-, metro- ja linjaautoasema. The Shard, jonka alimpia maanpäällisiä rakenteita näkyy kuvassa, kytkeytyy luontevasti julkisen liikenteen järjestelmiin. Lontoon asema näkyy ehdokkaiden määrässä Vuoden 2014 Riba Sterling Prizen loppusuoralla on kolme kohdetta maan pääkaupungista Lontoosta, yksi second city sta eli Birminghamista ja yksi viime vuodet hyvässä nousussa olleista Manchesterista ja Liverpoolista. Tämä kertoo osaltaan siitä, että joka puolella maata taloustilanne ei salli panostaa näyttävään rakentamiseen. Puhtaan kaupallinen kohteista on vain Lontoon uusin pilvenpiirtäjä The Shard, joka ei kuitenkaan voittanut koko kisaa kuten toinen kaupunkikuvassa myönteisesti esiintyvä pilvenpiirtäjä eli Norman Fosterin suunnittelema 30 St. Mary Axe. Tämä muodoltaan sikaria tai kurkkua muistuttava pilvenpiirtäjä nappasi voiton Renzo Piano Building Workshopin suunnittelema The Shard on St. Mary Axen tapaan keskeisesti osa Lontoon maisemaa. London Bridge Quarterin rakennuttama pilvenpiirtäjä on myös avannut ylimmän kerroksensa kaikelle kansalle maksullista maisemien katselua varten. St. Mary Axessa, josta käytetään puhekielessä myös nimeä The Gherkin, yläosassa oleviin ravintolatiloihin pääsevät vain talon käyttäjät ja heidän vieraansa. Lontoon merkitys maan taloudessa on keskeinen. Hintaerot Lontoon ja muiden kaupunkien toimitilojen tai asuntojen välillä ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi Helsingin ja muun Suomen välillä. Pilvenpiirtäjät ovat yksi keino hyödyntää kallista maaperää tehokkaasti. Ihan kaikki Lontooseen tehdyt korkeat rakennukset eivät saa erityisen myönteistä palautetta, mutta The Shardiin tunnutaan asennoituvan pääosin myönteisesti. London Bridgen viereen kohonnut muun muassa mediayhtiöiden toimitiloja, hotellin, terveydenhoidon ja liiketalousoppilaitoksen tiloja sekä kauppakeskuksen sisältävä vahvasti metallin ja lasin vuoropuhelusta ilmeensä saava rakenne perustuu WSP Cantor Seinuk in suunnitelmiin. Paikan yksi etu on sijainti aivan rautatie-, metro- ja bussiasemien vieressä Thamesin rannassa. Lontoon kohteista alkujaan vuoden 2012 olympialaisia varten Stratfordin olympiapuistoon tehty London Aquatics Centre ihastuttaa etenkin muotokielellään ja miellyttävällä sisätiloissa aistittavissa olevalla tunnelmallaan. Kohteen arvioinnissa todetaan, että joustavat rakennukset ovat yleensä tylsiä joustavuuden vaatimien kompromissien takia. Zaha Hadid Architects in luomus saa arvioitsijoilta kuitenkin kiitosta muotokielestään ja laadukkuudestaan. Rakennus ja etenkin sen katon muoto on saanut innoituksensa veden aaltoliikkeestä. Rakennus on Stratfordin keskuksesta tulta Teräsrakenne

5 5. essa ensimmäinen kosketus olympiapuistoon ja liittyy hyvin sen ohi kulkevaan jalankulkuväylään. Yhdessä viereisen teräksisen näköalatornin ArcelorMittal Orbitin ja parhaillaan West Ham United jalkapallojoukkueen uudeksi kotikentäksi muutettavan ja myös vahvasti teräksisen olympiastadionin sekä niiden väliin jäävän puiston kanssa Aquatics Center muodostaa hauskan kokonaisuuden, jossa teräs ja muut metallit siis ovat hyvin näyttävässä osassa. Vesiurheilurakennuksen suunnittelulle on tuonut haasteensa tehdä tiukkaan rajatulle tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus, joka toimii yhtä aikaa suurten katsojamäärien kilpailuareenana ja yleisenä uimahallina, ja jossa on altaita eri tarkoitukseen. Yhtenä oivalluksena olivat liikuteltavat siivet, joiden ansiosta mm. olympialaisissa tarvitut katsomot eivät rajoittaneet itse rakennuksen vapaata lentoa. Muotokieli ja toiminnan vaatimat tarpeet saatiin tehdyksi Ove Arup & Partners in rakennesuunnitelmissa kokonaisuudella, jossa on betonisen korokeosan päällä laaja teräksinen kattorakenne. Rakenteessa on käytetty runsaasti myös lasia, puuta ja alumiinia. Kohdetta kiitetään lisäksi ympäristöystävällisistä ratkaisuista. LSE eli London School of Economics and Political Science toimii useassa rakennuksessa Covent Gardenissa. Kilpailussa mukana oli uusi opiskelijoiden käyttöön rakennettu rakennus Houghton Streetilla olevan vanhan yliopistorakennuksen vieressä. O Donnell + Tuomey Architects on tehnyt vanhaan kaupunkirakenteeseen tiiliverhouksellaan hyvin istuvan modernin rakennuksen, jonka rakennesuunnittelijana toimi Horganlynch Consulting Engineers. Osa julkisivun lasipinnoista on rei itetyn tiilipinnan takana, osa on jätetty tuomaan modernia ilmettä alueelle. Erityistä kiitosta saa rakennuksen muo Teräsrakenne

6 tokieli, joka elää joka suuntaan. Spriraalirakenne tuo sisälle haluttua tilan jatkuvuutta ja luonnollista halua interaktiivisuuteen käyttäjien välillä. Tämäkin kohde on saanut erittäin hyvät arviot ympäristömyönteisyydestään. Brittien laatimassa BREEAM-luokutuksessa se kuuluu erinomaisten rakennusten ryhmään, johon sen nostivat luonnonvalon ja luonnollisen ilmanvaihdon hyödyntäminen ja monet pienemmän yksityiskohdat. Kirja ei ole kuollut taiteesta puhumattakaan Birminghamin uusi kirjasto on merkittävä satsaus aikana, jolloin puhutaan mahdollisesta kirjan kuolemasta. Vaikka Meccano Architecten in suunnittelema kirjastorakennus on ulkonäöltään hyvin erilainen kuin Helsinkiin suunniteltu uusi keskustakirjasto, on hankkeissa paljon yhteistäkin. Birminghamissa on uskottu tietynlaisten toimintojen pitkäaikaiseen tilantarpeeseen ja investoitu 186 miljoonaa puntaa uusiin tiloihin. Itse rakennus on ulospäin hyvin mielenkiintoisesti ympäristöstään erottuva niin muotonsa kuin metalliin ja lasiin perustuvan verhouksensa takia. Sisältä löytyy valoisan aulan ympärille kiertyviä kirjastotiloja sekä esimerkiksi iso noin 300 hengen teatteri/auditoriotila. Centennary aukio kirjaston pääsisäänkäynnin edessä sekä sen alle jäävät rakenteet toimivat myös muun muassa yleisötilaisuuksien pitopaikkana laajentaen siten kirjaston luontevasti osaksi aukiota, johon kirjaston sisätila liittyy isojen lasiseinäpintojen kautta. Julkinen tila jatkuu myös rakennuksen eri kerrokset muodostavien ylöspäin pienevien päällekkäisten laatikoiden katoilla. Uusi kirjasto on Meccanon ensimmäinen iso työ Isossa-Britanniassa ja on rakenteiltaan Büro Hupoldin suunnittelema. Rakennuksessa on käyttöön sopien muun muassa Harry Potter rotunda ja Willy Wonka maisemahissi. Keskiosan liukuportaat ja liukukäytävät ovat yksi tärkeä osa sisäpuolisessa ilmeessä. Manchesterissa Felden Clegg Bradley Studios suunnitteli Manchester Metropolitan yliopistolle uuden rakennuksen taideopetukseen. Sisään tullessa tosin kokee olevansa enemmän taidegalleriassa kuin oppilaitoksessa. Tässä rakenteiltaan Arupin suunnittelemassa kokonaisuudessa on myös hyödynnetty erinomaisesti eri materiaaleja yhdessä. Isossa-Britanniassa teräs ja muut metallit ovat jo pitkään olleet keskeinen rakennusten runkojen ja muiden rakenneosien materiaali joko yksinään tai yhdessä mm. betonin, puun, lasin ja tiilen kanssa. Manchester School of Art issa painopiste on luoda ympäristö, joka ruokkii luovuutta ja toimintaa. Rakennus on Birminghamin kirjaston kanssa selkeästi ympäristöstään poikkeava moderni elementti ja haluaa toimia siltana tiellä kokeilla, mikä kaikki on mahdollista, between what is and what if kuten arkkitehdit ajatustaan luonnehtivat. ARa Kuva 5: London Aquatics Centre on sisältäkin vaikuttava. Kuva 6: Olympiapuiston vesiurheilukeskus joen yli menevältä kävelysillalta kuvattuna. Kuvat 7 ja 8: London School of Economics and Political Science rakennutti uuden opiskelijoiden käyttöön tarkoitetun rakennuksen, joka yhtä aikaa on moderni eri materiaaleja oivasti yhdistävät luomus ja keskustelee ympäristönsä perinteisen kaupunkikuvan kanssa. Kuva 9: Birminghamin uusi kirjasto astuu kaupunkikuvassa rohkeasti esille. Kuva 10: Manchester School of Art on ulospäin sangen rauhallinen, Sisällä miljöö on tehty tukemaan luovuttaa ja uudenlaista ajattelua. Valokuvat: 1-8 Arto Rautio, 9 Kirsi Rautio, 10 Hufton and Crow Teräsrakenne

7 Artikkelit uskottava akateemisissa piireissä. Tämä hierarkisuus ja se, että Paul Morrell on erittäin arvostettu rakennusalan ammattilainen, selittävät varmaan yhdessä, että päätös BIM-maailmaan siirtymisestä meni läpi ilman sen enempiä mutinoita. Kun riittävän iso ja osaava herra sanoo täällä, että tietomallinnus tulee 2016 osaksi työskentelyä, se otetaan faktana, Kiviniemi naurahtaa. Ison-Britannian hallitus laskee, että mallinnukseen siirtymisen pitää säästää valtion hankkeiden rakennuskustannuksia viidenneksellä. Arto Kiviniemen mukaan yhtenä lähtökohtana tässä on, että työmaalla ei saa enää tulla muutoksia. Kiviniemi tietää USAssa vertaillun 2D-suunnittelun, 3D-suunnittelun ja integroidun 3D-suunnittelun vaikutuksia kustannuksiin. Kun siirrytään 2D suunnittelusta 3D-suunnitteluun, laskevat tutkimuksen mukaan muutos- ja lisätöiden kulut 18 prosentista 11 prosenttiin. Kun siirrytään integroituun tietomallisuunnitteluun, putoavat kulut Britit hakevat mallinnuksesta tehoa ja laatua Ison-Britannian hallitus on päättänyt, että kaikki valtion rakennusprojektit pitää suunnitella mallinnettuina 2016 alusta lähtien. Määräys koskee kaikkia hankkeita niiden koosta riippumatta. Britannian hallitus näkee tätä kautta syntyvän kehitystyön toisaalta lisäävän merkittävästi maan kilpailukykyä ja toisaalta tuottavan selkeitä taloudellisia ja laadullisia hyötyjä toimeksiantajalle. - Kun tulin Manchesteriin Salfordin yliopistoon professoriksi vuonna 2010, suhtauduttiin Isossa-Britanniassa mallinnuksen laajamittaiseen yleistymiseen vielä epäilevästi. Lokakuussa 2010 hallitus teki päätöksen, että mallinnus tulee pakollisiksi kaikkiin valtion rakennushankkeisiin viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Projektin kokorajoista keskusteltiin, mutta hallituksen neuvonantaja Paul Morrell tyrehdytti sen keskustelun toteamalla, että hän ei keksi yhtään projektia, jossa mallinnuksen kulut olisivat suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt, kertoo University of Liverpoolin digitaalisen arkkitehtisuunnittelun professori Arto Kiviniemi. - Iso-Britannia on yhä hyvin hierarkinen maa. Täällähän pystyy yhä ihmisen puheesta kuulemaan suoraan, mihin sosiaaliluokkaan henkilö kuuluu. Ja toisaalta työväenluokkainen puhetapa ehkäisee myös mahdollisuuksia olla alle kolmeen prosenttiin eli pelkästään lisä- ja muutostöiden osalla säästöä syntyy 15 prosenttia. Hallituksen vuonna 2011 julkistaman strategian 20 prosentin kustannussäästötavoite ei siis ole mitenkään ylimitoitettu, Kiviniemi summaa. - En kuitenkaan usko, että koko toimiala pääsee BIM-maailmaan vuoteen 2016 mennessä. Jos saadaan ostajat eli valtion puolesta tilauspäätöksiä tekevät pitämään päätöksistä kiinni, osa toimijoista ei silloin enää saa työtä. Olisi kuitenkin karhunpalvelus sekä uuteen työskentelytapaan investoinneille että hallituksen tavoitteille, jos tässä asiassa alettaisiin lipsua tehdyistä päätöksistä, Kiviniemi arvioi. - Jos suunnittelua tehdään perinteisesti, syntyy näköjään väkisin ristiriitatilanteita ja virheitä. Mallinnus ei toki poista virheiden mahdollisuutta, mutta antaa hyvät mahdollisuudet havaita ne. Disneyn Kalifornian hankkeessa tehtiin 4D-malli, jolla pystyttiin välttämään ilmeisesti miljoonien dollareiden aikataulutusvirhe. Suunnitelmaan sisältyi keskelle tuleva vesialue, joka oli alkujaan aikataulutettu viimeiseksi työksi. Vuoristoradasta vastaavat henkilöt totesivat, että se ei käy, koska altaaseen tuli aaltokone. Vuoristoradan ja vesialueen erottava lasiseinä täytyi testata aaltokoneen kanssa. Jos vesialue olisi tehty viimeiseksi, testaus olisi siirtänyt huvipuiston avajaisia kuu- 18 Teräsrakenne

8 kausia ja maksanut siten maltaita, Kiviniemi konkretisoi esimerkillä fiksusti tehdyn mallintamisen etuja. Arjen arkkitehtuurikin on arvokasta Arto Kiviniemen matkan työskentelemään yhteen Liverpoolin kolmesta yliopistosta voinee sanoa alkaneen 1990-luvun lopulla VERAohjelmasta, jossa visiona oli saada tiedonhallinta sujumaan hallitusti läpi koko rakennetun ympäristön elinkaaren. Kiviniemi oli tehnyt sitä ennen ensin pitkään arkkitehtisuunnittelua ja sen jälkeen muutaman vuoden ohjelmistokehitystyötä arkkitehtuuriin liittyen. Englantiin hän tuli vuonna 2010 ensin Salfordin yliopistoon. Kiviniemi siirtyi Liverpooliin noin vuosi sitten, kun Salfordissa yliopiston taloudellinen tilanne heikkeni merkittävästi. Siinä mielessä yliopiston vaihto harmittaa, että Kiviniemi ehti juuri ennen lähtöään saada rahoitusta käynnistettäville tutkimushankkeille. Nyt työ painottuu taas toistaiseksi lähinnä opetukseen, kun tutkimushankkeiden käyntiinlähtö ei tapahdu tuosta vain sormia napsauttamalla. - Salfordissa arkkitehtuuri oli osa koko kiinteistö- ja rakennusalan koulutusta, mikä vastaa omaa näkemystäni hyvästä arkkitehtuurin koulutusympäristössä. Liverpoolissa koulutus on järjestetty Aalto yliopiston tapaan yhdessä taide- ja design-puolen kanssa. Kun valtaosa rakentamisesta ei kuitenkaan ole rakennustaidetta, näen tämän ajattelutavan korostaa työn taiteellista puolta vähemmän hyvänä kuin tuota kokonaisuuden hahmottamisesta lähtevää koulutusta. Omassa opetuksessani, jossa kohderyhmänä ovat tietomallinnuksen master-tason opiskelijat, pyrinkin tuomaan opiskelijoille eväitä hahmottaa laajaalaisesti oma työ osana kiinteistö- ja rakennusalan kokonaisuutta, Kiviniemi kertoo. Arkkitehtien koulutuksessa ruokitaan valittavan usein ajatusta, että työura on jotenkin epäonnistunut, jos arkkitehdistä ei tulekaan ns. tähtiarkkitehti. Omille opiskelijoilleni korostan, että pääosa rakennettua ympäristöä on arjen arkkitehtuuria ja osa harmoonista kokonaisuutta. Tähdennän, että olennaista on tehdä oma työ aina mahdollisimman hyvin. Ja ettei todellakaan merkitse epäonnistumista, jos on hyvä joukkuepelaaja tähtipelaajan rinnalla tai tekee työtä niin sanottuihin tavallisiin kohteisiin. Olennaista on aina tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa ja pystyy. Tosin täälläkin yhtenä ongelmana ovat suunnittelupalkkiot. Palkkioista tahdotaan tinkiä talouden laskusuhdanteissa ja tason nosto hyvän suunnittelun kannalta riittäviksi ei ole kovin helppoa hyvinäkään aikoina, hän toteaa. - Perinteisessä kaupunkiympäristössähän on yleensä yksi erottuva maamerkki - tavallisimmin kirkko. Joku Las Vegas, jossa kaikki rakennukset huutavat itseään esiin, on ympäristönä mielestäni varsin epämiellyttävä. Esimerkiksi Lontoossa on minusta surullista, että St.Paulin katedraali on menettänyt asemaansa maisemaa hallitsevana maamerkkinä pilvenpiirtäjille. Esimerkiksi The Shard tai 30 St.Mary s Axe ovat kyllä sangen onnistuneita uusia korkeita rakennuksia, jotka eivät tuo itseään liikaa esiin, mutta kaikki pilvenpiirtäjät eivät valitettavasti ole yhtä onnistuneita, Kiviniemi jatkaa. Tällä hetkellä yhtenä suunnittelua ohjaavana trendinä on Isossa-Britanniassakin kestävän Kuvat 1 ja 2: Liverpoolin perinteinen Royal Liver Building on saanut seurakseen viime vuosina useita moderneja ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia osana läheisen Albert Dockin alueen ja koko keskustan kehittämistä. Toinen kuva on otettu yhden uudisrakennuksen Liverpool museum in toisen päädyn metalli-lasiseinän läpi, toinen museon edustalta ko. päätyseinään päin. Kuva 3: Liverpoolin kehitys on kääntynyt nousuun 2000-luvulla ja kirinyt koko maan nopeimpien joukkoon. Kehitys näkyy muun muassa näyttävinä ja hyvin usein teräsrunkoisina uudisrakennuksina, joista Liverpoolin uusi keskustakirjasto on yksi. Kuva 4: Professori Arto Kiviniemi on totutellut englantilaiseen elämänmenoon viitisen vuotta. Yksi iso ero Isossa-Britanniassa Suomeen verrattuna on maan hierarkisuus ja yhteiskunnallisten luokkajakojen selkeys. Arkkitehtikunnassa tämä näkyy helposti kosketuksen puutteena kiinteistö- ja rakennusalan käytännön töihin, mikä voi vaikuttaa suunnittelutyön lähtökohtiin. Toinen arkkitehteihin vaikuttava asia on työilmapiiri, joka ei välttämättä ole kovin innovatiivinen eikä kokeiluihin tai kehittämiseen rohkaiseva. Teräsrakenne

9 5. Kuva 5: Etualalla palkittu London Aquatics Centre, joka näyttäytyy kokonaisuudessaan ArcelorMittal Orbitin ylätasanteelta katsottuna. Vesiurheilukeskus on joen vieressä, oikealla on Stratfordin rautatieasema ja alueen valtatie ja taustalla jättimäinen Westfieldin kauppakeskus ja muu alueen uusin rakennuskanta. Keskus liittyy vahvasti jalankulkuväylään ja puistotoimintoihin. Valokuvat: Arto Rautio Teräs muutti tornin taiteeksi kehityksen ja energiatehokkuuden edistäminen. Maan hiilidioksidipäästöjä halutaan pudottaa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Hallituksen mallintamisvaade liittyy osaltaan tavoitteeseen tehdä rakennuksista mahdollisimman energiatehokkaita. Pääosa rakennusten ympäristökuormastahan tulee kuitenkin jo rakennetuista taloista, joten parannusta täytyy tapahtua koko kannassa. - Esimerkiksi perinteiset yksikerrosikkunat, joissa saattaa olla rakenteessa sormenpaksuisia rakoja, poistuvat hiljalleen korjausten myötä. Kiinteistöjen ympäristösertifikaatit ovat yksi työkalu parantaa ympäristötasetta, mutta ikävä kyllä niin LEEDissä kuin BREEA- Missakin saa pisteitä monista asioista, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Pyöräteline tai sähköauton latauspiste lähellä pääsisäänkäyntiä ei paljon ilahduta, jos kumpaakaan ei käytetä, Kiviniemi tutkailee nykyistä pisteytysjärjestelmää yliopistossa tehdyn opinnäytetyön tuloksiin viitaten. Tekla saa kiitosta arkkitehdeiltakin Suomessa mallinnusosaaminen on jo pitkällä niin arkkitehti-, rakenne- kuin taloteknisessäkin suunnittelussa. Siksi Arto Kiviniemeä hämmästyttää, että Suomessakin yhä esiintyy ajatusta, ettei mallintaminen kannata. Hän toivoo, että Suomi ei menettäisi sitä etulyöntiasemaa, joka maalla on ollut muun muassa Teklan ohjelmistokehityksen ansiosta. Kiviniemi korostaa parhaiden osaajien, esimerkiksi suunnittelutoimisto Arupin, päättäneen jo kymmenkunta vuotta sitten mallintaa kaiken. - Korostankin keskusteluissa suunnittelijoille, että miettikää omaa etuanne ja panostakaa saadaksenne etulyöntiasemaa muihin verrattuna. Jos mennään eteenpäin pakon sanelemana, ollaan jo myöhässä, Kiviniemi summaa. Vaikka Kiviniemi ei suoranaisesti työskentele Teklan ohjelmilla, on hänellä tiiviit yhteydet tämän suomalaisen kehitystyön huipputuotteen tekijöihin. Kiviniemi kertoo järjestäneensä Englannissa yliopistoilla esittelytilaisuuksia, joissa Teklasta on kerrottu. Palaute on ollut aina erittäin positiivinen. - Esittelyjen jälkeen arkkitehtiopiskelijoita on tullut kysymään, koska Teklasta tulee arkkitehdeille tarkoitettu versio. Ikävä kyllä heille on täytynyt selittää, että Teklan ja arkkitehtien suunnitteluohjelmien lähtökohdat ovat sen verran erilaiset, että tämän toiveen täyttämi- 20 Teräsrakenne nen ei ole ihan yksinkertainen juttu. Yhtenä Teklan merkittävänä etuna pidän sitä, että muutokset menevat heti näkyviin kokonaisuudessa ilman eri työtä. En yhtään ihmettele, että Teklaa käyttävät eivät yleensä osaa kuvitellakaan tekevänsä työtä jollain muulla työkalulla, Kiviniemi kuvaa palautteita. - Kyllähän Otaniemeen tulevat opiskelijat ovat ekstaasissa, kun huomaavat, että Teklan päätoimipaikka on Kehän toisella puolella yliopistoa. Ja vielä enemmän he ovat ekstaasissa, kun oppivat ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan avoimuuden sekä hierarkian mataluuden. Suomessa voit oikeasti olla yhteydessä Teklaan tai minkä tahansa suuryhtiönkin ylimpään johtoon, kun tarvitset tietoa esimerkiksi osana tutkimustasi. Ja usein tapaaminen on mahdollinen sangen lyhyellä varoitusajalla. Esimerkiksi täällä Isossa-Britanniassa tai USAssa asiat sujuvat paljon hankalammin ja hitaammin. Eikä täällä paikallisille tulisi mieleenkään, että professori tarttuu akkuporakoneeseen yliopistolla hoitaakseen jonkun asian kuntoon tai että professorin rouva maalaa talon kuten meillä on tapana toimia, Kiviniemi kehuu synnyinmaansa mutkatonta hoidetaan homma kulttuuria. - Toki jokainen ohjelmisto liittyy siihen toimintaympäristöön, jossa se on kehittynyt. Tekla tallentaa parametrit ja luo lennosta geometrian, mikä tekee siitä merkittävästi paljon tehokkaamman kuin vaikka USAn oloihin tehdyt cad-pohjaiset mallinnusohjelmat. Yksityiskohtainen rakennesuunnittelu ja valmistuksen tuki ovat tulleet Teklan ohjelmiin alkujaan suomalaisen toimintatavan tueksi. Yhtenä Teklan etuna on myös, että sitä on alusta pitäen kehitetty sekä tiukan suunnittelu- että kovan luokan tietotekniikkaosaamisen yhteistyönä, Arto Kiviniemi määrittelee. - Toinen Suomeen liittyvä asia, josta haluan antaa kiitosta, on rakentamisen laatu. Olen tehnyt väitöskirjani USAssa ja nyt elänyt siis Englannissa vuodesta 2010 ja ainakin näihin maihin verrattuna Suomessa laatu on kovalla tasolla, korostaa Arto Kiviniemi. - Ostimme vaimoni kanssa omakotitalon Liverpoolin läheltä. Kun kunnostimme sitä, löysimme kyllä joitakin aika uskomattomia virityksiä. Onneksi niiden kanssa selvittiin ilman isoja vahinkoja, mutta eväät paljon pahempaankin olisivat olleet olemassa, Kiviniemi hymähtää jo helpottuneena. ARa Kun Lontoon uutta olympiapuistoa suunniteltiin, ajateltiin sinne ensin tehdä näköalatorni. Tänä päivänä alueella on kuitenkin jotain ihan muuta eli 114,5 metriä korkea taiteilija Anish Kapoorin suunnittelema modernin taiteen hieno luomus. Ajatuksen toteutuksessa olennainen osa on Ove Arup & Partners suunnittelutoimistossa pitkän ja näyttävän uran tehnyt suunnittelija Cecil Balmond, joka nykyään tekee työtä omassa yrityksessään. Sponsorin mukaan nimen ArchelorMittal Orbit saanut teräsrakenne on hauska, elävä ja kiinnostava osa niin olympiapuiston kuin koko Stratfordin yleisilmettä. Ja mitä parasta, se tarjoaa alueella vieraileville myös kokemuksen nähdä näköalatasanteiltaan koko Lontoo. ARa Kuva 1: Ylös Orbitiin mennään hissillä. Alas tullaan useimmiten kävellen Orbitia kiertävää portaikkoa pitkin. Kuva 2: Ylhäältä saattaa tällä hetkellä seurata esimerkiksi Lontoon vuoden 2012 päästadionin muutostöitä jalkapallostadioniksi. Valokuvat: Arto Rautio