Uudenmaan reserviläispiirien maanpuolustuslehti 3/2008

Transkriptio

1 Uudenmaan reserviläispiirien maanpuolustuslehti 3/2008 Maanpuolustuskoulutus vaikeutui yllättäen Uuden lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta piti selkeyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaa ja suhdetta puolustusvoimiin. Mutta kesällä Pääesikunta tiukensi määräyksiään, mikä vaikeutti selvästi maanpuolustuskoulutuksen antamista. Sivu 3 Uusi ampumaurheilukeskus Vantaalle? Vantaa Petikossa sijaitsee Pitkäsuon täyttömäki, jonne suunnitellaan vakavissaan kansainvälisen tason ampumaurheilukeskusta. Se sijaitsisi Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelualueella, joten ammunnasta häiriytyvää asutusta ei ole lähialueella. Sivu 9 Uudenmaan maanpuolustuspäivä Lohjalla Sunnuntaina 5. marraskuuta Lohjalla vietetään Uudenmaan 26. maanpuolustuspäivää. Juhlapuhujana toimii eduskunnan puhemies Sauli Niinistö. Viikonlopun aikana Lohjalla toteutetaan myös Länsi-Uusimaa kotiseutuharjoitus. Sivut Uusi sijoitus kokeneelle reserviläiselle? Maamme sodan ajan reserviä pienennettiin viime vuodenvaihteeseen mennessä sotilaasta sotilaaseen. Tämä merkitsi monen reserviläisen sijoituksen purkautumista. Aktiivisen reserviläisen ei kuitenkaan kannata olla huolissaan, sillä uuden sodan ajan sijoituksen voi hankkia kouluttajana Etelä-Suomen Sotilasläänin taistelukoulutusyksikössä tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutus- ja tukiyhdistyksessä. Esittelemme tässä numerossa kokeneiden reserviläisten uudet sijoitusmahdollisuudet. Myös vapaaehtoinen maanpuolustus esittäytyy koko kirjossaan. Sivut 4 5 Aluetoimistot aloittivat kutsunnat Etelä-Suomen Sotilasläänissä kutsunnat alkoivat 19. elokuuta ja jatkuvat joulukuun 15. päivään saakka. Maavoimien organisaatioon kuuluvat aluetoimistot järjestävät kutsunnat nyt ensimmäistä kertaa. Sivut sotainvalidien virkistystoimintaan Kirkkonummen alueen reserviläiset haastavat Uudenmaan reserviläisyhdistykset ja puolustusvoimat mukaan Kaunialan sotainvalidien virkistämistoimintaan. Sivu 11

2 2 3/2008 Jukka Sippola, päätoimittaja Kansanedustajista koottu hallituksen turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä jätti loppuraporttinsa valtioneuvostolle 27. kesäkuuta. Juha Korkeaojan johtama seuranataryhmä katsoi, ettei Suomella ole lähiaikoina edessään mitään sotilaallista uhkaa ja että maamme lähiympäristö on vakaa. Siksi puolustusmenojen kasvu tulisi pysäyttää ja jäädyttää nykytasolle. Armeijan piikki ei ole enää vapaasti auki, seurantaryhmä iloitsi, ja Suomi voi katsella rauhassa kansainvälisen tilanteen kehittymistä. Turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä halusi myös uudelleenjärjestellä puolustusvoimien varainkäyttöä. Sotilaallisen ja siviilikriisihallinnan osuutta toiminnasta pitää seurantaryhmän mielestä lisätä huomattavasti, vaikka tämä tarkoittaisi rahojen vähentämistä kotimaan puolustamiselta. Hallitus aikoikin käyttää eduskunnan seurantaryhmän raporttia oman turvallisuuspoliittisen päätöksentekonsa tukena. Sitten tuli 8. elokuuta Pekingissä julistetusta olympiarauhasta välittämättä Venäjä teki invaasion Etelä-Ossetiaan ja edelleen syvälle Georgiaan. Takaisin entiseen suurvalta-asemaansa pyrkivä Venäjä ilmoitti presidentti Dimitri Medvedevin suulla maan uudesta doktriinista, jonka mukaan se on jatkossa tarvittaessa valmis käyttämään aseellista voimaa ulkovenäläisten aseman auttamiseksi. Suomessa venäläisiä on vain 0,5 % väestöstämme, ja maamme poliitikot tekevät parhaansa miellyttääkseen venäläisiä, mutta Baltian maiden sekä Ukrainan tilanne on jo aivan erilainen. Mikään ei yhdistä kansaa niin hyvin kuin yhteinen ja sopivan heikko vihollinen. Putin ja Medvedev tuntevat tämän vanhan opin hyvin. Ennen Georgiaa Venäjän propagandan hampaissa olivat erityisesti pieni Viro (25,6 % venäläisiä) ja sitä ennen yhtä pieni Latvia (29,6 % venäläisiä). Elokuun tapahtumien jälkeen jopa edistyksellinen naapurimme Ruotsi, joka on käytännössä lopettanut asevelvollisuuden koska maalla ei ollut vihollisia nähtävillä olevassa lähitulevaisuudessa ja keskittynyt kansainväliseen kriisinhallintaan, on nyt tullut toisiin ajatuksiin. Syytä puolustusoppien muutokseen onkin, sillä suomalaisten pilkka siitä, että Ruotsilla on nykyään enemmän kenraaleita kuin kenttätykkejä, osuu kyllä maaliinsa. Suomen oma suuri kenttätykkimäärä taas perustuu siihen, että tykki on köyhän miehen lentoase ja meillä ei ole varaa sellaiseen määrään taistelukoneita kuin naapureillamme. Suomen valtioneuvosto julkaisee syksyllä uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Ilman tapahtumia se olisi varmasti aivan erinäköinen. Selonteon maailmankuva olisi, sanoisinko suorastaan, ruusuisempi. Nyt mukaan tullee lisää realismia toivottavasti. * * * Realismia tarvitsee yllättäen maassamme syntynyt keskustelu Suomen yksipuolisesta liittymisestä rypäleaseiden täyskieltoon. Suomi meni jo mukaan ylipäällikkömme presidentin johdolla maamiinat kieltävään sopimukseen, vaikka harvaanasutun ja pitkän maarajan omaavan maamme puolustuksen kannalta se ei ollut perusteltua. Miinakiellon takia puolustusvoimissa on viime vuosina panostettu maamiinat korvaavina järjestelminä nykyaikaisiin tykistö- ja raketinheitinjärjestelmiin. Niiden tehonlisäyksen oleellisena tekijänä ovat kuorma-ammukset eli rypäleaseet. Kuorma-ammusten luotettavuuteen on Suomessa kiinnitetty erityistä huomiota, jotta maastoon ei jäisi vaarallisia räjähtämättömiä ammuksia. Rypäleasekielto heikentäisi ratkaisevasti Suomen puolustuskykyä. Kansallisen turvallisuuden kysymyksissä tarvitaan ajoittain tervettä itsekkyyttä idealismin sijaan. Naapurimme Venäjä tietää sen, sillä se ei ole sitoutunut sen paremmin maamiinojen kuin rypäleaseidenkaan kieltoon. Ei myöskään toinen suurvalta USA. * * * Realismia tarvitaan myös vapaaehtoiselle maanpuolustukselle suunnattuihin valtion budjettivaroihin. Uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antoi Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle tehtäväksi järjestää koulutusta ja toimia jopa puolustusvoimien alihankkijana. Silti MPK:n rahoitus on ollut viimeiset kuusi vuotta aivan sama ja puolustusministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä leikataan eurolla tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle. Tämä ei ole vuoden alusta voimaan tullutta lakia tehtäessä annettujen lupausten mukaista. Toivottavasti eduskunta korjaa käsittelyssään valtion ensi vuoden budjettia oikeaan suuntaan. 3/2008 Uudenmaan reserviläispiirien jäsenlehti. 27. vuosikerta Päätoimittaja: Jukka Sippola, puh , jukka.sippola@metsanhoitajat.fi Toimituskunta: Timo Hautala (Klaukkala), Pirjo Koponen (Kirkkonummi), Merja Kukkonen (Järvenpää), Jorma Riissanen (Tuusula), Elina Sarin (Kerava), Timo Åkman (Järvenpää) Aineisto, ilmoitukset ja laskutus: Piirien toiminnanjohtaja Pekka Pulkkinen, Lehmihaantie 5 B, Tuusula, puh. (09) , fax (09) , pekka. uudres@netsonic.fi Taitto: Jyri Turkkila, p Painopaikka: Salon Lehtitehdas Oy Osoitteenmuutokset: RUL:n jäsenet: Soili Laakso, (09) , jasenasiat@rul.fi. RES:n jäsenet: Joanna Hellfors, (09) , jasenasiat@reservilaisliitto.fi EI SIIS OLTERMANNIN TOIMITUKSEEN TAI PIIRIN TOIMINNANJOHTAJALLE! Seuraava numero: Oltermanni 4/2008:n aineistopäivä on ja lehti ilmestyy viikolla 51. Lehteen tarkoitettu aineisto on lähetettävä päätoimittajalle tai piirien toiminnanjohtajalle viimeistään aineistopäivänä sähköpostilla jukka.sippola@metsanhoitajat. fi tai pekka.uudres@netsonic.fi. tai osoitteella Oltermanni, Lehmihaantie 5 B, Tuusula. Tekstin toivotaan olevan Rtf- tai Word-muodossa. Kansikuva: Tommi Verho Piirien verkkosivut: Osoitteessa Verkkosivuilta voitte seurata molempien piirien tapahtumia, kokouksia, kilpailukutsuja ja -tuloksia. Sinne on myös linkitykset sekä RUL:n että Reserviläisliiton kautta. Tervetuloa mukaan, hyvä reserviupseeriveli! Kesä on kääntynyt syksyksi ja piirimme toiminta on kesätauon jälkeen lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Yhtenä syyskauden pääaktiviteeteistamme on yhteistyössä Etelä- Suomen Sotilasläänin esikunnan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan aluetoimistojen sekä Uudenmaan Reserviläispiirin kanssa toteutettu, useille tuhansille reserviläisille suunnattu tiedotuskampanja. Kampanjan tavoitteena on ollut tarjota tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä tuoda esille eri reserviläistoimintamahdollisuuksia ja samalla kannustaa osallistumaan aktiiviseen reserviläis-, vapaaehtoiseen maanpuolustus- ja kerhotoimintaan. Kampanja on piirimme osalta pääasiassa suunnattu reserviupseerikerhoihin vielä kuulumattomille reserviupseereille, joiden sijoitus on puolustusvoimien uudelleenjärjestelyiden takia purkautunut. Uudenmaan Reserviupseeripiirin puolesta toivon, että Sinulla hyvä reserviupseeriveli, on tilaisuus perehtyä kampanja-aineistoon, jonka osana mm. tämä piirimme tiedotuslehti Oltermanni on Sinulle postitettu. Täällä Uudellamaalla (poislukien Suur-Helsinki) meitä on tällä hetkellä n reserviupseeria 19 eri kerhossa, jotka toivotamme myös Sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan jäseneksi! Maanpuolustushenkeä ja -tahtoa Reserviupseerikerhon jäsenyys jo sinänsä on hyvinkin arvokas asia, mutta mielellämme näkisimme Sinut mukana myös aktiivisessa kerhotoiminnassa. Yhteystiedot eri reserviupseerikerhoihin löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Allekirjoittanut ja alueesi kerhopuheenjohtaja vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiisi. Kirjaamme myös hakemustietosi ja välitämme jäsenhakemuksesi niin halutessasi eteenpäin Suomen Reserviupseeriliittoon (RUL). Sinun, joka jo olet reserviupseerikerhon jäsen, toivon välittävän tietoa jäsenyydestä tuntemillesi upseeriveljille. Eri kerhoilla tietyt toiminta-aktiviteetit ovat toiminnan luonteesta johtuen samantyyppisiä koko piirimme alueella, toisaalta vuosien myötä Markku Kyytsönen, puheenjohtaja Muutuksen tuulet myötäistä vai vastaista Uutta lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on nyt noudatettu muutamia kuukausia. Laki toi mukanaan joukon uudistuksia ja toimintatapojen muutoksia. Uusi laki ei juuri muuttanut ns. perinteisten vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen asemaa yhteiskunnassamme, vaikkakin se hieman heikensi järjestöjen vaikutusmahdollisuuksia Maanpuolustusyhdistyksen toiminnassa. Paikallisella tasolla on vielä toistaiseksi säilytetty vaikutusmahdollisuudet piiripäällikön johtoryhmässä. Timo Saloranta, puheenjohtaja kerhotoiminta on saanut myös paikkakuntakohtaisia ominaispiirteitä. Tämä kaikki on omiaan rikastuttamaan alueemme reserviupseeritoimintaa. Yhteistä on jäsenistön luja maanpuolustushenki ja -tahto sekä aktiivijäsenten halu olla tekemässä vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Reserviläisille uusia pvsijoitusmahdollisuuksia Uudenmaan Sotilaslääni ja Helsingin Sotilaslääni lakkautettiin vuodenvaihteessa ja tilalle perustettiin Etelä-Suomen Sotilaslääni. Se kattaa alueellisesti koko perinteisen Uudenmaan maakunnan pääkaupunkiseutu mukaanluettuna. Puolustusvoimat on nyt uusina yksiköinä perustamassa taistelukoulutusyksiköitä sekä toisaalta Maanpuolustuskoulutusyhdistys koulutus- ja tukiyksiköitä. Näihin sijoittumiseen aktiivisilla ja maanpuolustushenkisillä reserviläisillä on edelleen hyvät mahdollisuudet. Ko. yksiköt tarjoavat osaltaan uusia pv-sijoituksia arvokkaan maanpuolustustyön tekemisen lisäksi. Tulevien reserviupseerien toiveita kerhotoiminnalle Olin heinäkuussa mukana Reserviupseerikoulussa järjestetyssä RUL:n oppilasinfotilaisuudessa, jossa n. 650 pian kokelaskauttaan aloittavaa upseerioppilasta oli kokoontunut kuulemaan, mitä Suomen Reserviupseeriliitolla ja sen jäsenkerhoilla on nuorille reserviupseereille tarjottavaa. Päällimmäisenä upseerioppilaiden kysymyksissä ja kommenteissa nousivat esille toiminnalliset harrastusmahdollisuudet, joista tärkeimpänä ammunta ja ampumataidon ylläpitäminen. Tämäkin osaltaan korostaa ampumaratojen, niin rata-ammuntaan kuin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja miksei myös värikuulapeliin soveltuvien ratojen tarvetta ja merkitystä tärkeänä osana reserviläistoimintaa. Pyrimme piirinä olemaan asiassa aloitteellinen. Toivotan kaikille aktiivista ja maanpuolustushenkistä syksyä! Huolta uusista ohjeista ja rahasta Suuren kysymysmerkin toimintamahdollisuuksiin ovat aiheuttaneet puolustusvoimien kesän aikana tulleet ohjauskirjeet. Erityisesti uudet ohjeet vaikeuttavat ammuntojen järjestämistä. Käytännössä puolustusvoimien aseilla ampuminen on mahdollista vain vapaaehtoisissa harjoituksissa (VEH) ja kertausharjoituksissa. Todennäköistä on, että jo sovittuja kursseja joudutaan perumaan. Piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä keskusteluissa tuli esiin huoli, että aktiivitoimijoiden motivaatio vapaaehtoiseen maanpuolustukseen heikkenee merkittävästi ammunnan jäädessä pois. Ihmetystä on herättänyt myös Pääesikunnan henkilöstöosaston antama määräys suojavaatetuksen jaosta MPK:n kursseille osallistuville. Hyvin toimineiden käytäntöjen kieltäminen tai vaikeuttaminen hallinnollisia ohjeita kiristämällä on ihmeellistä, kun samalla odotetaan vapaaehtoistoiminnan merkityksen korostuvan. Ensi vuoden puolustusbudjetti on 2,7 miljardia euroa. Positiivista budjetissa reserviläisille on kertausharjoitusten määrän säilyminen tämän vuoden tasolla. Se merkitsee kertausharjoituskutsua reserviläiselle. Suuri huoli on maanpuolustusjärjestöille suunnatun tuen supistuminen eurolla. Se ei voi olla vaikuttamatta myöskään Reserviläisliiton saamaan valtion avustukseen. Katse tulevaan Syyskausi on paikallisyhdistyksissä tulevan toiminnan suunnittelua ja budjetointia. Myös uusia aktiiveja tarvitaan pyörittämään yhdistyksiä. Henkilövalintoja tehtäessä pitää kiinnittää huomiota siihen, että toimijat ovat motivoituneita ja aktiivisia reserviläisiä. Piirin talousarvio lähtee siitä, ettei piirimaksua koroteta ja jäsenmäärä kasvaa n. 1,5 %. Erityisesti tulee yhdistyksissä kiinnittää huomiota tämän vuoden maksamattomien jäsenmaksujen suureen määrään. Olemme neljännellä sijalla rästimaksujen määrässä, mikä ei ole todellakaan toivottavaa. Lahdessa pidettävät Turvallisuus ja Puolustus messut ovat varmasti tutustumisen arvoinen tapahtuma, joten toivottavasti tapaan siellä mahdollisimman monta piirimme jäsentä. Ruskan värejä odotellessa

3 3 Jukka Sippola Askel taaksenpäin maanpuolustuskoulutuksessa Uuden lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta piti selkeyttää MPK:n asemaa ja suhdetta puolustusvoimiin. Myös koulutusmahdollisuuksien piti kehittyä. Toisin kuitenkin kävi kun Pääesikunta alkoi tulkita lakia tiukimman kaavan mukaan. Keravalaista Hannu Nuutista harmittaa. Pitkän linjan maanpuolustuskouluttaja ja Uudenmaan Maanpuolustuspiirin johtoryhmän jäsen sai elokuussa yllättäen kuulla, että hän ei voi jatkaa kurssinjohtajana puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamalla kurssilla. Nuutinen oli viime vuodesta lähtien valmistellut syyskuun loppuun sijoittuvaa kenttälääkinnän kurssia, jonka sotilasläänin aluetoimisto oli tilannut MPK:lta maakuntakomppanioiden jäsenille. Punaisen Ristin pitkäaikaisena ensiapukouluttajana ja aikoinaan SPR:n Vuoden pelastajaksikin valittu Nuutinen oli sopiva henkilö kurssinjohtajaksi tai ainakin niin luultiin vielä ennen kesää. Nuutinen rakensi kurssille ohjelman sekä keräsi tarvittavat kouluttajat ja varusteet. Sitten aluetoimisto ilmoitti, ettei hän voi toimia kurssinjohtajana tai edes kouluttajana. Syynä oli Nuutisen ikä, 64 vuotta. Kesällä Pääesikunta oli lähettänyt joukoilleen nipun normeja ja ohjauskirjeitä, jotka koskivat uutta lakia ja asetusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Pääesikunnan lakitulkinnan mukaan puolustusvoimien MPK: lta tilaamille kursseille voidaan ottaa kouluttajiksi vain reserviläisiä. Tämä siksi, että tällöin heidät voidaan kutsua kertausharjoitukseen tai puolustusvoimien vapaaehtoiseen harjoitukseen. Uusi rajaus sulkee kouluttajista pois kaikki varusmiespalvelusta suorittamattomat, kuten lähes kaikki naiset, sekä yli 60- vuotiaat. Uuden tulkinnan mukaan myöskään rynnäkkökivääriammuntojen järjestäminen MPK: n kursseilla ei enää onnistu entiseen tapaan. Käytännössä ammunnat on nyt rajattu vain puolustusvoimien tilaamille sotilaallisille kursseille ja eräille harvoille sotilaallisia valmiuksia palveleville kursseille. Kursseja jouduttu peruuttamaan Kaiken piti olla entistä paremmin kun uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tuli voimaan tämän vuoden alusta. Maanpuolustuskoulutusyhdistys sai julkisoikeudellisen aseman, mikä mahdollisti sen, että puolustusvoimat voi hankkia sodan ajan joukoilleen koulutusta MPK:lta allekirjoitettiin puolustusvoimien ja MPK:n välinen kumppanuussopimus Pääesikunnassa. Sopimuksessa määriteltiin osapuolten välinen koulutusyhteistyö ja sen tukeminen. MPK alkoi koota maanpuolustuspiireihinsä kokeneista kouluttajista koostuvia koulutus- ja tukiyksiköitä, jotka tulisivat käytännössä antamaan myös Ammuntojen järjestäminen MPK:n kursseilla vaikeutui huomattavasti Pääesikunnan uuden normiohjauksen takia. puolustusvoimain tilaamaa koulutusta. Yksiköitä mainostettiin sillä, että niissä myös vanhemmat, mutta ammattitaitoiset kouluttajat voivat jatkaa tuloksellista maanpuolustustyötä, samoin varusmiespalvelusta suorittamattomat naiset. Nyt Pääesikunnan uusi normiohjaus on muuttanut tilanteen. Kun Pääesikunnasta tulee määräyksiä, se ei jätä sotilasläänin aluetoimistoille muuta vaihtoehtoa kuin vetää kättä lippaan ja alkaa toteuttaa niitä. MPK:n Uudenmaan piiripäällikkö Risto Muurman kertoo, että yllättäen tulleet uudet määräykset ovat Uudellamaalla johtaneet kahden kurssin peruuttamiseen syksyllä. Nämä ovat ammunnan kouluttajakurssi ja käsiasekurssi. Molemmissa oli tarkoitus käyttää puolustusvoimien kalustoa, kuten aina ennenkin oli tehty. Myös muihin kursseihin sisältyviä ammuntoja on jouduttu muuttamaan kun puolustusvoimien aseita ei enää voi käyttää, Muurman kertoo. Olemme joutuneet haalimaan ja lainaamaan ns. reserviläiskiväärejä eri puolilta maakuntaa ja ostamaan itse patruunat. Lisäksi yksittäisiä kurssilaisia on peruuttanut tulonsa kun luvattu rynnäkkökivääriammunta on jouduttu poistamaan kurssiohjelmasta. Monissa muissa maanpuolustuspiireissä osallistujien tai kokonaisten kurssien peruutuksia on tullut Uuttamaata enemmän. Vain reserviläisille Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja, eversti evp Pekka Majuri ei hyväksy Pääesikunnan uusia lakitulkintoja: Pääesikunta toimii kuin äärettömän byrokraattinen ja anonyymi viranomainen. Pahinta on, että laintulkintaa alettiin tehdä kesken vuoden, jolloin paljon aiemmin tehdyt suunnitelmat kursseista menevät täysin uusiksi. Olisi ollut paljon helpompaa jos edes kuluva vuosi olisi voitu viedä entiseen malliin ja otettu vasta ensi vuoden suunnitelmissa uusi lakitulkinta huomioon. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Heikki Bergqvist on ollut myrskyn silmässä. Hän myöntää, että vuoden alussa voimaan tulleessa laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta on kiusallinen kohta, joka koskee sotilaallista koulutusta. Sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. Kaikki muu MPK:n antama koulutus on sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Pääesikunnan oikeudellisen osaston mukaan MPK:n kurssit, joissa ammutaan puolustusvoimien aseilla, eivät enää ole mahdollisia, jollei kurssilaisia hallinnoida AV-OPJO-järjestelmällä. AV-OPJO on puolustusvoimien ylläpitämä asevelvollisten tietojärjestelmä. Käytännössä ampuminen edellyttää uusien ohjeiden mukaan vapaaehtoisen harjoituksen kutsua. Olen yhtä mieltä, että tässä mentiin väärään suuntaan, mutta laki on laki. Olen mietti- Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Majuri haluaisi, että tiukin säätely koskisi korkeintaan vain ammuntoja MPK:n kursseilla, ei pelkkää aseiden ja muun puolustusvoimien kaluston käsittelyä ja opettelua, kuten nyt on alettu tulkita. Kurssien järjestäminen on vaikeutunut selvästi entisestä Pääesikunnan otettu aiempaa tiukempi tulkinta uuteen lakiin. nyt pääni puhki niin työaikana kuin iltaisinkin miten uuteen tilanteeseen saataisiin järkevä, osapuolia tyydyttävä ratkaisu, mutta sellaista ei ole löytynyt, Bergqvist huokaa. Lakia tulkitaan aina Myös puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Hannu Herranen kirjoittaa Helsingin Reservin Sanomissa 12.9., että puolustusvoimissa yksikäsitteisesti noudatetaan, ei sovelleta tai tulkita lainsäädäntöä. Kunnon virkamiesnäkemys, mutta jokainen lakien kanssa enemmän tekemisissä ollut tietää, lakeja ei juuri koskaan kyetä tai edes haluta kirjoittaa yksiselitteisiksi. Siksi kyse on aina enemmän tai vähemmän lakien tulkinnasta, ja vakiintunut oikeuskäytäntö haetaan oikeuskäsittelyjen ja ennakkotapausten kautta. Eduskunta ja erityisesti sen puolustusvaliokunta ei taatusti halunnut lakia säätäessään vaikeuttaa vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta vaan tarkoitus oli nimenomaan päinvastainen. Tarkoitus oli myös helpottaa naisten ja muiden armeijaa käymättömien osallistumista koulutuksen järjestämiseen. Nyt syntyneessä tilanteessa Pääesikunnan juristit ovat vieneet upseereita kuin vierasta sikaa tekemällä mahdollisimman ahtaita laintulkintoja. Nämä tulkinnat eivät tulleet esille lakia sorvattaessa, vaikka Pääesikunnan oikeudellinen osasto osallistui lainvalmisteluun. Ajatus oli, että MPK:n ja puolustusvoimien kumppanuussopimuksen liitteeksi tulee sopi- Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Heikki Bergqvist (kuvassa vielä everstiluutnanttina) vakuuttaa, ettei ole puolustusvoimienkaan etu, että uudesta laista vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta tuli raskas. Laki on kuitenkin voimassa ja sitä on noudatettava. muskansio, joka sisältää kaikki normit ym., toiminnanjohtaja Majuri kertoo. Pääesikunta kuitenkin veti kansion pois kiireeseen vedoten. Nyt Pääesikunta kirjoittaa normeja kumppanilta kysymättä. Uusi laki korjattavaksi? Eversti Bergqvistin mukaan Pääesikunnan normit eivät kuitenkaan putkahtaneet esiin täysin yllättäen, sillä niiden valmistelu aloitettiin jo 2006 ja MPK on antanut lausuntonsa niistä. Mielestäni meidän on nyt selvitettävä kunnolla tämä lakikokonaisuus ja korjattava kerralla ongelmakohdat. Tarkoitus on, että ensi vuonna Pääesikunta antaa puolustusministeriölle lausunnon siitä, miten uusi laki on toiminut, Bergqvist sanoo. Koulutuspäällikölle on epäselvää esimerkiksi miten tulisi menetellä MPK:n tukiyksikköön kuuluvien kohdalla silloin kun kyse puolustusvoimien tilaamasta koulutuksesta. Tukiyksikköläinen ei normaalisti osallistu varsinaiseen koulutukseen, mutta huolehtii vaikkapa joukkojen muonituksesta. Samoin erityisasiantuntemusta vaativa asiantuntija voi tulla kouluttamaan tukiyksiköstä eikä hän välttämättä ole reserviläinen. Eversti Bergqvist siirtyi Reserviupseerikoulun johtajaksi lokakuun alusta, ja hänen tilalleen uudeksi koulutuspäälliköksi Pääesikunnan henkilöstöosastolle tuli RUK:n johtaja, eversti Pertti Laatikainen. Olisivatpa Pääesikunnan virkamiehet tarkistaneet mitä puolustusvaliokunta tarkoitti lakia säätäessään, eikä tehneet itse tulkintoja, Pekka Majuri huokaa. Oltermanni seuraa laintulkinta- ja ohjeistustilanteen kehittymistä.

4 4 3/2008 Aktiivinen reserviläinen voi hankkia itselleen sijoituksen kahdessa uudessa yksikössä. Oltermanni esittelee tässä numerossa sotilasläänin taistelukoulutusyksikön sekä MPK:n koulutus- ja tukiyksikön. Taistelukoulutusyksikkö toimii sekä sodan että rauhan aikana, ja sijoitus ta istelukoulutusyksikköön on kyseisen henkilön sodan ajan tehtävä. Yksikkö tukee perustamisen aikana joukkoja esimerkiksi järjestämällä kohdistusammuntoja ja asekäsittelykoulutusta. Joukkojen perustamisen jälkeen taistelukoulutusyksikkö järjestää taisteluammuntoja ja taisteluharjoituksia yhdessä sodanajan joukkojen omien johtajien kanssa. Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella toimii yksi taistelukoulutusyksikkö. Ammattitaitoinen reservi harjaantuu vaativiin tehtäviin Taistelukoulutusyksikkö aloitti toimintansa vuonna Sille on järjestetty vuosittain yhdestä kahteen omaa harjoitusta. Harjoitustoiminta on luonnollisesti alkanut perusteiden opettelemisesta. Harjoituksiin on sisältynyt oppitunteja harjoituksien pitämisestä ja opettamisesta. Tämän jälkeen kouluttajat ovat pitäneet joukolle asekäsittelyharjoituksen, jonka tarkoituksena on antaa malli Pekka Rytkölä Uusi mahdollisuus osaavalle reserviläiselle Etelä-Suomen Sotilaslääni perusti Taistelukoulutusyksikön Taistelukoulutusyksikkö on uusi puolustusvoimien joukkotyyppi, jonka tärkeimpänä tehtävänä on antaa taistelukoulutusta. Yksikön vahvuus on lähes 300 henkilöä. Se jakaantuu taistelukoulutusjoukkueisiin, taisteluammuntajoukkueisiin sekä komento- ja huoltojoukkueeseen. Koulutustehtävistä kiinnostuneet reserviläiset voivat hakea mukaan yksikköön. harjoituksen pitämisestä ja vaiheittain opettamisesta. Yksinkertaisista asekäsittelyharjoituksista on edetty sovellettuihin harjoituksiin ja kouluammuntoihin. Yksikön henkilökunta pitää erilaisia harjoituksia toisilleen, ja jokainen henkilö toimii sekä kouluttajana että koulutettavana. Tavoitteena on saada omakohtaista käytännön harjoittelua ja näkökulmaa opettamiseen kouluttajan ja koulutettavan puolelta. Taitojen kartuttua jatketaan kouluttajakoulutusta vaativiin sovellettuihin aiheisiin. Asekäsittelyn ja taistelukoulutuksen mies- ja joukkokohtaisten taitojen osaaminen antaa hyvän pohjan kouluttajalle muiden ohjaukseen. Näin kouluttaja on varma ja harjaantunut, ja koulutustapahtumien laatu on mahdollisimman hyvä. Ta i s t elu kou lut u s yksikkö harjaantuu tehtäviinsä maakuntakomppanioiden harjoituksissa. Yksikön reserviläiset toimivat joko itsenäisissä kouluttajatehtävissä tai palkatun henkilöstön apuna vaativimmissa harjoituksissa. Koulutuksen edetessä joukkoa voidaan käyttää kouluttajatehtävissä myös muissa kertausharjoituksissa, mikäli se on tarpeen. Koulutus on monipuolista Maakuntakomppanioiden harjoituksia on noin kahdeksan kertaa vuodessa. Aluetoimistot kutsuvat kouluttajiksi ilmoittautuneet kertausharjoitukseen tai vapaaehtoiseen harjoitukseen, joka alkaa kouluttajien osalta vuorokautta aikaisemmin kuin muulla joukolla. Ensimmäinen harjoituspäivä käytetään harjoitusten valmisteluun. Koulutusaiheet vaihtelevat aina koulutettavan joukon mukaan. Aiheet vaihtelevat asekäsittelystä ryhmän tai joukkueen taisteluharjoituksen johtamiseen tai esimerkiksi ilmatorjuntakonekivääriammuntaan palkatun henkilökunnan apuna. Koulutuksessa pyritään käyttämään monipuolisesti puolustusvoimien hallussa olevia koulutuspaikkoja ja välineitä. Yksittäisen miehen tai joukon taitojen lisäksi koulutuksessa pyritään antamaan myös sodanajan johtajien tarvitsemaa koulutusta. Johtajakoulutuksen suunnittelu ja järjestäminen on haastavaa ja mielenkiintoista. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet taistelukoulutusyksikköön kuuluvat osallistuisivat maakuntakomppanioiden harjoitusten lisäksi myös MPK:n harjoituksiin riittävän kokemuksen saamiseksi. Ta i s t e l u kou l u t u s - yksikköön ei tuoteta rauhanajan varusmieskoulutuksessa erityisiä taisteluyksikön kouluttajia. Yksikköön sijoittuminen on ensisijaisesti vapaaehtoista. Esimerkiksi maakuntakomppaniassa palvelleelle henkilölle olisi luontevaa, että hän siirtyisi sijoituksen purkauduttua taistelukoulutusyksikköön ja käyttäisi hankkimaansa ammattitaitoa uusien joukkojen kouluttamiseen. Taistelukoulutusyksikölle kaivataan lisää kouluttajia Kun varomääräykset on tentitty ja tarvittavat näytöt annettu, voi taistelukoulutusyksikön reserviläinen saada puolustusvoimilta varoupseerin, tulitoiminnan valvojan ja jopa ammuntojen johtajan oikeudet. Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta (ESSLE) järjestää vuonna 2008 kaksi harjoitusta joihin osallistuu koko taistelukoulutusyksikön henkilöstö. Ensimmäinen harjoitus pidettiin helmikuussa ja seuraava on lokakuussa. Harjoituksissa koulutetaan uusia yksikköön tulevia kouluttajia. Koulutuksen antavat yksikössä jo pidempään olleet henkilöt vakinaisen henkilökunnan opastamina. Mahdollisimman pian pyritään siihen, että reserviläiset kouluttavat toisiaan ja henkilökunta Kuva Arto Pulkki. ainoastaan ohjaa ja antaa palautetta toiminnasta, kertoo kapteeni Pekka Rytkölä, taistelukoulutusyksikön päällikkö. Päivätyönään Rytkölä on osastoesiupseerin tehtävässä ESSLE:n koulutustoimialalla. Helmikuun harjoituksessa kerrattiin kouluttamisen perusteita ja aseenkäsittelyharjoituksen pitämistä. Uutena asiana opittiin pitämään taistelukoulutuksen harjoituksia ja vaativampia sovelletun aseenkäsittelyn harjoituksia. Loppusyksystä pidet- tävässä harjoituksessa puolestaan käsitellään lähes pelkästään muodollisen ja sovelletun taistelukoulutuksen antamista taistelijaparille, ryhmälle ja joukkueelle. Henkilökunta antaa aiheet ja tehtävät reserviläisille, jotka suunnittelevat ja toteuttavat harjoitukset. Jokainen harjoitus arvioidaan yhdessä koulutettavan joukon, harjoituksen pitäjän ja kantahenkilökuntaan kuuluvan kouluttajan kanssa mahdollisimman kattavan palautteen saamiseksi ja oppimisen kehittämiseksi. Mukana maakuntakomppanioiden harjoituksissa Omien harjoitusten lisäksi yksikön reserviläiset ovat osallistuneet huhtikuussa Syndalenissa pidettyihin Raaseporin ja Hiidenveden maakuntakomppanioiden harjoituksiin kouluttajina. Reser v ilä iskouluttajat johtivat harjoituksessa kouluammuntoja ja toimivat taisteluammunnassa tulitoiminnan valvojina. Ammuntojen lisäksi reserviläiset opettivat joukoille taistelukoulutuksen sekä ase- ja a mpumakoulutukseen liittyviä aiheita. Taistelukoulutusyksikön reserviläiset osallis- tuvat vielä loppusyksyn aikana yhteensä neljään maakuntakomppanian harjoitukseen kouluttajina. Yksikön omia harjoituksia tullaan järjestämään tulevaisuudessa kerran vuodessa, toteaa Rytkölä. Kouluttajaksi taistelukoulutusyksikköön Taistelukoulutusyksikköön kaivataan kouluttajiksi lisää henkilöstöä, jonka haluavat kouluttautua johtamaan ja opettamaan reservissä. Henkilöiden tulisi olla iältään noin vuotiaita. Etsimme sekä reservin aliupseereita että reservin upseereita, Rytkölä kertoo: MPK:n toiminnassa mukana olosta on etua ja toki myös siviilimaailman puolella hankitusta kouluttajakokemuksesta. Meillä on mukana esimerkiksi opetustoimen ammattilaisia. Kouluttajatehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Etelä- Suomen Sotilasläänin alueella kapteeni Pekka Rytkölään: pekka. rytkola@mil.fi.

5 5 Jukka Sippola KOTU toteuttaa maanpuolustuskoulutusta MPK:n koulutus- ja tukiyksikkö korvaa aiemmat paikallisosastot maanpuolustuskoulutuksen pääasiallisena antajana. Kouluttamisesta kiinnostuneet reserviläiset voivat saada uuden sodanajan sijoituksen KOTU-yksikössä. Koulutus- ja tukiyksikkö vastaa MPK:n koulutuksen toteuttamisesta myös maakuntakomppanioille ja tarjoaa sa-sijoituksen osaavalle reserviläiselle. Ma a npuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutus- ja tukiyksiköiden (KOTU) kokoaminen ja toiminta käynnistyi tämän vuoden alussa. Tavoitteena on saada yksikön runko valmiiksi vuoden loppuun mennessä ja koko KOTU-yksikkö ensi vuoden aikana. Koulutus- ja tukiyksikkö suunnittelee ja toteuttaa MPK:n Uudenmaan Maanpuolustuspiirin toimintasuunnitelman mukaiset koulutus- ja muut tehtävät. Lisäksi yksikkö osallistuu koulutuksen kehittämiseen piiripäällikkö Risto Muurmanin ohjeiden mukaisesti. KOTU-yksikkö siis toimeenpanee käytännössä MPK:n kurssit Uudellamaalla, mukaan lukien puolustusvoimien esimerkiksi maakuntakomppanioille tilaaman sotilaallisen koulutuksen. Aiemmat MPK:n paikallisosastot on purettu, ja jäljelle ovat jääneet vain paikallispäälliköt mahdollisen oman pa i k k a k u nt a koht a i s en johtoryhmänsä kanssa. Heidän tärkein tehtävänsä ei enää ole koulutuksen toteuttaminen vaan sen markkinointi omilla paikkakunnillaan. KOTU-yksikön päällikkönä toimii Uudenmaan Maanpuolustuspiirin huhtikuussa aloittanut koulutuspäällikkö Öjvind Björkman. Björkmanin sijoituspaikka on Tammisaaressa kun Muurmanin toimisto on Tuusulassa. Uudenmaan Maanpuolustuspiiri toimii kaksinapaisella mallilla leveän maakunnan alueella. Sitoutuneille sijoituksia Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain mukaisesti KOTU-yksikkö jatkaa toimintaansa myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siksi tärkeimpiin KOTU-tehtäviin sijoitetut reserviläiset saavat myös sa-sijoituksen koulutus- ja tukiyksikössä. KOTU-yksikössä toimiville reserviläisille kertyy väkisinkin sen verran harjoituspäiviä, että reservissä ylentymistä tuskin voi välttää, nauraa piiripäällikkö Risto Muurman. KOTU-yksiköille tehdään myös omat valmiussuunnitelmat heti kun viranomaiset määrittelevät MPK:n tehtävät häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Poikkeusolojen tehtäviin MPK:hon voidaan sijoittaa sellaisia sitoumuksen tehneitä reserviläisiä, joilla ei ole sodanajan sijoitusta puolustusvoimien joukoissa sekä asepalvelusta suorittamattomia naisia ja nuoria. Sitoutuminen ei tarkoita kaikki viikonloput nielevää harjoituksissa tai kursseilla oloa, vaan suunnitelmallista osallistumista eri koulutustapahtumiin kouluttaja- tai tukitehtävissä. Halutessa sitoutumisensa voi myös purkaa. Koulutus- ja tukiyksikön rakenne Uudenmaan Maanpuolustuspiirin suunnitelmien mukaan KOTU-yksikkö jakaantuu kahteen samanlaiseen koulutus- ja tukiosastoon, joista toinen toimii Itä- ja Keski-Uudellamaalla ja toinen Länsi-Uudellamaalla. MPK:n keskustoimisto Helsingin Döbelninkadulla ei kuitenkaan vielä ole vahvistanut kahden osaston mallia Uudellemaalle. Kuva MPK. Maantieteelliset osastot jakaantuvat puolestaan koulutusosastoon ja tukiosastoon. Koulutusosasto ja sen koulutusryhmät toteuttavat sille vastuutetun koulutuksen. Koulutusryhmät voidaan muodostaa alueellisesti tai toimialoittain. Koulutuspartio on puolestaan pieni, tilapäinen asiantuntijajoukko. Se kouluttaa erityistä asiantuntemusta vaativia ai- Uudenmaan Maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksikön suunniteltu rakenne. MPK ei ole vielä virallisesti hyväksynyt luonnosta. heita tai tukee joukkojen koulutusta. Tukiosasto ja tukiryhmät toteuttavat koulutuksen tukitehtäviä, kuten joukkojen perustamista ja varustamista sekä muonitusta. Myös ne voidaan muodostaa alueellisesti tai toimialoittain ja tukipartio on pieni, tilapäinen asiantuntijajoukko. Se tukee joukkojen koulutusta erityistä asiantuntemusta vaativissa asioissa. Lisäksi KOTU-yksiköllä on toimisto piiritoimiston yhteydessä Tuusulassa. Se suunnittelee koulutuksen toteutuksen sekä vastuullaan olevat kehittämistehtävät. KOTU-yksikön päällikön Öjvind Björkmanin apuna on varapäällikkö, johon haetaan tehtävään sopivaa vapaaehtoistoimijaa. Varapäällikön sijoituspaikaksi kaavaillaan Tuusulaa, jossa hän voisi johtaa KOTU- Maakuntakomppanioihinkin mahtuu vielä Uudenmaan reserviläispiirien alueella toimii neljä maakuntakomppaniaa ja Helsingissä yksi lisää. Niistäkin on kiinnostuneiden mahdollista edelleen hakea itselleen sijoitusta. Etenkin miehistöä kaivataan lisää. Maakuntajoukkojen rekrytointi aloitettiin pari vuotta sitten ja maakuntakomppaniat alkavat pian olla operatiivisesti valmiita. Silti mukaan mahtuu lisää toiminnasta kiinnostuneita, hyväkuntoisia ja iältään alle 45-vuotiaita reserviläisiä. Kaikki maakuntakomppaniat ottavat lisää erityisesti miehistöä, mutta reservin aliupseerikin tai upseeri voi ilmoittaa kiinnostuksensa vastaisen varalle jos vakanssi komppaniassa vapautuu. Maakuntajoukot ovat puolustusvoimien sodan ajan joukkoja, jotka ovat paikallispuolustuksemme eliittiporukkaa. Sodan ajan paikallispuolustustehtävien lisäksi maakuntajoukkoja voidaan käyttää rauhan oloissa eri viranomaisia tukevissa virka-aputehtävissä. Maakuntajoukot muodostetaan maanpuolustustahtoisista ja motivoituneista reserviläisistä, jotka ovat valmiita osallistumaan myös vapaaehtoisiin harjoituksiin. Uudenmaan maakuntakomppaniat Uudenmaan reserviläispiirien alueella toimivat maakuntakomppaniat ovat lännestä itään: - Hiidenveden Komppania - Länsi-Uudenmaan maakuntakomppania (Raaseporin Komppania) - Keski-Uudenmaan Maakuntakomppania - Itä-Uudenmaan maakuntakomppania Maakuntajoukoista kiinnostuneen reserviläisen kannattaa ottaa yhteyttä sotilasläänin aluetoimistoihin. Yhteystiedot löydät tästä lehdestä sivuilta Lisää tietoa verkosta: keskiuudenmaanmaakuntakomppania.net yksikön toimistoa. KOTU-koulutusta Koulutus- ja tukiyksiköiden henkilöstön oma koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Mutta jo lauantaina järjestetään KOTU-yksikköön jo sitoutuneille tai muille yksikön tehtävistä kiinnostuneille perehdy ttämistila isuus Tuusulassa TKKK:n tiloissa (Rantatie 66). Koulutuspäivä on osallistujille velotukseton ja reserviläiset saavat siitä yhden korvaavan kertausharjoitusvuorokauden. Päivän kurssin tavoitteena on perehdyttää osallistujat KOTU-yksikön rakenteeseen ja tehtäviin, henkilöstörakenteeseen ja henkilöstön koulutussuunnitelmaan sekä vuoden 2009 koulutussuunnitelmaan. Tilaisuudessa käynnistetään myös ensi vuoden kurssien suunnittelu. Ilmoittautuminen koulutuspäivään tapahtuu mennessä MPK:n tietojärjestelmän kautta ( fi, kurssinumero ) tai koulutussihteeri Hannele Lindsténille, p , hannele. lindsten@mpky.fi. Jos ei pääse tilaisuuteen, Hannele Lindsténiltä voi pyytää lain vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vaatiman sitoutumislomakkeen, joka palautetaan piiripäällikölle. Lomakkeella voi ilmoittaa halukkuutensa joko sijoittumiselle KOTU-yksikköön tai pelkästään MPK: n kouluttajatehtävään. Lisätietoja:

6 6 3/2008 Teksti ja kuvat Jouko Lippo Reserviupseeripiiri toimii Kunnallisvaalit lähestyvät, ja eräs aktiivireserviläisiä kiinnostava kunnallispoliittinen kysymys on kunnollisten ampumaratojen saaminen järjestäytyneiden ammunnanharrastajien käyttöön. Yhteiskuntamme vaikuttajilla on nyt näytön paikka. Sinä kunnallisvaaliehdokas, reserviläinen, puoliso, nainen, mies, äänestyskelpoinen yksilö, aikamme on taasen koittanut! Lyökäämme muutoksen kiila yleistyvälle välinpitämättömyydelle ja vieläkin pahemmalle ikävästi voimistuneelle valituskulttuurille, jossa harvalukuinen, mutta sitäkin rumaäänisempi joukko kansalaisia jaksaa elämäntehtävänään itkeä ja valittaa milloin mistäkin. Kuten esimerkiksi ampumaratojen olemassaolosta, ainakin siitä jonka viereen on ensin haluttu muuttaa asumaan. Uudellamaalla ampumaratatilanne on synkkä ja harrastajapohjaan nähden katastrofaalinen. Jo suljettujen ampumaratojen perään lienee turha murehtia, varsinkin jos ja kun asiaperusteet ovat olleet ympäristösuojelullisia ja taloudellisia. Vanhan radan nykyaikais- tamisen hinnalla saa valtaosan uudesta ja monitoiminnollisesta radasta rakennettua, siis mikäli saisi luvat ja kaavoituksen järjestymään. Harrastajan näkökulmasta ampumarata ei saisi olla yli 40 kilometrin päässä asuinpaikasta, jotta arki-iltoinakin olisi ajankäytöllisesti mielekäs mahdollisuus käydä radalla. Asianmukainen ampumarata lisää Helsingissä herätty, mutta entä Uusimaa? myös ampumaharrastuksen turvallisuutta kun urheiluammunta tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Loistava menestys Pekingin olympialaisten ampumalajeissa on herättänyt ansaittua huomiota ja uutisoinnin perusteella Kuva Jari Haapanen. myös suunnitelmia ja toimenpiteitä pääkaupunkiseudulla. Toivottavasti ratahanke ei jää suunnitelman asteelle ja pääkaupunkiseutu saa tarvitsemansa uuden ampumaradan Vantaan Petikkoon kaikkien menettämiensä tilalle. Löytyykö, erityisesti läntiseltä ja itäiseltä Uudeltamaalta, poliittista tahtoa ja tekemisen meininkiä vallitsevien ampumaharrastusrajoitteiden korjaamiseksi? Vai joudummeko huutolaisen asemassa vierestä seuraamaan, kuinka pääkaupunkiseudulla kyetään kehittämään alueellisia palveluja tältäkin osin? Nähtäväksihän tämä jää, mutta mikäli ripaus golf-kenttien rakennusrivakkuudesta olisi käytettävissä, niin kahden uuden ampumaradan aikaansaaminen alueellemme lähentelisi vielä vaatimattomuutta. Yhteistyötä ja äänestystä Uusien ampumaratojen saaminen alueellemme tulee palvelemaan suoraan metsästäjiä, urheiluampujia ja reserviläisiä. Välillisesti tämä vähentää liikenneonnettomuuksia sorkkaeläinten kanssa, lisää mitalikantaamme kansainvälisissä arvokilpailuissa ja takaa osaavan reservin ja rauhallisemmat yöunet, kun paperitiikeriyden uhka poistuu perusampumataitojen osalta. Näinä päivinä voimme kysyä kunnallisvaaliehdokkaiden mielipiteitä haluamistamme tärkeistä asioista. Ampumaratakysymys on ajankohtainen ja jakaa ehdokkaat kahteen leiriin. Koen, että meidän reserviläisten parhaaksi koituu tilanne, jossa kyllä-leiriin ilmoittautuneet ehdokkaat jakautuvat kaikkien ehdokaslistojen kesken, ja näin ollen voimme heidän persoonansa ja aatemaailmansa perusteella äänestää parhaimman henkilön hoitamaan yhteisiä asioitamme. Reserviupseerikerhojen koko luo paikalliset toimintamahdollisuudet. Useimmiten runsaslukuinen jäsenistö pystyy tuottamaan myös mittavat tapahtumat ja takaamaan runsaan toimintatarjonnan. Mutta useat pienetkin kerhot ovat varsin aktiivisia toimijoita ja paikallisyhdistyksen sisäinen kouluttautuminen voi olla hyvin vahvaa. Uudenmaan Reserviupseeripiirissä on noin kaksi tuhatta maksanutta jäsentä. Paikallisia kerhoja on yhteensä 19. Suomen Reserviupseeriliitossa (RUL) oli viime vuoden lopussa noin jäsentä. Liittoon kuuluu 350 jäsenyhdistystä ja 20 reserviupseeripiiriä. RUL:n jäsenistä kolmasosa on alle 35-vuotiaita. Miten jäseneksi? Voit hakeutua paikallisen kerhon jäseneksi RUL:n verkkosivun ( Jäsenpalvelut-sivulta löytyvällä lomakkeella. Myös kotikuntasi kerhopuheenjohtaja vastaa tiedusteluihisi ja kysymyksiisi. Kirjaamme jäsenhakemustietosi ja välitämme hakemuksesi eteenpäin Reserviupseeriliittoon niin halutessasi. Hakemus tulee sitten paikalliskerhon käsittelyyn ja kerhon hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Kaksoisjäsenyys on mahdollista. Tämä tarkoittaa, että voit olla jäsenenä esimerkiksi sekä opiskelu- että kotipaikkakunnallasi. Jäsenmaksu ei kuitenkaan tuplaannu, koska liiton osuuden joudut maksamaan vain kertaalleen. Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pekka Pulkkinen (p tai , fi) antaa mielellään yksityiskohtaista tietoa alueemme toimijoista. Heidän yhteystietonsa löydät tästä lehdestä ja myös RUL:n verkkosivun Yhteystiedotosiosta. Paikalliskerhon toimintaa Kukin paikallinen kerho toteuttaa toiminnassaan omia tavoitteitaan RUL:n ja piirin asettamissa raameissa ja suosituksissa. Toiminta on monipuolista, ja useat kerhot avaavat ovensa myös naapurikerhojen jäsenille. Aktiviteettien pääpainoalueita ovat koulutus, liikunta ja kenttäkelpoisuustestit, ammunta, retkeilyt ja esitelmät, oman alueen historia ja sotahistoria, kunniavartiot mm hautausmailla, veteraanien tukeminen, hallitustyöskentely ja sen alaisiin työryhmiin osallistuminen sekä varainhankinta. Pekka Kunnas Miksi mukaan Reserviupseeriliiton toimintaan? Paikalliset reserviupseerikerhot, Uudenmaan Reserviupseeripiiri ja valtakunnallinen Suomen Reserviupseeriliitto muodostavat kolmiportaisen perusorganisaation suomalaiselle reserviupseerille. Maanpuolustushenkistä toimintaa on tarjolla monella tasolla. Alueellinen ja valtakunnallinen toiminta Piiri- ja valtakunnan tasoilla toiminnan osa-alueita ovat mm. johtamisen koulutusohjelman kehittäminen, maakuntajoukkojen perustamisen tukeminen sekä viestintä ja julkaisutoiminta, kuten Reserviläinen-lehti ja piirilehdet (ml. Oltermanni) sekä Kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen ja reserviläisliikuntaan kuuluvat sotilasmoniottelut, rata-ammunnat, maastoammunnat ja sovelletut ammunnat, maastotoiminta ja jotokset. Aatteellista toimintaa ovat mm. kokoukset, esitelmätilaisuudet, vierailut, turvallisuuspoliittiset seminaarit ja maanpuolustusjuhlat sekä kunniavartiot. Kansainvälistä toimintaa RUL:lla on Pohjoismaiden, Viron, Venäjän ja Naton kanssa. Jäsenetuja riittää Reserviupseeriliiton jäsenmaksu sisältää yhdellä kertaa kerättävät liiton, kerhon ja piirin jäsenmaksut sekä Reserviläinen-lehden ja piirilehden tilausmaksun. Kokonaisjäsenmaksun suuruus vaihtelee, koska kerhot ja piirit päättävät omasta jäsenmaksuosuudestaan itse. Varsinaisten jäsenten osalta vuosimaksun suuruus vaihtelee euron välillä. Alle 28-vuotiaat pääsevät toimintaan mukaan alennetulla nuorisojäsenmaksulla. Jäsenmaksuaan vastaan RUL:n jäsenet saavat useita rahanarvoisia etuja: Reserviläinen-lehti ja piirilehti Oltermanni tulevat automaattisesti kaikille jäsenmaksunsa maksaneille. Reserviläinen-lehden kautta jäsenille avautuu mm mahdollisuus hankkia Maanpuolustusyhtiön tuotteita. Ampumavakuutuksen jäsen saa erikoishintaan. Nordea Pankki myöntää RUL:n jäsenille 25 %:n alennuksen lainan nostoon liittyvistä pankin maksuista ja palkkioista. ST1-huoltoasemilla polttoainealennus on vähintään 0,5 senttiä litralta, ja se myönnetään maksun tapahtuessa pankkikortilla tai käteisellä. Pohjola Yhtiöt tarjoaa monipuolisen valikoiman vakuutuksia, joissa on edullinen reserviläishinta. Asioidessasi Pohjolan konttorissa muista mainita jäsenyydestäsi. S-ryhmän kolme hotelliketjua tarjoavat RUL:n jäsenille vapaa-ajan majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Varauksen yhteydessä mainitse jäsenetu ja näytä jäsenkorttisi vastaanotossa sisäänkirjoittautuessasi. Lisätietoja kaikista jäseneduista saat RUL:n toimistosta Janne Kososelta, p. (09) , Tommi Verholta, p. (09) ja Kirsti Suortilta, p. (09) tai

7 7 Timo Åkman Reserviläispiiri toimii Reserviläisliiton syyskokouksessa Hämeenlinnassa on tällä kertaa päätettävänä kaksi isoa asiaa: uuden puheenjohtajan valinta ja liittomaksun korotuksen suuruus. Oman piirimme alueella toiminnassa korostuu jäsenhuolto. Reserviläisliiton nykyinen puheenjohtaja Matti Niemi luopuu tehtävästään tämän vuoden jälkeen. Liiton puheenjohtajisto on etsinyt tehtävään sopivaa ulkoista ehdokasta. Ainakin tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että sopivaa sisäistä ehdokasta ei löydy. Reserviläisliiton hallitus tekee päätöksen ehdokkaastaan liiton puheenjohtajaksi Lahden turvallisuus- ja puolustusmessujen yhteydessä järjestettävässä kokouksessaan. Puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa päätetään myös Reserviläisliiton ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Liiton talousvaliokunta esittänee liittomaksun korotuksen nykyisestä 8,5 eurosta 11,5 euroon. Tästä asiasta käydään todennäköisesti kiivastakin keskustelua kokouksessa ja epäilemättä äänestetään korotuksen suuruudesta. Liiton talouden kannalta korotus lienee tarpeellinen, mutta kolmen euron korotus tuskin kovinkaan helposti menee läpi kokouksessa. Jäsenhankintakampanja Uudenmaan Reserviläispiirissä on työn alla jäsenhankintakampanja, jonka osa tämä lehti on. Kampanjamateriaalin kerääminen on parhaillaan käynnissä. Helsingin piirissä vastaava kampanja on jo tehty, ja reserviläisja reserviupseeripiirien yhdistyksiin on ilmoittautunut siellä yli 200 uutta jäsentä. ja yhdistysten jäsenhuolto Paikallisten yhdistysten tulee olla yhteydessä uusiin jäseniinsä. Monesti pelkkä yhteydenotto puhelimitse voi tuoda uuden jäsenen aktiivisten toimijoiden joukkoon. Toki aina on jäseniä, jotka haluavat jäsenyydellään vain tukea maanpuolustustyötä eivätkä välttämättä itse halua osallistua yhdistysten toimintaan. Aikaisempina vuosina on todettu, että ns messujäsenet eivät usein jää yhdistysten pysyviksi jäseniksi. Siksi huolehtikaa nyt tulevien uusien jäsenten saamisesta yhdistystenne pysyviksi jäseniksi. Reserviläisliiton uuden jäsenrekisterin avulla jäsentilannetta Piirineuvostolaisia Suomenlinnan Kustaanmiekan portilla. Takana Tapio Kekäläinen (Helsinki), Sven Nordlund (Tammisaari), Pentti Hyvärinen (Hyvinkää), Pekka Kärnä (Järvenpää) ja Jukka Ylöstalo (Porvoo). Edessä Kiia ja Pekka Kousa sekä Matti Perttilä (Myrskylä). on helppo seurata, ja johtokunnan kokouksissa pitää uusien jäsenien lista tarkistaa ja varmistaa yhteydenotto uuteen jäseneen. Jäsenrekisteristä on myös helppo poimia sinne kirjatut jäsenten sähköpostiosoitteet ja perustaa jakelulista säännöllisen tiedottamisen avuksi. Yhdistyksissä on hyvä olla jäsenasioiden hoitoon nimetty henkilö jälkeen liittyneiltä jäseniltä ei tältä vuodelta peritä jäsenmaksua jäsenetujen ollessa kuitenkin normaalit. Reserviläisliiton vuoden 2009 suunnitelmissa on perustaa jäsenhankintaverkosto. Mitä se käytännössä tarkoittaa, selvinnee Hämeenlinnan kokouksessa. Veteraanityötä heijastimella Sotiemme Veteraanit -yhteistyöelin tuo markkinoille Veteraaniheijastimen varainhankintakeinona. Heijastin on alkuperäisen Matkakumppanisi KERAVAN SEURAKUNTA PL 134 Papintie KERAVA * (09) kokardin kaltainen ja heijastimena kaikki turvallisuuskriteerit täyttävä. Kampanja kohdistuu itsenäisyyspäivän tienoille, ja myyntipaikkoina ovat R-kioskit, S-ryhmän Prismat, ABC-asemat ja Rahapaja Moneta. Vain ensimmäistä saa heijastimen, ole siis valppaana. Reserviläisliiton ja Uudenmaan Reserviläispiirin vuoden 2009 toimintasuunnitelmiin esitetään veteraanityön painopistealueelle lisättäväksi veteraaniperinteen vaaliminen. Syksyn aikana ainakin Keski-Uudellamaalla on tulossa varusmieskeräys sekä perinteinen pyhäinpäivän lipaskeräys. Reserviläispiiri 50 vuotta vuonna 2009 Uudenmaan Reserviläispiiri perustettiin vuonna 1959, joten ensi vuonna piiri viettää 50-vuotisjuhlaansa. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan pääjuhla vietetään Uudenmaan 27. maanpuolustuspäivän yhteydessä Mäntsälässä. Piirin talousarviossa tullaan varautumaan juhlan järjestelykuluihin. Työryhmän kokoaminen juhlan järjestämiseksi on käynnissä. Piirin historiikki päivitetään juhlaan mennessä, tekijä varmistunee lähiaikoina. Piirineuvoston asioita Piirineuvosto kokoontui Kovelon ampumaradalle Karkkilaan retki- ja ampumapäivänään. Päivän ohjelmaan kuului pistooliammuntaa 9 mm:n ja.22-kaliiberin aseilla, perinne- ja reserviläiskivääreillä ampuminen ja myös haulikkoammuntaa oli mahdollisuus kokeilla. Naisille järjestettiin pienois- ja ilmakivääriammunnat. Päivän päätteeksi tarjottiin retkiateria ja kyseltiin perinteiset luontokysymykset. Kesän alun kokoontuminen järjestettiin Suomenlinnassa Kuva Aarre Arrajoki Päivän aikana tutustuttiin museoihin, purjelaivojen kuivatelakkaan ja Suomen ainoaan sukellusveneeseen. Hyvän lounaan jälkeen ryhmä kierteli vielä saaren muureilla. Piirineuvosto järjestää yhteismatkan Turvallisuus- ja puolustusmessuille Lahteen ja osallistuu Maanpuolustuspäivään Lohjalla lokakuussa. Marraskuun tapaaminen pidetään Santahaminassa, jossa tutustutaan Sotatieteen laitokseen ja ehkä öljyntorjuntayksikköön. Uusia jäseniä kaivataan mukaan piirineuvoston toimintaan. Piirineuvoston talous on parantunut, kiitos hyvin sujuneen taulukaupan. Piirineuvostolla on myyntioikeus Helene Schjerfbeckin Haavoittunut soturi - taulun jäljennökseen, joka sopii hyvin yhdistyksille jäseniensä muistamiseen esimerkiksi syntymäpäivinä.

8 8 3/2008 Yhteystiedot reserviläisyhdistyksiin Tässä yhteystiedot Uudenmaan alueen reserviupseerikerhoihin ja reserviläis/aliupseeriyhdistyksiin. Jos et vielä ole jäsen, ota yhteyttä ja liity. UUDENMAAN RESERVI- UPSEERIKERHOT Hangon Reserviupseerikerho Pj. Kosonen Ilkka Nosturintie 2 C HANGÖ Siht. pj oto ilkka.kosonen@pp.inet.fi Hyvinkään Reserviupseerit Pj. Pihlajamäki Esa Tiilitehtaantie HYVINKÄÄ esa.pihlajamaki@pp2.inet.fi Siht. Hätönen Jussi Ahmankatu 6 F HYVINKÄÄ jussi.hatonen@hp.com Jokelan Reserviupseerit Pj. Rokkonen Jouko Tammistontie JOKELA jouko.rokkonen@htj.fi Siht. Hevosmaa Raimo Matinkatu HYVINKÄÄ raimo.hevosmaa@ fi.schneider-electric.com Järvenpään Reserviupseerikerho ho.net Pj. Karhumäki Veikko Kajavantie MÄNTSÄLÄ veikko.karhumaki@msoynet.com Siht. Kukkonen Esa Pellonkulmantie 27 E JÄRVENPÄÄ esao.kukkonen@kolumbus.fi Karkkilan Reserviupseerikerho Pj. Korte Juhani Kuusankaari KARKKILA juhani.korte@evl.fi Siht. Frosterus Juha Peltokyläntie 3 N HELSINKI frosterus.juha@kolumbus.fi Keravan Reserviupseerikerho Pj. Tervola Antti Marjatantie 3 A KERAVA antti.tervola@kolumbus.fi Siht. Siren Atte Juurakkokatu KERAVA atte.siren@pp.inet.fi Kirkkonummen Reserviupseeriyhdistys Pj. Kujala Sami Hommaksenkaari 18 B MASALA sami.kujala@gmail.com Siht. Johansson Tino Kotipolku 10 as INKOO tinoj@jippii.fi Klaukkalan Reserviupseerit Pj. Hautala Timo Sammalkaari KLAUKKALA Siht. pj oto timo.hautala@vvo.fi Lohjan Reserviupseerikerho Pj. Iivonen Seppo Lohilammentie SAMMATTI s.iivonen@dnainternet.net Siht. Perämäki Pasi Keskilohjantie LOHJA pasi.peramaki@lohja.fi Loviisan Reserviupseerikerho Pj. Schauman B-G Herrgårdsbackgränd STRÖMFORS b-g.schauman@ fi.schneider-electric.com Siht. Björklöf Johan Kullavägen TESSJÖ johan.bjorklof@mmmtike.fi Myrskylän Reserviupseerit Pj. Helske Seppo Pussilantie MYRSKYLÄ marjut.helske@salpaus.fi Siht. Helske Marjut Pussilantie MYRSKYLÄ Mäntsälän Reserviupseerikerho Pj. Sulopuisto Jarmo Kakkulaniityntie MÄNTSÄLÄ jarmo.sulopuisto@msoynet.com Siht. Jussila Arttu Veteraanitie 3 A MÄNTSÄLÄ arttu.jussila@msoynet.com Nurmijärven Reserviupseerit Pj. Åkerlund Timo Krannilanpolku 3 C NURMIJÄRVI timo.akerlund@pp.inet.fi Siht. Virtanen Tero Suotie RAJAMÄKI tero.m.virtanen@tietoenator.com Porvoon Reserviupseerikerho Pj. Kunnas Pekka Kompassitie PORVOO pekka.kunnas@renor.fi Siht. Paavilainen Mikko Knaapaksentie 1 B PORVOO mikko.paavilainen@pp2.inet.fi Rajamäen Reserviupseerikerho Pj. Kalliokoski Jukka Kivikaari KLAUKKALA jukka.kalliokoski@vaisala.com Siht. (p) Simanainen Antti Vuorelantie PERTTULA Tuusulan Reserviupseerikerho Pj. Lahdenkauppi Ari Välimäkilä LAHELA ari.lahdenkauppi@pretax.net Siht. Mainio Pekka Nurmitie TUUSULA pekka.mainio@pakkausporssi.fi Vihdin Reserviupseerikerho Pj. Pitkänen Kari Toivolantie VIHTI kari.pitkanen@skv.fi Siht. Lippo Jouko Tytykuja MUIJALA jouko.lippo@tietoenator.com Västnylands Reservofficersförening Pj. Henricson Lars-Erik Sparvgränd DRAGSVIK henrics@surfnet.fi Siht. Frånden Åke Marknadsgränd EKENÄS ake.fronden@ekenas.fi UUDENMAAN RESERVILÄIS-/ ALIUPSEERI- YHDISTYKSET Ekenäsnejdens Reservister Pj. Stenvall Jan-Peter Hangögatan p EKENÄS jan-peter.stenvall@hotmail.com Siht. Wilkman Joakim Falkvägen DRAGSVIK jwilkman@hotmail.com Etelä-Lohjan Reservinaliupseerit Pj. Poutanen Raimo Simeoninkuja LOHJA raimo.poutanen@dnainternet.net Siht. Kumpulainen Katja Impivaarantie 2 B LOHJA kumpulainen.katja@netti.fi Hangon Pj. Ferm Ben Tornikatu 3 b HANKO ben@coastmedia.net Siht. Hyttinen Ari Tennbergintie LAPPOHJA ari.hyttinen@pp.inet.fi Hyvinkään Pj. Östlund Tom Uudenmaankatu 110 F HYVINKÄÄ tom.ostlund@hyres.fi Siht. Taupila Jarno Koulukatu 6 A HYVINKÄÄ jarno.taupila@hyres.fi Jokelan Pj. Väyrynen Martti Kertunkuja NUPPULINNA martti.vayrynen@pp3.inet.fi Siht. Koljonen Jari Tiiliruukintie JOKELA jari.koljonen@luukku.com Järvenpään jarvenpaanreservilaiset Pj. Åkman Timo Pöytäalhonkuja 4 B JÄRVENPÄÄ timo.akman@elisanet.fi Siht. Mäki Timo Kansakoulunkatu 14 B JÄRVENPÄÄ timo.maki1@kolumbus.fi Karkkilan phtml?s=715 Pj. Lehtinen Isto Ämmänjäljentie SAUKKOLA isto.lehtinen@karkkila.fi Siht. Salo Jarno Salontie KARKKILA jarno82@elisanet.f Keravan Pj. Sarin Elina Ratatie KERAVA elina.sarin@sipoo.fi Siht. Ruotsalainen Laura Kuusikkotie KERAVA laura.ruotsalainen@laurea.fi Kirkkonummen Seudun Pj. Valkeapää Tom Billskogvägen SIUNTIO tom.valkeapaa@elcoteq.com Siht. Mäkinen Juha Bölentie INKOO juhamakinen@kolumbus.fi Lohjan Seudun Reservinaliupseerit Pj. Prusi Mikko Suurniementie LOHJA mikko.prusi@lohja.fi Siht. Kuosmanen Pekka Ojamonharjuntie 5 A LOHJA pekka.kuosmanen@pp2.inet.fi Loviisan Seudun lovres Pj.Nyholm Bjarne Solhedsvägen TESSJÖ bjarne.nyholm@k-maatalous.fi Siht.(p) Ögård Peter Torpvägen TESSJÖ peter.ogard@dnainternet.net Myrskylän Pj. Fabritius Markku Hevonojantie MYRSKYLÄ mfus@suomi24.fi Siht. Hyvärinen Jouko Sopajärventie MYRSKYLÄ jouko.hyvarinen@pp1.inet.fi Mäntsälän phtml?s=587 Pj.Juutinen Ari Lehtimäentie SÄÄKSKYLÄ ari.juutinen@netti.fi Siht.Muhonen Ahti Holperintie HIRVIHAARA ahti.muhonen@kolumbus.fi Nummi-Pusulan Pj.Finérus Arto Kekkurinkatu LOHJA arto.finerus@saunalahti.fi Siht.Sarvi Kristian Huhtamäentie NUMMI kristian.sarvi@suomi24.fi Nurmijärven Pj. Tomperi Mikko Krannilanpolku 3 C NURMIJÄRVI mikko.tomperi@kolumbus.fi Siht. Lehtinen A-J Lääkärintie 4 B NURMIJÄRVI gona.lehtinen@luukku.com Porvoon yhdistys/porvoonreservilaiset/ Pj. Juvonen Kari Koukkutie PORVOO kari.juvonen@saunalahti.fi Siht. Kela Heikki Vanha Viipurintie ILOLA kela@mpoli.fi Sipoon Pj. Sartimo Jari Pihlajatie SIPOO jari.sartimo@kolumbus.fi Siht. Ikonen Ossi Niittykatu 2 G ESPOO ossi.ikonen@scoutnet.fi Tuusulan Pj. Fagerström Mats Koivukujantie NUPPULINNA meo.fagerstrom@kolumbus.fi Siht. Mononen Kari Ahokatu 4-6 B RIIHIMÄKI kari.mononen@kolumbus.fi Vihdin Reservinaliupseerit Pj. Hynnälä Jarmo Uudenmaantie VIHTI Siht. Martinaho Erkki Mahlamäentie 1 C VIHTI erkkimartinaho@hotmail.com Vihdissä kerättiin sotainvalideille 5.9. Vihdissä on vielä elossa noin 30 sotainvalidia, ja heidän keski-ikänsä on 85 vuotta. Tukeakseen heidän onnellista vanhuuttaan Sotainvalidien Veljesliiton Vihdin osasto järjesti Vihdissä syyskeräyksen perjantaina Vihdin Reserviupseerikerhon ja Vihdin Reservinaliupseerien avustuksella. Keräyksen suorittivat Uudenmaan Prikaatista Dragsvikistä tulleet varusmiehet lipaskeräyksenä kauppojen edustalla ja osin ovelta ovelle keräyksenä taajamissa. Oli ilo seurata kohteliaiden ja aktiivisten varusmiesten toimintaa. Vihtiläiset olivat todella mukana keräyksessä, ja lippaat täyttyivät hienosti illan aikana. Varusmiehiä ohjasivat ja kuljettivat Vihdin Reserviupseerikerhon ja Vihdin Reservinaliupseerien jäsenet. Kari Pitkänen Juhani Ranta Vihdin Reservinaliupseereista esittelee varusmiehille miten syyskeräyksessä toimitaan. Taustalla kuuntelemassa Ville Kotamäki ja Arto Kallio Vihdin Reserviupseerikerhosta. Kuva Asko Ojanne. Keravan reserviläiset keräsivät rahaa veteraaneille Keravan valkosipulifestivaaleilla Kuvassa Frans Krogell, Hannele Lindstén, Elina Sarin ja Laura Ruotsalainen. Kuvasta puuttuu kerääjistä Veikko Lahtinen. Kaikki ovat Keravan Reserviläisten jäseniä. Keravan Reserviupseerikerho huolehti puolestaan veteraanikeräyksestä Keravan sirkusmarkkinoilla

9 9 Uusi ampumarata suunnitteilla pääkaupunkiseudulle Tuskin oli viime Oltermannissa ehditty kertoa, ettei lähitulevaisuudessa ole odotettavissa yhtään ampumarataa pääkaupunkiseudulle, kun alkoi näyttää siltä, että uusi ampumaurheilukeskus Vantaalle on myötätuulessa. Uudenmaan Reserviupseeripiiri teki päätöksen liittyä Petikkoon lentomelualueelle suunnitellun ampumaradan tukijoihin ja Reserviläispiiri liittynee mukaan seuraavan kokouksensa yhteydessä. Myös sinä voit tukea hanketta. Hahmotelma Petikon Pitkäsuon radasta. Kuva on toistaiseksi vain viitteellinen. Keskisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla on todellinen tyhjiö harjoittelu- ja erityisesti kilpailutapahtumiin soveltuvista ampumaradoista. Kun Suomen Metsästysyhdistyksen ylläpitämä Viikin rata lopetettiin asuntotuotannon alta 2005, ei pääkaupunkiseudulle jäänyt yhtään kiväärimittaista rataa, jolla jokainen kansalainen voisi harjoittaa tarkkuuttaan ruutiaseiden parissa, saati että voitaisiin järjestää mikäänlaisia massatapahtumia. Hyrylän radan lopettaminen aiheutti vastaavan ahdingon myös keskiselle Uudellemaalle ja ajoi monet reserviläisyhdistykset joko Lopelle tai Padasjoelle asti. Santahaminan, Syndalenin ja Upinniemen radat ovat ensisijaisesti puolustusvoimien käytössä, eivätkä ole kaikille avoimia. Nyttemmin myös Syndalenin radoille puolustusvoimat on asettanut rajoituksia pidemmille (yli 300 m) matkoille ammuttaessa. Muut kelvolliset ampumaradat Sipoossa, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Espoon Lahnuksessa ja Nummi-Pusulassa ovat seurojen omistamia ja siten vain rajoitetusti avoinna seurojen ulkopuolisille ampujille. Lisäksi ratojen läheisyyteen ei ole julkista liikennettä, mikä tehokkaasti rajaa edelleen autottomien harrastajien ampumamahdollisuuksia. Rata lentomelualueelle? Surkea ratatilanne tunnetaan liiankin hyvin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan ammunnanharras- tajien keskuudessa, joita on pelkästään pääkaupunkiseudulla yli ja nyt ehdotetun uuden ampumaradan piirissä jopa ! Vertailun vuoksi mainittakoon, että golfin harrastajia koko Uudellamaalla vuonna 2007 oli ja golf-ratoja löytyy useita. Kevättalvella 2008 muutama aktiivireserviläinen ja -ampuja sai tilanteesta tarpeekseen ja lähti selvittelemään miten saataisiin uusi Viikin kaltainen, tai jopa parempi, ampumarata pääkaupunkiseudulle. Kaupungit eivät nähtävästi lakisääteistä tehtäväänsä välittäneet täyttää, ei vaikka Viikkiä lopetettaessa oli luvattu vastaava harrastuspaikka ampujille. Paikan löytäminen ei loppujen lopuksi ollut vaikeaa, koska melualuetta Helsinki-Vantaan lentokentän ympärillä riittää ja siellä ei pauke häiritsisi asutusta. Lentomelualueella Petikossa on myös Pitkäsuon täyttömäki, joka on jo lopetettavien maankaatopaikkojen listalla. Alue on laaja, täyttömäki kattaa tällä hetkellä n. 50 ha ja ympärillä on lisää Vantaan kaupungin omistamia maita. Tilaa uudelle ampumaurheilukeskukselle siis on! Koska alueelle on läjitetty useita miljoonia kuutiometrejä puhtaita jätemaita, on kaikki ratavallien tekoon tarvittava materiaali jo paikan päällä, mikä on tietenkin kustannuksia ajatellen suuri etu. Mitä on jo tehty? Alueen omistajan eli Vantaan kaupungin kanssa on ollut alustavia keskusteluja alueen saamiseksi a m pu m a r a t a k äy t t ö ö n. Kaupunki on suhtautunut asiaan positiivisesti. Seuraava askel on selvittää tekniset mahdollisuudet radan rakentamiseen. Jos alue on maapohjaltaan ja muutenkin teknisesti sovelias ampumaratakäyttöön, tarvitaan poliittinen päätös asiassa. Seutukaavassa alue on jo merkitty ulkoilu- ja virkistyskäyttöön täyttömäkenä käytön päättymisen jälkeen. Alueella on jo olemassa latupohjia ja raskaatkin ajoneuvot kestävä tiestö sekä osa kunnallistekniikkaa. Alustavia meluselvityksiä on tehty, ja tulokset ovat rohkaisevia. Toki viralliset mittaukset päästään tekemään vasta sen jälkeen kun rata siellä on. Oheisessa taulukossa on suuntaa antava esimerkki siitä miten ampumamelu vaimenee. Myös karkea ajatus radoista ja niiden sijainnista on olemassa. Tässä vaiheessa täytyy korostaa, että mitään ei ole päätetty ja keskustelu on niiltä osin täysin auki. Rakentamisaikataulua tai ratojen rakentamisen järjestystä ei myöskään ole päätetty. Ampumasuunta on luoteen ja pohjoisen välissä. Mitä seuraavaksi? oli Helsingin Döbelninkadun auditoriossa info/keskustelutilaisuus ratahankkeesta kunnallisvaaliehdokkaille. Keskusteluyhteyksiä kuntakolmikon päättäviin elimiin ja teknisiin virastoihin pyritään avaamaan lisää sekä seuraamaan, miten Helsinki käyttää ampumaradan perustamiseen budjetoimansa rahat. Myös opetusministeriö on näyttänyt vihreää valoa kansalliselle hankkeelle, jolloin ampumaratahankkeen olisi mahdollista saada valtion budjettivaroja. Hanketta on myös ehdotettu AMPU-hankkeen (A mpu ma ha r ra stuksen kehittämishanke, kts. viime Oltermanni) pilottiprojektiksi. AMPU-hankkeen taustalla on Ampumaratafoorumi, johon kuuluu Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Ampumahiihtoliitto, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Suomen Metsästäjäliitto, Reserviläisurheiluliitto (ml. RUL ja RES), Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Asealan Elinkeinonharjoittajat ja teollisuus. Siis varsin arvovaltaista porukkaa! Miten Sinä voit tukea ampumaratahanketta? Ratahankkeen onnistuminen vaatii myös kansalaisaktiivisuutta: - ota yhteyttä kunnallisiin päättäjiin ja omiin edustajiisi niin paikallispolitiikassa kuin valtakunnan tasolla ja kysy heidän kantaansa ampumaratahankkeeseen ja muistuta että vaalit ovat tulossa - kysy onko oma kerhosi/yhdistyksesi tms jo mukana ampumaratahankkeessa - pyri levittämään tietoa muille alan harrastajille - kirjoituksia yleisönosastoihin ja keskustelupalstoille kanttaa harrastaa tyyliin Miksei meillä ole harrastuspaikkoja? Jos ratahanke onnistuu, on varmistettava että ampumaradoilla riittää käyttäjiä! Eli vie kavereita, sukulaisia ja jälkeläisiäsi ampumaan ja esittele heille harrastusta myönteisessä mielessä. Varainkeruuta tms. ei tässä vaiheessa vielä kannata suunnitella, koska ampumaradat kuuluvat lakisääteisiin urheilupaikkoihin ja niiden rakentaminen on siis yhteiskunnan vastuulla. Olemme silti saaneet jo esim. kasaampujilta lupauksia tulla talkoilla tekemään kasaammuntapöytiä yms. Näitä tarjouksia joudutaan joskus vielä (toivottavasti) lunastamaan, joten jos taitoa, kokemusta ja intoa riittää, niin mukaan vaan! Tähän mennessä tapahtunut Syksy 2005: Viikin rata sulkeutuu Helsingin Kivikkoon aletaan suunnitellaan ampumarataa, jonka hankesuunnitelma keskeytetään : Uudenmaan Liiton ensimmäinen maakuntakaava, joka ottaa kantaa ampumaratoihin. 2007: Helsingin kaupunki osoittaa rahaa ampumaradan hankesuunnitteluun euroa vuodelle 2008 ja toteutukseen 1,5 milj. vuodelle Huhtikuu 2008: Ampumaratahanke verkkosivusto aukeaa. Kesä-syksy 2008: artikkeleita lehdistössä, kesk u stelut i la isuu s kunnallisvaaliehdokkaille. Lisää tietoa info@ampumaurheilukeskus.fi w w w. a m p u m a u r h e i l u l i i t t o. f i B i n / / Markku%20Lainevirta.ppt (AMPU-hankkeesta)

10 10 3/2008 Ismo Nöjd Järvenpään sai tukikohdan Järvenpään ry sai taas uutta puhtia toimintaansa vakiinnuttaessaan hiihtomajan kiinteäksi kerho- ja toimintapaikakseen. Muutama vuosi sitten Järvenpään hiihtoseuran väki haki yhteistyökumppania hiihtomajansa ylläpitoon ja otti asian tiimoilta yhteyttä allekirjoittaneeseen. Aloitimme pienimuotoisen yhteistyön, jossa reserviläisyhdistys satunnaisesti käytti majaa koulutustapahtumiin ja saunailtoihin. Samalla maja ja sen maastot tulivat tutuksi. Hieman myöhemmin hiihtoseuran väki totesi, ettei nykyisessä eteläisen Suomen ilmastossa ole juuri ideaa ylläpitää hiihtolatuja ja -majaa, ja he tiedustelivat, voisimmeko ottaa päävastuun toiminnasta majalla. Majan toiminta vakiintunut Järvenpään ry:n johtokunnassa tehtiin suuri päätös ja sitouduttiin majan omistavan sää- Järvenpään ja Järvenpään Reserviupseerikerho yhteiskokouksessa hiihtomajalla. tiön hallintoon. Samalla yhdistys päätti ryhtyä säätiön vuokralaiseksi kiinteää vuosivuokraa vastaan. Näin yhdistys oli saanut kiinteän toimipaikan varsin reserviläishenkisestä majasta ja maastosta, kuitenkin kaupungin välittömästä läheisyydestä. Toiminta hiihtomajalla alkaa jo vakiintua. Yhdistyksen hallituksen kokoukset pidetään pääsääntöisesti majalla. Saunailtojen lisäksi majalle on vakiintunut tiistai-illan ilmakivääriammunta. Ilma-aseammuntaa majalla Järvenpään Reserviläisten kerhoillassa. Kuvat: Timo Åkman. Kerhoillan nimellä kokoonnumme talvikaudella säännöllisesti harjoittelemaan ilmakivääri- ja ilmapistoolia mmuntaa. Tähän on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä majalle hankittiin asianmukaiset taululaitteet, jotka mahdollistavat nopean ja turvallisen ammunnan. Luonnollisesti majan maastossa jatkuvat myös suunnistus- ja jotosharjoitukset entiseen tapaan. Nyt voi jo sanoa, että kiinteä toimintapaikka on tuonut selvää lisäarvoa yhdis- tyksen toimintaan ja myös monipuolistanut sitä. Tervetuloa tutustumaan Toivotamme myös kaikki veljesyhdistykset tervetulleiksi tutustumaan majaan. Helpoimmin se käy esimerkiksi juuri tiistaisin kerhoiltojen yhteydessä. Meillä ovat jo vierailleet mm. Järvenpään Reserviupseerikerho, Järvenpään Rotaryklubi ja muutamat muut pitämässä omia tilaisuuksiaan. Pääasialliset vuokralaiset ovat kuitenkin olleet erilaisten juhlien ja merkkipäivien pitäjiä. Majalla on tilat jopa yli 70 hengen kokouksiin ja ruokailuun. Jälkikäteen on helppo todeta, että yhdistys teki rohkean mutta oikean ratkaisun tarttuessaan tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen omien kerhotilojen saamiseksi. Haluan tällä kirjoituksella rohkaista myös muita uusmaalaisia reserviläisyhdistyksiä tutkimaan ennakkoluulottomasti erilaisia yhteistyöja muita mahdollisuuksia oman majan, kerhotilan tai vastaavan saamiseksi. Ainakin Järvenpään ry:n toimintaa se on aktivoinut ja monipuolistanut. Kirjoittaja toimii Järvenpään ry:n 1. varapuheenjohtajana. Tuusulan, Keravan ja Järvenpään osallistuivat Reserviläisliiton tiedotuspäivään kolmatta kertaa yhteisellä tempauksella. Vuorovuosina eri paikkakunnilla järjestetyn esittelyn paikkana oli tällä kertaa Järvenpää. Aiempina vuosina myöhemmin syksyllä olleeseen tapahtumaan on ollut vaikea saada väkeä tutustumaan, sillä kaksi vuotta sitten keli ehkä liian vaativa ulkona seisoskeluun, viime vuonna ohikulkijoita ei vain osunut odotettua määrää teltalle. Tänä vuonna keli suosi ja samaan aikaan 6.9. Järvenpäässä järjestetty Maa elää -tapahtuma veti kävelykadulle väkeä todella runsaasti. Laserammunta kiinnosti Yhteisesti järjestettyyn tapahtumaan Tuusulan tarjosivat esittelyteltan käyttöön. Keravan huolehtivat tarjoiluista ja Järvenpään Reserviläis- Timo Åkman Reserviläisliiton tiedotus- ja perheliikuntapäivä Järvenpäässä Keski-Uudenmaan reserviläisyhdistykset osallistuivat Reserviläisliiton tiedotuspäivään Järvenpään kävelykadulla. Koska kyse oli samalla myös liiton perheliikuntapäivästä, Järvenpään järjestivät myös kuntotestin. Puristusvoimamittarin tuloksia tutkimassa. Oikealla kirjoittaja Timo Åkman. ten jäsen Kimmo Loponen toi paikalle laserammuntalaitteiston. Reserviläisliitto toimitti materiaalia jaettavaksi kävijöille, Reserviläinen-lehteä, liiton esitettä, messukyniä ja julisteita. Eniten ohikulkijoiden mielenkiintoa herätti kahvitarjoilu ja ammunta. Päivän saldona oli 100 käytettyä kertakäyttömukia, 2 litraa maitoa ja satoja ammuttuja laukauksia. Tapahtumaan varatusta 25 litran kahvimäärästä jouduttiin kyllä jonkun verran kaatamaan pois. Laserammunnassa nähtiin kovinkin erilaisia tyylejä ja tuloksia. Päivän paras osumatulos oli 10,6, josta ampuja palkittiin erään torimyyjän lahjoittamilla eräsukilla. Ammuntaan osallistui kaiken ikäisiä miehiä ja naisia. Monessa tapauksessa perheen kaikki jäsenet ampuivat, pienimpien lasten kanssa tosin jouduttiin Jonoa laserammuntapaikalle. Kimmo Loponen opastaa aseen käytössä. hyvinkin vahvasti ohjaamaan laseraseen suuntaa. Reserviläisliiton perheliikuntapäivä Tämän vuoden tiedotuspäivä toteutettiin 6.9. osana Reserviläisliiton perheliikuntapäivää. Järvenpään järjestivät omana perheliikuntapäivän tapahtumanaan kuntotestit Järvenpään kesk usu rhei lukentällä. Järvenpäässä kuntotestit on järjestetty jo yli kymmenen vuotta keväisin ja syksyisin. Nyt mukaan oli kutsuttu myös Järvenpään Yrittäjät, jotka olivat saaneet paikalle myös lehtimiehen paikallisesta sanomalehdestä. Ensimmäistä kertaa käytössämme oli puristusvoimamittari, joka oli lainassa Uudenmaan reserviläispiireiltä. Näin saimme suoritettua kenttäkelpoisuustestien lihaskuntotestit kokonaisuudessaan. Ohjelmassa oli myös joko UKK- kävelytesti tai Cooperin testi, ja suunnilleen puoliksi meni osallistuminen eri lajeihin. Yhteistyön voimaa Kolmen yhdistyksen yhteisesti järjestämä tiedotusisku on jo aiempina vuosina todettu toimivaksi ja tämän vuoden tapahtuma vahvisti asian. Muutamien kiinnostuneiden kanssa pääsimme keskustelemaan enemmänkin reserviläisasioista ja toivottavasti saimme ihmisten mielenkiinnon heräämään. Jäsenlomakkeita ei tuputettu kävijöille. Liitolta saatu materiaali on tärkeä tapahtumalle. Kaikki eivät toritapahtumassa tee heti jäseneksiliittymispäätöstä, mutta mukaan saatu materiaali voi herättää mielenkiinnon myöhemmin. Paikallisen yhdistyksen järjestämään kuntotestitapahtumaan voidaan hyvin kutsua mukaan muitakin paikallisia yhdistyksiä. Järjestelyjen kannalta on melko lailla sama onko paikalla 10 vai 30 osallistujaa. Yleisemminkin yhteistyöstä saadaan uusia asioita toimintaan ja tietysti saadaan levitettyä reserviläisasiaa mahdollisimman laajalle. Ainoana miinuksena tämänvuotisessa tapahtumassa oli Keski- Uusimaa-lehden paino-ongelmat, josta syystä Reserviläisliiton artikkelia ei julkaistu haluttuna päivänä.

11 11 Uudenmaan Aluetoimisto (UUDALTSTO) on toiminut kahdeksan kuukauden ajan, ja seuraava isompi haaste on kutsuntojen pitäminen. Aluetoimisto aloitti ensimmäiset kutsuntansa syyskuun alussa. Kutsunnat toimitetaan välisenä aikana. Uudenmaan Aluetoimisto tiedottaa UUDALTSTO PL 100, Dragsvik Käyntiosoite: Dragsvikin varuskunta, Tammisaari Palvelupiste (019) Telekopio (019) Kari Danielsson Kutsunnat ja kertaukset pyörivät Maavoimien organisaatioon kuuluvat aluetoimistot järjestävät kutsuntoja ensimmäistä kertaa. Asevelvollisuusasioiden hoitamisen lisäksi aluetoimistojen tehtäviin kuuluvat valmiussuunnittelu, viranomaisyhteistyö, alueensa puolustamisen suunnittelu ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen koordinointi. Kutsunnat järjestetään UUDALTSTO:n alueen kaikissa 11 kunnassa ja kaupungissa, ja ne käsittävät yhteensä 17 kutsuntatapahtumaa. Kutsunnat aloitettiin aluetoimiston kotikunnasta Tammisaaresta ja ne päätetään lakisääteisesti aluetoimiston tiloissa järjestettävään tarkastukseen. Viimeinen tilaisuus on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät ole jostakin syystä päässeet kotikuntansa kutsuntoihin. Tulevat palvelukseenastumiset Kutsunnanalaisia tänä vuonna ovat miespuoliset vuonna 1990 syntyneet, vuoden 2008 kutsuntoihin uudelleen tarkastettaviksi määrätyt sekä edellisiin kutsuntoihin saapumatta jääneet. Kutsunnanalaisia on yhteensä noin Kutsunnanalaiset määrätään astumaan palvelukseen ensimmäistä kertaa seuraaville kolmelle vuodelle entisen kahden vuoden sijasta. Palvelukseenastumisajankohdat ovat: - vuonna (ma) ja (ma) - vuonna (ma) ja (ma) - vuonna (ma) ja 9.7. (ma). Palvelukseenastuminen tapahtuu kello mennessä. Lisätietoa kutsunnoista löytyy Kutsunnat sivustosta: Ei KH-lykkäyksiä kevein perustein Uusi asevelvollisuuslaki astui voimaan , ja se toi mukanaan melkoisesti uutta. Muun muassa kaikille tutusta lykkäyksestä on luovuttu kokonaan, ja käyttöön on otettu varusmiespalvelukseen astuvien kohdalla palvelukseenastumisajankohdan siirto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että miehellä on aina voimassa oleva palvelukseenastumismääräys hallussaan. Reserviläisiä koskevan kertausharjoituksen kohdalla lykkäys on korvattu vapautuksella. Tässä on lähinnä kyse sanallisesta muutoksesta. UUDALTSTO:a työllistää syksyllä myös kasvanut ker tausharjoitusmäärä. Aluetoimisto vastaa paitsi omien myös alueellaan olevien joukko-osastojen harjoitusten käskyttämisestä. Näin ollen olemme lähettäneet useampia tuhansia kutsuja reserviläisille saapuman verestämään vanhoja taitojaan sekä oppimaan uutta. Lain mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen tulee lähettää vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Puolustusvoimain komentaja on lausunnoissaan kiinnittänyt huomioita sekä ilmaissut huolensa siitä, että harjoituksista haetaan vapautusta kevyehköillä perusteilla. Pääsääntöisesti pyritäänkin siihen, että reserviläinen saa kutsun noin kuusi kuukautta ennen harjoitusajankohtaa. Tällä pyritään turvaamaan reserviläiselle riittävä aika hoitaa asiat kuntoon niin, että hän kykenee osallistumaan harjoitukseen, sekä työnantajalle mahdollisuus sopeutua tilanteeseen. UUDALTSTO:lle on tärkeää, ja koemme sen etuoikeudeksemme, jatkaa Uudenmaan Sotilasläänin aikana perinteeksi muodostunutta hedelmällistä ja erinomaista yhteistyötä kuntien, seurakuntien, sotiemme veteraanien, reserviläisjärjestöjen sekä muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Hyvää alkanutta syksyä kaikille ja pidetään yhteyttä! Kirjoittaja, majuri Kari Danielsson toimii vanhempana osastoesiupseerina UUDALTSTO:n henkilöstösektorilla. Vuoden vaihteessa lakkautetun Uudenmaan Sotilasläänin Kirkkonummen sotilasalueen reserviläiset yhdessä muiden länsiuusmaalaisten reserviläisten kanssa vierailivat toukokuussa tykistöleirillä Rovajärvellä. Matkalla mietimme, miten voisimme tänä vuonna lyhentää velkaamme sotainvalideille. Heitä ehditään vielä auttaa, mutta aika on käymässä vähiin, kertoo eversti evp Kari Miekkavaara. Junassa syntyi päätös sotainvalidien virkistämisestä auttamalla heidän ulkoiluttamisessa. Valitsimme kohteeksemme sotainvalidit, joiden liikuntakyky on rajoitettu. Jokainen, joka on nähnyt ikääntyneitä omaisiaan hoitolaitoksissa, ymmärtää, että hyvän hoidon lisäksi vanhusten pitää päästä ulos virkistäytymään, Miekkavaara pohtii. Sotainvalidin tarina Heinäkuinen lauantaipäivä tarjosi kauniin, sopivan Teksti ja kuva Pirjo Koponen Haaste sotainvalidien virkistyspäivästä Kirkkonummen alueen reserviläiset haastavat muut reserviläisyhdistykset ja puolustusvoimat mukaan Kaunialan sotainvalidien virkistämistoimintaan. Ajatus syntyi harvenevien sotainvalidiemme auttamisesta ja kunniavelan maksamisesta haavoittuneille veteraaneille syntyi Rovajärven tykistöleirimatkalla keväällä. lämpöisen päivän, kun Kirkkonummen alueen reserviläiset toteuttivat tekemänsä päätöksen viemällä Kaunialan sairaalasta (entinen Kaunialan sotavammasairaala) neljä sotainvalidia nauttimaan auringosta ja lempeästä kesätuulesta Helsingin rantamaisemiin. Pullakahvit nautittiin Cafe Carusellissa, jossa sotiemme sankarit huomioitiin erityisen hyvän palvelulla. Kauhajoelta kotoisin oleva Veikko Kauranen kertoo tulleensa tämän vuoden tammikuussa Kaunialaan. Peltomieheksi itseänsä tituleeraava Veikko kertoo olleensa vielä viime syksynä maatilallaan risusavotassa, mutta nyt kunto on heikentynyt sen verran, että liikkumiseen tarvitaan apuvälineitä. Veikon isä oli vapaussodan veteraani, ja tammikuussa 1942 Veikko sai määräyksen siirtyä Isänmaata puolustamaan. Heinäkuun 22. päivänä 1944 rajujen taisteluiden yhteydessä tykkimiehenä palvellut Veikko haavoittui Ägläjärven Yläjärven kylässä. Harva on konepistoolin edestä pelastunut. Minuun osui neljä luotia alavatsan seutuville, ja kun käännyin ympäri yksi luoti tuli vielä pakaraan, kertoo Veikko. Taistelukaverit olivat huutomatkan päässä, mutta venäläiset olivat ihan lähellä, mikä vaikeutti avun saamista. En päässyt karkuun ja yksin siinä haavoittuneena maatessa yritin painaa päätä kanervikkoon, ihminen kun yrittää aina suojata päätään. Viimein taistelukaveri auttoi minut pois taistelukentältä. Korpiselän kenttäsairaalassa nikkaripenkillä (koulun höyläpenkki) minut leikattiin. Sitä minä olen aina ihmetellyt, miten taitavia lääkärit ja hoitajat olivat, kun niissä olosuhteissa saivat minut ja monen muun haavoittuneen paikattua, kiittelee Veikko. Veikko Kauranen iloitsee siitä, että hän on saanut näinkin iäkkääksi elää sotavuosien olosuhteista huolimatta. Lukemista ja matkailua harrastanut ve- Kirkkonummen alueen reserviläiset halusivat tukea sotiemme sankareita järjestämällä virkistystä sotainvalideille ulkoilun merkeissä. Kaunialan sairaalassa olevien sotainvalidien omaiset ja kotiseutu voi olla hyvinkin kaukana, joten reserviläisten ulkoilupäivä oli tervetullutta vaihtelua. Ylärivissä auttamassa olleet reserviläiset Tom Valkeapää (vas.), Antti Huhtala, Esko Kaappola ja Hans-Rune Holmberg. teraani toivoo, että nuoremmat sukupolvet kunnioittaisivat maamme vapautta ja muistuttaa, että huomaavainen ihminen auttaa apua tarvitsevaa. Reserviläisjärjestöt ja puolustusvoimat haastetaan Kari Miekkavaara toteaa, että mahdollisuudet tukea Kaunialan potilaiden hoitoa ovat rajalliset: Me olemme ottaneet lähtöaskeleen, mutta emme halua omia tätä auttamismuotoa. Toivomme esimerkkimme olevan mallina muille. Kirkkonummen alueen reserviläisjärjestöt haastavat pääkaupunkiseudun muita reserviläisyhdistyksiä mukaan sotainvalidien virkistämistyöhön. Vaikka en ole enää vakinaisessa palveluksessa, haastan myös puolustusvoimat mukaan. Tiedän, että puolustusvoimat on tehnyt ja tekee paljon hyvää työtä sotainvalidiemme hyväksi. Lisää apua tarvitaan, ja sitä on myös helppo järjestää ilman suuria kustannuksia. Esimerkiksi Kadettioppilaskunta voisi antaa oman panoksensa sotainvalidien virkistämiseksi. Uskon, että kadeteilla, tulevilla upseereilla on halua uhrata muutama tunti vapaa-aikaansa niiden miesten hyväksi, jotka menettivät terveytensä puolustaessaan vapauttamme. Myös aliupseerikurssit ja reserviupseerikurssit voisivat osallistua. Tämän kaltaisella toiminnalla on kasvattava merkitys, toteaa Miekkavaara. Jos eversti Miekkavaaran ajatukset saavat kannatusta ja haaste otetaan vastaan, on toiminta organisoitava ja tarvitaan yhdyshenkilö Kaunialan ja auttajien välille. Siltä varalta, että puolustusvoimilla ei virkansa puolesta ole nimetä yhteyshenkilöä tehtävän hoitamiseen, Miekkavaara on lupautunut olemaan käytettävissä tähän tehtävään.

12 12 3/2008 Itä-Uudenmaan Aluetoimisto käsittelee noin 2400: n vuonna 1990 syntyneen nuoren miehen asevelvollisuusasiat viidellätoista paikkakunnalla. Lapinjärvi ja Liljendal sekä Myrskylä ja Pukkila ovat yhdistettyjä tilaisuuksia. Aivan kuten ensimmäinenkin, viimeinen kutsuntatilaisuus järjestetään niin ikään Tuusulassa Uutena asiana kutsunnoissa uuden asevelvollisuuslain myötä on luopuminen lykkäyskäsitteestä, koska kutsunnanalainen saa nyt palvelukseenastumismääräyksen, joka voi koskea jopa kesää Myös lääkärintarkastuksia kutsuntatilaisuuksissa on voitu karsia niiden kohdalla, jotka on selkeästi todettu terveiksi ennakkoterveystarkastuksissa. Tämä uudistus on nopeuttanut tilaisuuksien toimeenpanoa huomatta- Itä-Uudenmaan Aluetoimisto tiedottaa IUUDALTSTO PL 214, Järvenpää Käyntiosoite: Taistelukoulu, Rantatie 66, Tuusula Palvelupiste (09) Telekopio (09) etunimi.sukunimi@mil.fi Alexander Aminoff Anssi Yrjölä Riku Suihko Kuulumisia kutsunnoista Itä-Uudenmaan Aluetoimisto on saanut järjestettäväkseen kutsunnat ensimmäistä kertaa uudella organisaatiolla. Tehtävä on otettu vastaan suurella tarmolla ja innolla. Kutsunnat alkoivat Tuusulassa Hyrylän seurakuntakeskuksessa. Syksyn kutsunnat käynnissä Porvoossa. Aluetoimistosta mukana pöydän ääressä vasemmalta ylil Jukka Rinne ja evl Alexander Aminoff. Oikealla myös Porvoon kaupungin edustaja Harri Koponen. vasti ja kutsuntalääkäri on voinut keskittyä niihin miehiin, joilla on ollut tosiasiallinen tarve lääkärille. Alkukokemuksena voidaan todeta, että Keskija Itä-Uudenmaan kutsunnanalaiset hoitavat kutsuntavelvollisuuttaan tunnollisesti. Karjalan Prikaati, Viestirykmentti ja Panssariprikaati ovat joukko-osastohalukkuuslistan kärjessä. Lähes kaikki toiveet joukko-osaston tai palvelukseenastumisajankohdan osalta on voitu täyttää. Maakuntakomppanioiden koulutus Aluetoimisto on ottanut vastuun myös alueensa joukkojen koulutuksesta tämän vuoden alusta lähtien. Koulutus kohdentuu joukkojen suorituskyvyn ylläpitoon sekä kykyyn tukea yhteiskuntaa ja muita viranomaisia tilanteeseen soveltuvalla sodan ajan suorituskyvyillä. Näissä asioissa aluetoimiston tärkeimpinä joukkoina ovat Itä- ja Keski-Uudenmaan maakuntakomppaniat. Aluetoimiston järjestämä maakuntakomppanioiden koulutus on toteutunut suunnitellulla tavalla vuoden 2008 aikana. Koulutustilaisuudet on toimeenpantu vapaaehtoisina harjoituksina, jossa kouluttajina ovat toimineet sotilasläänin taistelukoulutusyksikön henkilöstö ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen reserviläiset. Alkuvuonna koulutus on painottunut sotilaiden yksilökohtaisiin taitoihin ja osaamistason kartoittamiseen. Maakuntakomppanioiden rekrytointi ja varustaminen jatkuvat edelleen syksyn aikana. Vuoden loppupuolella koulutuksessa korostuvat ryhmä- ja joukkuekohtaisen osaamisen lisääminen. Joulukuussa Itä-Uudenmaan M a a k u n t a k o m p p a n i a pääsee toimimaan osana valtakunnallista Koski 08 -harjoitusta yksikkönä. kokonaisena Koski 08 Valtakunnallisen Koski 08 -harjoituksen maastontiedustelut järjestetään lähiviikkoina Itä-Uudellamaalla. Tuolloin vahvistetaan lopullisesti joukkojen liikesuunnitelmat joulukuisessa harjoituksessa. Kesäkuussa pidetty tiedotustilaisuus alueen maanomistajille ja lehdistölle herätti odotettua mielenkiintoa. Maavoimien esikunnan tekemä hallintopäätös ja sen pohjana olevat maastokartat ovat herättäneet asianmukaista mielenkiintoa Porvoon palvelupisteessä, missä ne ovat yleisön nähtävillä. Maanomistajilta saadun arvokkaan palautteen ansiosta olemme jo nyt kyenneet tarkentamaan alustavia harjoitussuunnitelmiamme. Seuraava voimannäyttö tulee olemaan Lapinjärven alueella järjestettävä kalustonäyttely ja keskustelutilaisuus. Silloin Itä- Uudenmaan Aluetoimisto jalkautuu harjoitusalueelle yhdessä Etelä-Suomen Sotilasläänin kanssa. Pääosalle Koski-harjoitukseen käskettävää reserviämme on jo saanut kertausharjoituskäskynsä. Itä-Uudenmaan Maakuntakomppania käsketään varsinaiseen kertausharjoitukseen. Tämä tulee olemaan ensimmäinen voimainkoetus sitoumuksen tehneille reserviläisille. Harjoitus ei enää toimi perinteisen vapaaehtoisuuteen vaan asevelvollisuuteen pohjautuen. Aluetoimiston ensimmäinen kiivas syksy jatkuu kertausharjoituksia suunnitellessa ja kutsuntoja toteuttaen. Sotilaskotisisaret vastasivat itse kaikista viikonlopun järjestelyistä Lohtajalla aina muonituksesta juhlaohjelmaan. Varusmiehiä oli saapunut paikalle Panssariprikaatista tukemaan sisaria EA- ja vartiointitehtävissä. Kaikki paikalla olleet varusmiehet olivat ilmoittautuneet tehtäväänsä vapaaehtoisina, ja osa halukkaista ei edes mahtunut mukaan tälle komennukselle. Perjantai-illan sateisesta säästä huolimatta varusmiesten sisarille valmiiksi pystyttämä telttakylä oli komea näky. Perjantai-ilta käytettiin leirille saapumiseen, majoittumiseen ja jälleennäkemisen riemuun. Sää aluksi hirvitti saapujia, mutta kukaan meistä ei osannut arvata, että ne muutamat pisarat olivat Elina Sarin & Soile Hänninen Sotilaskotityöllä juhlaleiri Lohtajalla Iloiset ilmeet eivät olleet kortilla kun reilu 200 vihreää sisarta kokoontui Lohtajan sannoille juhlimaan sotilaskotityön 90- vuotista taivalta. Tasavallan presidentti Tarja Halosen suojelema juhlaleiri sisälsi arkea, juhlaa sekä mukavaa yhdessäoloa. sen viikonlopun ensimmäiset ja viimeiset Lohtajalla, vaikka muualla maassa satoi kuin saavista kaatamalla. Sitä paitsi sisaret eivät ole sokerista vaikka munkit ovatkin. Rokkaavat sodetädit Lauantaiaamun aloitimme aamujumpalla, jonka veti Aino-Leena Lumpus. Sen jälkeen olimmekin vetreitä kuuntelemaan Sotilaskotiliiton puheenjohtajan Satu Mustalahden tervetuliaissanat. Leirin johtajana toiminut Kirsi Tulkki kertoi käytännön järjestelyistä ja esitteli leirin muun organisaation. Päivä jatkui rastikoulutuksen merkeissä. Rastien aiheina olivat mm ansio- ja kunniamerkit sekä sotilaskotivaatetus, poikkeusolojen sotilaskoti- ja kanttiinitoiminta, sotilaskotielokuvat vuosien takaa. Yhtenä rastikoulutuksen aiheena oli uusien sisarten rekrytointi, joka koetaan valtakunnallisesti erittäin tärkeäksi asiaksi. Erityisesti toivomme toimintaan mukaan uusia nuoria sisaria. Päivällisen jälkeen leiriaukiolle avautui paikallisten käsintekijöiden markkinatori. Myynnissä oli runsaasti kauniita kudonnaisia, koruja, pajutöitä ja jopa savusiikaa. Savusiika oli niin suosittua, että se loppui kerta kaikkiaan kesken. Onneksemme kalastajan vaimo on lohtajalainen sotilaskotisisar Anni Lätti, ja hän usutti miehensä merelle seuraavaksikin yöksi. Niinpä saimme uuden satsin herkullista savukalaa sunnuntaiksi ja jopa kotiin viemisiksi asti. Drag-artisti Miss Divet Tina Turnerin roolissa sai sodetäditkin innostumaan. Markkinat jatkuivat iltaan asti muun ohjelman ohessa. Ensin meitä viihdytti drag-artisti Miss Divet. Huimat muodonmuutokset Paula Koivuniemestä Tina Turneriksi saivat raikuvat aplodit. Illan suurimman suosion saivat kuitenkin orkesteri Lipsaset. He taikoivat ilmoille 70-luvun suurimmat hitit ajanmukaisissa asuissaan. Varusmiehetkin toljottivat suu auki rokkaavia sodetätejä. Illan päätökseksi menimme Kalsonnokkaan katselemaan ilotulitusta. Upean ilotulituksen olivat tarjonneet meille useat yhteistyökumppanimme. Sotilaskotityön merkkihenkilöt näytelmässä Sunnuntainen juhlapäivämme valkeni aurinkoisena. Kokoonnuimme leirikirkkoon aamuhartauteen. Hartauden piti porvoolainen teologian maisteri Mayvor Wärn-Rancken. Ennen pääjuhlan alkua pakkasimme tavaroita kasaan kotiinlähtöä varten ja siistimme leirialueen. Pääjuhla alkoi Pohjanmaan sotilassoittokunnan esityksellä. Juhlapuheen tilaisuudessa pitäjä oli professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Juhlassa sai kantaesityksensä Annamari Vanosen kirjoittama näytelmä järjestömme alkutaipaleelta. Henkiin oli herätetty järjestömme merkkihenkilöitä, kuten liiton ensimmäinen puheenjohtaja Katri Bergholm ja rintamalla sotilaskotitehtävässä kaatunut Toini Jännes. Kuulimme myös tervehdykset puolustusvoimien, Lohtajan kunnan ja varusmiestoimikuntien edustajilta. Juhlamme lopuksi kuulimme Sotilaskotiliiton kunniamarssin Sotilaspoika. Tilaisuuden päätteeksi nautimme vielä juhlakahvit sotilaskodilla. Munkin kera tietenkin! Oltermanni palaa 90-vuotiaaseen sotilaskotityöhön ensi numerossa.

13 Uudenmaan 26. Maanpuolustuspäivä Lohjalla

14 Uudenmaan 26. Ma Lohjalla 5 Lohjan kaupungin tervehdys Lohjan kaupungin puolesta minulla on ilo tervehtiä Lohjalla järjestettävän maanpuolustuspäivän ja kotiseutuharjoituksen osanottajia. Viime vuosina on turvallisuuspoliittisessa ajattelussamme tapahtunut paljon muutoksia. Haluan kuitenkin aloittaa asialla, joka ei ole muuttunut. Suomalaisen yhteiskunnan suuri voima on aina ollut yhteisvastuu ja yhteisymmärrys, kansallinen arvopohja, historiallisesti sanottuna talvisodan henki. Turvallisuuden varmistaminen ja maan puolustaminen ei ole vain sitä varten koulutettujen henkilöiden ja organisaatioiden asia, vaan kansalaisyhteiskunta kaikkineen muodostaa uskottavan ja tärkeän selustatuen harjoitetulle politiikalle. Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä on tässä kokonaisuudessa korvaamaton paikkansa sekä teknisen suorituskyvyn että yhteisen ja julkisen ymmärryksen kannalta. Nykyajan ilmiöt ovat kuitenkin saaneet meidän monin tavoin tarkistamaan totuttua ajattelutapaa aseellisen maanpuolustuksen ja siviiliyhteiskunnan arjen erillisyydestä. Modernin yhteiskunnan teknologiariskit, paikalliset ja globaalit ympäristöhäiriöt, epidemiat, uudet rikollisuuden ja terrorin uhkat sekä valtioidenkin välisten kriisien monet muodot ovat antaneet aiheen määritellä sotilaallinen maanpuolustus, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sekä sisäisen turvallisuuden varmistaminen pikemminkin jatkumoksi, jonka riskien hallinta on siviiliyhteiskunnan ja turvallisuusorganisaatioiden yhteinen työmaa. Tämän tilannekuvan mukaisesti on myös hallinnon ratkaisuissa päädytty niin sanottuun normaaliuden periaatteeseen. Esimerkiksi Lohjan kaupunki yhteiskunnan perusyksikkönä kantaa vastuunsa elintärkeiden toimintojen turvaamisesta myös kriisin oloissa. Tätä varten olemme vuosittain mukana suurissakin valmiusharjoituksissa, joissa yhteistyössä poliisi-, pelastus- ja puolustusviranomaisten kanssa testaamme yhteyksiämme ja osaamistamme mahdollisimman aidon tuntuisissa olosuhteissa. On ollut ilo huomaa, kuinka motivoidusti kaupungin eri laitosten työntekijäkunta ja vapaaehtoisjärjestöt ovat mukana näissä harjoituksissa, ja kuinka Simo Juva Lohjan sivistysjohtaja kitkattomasti yhteistyö eri suuntiin on toiminut. Parannuskohteita toki löytyy joka harjoituksessa, sen vuoksihan niitä pidetään. Harjoituksissa sanomme: toivomme parasta, varaudumme pahimpaan. Sen olemme suomalaiselle yhteiskunnalle ja veteraanisukupolvelle velkaa. Toivon, että maanpuolustuspäivä ja kotiseutuharjoitus Lohjalla sujuvat osaavan työnteon ja ihmisiä yhdistävän yhdessäolon merkeissä. Etelä-Suomen Sotilasläänin tervehdys Arvoisat Uudenmaan maanpuolustuspäivään ja Lohjan kotiseutuharjoitukseen osallistuvat reserviläiset sotilaat! Uusimaalaiset maanpuolustajat osoittavat jälleen kerran aktiivisuuttaan ja toimeenpanokykyään maanpuolustuspäivän ja kotiseutuharjoituksen myötä. Minulle sotilasläänin komentajana tällainen aktiivisuus on merkki hyvästä maanpuolustustahdosta, joka puolestaan on koko maanpuolustuksemme ehkä tärkein kulmakivi. Monet ulkomaalaiset ehtivät jo pitkään arvelemaan meidän puolustusjärjestelmämme ja sen eräiden osien olevan lähes muinaisjäänteitä kylmän sodan ajoilta, osin jopa kauempaa historiasta. Suomen puolustuspolitiikan ja sen perusteella ylläpidettävän maanpuolustuksen on täytynyt historialliselta näyttääkin niissä maissa, joissa oman maan puolustuskyky ajettiin tietoisesti alas kun katsottiin, että siihen ei ollut enää tarvetta. Elokuun alun Georgian tapahtumien jälkeen ei puolustusjärjestelmämme arvostelijoita ole juuri näkynyt. Päinvastoin, voimme todeta, että Suomen valitsema linja ylläpitää oman maan puolustuskyky on ollut ilmeisen oikeaan osunut. Maailma ei ole sittenkään muuttunut lintukodoksi, eikä sota tai sotilaallisella voimalla uhkaaminen ole poistunut suurvaltojen keinovalikoimasta intressiensä turvaamiseksi. Kaikesta tästä voi vain todeta ikävää, mutta totta. Mitä me voimme nyt tehdä? Itse asiassa meidän, niin aktiivipalveluksessa kuin reservissä olevien sotilaiden kannalta mikään ei ole muuttunut. Me keskitymme siihen mihin ennenkin, eli teemme tehtävämme niin hyvin kuin osaamme, nyt ehkä entistä paremmin tietoisina työmme merkityksestä. Reservin kertausharjoitukset ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö ovat keskeisiä elementtejä, joilla puolustuskykyämme luodaan ja ylläpidetään. Maanpuolustustahdon on näyttävä aktiivisena osallistumisena ja toimintana. Näin luodaan myös puolustuskykymme uskottavuutta. Juuri sitä tehdään Uudenmaan maanpuolustuspäivillä ja Lohjan kotiseutuharjoituksessa. Tervehdin näihin hienoihin tapahtumiin osallistuvia ja toivotan hyvää harjoitusta. Huolehtikaa alaisistanne ja itsestänne. Ylläpitäkää kuntonne ja kehittykää tehtävissänne. Sotilasläänin komentaja Prikaatikenraali J-P Liikola

15 anpuolustuspäivä MAANPUOLUSTUSJUHLA Sunnuntaikirkko Lohjalla klo Juhlakahvit tarjoillaan lukion juhlasalissa heti kirkonmenojen jälkeen. JUHLA Lohjan lukion juhlasali klo Musiikkia, Kaartin soittokunta Tervehdyssanat valtuuston puheenjohtaja Jussi Patinen Musiikkia Kaartin soittokunta Juhlapuhe puhemies Sauli Niinistö Musiikkia Lohjan Muinaismuusikot Esko Räsänen, Jari Sikander, Simo Parviainen Puolustusvoimien tervehdys Musiikkia Kaartin soittokunta Maamme Kaartin soittokunta ja yleisö Juhla on avoin kansanjuhla, jonne kaikki ovat tervetulleita! Maanpuolustuspäivän TORITAPAHTUMA klo Mukana Lohjan torilla puolustusvoimien kalustoa, reserviläisjärjestöt esittäytyvät, SPR, Ventelän VPK, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, hernesoppaa soppatykistä, sotilaskotiauto ja paljon muuta! Tervetuloa mukaan tutustumaan! Reserviläisten ja vapaaehtoisten maanpuolustajien paraatijoukkoja Lohjan torilla viime itsenäisyyspäivänä. Turvallisuus on yhteistä Länsi-Uusimaa kotiseutuharjoitus Uudenmaan Maanpuolustuspäivä on jo useana vuonna järjestetty kotiseutuharjoituksen viikonloppuna. Niin tänäkin vuonna kun Maanpuolustuspäivä toteutetaan yhteistoiminnassa Länsi-Uusimaa kotiseutuharjoituksen kanssa Lohjalla. Tämän vuoden kotiseutuharjoitus poikkeaa aikaisemmista harjoituksista siinä, että harjoitus ei sisällä puolustusvoimien vapaaehtoista harjoitusta vaan koulutus toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina keskittyen varautumisen ja turvallisuuden kouluttamiseen. Viranomaistahoa harjoituksessa edustavat Etelä- Suomen Sotilasläänin Uudenmaan Aluetoimiston, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja eri kuntien henkilöstö. Harjoituksen johtajana on MPK:n Lohjan paikallispäällikkö Heimo Yrjönsalo. Kotiseutuharjoituksen johto toimii Lohjalla Harjun koululla, jossa pääosa kursseista perustetaan ja koulutetaan, ja jonka lähiympäristöön myös erityisryhmäkurssi ja turvakurssit majoitetaan. Toisena koulutuspaikkana ovat Lohjan lukion tilat. Harjoituksen kuntakoulutus toteutetaan perjantaina keskitetysti Lohjan paloasemalla kuntien nimeämille edustajille. Kurssin tavoitteena on perehtyä kunnan johtokeskuksen toimintaan, kuntayhtymän ja peruskunnan yhteistoimintaan, yhteistoimintaan aluesairaalan kanssa sekä yhteistoimintaan puolustusvoimien kanssa. Kurssin johtajana on Kari Alén ja kouluttajina toiminnasta vastaavat viranomaiset. Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi pidetään Lohjan lukiolla. Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisille ja varsinkin taloyhtiöiden suojeluhenkilöstölle. Kyseinen kurssityyppi on nyt pilottina ensimmäisen kerran Uudellamaalla. Kurssin johtajana on Jorma Raaska. Muonituskurssi toimii Harjun koululla ja vastaa harjoitusjoukkojen muonituksesta. Kurssi on kohdennettu erityisesti Lohjan kaupungin muonitushenkilöstölle, ja opetuksen painopiste on kenttämuonituksessa. Maataloustuottajien jatkokurssi pidetään Lohjan lukiolla. Kurssi on tarkoitettu Länsi-Uudenmaan maataloustuottajille ja kurssin erityisteemana on tulityö. Kurssin johtajana on Markku Salmenpohja. Turvallisuuskoulutuksen kursseina ovat koulujen turvakurssit Nummelta, Lohjalta ja Vihdistä sekä erityisryhmäkurssi Lohjan seudun kehitysvammaisille. Arjen turvallisuusrastien opetus ja maastomajoittuminen tapahtuvat Harjun koulun lähiympäristössä. Kurssien opetusohjelmiin sisältyy myös tutustuminen torilla kalustonäyttelyyn sekä osalla kursseista myös maanpuolustusjuhlaan. Risto Muurman MPK:n Uudenmaan Maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Kotiseutuharjoitusten taustana ja kantavana ajatuksena on ollut yhdessä tekeminen kotiseudun yhteiseksi parhaaksi. Länsi-Uusimaa kotiseutuharjoitus ja Uudenmaan 26. Maanpuolustuspäivä tarjoavat kaiken ikäisille kansalaisille mahdollisuuden osallistua ja tutustua vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen ja -työhön. Harjoituksen onnistuminen ei ole mahdollista ilman merkittävää vapaaehtoista työpanosta. Lämmin kiitos jokaiselle harjoitukseen osallistuvalle sekä erityisesti mittavan taakan kantaneelle valmisteluorganisaatiolle. Erityisesti kiitän Lohjan kaupunkia, joka on antanut koulutustilat käyttöön ja tukee eri tavoin harjoitustapahtumaa. Samalla kiitän tuesta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta, Uudenmaan Aluetoimistoa sekä alueen kuntia. Yhdessä tekemällä opimme. Tervetuloa kotiseutuharjoitukseen!

16 16 3/2008 Volvo - Renault - BMW TietoEnator on palveluyhtiö, joka tarjoaa tietotekniikka-, tuotekehitys- ja konsultointipalveluja. Noin asiantuntijaamme tekevät meistä yhden johtavista tietotekniikan palveluyrityksistä Pohjoismaissa ja tietyillä segmenteillä globaalin markkinajohtajan. Olemme erikoistuneet alueisiin, joilla asiakkaiden liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemuksemme on syvintä. Vahva asiakaskeskeisyys ja pohjoismainen asiantuntemus erottavat meidät kilpailijoistamme.

17 17 Hannu Taskinen Karkkilan ry 50 vuotta Karkkilan ry juhli 50-vuotista taivaltaan 15. kesäkuuta Karkkilan seurakuntatalossa. Juhlaan oli saapunut noin seitsemänkymmentä vierasta. Joukossa oli useita sotiemme veteraaneja. Ennen pääjuhlaa suoritettiin seppeleenlasku sankaripatsaalle. Karkkilan Reserviläisyhdistyksen puheenjohtaja Isto Lehtinen lausui yhdistyksen 50-vuotisjuhlan tervehdyssanat: Vuonna 1958 oli tultu Karkkilassa vaiheeseen, jossa oli päätetty perustaa oma reservin aliupseeriyhdistys. Keskusjärjestö, Reservin Aliupseeriliitto, oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin. Helmikuussa 1958 kokoontui parikymmentä miestä perustavaan kokoukseen Pohjanpirtille, tuohon torin toiselle laidalle. Joukko muodostui pääosin sodan käyneistä miehistä, mukaan mahtui toki muutama nuorempikin aliupseeri. Näin lähti käyntiin yhdistyksen toiminta, jossa on vuosikymmenten saatossa toiminut useita satoja karkkilalaisia. Suurimpiin jäsenmääriin yllettiin kuusikymmenluvulla kun jäsenistöön kuului paljon sotiemme veteraaneja. Viidessä vuosikymmenessä maailma on muuttunut paljon. Yhdistyksen perustamisen aikoina nähtiin vain yksi mahdollinen uhka. Nyt uhkia on hyvinkin monenlaisia ja yllättäviä. Esimerkiksi viimetalvinen Nokian vesikriisi osoitti yhteiskuntamme haavoittuvuuden, Lehtinen sanoi. Viime vuosina puolustusvoimien reserveiksi perustetut maakuntajoukot osoittivat kykynsä nopeaan toimintaan avustaessaan vesipulasta kärsineitä nokialaisia. Nokialla nähtiinkin useita Karkkilan reserviläisiä vedenjakelutehtävissä. Varusmiespalvelus luo tietyn lähtötason toimia erilaisissa kriisitilanteis- Siniristilippu nostetaan salkoon Karkkilan reserviläisten suurena juhlapäivänä. Nostamassa Hannu Taskinen ja Erkki Lehtinen. sa. Reserviläisenä saatu koulutus ja kokemus korottaa tuota tasoa huomattavasti. Reserviläisille sopiikin ohjeeksi maailman parhaan tarkka-ampujan Simo Häyhän vastaus, kun häneltä kysyttiin, mikä hänestä teki niin hyvän alallaan. Vastaus oli lyhyt ja ytimekäs harjoitus, painotti Lehtinen. Vapaaehtoisjärjestöjen verkko Reserviläisliiton tervehdyksen juhlaan toi liiton tekemää vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Puolustusvoimat eivät voi selvitä tehtävästään toinen varapuheenjohtaja Pirjo Koponen. Juhlapuheen piti Etelä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkö, eversti Esko Vainio. Vainio kiitti Karkkilan reserviläisten ilman vapaaehtoisjärjestöjen verkkoa, painotti Vainio. Eversti Vainio pahoitteli, että nykyisin vain 70 prosenttia ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Loput joko eivät kelpaa, keskeyttävät tai siirtyvät Yhdistyksen perustajajäsenet saivat leijonastandaarin, vasemmalta Aimo Liljegren, Jussi Suhonen, Tauno Karjainen sekä Olavi Taponen. Standaarit luovuttaa puheenjohtaja Isto Lehtinen. siviilipalvelukseen. Esimerkiksi vuonna 1965 yli 90 prosenttia suoritti asepalveluksen. Samoin kertausharjoituksiin osallistumisessa näkyy nykyisin huteruutta. Paikoin jopa 40 prosenttia kutsutuista saattaa jäädä pois. Vain ani harva jää luvatta pois. Useimmilla on poisjäämisen takana työnantajan todistus. On ilmeistä, että usein vapautusta sekä haetaan että myönnetään liian löyhin perustein, Vainio pohti. Perustajajäseniä vielä paikalla Juhlan korkeatasoisesta musiikkitarjonnasta huolehtivat pianisti Elina Pikkuhookana, kanttori Hanna Lehtonen sekä Karkkilan oma veteraanikuoro Huru-ukot. Juhlaan olivat saapuneet kaikki neljä elossa olevaa perustajajäsentä. Heistä kaksi kuuluu edelleen yhdistykseen, ja molemmat, talousneuvos Aimo Liljegren sekä metsätalousteknikko Jussi Suhonen, kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseniksi. Kaksi muuta olivat molemmat kesän 1944 Kannaksen suurtaistelujen sankareita, tunnettu panssarivaunujen suurtuhooja Olavi Taponen sekä konepistoolimies Tauno Karjainen. Kaikki perustajajäsenet palkittiin leijonavaakunastandaarein. Uudenmaan reserviläispiirin puheenjohtaja Timo Saloranta luovutti piirin ansiomitalit seuraaville ansioituneille reserviläisille: 1. luokka: Tuomo Joensuu ja Timo Länsimäki. 2. luokka: Erkki Lehtinen, Jari Martikainen, Jouko Myntti, Pasi Peromaa ja Juha Wahlsten. 3. luokka: Jarno Salo ja Matti Savolainen. Karkkilan haluaakin kiittää kaikkia osallistuneita onnistuneesta juhlapäivästä. Kirjoittaja on Karkkilan ry:n varapuheenjohtaja. teraania. Sotaveteraanit ovat jo ikämiehiä. Aivan nuorukaisista ei ollut enää kysymys karkkilalaisten vieraaksi tulleissa rintamaveteraaneissakaan, sillä nuorimmat heistä olivat jo reilusti päälle kahdeksankymmenen ja vanhimmat lähellä yhdeksääkymmentä ikävuotta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Karkkilan Hannu Taskinen Rintamaveteraanit reserviläisten vieraana Karkkilan sekä Reserviupseerikerho kutsuivat paikalliset rintamaveteraanit perinteiseen veteraanien saunailtaan reserviläisten mökille Ketlammelle Kutsu sai liikkeelle kymmenen ve- paikallispäällikön Kari Alénin toivotettua veteraanit tervetulleeksi päästiinkin illan ohjelmaan, joka aloitettiin saunomisella. Rohkeimmat kävivät jopa uimassa. Presidenttiaiheinen tietokisa Makkaranpaiston ja kahvinjuonnin lomassa pidettiin presidenttiaiheinen tietokilpailu. Kilpaan eivät reserviläiset voineet osallistua, sillä säännöt edellyttivät osallistujalta vähintään kahdeksankymmenen vuoden ikää. Tiukan kilpailun voitti Veikko Peltonen, toiseksi sijoittui Arvo Ruoskanen ja kolmanneksi Olavi Taponen. Ilta sujui leppoisan rupattelun merkeissä ja hauskaa tuntui olevan niin järjestäjillä kuin veteraaneillakin. Karkkilan reserviläisjärjestöt haluavat kiittää rintamaveteraaneja onnistuneesta illanvietosta. Tuleva reserviläinen Jere Alen, 10 vuotta, kuunteli tarkoin kun Ihantalan taistelujen panssarintuhooja Olavi Taponen kertoi nuoruudestaan.

18 18 3/2008 Merkkipäiviä loppuvuonna Eero Rouvari 90 v. Lohja Reino Liittola 90 v. Hanko Olavi Tuomainen 70 v. Kerava Heikki Kirjavainen 50 v. Järvenpää Heikki Sarekoski 70 v. Kerava Hans Hällfors 50 v. Bobäck Pentti Kaipio 60 v. Vihti Mikko Fagerström 50 v. Karkkila Seppo Oksa 50 v. Kerava Kalle Niittylä 90 v. Vihti Jukka Tani 50 v. Hyvinkää Juhani Huuki 60 v. Tuusula Ari Kattainen 50 v. Hyvinkää Eino Onnela 60 v. Rajamäki Jari Pirttilahti 50 v. Järvenpää Seppo Berghäll 60 v. Karis Jorma Hyvönen 60 v. Hamari Leif Ramm-Schmidt 60 v. Espoo Sven-Olof Gabrielsson 75 v. Ekenäs Pauli Pitkänen 75 v. Kerava Markku Fabritius 50 v. Myrskylä Eero Auvinen 75 v. Lohja Antero Huttula 60 v. Lohja Ari Nieminen 50 v. Hyvinkää Nisse Viren 70 v. Myrskylä Seppo Soini 60 v. Hirvihaara Olavi Lehtonen 60 v. Hyvinkää Eero Mattila 60 v. Mäntsälä Seppo Karttunen 75 v. Hyvinkää Hilkka Kärnä 60 v. Järvenpää Jaakko Manninen 60 v. Ojakkala Pauli Valtia 60 v. Helsinki Erkki Kemppi 85 v. Siuntio kk Vilho Saarinen 85 v. Hyvinkää Reino Kokkonen 60 v. Järvenpää Mats Blomberg 50 v. Borgå Sven Nylund 50 v. Dragsvik Nils Simberg 85 v. Tenala Vesa Kokkonen 60 v. Järvenpää Jukka Mäntynen 60 v. Tuusula Mauri Reso 80 v. Lohja Juhani Hacklin 60 v. Kankaanpää Markus Aarnio 70 v. Siuntio Torsti Heikkinen 60 v. Hyvinkää Vesa Leivo 50 v. Hyvinkää Teuvo Pakkanen 80 v. Lohja Oiva Lyytikäinen 60 v. Hangonkylä Hans Ljunggren 60 v. Ekenäs Jorma Saariniemi 50 v. Porvoo Kimmo Lyhty 50 v. Pernaja Lasse Nyfors 80 v. Tuusula Veikko Toivonen 60 v. M ä n t s ä l ä, toimitus onnittelee! Harri Savolainen 50 v. Lohja Peter Mickelsson 50 v. Helsinki Jouko Raita 60 v. Lohja Markku Raunio 50 v. Hyvinkää Veli-Markku Vermas 60 v. Vantaa OLTERMANNI ONNITTELEE!! Tietolähde RUL:n ja RES:n henkilörekisterit. Mikäli haluatte, että merkkipäiviänne EI julkisteta Oltermannissa, tulee siitä ilmoittaa piirien toiminnanjohtajalle ennen lehden seuraavaa aineistopäivää. Kauppakaari 8, Kerava, p Kirjallisuutta Sotamuistoja ei ole mitään järkeä kaunistella, sankaruutta ja kestävyyttä ihannoiden. Teos Arkea sodan varjossa kuvaa kotirintaman ihmisten elämää rehellisesti. Nostamme esille sota-ajan hyvät ja huonot asiat, tuskan ja pelon, mutta myös tulevaisuudenuskon ja ilon, kertoo kirjan päätoimittaja, tuusulalainen sotahistorian dosentti ja valtiotieteen tohtori Martti Turtola. Weilin+Göösin julkaisema teos on Sodassa koettua -sarjan kolmas osa. Aiemmin ovat ilmestyneet osat Haavoitettu lapsuus ja Uhrattu nuoruus. Sarja perustuu kotirintaman ihmisten haastatteluihin ja niitä koskeviin tutkimuksiin. Tuore kirja tuo lukijan silmien eteen sotavuosien arjen sankarit, joita olivat niin kotirintaman naiset kuin miehetkin. Tämä puoli on jäänyt vähemmälle sota-ajan historiaa käsittelevässä kirjallisuudessa, korostaa Turtola. Kotirintaman naiset ja miehet Sota muutti naisten elämää monella tapaa, myös ammatillisesti. Kotirintaman arjen pyörityksessä naisten osuus oli keskeinen, sillä nuoret, työkykyiset miehet olivat Merja Kukkonen Kotirintaman sankarit Sodassa koettua s./osa. Weilin+Göös. Päätoimittaja Martti Turtola. Sarjan osat: Haavoitettu lapsuus, Uhrattu nuoruus, Arkea sodan varjossa, Yhdessä eteenpäin. Kaikki sarjan kirjoittajat ovat historian tutkijoita ja alan asiantuntijoita. valtaosin rintamalla. Naiset työskentelivät maatiloilla ja navetoissa, pelloilla ja metsissä, tehtaissa ja liikkeissä, sairaaloissa ja virastoissa ja ennen muuta kotona, jossa he vuosien ajan joutuivat vastaamaan perheiden elämästä ja elatuksesta, Martti Turtola kuvaa. Sota-ajan työ saattoi sisältää äidin roolin ohessa monta muuta työpäivän tehtävää. Naiset tekivät usein vielä eri järjestöissä vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja työvelvollisuustyötä maatiloilla ja metsissä. Heillä oli täysi työ hankkia lapsilleen ruokaa ja huolehtia myös isovanhemmistaan. Pula elintarvikkeista saattoi tehdä viiden lapsen äidistä mustan pörssin kauppiaan. Kotirintamalla työskenteli myös miehiä, nuoria, joita ei vielä hyväksytty sotapalvelukseen, ja niitä ikäluokkia, joita ei enää ikänsä vuoksi hyväksytty rintamatehtäviin. Nämä ikämiehet eivät kuitenkaan nykymittapuun mukaan olleet vanhoja, vaan vasta yli 40-vuotiaita. Osa heistä työskenteli keskeisillä paikoilla sotatarviketeollisuudessa, osa ilma- tai rannikkopuolustuksessa. Jotkut vastasivat koulutuksesta koulutuskeskuksissa. Myös nuorten ja lasten työpanosta tarvittiin. Koko Suomi mobilisoitiin Kyse oli koko yhteiskunnan toimivuudesta ja selviytymisestä sodan myllerryksen aikana. Ihmisille oli taattava valtion määräyksellä tietty päivittäinen kalorimäärä, samoin se, kuinka monta vaatekertaa kukin sai. Missään muussa maassa ei ole kuulunut niin suurta osaa väestöstä armeijan piiriin kuin Suomessa. Jokainen kynnelle kykenevä oli mukana sotaponnistuksissa, vaikkei siitä ole tilastoa aina esittääkään, Martti Turtola kertoo. Kirja kuvaa perhe-elämän arkea, naisen työtä ja sen muuttumista, kansakuntaa liikkeessä, samoin sota-ajan miesten töitä, myös teollisuusjohtajia. Kotirintaman terveydenhuolto toimi niin hyvin, että terveydentila jopa kohosi sotavuosina, ainakin kuolleisuustilastojen perusteella. Tähän vaikutti osaltaan sotavuosina maahan luotu neuvolaverkko, Turtola huomauttaa. Arkea sodan varjossa -teos kertoo myös, miten perheet selvisivät henkisellä ja aineellisella tasolla pitkistä sotavuosista, kun aviomies tai isä oli Uudenmaan tykistökillan toimintaa rintamalla, ja miten avioliitot kestivät tämän koettelemuksen. Tuhat sanaa kotoa Kirjan tekstejä täydentää suurelta osin aiemmin julkaisematon kuvitus, joka on kerätty sota-ajan kokeneiden kuva-arkistoista. Satojen kuvien joukossa on otoksia naisista ja miehistä erilaisissa työtehtävissä, täysistä häkäpöntöllä kulkevista linja-autoista ja siviilejä pursuavista, hitaasti etenevistä henkilöjunista. Kirjan alussa on liikuttava kuva sotilaista lukemassa kirjeitä. Jokainen meistä voi vain kuvitella, miten suuri merkitys miljoonien kirjeiden kenttäpostilla oli yhteydenpidossa, päätoimittaja Turtola sanoo. Sotavuosina sopeuduttiin pakon edessä ja elettiin, rakastettiin, vihattiin, itkettiin ja naurettiin kuten rauhankin vuosina. Ihmiset saattoivat tuntea murhetta, mutta olla myös onnellisia - sodasta huolimatta. Traagiset vuodet tekivät myös tunteista voimakkaita. Monet ikäluokat elivät nuoruutensa ja nuoren aikuisuutensa intensiivisimmät vuotensa juuri sota-aikana. Ma Esitelmä Georgian tilanteesta Katajanokan kasinolla, klo Majuri Juhani Mäkelä Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta esitelmöi ajankohtaisesta aiheesta. Tilaisuus on kaikille avoin. To Retki Pahkajärvelle seuraamaan KarTR:n ammuntoja Kokoontuminen klo Karjalan Prikaatin sotilaskodin luona. Yhteiskuljetus järjestetään, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 20 henkilöä. Ilmoittautuminen: Raine Mönkkönen, p , raine. monkkonen@pp.inet.fi. To Tykkimiesilta/esitelmätilaisuus Töölöntorinkadun auditoriossa klo Onko tykistö itsenäinen aselaji 2010-luvulla? kysyy insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola, joka toimii osastopäällikkönä Maavoimien elektroniikkaosastolla. Kosolan alaa ovat uusimmat johtamis- ja viestijärjestelmät, joiden varassa armeija nykyään toimii. Lisäksi ohjelmassa Kenttätykistökerhon vuosikokous. To Barbara-juhla Tykkimiesten suojeluspyhimyksen Barbaran juhlapäivän illallinen järjestetään ravintola Tekniskassa, Helsingissä. Ohjelmassa mm. musiikkia, juhlapuhuja, vuoden Barbaran valinta ym. Ilmoittautuminen maksamalla viimeistään illalliskortin hinta 35 euroa killan tilille Nordea Illallinen sisältää tervetuliaisaperitiivin sekä alku- ja pääruoan. Tumma puku, isot kunniamerkit. Yhteystiedot Puheenjohtaja Pekka Vasara, mp , pekka.vasara@luukku.com. Sihteeri Jussi Sorsa, mp , jussi.sorsa@kolumbus.fi. Lohjan seudun patterin päällikkö Tero Merjomaa, mp , tero.merjomaa@nordea.fi. patterin sihteeri Pauli Tuorila, pk (019) Killan verkkosivut:

19 19 Markku Tuominen Kotikontujen tienoita tervehtien tämä laulumme kaikukoon Aseveli-ilta Nurmijärvellä Komeasti Sillanpään marssilaulun sanoilla aloitti Nurmijärven Reserviläisten maastopukuun sonnustautunut mieskuoro aseveli-illan Nurmijärvellä Kivenpuiston koulun liikuntasalissa. Paikalle oli saapunut noin 250 vierasta omasta kunnasta ja vähän kauempaakin. Reserviläiskuoro esiintyy Nurmijärven aseveli-illassa. Tapahtuma keräsi runsaasti yleisöä. Nurmijärven Reserviläisten kuoroa säesti pidetyssä aseveli-illassa Erkki Lehtimäen johtama orkesteri Jukolan Pumppu, johon kuului kaksi saksofonia, kitara, basso, piano, haitari ja rummut. Salin seinustalla oli esillä ajan henkeen sopien sotilas- ja lottapukuja, ruokapakkeja sekä muita sota-ajan esitteitä. Esiintymislavan toiseen etukulmaan oli aseteltu aidoista kuusennäreistä pieni metsikkö. Tunnelma oli isänmaallinen. Tilaisuuden juontajana toiminut reservin vääpeli Jouko Saarto otti johdon käsiinsä toivottaen kaikki vieraat, ennen kaikkea sotiemme veteraanit, tervetulleiksi. Tilaisuuden nimenä oli Aseveli-ilta, lauluja sota-ajoilta. Laulullisesta puolesta vastasi oopperalaulaja, laulunopettaja Tuire Grönthal oppilaineen. Seuraavaksi kuultiin toinen toistaan upeampia esityksiä: Äänisen aallot, Älä sure tyttö kulta, Pieni sydän, Ikävä, Potkut sain jne. Tietenkin mukaan kuului Harmoni -sistersien esityksenä Sataman valot ja Kodin kynttilät. Ennen väliaikaa tunnelmaa nostatti Tuire Grönthalin esittämänä Warum. Muistojen kappaleet Väliajalla yleisölle tarjottiin Perttulan Marttojen valmistamat makoisat pullakahvit reserviläisten toimiessa tarjoilijoina, astian kantajina ja juttuseurana. Toisin sanoen reserviläisille iski keittiönakki. Väliajan jälkeen lähdettiin vauhdikkaasti liikkeelle humppakappaleilla Heili Karjalasta ja Irja. Sitten olikin vuorossa reserviläisten kuoron esittämänä kolme kappaletta: Liisa pien, Iso Iita ja Elämää juoksuhaudoissa. Tunnelma alkoi nousta kattoon kun lavalle astui upean bassoäänen omaava Marko Harakka esittäen kappaleet Kirje isältä ja Vartiossa. Ilman välilaskua jatkettiin seuraavaan esitykseen; suoraan Kansallisoopperan estradilta oopperalaulaja Ari Grönthal. Hän tulkitsi unohtumattomasti kappaleet Katupoikien laulu ja Yö kerran unhoa annoit. Tilaisuus päättyi arvokkaasti yhteislauluna laulettuun lauluun Veteraanin iltahuuto. Toinen aseveli-ilta tulossa Aseveli-ilta toteutettiin yhdessä Nurmijärven kansalaisopiston kanssa. Suunnittelutyö alkoi joulukuussa Reserviläisten laulukuorolla ei ollut aikaisempaa e s i i n t y m i s koke mu s t a. Tilaisuuden onnistuminen vaati uskomattoman monen asian yhteensovittamista, palaverin pitoa, harjoittelua yms. Hyvä isämaallinen yhteistyö johti hyvään lopputulokseen. Hyvän palautteen ja kysynnän vuoksi Aseveli-ilta 2 on jo suunnitteilla. Nurmijärven reserviläiset kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita. Eerikki Viljanen Vihdin valtuustoon Ehdokkaana LOHJALLA Pasi Vottonen res kapteeni Vihdin valtuustoon Arvoissa lukija, reserviläinen Keravalla Hannu Nuutinen Keravan Kurkelasta, aktiivinen vapaaehtoistoimija (mm. maanpuolustus, Vapepa, senioritoiminta). Tärkeitä asioita minulle ovat nuorten hyvinvointi, poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautuminen ja terveydenhuollon resurssien riittävyys. Ota yhteyttä: p , hannu.nuutinen@pp2.inet.fi ÄÄNESTÄ Hannu Keravan valtuustoon! No 137. KERAVAN KOKOOMUS Valitse oikea Kunnallisvaalit Tuusula Eero Lehti Yrittäjän asialla - aina! Kokoomus Kerava 124 Jarmo Hynnälä 48 v., sotilasmestari, kunnanvaltuutettu, lautamies, Vihdin Reservin Aliupseerien pj. ja Uudenmaan Reserviläispiirin 2. vpj. KOKOOM US

20 20 3/2008 Kokouskutsuja Uudenmaan Reserviupseeripiiri ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Karkkilassa keskiviikkona klo Kokouspaikka on Karkkilan Uusi seurakuntatalo, osoite Huhdintie 11, Karkkila. Kokouksessa käsitellään piirin säännöissä mainitut syyskokousasiat. Kokouksen käsittelyyn tarkoitetut jäsenyhdistysten esittämät asiat on esitettävä kirjallisesti piirihallitukselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Piirihallitus Kokousta edeltää piirihallituksen kokous samassa paikassa klo Uudenmaan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Myrskylässä keskiviikkona klo Myrskylän Säästöpankin kokoushuoneessa. Osoite Virastotie 1, Myrskylä. Kokouksessa käsitellään piirin säännöissä määrätyt syyskokousasiat. Kokouksen käsittelyyn tarkoitetut jäsenasiat on toimitettava kirjallisina piirin puheenjohtajalle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Piirihallitus Kokousta edeltää piirihallituksen kokous samassa paikassa klo Tuusulan ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Metsäpirtillä Rusutjärvellä keskiviikkona klo Käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunomiseen. Tervetuloa! Johtokunta Hangon Hangö Reservister ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Motelli Silversandissa keskiviikkona klo alkaen. Johtokunta Järvenpään Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään keskiviikkona klo 19 Järvenpään Sotaveteraanit ry:n Veljesmajalla Vanhankyläniemessä. Ajo-ohje: Tuulimyllyntieltä (viitta) veteraanimuistomerkiltä vasemmalle hiekkatielle, jota pitkin noin 200 metriä Veljesmajalle. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yrjö Lindström pitää kokousesitelmän Kun Suomi vaihtoi isäntää: Oravaisten taistelu. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Hallitus Tuusulan Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina klo Taistelukoululla Koivikko-auditoriossa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 11 määräämät asiat. Itä-Uudenmaan aluetoimiston päällikkö, evl Alexander Aminoff esitelmöi tilaisuudessa aiheenaan organisaationsa toiminta. Ennen kokousta klo alkaen kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Keravan Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina klo Keravan kirjaston Pentinkulma-salissa, Paasikivenkatu 12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa! Hallitus Klaukkalan Reserviupseerit ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS ja 25-vuotisjuhla pidetään keskiviikkona klo Klaukkalan Nordea-pankin kokoustilassa, 3.krs, Kuonomäentie 2, Klaukkala. Kokous alkaa 25-vuotisjuhlalla. Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa! Hallitus Lauri Väättänen Salaista tietoa Georgiasta Elokuun pääuutisia olivat Pekingin olympiakisat ja Georgian tapahtumat. Olympiakisoista saavutimme sen mitä tavoittelimme. Georgiasta emme kai ole paljoa tavoitelleet, mutta olemme saaneet jotain. Varsinaisia lopputuloksia saamme odottaa vielä pitkään. Ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin purkaa Georgia salaisuuksia. Jollain taholla on paljonkin salaista tietoa Georgiasta. Minulla ei ole salaista tietoa Georgiasta, mutta seurattuani elokuun uutisia totesin, että jossain muualla sitä kyllä on. Itse aloin purkaa salaisia Georgia-asioita Suomen radiouutisten jutusta , jossa kuulimme, että ETYJ-tarkkailijat olivat kertoneet Georgian hyvin valmistellusta operaatiosta Etelä-Ossetiaan jo ennen Venäjän aseellista interventiota. Yksi salaisen tiedon lähde on siis Georgian yleisesikunta, joka olisi ETYJ-tarkkailijoiden mukaan valmistellut omaa sotilasoperaatiotaan jo pidempään. Koska Georgialla on yhteydet moneenkin muuhun maahan, niin tuskinpa salaisuus olisi ihan vain georgialainen. Olisiko amerikkalaisilla, ukrainalaisilla, virolaisilla ja joillakin muillakin salaista tietoa Georgiasta? Venäjän sotilastiedustelu on tunnetusti korkeatasoista. On aivan varma, että Moskovan yleisesikunnassa on ollut tieto Georgian suunnitelmista jo ennalta. Se, millä tavalla venäläiset ovat tietoaan käyttäneet, onkin jo toinen juttu. Venäläinen oppitunti Georgialle lienee ollut hyvin valmisteltu. Sotilasoperaatioita ei yleensä aloiteta ilman hyvin suoritettuja valmisteluja. Venäjällä oli käytössään myös 40 vuotta vanhat neuvostosuunnitelmat siitä, miten hoitaa Tsekkoslovakian asiat. Silloin venäläisten mukana olivat muutkin Varsovan liiton maiden joukot. Nyt Venäjä ei saanut tai edes hakenut operaatiolleen paljoakaan tukea. Yhdysvallat on avoimesti ollut Georgian liittolainen. Yrityksistä huolimatta ei Naton Bukarestin huippukokous päättänyt Georgian hyväksymistä Naton kandidaattijäseneksi. Mutta vaikka Nato sanoikin ei, tuskinpa Yhdysvallat sanoi ei Georgialle ei ainakaan ihan suoraan. Washingtonin ja Pentagonin salaisuuksia emme tunne, mutta siellä on varmaan useita asiakirjoja, jotka valaisisivat asioiden valmistelua ja kehittymistä. Euroopan unioni on heikko. Sillä ei ole yhtenäistä ulkopolitiikkaa, ja niinpä EU:lla ei taida olla erityistä salaista Georgia-muistiota. Ja jos olisikin, unionissa on niin monta jäsenmaata, että salaisuus olisi vuotanut julkisuuteen ennen aikojaan. Samanlainen ollee tilanne ETYJ-järjestön osalta. Vaikka sainkin vinkin omille arvioilleni ETYJ-sotilastarkkailijoiden raportista, oma arvioni on, että tässä järjestössä jäsenkenttä on vielä Euroopan unioniakin hajanaisempi ja yhteisen tahdon sekä päätöksen aikaansaaminen on hankalaa. Kun tosiasiat tunnetaan, niin ETYJ:kin voi tulla julkisuuteen omilla tiedoillaan, kuten tapahtui nyt Virolaisilla on salaista Georgia-tietoa. Veljeskansamme on aktiivisesti ollut tukemassa georgialaisia. Entinen pääministeri Mart Laar on pitkään ollut Georgian valtiojohdon neuvonantajana. Virolaislehdistössä Laarin toimia on arvostellut mm. hänen kollegansa eli ex-pääministeri Tiit Vähi. Viron presidentti Toomas-Hendrik Ilves on myös ollut aktiivisesti tukemassa Georgiaa ja syyttämässä Venäjää. Ilveksen seurana ovat olleet muut Baltian johtajat ja Ukrainan sekä Puolan johtajat. Millaisia Georgia-salaisuuksia voisimmekaan löytää Tallinnasta, Riiasta, Vilnasta, Kievistä ja Varsovasta. Entä löytyisikö Suomesta ja Helsingistä salaista tietoa Georgiasta? Ei ja kyllä. Ei siksi, että suomalaisen ulkopolitiikan pitäisi olla täysin läpinäkyvää eli kaikki se mitä meillä tehdään ja mitä meillä tiedetään, pitäisi olla julkisuudessa. Meillä ei siten saisi olla mitään georgialaisia salaisuuksia. Mutta kun tiedetään, että ulkoministerimme on ETYJ- puheenjohtaja ja suurlähettiläs Heikki Talvitie on Georgiassa ja muissa lähialueen maissa ollut pitkää suomalaisena edustajana, niin voihan näissä valmistelutöissä olla jotain, jota ei ole kerrottu julkisuuteen. Suomen osallistumisesta Georgian asioiden selvittämiseen on keskusteltu paljon. Oman hämmennyksen aiheutti maan johdon osallistuminen EU:n huippukokoukseen ja siihen liittynyt jakkarakiista. Ongelmallisempaa on se, että osataanko meillä arvioida mitä Georgian tapahtumat vaikuttavat suomalaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Meiltä annetaan kyllä neuvoja mm. Ruotsille, mutta miten ovat Suomen omat asiat? Toivotaan asioille ja erityisesti päätöksille läpinäkyvyyttä. Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka on viimeksi toiminut Tartossa Viron Maanpuolustuskorkeakoulun johtajan neuvonantajana. Maanpuolustusjärjestöjen esitelmätilaisuudet TKKK:lla loka-joulukuussa Esitelmät pidetään totuttuun tapaan Maanpuolustuskorkeakoulun Tuusulan kampuksen (ent. Taistelukoulu) tiloissa, Koivikko-auditoriossa, tiistaisin klo alkaen seuraavasti: Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus aloitti virallisesti toimintansa Hyrylässä entisen Ilmatorjuntakoulun tiloissa. Alkuvuosi ja kesä on remontoitu tiloja uusien vaatimusten mukaisiksi, ja varsinainen kurssitoiminta on käynnistynyt syyskauden alussa. Tästä kaikesta tulee PVKVKK:n apulaisjohtaja, everstiluutnantti Pertti Pullinen, kertomaan syyskauden avajaisluennossa. Samassa yhteydessä saadaan tietoa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen koulutuksen nykyvaiheesta Everstiluutnantti Esa Kelloniemi tarkastelee puolustusvoimien huoltoa Etelä-Suomen Huoltorykmentin komentajan silmin niin rauhan kuin kriisitilanteenkin aikana. Pääpaino katsauksessa on meidän oman alueemme, eteläisen Suomen tarkastelussa. Esityksessä valotetaan myös puolustusvoimien huollon ulkoistamista. Nämä ratkaisut ovat varsinkin vanhemmalle reserville täysin uusia Esitelmäksi on suunniteltu historiallista aihetta. Teema tarkentuu myöhemmin. Esitelmän jälkeen on mahdollisuus joulusaunaan TaistK:n funkkis-saunassa. Mahdollisista muutoksista saatte viimeisintä tietoa sanomalehtien Keski-Uusimaa, Viikkouutiset sekä Nurmijärven Uutiset seuratoiminta (tai vast.) -palstalta luentopäivää edeltävänä sunnuntaina tai viimeistään ko luentopäivänä.