POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 2/2012 Valtuusto teki ensihoidon palvelutasopäätöksen Uusi organisaatio toiminut hyvin Kehitysvammahuollon tulosaluetta tarvitaan jatkossakin

2 Niska / hartiasärkyä? Kärsitkö selkäkivuista? Vaivaako hiirikäsi? UUTTA Hoidot virtsanpidätysngelmiin Varaa aika: Tervetuloa hyvään hoitoon! Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kiviharjunlenkki , Oulu Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su hygieniatuotteet - ihonhoitotuotteet - inkontinenssituotteet Meiltä myös kauneudenhoitopalvelut ja lahjakortit. poikkilakanat vuoteensuojat pesukintaat suoja-alustat Kätevästi verkkokaupasta: ) ' ' 2 Pohjanpiiri 2/2012 Lekatie 1, Mänttä Puh

3 Pääkirjoitus Ensimmäinen vuosi uudessa organisaatiossa Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri Vuosi 2011 oli Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensimmäinen uuden organisaatiomallin mukainen toimintavuosi. Uudistuksen perusteet olivat toiminnalliset. Nykyiset hoitokäytännöt ovat yhä avohoitopainotteisempia ja sitä myötä muun muassa vuodeosastojen yhteistoiminnan kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää myös tulevaisuudessa. Organisaatiouudistuksemme oli kohtalaisen konservatiivinen, varsinaiseen prosessiorganisaatioon ei edes pyritty. Tavoitteena oli löytää synergiaetuja järjestämällä erikoisaloja uusiin suurempiin kokonaisuuksiin. Vastaavanlaisia rakenteita on osin muissakin sairaanhoitopiireissä, mutta erityisesti mallimme yhdistää kaikki tukipalvelut yhteen tulosalueeseen oli poikkeavaa. Potilaiden hoitoon ja viihtyvyyteen ja potilasturvallisuuteen vaikuttavat kaikki sairaalassa toimivat ammattilaiset jollakin tasolla. Muutoksella saamme, toivottavasti, kaikki toimijat tunnistamaan oman roolinsa myös tässä mielessä. Uudistuksessa kävi, kuten ennustettavissa olikin. Jotkut yksiköt löysivät toisensa ja yhteistyömahdollisuudet nopeasti ja lähtivät vauhdilla liikkeelle. Jopa niin, että ensimmäisen vuoden aikana kuherruskuukausi ehti jo ohi, ja löytyi erimielisyydenkin aiheita. Osin vaikeutena on ollut se, että teknisesti tilarakenteiden uudistaminen ei ole ollut niin nopeaa kuin toimintamallien muutokset olisivat edellyttäneet ja mihin henkilöstön tahtotila olisi pyrkinyt. Toisaalta joidenkin yksiköiden välillä yhteisen kentän suunnittelu ja kehittäminen on vienyt pitempään ja varsinaiset toiminnalliset muutokset ovat vielä edessä. Tulosalueiden johtoryhmien toiminta on käynnistynyt aluksi tutustuen uusiin kumppaneihin ja yhteisiin yksiköihin. Varsinaiset johtoryhmävalmennukset siirtyivät alkamaan pääosin tälle vuodelle. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtoon tuli monta uutta henkilöä, joilla on ollut perehtymistä niin uuteen hallintosääntöön kuin muuhun julkisen toimijan byrokratiaan. Henkilöstön osalta muutos tuntuu menneen aika kitkattomasti. Arjen työtähän eivät tämmöiset hallintomuutokset välttämättä juuri muuta, mutta toivottavasti uusien toimintamallien kehittäminen tekee myös jokapäiväisen työn sujuvammaksi ja innostavammaksi. Miten tämä muutos heijastuu lopulta potilaiden hoidon laatuun, työn iloon ja kustannustasoon, näkyy vasta parin kolmen vuoden kuluttua. Kokemuksesta voin sanoa, että muutoksen tuulet ovat yleensä raikkaita. Tätä kokemusta on välittynyt myös meillä, kun ryhmissä olemme miettineet toimintaamme ja sen kehittämistä. Olemme voineet ottaa oppia toisista ja olemme voineet jakaa omaa osaamistamme. Sanan säiläkin on välillä viiltänyt, mutta uskon, että keskinäinen luottamus ja halu yhteistyöhön ovat lisääntyneet. Muistakaa! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru on puolikas surua ja jaettu osaaminen moninkertaistaa taidot. Antakaa hyvän kiertää! n KUVA ANTTI SUISTOLA 2/2012 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö Pääkirjoitus: Ensimmäinen vuosi uudessa organisaatiossa...3 Ensihoidon taso nousee...5 KANNEN KUVA TIINA MäKI Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutoksen tavoitteena ryhmäasuminen...8 Kuntoutuksen suunnittelu on monitahoinen prosessi Mielekäs arki uudistaa kehitysvammapalveluita...11 Kouluttamalla tuetaan hyvää johtajuutta...12 Pikkuhiljaa kaikki toiveet ovat toteutuneet...14 Ramppa kalakattaa...16 AVAUS kehittää tulevaisuuden hyvinvointipalveluita...17 Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen jatkuu...17 Laatupalkinto psykiatrisen päivystystoiminnan kehittämistyölle...18 Sähköhoito sai omat asiamukaiset tilansa...19 Erva-alueen kuulumisia: AHAVA-tuulet...20 Kolme uutta suositusta terveydenhuollon menetelmien käytöstä...21 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen johtokunta valittiin...22 Uusi palvelukeskus aloittaa toukokuussa...22 Terveydenhuollon varmennekortit käyttöön...26 Toiminta kehittyi strategian mukaisesti...28 Kuntarakenneuudistus ei riitä...30 Uutta tietoa simulaatiokoulutuksen vaikuttavuudesta Juhani Junttilalle nuoren tutkijan tunnustuspalkinto Hyvä Ihminen hyvien joukossa...32 Jos minulta kysytään, niin... Suurkunnat eivät ratkaise terveydenhuollon haasteita...34 Hyvä perehdytys antaa rohkeutta tarttua haasteisiin PohjanPiiri 37. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP (08) toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén ValokuVaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP (08) Sylvi Savolainen, PPSHP (08) Antti Suistola, PPSHP (08) Jukka Veijola, PPSHP Graafikot Paula Mäntyniemi, Erweko Sinikka Nurmi, Erweko Marika Määttä, Erweko toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS osoitteen muutokset (08) ilmoitukset Olavi J. Määttä PohjanPiiri ilmestyy V Nro Nro Nro Nro PainoPaikka Erweko Oy

5 Ensihoidon taso nousee Uusi terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävä ensihoitoasetus määräävät, että ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2013 alusta kunnilta sairaanhoitopiireille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto teki laissa säädetyn, ensihoidon järjestämistä koskevan palvelutasopäätöksen kokouksessaan Päätökseen sisältyi ponsi, jonka perusteella sairaanhoitopiirin hallitus on vielä käsitellyt eräitä palvelun tuottamiseen ja yksiköiden lähtövalmiuteen liittyviä määrityksiä. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki 1/2012 2/2012 Pohjanpiiri 5

6 Päätöksen perusteella alueen palvelutaso ensihoidossa paranee nykyisestä oleellisesti. Tällä hetkellä valtaosa yksiköistä on perustasolla, hoitotason yksiköitä on vain muutama. Uudistuksen myötä hoitotason yksiköitä tulee lisää parikymmentä ja yksiköiden valmius paranee. Uudistus parantaa kaikkein eniten virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa. Valmius nopeisiin lähtöihin kohenee merkittävästi, sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen kiteyttää uudistusta. Yksiköiden sijoittelussa ei ole katsottu kuntarajoja, vaan sairaanhoitopiirin aluetta kokonaisuutena. Yksiköt on sijoitettu väestön määrän, ikärakenteen ja hätäkeskustilastojen perusteella sinne, missä riskit ja todennäköinen ensihoidon tarve ovat suurimmat. VIIdEN VUOdEN SIIRTyMä- AIKA Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin, Aino-Liisa Oukan mukaan uudistus pannaan täytäntöön viiden vuoden siirtymäajalla ensi vuoden alusta alkaen. Asetuksessa on nostettu henkilökunnan koulutustason vaatimuksia. Olemme arvioineet, että tarvitsemme uutta, koulutettua työntekijää, että pääsemme vuoden 2018 tasoon. Emme pysty mitenkään hankkimaan tai kouluttamaan tällaista määrää työntekijöitä niin, että he olisivat käytettävissä heti ensi vuoden alusta. Näin päädyimme porrastettuun tason nostoon, Oukka kertoo. Sairaankuljetus nykyisellä tavalla toteutettuna maksaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Ensihoidon vastuulääkäri Matti Martikainen sanoo, että summa on todennäköisesti alakanttiin, sillä uudistusta valmisteltaessa kaikista kunnista ei saatu riittävän tarkkoja kustannustietoja. Uuden järjestelmän on arvioitu nostavan kustannuksia 3,2 miljoonaa euroa alkuvaiheessa ja 6,2 miljoonaa euroa vuodessa siirtymäajan jälkeen. Sairaanhoitopiirin johtaja on asettanut työryhmän valmistelemaan periaatteita, joiden mukaan kustannukset jaetaan kuntien kesken. LäHIN yksikkö HOITAA Asetuksen mukaan sairaanhoitopiiri voi järjestää ensihoidon kokonaan omana toimintanaan. Se voi järjestää sen myös yhteistyössä jonkin toisen sairaanhoitopiirin, kuntayhtymän tai pelastuslaitoksen kanssa. Kolmas vaihto ehto on hankkia palvelu yksityisiltä yrityksiltä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt järjestää ensihoidon monituottajamallilla, jossa osa palvelusta hankitaan kahdelta alueelliselta pelastuslaitokselta ja osa yksityisiltä sairaankuljetusyrityksiltä kilpailuttamisen kautta. Henkilökunnan koulutuksen taso nousee ensihoitouudistuksen myötä. Palveluun ei vaikuta, kuka sen tuottaa. Hälytykseen lähtee aina lähin yksikkö, olipa se kenen tahansa tai millä alueella tahansa. Edes sairaanhoitopiirien väliset rajat eivät ole hidaste, sillä sairaanhoitopiirit neuvottelevat keskenään menettelyt joiden perusteella ensihoitoyksikkö voi tulla rajan takaakin, jos se sattuu olemaan lähin saatavilla oleva. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus on perustettu Ouluun yliopistollisen sairaalan yhteyteen. Kenttäjohtamisjärjestelmä rakennetaan valmiiksi syksyn aikana ja se on toimintakunnossa ensi vuoden alussa. TASAPUOLISESTI SAMAN RISKILUOKAN ALUEILLE Ensihoitouudistuksen valmistelussa koko Suomi on jaettu neliökilometrin suuruisiin ruutuihin. Asetuksessa on nimetty viisi eri riskiluokkaa, ja sairaanhoitopiirin on määriteltävä ruutukohtaisesti, mihin riskiluokkaan mikin ruutu kuuluu. Riskiluokkaan 1 kuuluvilla alueilla on enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa. Tällaisia alueita Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on 22 kappaletta ja niissä asuu lähes asukasta. Toisessa ääripäässä riskiluokkaan 5 kuuluvat alueet on määritelty asumattomiksi tai tieverkon ulkopuolella sijaitseviksi. Tällaisia ruutuja sairaanhoitopiirin alueella on yli ja niissä asuu 10 henkeä. Asetuksen ja lain velvoite palveluiden tasapuolisesta järjestämisestä ei tarkoita sitä, että alueen kaikille ihmisille pitää pystyä tarjoamaan täsmälleen samantasoinen palvelu. Tiettömien taipaleiden taakse on mahdotonta tuottaa palvelu samassa ajassa kuin kaupunkikeskukseen. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että saman riskiluokan alueille pystytään tuottamaan samantasoinen palvelu. Luottamuselimet sitten päättävät, mikä tuo taso on, Matti Martikainen selvittää. 6 Pohjanpiiri 2/2012

7 KUSTANNUKSET POHdI - TUTTAVAT Oulunkaaren kuntayhtymä sijoittuu kahden sairaanhoitopiirin alueelle. Uudistuksessa osan väestöstä ensihoidosta vastaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, osasta palveluita vastaa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Lisäksi kuntayhtymän alueella tulee olemaan kaksi järjestämismallia. Osan palveluista tuottaa pelastuslaitos, osan yksityinen. Kuntayhtymän järjestämiskeskuksen ylilääkärin, H. Tapio Hanhelan mukaan kuntayhtymässä ei uskota, että rajat aiheuttavat ongelmia toiminnan sujuvalle hoitamiselle. Kuntayhtymän lausunto hankkeesta oli pääosin myönteinen. Se esitti valmistelun aikana eräitä miehitykseen ja varallaoloon liittyviä tarkistuksia ja ne saatiin kohdalleen. Kustannusten jakautuminen arveluttaa meitä, kuten muitakin kuntia, mutta miten ne toteutuvat, nähdään vasta, kuin toiminta on käynnistynyt. Tarkoitus on, että kahden vuoden kuluttua arvioidaan, pitääkö tässä kohtaa tehdä tarkistuksia, Hanhela pohtii. PIENyRITTäJyydEN AIKA OHI Suomen sairaankuljetusliiton luottamustehtävissä pitkään toiminut, oulaistelainen Teuvo Kontio näkee, että uudistus on linjassa terveydenhuollon yleisen kehityksen kanssa. Rakenteet muuttuvat. Kontio on osakkaana Oulaisten sairaankuljetus Oy:ssä. Pienyrittäjyyden aika meidän alallamme on ohi. Pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta tehdä tarjousta suurelle alueelle, jossa tarvitaan paljon autoja ja paljon uutta henkilökuntaa. Yrittäjien pitää nyt alkaa muodostaa yhteenliittymiä tai tehdä alihankintajärjestelyjä, hän pohtii. Sairaankuljetusyrittäjät kritisoivat uudistuksessa sitä, että sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus tehdä sopimus pelastuslaitoksen kanssa ilman julkista hankintamenettelyä. Yrittäjien näkemyksen mukaan hedelmällisimmät alueet menevät pelastuslaitoksille ilman kilpailutusta. Matti Martikaisen mukaan kilpailuttamisen piiriin tulevien alueiden määrää kasvatettiin alkuperäisestä suunnitelmasta kunnista ja yrittäjiltä tulleen palautteen perusteella. n Nykyisessä sairaankuljetuksessa on keskitytty potilaan kuljettamiseen. Ensihoidossa painotetaan hoitoa. Aina ei tarvitse kuljettaa vaan apu voidaan antaa paikan päällä. 2/2012 Pohjanpiiri 7

8 Kehitysvammahuollon palvelurakennemuutoksen tavoitteena ryhmäasuminen Kehitysvammaisten määrä on suhteellisen vakio. Kehitysvammahuollon tulosaluetta tarvitaan jatkossakin. Hoitojärjestelmän tavoitteena on turvata kehitysvammaiselle mahdollisimman mielekäs ja hyvä elämä. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Martti Ahlstén Kehitysvammahuollossa on menossa palvelurakennemuutos. Sairaanhoitopiirissä me olemme tulosalue, joka on voimakkaasti supistamassa toimintaansa. Me olemme aktiivisesti luovuttamassa toimintaa omistajakuntien järjestettäväksi, joko niin että kunta itse järjestää palvelun tai ostaa sen yksityiseltä palvelun tuottajalta, johtaja Ari Hietanen kertoo. Laitoshoidon palvelukokonaisuus muodostuu lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista laitoshoidon palveluista. Asumispalveluja tarjoavia palvelukoteja on 11. Lyhytaikaisia palveluita ovat tutkimus- ja kuntoutusjaksot ja tilapäiset hoitojaksot. Pitkäaikaisia palveluita ovat pitkäaikainen asuminen ja pitkäaikainen kuntouttava asuminen. Ryhmäkoteja on sairaanhoitopiirin alaisuudessa kolme. Avohuollon vastuualue tuottaa autettua ja ohjattua asumispalvelua sekä työ- ja päivätoimintaa. Tutkimus- ja neuvolapalvelut vastuualue tuottaa poliklinikkapalveluja alueen asiakkaille. Toimintaa toteutetaan poliklinikkaeli neuvolakäynteinä, mutta palveluja viedään myös asiakkaiden luo kotikuntiin. Valtakunnallisessa kehitysvammaisten asumista pohtivassa Kehas-työryhmän raportissa on linjattu, että kehitysvammaisten laitosasuminen tulisi supistaa vuoteen 2020 mennessä huomattavasti pienemmäksi kuin se nykyisin on. Mutta jotta laitoshoitoon ei tulisi pitkäaikaisasukkaita, tarvitaan jatkossa kehitysvammaisten kotikunnissa uudenlaisia räätälöityjä asumispalveluja. LAITOSASUMISTA PURETTU MUUTA MAATA TEHOKKAAMMIN Tahkokankaan palvelukeskuksessa on 91 asiakasta pitkäaikaisessa laitosasumisessa. Heistä 2/3 on tullut sen jälkeen, kun 1990-luvun alkupuolella aloitettiin voimakas laitosten purkaminen. Yli puolet asiakkaista on tullut 2000-luvulla, neljännes viimeisen kolmen vuoden aikana, koska kotikunnissa ei ole tarjolla riittäviä palveluja, Ari Hietanen toteaa. Tahkokankaan asukkaissa voidaan erottaa kaksi pääryhmää, 8 Pohjanpiiri 2/2012

9 Tutkimusosaston leikkihuoneessa valmistelutöitä tekemässä vastaava sairaanhoitaja Pasi Moilanen ja lähihoitaja Eeva Kynkäänniemi. hyvin paljon hoitoa tarvitsevat monivammaiset ja toisena ryhmänä aggressiiviset käytöshäiriöiset asukkaat. Heidän kohdallaan ei riitä, että järjestetään vain jotain asumista, vaan asumisen pitää olla yksilöllisesti räätälöityä. Jokainen kehitysvammainen pystytään hoitamaan omassa kotikunnassa, mutta usein se vain tulee kalliimmaksi kuin Tahkokankaan tyyppisessä keskitetyssä hoitomallissa. Hietasen mukaan tavoitteena kuitenkin on, että kehitysvammaiset vietäisiin normaaliin asumisympäristöön eikä KEHITySVAMMAHUOLLON TULOSALUE Tahkokankaan palvelukeskus 11 palvelukotia 3 ryhmäkotia Työ- ja päivätoimintayksikkö Poliklinikka Pitkäaikaishoidossa 90 henkeä, lyhytaikaisessa n. 30 henkeä, asumispalveluissa n. 30 henkeä Henkilöstöä noin 250 Johtaja Ari Hietanen Ylilääkäri Outi Kuismin Ylihoitaja Taina Kärsämänoja Sosiaalijohtaja Päivi Lauri-Hettula VASTUUALUEET Laitoshoidon vastuualue Avohuollon vastuualue Tutkimus- ja neuvolapalvelut vastuualue kukaan olisi Tahkokankaalla vain asumisen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaalla laitosasumisen purkamisessa ollaan muuta maata pidemmällä. Laitosasumisen piirissä on täällä vain noin 2,7 prosenttia alueen kehitysvammaisista, vastaava luku muualla maassa on 5 6 prosenttia Ari Hietanen kertoo. Uskon että laitosasuminen supistuu edelleen. Suunta on sinänsä hyvä, mutta haasteita on paljon. Ruotsissa esimerkiksi laitosasumista on purettu pieniin 5 6 -paikkaisiin ryhmäasuntoloihin, meillä rakennetaan tällä hetkellä 15-paikkaisia tai isompia kokonaisuuksia. Pelkään pahoin, että tulevaisuudessa ihmetellään, miksi 2000-luvulla laitosasumisen purkamisen nimissä purettiin laitosasumista, ja rakennettiin tilalle laitosmaista ryhmäasumista, hän jatkaa. TUTKIMUS- JA NEUVOLA- PALVELUITA JATKOSSAKIN Tilapäishoidon, tutkimus- ja neuvolapalveluiden, koulutuksen ja konsultaation sekä eri jalkautu- vien palveluiden tuottamisessa on kuntayhtymälle työsarkaa jatkossakin. Uskon että eniten tukea tarvitsevien kehitysvammaisten laitosasumisen siirto asumispalveluihin vaatii vielä aikaa ja suunnittelua Ari Hietanen toteaa. Alueen kuntien arvio on, että vuosikymmenen puolessa välissä pitkäaikaista laitosasumista on sairaanhoitopiirin paikkaa ja lyhytaikaista asumista tutkimus ja neuvolapalveluissa, sekä kriisipalveluissa suunnilleen saman verran. Tahkokankaan rakennuskanta on osin 60-luvun lopulta, osaa on saneerattu enemmän, osaa vähemmän, mutta kaikkinensa se on lähivuosina saneerauksen tarpeessa, mikä tuo tulevaisuuden suunnittelulle lisähaasteensa. KEHITySVAMMAHUOLTO TARVITSEE OMAT OSAAJANSA Palvelurakennemuutos koskee asukkaiden lisäksi tietenkin myös henkilökuntaa, jota tällä hetkellä on Tahkokankaalla noin 250. Avoimia kysymyksiä on paljon, mm. se siirtyykö henkilökunta asukkaiden mukana asumispalveluita tuottavaan yksikköön. Työyhteisössä meillä tulee olla valmiutta tukea muutosta ja muuttua myös itse. Tulevaisuuden uskoa olemme päättäneet pitää yllä mm. koulutuksen kautta. Taival-hankkeessa koulutamme asukkaita ja henkilökuntaa kohtaamaan tulevia muutoksia, Hietanen kertoo. Mielenterveys- ja kehitysvammaisten hoitajilla on mahdollisuus oppisopimuksella kouluttautua lähihoitajiksi. Lähihoitajille on enemmän töitä tarjolla sekä sairaanhoitopiirissä että avoimilla työmarkkinoilla, Ari Hietanen pohtii. n Tahkokankaan seinillä on talon oman väen maalaamia tauluja, Ari Hietanen kertoo. 2/2012 Pohjanpiiri 9

10 Kuntoutuksen suunnittelu on monitahoinen prosessi Kun toimintakäytänteitä kehitetään yhdessä, työyhteisössä voidaan luoda toimintamalli, jonka mukaisella työskentelyllä moniammatillinen työ vahvistuu ja asiakkaan, omaisten ja verkoston osallisuus tulee mahdolliseksi. Teksti: Maria Erkkilä Toimintaterapeutti (ylempi AMK) Kuva: Martti Ahlstén Kuntoutus on yleensä pitkä prosessi, joka edellyttää asiantuntevaa, kokenutta ja moniammatillista suunnitelmallisuutta. Suunniteltu kuntoutus puolestaan lisää tuloksellisuutta, koska sen avulla voidaan yhdistää yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja. Moniammatillisuus on ominaista kuntoutukselle, ja tiimityön sekä moniammatillisen yhteistyön on katsottu olevan avain hyviin kuntoutustuloksiin. Valtaistava toimintamalli kuntoutuksessa ohjaa myös kuntoutuksen käytäntöjä monitieteisiin ja -ammatillisiin lähestymistapoihin. SUUNNITTELUKäyTäNNöT VAIHTELEVAT Kuntoutujan osallistuminen oman kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen on sen etenemisen kannalta tärkeää. Lähtökohtana on kuntoutujan omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden yhdistäminen asiantuntijoiden näkemykseen. Kuntoutustarpeen havaitsemisen jälkeen seuraa yksilöllisten tavoitteiden asettaminen, suunnitelman laatiminen siitä, millaisin keinoin tavoitteisiin pyritään, palvelujen ja toimenpiteiden käynnistäminen sekä toiminnan jatkuva arviointi. Olennaista on, miten ja keiden kanssa suunnitelma laaditaan, kuka tai ketkä kantavat vastuun toteutuksesta ja miten etenemistä seurataan. Kuntoutuksen suunnittelu on kuitenkin monitahoinen prosessi. Suunnittelukäytännöt vaihtelevat ja tutkimustietoa käytänteistä on vähän. Useiden tutkimusten ja hankkeiden mukaan kuntoutuksen suunnittelun haaste on sisältöjen heikkotasoisuus. Esimerkiksi toimintakyky kuvataan puutteellisesti ja kuntoutustarve perustellaan ylimalkaisesti. Kuntoutuja, omaiset ja verkosto osallistuvat vaihtelevasti tai jopa ei lainkaan. Näiden puutteiden takia suunnitelma toteutetaan asiantuntijakeskeisesti. Moniammatillisen tiimityön tekemisen vajavuus, tavoitteiden ja seurannan puuttuminen, vastuuhenkilön määrittämättömyys sekä se, ettei suunnitelmaa ole kytketty kuntoutujan muuhun palveluntarpeeseen, on havaittu haastaviksi tekijöiksi. SATEENKAARI PILOTTINA Näitä haasteita havaittiin ja todettiin myös Ylemmän ammattikorkeakoulun kuntoutuksen koulutusohjelmaan liittyvässä kehittämistyössä, joka toteutettiin opinnäytetyönä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tahkokankaan palvelukeskuksen Sateenkaaren palvelukodissa. Haasteena oli kuntoutuksen suunnittelu yhdessä sovitulla tavalla siten, että siinä hyödynnettäisiin riittävästi moniammatillista yhteistyötä ja mahdollistettaisiin asiakkaan osallistuminen. Sateenkaaren palvelukodissa Ohjaaja Helena Paavola opastaa Tahkokankaan asukasta, Raisa Selkälää kuntoutuslaitteiden käytössä. lähdettiin kehittämään kehitysvammaisten nuorten kuntoutuspalveluja ja uudistamaan kuntoutuksen suunnittelun toimintamallia. Kehittämismenetelmänä toimi ryhmätasoinen, osallistava ja kommunikatiivinen toimintatutkimus. Kehittämiskohteeksi määrittyi kuntoutuksen suunnittelun tekeminen moniammatillisena dialogisena yhteistyönä. Asiakaslähtöisyyden kehittämiseen sisältyi asiakkaan, omaisten ja verkostojen osallisuuden mahdollista- minen kuntoutuksen suunnittelussa ja yhteistyön tekemisessä. Toimintamallin arvioinnin tulosten mukaan työryhmässä kehitettiin onnistuneesti nykyajan kuntoutuksen suunnittelun haasteita ja vaatimuksia vastaava toimintamalli. Kuntoutuksen suunnittelu toteutetaan moniammatillisena yhteistoimintana, jossa asiakas otetaan huomioon yksilönä ja jossa mahdollistetaan jossa asiakkaan, hänen omaisten ja verkostonsa osallisuus. Tällaisessa työskentelyssä yhteistyö tiivistyy ja vahvistuu, sillä toimintamalli ohjaa jokaisessa vaiheessa moniammatillisen työryhmän toimintaa yhteistyön tekemiseen ja yhteisen tiedon jakamiseen ja käsittelyyn. n 10 Pohjanpiiri 2/2012

11 MIELEKäS ARKI uudistaa kehitysvammapalveluita Tahkokankaan palvelukeskuksen moniammatillinen työryhmä on kehittänyt uuden toimintamallin, jonka avulla voidaan edistää kehitysvammaisten asukkaiden mielekästä arkea laitosasumisessa. Teksti: Mari Heinikoski Toimintaterapeutti/projektityöntekijä Kuva: Martti Ahlstén Käynnissä viikoittainen taukojumppa Tahkokankaan palvelukeskuksen salissa. Uudessa toimintamallissa suunnitellaan ja järjestetään laitoksessa asuvien asukkaiden arjen ja vapaa-ajan toiminnat ja palvelut vastaamaan heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Suunnittelun perustana käytetään asukkaille tehtäviä kuntoutussuunnitelmia. Uuden toimintamallin tavoitteena on kehittää Tahkokankaan palveluita laadullisesti ja sisällöllisesti. Taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan laitospaikkoja pitäisi vähentää nopeasti suunnitelmallisesti ja hallitusti. Lisäksi pitäisi helpottaa lapsuuden kodista pois muuttamista tarjoamalla kehitysvammaisille heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavia asumisratkaisuja sekä tukea ja yksilöllisiä palveluita. PALAUTE MyöNTEISTä Toimintamallista saatu palaute on ollut myönteistä. Moniammatillisessa työryhmässä mietityt asukaskohtaiset yksilölliset ratkaisut on koettu hyvänä. Projektin myötä asukkaille laaditut henkilökohtaiset päiväjärjestykset ovat luoneet struktuuria palvelukotien arkeen. Asukkaille mietityt yksilölliset kommunikaatiokeinot (kuvat, esineet, tukiviittomat, puhe) on otettu entistä tiiviimmin käyttöön ja niitä hyödynnetään palvelukodin sekä asukkaan arjessa. Päivä-, työ- sekä aistitoimintaa on porrastettu asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yksilöllisen ohjauksen tarve on korostunut. Mielekkäitä toimintoja palvelukotiin asukaskohtaisesti on mietitty ja hankittu tarvittaessa niiden toteuttamiseen tarvittavia välineitä palvelukotiin hoitohenkilökunnan työn tueksi. Palvelukodin jo olemassa olevan toiminnan näkyväksi tekeminen on myös koettu hyväksi. Mielekäs arki -projekti, jossa toimintamalli kehitettiin, lisäsi palvelukodeissa kirjallisen työn määrää, mikä osaltaan koettiin haasteena. Toisaalta tehty kirjallinen työ auttaa jatkossa käytännön työn toteuttamista. Projekti on myös lisännyt yhteistyötä Tahkokankaan palvelukeskuksen eri toimijoiden välillä. KARTOITUKSESTA TOIMINTAAN JA SEURANTAAN Projekti aloitettiin pitkäaikaista laitoshoitoa tuottavista palvelukodeista. Niissä järjestettiin jokaisen asukkaan kohdalla aloituspalaveri, jossa kartoitettiin hänen sen hetkinen tilanteensa sekä määriteltiin tarvittavat tarkemmat tutkimukset ja arvioinnit (esim. fysio-, puhe-, toimintaterapia, AAC-ohjaajan arviointi). Arviointien jälkeen pidettiin kuntoutussuunnitelmapalaveri, jossa laadittiin asukkaan yksilölliset kuntoutuksen tavoitteet sekä ne toimintatavat ja -mallit, joita kunkin asukkaan kohdalla voitaisiin hyödyntää. Kuntoutussuunnitelmapalaverissa keskusteltiin myös kunkin asukkaan kohdalla yksilöllisistä ratkaisuista työ- ja päivätoimintaa ja mielekästä tekemistä ajatellen. Jokainen asukkaan kuntoutussuunnitelmapalaveriin osallistuja laati myös kirjallisen arvioinnin asukkaasta, joka liitettiin asukkaasta tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Projektista tiedotettiin myös asukkaiden lähiomaisia. Kuntoutussuunnitelma lähetettiin myös asukkaan kotikuntaan tiedoksi. Kuntoutussuunnitelmien mukainen toiminta toteutui yhteistyössä palvelukodin henkilökunnan, ohjaustoimen sekä poliklinikan erityistyöntekijöiden kanssa. Seurantaa ja arviointia järjestettiin projektin aikana projektissa mukana olevien kesken. n ALOITUSPALAVERI TUTKIMUKSET/ARVIOINNIT KUNTOUTUSSUUNNITELMAPALAVERI SUUNNITELMANMUKAINEN TOIMINTA SEURANTA JA ARVIOINTI jatkoseurannasta sopiminen 2/2012 Pohjanpiiri 11

12 KUVA TIINA MäKI Kouluttamalla tuetaan hyvää johtajuutta Esimiesten verkkokoulutuksen ja johtoryhmävalmennuksen tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja tukea johtajien ja esimiesten management ja leadership -osaamista. Teksti: Liisa Ahlstén Sairaanhoitopiirissä esimiesten verkkokoulutusprojekti on edennyt jo pitkälle. Toukokuussa verkkokoulutusaineiston pitäisi olla valmis pilotoitavaksi. Sisällön tuotanto on sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden omaa käsialaa johtamisen osion on käsikirjoittanut sairaanhoitopiirin johtaja, henkilöstöhallinnon osion henkilöstöjohtaja työryhmineen, talouden osion talousjohtaja työryhmänsä kanssa jne. Koulutusaineistossa hallinnon jokaisen erikoisalan kysymyksiä pohditaan omien osaajiensa suulla. Verkkokoulutuksen tuotantoprosessi on kokonaisuudessaan mittava prosessi. Sisällön KUVA MARTTI AHLSTéN käsikirjoittamisen lisäksi tarvitaan mm. graafista suunnittelua, animaatioita ja lopuksi kaiken tämän siirtämistä verkkokoulutuksen käyttöliittymään, kertoo projektikoordinaattorina toimiva vs. koulutuspäällikkö Päivi Salo. Perimmäisenä tarkoituksena on luoda koulutuskokonaisuus, jonka avulla esimies helposti löytää vastauksia monenkirjaviin hallinnollisiin kysymyksiin esimiehen arjessa. Verkkokoulutuksella, joka on kaikille samanlainen, pyritään luomaan yhtenäisiä käytänteitä ja yhtenäistä ymmärrystä hyvän esimiestyön tueksi. Päivi Salon toiveissa esimiesten verkkokoulutus toimii ensimmäisenä askelmana, kun esimies alkaa etsiä vastausta esiin nousseeseen kysymykseen. Jos verkkokoulutusaineistosta ei löydy suoraa vastausta, se neuvoo eteenpäin sinne, mistä vastauksen voi löytää. Meijän Eveksi ristitty verkkokoulutus on kuin kotiopettajatar. Verkkokoulutusta ei suoriteta, osaamista ei mitata. Jossain määrin se on pohdiskelevaa, mutta pääasiassa informatiivista. Verkkokoulutus on kuin kompassi, joka ohjaa eteenpäin ja siksi myös uusi esimies voi käyttää sitä tiedon hankkimiseen ja esimiestyöhön perehtymiseen. Käsikirjaksi sitä ei oikein voi sanoa, siinä ei ole kaikki mahdollinen tieto, vaan asiantuntijoiden poimintana keskeistä informaatiota organisaatiosta ja johtamisesta, Päivi Salo arvioi. JOHTORyHMäVALMENNUS JALKAUTTAA STRATEgIAN ARKEEN Johtoryhmävalmennus toteutettiin konsernitasolla vuosina heti organisaatiouudistuksen jälkeen ja silloin myös tehtiin päätös, että johtoryhmävalmennus suunnataan jatkossa sekä tulosalueiden että vastuualueiden johtoryhmille. Medisiinisen alueen johtoryhmää valmennettiin maaliskuussa. Kuvassa kouluttajana oli Jaana Utti. Esimiesten verkkokoulutuksen sisällön tuotanto on talon oman asiantuntijaryhmän käsialaa. Kuvassa takana oikealta hallintolakimies Sari Haataja, taloussuunnittelijat Marja Vesa ja Pia Peteri, taloussuunnittelupäällikkö Timo Kauppinen. Istumassa takana oikealta shp:n laatupäällikkö Leena Lang, Medieco Oy:n asiakaspäällikkö Paula Ojalehto, shp:n koulutuspäällikkö Helena Jatkonen ja vs. Päivi Salo sekä kehitysjohtaja Pasi Parkkila. Vasemmassa reunassa shp:n johtaja Hannu Leskinen. Etualalla työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala, hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen, rekrytointipäällikkö Sari Nevakivi ja henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Lisäksi työryhmään kuuluvat talousjohtaja Jarkko Raatikainen, laskentapäällikkö Sari Anttila, taloussuunnittelija Ritva Jussila, taloussihteeri Helena Toivanen, hankintapäällikkö Juha Putkonen, hankinta asiantuntija Irma Haataja, hallintoylilääkäri Juha Korpelainen, tietopalvelusuunnittelija Tuula Markkanen, henkilöstöpäällikkö Marjatta Palovirta sekä henkilöstösihteeri Sinikka Saukko. Tarkoituksena on jalkauttaa strategia ylhäältä alaspäin ja tukea samanlaisten toimintatapojen ja käytänteiden luomista koko sairaanhoitopiiriin, koulutuspäällikkö Helena Jatkonen sanoo. Tulosalueiden johtoryhmävalmennus aloitettiin tammikuussa. Viiden koulutuspäivän paketti seitsemän tulosalueen johtajille saadaan päätökseen toukokuun loppuun mennessä. Vastuualueiden, joita on 32, johtoryhmävalmennukset ovat seuraava tavoite. Johtoryhmävalmennuksessa korostetaan tavoitteellista johtoryhmätyöskentelyä. Ydinasiana on strategian konkretisointi niin, että sen toimeenpano ja käytäntöön vieminen läpäisee koko tulosalueen. Johtoryhmävalmennuksen tavoitteena on myös selkiyttää johtoryhmään kohdistuvia odotuksia ja vastuita sekä kehittää hyviä vuorovaikutustaitoja, jotka ovat osa hyvää johtajuutta. n 12 Pohjanpiiri 2/2012

13 puh Kaikki CONTOUR -verensokerimittarit lukevat samaa liuskaa Olemme kaikki diabeetikkoja, joiden tarpeet ovat erilaisia, mutta käytämme silti kaikki samaa liuskaa Bayerin Ei koodausta -teknologia Lyhyt mittausaika - 5 sekuntia Pieni näyte 0,6 µl 24 kuukauden säilyvyys SUOMENKIELINEN 2/2012 Pohjanpiiri 13

14 Maija-Leena Pönkkö: Pikkuhiljaa kaikki toiveet ovat toteutuneet Tutkimuspäällikön tehtävistä eläkkeelle siirtyneen Maija-Leena Pönkön työura on ollut monivaiheinen ja on vienyt häntä aina vain vaativimpiin tehtäviin terveydenhuollossa. Teksti: Liisa Ahlstén Ryhmäkuvat: Maija-Leena Pönkön albumi Sairaalaura alkoi Kalajoen kunnansairaalasta. 16- vuotiaana menin sairaalaan harjoittelijaksi. Harjoitteluaika kesti kuusi kuukautta jonka jälkeen pääsin hoitoapulaiseksi. Oppikouluun en isän vastustuksen vuoksi pääsyt. Kotikunnassani ei ollut siihen aikaan oppikoulua ja toiselle paikkakunnalle ei ollut mahdollista lähteä. Oppikoulu kuitenkin oli sairaanhoitajaopintojen edellytys, niinpä ura täytyi aloittaa sieltä minne ilman keskikoulua ja ammatillista koulutusta saattoi päästä. Maija- Leena Pönkkö muistelee. Hoitoapulaisen työ Kalajoella opetti vastuuseen. Pitempään tehtävissä olleet hoitoapulaiset nimittäin olivat yksin yökköinä. Sairaanhoitaja päivysti ja oli saatavilla, jos hätä tuli. Maija-Leena Pönkön mielestä hän on ollut siitä onnellisessa asemassa, että on jo nuorena päässyt kiinni vaativaan työhön. Työurasta tuli pitkä, eläkkeelle hän siirtyi vasta muutamaa kuukautta vaille 68-vuotiaana. Kalajoella saadun työpaikkakoulutuksen jälkeen hän kävi apuhoitajakoulun ja suoritti kesikoulun oppimäärän itsenäisesti. Jo apuhoitajana hän olisi halunnut päästä tekemään vaativampia hoitotoimenpiteitä. Niinpä hän haki heti keskikoulun suoritettuaan sairaanhoito-oppilaitokseen Rovaniemelle. OMIEN RAJOJEN ETSIMINEN VEI ETEENPäIN Maija-Leena Pönkön tiedonjano oli sammumaton. Heti sairaanhoitajaksi valmistuttuaan hän alkoi suorittaa kesäyliopistossa kasvatustieteen approbatturia, erikoistui psykiatriseen sairaanhoitoon ja myöhemmin terveydenhoitajaksi. Välissä hän ehti vielä suorittaa opistotason ylihoitajatutkinnonkin. Pitkään hän toimi ylihoitajana Päivärinteen sairaalassa. Kun sairaala lakkautettiin, hän siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen. Perheen perustaminen osui aikaan, kun hän oli apulaisosastonhoitajana ja haaveili kandidaattikoulutuksesta. Terveydenhuollon maisteriksi hän valmistui opettajakoulutuksen puolelta. Sairaanhoitopiisissä projektisuunnittelijana hän veti psykiatrisen hoidon kehittämisen selvitysprojektia valtuustolle. Tässä tehtävässä hän huomasi, miten paljon on lapsia, jotka voivat huonosti ja miten erityisopetuksen tarve on kasvanut. Kiinnostus Nostalginen sairaanhoitajan myssy oli anekdootin mukaan joillekin syy lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Maija Leena Pönkön (alarivissä vas.) päässä myssy ei kauan pysynyt. Uralla oli jo seuraava askel odottamassa. 14 Pohjanpiiri 2/2012

15 KUVA LIISA AHLSTéN aihetta kohtaan vei hänet väitöstutkimuksen pariin. Väitöstutkimuksen aiheena oli Erityisoppilaan psykiatrinen hoitoketju. Eteenpäin minua on ajanut halu etsiä omia rajojani. Olen asettanut itselleni haasteita ja halunnut kokeilla, mihin rahkeet riittävät. Alun perin haaveenani oli sairaanhoitajan ammatti. Tietyllä tavalla sairaanhoitajan työ oli kutsumuskin. Ylihoitajana ollessani muistan ajatelleeni, että kaksi asiaa pitää olla aina kirkkaana mielessä, henkilökunnan hyvinvointi ja potilaiden hyvä hoito. Ne kulkevat aina käsikädessä. Siinä vaiheessa kun henkilökunta ei voi hyvin, se ei pysty antamaan parastaan hoitotyössään, Maija- Leena Pönkkö pohtii. Henkilökunnan hyvinvointi ja potilaiden hyvä hoito kulkevat Maija Leena Pönkön mielestä aina käsikädessä. Se oli hänen ohjenuoranaan ylihoitajan työssä. KUOLEVAN IKäTOVERIN KOHTAAMINE OLI TIUKKA PAIKKA Hoitotyössä tiukin paikka hänellä oli silloin, kun ymmärsi, ettei pysty dialyysihoitoon liian myöhään tullutta samanikäistä kuolemansairasta nuorta potilasta auttamaan. Potilas pyysi, rukoile kanssani ja minä en siihen kyennyt. Mutta hain kyllä paikalle sairaanhoitajan, joka oman vakaumuksensa mukaisesti siihen kykeni ja potilas rauhoittui silminnähden. Nuorena apuhoitajana koetun tilanteen kipeys nostaa vieläkin kyyneleet hänen silmiinsä. Se on myös opettanut hänet arvostamaan sairaalasielunhoitajien työtä ja ylihoitajana se sai hänet hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön sairaalapapin kanssa. Oman kokemuksensa perusteella hän tietää, että silloin, kun ihmistä ei voida enää fyysisesti auttaa, henkinen ja hengellinen apu voi olla joskus todella tärkeää. Etiikasta puhuttaessa ollaan hoitotyön ytimessä. Potilaalla on ihmisarvo, hän on persoona ja häntä pitää kunnioittaa. Hoitoeettisen toiminnan rinnalla on lain velvoittama tutkimuseettinen toiminta. Tutkimuseettisen toimikunnan sihteeriksi Maija-Leena Pönkkö joutui vähän kuin vahin- gossa, kun silloinen johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen häntä tehtävään pyysi, eikä miettimisaikaa annettu. Lääkefirmojen lääke-esittelymapit tuntuivat aluksi ylitsepääsemättömältä vuorelta, mutta pian eettinen työ alkoi kiehtoa häntä. Monilta terveydenhoidon tasoilta saatu kokemus oli antanut siihen hyvän pohjan. Lopulta pidin siitä kovasti ja ajattelin, että minulla on valmiuksia hoitaa tehtävä hyvin, hän toteaa. Eettisen toimikunnan työssä korostin aina, että eettisesti toimivassa tutkijayhteisössä nuorelle tutkijalle kasvaa eettisesti korkeatasoinen tapa toimia. Ja se, joka on sisäistänyt tällaisen tavan toimia, hankkii tarvittavat luvat ja lausunnot, jotta tutkimus voidaan toteuttaa potilaan kannalta turvallisesti. Riskinotosta ei saa maksaa ja jos tutkimuksen aikana havaitaan potilaan hoidon tarve, ei hoidon aloittamista saa tutkimuksen takia pitkittää. Potilaslähtöinen toimintatapa on aina ollut Maija-Leena Pönkön ohjenuorana uransa aikana hyvin moninaisissa tehtävissä. Potilaan hyvä hoito ja eettinen toimintatapa ovat hyvä perusta niin hoitoja tutkimustyössä kuin projektitai johtotehtävissä. n Uurastuksen keskellä on myös rentouduttava. Punapipoinen Maija Leena Pönkkö Kilpisjärvellä hiihtämässä. 2/2012 Pohjanpiiri 15

16 Tikulla silimään vanhoja muistellen Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysioterapeutti, joka ollut työssä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. Ramppa kalakattaa Antaa Rampan kalakattaa Vaikka vuosi kirjoitettiinkin jo1972, niin mankan pyörivä kela sai aikaan 60-luvun musiikkia illan ratoksi. Paikka Oulun Lääninsairaalan lämpökeskus, iltavuorossa lämmittäjän penkillä katselen pöllien palamista isossa höyrykattilan kidassa. Sain kesätöitä, ylimääräisen apumiehen vuosiloman tuuraaja, ei hassumpi ammattinimike juuri metallipuolen ammattikoulun käyneelle kakskymppiselle pitkätukalle, jonka housunpuntitkin oli niin leveät että kaks askelta ku otti niin kerran lahe heilahti. Aiemmin päivällä oli poliisit tuoneet nipun pornolehtiä poltettavaksi ja vahtivat tarkasti kunnes koko nippu oli tulessa. Nyt tuli nieli päivällä Karppi-Rexan kanssa lastattuja koivupöllejä ja ahnaasti se tarttuikin tuohenpintaan. Melekonen votakka kävi uunin suulla ku muutamakymmenmetrinen piippu teki ilmanpaine-eron niin selväksi ette palokaasuilla ollut poistumisreitistä epäilyksiä. Lenkkerin Topi, konemestari, kävellä lenkutti asuntolasta tarkastamaan mittareita ennen ku pantiin pillit pussiin ja yöksi kotiin. Noo eiköön tuo yönaikana paisu senverran että kelepee, se sano Topi, tarkotti vissiin veden määrää. Muutama rekka toi uutta ravintoa uuniin vietäväksi ja taas Rexan kans pokaralla pölliä pinosta kärryyn siirrettiin. Kärryyn meni viisi kuutiota pölliä ja niitä muutama kärryllinen kesälläki palo, höyryä piti leikkausaliin saada. Oliko pokaranpiikki tylsä vai eiköön tuo tykänny koivinkylestä ku kerran se pomppas mun vasempaan käsivarteen, on arpi vieläki muistona siitä. Ku ei verta kerran pokaran purasusta tullu niin hommaa jatkettiin kunnes kärryt oli taas täynnä pöllejä. Pöllikärryt laskettiin kapearaiteista junarataa pitkin alas lämppärille suoraan höyrykattiloiden eteen. Muutama askelma ylös verstaan puolelle jossa Leino-Eikka, Taski-poke, Karppi-Erkki ja Järvelän Ville pitivät työtaitojansa yllä korjaillen kaikenlaiset sairaalamaailman kojeet ja laitteet. Jonkin sähkölaitteen kimpussa, suuren sähkömoottorin vieressä touhusi Ikosen Heikki. Toisena konemestarina mukana kuviossa touhusi Iivariksi kutsuttu, jo eläkeikää lähestyvä alansa taitaja. Karppi-Rexan kanssa satuttiin samaan vuoroon usein mutta oli siellä toki niitä ammattilaisiakin, lämmittäjiä. Tolosen Tane ja Samppa, Katiskan Kaukoki oli jolle ei sätkäpaperiin kääritty sätkä maistunu, piti olla sanomalehden sitä mustinta kohtaa. Joskus iltavuorossa ollessamme Rexan kans huomasimme pieniä vieraita lämpökeskuksen nurkissa, hiiri tai parikin hiirulaista tuli meitä tervehtiin. Eipä meillä silläkertaa ollu mitään annettavaa mutta seuraavana iltana luvattiin jotain niille ystävällisesti tarjota. Seuraavassa iltavuorossa mulla olikin sitten ilmakivääri mukana pienine lyijynappeineen... n Näitä muisteli Raimo Karhu, Ramppa, vastuuyksiköstä M1430, varastonhoitaja Epv. 16 Pohjanpiiri 2/2012

17 AVAUS kehittää tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Millaisia ovat tulevaisuuden uuden sukupolven sosiaali- ja terveyspalvelut, jos palvelumuotoilua ja teknologiaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla? Miten varmistetaan hyvinvoinnin edellytykset ja laadukkaat palvelut, jos resursseja on vähemmän? Näihin haetaan vastauksia Oulun kaupungin Avaus-hankkeessa. Avaus on sekä kansallinen että alueellinen hankekokonaisuus, jossa uudistetaan hyvinvointipalveluita ja niitä tukevia teknologiaratkaisuja. Kansallista yhteistyötä tehdään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, sosiaali- ja terveysministeriön, Tekesin ja Sitran kanssa. Alueellisena kehittäjänä toimii Oulun kaupunki. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tekes ja Sitra rahoittavat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon uusien toimintamallien kehittämistä. Uuden Oulun alueella toteutettava hanke mallintaa muun muassa tulevaisuuden palvelurakennetta ja sähköisiä palveluja. Tavoitteena on luoda asiakaskeskeisiä palveluja, joita teknologiaratkaisut tukevat. Jotta suunnittelu olisi todellista ja käytännönläheistä, Oulun kaupunki haluaa tietää kuntalaisten mielipiteitä, miten he kokevat palvelut vuonna Palautteita tullaan keräämään erilaisten kanavien kautta. Jatkuvan kansalaislähtöisen kehittämistoiminnan varmistamiseksi suunnitellaan avoin innovaatioympäristö, joka toimii kuntien, yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten yhteisen kehittämistyön tiedonjakajana. Tavoitteena on kehittää yksi kaikille avoin innovaatioympäristö, jossa on koko kehittämistyö: ideasta tuotantoon saakka, Oulun kaupungin hallintoylilääkäri Keijo Koski kertoo. n Osteoporoosi Selkäkivut Selänkiertymä Lihasheikkous Kyfoosi Konservat.hoito ym. BORT DynamicFX UUTUUS Sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittäminen jatkuu Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtakunnallisesta Kaste-hankerahoituksesta 2,3 miljoonaa euroa TerPS 2 -hankkeelle (Terveempi Pohjois-Suomi). Valtakunnallista hanketta koordinoi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Viime keväänä päättyneessä TerPS 1:ssä kehitettiin kuntien käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus ja julkaistiin sen ensimmäinen versio. Yli sata kuntaa on jo ottanut kertomuksen käyttöön. Sähköistä hyvinvointikertomusta on kehitetty yhteistyössä Itä-Suomen Kanerva Kaste -hankkeen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaalija terveysministeriön (STM) ja Kuntaliiton kanssa. TerPS 2 -hankkeessa yhteistyöhön tulee mukaan myös Innokylä. Sähköisen kertomuksen toimivuutta on testattu TerPS-osahankkeissa Oulun Eteläisen, Raahen seudun sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueilla sekä Haukiputaan kunnassa. Ministeriön rahoituspäätöksen perusteluissa todetaan, että väestön hyvinvointia ja terveydentilaa kuvaavia tietoja tarvitaan kunnissa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi. Hankejohtaja Anne Sormusen mukaan sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla voidaan toteuttaa uuteen terveydenhuoltolakiin ja hallitusohjelmaan kirjattuja velvoitteita ja tavoitteita joustavasti ja teknologiaa hyödyntäen. Sähköinen hyvinvointikertomus tekee päätöksenteon taustalla olevan tiedon näkyväksi ja tarpeen mukaan aina uudelleen analysoitavaksi. Sähköinen muoto tekee mahdolliseksi vertailut kuntien ja alueiden välillä, kun kertomus tehdään samalla työvälineellä ja yhtenevin perusindikaattorein joka paikassa. Tämä parantaa tiedon ja analyysien laatua sekä kasvattaa kokonaisnäkemystä kuntien ja alueiden hyvinvointitilanteesta. Kunnat voivat myös verrata omaa tilannettaan valitsemiinsa verrokkikuntiin, Sormunen kertoo. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille maksuton työkalu, joka toimii internetin kautta. Kertomuksen kehittämistä jatketaan TerPS 2 -hankkeessa. Hanke koordinoi myös kertomuksen käyttöönottoon liittyvää valtakunnallista viestintää. n ENSIMMÄINEN JOUSIJÄNNITTEINEN SELKÄORTOOSI Kuntouttava Lihaksia liikuttava Kehon asentoa parantava KYSY LISÄTIETOJA TULE TUTUSTUMAAN Myymälä: Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Hallituskatu OULU Puh Tukkumyynti: /2012 Pohjanpiiri 17

18 KUVA JUKKA VEIJOLA Laatupalkinto psykiatrisen päivystystoiminnan kehittämistyölle Uusilla toimintamuodoilla, pidennetyllä päivystysarviolla ja polikliinisilla selvittelykäynneillä, vähennetään osastohoidon tarvetta ja turvataan potilaan hyvä hoito. Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Psykiatrinen päivystys on nyt aina saman oven takana vuorokauden ajasta ja viikonpäivästä riippumatta. Teksti ja kuvat: Liisa Ahlstén Psykiatrinen päivystys toimi aiemmin kahdessa eri paikassa ja toiminta oli jaettu kahdelle työryhmälle. Virka-aikaan päivystys oli poliklinikan toimintaa ja iltaisin ja viikonloppuisin osasto 78 toimintaa. Järjestely oli potilaan näkökulmasta sekava ja siinä oli turvallisuusriskejä, osastonhoitaja Pertti Lapinkangas erittelee kehittämistarpeita. Kehittämistyön tuloksena vuoden 2010 alusta aloitti uusi Päivystysyksikkö 78, joka vastaa sekä ympärivuorokautisesta psykiatrisesta päivystyksestä, että 12-paikkaisesta suljetusta vastaanotto-osastosta. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön tavanomaisen päivystyskäynnin lisäksi pidennetty päivystysarvio ja polikliiniset selvittelykäynnit. Näiden avohoitomuotojen avulla haluttiin vähentää o sastohoitojen mä ärää. AVOHOIdON SUUNTAAN Pidennetyn, enimmillään 24 tuntia kestävä, päivystysarvion ideana on saada lisäaikaa potilaan tutkimiseen ja tarkoituksenmukaisen, hyvän hoitoratkaisun tekemiseen. 18 Pohjanpiiri 2/2012 Pidennetyn arvion avulla pystytään vähentämään tarpeettomia osastohoitoon kirjaamisia ja toisaalta lisäämään sekä potilaan, että omaisten turvallisuutta ja tunnetta siitä, että potilasta ei jätetä heitteille, apulaisylilääkäri Riikka Roisko kuvailee. Polikliiniset selvittelykäynneillä päivystyskäynnin tai osastohoidon jälkeen pyritään turvaamaan hoidon keskeytymätön jatko. Selvittelykäyntejä sovitaan sellaisten potilaiden kanssa, joiden tilanne vaatii akuuttia hoitoa ja seurantaa tai tarkempaa hoitoarviota, mutta ei edellytä osastohoitoa. Selvittelykäynnit voidaan toteuttaa yksilö-, pari tai verkostoistuntoina. Niiden tarkoituksena on lyhytkestoisen avun tarjoaminen, ei pitkät terapiasuhteet. Niiden määrä on rajattu 1 5 käyntiin. KOHTI TURVALLISEMPAA TyöyMPäRISTöä Potilaan tuoli on nyt tyhjä. Apulaisylilääkäri Riikka Roisko ja osastonhoitaja Pertti Lapinkangas istuvat siinä asetelmassa, missä lääkäri ja hoitaja vastaanotto tilanteessa yleensä istuvat. Päivystystoiminnan muutosten yhtenä tavoitteena oli päivystyksen turvallisuuden lisääminen. Päivystykseen tulijoille alettiin tehdä systemaattisesti turvatarkastus, sisään tulija kulkee aina metallinpaljastimen kautta ja lisäksi käytettävissä on myös käsikäyttöinen metallinpaljastin. Henkilökunta pitää myös mukanaan aina hälytintä. Päivystyksen sijoittaminen hyvin miehitetyn vuodeosaston yhteyteen lisää konfliktilanteissa avun saamisen nopeaa saatavuutta. Myös potilaan uhkaava tai aggressiivinen käytös saattaa rauhoittua, kun henkilökuntaa on enemmän paikalla, Pertti Lapinkangas toteaa. Päivystysyksikössä työskentelee viisi lääkäriä, joista yksi on vuorollaan päivystäjänä. Hoitohenkilökunnasta yksi aamu- ja yksi iltavuorosta toimii päivystävänä hoitajana. Ruuhkatilanteissa osastolta on mahdollista saada lisäapua päivystykseen. Aiempi käytäntö, jossa päivystystyöryhmä oli pieni, henkilökunta saattoi joutua vaikeuksiin aggressiivisesti käyttäytyvien ja tahdonvastaisesti siirrettävien potilaiden kanssa. Henkilöstön suhteen se samalla oli myös helposti haavoittuva. Osaavaa työntekijää ei ollut helppo löytää paikkaamaan resurssivajetta. Kun päivystys yhdistettiin osastotoimintaa, henkilökunnan kokonaismäärä kasvoi. Uudistettu päivystystoiminta on herättänyt kiinnostusta laajemminkin. Päivystyksen ja osastotyön yhdistäminen rikastuttaa hoitotyötä ja siihen on käyty tutustumassa ympäri maan, Pertti Lapinkangas kertoo. n Peruskorjattu sairaalarakennus kätkee sisäänsä nykyaikaisen varustelun. Sauna ja ruokasali tuovat viihtyvyyttä asiakkaiden arkeen, osastonhoitaja Harri Kähönen sanoo.

19 Vuonna 1925 valmistunut, arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema sairaalarakennus on uudistettu psykiatrisen hoidon nykyvaatimuksia vastaavaksi. KUVA JUKKA VEIJOLA Komean sisäänkäynnin sisäpuolikin on vaikuttava upeine kaari ikkunoineen, peruskorjauksessa erikoissuunnittelijan toiminut Matti Laukkanen toteaa. Psykiatrian tiloja uudistettiin Sähköhoito sai omat asiamukaiset tilansa Psykiatrian tulosalueen 1920-luvulla rakennetun sairaalarakennuksen peruskorjausremontti valmistui ja siellä pidettiin avoimet ovet. Rakennukseen muuttavat tulosalueen osastot 50, 70, 75, 88 sekä ECT-hoitoyksikkö. Teksti: Liisa Ahlstén Masennuksen hoidossa käytetty ECThoito on yleistymässä koko maassa. 30-luvulla se sai huonon maineen, kun sitä annettiin ilman anestesiaa, mutta nykymuotoisena avohoidon palveluna se on tekemässä paluutaan. 70-luvulta aina 90-luvun alkupuolelle asti sitä ei juurikaan käytetty. Kuviteltiin, että lääkehoidolla ja terapialla saadaan kaikki potilaat hoidettua. Nykykäsityksen mukaan sähköhoito on kuitenkin hyvä hoitomuoto nimenomaan keskivaikean tai vaikean masennuksen hoidossa. Se on nopea, turvallinen ja tehokas hoitomuoto, vakuuttaa sähköuskovaiseksi tunnustautuva osastonhoitaja Ilpo Palokangas. Hoito annetaan kolmen viikon sarjoissa, yhteensä yhdeksän käyntikertaa. Yleensä jo 4 6 käyntikerran jälkeen alkaa näkyä, miten potilaan olo helpottuu, uni paranee ja miten hän alkaa huolehtia omasta itsestään, Palokangas kuvailee hoidon vaikuttavuutta. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Koska hoito annetaan kevyessä anestesiassa, edellytetään, että potilaalla on kotiin lähtiessä saattaja mukana samalla tavalla, kuin päiväkirurgisissa toimenpiteissä ja aikuinen henkilö kotona seuraavaan aamuun saakka. PERUSKORJAUS VANHAA KUNNIOITTAEN Peruskorjausprojektissa erikoissuunnittelijana toiminut ylihoitaja Matti Laukkanen kertoo, että muutostyöt on tehty vanhaa mukaillen, mutta nykyaikaisia tarpeita ajatellen. Nykyasussaan rakennus ei enää lainkaan muistuta vanhanaikaisista mielisairaalaa valtavine makuusaleineen. Toiminnoiltaan museoviraston suojelema sairaalarakennus on kuin pieni suomalainen psykiatrinen sairaala eli tällä on hoidettavana lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia, Laukkanen toteaa. Vanhuspsykiatrinen osasto on tutkimusosasto, jossa selvitellään mitä vanhuksen epämääräisen oireilun taustalla on ja minkälaisia Erikoislääkäri Marja Liisa Kemppainen (vas.), osastonhoitaja Ilpo Palokangas ja anestesialääkäri Heini Nal valmistelevat potilasta hoitotilanteeseen. Kuvassa ECT hoitotiimi, ECT lääkäri Erika Jääskeläinen, sh Tapani Niemelä, oh Ilpo Palokangas, anestesiahoitaja Jarno Vesterinen ja anestesialääkäri Ville Voipio. toimenpiteitä tarvitaan kotona selviytymisen tueksi. Laukkasen mukaansa suurin osa vanhuspotilaistakin palaa vielä kotiin. Keskimääräinen hoitoaika on vuorokautta. Laitospaikkoja tullaan psykiatrisessa hoidossa jatkossakin tarvitsemaan. Niiden määrä riippuu siitä kuinka hyvin avohoito toimii. Nuoret ovat Matti Laukkasen mukaan haasteellisia asiakkaita. Mutta meidän pitää muistaa että, kun satsaamme nuoriin, satsaamme tulevaisuuteen ja samalla pelastamme yhteiskunnalle uusia veronmaksajia. n KUVA TIINA SALO KUVA JUKKA VEIJOLA KUVA JUKKA VEIJOLA 2/2012 Pohjanpiiri 19

20 Erva-alueen kuulumisia AHAVA-tuulet KUVA KAINUUN MAAKUNTA Suomessa on edelleen samanaikaisesti menossa kiihtyvä väestörakenteen muutos ja muuttoliike. Näiden seurauksena erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa vuoteen 2030 mennessä palvelutarve tulee voimakkaasti kasvamaan kun samanaikaisesti saatavissa oleva työvoima koko ajan vähenee. Esimerkiksi Kainuun ennuste kertoo, että sote-palveluiden tarve tulee olemaan vuonna 2030 noin 50 prosenttia nykyistä korkeampi, kun puolestaan työvoimaa on saatavissa 30 prosenttia vähemmän kuin nyt. Jotta Suomi selviäisi näistä haasteista, on hallitus käynnistänyt voimakkaan kuntauudistusprosessin, minkä seurauksena kuntien määrän pitäisi vähetä nykyisestä 342:sta n. 70:een. Hallitusohjelman (2011) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuun on oltava samalla organisaatiolla, vahvalla peruskunnalla tai sosiaali- ja terveysalueella. OYS:n ERVA-alueen toimijat ja poliittiset päätöksentekijät ovat arvioineet tilannetta perusteellisesti. Arvioinnissa on päädytty lopputulokseen, ettei kuntarakenneuudistus yksin ratkaise terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyviä haasteita. OYS:n ERVA-alueella käynnistyy voimassa olevaan aluekokei- Erva-alue lulakiin liittyen sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä projekti, jonka tavoitteena on hakea paras mahdollinen toiminta- ja johtamistapa sekä organisaatiorakenne koko alueelle. Näihin ongelmiin on STM:n johdolla Suomessa haettu jo 15 vuoden ajan hyvin aktiivisesti ratkaisuja. Varsinaista koko maata kattavaa läpimurtoa ei ole saatu aikaan. Yksi merkittävä jarru asioitten etenemiselle on suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä, joka on samalla tavalla pirstaleinen ja hajautettu kuin toimintakin. Suomalaisen rahoitusjärjestelmän edut ja haitat on tarkkaan selvitetty ja tunnistettu. Haitat ovat merkittävästi hyötyjä suuremmat. Nykyjärjestelmä lisää maassa niin alueellisia kuin myös väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se aiheuttaa epätasa-arvoa palveluitten saatavuudessa. Nykyisestä rahoituskäytännöstä hyötyvät erityisesti hyvätuloiset ja työssä käyvät kansalaiset. Ainakin eettisesti nykykäytäntöä on vaikea enää hyväksyä. ERVA-aluekokeiluprojekti käynnistyy selvitystyöllä, johon sairaanhoitopiirit ovat nimenneet lääkintäneuvos Lauri Nuutisen ja allekirjoittaneen sekä sihteeriksi OYS-ERVA koordinaattori Sari Nevakiven. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena on raportti, jossa kuvataan lyhyesti lähtötilanne, tavoite ja eteneminen portaittain vaihtoehtoisin ratkaisuin tavoitetilaan. Raportissa kuvataan mahdollisia vaihtoehtoja. Vähintään yhtä tärkeää kuin loppuraportti on alueen toimijoitten ja päättäjien myötävaikutus sekä sitouttaminen. Jo suunnitteluvaiheessa on saatava väestön hyväksyntä isoille muutoksille. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua. MIKä ON SE TAVOITETILA, JOKA POHJANTäHTENä KIRKKAANA LOISTAA? OULUN yliopistollisen SAIRAALAAN ERITyISVASTUUALUEESEEN ELI ERVA-ALUEESEEN KUULUVAT Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. OyS:n ERVAalueella asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. Selvitystyöryhmän ajatuksissa se on malli, jossa koko OYS:n ER- VA-alueella on yksi palveluitten rahoittamisesta ja järjestämisestä vastaava organisaatio. Palvelutuotannosta vastaavat kunnat, isäntäkunnat tai kuntayhtymät. Palvelutuotanto organisoidaan SOTE-yhteistoiminta-alueina niin, että mahdollisimman tiivis yhteistyö sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken mahdollistuu. ERVA-alueen erikoissairaanhoitoa toteutetaan suunnitelmallisena ja tiiviissä yhteistyössä alueen erikoissairaanhoidon yksiköitten kesken. KOKO ALUEHANKETyöTä OHJAAVAT PERIAATTEET OVAT: palvelun tarve laatu palveluitten saatavuus/ saavutettavuus potilasturvallisuus kustannustehokkuus Vuosi 2030 on nopeasti käsillä. Aikaa ei ole hukattavissa. Selviytyäksemme tulevaisuuden haasteista meidän on haettava uusia toimintatapoja, keksittävä itse ja varastettava naapureilta hyvät ideat. Meillä jokaisella on myöskin velvollisuus pitää huolta omasta kunnostamme pysyäksemme mahdollisimman kauan toimintakykyisinä. Väestötason muutokset tulevat yksittäisten ihmisten kautta. n Tuomo Pääkkönen Lääkintöneuvos Kirjoittaja on toiminut Kainuussa lääkärinä, johtavana lääkärinä ja kuntayhtymän sote-johtajana. Hän oli mukana alusta saakka rakentamassa Kainuun mallia. 20 Pohjanpiiri 2/2012

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot