Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Opetusohjelma

Transkriptio

1 Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma Opetusohjelma

2 Perustehtävä Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa valo- ja äänisuunnittelijoita taide- ja kulttuurikentälle. Teatteri-, tanssi-, ooppera-, musiikki-, sirkus-, media- ja muut esittävän taiteen ja kulttuurin alat tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän ilmaisu- ja yhteistyökykyisiä valo- ja äänisuunnittelijoita. Koulutus avaa opiskelijan valo- tai ääniesteettistä ajattelua, tarjoaa välineitä toteutukseen, analyysiin ja argumentointiin sekä tukee opiskelijan kasvua ympäristönsä kanssa vuorovaikutussuhteessa toimivana suunnittelijana. Koulutus tarjoaa käyttökelpoista ammattitaitoa myös museo- ja näyttelytoimintaan sekä tapahtumatuotantoihin. Kompetenssit ja tavoitteet Tavoitteena on kouluttaa monipuolisesti suuntautuneita teatteritaiteen kandidaatteja valo- ja äänisuunnittelun alalta. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmasta valmistunut kandidaatti tuntee oman alansa traditiota, nykykäytäntöjä ja käsitteistöä, hallitsee oman alansa ilmaisukeinoja ja välineitä, tuntee taiteellista suunnitteluprosessia ja osaa toimia moniammatillisessa taiteellisessa suunnitteluryhmässä aktiivisena jäsenenä. Koulutus vahvistaa opiskelijan kykyä tuottaa taiteellista sisältöä ja halua tehdä käytännöllistä työtä. Koulutus kehittää opiskelijan viestintä-, dokumentaatio- ja tiedonhankintataitoja, valmiuksia arvioida omaa ja toisten työtä sekä antaa ja ottaa vastaan palautetta. Koulutus auttaa opiskelijaa kehittämään omaa työtään, oppimaan työn organisointi- ja työryhmänjohtamistaitoja sekä toimimaan eettisesti omassa työympäristössään. Valmistuneella valo- tai äänisuunnittelijalla on valmius omaksua uutta tekniikkaa ja uudenlaisia toimintatapoja kriittisyyttä unohtamatta. Valo- tai äänisuunnittelija voi työskennellä kiinnitettynä teatteriin, freelancerina, yrityksissä, vapaissa ryhmissä tai itsenäisenä suunnittelijana ilmaisumuodosta riippumatta. Teatteritaiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma on kaksiportainen. Koulutusohjelmassa suoritettava alempi korkeakoulututkinto on teatteritaiteen kandidaatin tutkinto ja ylempi on teatteritaiteen maisterin tutkinto. Lähtökohtana on, että koulutusohjelmaan hyväksytyllä on oikeus ja tavoite suorittaa maisterin tutkinto. Kandidaatin tutkinto on kuitenkin oltava suoritettuna ennen maisteriopintojen aloittamista. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman kandidaattiopinnot antavat perusvalmiudet esittävän taiteen valo- tai äänisuunnitteluun. Teatteritaiteen kandidaatin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen ja se on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Tutkinto koostuu 23 opintopisteen laajuisista teoriaopinnoista, 40 opintopisteen laajuisista perusopinnoista ja valosuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa 82 opintopisteen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa 83 laajuisista aineopinnoista, valosuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa 18 opintopisteen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdossa 17 opintopisteen laajuisista vapaavalintaisista opinnoista sekä 17 opintopisteen laajuisista yleisopinnoista, joihin liittyvät Teatterikorkeakoulun muiden koulutusohjelmien kanssa yhteiset kieli- ja viestintäopinnot sekä opiskelu- ja ammattitieto -kokonaisuus. Kandidaatin opinnäyte on portfolio, joka on 6 opintopisteen laajuinen. Opinnäyteportfolion tarkastaa suuntautumisvaihtoehdon professori. 2

3 Koulutusohjelman maisteriopinnoissa keskeistä on oman taiteellisen näkemyksen löytäminen. Maisteriopinnot antavat valmiudet oman taiteilijuuden analysointiin, valo- tai äänisuunnitteluun kansainvälisissä tuotannoissa sekä jatko-opintoihin. Teatteritaiteen maisterin tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen, se on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinto koostuu 120 opintopisteen laajuisista syventävistä opinnoista, joista opinnäyte on 30 opintopistettä. Syventävistä opinnoista pakolliset opinnot ovat 66 opintopistettä (suoraan maisteriopintoihin tuleville opiskelijoille 68 opintopistettä), vaihtoehtoiset opintojaksot 20 opintopistettä ja itsenäisesti suoritettavat opinnot 34 opintopistettä (suoraan maisteriopintoihin tuleville opiskelijoille 32 opintopistettä). Valo- ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdot Kandidaattiopintojen ensimmäisenä opintovuonna valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opiskelija perehtyy sekä valo- että äänisuunnitteluun. Toisena opintovuonna opiskelijat suuntautuvat valosuunnittelun tai äänisuunnittelun opintoihin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opiskelija laatii ensimmäisenä opintovuonna henkilökohtaisen kandidaattiopintoja koskevan opintosuunnitelman. Kolmannen opintovuoden lopulla tai viimeistään maisteriopintojen alussa opiskelija laatii vastaavan suunnitelman koskien maisteriopintoja. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tarkoittaa suunnitelmaa siitä, mitä opintojaksoja ja taiteellisia töitä opiskelija sisällyttää tutkintoonsa ja missä aikataulussa hän opintonsa suorittaa. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksyy kandidaattiopiskelijoilla suuntautumisvaihtoehdon lehtori ja maisteriopiskelijoilla suuntautumisvaihtoehdon professori, ja se tarkistetaan vuosittain opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen tapaamisessa. Teatterikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan opiskelija, jolla ei ole hyväksyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, ei voi osallistua opetukseen eikä häneltä vastaanoteta opintosuorituksia. Opintojen sisältö: Ensimmäisenä opintovuonna opiskelija tutustuu esittävien taiteiden eri osa-alueisiin, tarinan kertomisen perusteisiin, tilan ja ajan hahmottamiseen, valon ja äänen ominaisuuksiin sekä käyttöön esittävissä taiteissa. Perusolettamus on, että opintonsa aloittavalla teatteritaiteen ylioppilaalla ei välttämättä ole ammatillista kokemusta tai koulutusta. Toisena opintovuonna keskeistä on teatteriesityksen valmistamisprosessin oppiminen ja ennen kaikkea taiteellisen työryhmän jäsenenä toimiminen. Opiskelija kehittää ryhmätyötaitojaan ja oppii käyttämään erilaisia valo- ja äänisuunnittelijan apuvälineitä omien ideoidensa ja näkemystensä välittämiseksi muulle taiteelliselle työryhmälle. Kolmannen vuoden pääsisältönä ovat kandidaatin tutkinnon opinnäyte, portfolio ja produktio, jossa toteutetaan kokonainen teos yhteistyössä muiden Teatterikorkeakoulun laitosten kanssa. Maisteriopinnoissa neljäntenä ja viidentenä opintovuonna opiskelijalla on laajemmin kuin kandidaattiopinnoissa mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin, kokeiluihin ja erikoistumiseen. Maisterin tutkinnon syventävät 3

4 opinnot sisältävät 20 opintopisteen verran vaihtoehtoisia opintojaksoja ja 34 opintopisteen verran muita itsenäisesti suoritettavia opintoja kuten assisteeraus, harjoittelut ja taiteelliset työt, jotka valitaan yksilöllisesti. Maisteriopintojen tavoitteena on tukea opiskelijaa löytämään oma taiteellinen identiteettinsä. Opintojen rakenne Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opetus järjestetään pääosin periodeina. Torstaipäivät on varattu mm. teoriaopintoja, laitostapaamisia ja Teatterikorkeakoulun laitosten yhteistä opetusta varten. Opintojen keskeinen väline on oppimispäiväkirja, jota opiskelija pitää kaikista opintojaksoista, produktioista ja muusta opintoihin liittyvästä työskentelystä. Suoritusmerkinnän saa vasta, kun oppimispäiväkirja on tarkastettu. Kandidaattiopinnoissa, kolmena ensimmäisenä opintovuonna opiskellaan valmiin aikataulun mukaisesti. Maisteriopintojen neljännen ja viidennen opintovuoden opinnot etenevät opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja aikataulun mukaan. Lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Opintoihin kuuluu paljon yhteisiä jaksoja Teatterikorkeakoulun koreografi-, dramaturgi- ja ohjaajaopiskelijoiden sekä Taideteollisen korkeakoulun lavastustaiteen opiskelijoiden kanssa. Opetettava taiteenala on voimakkaasti kansainvälinen; sen ei-kielellinen ilmaisu mahdollistaa kulttuurirajat ylittävän taiteen opettamisen ja tutkimuksen. Osa valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opetuksesta on vieraskielistä. Monia valo- tai äänisuunnittelijan osaamisalueita, kuten valon ja äänen suunnittelumetodien ja perustyövälineiden hallintaa, draamallista ajattelua, ryhmätyötaitoja, kykyä hahmottaa esityksen eri osatekijöitä ja kokonaisuutta, innovatiivisuutta tai kykyä luoda, on mahdollista opiskella vain omakohtaisesti harjoitellen tai kokeillen. Useiden opintojaksojen suoritustapa onkin osallistuminen opetukseen. Tämän lisäksi ohjatun, itsenäisen työskentelyn merkitys kasvaa opetuksessa aloitusvuoden jälkeen. Opintojen arvostelu Opettaja on velvollinen arvioimaan opiskelijan suoriutumisen opintojaksolla. Kaikki arviot kootaan opiskelijan vuosittain henkilökohtaisessa tapaamisessa tarkistettavaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelman opinnot arvostellaan numeerisella arvosanalla 1 välttävä, 2 tyydyttävä, 3 hyvä, 4 erittäin hyvä, 5 erinomainen tai arvosanalla hyväksytty / hylätty. Kaikista kursseista kirjoitetaan oppimispäiväkirja, joka palautetaan omalle ohjaavalle opettajalle. Opettajat: voivat seurata päiväkirjaa omien opintojaksojensa osalta. Suoritusmerkinnän saa vasta, kun oppimispäiväkirja on tarkastettu. Ohjeet oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen ovat luettavissa VÄS:n verkkosivuilla. Arviointikriteerit Paikallaolo, edellytyksenä vähintään 80 %:n läsnäolo. Ei myöhästele/myöhästelee/ilmoittaa myöhästymisestään ja perustellusti. Aktiivisuus, osallistuminen keskusteluun, sitoutuminen. 4

5 Tehtävien/kokeiden suoritus. Tässä joitakin suuntaa-antavia ohjeistuksia: Arvosana: 1 Oli paikalla, mutta passiivisena. 2 Suoritti joitakin tehtäviä. 3 Suoriutui kaikesta vaaditusta. 4 Suoritti tehtävänsä hyvin. 5 Osoitti erityistä aktiivisuutta ja ansioituneisuutta annettujen tehtävien suorittamisessa. Kurssin tyypistä riippuen kriteerejä voidaan painottaa eri tavoin. Esimerkiksi itsenäistä työskentelyä ja kirjallisen aineiston lukemista edellyttävä, tenttimällä suoritettava opintojakso mahdollistaa tietenkin sen, että läsnäolon osuus painottuu vähiten arvioinnissa. Opetustiedot Weboodissa ilmoitetaan opetusohjelmassa toteutettavien opintojaksojen aikataulut, arvostelu, sisältö, suoritustavat: ja opettajat. Tiedot löytyvät Weboodista koulutusohjelman opetustiedoista tai kurssikohtaisesti opintojakson tunnisteen perusteella. Opintojaksojen tunnisteet on ilmoitettu tutkintorakenteessa kunkin opintojakson kohdalla. Lisäksi lukuvuonna toteutettavat opintojaksot on merkitty vuosikursseittain lukujärjestyspohjaan, joka julkaistaan verkkosivuilla. Lukuvuosiaikataulu Syyslukukausi 2010: TeaKin yhteiset opinnot: viikot Periodi 1: viikot Syysloma: viikko 42 Periodi 2: viikot TeaKin yhteiset opinnot: viikot Kevätlukukausi 2011: Periodi 3: viikot 2 7 Talviloma: viikko 8 Periodi 4: viikot 9 18 TeaKin yhteiset opinnot: viikot 19 21, 21 ja TeaKin lukuvuoden avajaiset pidetään tiistaina klo 10 alkaen Kookoksella. Yleiset tenttipäivät lukuvuonna Opintojaksoon liittyvästä luentosarjasta järjestetään kaksi kuulustelua. Kolmas kuulustelu voidaan järjestää opintojaksosta vastaavan opettajan suostumuksella. Opiskelijalla on oikeus kerran yrittää korottaa hyväksytyn kuulustelun arvosanaa. Kuulustelusta saatu parempi arvosana jää voimaan. Yleisiin tenttipäiviin ilmoittaudutaan opintoneuvonnassa 10 päivää ennen tenttiä. Kesätentteihin ilmoittaudutaan kesän alussa. Mikäli opiskelija ei saavu tenttitilaisuuteen siitä etukäteen tiedottamatta, hän ei voi osallistua kahteen seuraavaan tilaisuuteen. 5

6 Tenttipäivät löytyvät TeaKin intranet-sivuilta kohdasta Yleiset opintoasiat. WEBOODISSA JULKAISTAVAT TIEDOT TEATTERITAITEEN KANDIDAATIN TUTKINTO YLEISOPINNOT 10-XX00 Opiskelu- ja ammattitieto 10-XXC00 Sisältää jaksot Opiskeluun perehdyttäminen 10-XXC01 Työelämään perehdyttäminen 10-XXC02 Opiskeluun perehdyttäminen 10-XXC01, 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa yliopistolaitoksen, oman koulutusalansa ja sen opetussuunnitelman. Opiskelija osaa kuvata teatteri- ja tanssitaiteen eri osa-alueita ja hahmottaa oman toimintansa yhteisöllisessä taiteellisessa prosessissa. TVT0, osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee käyttöluvat ja käyttäjätunnukset Teatterikorkeakoulun ATK-järjestelmiin - osaa kirjautua koneelle ja käyttää sähköpostia, WebOodia sekä Intraa - tuntee käyttäjätunnuksiin ja varmuuskopiointiin liittyvät tietoturva-asiat - tietää perusasiat kirjaston käytöstä ja osaa hankkia kirjastokortin. Opintojaksoon kuuluu opintopalveluiden perehdyttämistilaisuus koulutusohjelmakohtaiset perehdyttämistilaisuudet orientaatioseminaari tuutortoiminta kirjaston tuntemus ja käyttö tutustuminen opetusteatteriin Opintojakso on yhteinen kaikille TeaKin uusille kandidaattiopiskelijoille. Kaikille uusille kandidaattiopiskelijoille yhteinen aikataulu syksyllä 2010: - pe TeaKin uusien opiskelijoiden info klo 10-12, auditorio 1, Kookos - ma klo 9-17 orientoituminen leirikouluun ja koulutusohjelmien esittely, auditorio 1, Kookos - ti-to leirikoulu Kisakeskuksen urheiluopistossa Fiskarsissa. Lähtö leirikouluun on ti klo 9:00 TeaK Kookoksen edestä ja paluu to n. klo ma ke opetusteatterin (Opte) perehdytys klo 10:30-17:00, Kookos Auditorio 1 sekä harjoitustilat 6

7 Lisäksi jaksoon kuuluu koulutusohjelmien omia perehdytyksiä, tuutoritapaamisia sekä TeaKin tieto- ja viestintätekniikan ympäristöön perehdyttävät TVT0-tilaisuudet koulutusohjelmakohtaisesti. VÄS:n omien perehdytysten aikataulu: -Ma klo Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen info, VÄS luokka 407, suunnittelija Tiia Kurkela, Opettajat: ja muu henkilökunta - pe klo 9-11 TVT0, Tieto- ja viestintätekniikan perehdytys, VÄS CAD-luokka to klo VÄS:n opintoihin ja kandidaatin tutkinnon rakenteeseen perehdyttäminen, VÄS luokka 407, suunnittelija Tiia Kurkela - to henkilökohtaiset HOPS -tapaamiset klo 9-12 valo, klo ääni. Leirikoulu on osa pakollisiin opintoihin kuuluvaa perehdytysjaksoa. Leirikoulun aikana improvisoidaan ja työstetään pienimuotoisia esityksiä. Suuri osa ohjelmasta järjestetään ulkona, joten varusteet kannattaa pakata sen mukaan (+ uimapuku). Leirikoulussa on täysihoito. MAjoitus: järjestetään kahden tai useamman hengen huoneissa. Huoneissa on vuodevaatteet ja pyyheliinat. Ruokailuun kuuluu aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Osallistuminen on maksuton. Ajoitus: Elokuun yhteiset opinnot, alkaen, viikko 33 aamupäivät, viikko 34 leirikoulu ja TVT0, viikko 35 Opten perehdytys. Suoritustapa: osallistuminen opetukseen Henkilökohtainen ohjaus 05-VXH051, 1 op Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan itsenäisesti ja rakentaa tutkinnostaan mielekkään kokonaisuuden. Opiskelija osaa etsiä itsenäisesti tietoa myös muiden koulutusohjelmien ja yliopistojen opetustarjonnasta. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan. Ensimmäisenä opintovuonna opiskelija laatii henkilökohtaisen kandidaatin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS), jota tarkistetaan vuosittain. Opintojen suunnittelua tukee oppimispäiväkirja, joka toimii oman kehityksen seuraamisen ja ymmärtämisen välineenä. Oppimispäiväkirjoja hyödynnetään ohjaajan kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa toisesta opiskeluvuodesta alkaen. Kohderyhmä: 1. vuosikurssin kandiopiskelijat Toteutustapa: Pienryhmäopetus ja yksilöohjaus Suoritustapa: osallistuminen opetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja siitä keskusteleminen Opettajat: Kimmo Karjunen, Jari Kauppinen ja Tiia Kurkela Opetusajat: Perehdytys-jakson yhteydessä järjestettävät ohjaustilaisuudet: - to klo VÄS:n opintoihin ja kandidaatin tutkinnon rakenteeseen perehdyttäminen, VÄS luokka 407, suunnittelija Tiia Kurkela 7

8 - to henkilökohtaiset HOPS -tapaamiset klo 9-12 valo, klo ääni. Lisätiedot: Teatterikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan opiskelija, jolla ei ole hyväksyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, ei voi osallistua opetukseen eikä häneltä vastaanoteta opintosuorituksia. Henkilökohtainen ohjaus 05-VXH VXH053 1 op Opiskelija osaa suunnitella omia opintojaan itsenäisesti ja rakentaa tutkinnostaan mielekkään kokonaisuuden. Opiskelija osaa etsiä itsenäisesti tietoa myös muiden koulutusohjelmien ja yliopistojen opetustarjonnasta. Opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan. Ensimmäisenä opintovuonna laaditun henkilökohtaisen kandidaatin tutkinnon opintosuunnitelman (HOPS) vuosittainen tarkistus. Opintosuunnitelman päivittämisen yhteydessä käydään läpi tutkintoon vaadittavat opintojaksot suhteessa suoritettuihin ja suunniteltuihin opintoihin. HOPS-tapaamisessa opiskelija saa ohjausta opintoihinsa ja suuntautumiseensa. Opintojen suunnittelua tukee oppimispäiväkirja, joka toimii oman kehityksen seuraamisen ja ymmärtämisen välineenä. Oppimispäiväkirjoja hyödynnetään ohjaajan kanssa käytävissä HOPS-keskusteluissa toisesta opiskeluvuodesta alkaen. Kohderyhmä: 2. ja 3. vuoden kandiopiskelijat Toteutustapa: Pienryhmäopetus ja yksilöohjaus Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen ja siitä keskusteleminen oman ohjaavan opettajan kanssa. Opettajat: Kimmo Karjunen (valo), Jari Kauppinen (ääni) ja Tiia Kurkela (tutkinnon rakenne yleisesti) Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut kandidaatintutkintoa suorittaville 2. ja 3. vuoden opiskelijoille järjestetään syyslukukauden alussa seuraavasti: 2. vuosikurssi maanantaina klo 13 17, tarkemmat ajat ilmoitetaan sähköpostitse 3. vuosikurssi tiistaina klo 9-12 ja 13 15, tarkemmat ajat ilmoitetaan sähköpostitse Lisätiedot: Teatterikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan opiskelija, jolla ei ole hyväksyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, ei voi osallistua opetukseen eikä häneltä vastaanoteta opintosuorituksia. Opintosuunnitelmat alkavalle lukuvuodelle tulee laatia ennen syyskuun alkua. Työelämään perehdyttäminen 10-XXC02, 1 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää tarvittavia perustietoja ja taitoja työelämään liittyvissä käytännöissä ja omien työelämävalmiuksiensa kehittämisessä. 8

9 Opintojaksolla tutustutaan työelämän näkökulmasta mm. taiteilijana työskentelemisen erityiskysymyksiin, tekijänoikeuksiin, apurahoihin, verotukseen, ammattiliittoihin, työttömyysturvaan. Opintojakso on yhteinen TeaKin muiden koulutusohjelmien kandidaattiopiskelijoiden kanssa. Toteutustavat: Luento-opetus Arvostelu: Suoritusmerkintä (hyväksytty-hylätty) Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen. Luento-/oppimispäiväkirja Aikataulu ja salit: viikko 2, (tarkemmat tiedot syksyn aikana) Kieli- ja viestintäopinnot 05-XXA000 Tiedot kielten tasokokeista ja kursseista: Yleiset opintoasiat Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 05-XXB00, 3 op TVT 1 tietotekniikan perusteet, 1. vuosikurssi 1 op TVT 2 tietotekniikka presentaatioissa, 2. vuosikurssi 1 op TVT 3 tiedon hankinta, arviointi ja käyttö, 3. vuosikurssi 1 op TVT0 suoritetaan osana Opiskeluun perehdyttäminen 10-XXC01 -jaksoa. Tiedot TVT 1 ja 3 -jaksojen suoritustiedoista : Yleiset opintoasiat TVT2-opetus järjestetään kevätlukukaudella Tiedot tarkentuvat alkusyksyn aikana. TVT 1 tietotekniikan perusteet 05-XXB01, 1 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - omaa opinnoissa välttämättömät perustaidot tietotekniikasta ja tiedonhankinnasta - tuntee tietokoneen toimintaperiaatteet - osaa tietokoneen peruskäytön: hän tietää perusasiat tietoturvan tekniikasta sekä roskapostiin ja viruksiin liittyvät tietoturvakysymykset. Hän tuntee myös erilaiset tallennusvälineet. - tuntee tärkeimmät toimisto-ohjelmistot (Word, Excel, PowerPoint) ja hallitsee niiden peruskäytön. Tiedonhaun osalta opiskelija - hallitsee kirjaston aineistotietokannan peruskäytön - osaa lukea hakutuloksia ja paikallistaa etsimänsä aineiston - osaa varata aineistoja ja uusia lainansa. Kohderyhmä: 1. vuosikurssin opiskelijat Suoritustapa: verkkotentti, ks. lisätiedot TVT 2 tietotekniikka presentaatioissa 05-XXB02, 1 op 9

10 Opintojakson suoritettuaan opiskelija - omaa perustaidot yleisimpien kuva-, ääni- ja videotiedostojen ja ohjelmien käytöstä - osaa hyödyntää verkkoa opinnoissa (oppimateriaalit) ja oman ammattitaidon markkinoinnissa - tuntee tekijänoikeudet verkkoympäristössä ja esityksiä laadittaessa - osaa äänen ja liikkuvan kuvan käsittelyn perusteet - tuntee äänen ja kuvan muokkaukseen liittyvät tekijänoikeudelliset säännöt - osaa hyödyntää sosiaalista mediaa. Kohderyhmä: 2. vuosikurssin opiskelijat Suoritustapa: kevätlukukaudella 2011 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana järjestettävä workshop, ks. lisätiedot TVT 3 tiedon hankinta, arviointi ja käyttö 05-XXB03, 1 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija - osaa käyttää eri tiedonlähteitä monipuolisesti ja tehokkaasti sekä ammatissaan että yliopistotasoisissa opinnäytteissään - osaa määritellä tiedontarpeensa ja suunnitella tiedonhaun - tuntee erilaisia tiedonhakutapoja ja tiedonhankinnan kanavia - osaa käyttää avointa verkkoa tiedonlähteenä - osaa arvioida hakutuloksia lähdekritiikin avulla - tuntee tutkielman tekoon liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ja viittauskäytännöt. Kohderyhmä: 3. vuosikurssin opiskelijat Suoritustapa: verkkotentti, ks. lisätiedot Teoriaopinnot 10-VXA00 Dramaturgia I 05-VXH001, 4 op Sisältää jaksot Dramaturgian perusteet 10-NODV22 Aristoteelinen dramaturgia 10-NODV21 Dramaturgian perusteet 10-NODV22, 2 op - tunnistaa yleisimmin käytetyt draaman ja dramaturgian peruskäsitteet - tunnistaa eri aikakausien draaman kaavojen ja ihanteiden soveltamisen mahdollisuudet - kykenee työskentelemään yhteisellä dramaturgisella käsitepohjalla eri koulutusohjelmien opiskelijoiden kesken. 10

11 Luento-opetusta draaman ja dramaturgian yleisistä käsitteistä, tallenteiden katsomista ja/tai kuuntelua sekä analysointia ja pieniä dramaturgisia kirjoitus- ja ajattelutehtäviä. Opettaja: Jusa Peltoniemi Ajoitus: Elokuun yhteiset opinnot Kohderyhmä: Näyttelijäntyön, dramaturgian, ohjauksen ja valo- ja äänisuunnittelun 1. vuoden opiskelijat Lisätiedot: KESÄTEHTÄVÄ Kaikki kirjat on oltava luettuna, jotta niistä voidaan keskustella kurssin aikana, tutustu perusteellisesti ja valmistaudu keskustelemaan niiden pohjalta. Luettavat näytelmät: Anton Tsehov: Vanja-eno Sofokles: Kuningas Oidipus Shakespeare: Hamlet Büchner: Woyzeck Beckett: Huomenna hän tulee Williams: Lasinen eläintarha Luettavat teoriakirjat: Luis. E. Catron: The director s vision, sivut Riitta Pohjola: Näytelmäkirjallisuus - dramatiikka Rolf Rohmer: Dramaturgiset peruskäsitteet ja draaman historiallinen typologia, sivut Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut Aarne Kinnunen: Draaman maailma villiintynyt puutarha Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe Ma (vko 33) 13:30-17: Auditorio 1 Peltoniemi Jusa Ti (vko 33) 13:30-17: Auditorio 1 Peltoniemi Jusa Ke (vko 33) 13:30-17: Auditorio 1 Peltoniemi Jusa To (vko 33) 13:30-17:00 mahd. aloitus Auditorio 1 Peltoniemi Jusa Pe (vko 33) : Auditorio 1 Peltoniemi Jusa Aristoteelinen dramaturgia 10-NODV21, 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - määrittelemään aristoteelisen dramaturgian peruskäsitteet - erittelemään antiikin kreikkalaisen tragedian luonnetta ja maailmankuvaa - arvioimaan kriittisesti Aristoteleen tragediakäsityksen asemaa kerronnallisesti universaalina mallina. 11

12 Opettaja: Heta Reitala ja Timo Heinonen Ajoitus: 1. periodi Kohderyhmä: Näyttelijäntyön, dramaturgian, ohjauksen ja valo- ja äänisuunnittelun 1. vuoden opiskelijat ENNAKKOTEHTÄVÄ Laadi lyhyt juonireferaatti Sofokleen näytelmästä Kuningas Oidipus ja erittele sen juonirakennetta käänteen (peripeteia) ja tunnistamisen (anagnorisis) kannalta. (Ts. mihin sijoittaisit kyseiset käsitteet juonirakenteessa? - Kohtia voi olla useampiakin.) Pohdi myös, minkälaatuista näytelmän kärsimys (pathos) on. Lue Runousoppi Paavo Hohdin käännöksenä (1997), ei Pentti Saarikosken. Lue Kuningas Oidipus mieluiten Veijo Meren suomennoksena; myös Otto Mannisen suomennos käy, joskin se on vanhahtavan runokielensä vuoksi vaikeaselkoinen. Kirjoituksen pituus 2-3 sivua (koneella, riviväli 1,5). Kirjallinen tehtävä palautetaan torstaihin mennessä osastosihteeri Raija Koskivaaralle sähköpostitse (raija.koskivaara@teak.fi) tai tulostettuna (Valo- ja äänisuunnittelun laitos, Lintulahdenkatu 3, 5. kerros). Suoritus on ehdoton edellytys kurssille osallistumiselle. Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe To (vko 35) 13:00-17: Auditorio 1 Heinonen Timo To (vko 35) 13:00-17: Auditorio 1 Reitala Heta Pe (vko 35) 11:00-17: Auditorio 1 Heinonen Timo Pe (vko 35) 11:00-17: Auditorio 1 Reitala Heta Ma (vko 36) 11:00-17: Auditorio 1 Heinonen Timo Ma (vko 36) 11:00-17: Auditorio 1 Reitala Heta Ti (vko 36) 11:00-17: Auditorio 1 Heinonen Timo Ti (vko 36) 11:00-17: Auditorio 1 Reitala Heta Ke (vko 36) 11:00-16: Auditorio 1 Heinonen Timo Ke (vko 36) 11:00-16: Auditorio 1 Reitala Heta Dramaturgia II 05-VXH002, 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tunnistaa erilaisten draamakäsitteistöjen mukaisia piirteitä eri teoksissa. Lisäksi hän osaa analysoida teoksia ja niiden eroavaisuuksia erilaisten draamakäsitysten pohjalta. 12

13 Opintojaksolla perehdytään erilaisten draamamuotojen peruskäsitteisiin, näiden historiallisiin taustoihin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin 1900-luvun draamamuodoista aina draaman jälkeiseen teatteriin asti. Näkökulma painottuu esitysdramaturgiaan. Toteutustavat: Ryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely Arvostelu: Suoritusmerkintä (hyväksytty-hylätty) Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, Oppimispäiväkirja Edellytykset: Dramaturgia I kurssin suorittaminen tai vastaavat tiedot. Opettaja: Timo Heinonen Ajoitus: IV periodi Kohderyhmä: VÄS2 viikko 16, ma-to klo 9:00 17:15, VÄS 407 Teatterihistoria I 05-TEH01, 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - tunnistamaan realismin erilaisia muotoja ja ilmaisukeinoja draamassa ja teatterissa - nimeämään realistisen teatteritradition keskeiset kehittäjät ja uudistajat - erittelemään yhteiskunnallisen ja psykologisen teatterikäsityksen lähtökohtia - erittelemään realistisen näytelmäkirjallisuuden merkittävimpiä teoksia - arvioimaan nykyrealismin ilmenemismuotoja ja näkemään niitä suhteessa realismin traditioon. Opintojakson pääteemana on draamallisen teatterin valtavirtaa edustava realistinen teatteritraditio. Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallisen ja psykologisen realismin erilaisiin muotoihin 1830-luvulta lähtien. Painopisteitä ovat ranskalainen, venäläinen, pohjoismainen ja yhdysvaltalainen realismi, Konstantin Stanislavski ja hänen kehittämänsä näyttelijäntyön menetelmä ja sen yhdysvaltalainen sovellus metodinäytteleminen sekä teatteritekniikan ja valaisun kehitys 1800-luvulla. Teatterin ja draaman realismia tarkastellaan myös suhteessa kuvataiteeseen ja kirjallisuuteen. Realismia lähestytään ongelmakeskeisesti ja tämän päivän näkökulmasta. Toteutustavat: Luento-opetus Suoritustavat: osallistuminen opetukseen, kirjallinen tentti, oppimispäiväkirja Arvostelu: numeerinen asteikko 0-5 Opettaja Heta Reitala Ajoitus: Syyslukukausi

14 Kohderyhmä: Yhteisopetus näyttelijä-, ohjaaja-, dramaturgi- ja valo- ja äänisuunnittelijaopiskelijoille, 1. vuosikurssi. Oppimateriaali ja kirjallisuus Ennakkoon luetaan Scribe, Lasi vettä. Lisäksi kurssin aikana luetaan kuusi näytelmää, joista opiskelija esittelee yhden annetusta näkökulmasta. Aikataulut ja salit Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe To (vko 39) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 40) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 41) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 43) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 44) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 45) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 46) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 47) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 48) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta To (vko 49) 09:45-13:00 VÄSV407 Iso Luokka Reitala Heta Tenttipäivä Teatterihistoria II 05-TEH11, 3 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - tunnistamaan teatterillisen teatterin erilaisia muotoja ja ilmaisukeinoja draamassa ja teatterissa eri aikoina - nimeämään teatterillisen teatterin keskeiset kehittäjät ja uudistajat - erittelemään teatterillisen teatterikäsityksen lähtökohtia - erittelemään avoimen draamamuodon merkittävimpiä edustajia - arvioimaan teatterillisen teatterin nykyisiä ilmenemismuotoja ja näkemään niitä suhteessa perinteeseen. Opintojakson pääteemana on avoimen draaman (eeppisen teatterin) valtavirtaa edustava teatterillinen teatteritraditio. Kurssilla tutustutaan teatterillisen teatterin erilaisiin muotoihin keskiajasta ja renessanssista lähtien. Painopisteitä ovat Shakespearen ja Molièren ajat, modernin teatterin läpimurto (noin ), Meyerhold, Brecht, Artaud ja postmoderni teatterillinen teatteri. Teatterillista teatteria lähestytään ongelmakeskeisesti ja tämän päivän näkökulmasta. Toteutustavat: Luento-opetus Suoritustavat: osallistuminen opetukseen, suullinen tentti, oppimispäiväkirja Arvostelu: numeerinen asteikko

15 Opettaja Timo Kallinen Ajoitus: Syyslukukausi 2010 Kohderyhmä: Yhteisopetus näyttelijä-, ohjaaja-, dramaturgi- ja valo- ja äänisuunnittelijaopiskelijoille, 2. vuosikurssi. Oppimateriaali ja kirjallisuus Etukäteen luetaan Büchner, Woyzeck. Lisäksi kurssin aikana luetaan kuusi näytelmää, joista opiskelija esittelee yhden annetusta näkökulmasta. Aikataulut ja salit Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe To (vko 36) 09:00-12:15 VÄSV407 Iso Luokka Kallinen Timo To (vko 37) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 38) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 39) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 40) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 41) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 43) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 44) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 45) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 46) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 47) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo To (vko 48) 09:00-12: Auditorio 1 Kallinen Timo Tentti To (vko 48) 13:00-17:00 VÄSV405 Pikkuluokka Kallinen Timo Tentti Teatterihistoria III 05-TEH21, 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - tunnistamaan erilaisia tapahtumaa ja yhteisön ulottuvuutta korostavia/rituaalinomaisia teatterimuotoja ja niiden ilmaisukeinoja draamassa ja teatterissa eri aikoina - nimeämään näiden teatteritraditioiden keskeiset kehittäjät ja uudistajat - erittelemään esitystapahtumaa ja rituaalia korostavan teatterikäsityksen lähtökohtia - erittelemään rituaalinomaisia keinoja hyödyntävän draaman merkittävimpiä teoksia - arvioimaan tämän päivän teatterin ilmiöitä suhteessa rituaalinomaisen teatterin traditioon. 15

16 Opintojakson pääteemana ovat teatterimuodot ja ilmiöt, joissa länsimaisen teatterin perinteinen suhde tekstin ja esityksen välillä asettuu uuteen valoon. Kurssin painopisteitä ovat antiikin kreikkalainen teatteri, keskiajan uskonnollinen/rituaalinen teatteri ja sellaiset 1900-luvun teatterin ilmiöt, joissa esitykselliset tai rituaalinomaiset piirteet korostuvat (esim. Artaud, Grotowski) Kurssilla käsiteltäviä kirjailijoita ovat muun muassa Beckett ja Genet. Aihetta lähestytään ongelmakeskeisesti ja tämän päivän näkökulmasta. Oppimateriaali ja kirjallisuus Ennakkoon luetaan Aiskhylos, Oresteia. Lisäksi kurssin aikana luetaan kuusi näytelmää, joista opiskelija esittelee yhden annetusta näkökulmasta. Toteutustavat: Luento-opetus Suoritustavat: osallistuminen opetukseen, suullinen tentti, oppimispäiväkirja Arvostelu: numeerinen asteikko 0-5 Opettaja Timo Kallinen Ajoitus: II ja III periodi Kohderyhmä: Yhteisopetus näyttelijä-, ohjaaja-, dramaturgi- ja valo- ja äänisuunnittelijaopiskelijoille, 3. vuosikurssi. Aikataulut ja salit torstaisin, II periodi ja klo 14-17:15, III periodi 13.1., 20.1., 27.1., 3.2., 10.2., klo 9:00-12:15, tentti 3.3. klo 9:00-17 pienryhmissä Suomalaisen teatterin historia 05-TEH50, 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän - tunnistamaan suomalaisen teatterin historiallisia erityispiirteitä suhteessa muun Euroopan teatteriin - nimeämään suomalaisen teatterihistorian keskeisiä vaikuttajia ja heidän saavutuksiaan - tunnistamaan erilaisia teatterikäsityksiä ja ideologioita suomalaisen teatterin historiassa - erittelemään suomalaisen näytelmäkirjallisuuden keskeisiä teoksia Opintojaksolla tutustutaan valikoidusti suomalaisen teatterin keskeisiin vaiheisiin 1860-luvulta nykyaikaan. Läpikulkevana teemana on teatterin asema yhteiskunnassa. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa realismin traditio ja modernistiset ja modernismin jälkeiset pyrkimykset murtaa sitä, kansallisuusaate, kansanteatteri/kansanliikkeiden teatteri, näytelmäkirjailijan, näyttelijän ja ohjaajan ammattien keskinäisten suhteiden muutokset, suomalaisen teatterin visuaalinen historia, näytelmäkirjallisuuden keskeiset vaiheet ja teatterikoulutuksen historia. Kurssilla pohditaan myös kanonisoinnin ohjaavaa vaikutusta teatterihistorian tulkintoihin. Teatterihistoriaa tarkastellaan suhteessa Suomen yleiseen historiaan ja muihin taiteisiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus 16

17 Ennakkoon luetaan Kivi, Kullervo ja Wecksell, Daniel Hjort. Lisäksi kurssin aikana luetaan viisi näytelmää, joista opiskelija esittelee yhden annetusta näkökulmasta. Yhteisopetus ohjaaja-, näyttelijä-, dramaturgi- ja valoja äänisuunnittelijaopiskelijoiden kanssa. Opettaja Heta Reitala Toteutustavat: Luento-opetus Suoritustavat: osallistuminen opetukseen, tentti, oppimispäiväkirja Arvostelu: numeerinen asteikko 0-5 Ajoitus: II ja III periodi 2011 Kohderyhmä: Yhteisopetus näyttelijä-, ohjaaja-, dramaturgi- ja valo- ja äänisuunnittelijaopiskelijoille, 1. vuosikurssi. Aikataulut ja salit torstaisin klo 9:45-13:00, III ja IV periodi viikot 4-7 ja 9-10, VÄS 407 Musiikkihistoria I 05-VXA009, 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa erotella eurooppalaisen musiikin eri tyyli- ja aikakausien sävellysmetodeja ja muotoajattelua ja niiden soveltamista 1900-luvun eri taidemuotoja yhdistävissä teoksissa. Opintojakson johdantona tutustutaan lyhyesti renessanssin, barokin, klassismin ja romantiikan sävellystyylillisiin piirteisiin. Pääpainoisesti opintojaksolla keskitytään 1900-luvun eri yhteistaideteosten ideoiden havainnointiin ja analyysiin - mm. elokuviin, tanssiteoksiin ja pienoisoopperoihin, joissa on käytetty musiikkia dramaturgisesti erityisen kiinnostavalla tavalla. Toteutustavat: Luento-opetus Arvostelu: Suoritusmerkintä (hyväksytty-hylätty) Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, oppimispäiväkirja Opettaja Olli Koskelin Ajoitus: I periodi Kohderyhmä: VÄS1 Aikataulut ja salit Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe Ma (vko 37) 09:00-17:15 VÄSV407 Iso Luokka Koskelin Olli 17

18 Ti (vko 37) 13:00-17:15 VÄSV407 Iso Luokka Koskelin Olli Ke (vko 37) 09:00-17:15 VÄSV407 Iso Luokka Koskelin Olli Pe (vko 37) 09:00-17:15 VÄSV407 Iso Luokka Koskelin Olli Musiikkihistoria II 05-VXA014 (äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehto), 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa erotella ja 2000-luvun musiikin eri tyyli- ja aikakausien sävellysmetodeja ja muotoajattelua sekä soittimellisia ratkaisuja. Opintojakson alussa kerrataan lyhyesti modernismia. Opintojaksolla keskitytään kuitenkin lähinnä uusimpaan nykymusiikkiin myös populaarimusiikin alueelta. Kuunneltujen teosten ominaisuuksia analysoidaan ryhmässä keskustelemalla. Jakso päättyy Maailman musiikkikulttuurit ja niiden historia -osioon. Opettaja: Olli Koskelin (ma-ke) ja vierailevat opettajat (to-pe) Toteutustavat: Luento-opetus Arvostelu: Numeerinen Arvostelu: 1-5 Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, oppimispäiväkirja Ajoitus: I periodi Kohderyhmä: VÄS3ääni Edellytykset: Musiikkihistoria I -kurssin suorittaminen tai vastaavat tiedot. Aikataulut ja salit Pvm Aikaväli Tila Opettaja Ma (vko 40) 09:00-17:15 VÄSV405 Pikkuluokka Ti (vko 40) 09:00-17:15 VÄSV405 Pikkuluokka Ke (vko 40) 09:00-17:15 VÄSV405 Pikkuluokka To (vko 40) 09:00-17:15 VÄSV405 Pikkuluokka Pe (vko 40) 09:00-17:15 VÄSV405 Pikkuluokka 18

19 Taidehistoria I 10-VOD001, 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa tunnistaa taiteen eri tyylikausia, keskeisiä teoksia ja taiteilijoita. Opintojaksolla keskitytään eurooppalaisen taiteen historiaan esihistoriasta 1900-luvun puoleen väliin asti. Kurssi auttaa opiskelijaa hahmottamaan taiteiden historiallisia ja kulttuurisia yhteyksiä. Lisäksi hän oppii tunnistamaan, luonnehtimaan ja ajoittamaan tyylikaudet, keskeisimmät teokset ja taiteilijat. Opettaja: Marja Väätäinen Toteutustavat: Luento-opetus Arvostelu: numeerinen asteikko 0-5 Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, suullinen tentti Oppimateriaalit Honour & Fleming, Maailman taiteen historia. Pois lukien Euroopan ulkopuolisten alueiden taidetta käsittelevät luvut. Poikkeus: antiikin Egypti ja lähi-idän muinaiset korkeakulttuurit kuuluvat mukaan. Ajoitus: IV periodi Kohderyhmä: VÄS1 torstaisin klo 9-12 viikot 9-16 Taidehistoria II 05-VXA015 (valosuunnittelun suuntautumisvaihtoehto), 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija osaa keskustella kuvataiteen traditioista. Hän osaa analysoida kuvataiteen historiallisia vaiheita ja niihin liittyviä teoksia ja taiteilijoita. Hän kykenee hahmottamaan ne osana esittävän taiteen kontekstia. Opintojaksolla perehdytään nykytaiteen historiaan ja sen paradigmaattisiin liikuntoihin. Tutustutaan nykytaiteen historiaan ja käsitteistöön. Kehitetään opiskelijan teoreettista ja analyyttistä ajattelua. Opettaja: Timo Heinonen Toteutustavat: Pienryhmäopetus, ryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely Arvostelu: Suoritusmerkintä (hyväksytty-hylätty) Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, essee ja harjoitustyö(t) Edellytykset: Taidehistoria I kurssin suorittaminen tai vastaavat tiedot. 19

20 Ajoitus: I periodi Kohderyhmä: VÄS3 Pvm Aikaväli Tila Opettaja Aihe Ma (vko 40) 09:00-17: Luokka 401 Heinonen Timo Ti (vko 40) 09:00-17: Luokka 401 Heinonen Timo Ke (vko 40) 09:00-17: Luokka 401 Heinonen Timo Pe (vko 40) 09:00-17: Luokka 401 Heinonen Timo Johdatus taidefilosofiaan 10-XXD02, 2 op Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää taiteen ja taidefilosofian peruskysymyksiä taiteen luonteesta ja merkityksestä, taideteoksen esittävyydestä, ilmaisusta ja muodosta. Opintojakso sisältää länsimaisen filosofian perusteet antiikin filosofiasta nykypäivään. Opintojaksolla painotetaan keskustelujen merkitystä; tarkasteluja voidaan keskittää ja syventää osallistujien erityisten intressien mukaan. Opettaja: Miika Luoto Toteutustavat: Luento-opetus, Ryhmätyöskentely, Itsenäinen työskentely Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen, Essee, oppimispäiväkirja Ajoitus: IV periodi Kohderyhmä: VÄS2 torstai klo 9-12, viikot 9-14 VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELUN YHTEISET PERUSOPINNOT 10-VXB00 Sähköoppi 05-VXA006, 2 op 20