FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA. Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA. Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä"

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti & Fotogrammetria ja kaukokartoitus TIIVISTELMÄ Teollisen muotoilun alalle fotogrammetriset menetelmät tarjoavat uusia ja nykyaikaisia mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa käydään läpi nykyisiä käytössä olevia sovelluksia ja luodaan katsaus tuleviin teolliseen muotoiluun ja muotoilun tutkimukseen soveltuviin fotogrammetrisiin tekniikoihin. Laserkeilaus ja digitaalinen kuvilta mittaaminen soveltuvat mallinnusmenetelmäksi tuotemuotoiluprosessissa erityisesti vaikeissa kaksoiskaarevissa kappaleissa. Mallintaminen voidaan osittain automatisoida, mutta toisaalta teollisen muotoilun mallinnuksessa kiinnostuksen kohteet ovat tuotteen ääriviivat, taiteviivat ja muodot, joiden laadukas mallintaminen vaatii osaamista ja aikaa. Mallinnuksessa tarvitaan usein ihmisen tulkintaa ja tällöin vain manuaaliset menetelmät tulevat kyseeseen. Kaiken kaikkiaan fotogrammetrian käyttöä teollisessa muotoilussa on tutkittu varsin vähän. Muotoilu ja muotoilun tutkimus voivat kuitenkin hyötyä myös tuotteiden käytön fotogrammetrisesta mallinnuksesta sekä rakennetun ympäristön mittatarkasta mallinnuksesta. 1. JOHDANTO Teollisen muotoilun historia voidaan ajoittaa Eurooppaan 1700-luvun loppupuolelle sarjatuotannon alkuun, jolloin alkoi mallisuunnittelu paikallista piiriä laajemmalle käyttäjäkunnalle. Muotoilijoina toimivat aluksi taitelijat ja käsityöläiset. Muotoilijoiden ammatilliset tehtävät vakiintuivat kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. (Vihma, 2002, s. 4-6, 10.) Tehtävät ovat edelleen muuttuneet ja muotoilun tehtäväkenttien laajetessa, myös muotoilun käsite on laajentunut ja käsitteistä ei ole selvyyttä välttämättä edes alan sisällä. Nykyisin muotoilulla voidaan käsittää tuotemuotoilun lisäksi esimerkiksi palvelumuotoilua. (ks. esim. Aminoff ym., 2010, s ; Hasu ym., 2010, s. 147.) Tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa tuotemuotoilua, jossa muotoilijat toimivat usein eri alojen välisessä maastossa. Teollisen muotoilun tietokoneistuminen ja digitalisoituminen on kahden viime vuosikymmenen aikana kasvattanut kysyntää 3D-digitointimenetelmille (Milroy, 1996; Woo ym., 2006). Osalle muotoilijoista esimerkiksi hahmomallien käyttö on osa luovaa prosessia (Anttila, 1993, s. 130). Kuitenkin iteratiivisessa tuotekehityksessä mallien uudelleen tekeminen vie aikaa ja resursseja muulta työltä. Mallinnuksen osittainen automaatio helpottaa muotoilijan työtä, vähentää mittavirheitä ja lyhentää muotoiluprosessin kokonaisaikaa. Tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvaessa muotoilijoiden käyttämiin mallinnusohjelmiin on lisätty pisteaineiston käsittelyominaisuuksia. Tosin ne ovat vielä aika vaatimattomia ja pisteiden määrä on voinut rajoittua vain pisteeseen. Tämä on kuitenkin helpottanut muotoilijoiden mahdollisuutta käyttää fotogrammetrisesti tuotettuja malleja. Olennaisten pisteiden löytäminen on edelleen suurin ongelma pisteaineistojen käsittelyssä. 166

2 Muotoilun kannalta tuotteiden digitoimiseen vaikuttaa erityisesti kulmien, pyöristysten ja viisteiden yksityiskohtainen kuvaaminen. Muotoiluun soveltuvat digitointimenetelmät riippuvat kappaleen suuruudesta ja tekstuurista. Käyttökelpoisimmat 3D-teknologiat ovat digitaalikuvaus ja laserkeilaus. Kuvilta on helpompi hahmottaa tuotteen muodot kuin laserpistepilvestä ja esimerkiksi taiteviivojen mallintaminen onnistuu tarkemmin. Tämä koskee erityisesti pieniä tuotteita. Mikäli tuotteessa ei ole tekstuuria on käytettävä esimerkiksi strukturoitua valoa tai laserjuovaa. Kuvilta mittaamisen voi osittain automatisoida, mutta se vaatii menetelmän hyvää tuntemusta. Esinekeilaimet tuottavat usein pistepilviaineistoa ja mukana on ohjelmisto, jolla aineistosta saa tehtyä pintamallin kohtuullisen helposti. Maalaserkeilaimet soveltuvat suuriin kappaleisiin, joissa on tasomaisia ja loivasti kaarevia pintoja. Laserkeilausaineistot soveltuvat suurien, tekstuurittomien tuotteiden pintojen mallinnukseen. Kuvilta voidaan osoittaa tarkasti pisteitä, kun taas pistepilviltä voidaan osoittaa tarkasti pintoja. (Briese ym., 2003) Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitoksella on tutkittu fotogrammetristen menetelmien käyttöä teollisessa muotoilussa ja muotoilun tutkimuksessa. Aineistona on käytetty mm. digitaalisen järjestelmäkameran kuvia ja esinekeilaimia. Tässä artikkelissa esitetään muotoiluun soveltuvia fotogrammetrisia mallinnusmenetelmiä ja luodaan katsaus fotogrammetrian mahdollisuuksiin kerätä tietoa tuotteiden käytöstä ja ympäristön mallinnuksesta. 2. MUOTOILUPROSESSI Muotoilijan toimenkuva on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Asiakaskeskeisyyden muuttuessa muotoilijan vastuut muuttuvat ja osaamisvaatimukset kasvavat. Esimerkiksi teknologiateollisuus siirtää yhä vaativampia suunnittelutehtäviä alihankkijoilleen, jolloin työjako muuttuu ja muotoilutyötä on vaikea erottaa muusta työstä. (Hasu ym., 2010, s ) Kuva 1. Tuotesuunnitteluprosessi (Ulrich & Eppinger 1995, s. 15). Tuotemuotoiluprosessi noudattaa usein Ulrich ja Eppingerin (1995, s. 15) yksinkertaistettua yksisuuntaista mallia (Kuva 1). Eri osa-alueita voidaan painottaa eri tavoin. Fotogrammetrian tekniikoita muotoiluprosessissa voidaan käyttää oikeastaan jokaisessa eri vaiheessa. Jo toimeksiannossa yritys on voinut antaa muotoilutoimistolle lähtötiedoiksi mittatarkan mallin rakennetusta ympäristöstä, jossa suunniteltavan tuotteen tulee toimia. Ideointivaiheessa voidaan 167

3 käyttää apuna erilaisia 3D-malleja, esimerkiksi tuotteen kustomointia ideoidessa. 3D-mallit antavat jo alkuvaiheessa käsitystä mittakaavasta ja materiaalivahvuuksista. Tarkkuusvaatimus vaihtelee tuotteittain. Varsinaisessa muotoiluosuudessa tuotteen muotoilussa voidaan hyödyntää edelleen nopeita fotogrammetrisia 3D-digitointimenetelmiä, joilla käsin tehdyistä malleista saadaan nopeasti mallinnettua CAD-malleja. Luovassa prosessissa käsin tehdyt mallit ovat erityisen hyviä, koska niistä saa suoraa palautetta tuotteen tuntumasta ja mittakaavasta. 3. REVERSE DESIGN MUODON TAKAISINMALLINTAMINEN Termi reverse design viittaa termiin reverse engineering (Chikofsky & Cross 1990; Hussain ym., 2008; Milroy ym., 1996), jolla tarkoitetaan takaisinmallinnusta eli jonkin olemassa olevan laitteen tai tietokoneohjelman toiminnallisuuden selvittämistä. Termillä reverse designilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa muotoilun takaisinmallintamista, jolloin mallintamisessa painottuvat tuotteen muoto ja muut mahdollisesti siihen liittyvät visuaaliset elementit, kuten värit ja tekstuurit. Reverse engineering -menetelmällä valmistettuja tuotteita hyödynnetään tuotemuotoilussa, työkalu- ja muottisuunnittelussa, yksilöllisessä valmistuksessa, osien uudelleen valmistuksessa, muotojen analysoinnissa, digitaalisessa arkistoinnissa ja tietokoneavusteissa tutkimuksessa. Reverse design on muotoiluprosessissa usein tärkeä, mutta itse luovalta prosessilta aikaa vievä suoritus. Geometrialtaan yksinkertaiset kappaleet on tehokasta mallintaa perinteisin menetelmin mittaamalla. Sen sijaan monimutkaisten kaksoiskaarevien kappaleiden käsin mittaus on hidasta ja virhealtista. Usein tuotesuunnitteluprosessissa on mukana jo olemassa olevia tuotteita, joista oletetaan löytyvän valmiina tarkka digitaalinen 3D-aineisto. Jos aineistoa ei ole, on se digitoitava itse. Tavoitteena on tuottaa valmiista tuotteesta malli, jota voidaan käyttää uuden tuotteen suunnittelun pohjana. Aina ei tarvita tarkkaa toisen tuotteen mallinnusta, mutta esimerkiksi mobiililaitteiden, kuten mp3-soittimien ja puhelimien, suojakuoret vaativat suunnittelun pohjaksi tarkan 3D-mallin kyseisestä tuotteista. Valmistajille ei välttämättä toimiteta toisen tuotteen CAD-mallia, sillä tuotteisiin liittyvät tiedot halutaan pitää salassa. Esimerkiksi autoteollisuudessa käytetään yleisesti takaisinmallintamista. (Yang ym., 2011.) Tuotteen todelliset mitat eivät välttämättä ole tiedossa edes valmistajalla. Tämä koskee erityisesti suuria muotoilukohteita, kuten paperikoneita ja muita teollisuuslaitteita. Näiden mallintaminen laserkeilaimen pistepilvestä on ollut käytäntöä jo pidemmän aikaa. Tarkoitusta varten on olemassa omia ohjelmistoja. Automaattiset tai puoliautomaattiset kuvatulkintamenetelmät antavat hyviä tuloksia. Myös pistepilvien rekisteröinnit sujuvat ilman manuaalista vastinpisteiden osoittamista, sillä esinekeilainta käytettäessä voidaan usein hyödyntää eri keilausten yhdistämisessä pyörityspöytää, jonka pohjalta pistepilviaineistojen rekisteröinnille annetaan alkuarvot. Tuotteiden mallinnuksessa voidaan usein käyttää vakioituja olosuhteita, valaistusta pystytään hallitsemaan eikä säätilojen vaihtelu tuo samanlaisia ongelmia kuin maastomittauksissa. Muotoilulle ominaiset pisteet ja piirteet perustuvat visuaaliselle tulkinnalle. Kuvilta mittaus mahdollistaa tarkan pisteiden mittauksen ja laserkeilaus mahdollistaa vaikeiden kaksoiskaarevien pintojen nopean mallinnuksen. Kumpikaan menetelmä ei ole optimaalinen mallinnettaessa tuotteita, joiden muodot perustuvat sekä tasomaisiin pintoihin että eri asteisiin pyöristyksiin. Laserkeilauksella saadaan 168

4 mitattua pintoja, mutta kulmien pyöristyksistä tulee liian pehmeitä. Kuviltakaan ei voi aina suoraan mitata tarkkoja pyöristyksiä ilman strukturoidun valon käyttöä. Parhaimmillaan eri fotogrammetrisia menetelmiä (kuvapohjaiset, laserpohjaiset, projisoinnit) käytetään yhtä aikaa. Esimerkiksi kenkämuotoilussa käytetään nykyisin takaisinmallinnusta lestien valmistuksessa. Fotogrammetriset tekniikat mahdollistavat paremman kustomoinnin, säästävät suunnitteluaikaa, parantavat laatua ja pienentävät syntyvää jätettä. Perinteisesti kengät on suunniteltu ja valmistettu lestin mukaan. Materiaalina oli aiemmin puu, nykyisin lestit jyrsitään CNC-koneilla muovista. Usein länsimaissa suunnitellut lestit lähetetään valmistusmaihin kaukoitään, jolloin digitaaliset aineistot nopeuttavat valmistusprosessia. (Chen ym., 2004, Hu ym., 2006) Fotogrammetrialla avustetussa muotoiluprosessissa tehdään käsin ensimmäinen lesti, joka sitten skannataan 3D-pintamalliksi. Mallille tehdään kohinansuodatus. Muutosten tekeminen 3Dmalliin on nopeaa. Kustannus- ja materiaalisäästöjä tulee myös siitä, ettei tarvitse kuljettaa fyysisiä malleja. Fyysinen malli voidaan tarvittaessa rakentaa pikamallitulosteena. Myös digitaalisen virtuaalimallin luominen käy helpommin skannaamalla lesti. Digitoiminen mahdollistaa myös paremmin massakustomoinnin. (Chen ym., 2004; Hu ym., 2006) Muotoilutyön lähtökohtana voi olla myös rakennettu ympäristö. Rakentamisessa toimijoita on useita ja koko prosessi voi viedä vuosia. Pääsuunnittelijoiden lisäksi mukana on erikoissuunnittelijoita. Arkkitehtuurissa muotoilu näkyy paitsi kalusteiden myös teknisten laitteiden, kuten hissien, suunnittelussa. Toteutuneen rakennuksen tarkka mallintaminen muotoilun lähtökohdaksi on tärkeää, jotta mitoitukset saadaan tehokkaasti käytettyä. (Hasu ym., 2010) Teollisuudessa on käytetty kuvilta mittaamista laadun valvontaan tuotantolinjoilla, esimerkiksi puu- ja autoteollisuudessa. Linjastoilla on valvottu erityisesti tuotteiden tasalaatuisuutta ja poikkeamia. Muotoilun kannalta fotogrammetristen menetelmien tulkinta perustuu esim. teollisuuskeilaimesta saadusta pistepilvestä muodostetun pintamallin tulkintaan. Pintamallia suodatetaan, jotta kohinan vaikutus ei olisi niin suuri. Kappaleen reunat ja epäjatkuvat muodot poikkeavat todellisista mitoista. Mittojen poikkeavuuteen vaikuttaa skannauksen todellinen resoluutio. Mitä tiheämpi pisteaineisto on, sitä tarkemmin kappaleen reunaviivat voidaan mallintaa. Toisaalta pelkästään suuresta resoluutiosta ei ole hyötyä, mikäli pisteaineisto sisältää voimakasta kohinaa, sillä kohinan suodatus suodattaa myös pois yksityiskohtia, jotka ovat ihmisen tulkinnan kannalta olennaisia. Tämän vuoksi myös visuaalinen pistepilven päälle mallinnus voi tuottaa muotoilun kannalta parempia lopputuloksia kuin pisteaineistoa käsittelemällä tehty mallinnus. Omissa tarkkuusarvioinneissa muotoilulle tyypillisiä muotoja testattiin eri menetelmillä. Tarkkuuden arvioinnissa on käytettiin testikappaletta. Tuloksia analysoitiin pääasiassa visuaalisesti. Koekohteena käytettiin kuvan 2 kaltaista testikappaletta ja mallinnuksessa käytettiin Konica-Minolta VIVID i9 -laserkeilainta ja maalaserkeilainta Leica HDS

5 Kuva 2. Testikappale ja TLS-keilattu pinta ilman kohinan suodatusta. (Kuvat: Juho-Pekka Virtanen). Keilaavista menetelmistä parhaiten toimi Konica-Minoltan esineskanneri. Sen tuottamaa pistepilveä verrattiin CAD-malliin, jonka perusteella testikappale oli jyrsitty. Ongelmana olivat tekstuurin värimuutokset, jotka aiheuttavat myös etäisyysmuutoksen digitaaliseen malliin. Testikappaleelle tehdyt tarkkuusarvioinnit osoittivat, että TLS-keilaimet eivät sovi pienten esineiden skannaukseen voimakkaan kohinan takia. Tuloksia arvioitiin visuaalisesti ja vertaamalla pintoja. Konica-Minoltan pahimmat virheet olivat useita millimetrejä terävissä kulmissa ja pienten yksityiskohtien toistossa. Ongelmaksi muodostui myös Konica-Minoltan kyky havainnoida mattamustaa tai kiiltävää pintaa. Kuvasensori ei saanut näistä kohteista tarpeeksi voimakasta signaalia lasersäteestä. Sen sijaan tasomaiset, loivasti kaarevat ja kaksoiskaarevat pinnat pystyttiin skannaamaan tarkasti. Virhettä oli pahimmillaan vain +/- 0,2mm. Tekstuurin yksityiskohdat tallentuvat parhaiten valokuvalle (Kuva 3). Tasaisessa valaistuksessa kuvasta puolestaan eivät erotu selvästi kappaleen päällä olevat kohokirjaimet. 3D-muoto tallentuu Meshkolmioverkkomalliin. Kuva 3. Vasemmalla Konica-Minoltalla skannattu pintamalli, oikealla valokuva. (Kuvat: Matti Kurkela). 170

6 4. FOTOGRAMMETRINEN MALLINTAMINEN OSANA MUOTOILUPROSESSIA Muotoiluprosessissa visualisointi on keskeisessä asemassa. Visuaalisuudella on vahva kommunikatiivinen merkitys, sillä malleilla ja piirroksilla taataan se, että eri osapuolet puhuvat samasta asiasta (Hasu ym., 2004, s ). Muotoiluprosessiin saadaan digitaalisella valokuvauksella, keilauksella ja kuvankäsittelyllä visuaalisuutta, jota pelkillä käsin tehdyillä malleilla ja piirroksilla ei voida saavuttaa. Prosessi etenee kuvan 4 mukaisesti. Hahmomalli skannataan ja skannatut pisteet mallinnetaan polygoneiksi tai NURBS-pinnoiksi, joita käytetään yleensä auto- ja teollisuudessa (Rogers, 2001, s. 3-5, 13-14). Pinnat viimeistellään CAD-ohjelmissa. Digitaalisen mallin visualisointi onnistuu helposti niin, ettei itse hahmomallin materiaali ole enää tunnistettavissa. CAD-malli voidaan 3Dtulostaa tai jyrsiä fyysiseksi malliksi, joka muutosten jälkeen CAD-mallinnetaan uudestaan. (Pentagon, 2011) Iteraatioprosessin jälkeen valmis CAD-malli viedään valmistusprosessiin, esimerkiksi lähetään valumuotin tekijälle. Kuva 4. Hahmomallin digitointia hyödyntävä muotoiluprosessi (Kuva: Juho-Pekka Virtanen). Digitoinnin kohteena voi olla myös valumuotti, josta on mahdollista tehdä kopio. Tarkat yksityiskohdat luodaan tietokoneella. Menetelmä nopeuttaa suunnitteluprosessia, koska se vähentää muutoksista johtuvaa käsin tehtävää työtä. Pelkkään kuvaruudulla suunnitteluun verrattuna uudet menetelmät mahdollistavat käsin tekemisen edut, kuten ergonomian ja mittakaavan tutkimisen. Mittakaava ja yleensä mitoitus näkyvät valmiin tuotteen kohdalla monella tasolla. Muotoiluprosessissa pyritään vastaamaan kuluttajien mieltymyksiin suunnittelemalla tuotteita, jotka tyydyttävät useita eri tarvehierarkian tasoja. Jordanin (2000, s. 15) tarvehierarkiassa (Kuva 5) pohjalla on tuotteen toiminnallisuus. Lisäksi tuotteelta halutaan helppoa käytettävyyttä. Tuotteiden ei kuitenkaan haluta olevan pelkkiä työkaluja, vaan niiden tulee vaikuttaa ihmiseen tunnetasolla. Ihmisen tulisi tuntea tuote omaksi, ja tähän liittyy olennaisesti mm. tuotteen oikea mitoitus. Miellyttävyys Käytettävyys Toiminnallisuus Kuva 5. Tarvehierarkia Jordanin (2000) mukaan. 171

7 Sarjatuotannossa valmistetut tuotteet eivät ole mitoitukseltaan aina sopivia. Erityisesti tämä koskee vaate- ja kenkämuotoilua ja muita päälle puettavia tuotteita. Fotogrammetriset menetelmät mahdollistavat yksilöllisen mitoituksen, kun kaavoituksessa voidaan ottaa huomioon yksilön omat mitat. Tällöin voidaan kustomoida tuotteita, muutenkin kuin värien ja materiaalien osalta. Ihmisen mallintamista vaatesuunnittelua varten on TKK:n Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratoriossa tutkittu 1990-luvulla. Vartalon asennon mukaiseen mittatilausvaatteen kaavasuunnitteluun sovellettiin videodigitointia. Yleensä mittatilausvalmistuksessa asiakkaan tietyt mitat muutetaan asiakkaan mittojen mukaisesti, vartalon asento ei vaikuta kaavaan. Projektissa toteutettiin videodigitointisovellus (Kuva 6), jonka avulla kaavasuunnitteluun voitiin käyttää yksilöllistä 3D-tietoa vartalon asennosta. Kuva 6. Videodigitointi sovellus kaavasuunnittelua varten. (Kuva: Petteri Pöntinen ja Sari Länsiluoto). Nykyisin valmistajat tarjoavat jonkin verran kustomoitavia tuotteita. Esimerkiksi Left Shoe Company on keskittynyt pelkästään yksilöllisiin kenkiin. Yritys tekee asiakkaan jalasta 3Dmallin (Kuva 7), jonka mukaan valitaan sopivan kokoinen ja mallinen lesti. Kenkäparista tehdään vielä malli, jota asiakas sovittaa, jotta kengän mitoituksesta voidaan varmistua. Asiakas voi valita tämän jälkeen sopivan mallin, nahkavaihtoehdon sekä pohjan paksuuden ja materiaalin. Kenkiä voi myöhemmin tilata Internetin kautta. (The Left Shoe Company, 2011.) Kuva 7. Jalan mallintamisen periaatekuva (The Left Shoe Company 2011). 172

8 5. KESKUSTELUA JA YHTEENVETO Tähän asti muotoilussa käytetyt fotogrammetriset tekniikat ovat rajoittuneet yleensä joko tuotteen, ihmisen tai rakennetun ympäristön mallintamiseen. Digitaalivalokuvauksen ja keilaustekniikoiden käyttöä voisi laajentaa muotoiluprosessissa laajemminkin. Esimerkiksi 4Dmittaus avaa uusia mahdollisuuksia mitata tuotteiden käyttöä. Osittain mittaustapoja onkin käytetty ihmisen kyvykkyyden mittaamiseen. Graafisessa muotoilussa kirjasinmuotoilun vaikutusta ihmisen lukunopeuteen on tutkittu seuraamalla silmien liikkeitä (Beymer, 2008). Tällä tavoin graafiseen muotoiluun on saatu mitattua tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida tuotteen käytettävyyttä ja miellyttävyyttä. Vastaavasti muotoilussa voidaan tutkia ihmisen liikkumiskykyä, kuten raajojen liikkeitä, ja saada tietoa, kuinka tuotteiden toimivuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa. Samalla voidaan tutkia tuotteen muodonmuutoksia käytön aikana. Pistepilviaineiston tarkkuuden arviointiin vaikuttaa erityisesti kappaleen pintatekstuuri. Todellinen pinnan muoto pitäisi erottaa tekstuurin sävyistä. Käytännössä tasomaisella pinnalla olevat värierot tuottavat mallinnettuun kappaleeseen syvyyseroja. Skannauksen ja valokuvan yhdistäminen mahdollistaa nopean kolmiulotteisen mallintamisen, johon samalla yhdistyy tarkka ja korkearesoluutioinen radiometrinen data. Manuaalinen pintojen ja pisteiden käsittely vie paljon aikaa, mikä lisää tarvetta automaattisten ja puoliautomaattisten menetelmien kehitykselle. Toisaalta itse muotoiluprosessissa fotogrammetriset tekniikat toimivat toisinaan luovana ongelmanratkaisumetodina ja ajattelun apuvälineenä. Tällöin manuaalisten menetelmien ongelmat liittyvät mallintamisen käytettävyyteen. Tulevaisuudessa fotogrammetrisista menetelmistä on hyötyä muotoiluprosessin eri osavaiheissa erityisesti kaksoiskaarevien ja monimutkaisten kappaleiden mallinnuksessa. Jos halutaan tarkkoja mittaustuloksia, on ymmärrettävä, mistä tarkkuus syntyy ja millä menetelmillä se saavutetaan. Laserkeilaus ja automaattiset fotogrammetriset menetelmät avaavat taiteellisia mahdollisuuksia. Automaattisin fotogrammetrisin menetelmin tuotetut mallit eivät sovellu sellaisenaan muotoilun tarpeisiin, vaan ne vaativat aina visuaalista tulkintaa. Toisaalta automaattisten menetelmien kehittäminen on tärkeää, sillä ne nopeuttavat muotoilijan työtä ja antavat tilaa muotoiluprosessissa luovalle työlle. Menetelmien kehittäminen vaatii muotoiluprosessin ja muotoilijan työn luonteen tuntemista. Fotogrammetrisin menetelmin toteutettu laadun valvonta tuotannossa on vakiinnuttanut asemansa teollisuudessa. Reverse design on nykyisin käytössä jo monessa muotoilutoimistossa. Sen sijaan muut fotogrammetriset menetelmät muotoiluprosessissa, muotoilun tutkimuksessa ja muotoilun dokumentoinnissa ovat vielä kehitysvaiheessa. Uudet menetelmät tulevat käyttöön, kun niiden käyttö muuttuu riittävän helpoksi ja nopeaksi kuten esimerkiksi esineskannereiden kohdalla on käynyt. Museoiden toiminnassa tulevaisuudessa vaaditaan yhä enemmän digitaalisia, interaktiivisia palveluja ja museoiden tulisi vastata tähän haasteeseen (Salgado, 2010). Virtuaalimaailmat ja www-sivuille sulautetut taidenäyttelyt tarjoavat elämyksiä myös 3D-muodossa. Nykyisin Googlen Art Project tarjoaa tarkkoja panoraamakuvia sisätiloistaan ja taideteoksistaan (Art Project, 2011). 173

9 KIITOKSET Kirjoittajat kiittävät tutkimuksen edistämisestä seuraavia tahoja: MIDE-projektia, 3DWIKIprojektia, Suomen kulttuurirahastoa ja Emil Aaltosen säätiötä. LÄHTEET Aminoff, C., Ha nninen, T., Ka ma ra inen, M. & Loiske, J., Muotoilun muuttunut rooli, Provoke Design Oy, Selvitys (Tyo - ja elinkeinoministerio, Luovan talouden strateginen hanke) Anttila, P., Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet, WSOY, Helsinki. ISBN Art Project, ( ) Beymer, D., Russell, D. & Orton, P., An eye tracking study of how font size and type influence online reading. In Proceedings of the 22nd British HCI Group Annual Conference on People and Computers: Culture, Creativity, Interaction - Volume 2 (BCS-HCI '08), Vol. 2. British Computer Society, Swinton, UK, UK, Briese, C., Pfeifer, N. & Haring, A., Laserscanning and photogrammetry for the modelling of the statue Marc Anton, CIPA, Antalaya, Chen, J., Tong, S. & Jin T., Research on modeling technologies of shoe last CAD system, Journal of Engineering Design, Chikofsky, E. J. & Cross, J. H., II (1990). "Reverse Engineering and Design Recovery: A Taxonomy". IEEE Software 7 (1): Hasu, M., Keinonen, T., Mutanen, U-M., Aaltonen, A., Hakatie, A. & Kurvinen, E., Muotoilun muutos: näkökulmia muotoilutyön organisoinnin ja johtamisen kehityshaasteisiin 2000-luvulla, Teknologiateollisuus ry, Teknologiainfo Teknova, Helsinki. Teknologiateollisuuden julkaisuja; nro 2/2004. Hu, J., Shen, H., Zeng, S. & Wang, Y B-spline tool offset of a free-form curve in the shoe last highspeed machining CNC system, The International Journal of Advanced Manufacturing Technology, Springer London, Issn: , Vol. 30, Issue 9, s Hussain, M., Sambasiva Rao, C.H. & Prasad K Reverse engineering: point cloud generation with cmm for part modeling and error analysis. ARPN Journal of Engineering and Applied Sciences. Vol. 3, No. 4, ISSN The Left Shoe Company, Left konsepti, ( ) Milroy, M. J. Weir, D. J. Bradley C. & Vickers, G. W Reverse Engineering Employing a 3D Laser Scanner: A Case Study, International Journal of Advanced Manufacturing Technology. 12: Pentagon Design, Haastattelu, Rogers, D., An Introduction to NURBS: With Historical Perspective. Academic Press, San Diego, USA Salgado, M., Designing for an Open Museum: An Exploration of Content Creation and Sharing through Interactive Pieces, Dissertation, University of Art and Design, Helsinki, (Publication Series of the University of Art and Design Helsinki A 98) Ulrich, K. & Eppinger, S., Product Design and Development, McGraw-Hill, New York 174

10 Vihma, S., Ornamentti ja kuutio: Johdatus modernin muotoilun historiaan, Taideteollinen korkeakoulu, Ilmari design publications, Helsinki, (Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 68) Woo, H. & Dey, T.K., Updating 3D triangular mesh models based on locally added point clouds. International Journal of Advanced Manufacturing Technology 30: Yang, X., Zhou, T. & Wang, L Reverse Engineering Application in Automobile Parts Design, Advanced Materials Research, Vol , s

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

TERRASOLID Point Cloud Intelligence www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto Ver tex Systems Oy on vuonna 1977 perustettu suomalainen tietokoneohjelmistoja valmistava yritys. Kehitämme ja markkinoimme tekniseen suunnitteluun ja tiedonhallintaan tarkoitettuja Vertex-ohjelmistoja.

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

www.bosch-professional.fi

www.bosch-professional.fi Laadun takeena Bosch! Maailman ensimmäinen lattiapintalaser UUTUUS! Lattiapintalaser GSL 2 Professional Lopultakin voidaan tarkistaa lattioiden, kuten tasoitettujen tai valettujen betonilattioiden, epätasaisuudet

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue Tekniset tiedot Tyyp. mittaustarkkuus ± 1,0 mm Alue 0,05 enintään 300 m X-Range Power Technology Smart Base -mittausalue Vaakasuora 360 Pystysuora 40 80 Etäisyys m 2, 5, 10 m P2P-toiminnon tyypillinen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen COMBAT / Pointcloud-hanke Harri Kaartinen 15.12.2016 Paikkatietoverkoston seminaari Sisältö COMBAT / Pointcloud-hankkeen esittely Esimerkkejä tutkimuksesta Tiet

Lisätiedot

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja

Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Tampereen ammattiopisto - CAD perusharjoitukset - Tuula Höök Pintamallinnus 1: Pursotettuja pintoja Harjoitusten yleisohje Tutki mallinnettavan kappaleen mittapiirrosta. Valitse mittapiirroksen alla olevasta

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm. Tehtävänäsi on suunnitella kansi alueille, jotka on

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI 5.-9. LK Sisällys 1. InnoGP CO 2 Dragsters muotoiluprojekti... 3 2. InnoGP kisakonsepti, CO 2 Dragsterit teknologiakasvatuksessa... 3 3. CO 2 Dragsterit muotoiluprojekti... 4 4.

Lisätiedot

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas

Skannaaminen RightFaxiin. Pääkäyttäjän opas Skannaaminen RightFaxiin Pääkäyttäjän opas Toukokuu 2016 www.lexmark.com Sisällys 2 Sisällys Yleiskuvaus...3 Käyttöönottovalmiuden tarkistusluettelo...4 Sovelluksen asetusten määrittäminen...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software

Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software QPR Software Datalähtöinen IT-palveluprosessien kehittäminen, analysointi ja suorituskyvyn mittaaminen Prosessipäivät 2016 Matti Erkheikki QPR Software Agenda QPR Software Oyj lyhyesti Menetelmän esittely

Lisätiedot

ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan. Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta

ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan. Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta Tämän luennon aihe Esimerkki automaation soveltamisesta käytännössä: WorkPartner-palvelurobotti WorkPartner

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_1_3.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_1_3. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä

Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Jäsenyysverkostot Kytkökset ja limittyneet aliryhmät sosiaalisten verkostojen analyysissä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-2009 20.3.2009 Jaakko Salonen TTY / Hypermedialaboratorio jaakko.salonen@tut.fi

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi 7Maa-57.300 Fotogrammetrian perusteet Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 (Alkuperäinen luento: Henrik Haggrén, 7.2.2003, Päivityksiä: Katri Koistinen, 5.2.2004 ) Luento 7: Fotogrammetrinen mittausprosessi

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä,

Lisätiedot

Mittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa. Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy

Mittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa. Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy Mittatarkat viistoilmakuvat maankäytön suunnittelussa Jukka Erkkilä Avainasiakaspäällikkö Blom Kartta Oy Esityksen sisältö Yritysesittely Blom Kartta Oy BlomOBLIQUE-viistoilmakuvapalvelun esittely Asiakasesimerkit

Lisätiedot

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila

Lisätiedot

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA 1 AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA Prof. Leena Kaukinen Helsingin yliopisto Käsityönopettajan koulutus INTERACTION FIELDS IN CRAFT PROCESSES culture Social groups, societies & institutions time human

Lisätiedot

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Perusteet 2, keernallisia kappaleita

Perusteet 2, keernallisia kappaleita Perusteet 2, keernallisia kappaleita Tuula Höök Tampereen Teknillinen Yliopisto Avaa piirustus fin_sandbasic_2_x.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta a) kappaleen rakennemalli

Lisätiedot

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen

Tekninen työ. Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE. Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen Tekninen työ Aihepiirityöskentely: KASETTITELINE Helsingin yliopisto opettajankoulutuslaitos syksy 1994 Jukka Kasurinen 1. MOTIVOINTI Aluksi keskustellaan oppilaiden kanssa, mitä erilaisia kasetteja he

Lisätiedot

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä

Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Yli 100 vuotta Yli 100 kertaa päivässä Asiakkaan tarpeesta lisäarvoa tuotteelle; Palveluilla lisäarvoa asiakkaalle 3.11.2016, Teppo Aatola, toimitusjohtaja, Meconet Oy Ohjelma 10 min: Meconet konserni

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Geodesian teemapäivä 10.9.2014

Geodesian teemapäivä 10.9.2014 Geodesian teemapäivä 10.9.2014 N2000-korkeusjärjestelmään siirtyminen kaupungin näkökulmasta 1 Siirtyminen käytännössä välttämätöntä, mitä pikemmin sen parempi Vihdoin paikkatietoaineisto tältä osin yhteismitallista

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa

Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Yksityisyydensuoja internetin paikkatietoja hyödyntävissä palveluissa Kandidaatintyö 28. huhtikuuta 2013 Janne Paalijärvi Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS

PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Testataanko huomenna?

Testataanko huomenna? Testataanko huomenna? Qentinel Group 2014 Esko Hannula 03.06.2014 Ohjelmistokriisistä testauskriisiin 1985: Ohjelmistot ovat huonolaatuisia ja aina myöhässä Jonkun pitäisi testata, ehkäpä noiden huonoimpien

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot