FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA. Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA. Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä"

Transkriptio

1 The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 FOTOGRAMMETRISET MENETELMÄT TEOLLISESSA MUOTOILUSSA Matti Kurkela, Juho-Pekka Virtanen, Hannu Hyyppä Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti & Fotogrammetria ja kaukokartoitus TIIVISTELMÄ Teollisen muotoilun alalle fotogrammetriset menetelmät tarjoavat uusia ja nykyaikaisia mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa käydään läpi nykyisiä käytössä olevia sovelluksia ja luodaan katsaus tuleviin teolliseen muotoiluun ja muotoilun tutkimukseen soveltuviin fotogrammetrisiin tekniikoihin. Laserkeilaus ja digitaalinen kuvilta mittaaminen soveltuvat mallinnusmenetelmäksi tuotemuotoiluprosessissa erityisesti vaikeissa kaksoiskaarevissa kappaleissa. Mallintaminen voidaan osittain automatisoida, mutta toisaalta teollisen muotoilun mallinnuksessa kiinnostuksen kohteet ovat tuotteen ääriviivat, taiteviivat ja muodot, joiden laadukas mallintaminen vaatii osaamista ja aikaa. Mallinnuksessa tarvitaan usein ihmisen tulkintaa ja tällöin vain manuaaliset menetelmät tulevat kyseeseen. Kaiken kaikkiaan fotogrammetrian käyttöä teollisessa muotoilussa on tutkittu varsin vähän. Muotoilu ja muotoilun tutkimus voivat kuitenkin hyötyä myös tuotteiden käytön fotogrammetrisesta mallinnuksesta sekä rakennetun ympäristön mittatarkasta mallinnuksesta. 1. JOHDANTO Teollisen muotoilun historia voidaan ajoittaa Eurooppaan 1700-luvun loppupuolelle sarjatuotannon alkuun, jolloin alkoi mallisuunnittelu paikallista piiriä laajemmalle käyttäjäkunnalle. Muotoilijoina toimivat aluksi taitelijat ja käsityöläiset. Muotoilijoiden ammatilliset tehtävät vakiintuivat kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. (Vihma, 2002, s. 4-6, 10.) Tehtävät ovat edelleen muuttuneet ja muotoilun tehtäväkenttien laajetessa, myös muotoilun käsite on laajentunut ja käsitteistä ei ole selvyyttä välttämättä edes alan sisällä. Nykyisin muotoilulla voidaan käsittää tuotemuotoilun lisäksi esimerkiksi palvelumuotoilua. (ks. esim. Aminoff ym., 2010, s ; Hasu ym., 2010, s. 147.) Tässä artikkelissa käsitellään pääasiassa tuotemuotoilua, jossa muotoilijat toimivat usein eri alojen välisessä maastossa. Teollisen muotoilun tietokoneistuminen ja digitalisoituminen on kahden viime vuosikymmenen aikana kasvattanut kysyntää 3D-digitointimenetelmille (Milroy, 1996; Woo ym., 2006). Osalle muotoilijoista esimerkiksi hahmomallien käyttö on osa luovaa prosessia (Anttila, 1993, s. 130). Kuitenkin iteratiivisessa tuotekehityksessä mallien uudelleen tekeminen vie aikaa ja resursseja muulta työltä. Mallinnuksen osittainen automaatio helpottaa muotoilijan työtä, vähentää mittavirheitä ja lyhentää muotoiluprosessin kokonaisaikaa. Tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvaessa muotoilijoiden käyttämiin mallinnusohjelmiin on lisätty pisteaineiston käsittelyominaisuuksia. Tosin ne ovat vielä aika vaatimattomia ja pisteiden määrä on voinut rajoittua vain pisteeseen. Tämä on kuitenkin helpottanut muotoilijoiden mahdollisuutta käyttää fotogrammetrisesti tuotettuja malleja. Olennaisten pisteiden löytäminen on edelleen suurin ongelma pisteaineistojen käsittelyssä. 166

2 Muotoilun kannalta tuotteiden digitoimiseen vaikuttaa erityisesti kulmien, pyöristysten ja viisteiden yksityiskohtainen kuvaaminen. Muotoiluun soveltuvat digitointimenetelmät riippuvat kappaleen suuruudesta ja tekstuurista. Käyttökelpoisimmat 3D-teknologiat ovat digitaalikuvaus ja laserkeilaus. Kuvilta on helpompi hahmottaa tuotteen muodot kuin laserpistepilvestä ja esimerkiksi taiteviivojen mallintaminen onnistuu tarkemmin. Tämä koskee erityisesti pieniä tuotteita. Mikäli tuotteessa ei ole tekstuuria on käytettävä esimerkiksi strukturoitua valoa tai laserjuovaa. Kuvilta mittaamisen voi osittain automatisoida, mutta se vaatii menetelmän hyvää tuntemusta. Esinekeilaimet tuottavat usein pistepilviaineistoa ja mukana on ohjelmisto, jolla aineistosta saa tehtyä pintamallin kohtuullisen helposti. Maalaserkeilaimet soveltuvat suuriin kappaleisiin, joissa on tasomaisia ja loivasti kaarevia pintoja. Laserkeilausaineistot soveltuvat suurien, tekstuurittomien tuotteiden pintojen mallinnukseen. Kuvilta voidaan osoittaa tarkasti pisteitä, kun taas pistepilviltä voidaan osoittaa tarkasti pintoja. (Briese ym., 2003) Aalto-yliopiston maanmittaustieteiden laitoksella on tutkittu fotogrammetristen menetelmien käyttöä teollisessa muotoilussa ja muotoilun tutkimuksessa. Aineistona on käytetty mm. digitaalisen järjestelmäkameran kuvia ja esinekeilaimia. Tässä artikkelissa esitetään muotoiluun soveltuvia fotogrammetrisia mallinnusmenetelmiä ja luodaan katsaus fotogrammetrian mahdollisuuksiin kerätä tietoa tuotteiden käytöstä ja ympäristön mallinnuksesta. 2. MUOTOILUPROSESSI Muotoilijan toimenkuva on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Asiakaskeskeisyyden muuttuessa muotoilijan vastuut muuttuvat ja osaamisvaatimukset kasvavat. Esimerkiksi teknologiateollisuus siirtää yhä vaativampia suunnittelutehtäviä alihankkijoilleen, jolloin työjako muuttuu ja muotoilutyötä on vaikea erottaa muusta työstä. (Hasu ym., 2010, s ) Kuva 1. Tuotesuunnitteluprosessi (Ulrich & Eppinger 1995, s. 15). Tuotemuotoiluprosessi noudattaa usein Ulrich ja Eppingerin (1995, s. 15) yksinkertaistettua yksisuuntaista mallia (Kuva 1). Eri osa-alueita voidaan painottaa eri tavoin. Fotogrammetrian tekniikoita muotoiluprosessissa voidaan käyttää oikeastaan jokaisessa eri vaiheessa. Jo toimeksiannossa yritys on voinut antaa muotoilutoimistolle lähtötiedoiksi mittatarkan mallin rakennetusta ympäristöstä, jossa suunniteltavan tuotteen tulee toimia. Ideointivaiheessa voidaan 167

3 käyttää apuna erilaisia 3D-malleja, esimerkiksi tuotteen kustomointia ideoidessa. 3D-mallit antavat jo alkuvaiheessa käsitystä mittakaavasta ja materiaalivahvuuksista. Tarkkuusvaatimus vaihtelee tuotteittain. Varsinaisessa muotoiluosuudessa tuotteen muotoilussa voidaan hyödyntää edelleen nopeita fotogrammetrisia 3D-digitointimenetelmiä, joilla käsin tehdyistä malleista saadaan nopeasti mallinnettua CAD-malleja. Luovassa prosessissa käsin tehdyt mallit ovat erityisen hyviä, koska niistä saa suoraa palautetta tuotteen tuntumasta ja mittakaavasta. 3. REVERSE DESIGN MUODON TAKAISINMALLINTAMINEN Termi reverse design viittaa termiin reverse engineering (Chikofsky & Cross 1990; Hussain ym., 2008; Milroy ym., 1996), jolla tarkoitetaan takaisinmallinnusta eli jonkin olemassa olevan laitteen tai tietokoneohjelman toiminnallisuuden selvittämistä. Termillä reverse designilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa muotoilun takaisinmallintamista, jolloin mallintamisessa painottuvat tuotteen muoto ja muut mahdollisesti siihen liittyvät visuaaliset elementit, kuten värit ja tekstuurit. Reverse engineering -menetelmällä valmistettuja tuotteita hyödynnetään tuotemuotoilussa, työkalu- ja muottisuunnittelussa, yksilöllisessä valmistuksessa, osien uudelleen valmistuksessa, muotojen analysoinnissa, digitaalisessa arkistoinnissa ja tietokoneavusteissa tutkimuksessa. Reverse design on muotoiluprosessissa usein tärkeä, mutta itse luovalta prosessilta aikaa vievä suoritus. Geometrialtaan yksinkertaiset kappaleet on tehokasta mallintaa perinteisin menetelmin mittaamalla. Sen sijaan monimutkaisten kaksoiskaarevien kappaleiden käsin mittaus on hidasta ja virhealtista. Usein tuotesuunnitteluprosessissa on mukana jo olemassa olevia tuotteita, joista oletetaan löytyvän valmiina tarkka digitaalinen 3D-aineisto. Jos aineistoa ei ole, on se digitoitava itse. Tavoitteena on tuottaa valmiista tuotteesta malli, jota voidaan käyttää uuden tuotteen suunnittelun pohjana. Aina ei tarvita tarkkaa toisen tuotteen mallinnusta, mutta esimerkiksi mobiililaitteiden, kuten mp3-soittimien ja puhelimien, suojakuoret vaativat suunnittelun pohjaksi tarkan 3D-mallin kyseisestä tuotteista. Valmistajille ei välttämättä toimiteta toisen tuotteen CAD-mallia, sillä tuotteisiin liittyvät tiedot halutaan pitää salassa. Esimerkiksi autoteollisuudessa käytetään yleisesti takaisinmallintamista. (Yang ym., 2011.) Tuotteen todelliset mitat eivät välttämättä ole tiedossa edes valmistajalla. Tämä koskee erityisesti suuria muotoilukohteita, kuten paperikoneita ja muita teollisuuslaitteita. Näiden mallintaminen laserkeilaimen pistepilvestä on ollut käytäntöä jo pidemmän aikaa. Tarkoitusta varten on olemassa omia ohjelmistoja. Automaattiset tai puoliautomaattiset kuvatulkintamenetelmät antavat hyviä tuloksia. Myös pistepilvien rekisteröinnit sujuvat ilman manuaalista vastinpisteiden osoittamista, sillä esinekeilainta käytettäessä voidaan usein hyödyntää eri keilausten yhdistämisessä pyörityspöytää, jonka pohjalta pistepilviaineistojen rekisteröinnille annetaan alkuarvot. Tuotteiden mallinnuksessa voidaan usein käyttää vakioituja olosuhteita, valaistusta pystytään hallitsemaan eikä säätilojen vaihtelu tuo samanlaisia ongelmia kuin maastomittauksissa. Muotoilulle ominaiset pisteet ja piirteet perustuvat visuaaliselle tulkinnalle. Kuvilta mittaus mahdollistaa tarkan pisteiden mittauksen ja laserkeilaus mahdollistaa vaikeiden kaksoiskaarevien pintojen nopean mallinnuksen. Kumpikaan menetelmä ei ole optimaalinen mallinnettaessa tuotteita, joiden muodot perustuvat sekä tasomaisiin pintoihin että eri asteisiin pyöristyksiin. Laserkeilauksella saadaan 168

4 mitattua pintoja, mutta kulmien pyöristyksistä tulee liian pehmeitä. Kuviltakaan ei voi aina suoraan mitata tarkkoja pyöristyksiä ilman strukturoidun valon käyttöä. Parhaimmillaan eri fotogrammetrisia menetelmiä (kuvapohjaiset, laserpohjaiset, projisoinnit) käytetään yhtä aikaa. Esimerkiksi kenkämuotoilussa käytetään nykyisin takaisinmallinnusta lestien valmistuksessa. Fotogrammetriset tekniikat mahdollistavat paremman kustomoinnin, säästävät suunnitteluaikaa, parantavat laatua ja pienentävät syntyvää jätettä. Perinteisesti kengät on suunniteltu ja valmistettu lestin mukaan. Materiaalina oli aiemmin puu, nykyisin lestit jyrsitään CNC-koneilla muovista. Usein länsimaissa suunnitellut lestit lähetetään valmistusmaihin kaukoitään, jolloin digitaaliset aineistot nopeuttavat valmistusprosessia. (Chen ym., 2004, Hu ym., 2006) Fotogrammetrialla avustetussa muotoiluprosessissa tehdään käsin ensimmäinen lesti, joka sitten skannataan 3D-pintamalliksi. Mallille tehdään kohinansuodatus. Muutosten tekeminen 3Dmalliin on nopeaa. Kustannus- ja materiaalisäästöjä tulee myös siitä, ettei tarvitse kuljettaa fyysisiä malleja. Fyysinen malli voidaan tarvittaessa rakentaa pikamallitulosteena. Myös digitaalisen virtuaalimallin luominen käy helpommin skannaamalla lesti. Digitoiminen mahdollistaa myös paremmin massakustomoinnin. (Chen ym., 2004; Hu ym., 2006) Muotoilutyön lähtökohtana voi olla myös rakennettu ympäristö. Rakentamisessa toimijoita on useita ja koko prosessi voi viedä vuosia. Pääsuunnittelijoiden lisäksi mukana on erikoissuunnittelijoita. Arkkitehtuurissa muotoilu näkyy paitsi kalusteiden myös teknisten laitteiden, kuten hissien, suunnittelussa. Toteutuneen rakennuksen tarkka mallintaminen muotoilun lähtökohdaksi on tärkeää, jotta mitoitukset saadaan tehokkaasti käytettyä. (Hasu ym., 2010) Teollisuudessa on käytetty kuvilta mittaamista laadun valvontaan tuotantolinjoilla, esimerkiksi puu- ja autoteollisuudessa. Linjastoilla on valvottu erityisesti tuotteiden tasalaatuisuutta ja poikkeamia. Muotoilun kannalta fotogrammetristen menetelmien tulkinta perustuu esim. teollisuuskeilaimesta saadusta pistepilvestä muodostetun pintamallin tulkintaan. Pintamallia suodatetaan, jotta kohinan vaikutus ei olisi niin suuri. Kappaleen reunat ja epäjatkuvat muodot poikkeavat todellisista mitoista. Mittojen poikkeavuuteen vaikuttaa skannauksen todellinen resoluutio. Mitä tiheämpi pisteaineisto on, sitä tarkemmin kappaleen reunaviivat voidaan mallintaa. Toisaalta pelkästään suuresta resoluutiosta ei ole hyötyä, mikäli pisteaineisto sisältää voimakasta kohinaa, sillä kohinan suodatus suodattaa myös pois yksityiskohtia, jotka ovat ihmisen tulkinnan kannalta olennaisia. Tämän vuoksi myös visuaalinen pistepilven päälle mallinnus voi tuottaa muotoilun kannalta parempia lopputuloksia kuin pisteaineistoa käsittelemällä tehty mallinnus. Omissa tarkkuusarvioinneissa muotoilulle tyypillisiä muotoja testattiin eri menetelmillä. Tarkkuuden arvioinnissa on käytettiin testikappaletta. Tuloksia analysoitiin pääasiassa visuaalisesti. Koekohteena käytettiin kuvan 2 kaltaista testikappaletta ja mallinnuksessa käytettiin Konica-Minolta VIVID i9 -laserkeilainta ja maalaserkeilainta Leica HDS

5 Kuva 2. Testikappale ja TLS-keilattu pinta ilman kohinan suodatusta. (Kuvat: Juho-Pekka Virtanen). Keilaavista menetelmistä parhaiten toimi Konica-Minoltan esineskanneri. Sen tuottamaa pistepilveä verrattiin CAD-malliin, jonka perusteella testikappale oli jyrsitty. Ongelmana olivat tekstuurin värimuutokset, jotka aiheuttavat myös etäisyysmuutoksen digitaaliseen malliin. Testikappaleelle tehdyt tarkkuusarvioinnit osoittivat, että TLS-keilaimet eivät sovi pienten esineiden skannaukseen voimakkaan kohinan takia. Tuloksia arvioitiin visuaalisesti ja vertaamalla pintoja. Konica-Minoltan pahimmat virheet olivat useita millimetrejä terävissä kulmissa ja pienten yksityiskohtien toistossa. Ongelmaksi muodostui myös Konica-Minoltan kyky havainnoida mattamustaa tai kiiltävää pintaa. Kuvasensori ei saanut näistä kohteista tarpeeksi voimakasta signaalia lasersäteestä. Sen sijaan tasomaiset, loivasti kaarevat ja kaksoiskaarevat pinnat pystyttiin skannaamaan tarkasti. Virhettä oli pahimmillaan vain +/- 0,2mm. Tekstuurin yksityiskohdat tallentuvat parhaiten valokuvalle (Kuva 3). Tasaisessa valaistuksessa kuvasta puolestaan eivät erotu selvästi kappaleen päällä olevat kohokirjaimet. 3D-muoto tallentuu Meshkolmioverkkomalliin. Kuva 3. Vasemmalla Konica-Minoltalla skannattu pintamalli, oikealla valokuva. (Kuvat: Matti Kurkela). 170

6 4. FOTOGRAMMETRINEN MALLINTAMINEN OSANA MUOTOILUPROSESSIA Muotoiluprosessissa visualisointi on keskeisessä asemassa. Visuaalisuudella on vahva kommunikatiivinen merkitys, sillä malleilla ja piirroksilla taataan se, että eri osapuolet puhuvat samasta asiasta (Hasu ym., 2004, s ). Muotoiluprosessiin saadaan digitaalisella valokuvauksella, keilauksella ja kuvankäsittelyllä visuaalisuutta, jota pelkillä käsin tehdyillä malleilla ja piirroksilla ei voida saavuttaa. Prosessi etenee kuvan 4 mukaisesti. Hahmomalli skannataan ja skannatut pisteet mallinnetaan polygoneiksi tai NURBS-pinnoiksi, joita käytetään yleensä auto- ja teollisuudessa (Rogers, 2001, s. 3-5, 13-14). Pinnat viimeistellään CAD-ohjelmissa. Digitaalisen mallin visualisointi onnistuu helposti niin, ettei itse hahmomallin materiaali ole enää tunnistettavissa. CAD-malli voidaan 3Dtulostaa tai jyrsiä fyysiseksi malliksi, joka muutosten jälkeen CAD-mallinnetaan uudestaan. (Pentagon, 2011) Iteraatioprosessin jälkeen valmis CAD-malli viedään valmistusprosessiin, esimerkiksi lähetään valumuotin tekijälle. Kuva 4. Hahmomallin digitointia hyödyntävä muotoiluprosessi (Kuva: Juho-Pekka Virtanen). Digitoinnin kohteena voi olla myös valumuotti, josta on mahdollista tehdä kopio. Tarkat yksityiskohdat luodaan tietokoneella. Menetelmä nopeuttaa suunnitteluprosessia, koska se vähentää muutoksista johtuvaa käsin tehtävää työtä. Pelkkään kuvaruudulla suunnitteluun verrattuna uudet menetelmät mahdollistavat käsin tekemisen edut, kuten ergonomian ja mittakaavan tutkimisen. Mittakaava ja yleensä mitoitus näkyvät valmiin tuotteen kohdalla monella tasolla. Muotoiluprosessissa pyritään vastaamaan kuluttajien mieltymyksiin suunnittelemalla tuotteita, jotka tyydyttävät useita eri tarvehierarkian tasoja. Jordanin (2000, s. 15) tarvehierarkiassa (Kuva 5) pohjalla on tuotteen toiminnallisuus. Lisäksi tuotteelta halutaan helppoa käytettävyyttä. Tuotteiden ei kuitenkaan haluta olevan pelkkiä työkaluja, vaan niiden tulee vaikuttaa ihmiseen tunnetasolla. Ihmisen tulisi tuntea tuote omaksi, ja tähän liittyy olennaisesti mm. tuotteen oikea mitoitus. Miellyttävyys Käytettävyys Toiminnallisuus Kuva 5. Tarvehierarkia Jordanin (2000) mukaan. 171

7 Sarjatuotannossa valmistetut tuotteet eivät ole mitoitukseltaan aina sopivia. Erityisesti tämä koskee vaate- ja kenkämuotoilua ja muita päälle puettavia tuotteita. Fotogrammetriset menetelmät mahdollistavat yksilöllisen mitoituksen, kun kaavoituksessa voidaan ottaa huomioon yksilön omat mitat. Tällöin voidaan kustomoida tuotteita, muutenkin kuin värien ja materiaalien osalta. Ihmisen mallintamista vaatesuunnittelua varten on TKK:n Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratoriossa tutkittu 1990-luvulla. Vartalon asennon mukaiseen mittatilausvaatteen kaavasuunnitteluun sovellettiin videodigitointia. Yleensä mittatilausvalmistuksessa asiakkaan tietyt mitat muutetaan asiakkaan mittojen mukaisesti, vartalon asento ei vaikuta kaavaan. Projektissa toteutettiin videodigitointisovellus (Kuva 6), jonka avulla kaavasuunnitteluun voitiin käyttää yksilöllistä 3D-tietoa vartalon asennosta. Kuva 6. Videodigitointi sovellus kaavasuunnittelua varten. (Kuva: Petteri Pöntinen ja Sari Länsiluoto). Nykyisin valmistajat tarjoavat jonkin verran kustomoitavia tuotteita. Esimerkiksi Left Shoe Company on keskittynyt pelkästään yksilöllisiin kenkiin. Yritys tekee asiakkaan jalasta 3Dmallin (Kuva 7), jonka mukaan valitaan sopivan kokoinen ja mallinen lesti. Kenkäparista tehdään vielä malli, jota asiakas sovittaa, jotta kengän mitoituksesta voidaan varmistua. Asiakas voi valita tämän jälkeen sopivan mallin, nahkavaihtoehdon sekä pohjan paksuuden ja materiaalin. Kenkiä voi myöhemmin tilata Internetin kautta. (The Left Shoe Company, 2011.) Kuva 7. Jalan mallintamisen periaatekuva (The Left Shoe Company 2011). 172

8 5. KESKUSTELUA JA YHTEENVETO Tähän asti muotoilussa käytetyt fotogrammetriset tekniikat ovat rajoittuneet yleensä joko tuotteen, ihmisen tai rakennetun ympäristön mallintamiseen. Digitaalivalokuvauksen ja keilaustekniikoiden käyttöä voisi laajentaa muotoiluprosessissa laajemminkin. Esimerkiksi 4Dmittaus avaa uusia mahdollisuuksia mitata tuotteiden käyttöä. Osittain mittaustapoja onkin käytetty ihmisen kyvykkyyden mittaamiseen. Graafisessa muotoilussa kirjasinmuotoilun vaikutusta ihmisen lukunopeuteen on tutkittu seuraamalla silmien liikkeitä (Beymer, 2008). Tällä tavoin graafiseen muotoiluun on saatu mitattua tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida tuotteen käytettävyyttä ja miellyttävyyttä. Vastaavasti muotoilussa voidaan tutkia ihmisen liikkumiskykyä, kuten raajojen liikkeitä, ja saada tietoa, kuinka tuotteiden toimivuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa. Samalla voidaan tutkia tuotteen muodonmuutoksia käytön aikana. Pistepilviaineiston tarkkuuden arviointiin vaikuttaa erityisesti kappaleen pintatekstuuri. Todellinen pinnan muoto pitäisi erottaa tekstuurin sävyistä. Käytännössä tasomaisella pinnalla olevat värierot tuottavat mallinnettuun kappaleeseen syvyyseroja. Skannauksen ja valokuvan yhdistäminen mahdollistaa nopean kolmiulotteisen mallintamisen, johon samalla yhdistyy tarkka ja korkearesoluutioinen radiometrinen data. Manuaalinen pintojen ja pisteiden käsittely vie paljon aikaa, mikä lisää tarvetta automaattisten ja puoliautomaattisten menetelmien kehitykselle. Toisaalta itse muotoiluprosessissa fotogrammetriset tekniikat toimivat toisinaan luovana ongelmanratkaisumetodina ja ajattelun apuvälineenä. Tällöin manuaalisten menetelmien ongelmat liittyvät mallintamisen käytettävyyteen. Tulevaisuudessa fotogrammetrisista menetelmistä on hyötyä muotoiluprosessin eri osavaiheissa erityisesti kaksoiskaarevien ja monimutkaisten kappaleiden mallinnuksessa. Jos halutaan tarkkoja mittaustuloksia, on ymmärrettävä, mistä tarkkuus syntyy ja millä menetelmillä se saavutetaan. Laserkeilaus ja automaattiset fotogrammetriset menetelmät avaavat taiteellisia mahdollisuuksia. Automaattisin fotogrammetrisin menetelmin tuotetut mallit eivät sovellu sellaisenaan muotoilun tarpeisiin, vaan ne vaativat aina visuaalista tulkintaa. Toisaalta automaattisten menetelmien kehittäminen on tärkeää, sillä ne nopeuttavat muotoilijan työtä ja antavat tilaa muotoiluprosessissa luovalle työlle. Menetelmien kehittäminen vaatii muotoiluprosessin ja muotoilijan työn luonteen tuntemista. Fotogrammetrisin menetelmin toteutettu laadun valvonta tuotannossa on vakiinnuttanut asemansa teollisuudessa. Reverse design on nykyisin käytössä jo monessa muotoilutoimistossa. Sen sijaan muut fotogrammetriset menetelmät muotoiluprosessissa, muotoilun tutkimuksessa ja muotoilun dokumentoinnissa ovat vielä kehitysvaiheessa. Uudet menetelmät tulevat käyttöön, kun niiden käyttö muuttuu riittävän helpoksi ja nopeaksi kuten esimerkiksi esineskannereiden kohdalla on käynyt. Museoiden toiminnassa tulevaisuudessa vaaditaan yhä enemmän digitaalisia, interaktiivisia palveluja ja museoiden tulisi vastata tähän haasteeseen (Salgado, 2010). Virtuaalimaailmat ja www-sivuille sulautetut taidenäyttelyt tarjoavat elämyksiä myös 3D-muodossa. Nykyisin Googlen Art Project tarjoaa tarkkoja panoraamakuvia sisätiloistaan ja taideteoksistaan (Art Project, 2011). 173

9 KIITOKSET Kirjoittajat kiittävät tutkimuksen edistämisestä seuraavia tahoja: MIDE-projektia, 3DWIKIprojektia, Suomen kulttuurirahastoa ja Emil Aaltosen säätiötä. LÄHTEET Aminoff, C., Ha nninen, T., Ka ma ra inen, M. & Loiske, J., Muotoilun muuttunut rooli, Provoke Design Oy, Selvitys (Tyo - ja elinkeinoministerio, Luovan talouden strateginen hanke) Anttila, P., Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet, WSOY, Helsinki. ISBN Art Project, ( ) Beymer, D., Russell, D. & Orton, P., An eye tracking study of how font size and type influence online reading. In Proceedings of the 22nd British HCI Group Annual Conference on People and Computers: Culture, Creativity, Interaction - Volume 2 (BCS-HCI '08), Vol. 2. British Computer Society, Swinton, UK, UK, Briese, C., Pfeifer, N. & Haring, A., Laserscanning and photogrammetry for the modelling of the statue Marc Anton, CIPA, Antalaya, Chen, J., Tong, S. & Jin T., Research on modeling technologies of shoe last CAD system, Journal of Engineering Design, Chikofsky, E. J. & Cross, J. H., II (1990). "Reverse Engineering and Design Recovery: A Taxonomy". IEEE Software 7 (1): Hasu, M., Keinonen, T., Mutanen, U-M., Aaltonen, A., Hakatie, A. & Kurvinen, E., Muotoilun muutos: näkökulmia muotoilutyön organisoinnin ja johtamisen kehityshaasteisiin 2000-luvulla, Teknologiateollisuus ry, Teknologiainfo Teknova, Helsinki. Teknologiateollisuuden julkaisuja; nro 2/2004. Hu, J., Shen, H., Zeng, S. & Wang, Y B-spline tool offset of a free-form curve in the shoe last highspeed machining CNC system, The International Journal of Advanced Manufacturing Technology, Springer London, Issn: , Vol. 30, Issue 9, s Hussain, M., Sambasiva Rao, C.H. & Prasad K Reverse engineering: point cloud generation with cmm for part modeling and error analysis. ARPN Journal of Engineering and Applied Sciences. Vol. 3, No. 4, ISSN The Left Shoe Company, Left konsepti, ( ) Milroy, M. J. Weir, D. J. Bradley C. & Vickers, G. W Reverse Engineering Employing a 3D Laser Scanner: A Case Study, International Journal of Advanced Manufacturing Technology. 12: Pentagon Design, Haastattelu, Rogers, D., An Introduction to NURBS: With Historical Perspective. Academic Press, San Diego, USA Salgado, M., Designing for an Open Museum: An Exploration of Content Creation and Sharing through Interactive Pieces, Dissertation, University of Art and Design, Helsinki, (Publication Series of the University of Art and Design Helsinki A 98) Ulrich, K. & Eppinger, S., Product Design and Development, McGraw-Hill, New York 174

10 Vihma, S., Ornamentti ja kuutio: Johdatus modernin muotoilun historiaan, Taideteollinen korkeakoulu, Ilmari design publications, Helsinki, (Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 68) Woo, H. & Dey, T.K., Updating 3D triangular mesh models based on locally added point clouds. International Journal of Advanced Manufacturing Technology 30: Yang, X., Zhou, T. & Wang, L Reverse Engineering Application in Automobile Parts Design, Advanced Materials Research, Vol , s

TALVIOPINTOPÄIVÄT 2015 SVY. 3D-kuvaus ja reverse engineering käytännössä

TALVIOPINTOPÄIVÄT 2015 SVY. 3D-kuvaus ja reverse engineering käytännössä TALVIOPINTOPÄIVÄT 2015 SVY 3D-kuvaus ja reverse engineering Arttaporator Oy? Valunsuunnittelua, teräskomponenteille Valutekninen osaaminen Simulointiosaamista Malli- ja muottisuunnittelu Koneen-, proto-

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen

Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Muotoilun muutos Muotoilun Tittelisivu muutos Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Sisällys Johdanto teknologiateollisuuden muuttuviin muotoilukäytäntöihin

Lisätiedot

Sustainable steel construction seminaari

Sustainable steel construction seminaari Sustainable steel construction seminaari 18.1.2017 Geometrian mittaaminen ja 3D skannaus Timo Kärppä 2017 2 SISÄLTÖ 1. Digitaalisuus mahdollistaa monia asioita 2. Mitä on 3D? 3. 3D skannaus, eri menetelmiä,

Lisätiedot

Tiedonkeruun miljoonat pisteet

Tiedonkeruun miljoonat pisteet Tiedonkeruun miljoonat pisteet Arttu Julin, Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti, Aalto-yliopisto. arttu.julin@aalto.fi Kaupunkimallit 2017 seminaari 8.11.2017 Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Perusteet 5, pintamallinnus

Perusteet 5, pintamallinnus Perusteet 5, pintamallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf (Sama piirustus kuin harjoituksessa basic_4). Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. kurssi 2016

Palvelumuotoilun perusteet. kurssi 2016 Palvelumuotoilun perusteet kurssi 2016 Kurssin rakenne oppimistavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mitä palvelumuotoilu tarkoittaa ja hän tuntee siihen liittyvät käsitteet. Hänellä on perustiedot palvelumuotoilun

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

TERRASOLID Point Cloud Intelligence

TERRASOLID Point Cloud Intelligence www.terrasolid.com TERRASOLID Point Cloud Intelligence Keilaus- ja kuva-aineiston jalostaminen kaupunkimalliksi Kimmo Soukki 1.9.2016 Sisältö LOD ajattelu Lähtökohdat vektoroinnille Vektorointi Vektorointitavoista

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä

PROJECT X. 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä PROJECT X 2D tarkastuksen standardi Mittausteknologian edelläkävijä 2-dimensioinen kameramittausjärjestelmä Project X.. 2D mittauksen standardi Project X on erilainen. Siinä on otettu käyttöön aivan uusi,

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain

Lisätiedot

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Ajankohtaista kalliotaiteesta seminaari Ristiina, 20.11.2010 Juhani Grönhagen Esa Hannus Taustaa Astuvansalmen 3D dokumentointi tehty osana

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

PIKSELIT JA RESOLUUTIO

PIKSELIT JA RESOLUUTIO PIKSELIT JA RESOLUUTIO 22.2.2015 ATK Seniorit Mukanetti ry / Tuula P 2 Pikselit ja resoluutio Outoja sanoja Outoja käsitteitä Mikä resoluutio? Mikä pikseli? Mitä tarkoittavat? Miksi niitä on? Milloin tarvitaan?

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto

mekaniikka suunnittelu ohjelmisto Ver tex Systems Oy on vuonna 1977 perustettu suomalainen tietokoneohjelmistoja valmistava yritys. Kehitämme ja markkinoimme tekniseen suunnitteluun ja tiedonhallintaan tarkoitettuja Vertex-ohjelmistoja.

Lisätiedot

7 tapaa mallintaa maasto korkeuskäyristä ja metodien yhdistäminen

7 tapaa mallintaa maasto korkeuskäyristä ja metodien yhdistäminen 1 / 11 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 7 tapaa mallintaa maasto korkeuskäyristä ja metodien yhdistäminen Kertauslista yleisimmistä komennoista 2 / 11 Kuvan tuominen: PictureFrame Siirtäminen:

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

stormbit.fi visual content and technology

stormbit.fi visual content and technology stormbit.fi visual content and technology Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä meidät tunnetaan? Stormbit Oy Mistä

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä

Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä Arvorakennusten korjaushankkeet ja tuotemallintaminen Marko Rajala Simo Freese Hannu Penttilä TKK arkkitehtiosasto ArkIT-informaatiotekniikka 15.1.2007 taustat ja tilannekatsaus johtopäätökset jatkotoimet

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari

Lisätiedot

Konepajamiesten seminaari, 3D-tulostuksen teknologiat

Konepajamiesten seminaari, 3D-tulostuksen teknologiat Konepajamiesten seminaari, Messukeskus, 5/2014 3D-tulostuksen teknologiat Jouni Partanen Aalto-yliopisto Lääketieteen sovellutukset Kirurkinen suunnittelu Kirurkinen inertti implantti Salmi M et al., Patient

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök, Juho Taipale Tampereen teknillinen yliopisto Ota sama piirustus kuin harjoituksessa perusteet 1_2, eli fin_basic_1_2.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset

Painevalut 3. Teoriatausta. Mallinnuksen vaiheet. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt. CAE DS Kappaleensuunnitteluharjoitukset Painevalut 3 Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae aloituskappale start_diecasting_3_2.sldprt ja mallinna siihen kansi. CAD työkalut harjoituksessa diecasting_3_2.sldprt Kuva 1:

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Perusteet 2, pintamallinnus

Perusteet 2, pintamallinnus Perusteet 2, pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_1_2.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_1_2. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

Myynnin automaation kehityskäyrä

Myynnin automaation kehityskäyrä Myynnin automaation kehityskäyrä Erottautumisen edellytykset B2B - myynnissä Sales Dashboard yhdistää myynnin eri vaiheet ja datan eri lähteistä Wake Excite ja yhtenäinen prosessi lisää erottautumiskykyä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet

Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI 15.4.2014 RIIHIMÄKI SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI Jarkko Lohilahti Jarkko.lohilahti@maker3d.fi +358400565641 Konetekniikan insinööri Yrittäjä: 3D-tulostuspalvelu Maker3D Oy Tutkimusta ja toimintaa 3D-tulostuksen parissa

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Yritysilmeen luominen ja tuotemerkin kehittäminen Muutokset toimintaympäristössä

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto

kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Metallisen kestomuottikappaleen suunnittelua 1, kannet ja kotelot Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Hae kokoonpano start_assembly_1_x.sldasm tai sitä vastaava neutraalimuotoinen tiedosto. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen

Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen Väylät, metsät ja kaupungit (piste)pilveen COMBAT / Pointcloud-hanke Harri Kaartinen 15.12.2016 Paikkatietoverkoston seminaari Sisältö COMBAT / Pointcloud-hankkeen esittely Esimerkkejä tutkimuksesta Tiet

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Aito on-line 3D Skanneri 3D mallit ja animaatiot nopeasti, myös liikkuvasta kohteesta

Aito on-line 3D Skanneri 3D mallit ja animaatiot nopeasti, myös liikkuvasta kohteesta Aito on-line 3D Skanneri 3D mallit ja animaatiot nopeasti, myös liikkuvasta kohteesta Miksi ostaa? 1. On-line skannaus, jopa 15 kuva/s (frames/second) 2. Ei tarvetta referenssitarroille tai muille paikoitus

Lisätiedot

Vertex Rakennusteollisuudessa. Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin

Vertex Rakennusteollisuudessa. Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin Vertex Rakennusteollisuudessa Suomessa kehitetty suunnittelujärjestelmä teollisen rakentamisen tarpeisiin Esityksen sisältö Kaikki pientaloista kerrostaloihin luonnoksista tuotantoon Case-esimerkkejä Vertex-ohjelmiston

Lisätiedot

Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS

Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS FI Langaton verenpainemittari (BP7) PIKAOPAS Pikaoppaassa kerrotaan, kuinka mobiililaite määritellään, Bluetooth-yhteys muodostetaan ja verenpaine mitataan. Noudata alla olevia ohjeita aloittaaksesi mittauksen.

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

Perusteet 4, tilavuusmallinnus

Perusteet 4, tilavuusmallinnus Perusteet 4, tilavuusmallinnus Juho Taipale, Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_4.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 6 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 6 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Spektrin sonifikaatio

Spektrin sonifikaatio Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 2 3.1 Ääni mekaanisena aaltona...

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 5 Mittakuva. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 5 Mittakuva 1 Aiheita Mittakuva Muunnokset informaatiokanavassa. Geometrisen tulkinnan vaihtoehdot. Stereokuva, konvergentti kuva. Koordinaatistot. Kuvien orientoinnit. Sisäinen orientointi. Ulkoinen

Lisätiedot

Muinaisesineiden 3D talletus

Muinaisesineiden 3D talletus Muinaisesineiden 3D talletus Muinaisesineiden 3D talletus tapahtuu niiden pintamuotojen 3D kuvaamisella. 3D kuvaaminen tehdään asiakkaan määrittelemällä tarkkuustasolla. 3D kuvaamiseen käytämme smartscan

Lisätiedot

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_3_1.pdf, sama piirustus kuin harjoituksessa basic_3_1. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA Perjantai / Friday 29.8.2014 klo 9-12 sali D Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics Maa-123.1320 Geoinformatics for Real Estate Economics Maa-123.3461 Topographic Data and Maps Maa-20.1125

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille

Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Digitaalinen kappaletuotanto - Nopeasti markkinoille Jouni P. Partanen Aalto-yliopisto, BIT tutkimuskeskus FIRPA seminaari Design Factory, Aalto-yliopisto, huhtikuun 6. 2011 Sisältö Käytännön esimerkkitapaus

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere

MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI. Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere MAASTOKARTOITUSAINEISTON VISUALISOINTI Kai Lappalainen, Ramboll Finland Tampere RAMBOLL FINLAND OY Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2009 lähes 1200 työntekijää 23 paikkakunnalla Liikevaihto 89,9 M (2009)

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus

Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Perusteet 3, tilavuus ja pintamallinnus Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Ota piirustus fin_basic_3_1.pdf. Käytä piirustuksessa annettuja mittoja ja tuota niiden pohjalta teknisesti hyvälaatuinen

Lisätiedot

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla

Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Jakopinnat ja liikkuvan keernan pinnat 1, keerna jakopinnan tasalla Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Teoriatausta Muotin perusrakenne Ruisku tai painevalukappaleen rakenteen perusasiat: päästö,

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT

Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni 9.2.2011 Kaupunkimalli? Mallintamisen eri skaalat Kaavoitus ja aluerakentaminen Infra ja kunnallistekniikka Talonrakennus

Lisätiedot

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved.

Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Lähtötietojen ja kuntotietojen hyödyntäminen (lähtötietomalli) Palveluntuottajan näkökulma PÄÄLLYSTEALAN DIGITALISOINNIN TYÖPAJA 11.11.2015 Timo Saarenketo,

Lisätiedot

Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely)

Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely) Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely) Nina Gunell 24.03.2016 Ohjaaja: Yliopistonlehtori Jari Holopainen Valvoja: Professori Harri Ehtamo Työn saa tallentaa

Lisätiedot

Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely)

Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely) Epätäydellisen preferenssi-informaation huomioon ottavien päätöksenteon tukimenetelmien vertailu (aihe-esittely) Vilma Virasjoki 23.01.2012 Ohjaaja: Jouni Pousi Valvoja: Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa

Lisätiedot

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014 3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue Tekniset tiedot Tyyp. mittaustarkkuus ± 1,0 mm Alue 0,05 enintään 300 m X-Range Power Technology Smart Base -mittausalue Vaakasuora 360 Pystysuora 40 80 Etäisyys m 2, 5, 10 m P2P-toiminnon tyypillinen

Lisätiedot

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka

Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Ontologiakirjasto ONKI-Paikka Tomi Kauppinen, Robin Lindroos, Riikka Henriksson, Eero Hyvönen Semantic Computing Research Group (SeCo) and University of Helsinki and Helsinki University of Technology (TKK)

Lisätiedot

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä Esa Ollila Aalto University, Department of Signal Processing and Acoustics, Finland esa.ollila@aalto.fi http://signal.hut.fi/~esollila/ Kevät 2017 E. Ollila

Lisätiedot