18 Fuksiviikot. 21 Pörssi liikkuu

Transkriptio

1 7 Nordic Business Forum Kenen joukoissa seisot? 18 Fuksiviikot 21 Pörssi liikkuu 24 Viitankantajan vaihdos hyvä syy juhlia 1

2 Talo täynnä mahdollisuuksia Meitä on moneksi onneksi on uramahdollisuuksiakin! Tutustu tarjoamiimme vaihtoehtoihin liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, verokonsultoinnin, tilintarkastuksen ja muiden varmennuspalveiden parissa osoitteessa 2

3 Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen tärkeyttä. s. 14 jaakko junttila Pörssi Päijänteellä 18 Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Pörssi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry Päätoimittaja Saara Hämäläinen Art Director Jaakko Junttila Yhteystiedot Pörssi ry, PL 35, Jyväskylä p Mediamyynti Kansi kuva: Jaakko Junttila Anna palautetta! Toimitus Niina Ahlgren, Eveliina Lakka, Suvi-Tuuli Eskelinen, Aarne Töllinen, Riikka Niinikoski, Aleksi Rämö, Enni Aittila, Iiro Korhonen, Sanni Juoperi, Juha Järvinen, Tiina Saranpää, Joel Joel Jokinen, Santeri Ryhänen, Antti Lassila, Anna Rannisto, Tuomo Tanttu, Petri Pekkarinen, Hanna Mäkinen, Jenna Anttonen, Juho Tikkanen Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä Erityiskiitokset Rehtori Matti Manninen, Susanna Horn, Keski-Suomen Ekonomit ry Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012 (aineistopäivä ). Painosmäärä ja paperi 400 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe. Lehti on painettu uusiopaperille. Vakiot Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 5 Kopo 6 Kyllin hyvää 10 Nesuvastaavalta 26 Ympäristövastaava 30 Kvartaalin pörssiläinen 34 Artikkelit Nordic Business Forum Fuksigallup 12 Kenen joukoissa seisot? 14 Pienten pörssiläisten ensimmäiset viikot 18 Ystävien kesken Olvi 20 Pörssi liikkuu 21 Kuulumisia kauppakorkeakoululta 22 Viitankantajan vaihdos 24 Neljäskymmenesneljäs hyvä syy juhlia 28 Mikä ESN? 32 03

4 Päätoimittaja Saara Hämäläinen Tulevaisuudensuunnitelmia PÄÄKIRJOITUS Syyslukukausi on jo pitkällä, ja monelle uudelle opiskelijalle se on ollut oppimisen ja uuteen tutustumisen aikaa. Emme me vanhemmatkaan opiskelijat paikallamme pysy, vaan muutosta tapahtuu jatkuvasti varsinkin opintojen saralla. Kulunut syksy on ollut itselleni monella tapaa aikaa, jolloin olen joutunut suunnittelemaan tulevia vuosia. Syksyyn on kuulunut paljon päätöksiä, joiden tekeminen on aikaisemmin tuntunut vaikealta ja kaukaiselta. Kenties lähestyvä kandiseminaari palautti tämänkin opiskelijan maan päälle siitä, että opiskellakaan ei voi ikuisesti. Olivatpa opintosi missä vaiheessa tahansa, välillä tekee hyvää itse kullekin pysähtyä hetkeksi miettimään mitä tuleman pitää. Tulevaisuudesta keskustelin myös yliopistomme uuden rehtorin Matti Mannisen kanssa (kts. s. 24). Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta hän oli opti- Kauppakorkeakoulumme opiskelijoiden tuskin tarvitsee pessimismiin sortua, sillä tulevaisuuttamme turvaa hyvä koulutus arvostetussa yliopistossa. kuva: Hanna Mäkinen mistinen tulevaisuudennäkemyksissään. Miten meidän opiskelijoiden sitten tulisi suhtautua tulevaan? Voimmeko me katsoa tulevaisuuteen yhtä kirkkain silmin kuin rehtorimme? Sanotaan, että pessimisti ei pety. Kauppakorkeakoulumme opiskelijoiden tuskin tarvitsee pessimismiin sortua, sillä tulevaisuuttamme turvaa hyvä koulutus arvostetussa yliopistossa. Tutkinnollamme on painoarvoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Mikä parasta, voimme itse vapaasti valita tutkintoomme niitä aineita, joihin haluamme erikoistua. Näin jokaisen tutkinto tulee olemaan erilainen ja ainutlaatuinen. Kukaan työmarkkinoilla tulee tuskin omaamaan täysin samanlaista tutkintoa kuin sinä, ja se tulee nähdä kilpailuetuna. Opiskelumme tuo myös toisenlaisia mahdollisuuksia turvata tulevaisuutemme. Verkostoitumisesta puhutaan jatkuvasti ja sen tärkeyttä korostetaan kaikkialla. Yliopistossa sinulle tarjoutuu lukemattomia mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Enkä nyt tarkoita vain kyltereiden välistä verkostoitumista eri tapahtumissa, vaikka se onkin erittäin hyödyllistä. On tärkeää verkostoitua monipuolisesti myös muidenkin kuin kauppatieteilijöiden kanssa, olipa kyseessä sitten ainejärjestölehden haastattelun tekeminen Rehtoraatissa tai puheviestinnän kurssi Seminaarinmäellä. Kaikenlaiset verkostot ovat tärkeitä, sillä koskaan ei voi tietää mihin elämä meitä vie. Jos pohdiskelet sitä, mistä mahdat löytää itsesi muutaman vuoden päästä, käännä sivulle 14. Sieltä löydät muutaman ekonominuraansa aloittelevan kauppatieteilijän kertomuksia työelämästään. Niistä voit löytää hyödyllisiä vinkkejä työelämään ja mahdollisesti myös tulevaisuudensuunnitelmiasi mullistavia kertomuksia. 04

5 Sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa. Puheenjohtaja Juho Tikkanen Tulen aina olemaan pörssiläinen kuva: Eeva-Liina Kyöstilä Alumnitoiminnassa kyse on ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta. ästä päivästä alkaen, siihen saakka kunnes kuolen, tulen aina olemaan pörssiläinen. Näin vannoivat tämän syksyn fuksit jälleen kerran Pörssi-valassa Harjun huipulla fuksiaisissa. Samalla heistä tuli virallisesti pörssiläisiä ja Jyväskylän yliopiston aktiivisimman ja kauneimman ainejärjestön jäseniä. Valan jälkeen jokainen sai vetää ylleen vielä uutuuttaan valkoisena hohtavat opiskelijahaalarinsa ja kantaa niitä ylpeydellä. Samaan aikaan, kun tuoreet pörssiläiset astuivat ensimmäiset mahdollisesti hieman horjuvat askeleensa haalareissa, ottivat he myös alkumetrit Jyväskylän yliopiston tulevina alumneina. Alumni-sana on alunperin latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on rantautunut Yhdysvalloista, ja sillä tarkoitetaan tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa. Jyväskylän yliopiston alumneja ovat kaikki Jyväskylän yliopistosta valmistuneet. Alumniksi kasvaminen alkaa jo opiskeluaikana, ja myös sinä olet alumni tutkinnon suoritettuasi. Alumnitoiminta on alumneille järjestettävää toimintaa. Sen tarkoituksena on yhteyden vaaliminen oppilaitoksen ja sen entisten opiskelijoiden välillä sekä uusien yhteyksien luominen alumnien välille. Alumnitoiminnassa kyse on ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta. Kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta on tehty Jyväskylän yliopistossa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Heinäkuussa opinahjostamme valmistui jo kolmastuhannes kauppatieteiden maisteri. Pörssiläisten alumnien määrä on siis melkoisen suuri. Joukkoon tiivistyy huikea määrä asiantuntemusta ja näkemystä, mutta ennen kaikkea paljon kultaisia muistoja opiskeluvuosilta. Pörssi on tänä vuonna laittanut alumnitoimintaan vauhtia. Suunnitelmallinen alumnitoiminnan kehittäminen on aloitettu yhdessä kauppakorkeakoulun sekä Avance-johtamiskoulutuksen kanssa. Lokakuun alussa pidettyjen Yliopistopäivien yhteydessä järjestettiin Pörssin aikaisempien puheenjohtajien keskustelupaneeli, jossa paikalla oli puheenjohtajia yhdistyksen historian eri vuosikymmeniltä, vanhimpana Tapani Nummi, yksi Pörssin perustajajäsenistä. Paneelin johtajana toimi kunniapörssiläinen ja kauppakorkeakoulun professori Jaakko Pehkonen. Yliopistopäivien yhteydessä palkittiin myös kunniamaininnalla Jyväskylän yliopiston vuoden alumni, pörssiläinen ja Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Toinen syksyn alumnitapahtumista oli Alumniaiset, sekoitus Pörssin juhlien parhaita paloja, jossa sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa Seminaarinmäellä. Vasta opiskelunsa aloittaneille alumnitoiminta saattaa kuulostaa vielä todella kaukaiselta asialta. Itseäni rohkaisee kuitenkin tietää, että opiskeluaikainen pörssihenki säilyy ja jatkuu valmistumisen jälkeen aktiivisen alumniuden muodossa. Kerran pörssiläinen aina pörssiläinen! 05

6 Tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyviin päätöksiin sekä tuoda opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin. KOPO Jenna Anttonen Uusia tuulia! Pörssin syksy on jo kovassa käynnissä myös kopon näkökulmasta: fuksit ovat päässeet opintojensa ja opiskelijaelämän pariin kiitos loistavien tutoreidemme, opiskelijoiden luennot rullaavat omalla painollaan ja kokouksia on käytynä jo useita. Syksyn arjen lisäksi olette saattaneet huomata koulutuspoliittisella sektorilla myös uusia tuulia. Ensinnäkin alkusyksystä pääsimme kv-vastaavana ja opiskelijaedustajana toimivan Hanna Mäkisen kanssa toteamaan, että kattava pohjatyö, luja usko omaan tekemiseen sekä keväinen Rukan ilmasto ovat tuottaneet tulosta. Pörssi ry:n puolesta laatimamme esitys JSBE:n tarjoamasta ja tohtorikoulutettava Susanna Hornin vetämästä Climate Business -kurssista sai kunniamaininnan SEFEn vuotuisessa opetuspalkintokilpailussa! Kilpailusta, kurssista ja Susannan mietteistä on luettavissa lisää sivulla 6. Lisäksi Pörssi ry:n tiimit saivat tänä syksynä uuden ryhmän rinnalleen: kopotiimin, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmaan liittyviin päätöksiin sekä saada opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin. Koulutuspolitiikka ja sen myötä edunvalvonta ovat tärkeä osa opiskelijoiden ainejärjestötoimintaa. Ilman kattavaa opiskelijoiden näkökulmaa moni asia voisi olla hyvin eri tavalla kauppakorkeakoulussamme. Kopotiimi sai saunanhöyryisen kasteensa Opinkivellä ensimmäisen kokouksensa merkeissä. Osallistujia oli kiitettävästi aina tuoreista fukseista jo kokemusta keränneisiin opiskelijoihin. Tarkoituksena oli tutustua koulutuspoliittiseen toimintaan, opiskelijaedustajiin, hallintoelimiin ja opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin. Lisäksi pääsimme kokouksessa kuulemaan keskustelun muodossa opiskelijoiden kantoja caseen Joustava opiskelu, sen keinot ja mahdollisuudet kauppakorkeakoulussa. Kopona en voinut olla kuin onnellinen kuullessani, kuinka aihe herätti vilkasta keskustelua niin opiskelijoiden sitoutumisesta ja motivoinnista, tulevasta opetussuunnitelmasta kuin myös opetus- ja tenttimismuotojen kehittämisestä. Joustavia opiskelumuotoja löydettiin mm. luentojen videoinnista, valtakunnallisen osaamisen yhdistämisestä sekä etentti-mahdollisuuksien parantamisesta. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyen esitettiin tuoreita ideoita niin itse kurssiaiheisiin kuin myös opetuskokonaisuuksien rakentamiseen. Lisäksi syksyllä käynnistynyttä omaopettaja-toimintaa kiiteltiin ylistävin sanoin. Omaopettajien nähtiin tuovan parempaa kokonaiskuvaa muun muassa opiskelun ja opetuksen tarkoituksesta sekä mahdollisista urapoluista. Kopotiimin ensimmäinen kokous todisti väitteeni todeksi: meistä kauppatieteiden opiskelijoista löytyy potentiaalia koulutuksen kehittämiseen supliikkeja keskustelijoita sekä näkökulmansa taidokkaasti perustelevia ihmisiä, joita kiinnostaa aidosti tulevaisuuden urapolun lisäksi se, millaiselle pohjalle haluamme työelämään vaadittavan osaamisemme rakentaa. Tähän pohjaan pystymme vaikuttamaan sanomalla mielipiteemme ääneen, antamalla palautetta ja osallistumalla koulutuspoliittiseen keskusteluun. Lupaan, että kopotiimistä tullaan kuulemaan jatkossa ja tiimin sanoma viedään Ohjelmakaarelle asti. Terveisin, Jenna Anttonen koulutuspoliittinen vastaava kuva: Kalle Jokinen 06

7 Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu. Santeri Ryhänen Nordic Business Forum Oy Nordic Business Forum 2012 Pohjois-Euroopan suurimpiin liike-elämän seminaareihin noussut Nordic Business Forum kokosi Jyväskylän Paviljongille syyskuuta 2300 johtajaa, avainhenkilöä ja yrittäjää joka puolelta Suomea ja muualta Euroopasta. Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu. Seminaarin järjestäjät Nordic Business Forum Oy:ltä marssittivat puhujankorokkeelle kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja bisnesajattelijoita ja tekijöitä Jari Sarasvuosta ja Peter Vesterbackasta Hans Rosslingiin ja Sir Richard Bransoniin. Seminaarin toinen päivä alkoi aikaisin perjantaiaamuna uusien seminaarivieraiden saapuessa paikalle seurustelemaan ja odottamaan seminaarihallin ovien avautumista. Jo edellisenä päivänä paikalla olleet kertailivat torstain tapahtumia: maailman tunnetuimpiin yritys- ja myyntivalmentajiin kuuluvan Brian Tracy ja maailman merkittävimpiin bisnesajattelijoihin kuuluva Daniel Pink olivat vakuuttaneet yleisön torstaina ja odotukset tulevan päivän ohjelmaan olivat korkealla. Perjantain seminaaripäivän aloitti ensimmäisenä puhujana elinkeinoministeri Jyri Häkämies tärkeällä ja ajankohtaisella teemalla yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Suomalainen yhteiskunta on yritysvetoinen järjestelmä, jonka kasvun kulmakivinä korostuvat kaksi asiaa: avoin suhtautuminen epäonnistumisten ja virheiden sietämiseen sekä monitasoinen yritystoiminnan ja yrittäjyyden kannustavuus ja rohkaisu. Kannustavuuden lisäys vaatisi mahdollisesti Viron mallin tapaisia muutoksia pääomaverotukseen, kasvuyrittäjyyden lisäystä erityisesti yliopistolähtöisesti ja byrokraattisiin es- 07

8 teisiin puuttumista. Häkämies näkee suomalaisen ympäristöteknologian korkeassa tasossa paljon mahdollisuuksia: Clean techissä on potentiaalia tulevaisuuden kasvun veturiksi ja siihen Suomen pitäisi panostaa. Pääoman merkitys Suomelle on myös tärkeässä osassa, sillä pelkkä Suomen vienti ulkomaille ei riitä, vaan pääomaa on pystyttävä huokuttelemaan myös muualta Suomeen kasvun ylläpitämiseksi. Hans Rossling - Teaching about the global change Seminaari siirtyi globaalimpaan näkökulmaan, kun maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmiseen joukkoon kuuluva lääketieteen ja kansainvälisen terveyden professori Hans Rossling asteli lavalle jatkamaan kasvuteemaa hieman erilaisesta näkökulmasta. Rosslingin perustama Gapminder-säätiö pyrkii edistämään tietoutta maailman muutoksesta tilastollisiin faktoihin perustuen. Rossling onkin maailman johtavia köyhien alueiden asiantuntijoita, jonka neuvoilla kansainväliset suuryritykset suunnittelevat tulevaisuuden strategioitaan. Läntisen maailman rooli tulee vähenemään Aasian ja erityisesti Afrikan kasvaessa niin väestöllisesti kuin taloudellisesti Rossling aloittaa yllättämällä yleisön ja osoittaa, että vastoin yleisiä uskomuksia maailman väestökasvu ei tule jatkumaan: Syntyneiden lasten määrän kasvu loppui jo 20 vuotta sitten, mikä on tärkeä tieto väestönkasvun uhasta huolestuneille. Rossling näkee keskeisenä ongelmana sen, että ihmiset eivät ymmärrä köyhyydeen vakavuutta. Maailma on kokonaisuutena mennyt eteenpäin ja muuttunut yhä paremmaksi paikaksi elää, mutta tilanne on vieläkin paikoin todella huono ja paljon on vielä tehtävissä. Perhesuunnittelun mahdollisuuksia lisäävät toimet ovat erityisen tärkeinä köyhissä maissa. Haaste on pitkälti siinä, että köyhien maiden edellytykset kouluttaa ja tarjota parempaa elämää asukkailleen ovat hyvin rajalliset. Rossling esittää mallin, joka koostuu köyhää afrikkalaista naista auttavista ja eteenpäin ajavista asioista. Näistä keskeinen on työtä ja verotuloja tarjoavan, usein ulkomaalaisen yritystoiminnan perustaminen. Avun kohdistamisen ja tarvittavien investointien kannata keskeinen ongelma on se, että köyhissä maissa tapahtuvan talouskasvun hahmottaminen on vaikeaa: havahtuminen tapahtuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi BKT:n konkreettinen taso nousee tietyn rajan yli. Tämä sen sijaan että tarkasteltaisiin prosentuaalista kasvua niin kuin asianmukaista, olisi tilanteen totuudenmukaisen tarkastelun kannalta. Rossling painottaa tämän ymmärtämisen tärkeyttä myös yritystoiminnan ja sijoituspäätösten kannalta - usein potentiaali tajutaan liian myöhään. Arvostettuna asiantuntijana ja mm. Coca- Colan strategista johtoa konsultoineena Rossling painottaa maailman väestö- ja ostovoimarakenteen muutoksen merkitystä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Läntisen maailman rooli tulee vähenemään Aasian ja erityisesti Afrikan kasvaessa niin väestöllisesti kuin taloudellisesti: Liiketoiminnan on mentävä sinne missä markkinat ovat. Vaikka Rossling ei omien sanojensa mukaan mikään ilmastomuutosintoilija olekaan, luottaa hän silti dataan: syy muutokseen on yksinkertaisesti elintason noususta johtuva voimakas energian tarpeen lisääntyminen. Pohjoisen jääpeitteen voimakas väheneminen on kuitenkin hänen mukaansa yhtä lailla mahdollisuus kuin uhka. Pohjoismaiden näkökulmasta Pohjoisen merireitin sulaminen luo suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Fiksun sijoittajan kannattaakin ostaa maata tietystä Pohjois-Norjan rannikkokaupungista. Menestys ei ole oikeus, se on velvollisuus, Jari Sarasvuo Suomalaisten yrityskonsulttien kärkinimi Jari Sarasvuo ja filosofi Esa Saarinen käsittelivät puheenvuoroissaan kasvua henkilökohtaisemmasta yksilön ja yhteisön näkökulmasta ja tarjosivat seminaariyleisölle mielenkiintoisia ja silmiäavaavia ajatuksia. Sarasvuon teemoista hyvinvoinnin kasvun esteet ja Saarisen pihtaamisen kostonkierre vakuuttivat ja saivat yleisön miettimään asioita oman elämänsä kannalta. Sir Richard Branson Leadership Strategies for Growth Kaksipäiväinen seminaari huipentui arvoisellaan tavalla kaikkien rakastaman liikemaailman rock-tähden Sir Richard Bransonin astellessa lavalle Jari Saravuon haastateltavaksi. Branson aloitti yrittäjän uransa jo 16-vuotiaana ja on vaiheikkaan elämänsä aikana kunnostautunut seikkailijana ja ennen kaikkea nerokkaana liikemiehenä: Bransonin Virgin-imperiumiin kuuluu tällä hetkellä yli 400 yritystä vuotuisella yli 20 miljardin dollarin liikevaihdolla. Virginillä on liiketoimintaa ympäri maailmaa 08

9 lähes jokaisella liiketoimintasektorilla mitä ajatella saattaa: lentomatkailusta rahoitukseen ja kolajuomista F1-talliin ja avaruusmatkailuun. Vastoin yleistä liiketoimintaperiaatetta keskittyä tarkasti rajattuun ydinliiketomintaan, on Branson pystynyt menestymään lähes missä tahansa mitä on vain halunnut tehdä. Tärkeimmäksi tämän mahdollistaneeksi syyksi Branson nostaa arvostetun brändin, jonka päälle on helppo perustaa uutta. Useimmat Virginin aluevaltaukset ovat lähteneet liikkeelle siitä, että Branson on oman kokemuksensa kautta todennut Virginin voivan tehdä tämän asian paremmin ja pystyvän tarjoamaan markkinoille kilpailijaa laadukkaamman tuotteen. Branson näkee tilaisuuksia ja tarttuu niihin: hän on todella huono kieltäytymään uusista ideoista ja hänet tunnetaankin Virginillä lempinimellä Dr. Yes. Virginin laajentumisesssa korostuu lähes monopoliasemassa olleiden, Bransonin sanoin liian mukavasti helppoja voittoja tahkoavien fat n flappy -tilassa olevien yritysten haastaminen. Usein näille markkinoille pääseminen ei ole kuitenkaan helppoa, vaan Branson on joutunut puolustamaan yhtiönsä etuja myös lakiteitse: Virgin Atlantic Airways taisteli pitkään British Airwaysin kanssa oikeudessa, voitti ja jakoi miljoonien vahingonkorvaukset suoraan työntekijöilleen. Bransonin vertaa menestyvää liikemiestä ja taiteilijaa toisiinsa: molemmilla on edessään tyhjä kangas, joka on täytettävä oikeilla palasilla. Bisneksessä on hänen mukaansa ennen kaikkea kyse positiivisen vaikutuksen tekemisestä. Virginin toimintaa ohjaavat lämpimät arvot: Branson perustaa menestyksensä pitkälti oikeiden ihmisten palkkaamiseen. Virginin perhemäinen brändi mahdollistaa sen, että yhtiö voi palkata juurikin ne parhaista parhaat ihmiset oikeisiin tehtäviin: työntekijöiden on oltava 100% sitoutuneita yhtiöön. Branson vannoo positiivisen palautteen nimiin eikä Menestys alkaa omasta asennoitumisesta elämään. Give everything you can and enjoy life in full. hän näe kritiikissä hyötyä; työntekijöiden pitää antaa olla ihmisiä ja nähdä parhaat puolet jokaisessa kuten perheessä. Työntekijäliittoja tarvitaan vain silloin, jos johto epäonnistuu. Bransonin sanoin: Keep it humane. Moni yritysjohtaja nauraisi tällaisille ajatuksille jonkun muun esittämänä, mutta Branson tekee asiat omalla tavallaan ja menestyy mahdollisesti juuri siksi niin hyvin. Virgin on nimenomaan way of life -brändi, jossa kiteytyy Bransonin kiinnostus oppia. Branson on vahvasti sitä mieltä, että jos pystyy yhdessä liiketoiminnassa pärjäämään hyvin, pystyy menestymään myös muussa. Avaintekijä menestykseen on ennen kaikkea se, että antaa kaikkensa sen eteen mitää tekee: oli sitten kyse taistelusta oman henkensä puolesta Tyynen valtameren yllä tai oman yrityksen puolustamista oikeudessa uhkaavaa konkurssia vastaan, vaatii tilanteesta selviäminen aina itsensä likoon laittamista. Menestys alkaa omasta asennoitumisesta elämään. Give everything you can and enjoy life in full. Vuoden 2012 seminaari oli valtava menestys, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Selvää kieltä onnistumisesta kertoo se, että ensi syksyn Jack Welchin tähdittämään seminaariin ilmoittautui saman tien 2100 ihmistä. Tällä tahdilla Paviljonki kaipaa jo piakkoin laajennusta. Nordic Business Forum toteutti Hans-Peter Siefenin ja Jyri Lindénin johdolla tapahtuman, jonka merkitys Jyväskylän alueelle on suuri monella tasolla. 09

10 Opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi Kylli tuomo tanttu Kyllin hyvää Pörssin edustus on ollut perinteisesti kylteriyhteisöjen kärkikastia raa aika). Myös tammikuussa pidettäville Pörssin Firmamessuille kannattaa tulla, sillä siellä sinulla on mahdollisuus osallistua kiitosta keränneelle SEFEn työnhaun infoluennolle ja varata henkilökohtainen aika CV-sparrausta varten. Lisätietoja kaikesta edellä mainitusta saat luonnollisesti SEFEn ja Pörssin nettisivuilta sekä suoraan Kylliltä. #3 Vaikutu, viihdy ja verkostoidu eli osallistu tapahtumiin #1 Liiku S yyskuu tuli ja meni yhdessä hujauksessa, mutta sekä opinnot että opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi. Kalenteri on täynnä yhtä sun toista, ja välillä saattaa tuntua että päivästä loppuvat tunnit kesken - varsinkin kun se ryhmätyö oli taas kerran budjetoitu tehtäväksi viimeisenä mahdollisena palautuspäivänä. Vaikka pitkät päivät töiden ja viihteen parissa saattavat tuntua ajoitain todella raskailta, kannattaa tuudittautua vanhan sananlaskun sanomaan siitä, ettei vierivä kivi sammaloidu. Haluankin tsempata kaikkia lukijoita pitämään kivet vierimässä, ja kuinkas muuten se onnistuisi, kuin ottamalla vaarin seuraavista Kylli-Sedän kootuista neuvoista! 10 Aamulenkki harjulla tai Jyväsjärvellä piristää kummasti. Pörssin sählyvuorolla ja Kylterifutiksessa tapaa uusia naamoja, joiden kanssa kisailu saa unohtamaan kaikki opintojen deadlinet ainakin hetkeksi. Yliopistoliikunnan jumppien ja Pörssi Fightersin hikikarkeloiden ansiosta vuosijuhlatamineet eivät purista ja viihteelle voi lähteä kerrankin hyvällä omatunnolla. #2 Valmistaudu kesätyöhakuun ajoissa Kesätöiden hakuaika on monelle meistä varsinainen mörkö, jonka olemassaoloa ei halua tunnustaa kuin vasta kevään viime metreillä. Vuoden yhteen stressaavimmista ajanjaksoista voi kuitenkin varautua jo syksyllä: kun CV ja hyvä hakemuspohja on hoidettu ajoissa kuntoon, ne eivät ole enää kevään murhe. CV:n muotoseikoissa kyltereitä auttaa SEFEn jäsensivuilta löytyvä CV-generaattori, sisällön suhteen apua tarjoavat esimerkiksi SEFEn ura- ja työnhaunpalvelut, joihin voit ottaa yhteyttä jo syksyn aikana ( va- Luennoilla opit paljon tieteellisiä teorioita, mutta jos sinulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua tapahtumiin, joissa pääset kuulemaan myös työelämässä vaikuttavien ihmisten käytännön tarinoita ja kokemuksia, kannattaa se ehdottomasti hyödyntää. Excut ja yritysvierailut ovat omiaan muistuttamaan meitä siitä maailmasta, johon jokainen valmistunut KTM lopulta astuu. Pörssin järjestämien excursioiden lisäksi kannattaa muistaa myös alkuvuodesta järjestettävät Kylteripäivät, joiden ohjelmaan kuuluu mielenkiintoisten asiantuntijaluentojen lisäksi ja kunnon excun mukaisesti myös paljon viihdettä. Pörssin edustus on ollut perinteisesti kylteriyhteisöjen kärkikastia, ja toivottavasti tämä perinne jatkuu myös tulevana vuonna. Olkaahan hereillä marraskuun 1. päivänä, sillä tapahtuman kiintiö on täyttynyt vuosi vuodelta yhä nopeammin! Näiden kolmen vinkin myötä toivotan kaikille erittäin mukavaa ja aktiivista syksyä! Kyllinne, Tuomo Tanttu tuomo.tanttu@sefe.fi

11 11

12 enni aittila iiro korhonen Fuksigallup Läpi kevään kestänyt hypetys uusista fukseista on vihdoin saanut arvoisensa päätöksen! Uudet ja palleromme ovat täyttäneet luentosalit ja lämmittäneet sohvat Selkkarissa. Varmasti koko Pörssin historian tunnollisimmat fuksit ottavat alkavan yliopistouransa vakavasti niin luentosalien sisä- kuin ulkopuolellakin. Tuore fuksigallup esitteleekin teille nyt muutamia fuksejamme, olkaa hyvät! Kysymykset: 1. Miten opinnot ovat lähteneet käyntiin? 2. Mikä on ollut toistaiseksi paras tapahtuma Pörssissä? 3. Kolme sanaa, jotka tulevat mieleen sanasta Pörssi ry. 4. Miksi valitsit juuri Jyväskylän yliopiston? Kaspar Lastikka 1. Ensimmäinen viikko oli kostea, mutta nyt pääsen pikkuhiljaa aloittelemaan opintojakin. 2. Fuksisitsit oli parhaat, hyvänä kakkosena Fuksiaiset. 3. Alkoholi, yritysyhteistyö ja verkostoituminen. 4. Yhteisvalinnan ohessa hain myös Jyväskylään. Lopulta valinta ratkesi Jyväskylän ja Oulun välillä. Emmi Koivuluoma 1. Hyvin ovat lähteneet käyntiin, on ollut tosi hauskaa. Ensimmäisten viikkojen tutustumisten jälkeen alkaa pikkuhiljaa valmistautumiset tentteihin. 2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit ehdottomasti! 3. Juominen, juhliminen ja tanssiminen. 4. Jyväskylä on keskellä kaikkea ja suuri opiskelijakaupunki. Hain kauppatieteiden yhteishaun ohessa siksi myös tänne Jyväskylään. Juuso Kanto 1. Opiskelut ovat alkaneet aika railakkaasti. Ensimmäisten alkoholipainotteisten viikkojen jälkeen alan nyt päästä pikkuhiljaa opiskelun makuun. 2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit. 3. Alkoholi, hauskanpito ja yhtenäisyys. 4. Kuulin yliopistosta paljon positiivista palautetta kavereiltani. Myös vertailut Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välillä kallistuivat Jyväskylän eduksi. 12

13 Joonas Nikkola 1. Ihan hyvin ovat lähteneet käyntiin. Hyvin olen viihtynyt koulussa, porukka on hyvä ja kannustaa opiskelemaan. 2. On ollut monia hyviä tapahtumia, mutta nostaisin Fuksiaiset esiin, koska ilta oli erilainen ja meno oli hyvä! 3. Menestys, hauskanpito ja tulevaisuus. 4. Jyväskylän on hieno kaupunki. Heli Luoto 1. Ihan hyvin, opiskelijaelämään yritän päästä vähitellen kiinni. 2. Fuksisitsit ja niiden jälkeiset Poikkitieteelliset Haalaribileet. 3. Juominen, hauskanpito ja edunvalvonta. 4. Jyväskylä on kiva kaupunki ja kauppatieteet kiinnostavat. Jarno Hiltunen 1. Oikein mainiosti. 2. Fuksiaiset tapahtuman erikoisuuden vuoksi. 3. Aika hienot haalarit. 4. Asuin jo valmiiksi täällä Jyväskylässä, enkä nähnyt syytä muuttaa pois. Matilda Viteli 1. Hyvin lähteneet, tosin enemmän on aika toistaiseksi kulunut Pörssin bileissä kuin koulussa. 2. Fuksiexcu. 3. Hauskuus, kiire ja kaverit. 4. Koska Jyväskylän kauppakorkeakoulu on paras kauppakorkeakoulu! Ville Helminen 1. Ihan hyvin juhlien merkeissä. 2. Fuksiaiset. 3. Juhla, darra ja Sefe maksaa. 4. Koska menin yhteisvalinnan pääsykokeisiin kaksi tuntia myöhässä. 13

14 Aarne Töllinen Aarne Töllinen & Jaakko Junttila Kenen joukoissa seisot? Suomen Ekonomiliitto SEFE ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Ollessasi pörssiläinen, olet SEFEläinen. Pörssiläisyys on hauskaa. Sefeläisyys on hauskaa. Valmistuttuasi ekonomiksi SEFE:n jäsenyys voi nousta entistäkin arvokkaammaksi. Lakiasianneuvonta, edunvalvonta, jäsenalennukset sekä paikallisyhdistyksen järjestämät verkostoitumismahdollisuudet auttavat uralla ja piristävät arkea. Keski- Suomessa ekonomien etuja valvoo ja arkea elävöittää Keski-Suomen Ekonomit ry. Yhdistys on jäsentensä näköinen: samanaikaisesti nuori ja varttunut sekä kokenut ja kokematon. Haluamme tarjota jokaiselle jotakin. Millaista nuorten ekonomin arki Jyvässeudulla on? Mitä opintojen viimeistelyssä kannattaa huomioida? Onko Keski-Suomessa töitä nuorille ekonomeille? Mikä kylteristä tulee isona? Annetaan Nooran, Annan, Villen ja Jarkon kertoa omasta ekonomin arjestaan. He ovat nuoria. He ovat ekonomeja. He ovat keskisuomalaisia. He ovat nuoria Keski- Suomen ekonomeja. Noora Pasanen Yliopistossa oppi hallitsemaan kokonaisuuksia ja sai käsityksen liiketalouden eri osa-alueista, toteaa Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2008 markkinoinnin ja KVliiketoiminnan ekonomiksi valmistunut Noora Pasanen. Päivittäisessä työssään Suomen Verkkomaksut Oyj:n asiakkuuspäällikkönä tarvitsemaa maksuliikenteen ja riskienhallinnan erikoisosaamista yliopisto ei Nooralle paljoa opettanut, mutta akateeminen maailma opetti itsenäiseen työskentelyyn ja prosessinomaiseen ajatteluun. Ekonomin arjen Noora kokee mielenkiintoiseksi. Toisaalta se on ihan perustyötä Yrityksen nopea kasvu on ollut ihana mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös itse eli sähköposteihin vastaamista ja asiakkaiden kanssa puhelimessa keskustelemista, mutta toisaalta arjessa voi myös vaikuttaa suurempiin asioihin esimerkiksi osallistumalla yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Noora uskoo, että jokainen valmistunut ekonomi löytää oman työelämässä paikkansa. Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen tärkeyttä. Opintojaan viimeisteleviä Noora kehottaa tarkastelemaan työllistymismahdollisuuksia monipuolisesti ja pelkkiä työnimikkeitä laajemmasta näkökulmasta. Pelkkään nimikkeeseen ei kannata tuijottaa, Noora kiteyttää. Pian neljä vuotta Suomen Verkkomaksut Oyj:lla työskennelleen Nooran työviikot täyttyvät asiakkuuksien hallinnasta sekä esimerkiksi riskienhallinnan ja maksuliikenteen tuotekehitysprojekteista. Noora toteaakin työviikkojensa olevan erittäin vaihtelevia ja monipuolisia. Mielenkiintoista ekonomiuran alkuvuosista on tehnyt myös työnantajayrityksen nopea kasvu viiden hengen tiimistä yli kolmenkymmenen työntekijän organisaatioksi. Yrityksen nopea kasvu on ollut ihana mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös itse ja toisaalta on ollut hienoa olla mukana luomassa kasvua, Noora pohtii neljää ensimmäistä ekonomivuottaan. Tulevilta vuosilta ekonomiuralta Noora odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mielenkiintoisia haasteita Jyväskylän alueella. Jatkuvat haasteet pitävät työn tekemisen mielekkäänä, Noora pohtii. Hänen mielestä Keski-Suomessa ekonomien työpaikoista kilpailu on kova, mutta toisaalta mielenkiintoisia työpaikkoja löytyy paljon. Noora huomauttaakin, että monet työpaikat eivät ole usein avoimessa haussa, jolloin verkostojen merkitys korostuu työnhaussa. Myös oman ekonomiuransa starttaamista helpottivat yliopistomaailmassa luodut kontaktit sekä yhteinen työkokemus tutkimusprojekteista: Suomen Verkkomaksujen toimitusjohtaja ja markkinointipäällikkö olivat Nooralle entuudestaan tuttuja jo Itä- Suomen yliopiston ajoilta. Työn ja opiskelun yhteensovittamisen Noora kokee opintojen loppuvuosina onnistuneen erittäin hyvin. Mikä parasta, aikaisempi työkokemus helpotti täysaikaisesti työelämään siirtymistä: Koin pelkän opiskelun loppuvaiheessa jopa ehkä liiankin rennoksi, joten työt helpottivat rytmittämään arkea, Noora summaa viimeisiä opiskeluvuosiaan. 14

15 Kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä Anna Hartikainen Elokuussa 2012 ekonomiksi valmistuneen Anna Hartikaisen opiskeluvuodet täyttyivät työnteosta, opiskelusta ja Pörssin ainejärjestötoiminnasta. Viimeiset kaksi vuotta Anna on työskennellyt liike-elämän valmennus- ja tutkimusyritys Balentor Oy:lla vastaten markkinoinnista, liikkeenjohdon konsultoinnista ja vaikuttavuustutkimusten toteuttamisesta. Nykyisiin työtehtäviin Anna päätyi työharjoittelun kautta. Anna kokeekin ekonomiuransa alkaneen jo opiskeluvuosina SEFE ry:n kylteriyhdyshenkilön työtehtävien ja myöhemmin Balentorille tekemänsä työharjoittelun myötä. Työviikkojen kohokohtia Annalle ovat asiakkaiden arkea aidosti auttavat oivallukset, sellaiset tilanteet, joissa asiakas huomaa saaneensa projektista vielä odotuksiaan enemmän, Anna kiteyttää. Hänen mielestään ekonomin arki on vaihtelevaa ja hyvässä hengessä hektistä. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Välillä ollaan reissussa ja välillä toimistolla, Anna pohtii. Vuorovaikutus-, organisointi- ja johtamistaidot ovat Annan arjessa arvokkainta osaamista. Lisäksi myös näkemyksellisyys ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia kuuluvat jokapäiväiseen työhön, Anna lisää. Pohja työelämässä tarvittaville tietotaidoille on Annan mielestä luotu yliopistoopiskelussa ja myös työssä tarvittavassa käsitemaailmassa olisi ihan pihalla ilman yliopisto-opintoja. Toisaalta käytännön osaamisen ja yliopistossa opittujen tietojen soveltamistaidot Anna on oppinut töitä tekemällä. Niitä ei yliopiston luentosaleissa opetettu. Ekonomien työllistymismahdollisuudet Keski-Suomessa Anna näkee positiivisina. Vaikka suuret yritykset ovatkin viime vuosina supistaneet toimintojaan maakunnissa, on kasvavien PK-yritysten työtarjonta Annan mielestä hyvällä tasolla. Tulevaisuudessa näen Jyväskylän yhtenä nousevana alueena Suomessa, Anna summaa. Omalta uraltaan hän odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mahdollisuutta uuden oppimiseen. Uudistuminen ja liikkeellä pysyminen ovat edellytyksiä mielekkäälle Uudistuminen ja liikkeellä pysyminen ovat edellytyksiä mielekkäälle urakehitykselle urakehitykselle, Anna pohtii. Kokemuksensa perusteella Anna suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista. Jälkikäteen ajateltuna opiskeluvuodet olivat vauhdikkaita, mutta kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä. Toki tunnollisen opiskelun, sekä opiskelijaelämän ja työnteon yhteensovittaminen vaatii myös itsekuria, Anna muistuttaa. Valmistumassa olevia opiskelijoita Anna kehottaa hakemaan työelämän kontakteja ja tarkistamaan omia opintosuunnitelmiaan työllistymisen näkökulmasta: millaista osaamista sinä urallasi tulet tarvitsemaan? Ville Sarpo Seinäjoelta vuonna 2004 Jyväskylään muuttanut Ville Sarpo työskentelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tohtorikoulutettavana pääaineenaan yrittäjyys. Yhdeksi hienoimmista kokemuksista puolitoistavuotiselta ekonomiuraltaan hän nostaa uuden IBE-maisteriohjelman käynnistymisen. Oli hieno huomata, kuinka paljon kiinnostusta käynnistämämme maisteriohjelma on herättänyt. Palaute on ollut tosi positiivista myös uusilta opiskelijoilta, Ville summaa tänä syksynä startannutta maisteriohjelmaa. 15

16 Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire. kylterinä nautittu akateeminen vapaus jatkuu myös ekonomiuralle Villen arki yliopistolla on vaihtelevaa työnkuvaan kuuluessa tutkimuksellisia sekä hallinnollisia työtehtäviä. Opiskelijoiden ohjausta, lukemista, kirjoittamista, organisointia, sähköposteja ja viestintää, Sarpo kuvaa omaa työviikkoaan. Käytännössä tohtorikoulutettava siis parantaa osaamistaan ja kehittää tietotaitojaan tavoitteenaan kauppatieteiden tohtorin tutkinto. Yliopiston Ville kokee samanaikaisesi byrokraattiseksi, mutta paljon vapauksia tarjoavaksi työnantajaksi. Hänen mukaansa kylterinä nautittu akateeminen vapaus jatkuu myös ekonomiuralle. Työssään tärkeimpiä tietotaitoja Villelle ovat vuorovaikutustaidot, tietojenkäsittelytaidot sekä viestintätaidot. Akateeminen jatkotutkimus edellyttää organisointia ja analyyttisyyttä. Maisteritutkinnon myötä opittu käsitteellisyys, laskentatoimen osaaminen ja tilastotaidot ovat olleet mukaan erityisen hyödyllisiä jatko-opintojen edetessä. Mennessäsi mihin tahansa töihin, KTMtutkinnossa opittua numeropäätä tarvitaan, joten tylsiltä ja vaikeiltakin tuntuvat kurssit kannattaa ottaa tosissaan, Ville vinkkaa tuleville ekonomeille lisäten: Verkostoitumisesta opiskeluaikana ei ole koskaan haittaa. Tulevaisuuteen Sarpo katsoo odottavasti. Erityisesti hän odottaa haastavia työtehtäviä ja vaihtelevaa urakehitystä. Kauppatieteellisellä alalla vaihtoehtoja riittää ja tohtorintutkinto ainoastaan lisää mahdollisuuksia, Ville toteaa. Tavoitteenaan Villellä on saada tohtorin tutkinto siedettävissä ajassa valmiiksi, jonka jälkeen akateeminen ura on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Kauppatieteen opiskelijoita Ville kehottaa viettämään vaihto-opiskelujakson sekä löytämään sopivan tasapainon työnteon ja opiskelun välille. Vaikka opiskeluaikaiset työtehtävät eivät olisikaan täysin oman alan hommia, työnteko kannattaa aina. Valmistumassa oleville kyltereille työsuhde yliopistoon ja tohtorin tutkintoon tähtäävät jatko-opinnot tarjoavat Villen mielestä mielekkään mahdollisuuden kehittyä todelliseksi oman alan erityisasiantuntijaksi. Jatko-opinnot tarjoavat myös useita verkostoitumismahdollisuuksia oman alan huippuihin Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa, jotka muutoin ekonomiuran alkuvuosilta jäisivät ehkä kokematta, Ville pohtii. Jarkko Elola Varkaudesta vuonna 2001 Jyväskylään opiskelemaan muuttanut Jarkko Elola työskentelee Kodin Terran johtajana Jyväskylän Palokassa. Opiskeltuaan vuoden ammattikorkeakoulussa BBA-linjalla, Jarkko aloitti taloustieteen opinnot johtamisen pääaineessa vuonna Taloustieteiden opinnot sujuivat nopeassa tahdissa ja maisterin tutkintotodistuksen Jarkko sai kolmessa vuodessa. Opiskeluvuosina Jarkko raivasi työkseen metsiä ja myi matkapuhelimia. Työn, perhe-elämän ja nopeatempoisen opiskelun yhteensovittaminen tarkoitti kiireistä arkea, mutta jälkikäteen ajateltuna yhdistelmä oli arvokas. Opiskelijoille Terra-johtaja suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista omat voimavarat huomioiden. Ansio on tärkeä arvo sinänsä, mutta uran kannalta kokemus hanttihommista on vieläkin arvokkaampaa. Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire. Jarkon mukaan esimiestyö edellyttää myös erilaisten asiakaspalvelutehtävien osaamista ja tuntemista. Hänen oma ura S-ryhmässä alkoi nopeasti valmistumisen jälkeen aloitettuaan S-ryhmän trainee-koulutuksessa. Muistan edelleen tarkasti sen hetken, missä ja milloin avasin S-ryhmältä tulleen valintakirjeen, Jarkko muistelee ekonomiuransa starttia. Viisitoista kuukautta kestäneen koulutusjakson jälkeen Jarkko jatkoi Keskimaalla Hirvaskankaan ABC:n avausprojektissa, jonka jälkeen siirtyi Sokos-keskus laajennushankkeen projektipäälliköksi. Se oli iso palapeli seitsemässä kerroksessa, Jarkko pohtii Sokoksen rakennusprojektin tarjoamia haasteita. Sokos-projektin lähestyessä valmistumistaan, Jarkko siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä Palokan Kodin Terran johtajaksi. Monipuolisesta trainee-koulutuksesta ja sen jälkeisistä työtehtävistä huolimatta siirtyminen ison myymälän johtajaksi oli haastava askel. Olihan se varsinkin aluksi 16

17 tosi kova koulu nuorelle kaverille, Jarkko muistelee ja toteaa Kodin Terran työtehtävien kasvattaneen etenkin kokonaisvaltaista vastuunkanto- ja päätöksentekokykyä: Nuori ketju kehittyy rajulla vauhdilla ja se vaatii nopeaa päätöksentekoa perinteisestä ketjutoiminnasta poiketen myös paikallisella tasolla. Päätösten kanssa joutuu monesti painimaan yksin, mutta onhan se palkitsevaa, kun näkee konkreettisesti mihin tekemäsi päätökset johtavat, Elola pohtii vaiheitaan Palokan Kodin Terrassa. Johtamista, valtio-oppia ja markkinointia opiskelleena Jarkko uskoo pääainevalintojensa ohjanneen vahvasti urakehitystään. Toisaalta esimerkiksi laskentatoimen kursseja olisi voinut käydä enemmän, ne ovat olleet sellaisia taitoja, jotka on ollut pakko oppia kovemman kautta työelämässä, hän summaa. Jarkolle liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen, analyyttisyys sekä harkittu, mutta nopea päätöksentekokyky ovat olleet uralla arvokkaimpia taitoja. Ekonomin arki on Jarkon mielestä monipuolista ja hektistä. Aika ei riitä koskaan, ja se pitää oppia sietämään. Työ vaatii priorisointia, hän kiteyttää. Toisaalta myymälän johtaja saa kantaa vastuuta laajoista kokonaisuuksista ja pidemmän aikavälin suunnittelusta, mutta toisaalta voi vaikuttaa hyvinkin pieniin yksityiskohtiin esimerkiksi markkinointia suunniteltaessa. Viikoittaisina kohokohtina Elola mainitsee Aika ei riitä koskaan, ja se pitää oppia sietämään usein lyhyet epäviralliset keskustelut, joiden seurauksena jokin asia lähtee liikkeelle tai nytkähtää eteenpäin positiivisessa hengessä: Olen itse positiivinen henkilö ja lähes poikkeuksetta töissä hyvällä tuulella. Työ ei saa olla liian vakavaa, huolestuisin siitä jos joku päivä kahvihuoneesta ei kuuluisikaan naurunremakkaa. Yliopisto-opiskelun Jarkko kokee arvokkaaksi. Tietynlaista teoreettisuutta tarvitsee, vaikka käytännön työssä ollaankin, hän pohtii ja lisää toisinaan hyvinkin teoreettisen yliopistoopiskelun harjaannuttaneen hänestä käytännön liiketoiminnan ymmärtäjän. Tulevaisuuteen Elola katsoo odottavasti. Mahdollisuuksia S-ryhmän sisällä on varmasti useita, mutta oman urakehityksen suunnitteleminen on myös arvovalintakysymys. Jokainen pitää työn ja yksityiselämän balanssissa omalla tavallaan ja se, mihin itse kukin rajan piirtää, vaikuttaa luonnollisesti urakehityksen vauhtiin, kolmen lapsen isä pohtii. Itse koen olevani tilanteessa, jossa minun ei tarvitse jatkuvasti antaa näyttöjä uralla edetäkseni ja se tuo rauhan niin työhön kuin vapaallekin, Jarkko kiteyttää ja vakuuttaa positiivisuudellaan. 17

18 Tuona aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa. Niina Ahlgren & Eveliina Lakka Jaakko Junttila & Kalle Jokinen Pienten pörssiläisten ensimmäiset viikot Kauan odotettu 3. syyskuuta koitti ja ensimmäinen koulupäivä alkoi Mattilanniemen A-rakennuksessa. Tuona aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa. Vaikka ala-asteen ensimmäiseen päivään verrattuna kotipuolen saattojoukot eivät (onneksi) olleet yhtä suuret, huvittavaa oli huomata se, kuinka vielä näin yli parikymppisenä äiti soitteli kyseisenä aamuna varmistaakseen, että oliko herätty ja laukku pakattu valmiiksi. Dekaani Jukka Pellinen ja opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen ottivat uudet opiskelijat vastaan ja pelottelivat heti kuoppaan putoamisella. Sitä pieni fuksi tosiaan tarvitsikin! Ensimmäisten viikkojen aikana olemme pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää, mitä on olla kylteri ja pieni pörssiläinen. MaA 103 -salin infotulvan jälkeen meidät jaettiin tutor-ryhmiin. Tutorit vastasivat kaikkiin kysymyksiin ja varmistivat, että kaikilla on katto pään päällä ja muut perusjutut kunnossa uudessa kaupungissa. Annelista ei kaupunkisuunnistuksen ja karaokelaulannan jälkeen siis kenenkään tarvinnut suunnata Kuokkalan sillan alle nukkumaan. Kaupunkisuunnistusta seurasi huikea Nielunavaus Palokkajärven rannalla, missä ensimmäistä kertaa testattiin fuksien kuntoa mm. olutviestin voimin. Huippukuntoisimmat jatkoivat nielunsa avaamista vielä Rentukassa. Niin kuin Ultra Brakin laulaa: yön viimeinen drinkki aamiaiseksi vaihtuu, lisäsin siihen kahvia, ilmestyi seuraavana aamuna ATK-infoon pieni joukko aamukahvin virkistämiä kuulijoita kuule- Luennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittuakin maan Optiman, Kopan ja Korpin saloista. Fuksiviikon ehdoton huipentuma oli Fuksisitsit, akateemiset pöytäjuhlat, joita vietettiin Jyväshovissa teemalla supersankarit, sekä sitä seuranneet haalaribileet Bar Brassa. Meille nämä olivat elämämme ensimmäiset sitsit. Valitettavasti kaikki 130 uutta fuksia eivät mahtuneet Jyväshoviin, mutta onneksi kohdallamme F5-napin rämpytys palkittiin ja paikka sitseihin varmistui. Teeman mukaisesti Jyväshovi täyttyi kissanaisista ja voimamiehistä, löytyipä joukosta muutama oman elämänsä supersankarikin sekä yksi Jeesus. Juomalaulut ja erinäisistä sääntörikkomuksista aiheutuneet rangaistukset rytmittivät sitsien kulkua. Vierestä pääsimme seuramaan kuinka yksi supersankari sai rangaistuksenaan juoda ah-niin-ihanan-näköistä, ainakin hedelmäjogurttia sisältänyttä mönjää. Poikkitieteelliset Haalaribileet olivat myös keränneet opiskelijat sankoin joukoin jonottamaan yökerho Bran eteen. Sitseistä ja Poikkareista toivuimme mukavasti seuraavana päivänä fuksikinossa Ted-elokuvan ja varsinkin virvokkeiden voimalla. Opiskelu kauppakorkeakoulussa on ollut juuri sellaista, mitä olemme sen kuvitelleetkin olevan. Luennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittuakin. On ollut myös mukavaa, kun on tuntenut kuuluvansa heti porukkaan. Osa lounaspaikoista on myös tullut kierrettyä läpi näiden alkuviikkojen aikana. Kaikista olemme löytäneet hyvää ruokaa, joskus tosin pitää varata aikaa jonotteluun. Piato ja Kasvisravintola Katriina (vegemättöä!) ovat osoittautuneet suosikeiksi. Enää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa aikaa saa kulumaan useita vuosia. Kursseja on mistä valita ja harrastuksia löy- 18

19 Enää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa aikaa saa kulumaan useita vuosia tyy monia. Toivottavasti mahdollisimman moni fuksi on jo löytänyt tiensä Pörssin tiimeihin, kerhoihin ja muuhun toimintaan. Jyväskylä on todella opiskelijapitoinen ja -ystävällinen paikka. Vielä jaksamme olla ahkeria opiskelijoita, mutta tiedossa on, että kun syksy loppuu ja pimeä talvi koittaa, kiitämme akateemista vapautta, käännämme kylkeä ja jatkamme unia vaikka luento alkaisikin. Tietenkin viikot huipentuivat Fuksiaisiin, tähän kauan odotettuun ja pelättyyn tapahtumaan. Korruptoituneet rastinpitäjät saivat lahjuksina kaikkea ruusuista nuuskaan ja pakarahierontaan. Silja Linen ja Pikku kakkosen vauhdittamina siirryimme rastilta rastille. Kaiken kruunasi valan vannominen Harjulla - meistä oli tullut virallisia pörssiläisiä, hamaan hautaan asti! Saimme myös viimein pukea yllemme hohtavan valkoiset haalarit! Uusia ystäviä, unelma-alan opiskelua, tasapainottavaa vapaa-ajan toimintaa ja hienoa meininkiä! Tätä kaikkea on olla pörssiläinen. Lämpimät kiitokset hallitukselle ja tutoreille, uudet fuksit otettiin lämpimästi vastaan! 19

20 Petri Pekkarinen OLVI Oyj & Jaakko Junttila Ystävien kesken Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa. Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi. Olvin tarina alkoi 134 vuotta sitten lokakuussa Iisalmen kauppalan majatalossa. Olvin ja Pörssin yhteinen tarina ja hedelmällinen yhteistyö sai alkunsa 131 vuotta myöhemmin vuonna Tuolloin pörssiläiset saivat kuulla Olvin syntytarinan vuosijuhlaillallisella snapsikierroksen siivittämänä ja seuraavan aamun silliaamiaista loivensivat Olvin monet panimotuotteet. Siitä lähtien me pörssiläiset olemme saaneet nauttia vastaavista kokemuksista sekä vuosijuhlilla että tapahtumissa ympäri vuoden. Yrityssuhdevastaavan roolissa olen ollut vastuussa Olvi-yhteistyöstä kuluneen vuoden ajan. Se siirrettiin minulle hallituksen vaihtuessa miltei perinnön tai perhekalleuden tavoin suurten sanojen siivittämänä, joten olen alusta asti oppinut arvostamaan ja vaalimaan sitä aivan erityisellä tavalla. Näin toki muidenkin yhteistyökumppanien kohdalla. Yhteistyömme taso on korkea yhteisen historiamme lyhyydestä huolimatta ja se juurikin tekee Pörssin ja Olvin välisestä kanssakäymisestä ainutlaatuisen. Yhteistyön monipuolisuutta ei myöskään voi korostaa liikaa. Juomatarjonnan lisäksi esimerkiksi yritysvierailut ja tapahtumayhteistyö ovat arvokas osa pörssiläisen kalenterivuotta. Ilman tällaisia yhteistyökumppaneita saattaisi jäädä moni upea tapahtuma toteuttamatta. Olvi on myös yrityksenä ajan hermolla ja kehittää jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tuotteita suomalaisten makuun. Näistä me pörssiläiset saamme myös ensimmäisten joukossa nauttia. Edellisille järjestötoimijoille, kuten nyt minullekin, Olvi on tullut hyvin tärkeäksi osaksi pörssiläisyyttä. Kuin huomaamatta olen kasvanut merkkiuskolliseksi Iisalmen panimon tuotteille myös Pörssin tapahtumien ulkopuolella. Olen saanut myös kuulla ja nähdä, että näin on monen muunkin kanssaopiskelijan kohdalla. Olvi on siis todella integroitunut pörssiläisyyteen, opiskelijoiden arkeen ja juhlaan. Jyväskylän kylterien ja Iisalmelaisen panimon yhteistyötä tiedettävästi kadehditaan muissa kaupungeissa aika-ajoittain. Tällaista synergiaa on syytäkin vaalia ja kehittää edelleen. Väittäisin, että pörssiläisyys määrittelee hyvin suurta osaa meistä tällä hetkellä paljon. Mahdollisesti jopa enemmän kuin mihinkään muuhun järjestöön, työyhteisöön tai ryhmään kuuluminen. Parasta tuossa määritelmässä on, että siitä voi olla vain ylpeä. Suurta joukkoa taustoiltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä yhdistää ensisijaisesti Pörssin perheeseen kuuluminen. Yhteisöllisyys ja perinteet tuntuvat vain vahvistuvan, vaikka ihmiset ja vuosikurssit hiljalleen vaihtuvatkin. Pörssin ja Olvin yhteistyö on tullut monelle pörssiläiselle tutuksi heti fuksiviikoilla, eikä sen merkitys katoa missään vaiheessa. Pörssiläisyyden myötä meillä kaikilla on vahva side Olviin. Vastuu yhteistyömme vaalimisesta on toimihenkilöiden ja yhteyshenkilöiden vaihtuessa yhä enemmän jokaisella pörssiläisellä. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Iisalmen Olvihallin seinältäkin löytyvän otsikon lausahduksen puhun sekä omasta että varmasti jokaisen pörssiläisen puolesta. Vaikka makuasioista voi aina kiistellä, on Olvi tarjonnut vuosien saatossa Pörssin opiskelijoille makuelämyksiä juhlaan, energiaa arkeen ja unohtumattomia vierailuja sekä tapahtumia. Nämä kokemukset olemme saaneet jakaa yhdessä - pörssiläisinä ystävien kesken. 20