ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI Väliraportti"

Transkriptio

1 Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja Saimaa University of Applied Sciences Publications Kirsi Taivalantti (toim.) ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI Väliraportti Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2011

2 Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja Saimaa University of Applied Sciences Publications Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 15 ISBN ISSN Saimaan ammattikorkeakoulun digipaino Imatra

3 KIRJOITTAJAT Jouni Okko Etelä-Karjalan kiviklusteri hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Ylamaa Group toimitusjohtaja Kirsi Taivalantti Etelä-Karjalan kiviklusteri-hankkeen projektipäällikkö lähtien, Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Eero Heikkinen ja Turo Ahokas, Pöyry Finland Oy Pauli Saksa, Geosto Oy Sami Kurkela, FCG Finnish Consulting Group Oy Aimo Vuento, T:mi Geoneuvo Luonnonkiven kalliolaadun ja halkeamien paikallistamisen selvitykset toteuttaneet alan asiantuntijat Matti Hakulinen Geotekniikan ja pohjarakentamisen asiantuntija, Saimaan ammattikorkeakoulun lehtori saakka. Raimo Päivärinta Logistiikka-asiantuntija, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Ahola Kesän 2011 Ylamaa Mystique toiminnasta vastannut projektikoordinaattori, muotoilija, korutaiteilija 3

4 SISÄLTÖ 1 KIVITEOLLISUUS MAAKUNNAN MAHDOLLISUUTENA ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI HANKKEEN ALKUASKELEET Tavoitteista toimenpiteiksi Hankkeen osatehtävät Kivialan verkostot ja toimijat Haasteet ja onnistumiset hankkeen alkukaudella LUONNONKIVILOUHIMOIDEN KALLIOLAADUN ESISELVITYS GEOFYSIKAALISTEN MITTAUSTEN AVULLA Johdanto Kohteet louhimolla ja osana tuotantoprosessia Geofysiikan mittausmenetelmät KAAKKOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVILOUHINNAN SIVUKIVEN KÄYTTÖ MAA, POHJA JA VESIRAKENTAMISESSA Johdanto Sivukiven käytön edellytykset maarakentamisessa Sivukiven käyttö vesirakenteiden maarakenteissa Sivukiven käyttö perustamisessa LOUHINNASSA SYNTYVÄN SIVUKIVEN KULJETTAMINEN JA VARASTOINTI Lähtökohdat Selvitystyö Jatkotoimenpiteet SPEKTROLIITTI OSANA KIVIKLUSTERI-HANKETTA ELI YLAMAA MYSTIQUE Spektroliittinäytttely Työpajat Yleisöluennot Kivenveistonäytökset Tuotteet ja näkyvyys SEUDULLISEN KIVIKLUSTERIN PYSYVÄN KEHITTYMISEN TAVOITTEET

5 1 KIVITEOLLISUUS MAAKUNNAN MAHDOLLISUUTENA Jouni Okko Luonnonkiviteollisuus on ollut merkittävä toimiala Kaakkois-Suomessa jo luvulla. Erityisesti rannikkoalueilta Virolahden Pyterlahdesta ja muualta, mistä oli vesiteitse yhteys Pietariin, vietiin suuria määriä rapakivigraniittia. Iisakin kirkko ja monet muut merkittävät rakennukset on rakennettu suomalaisesta graniitista. Valtioiden rajat ja myös itse valtiot muuttuivat. Kiviala jäi vähemmälle huomiolle, käyttö oli paikallista ja enemmän suosittiin tiheärakenteisia, helpommin lohkeavia kivilaatuja. Salpalinjaa rakennettaessa graniitista louhittiin panssariesteitä, ja samoilta työmailta löydettiin myös Ylämaan spektroliitti. Kivialan voimakkaampi kehityskausi alkoi luvulla. Kotkan ja Virolahden louhimoiden lisäksi ruskeaa rapakivigraniittia ryhdyttiin louhimaan Ylämaan kunnan alueelta. Graniitti vietiin pääosin Italiaan, Saksaan ja Espanjaan, missä se työstettiin paikallisille markkinoille ja pian myös vientiin erityisesti USA:n markkinoille. Määrien kasvaessa Ylämaan Ruskea ja Virolahden Punainen vakiinnuttivat asemansa johtavina kivialan markkinaniminä, tosin markkinaniminä olivat Baltic Brown ja Carmen tai Karelia Red. Samaan aikaan kotimainen kysyntä alkoi kasvaa, ja rakennusteollisuudessa ja myös kotitalouksissa havaittiin graniitin hyvät ominaisuudet. Korukivien valmistus oli myös merkittävää ja spektroliitista tuli varsin tunnettu materiaali korujen raaka-aineena. Maakunta tunnettiin spektroliitista, ja spektroliitti valittiin myös maakuntakiveksi. Todellisuudessa koko liiketoiminnan kivijalka on kuitenkin ollut graniittiblokkien valmistus ja vienti. Muu merkittävä liiketoiminta on ollut lähinnä keittiötasojen valmistus Ylämaalla ja Imatralla luvulta 2020-luvulle koko luonnonkivialan painopiste on siirtynyt voimakkaasti Kaakkois-Suomeen. Tästä kehityksestä merkittävin osa on ollut louhintasektorin voimakas kasvu erityisesti Ylämaalla. Lappeenrannan eteläosissa 5

6 louhitaan koko maan arvioidusta tonnin kokonaismäärästä yli 60 %. Yli 95 % tästä tuotantomäärästä menee vientiin, erityisesti Kiinan Xiameniin, jossa se jatkojalostetaan kasvaville Aasian, Pohjois-Amerikan ja myös Euroopan markkinoille rakennusmateriaaliksi. Sekä ruskean, punaisen, että vihreän graniitin pääasiallisia käyttökohteita ovat rakennusten julkisivut ja kulutuskestävyyttä vaativat lattiapinnat. Kiven tasalaatuisuus, toimitusvarmuus, edustava ulkonäkö sekä tekniset ominaisuudet ovat mahdollistaneet kansainvälisen kilpailukyvyn. Sisustamisessa kiven käyttö on lisääntynyt sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Yleisesti ottaen elintason nousu on lisännyt luonnonkiven käyttöä. Tästä hyvä esimerkki on kivestä valmistettu keittiötaso. Voikin hyvällä syyllä epäillä, ettei tänä päivänä suunnitella yhtään tasokasta keittiötä, johon ei ainakin suunniteltaisi kivitasoja. Kivialalla on jo vuosikymmeniä vastailtu kysymyksiin siitä, miksi kivi viedään raaka-aineena, eikä sitä jatkojalosteta valmiiksi tuotteeksi. Vastauksena tuohon kysymykseen on ollut kotimarkkinoiden pienuus ja korkeat tuotantokustannukset. Nyt myös monilla muilla toimialoilla on tultu saman kysymyksen eteen, ja valmistus EU-alueella ei ole enää kilpailukykyistä. Meillä on hyvää raaka-ainetta, ja sen ympärille on pystytty rakentamaan kansainvälisillä markkinoilla kilpailukykyistä liiketoimintaa. Toimialaan liittyy kuitenkin runsaasti haasteita ja myös mahdollisuuksia. Yksi tällainen on tuotannossa syntyvä sivukivi. Sitä on syntynyt vuosien saatossa miljoonia tonneja, ja syntyy koko ajan lisää. Sivukivi on varastoitu lupaehtojen mukaisesti odottamaan myöhempää käyttöä. Louhintamenetelmiä on kehitetty, mutta sivukivelle ei ole löydetty sopivaa markkinaa, tai toimialalla ei ole pystytty kehittämään tuotekonseptia, joka tekisi sivukivestä sellaisen kauppatavaran, jota voisimme myydä esimerkiksi Itämeren alueella, missä on pula hyvästä kivestä. Kesällä 2008 keskustelimme Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululla toimialan kehittämisestä. Jo aiemmin oli toteutettu useita projekteja, joissa oli paneuduttu joihinkin yksityiskohtiin. Tilannetta ryhdyttiin tarkastelemaan laajemmin ja nimenomaan mahdollisuutena, jolla kivialasta voisi kehittyä maakunnalle toimiala, joka korvaa osaltaan muualta väheneviä työpaikkoja. Ideointia jatkettiin kukin 6

7 omalla tahollamme. Mukaan saatiin vielä Lappeenrannan kaupunki, joka oli valmis kuntaliitoksen myötä tukemaan toimialan kehittämistä. Lopullinen hankkeen sisältö alkoi hahmottua vuoden 2009 aikana ja erilaisten rajausten jälkeen painopistealueiksi määriteltiin: - Louhintateknologian kehittäminen, mukaan lukien mittausmenetelmät. Jo aiemmin oli tutkittu kivessä esiintyviä halkeamia ja niiden sijaintia. Nyt oli tavoitteena päivittää asiaa nykytekniikalla ja saada aikaan menetelmä, mitä voitaisiin lisätä tuotantoa ja vähentää sivukiven määrää. - Sivukiven käyttöä haluttiin lisätä. Kiven murskaamista ja siihen liittyvää ongelmakenttää oli jo aiemmin tutkittu, mutta nyt asiaa haluttiin lähestyä logistiikan ja tuotekehityksen kannalta. Ympäristökivet, rakennusten perustukset ja muut rakentamiskohteet nähtiin potentiaalisina tuotekehitysja markkinamahdollisuuksina. - Muotoilupuolella spektroliitin käyttö koruissa oli hiipunut, mutta sitä haluttiin elvyttää. Samaan aikaan sisustuspuolella muotoilu nähtiin yhtenä mahdollisuutena, millä erottua halpatuonnista. Yritysten välistä yhteistyötä haluttiin lisää ja mukaan haluttiin myös muita toimialoja, kuten matkailu. - Osaavat ihmiset ovat aina olleet menestyksen takana. Näin myös tässä hankkeessa todettiin, että koulutuksen tulee olla osana hankkeessa. Pienenä toimialana halusimme myös nostaa profiilia ja yleistä näkyvyyttä. Saimaan ammattikorkeakoulu ryhtyi hallinnoimaan projektia. Mukaan saatiin paikallinen yritys Ylämaa Group ja alueella vahvasti toimiva Palin Granit Oy. Lappeenrannan kaupunki ja myös Kiviteollisuusliitto ry ovat olleet mukana projektissa. Projektiin saatiin vahva EU-rahoitus, ja näin hanke saatiin vihdoin loppuvuodesta 2009 käyntiin. Kivialaa tuntevien lisäksi hankkeessa on ollut mukana henkilöitä, joille toimiala on ollut kokonaan uusi. Tämä on vaatinut heiltä paljon panostusta asioiden hahmottamiseksi, mutta se on myös tuonut runsaasti tuoreita näkemyksiä alan kehittämiseksi. Joitakin rajauksia on jouduttu tekemään, ja mm. sivukivestä 7

8 erotettavien puhtaiden mineraalien tarkastelu on jouduttu jättämään pintapuoliseksi. Rakentamispuolella on jouduttu myös rajaamaan asioita, sillä erilaiset säädökset ja ohjeistukset ja niiden sovittaminen kivimateriaaliin olisi vaatinut varsin runsaasti resursseja. Aikataulullisesti Etelä-Karjalan kiviklusteri on jo ohittanut puolimatkan krouvin, mutta paljon mielenkiintoista on vielä edessä. Nuoret suunnittelijat kilpailevat kiviaiheen kimpussa, ja kesällä 2012 on tarkoituksena esitellä rakennuskivialaa suurelle yleisölle loma-asuntomessuilla. Raportit alkavat valmistua, ja lähestyy johtopäätösten, jatkosuunnitelmien ja toiminnan aika. Jo nyt kiitän osaltani niitä kaikkia henkilöitä, jotka ovat olleet mukana kehittämässä tätä hienoa toimialaa. 8

9 2 ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI HANKKEEN ALKUAS- KELEET Kirsi Taivalantti 2.1 Tavoitteista toimenpiteiksi Etelä-Karjalan kiviklusteri hanke (myöh. Kiviklusteri) oli virallisesti aloitettu marraskuussa Hankkeen taustalla oli ollut pitkä valmisteluprosessi, ja sekä Lappeenrannan kaupunki, seudun kivitoimiala että Saimaan ammattikorkeakoulu hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana olivat selvästi sitoutuneet kehittämisprojektin läpivientiin ja nähneet tärkeäksi saada resursseja alan toiminnan kehittämiseen. Tästä valmistelutyöstä kertoo myös Kiviklusteri-hankkeen rahoituspohja, joka on selkeä ja vahva: Etelä-Karjalan liiton kautta ohjautuva EAKR-rahoitus on 75 % kokonaiskustannuksista, ja 25 %:n omarahoituksesta vastaavat Lappeenrannan kaupunki ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Erityisesti kaupungin panostus hankkeeseen on merkittävä. Artikkelin kirjoittaja, eli nykyinen projektipäällikkö, aloitti Kiviklusteri-hankkeessa maaliskuussa Hankkeessa ei ollut vielä ehtinyt tapahtua merkittäviä toimenpiteitä, ja ensimmäinen tehtävä olikin muuttaa hankkeen tavoitteet käytännön tekemiseksi. Hallinnoijaorganisaatiossa Saimaan ammattikorkeakoulussa hanke oli sijoitettu tekniikan toimialalle rakennustekniikkaan, mihin se toki luontevasti kuuluu mm. louhintateknologian sekä tietenkin rakennuskiven käyttökohteiden osalta. Hankkeen tavoitteet oli kuitenkin hyväksytyssä hankehakemuksessa määritelty seuraavasti: Projektin tavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kiviklusteria ja tukea kiviklusterin kehittymistä yhdeksi Etelä-Karjalan elinkeinoelämän kivijalaksi. Tätä varten tuetaan alan yritysten toiminnan ja kehittymisen perusedellytyksiä teknologian, alan tunnettavuuden ja keskinäisen verkottumisen osalta ja luodaan suotuisia 9

10 olosuhteita alan kehittymiselle uusien tuote-, teknologia- ja markkinainnovaatioiden kautta: - etsiä keinoja hyödyntää louhinta- ja jalostustoiminnan sivutuotteena syntyvän kiviaineksen käyttöä - kehittää louhintaan liittyvää teknologiaa - kehittää kivituotteiden muotoilua ja tuotteistusta - kehittää alalla toimivien pk-yritysten yhteistyötä ja tukea yritysten tuotekehitys- ja markkinointitoimintoja - tuoda kivialan osaamista ja merkitystä elinkeinoelämässä esille ja lisätä alan houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Olin tullut hankkeeseen mukaan sekä hallinnoijaorganisaation että kivitoimialan ulkopuolelta. Alusta saakka näin ja mielsin näiden tavoitteiden pohjalta hankkeen ensisijaisesti liiketoiminnan kehittämishankkeena. Kuitenkin ammattikorkeakoulussa hanke ymmärrettiin yleisesti enemmän teknologian kehittämishankkeeksi, vaikkakin sen sisältämät monialaiset elementit toki tunnistettiin. Tämä näkökulmaero on jossain määrin kulkenut mukana koko hankkeen alkukaudella ja tasoittunut vasta nyt syksyn 2011 aikana. Kahdenlaisesta lähestymiskulmasta ei ole ollut missään määrin haittaa toteutuksen kannalta, vaan toimenpiteet ovat olleet selkeitä kokonaisuuksia. 2.2 Hankkeen osatehtävät Ensimmäinen kevät kului toimialaan ja sen toimijoihin tutustumisessa sekä käytännön toimenpiteitä ja niiden aikataulutusta määritellessä. Juhannuksen alla 2010 hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä erillinen toimenpidesuunnitelma, minkä pohjalta tehtiin joitakin pieniä muutoksia ja lisäyksiä hankehakemuksen sisältöön sekä hankkeen kustannusten kohdentumiseen. Toimenpidesuunnitelman sisältöä ja toteutumista on tarkistettu ja arvioitu kesällä 2011, ja todettu, että sen mukaisesti voidaan edetä hankkeen loppuun. Kuvassa 1 on esitetty ko. toimenpidesuunnitelman mukaiset Kiviklusteri-hankkeen osatehtävät. 10

11 Karjalan kiviklusteri hankkeen hankkeen jäsentyminen osatehtäviksi. Kuva 1. Etelä-Karjalan Käytännössä jotkut esitetyistä esitetyistä osatehtävistä nivoutuvat yhteen yhteisiksi osaos projekteiksi. Tuotantoteknologia Tämän väliraportin julkaisun aikaan (joulukuussa 2011) on osatehtävistä kokokok naan toteutunut osio A2, mikrohalkeamien paikallistaminen. Kaksivaiheisen selse vityksen ensimmäisen ensimmäisen osan tuloksista on tiivistelmä tässä raportissa. JälkimJälki mäisen, kenttämittausosion, loppuraportti on juuri julkaistu hankkeen wwwwww sivuilla. Loppuyhteenveto osion tuloksista on sovittu tammikuulle Osion päätoteuttajana oli Pöyry Finland Oy. Osio A1,, louhintamenetelmien kehittäminen, on myös loppuraporttia vaille valva mis. Saimaan ammattikorkeakoulun yliopettaja Tuomo Tahvanainen on selvittänyt kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia mahdollisuuksia louhimoiden työn joustavoittamiseksi sekä sivukiven määrän vähentämiseksi. vähentämise 11

12 Puhtaiden mineraalien erottamisesta, lähinnä rapakivestä saatavien mineraalien markkinapotentiaalista, tullaan tekemään kevyempi selvitys opinnäytetyönä. Selvitys odottaa sopivan tekijän löytymistä heti vuoden 2012 alussa. Sivukiven käyttö Logistikko Raimo Päivärinta on selvittänyt yksityiskohtaisesti erilaisten vaihtoehtoisten logististen ratkaisujen kustannuksia, mikäli sivukiveä kuljetettaisiin Pietarin alueella tai Baltiaan. Logististen kustannusten perusselvitys on valmis, ja raportti välituloksista on sisällytetty tähän julkiasuun. Vuoden 2012 alussa selvitetään tarkemmin kivimurskeen markkinoita Pietarin alueella. Kiviaineksen tarve alueella on merkittävä, ja vaikka Kaakkois-Suomessa sivukiven volyymi on suuri, määrä voitaisiin käyttää erilaisissa vähemmän vaativissa kohteissa Itämeren alueella, mikäli markkinahinta kattaisi kuljetuskustannukset. Markkinaselvityksen Pietarin alueen kiviaineksen kaupasta tekee Finpro. Tämä kokonaisuus on kuvassa 1 mainittu hankkeen osaprojekti B1, logistiset ratkaisut. Geo- ja pohjarakentamisen asiantuntija Matti Hakulinen on selvittänyt sivukiven käyttöä erilaisissa olemassa olevissa rakennuskohteissa (osaprojekti B2). Raportti on sisällytetty tähän julkaisuun. Ympäristö- ja piharakentamisen osalta rakennuskiveä käsitellään osana tuotekehitys- ja verkostoitumisosioita. 12

13 Kuva 2. Sivukiven käyttökohteita. Kuvat: Matti Hakulinen. Innovatiivisten uusien ratkaisujen löytyminen kiven käytölle ja kivimarkkinoille on koko Kiviklusteri-hankkeen perustavoite, mutta osaprojektilla B3, uudet innovaatiot, tarkoitetaan erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitettua ideakilpailua, jonka teemaksi on asetettu funktionaalinen piharakennus. Kilpailu päättyy , ja voittanut ehdotus on tarkoitus toteuttaa kesällä 2012 Rauhan loma-asuntomessuilla. 13

14 Muotoilu ja tuotteistaminen Muotoilun ja tuotteistamisen osaprojektit sulautuvat yhteen kahdeksi suuremmaksi osaprojektiksi, joita erottaa materiaali. Spektroliitti toisena seudun ja erityisesti Ylämaan alueen pääluonnonvarana on nostettu omaksi kokonaisuudekseen työnimellä Ylamaa Mystique. Ylamaa Mystique osaprojektin toteutuksesta on tässä julkaisussa Ulla Aholan värikylläinen artikkeli. Mystique-projekti jatkuu vielä mukana olevien yrittäjien kanssa matkailutuotteen liiketoimintasuunnitelma loppuun työstämisellä tammi-helmikuussa 2012, minkä jälkeen huhtikuussa 2011 perustettu yritys Ylamaa Mystique Oy toivon mukaan jatkaa kehittymistään ja löytää paikkansa spektroliitin arvostuksen, näkyvyyden ja haluttavuuden nostamisessa. Spektroliitin ympärillä tehdystä ja tehtävästä työstä osana Kiviklusteri-hanketta on suunnitteilla erillinen julkaisu vuoden 2012 aikana, joka palvelee samalla spektroliitin arvostuksen ja tunnettuuden kohottamisen työkaluna. Kuva 3. Spektroliitin esittelytekstit näyttelyssä. Työpajassa tehty hopeaketjuun kiinnitetty riipus. Kuvat: Ulla Ahola. 14

15 Toinen tuotekehityksen osaprojekti liittyy sivukiven tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen suurille markkinoille ympäristörakentamisen tuoteperheeksi. Pilottina ja showcasena on luonnonkiven esiintuominen kesän 2012 lomaasuntomessuilla sekä yksityisillä pihoilla että osana kivialan ja Kiviklusterihankkeen laajempaa esittäytymistä omalla tontillaan. Samalla näistä esittelyssä olevista ratkaisuista kehitetään kaupallinen tuote, mikä edellyttää eri toimijoiden löytymistä ja liiketoiminnan arvoketjun muodostumista. Tämä osio on hankkeen loppukauden suurin ponnistus. Näkyvyys ja profiloituminen Ylamaa Mystique työpaja- ja näyttelytoiminta kesällä 2011 Lappeenrannan Hiekkalinnan yhteydessä, sekä vahva mukana oleminen sekä kivituotteilla että hankkeena ja kivialana yleensä kesällä 2012 Rauhan loma-asuntomessuilla ovat merkittävimmät näkyvyyttä nostavat Kiviklusteri-hankkeen toimenpiteet. Hankkeessa on pyritty painottamaan erityisesti näkyvyyttä ja hyödyntämään muita tapahtumia seudulla. Projektissa toimiva henkilöstö on pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti alan eri tapahtumiin sekä Suomessa että ulkomailla. Hankkeen alkukaudella on vierailtu kaksilla kansainvälisillä messuilla (Verona ja Nürnberg). Hankkeen loppukaudella on tarkoitus esitellä saatuja tuloksia kahdessa kansainvälisessä tilaisuudessa ja kaikissa tarkoituksenmukaisissa kotimaisissa tilaisuuksissa. Hanke on saanutkin kohtuullisen paljon huomiota paikallisessa mediassa, ja valtakunnallisesti kivialan toimijat ovat hyvin tietoisia toimenpiteistä, mutta muuten valtakunnallisella tasolla sekä suuren yleisön keskuudessa näkyvyyden ja profiilin eteen kannattaa vielä tehdä töitä hankkeen loppukaudella. 2.3 Kivialan verkostot ja toimijat Hankkeen alussa tehty perehtymistyö osoitti, että valtakunnallisesti ala on tiivis ja hyvin tietoinen eri alueilla tapahtuvista kehittämistoimenpiteistä. Suuri merkitys tässä lienee Kiviteollisuusliitolla, jonka toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen, 15

16 joka on myös Kiviklusteri hankkeen ohjausryhmän jäsen, kokoaa ja jakaa tietoa aktiivisesti. Muutamalla vierailukäynnillä alan yrityksiin sekä myös mm. Juukan Kivikylään ja Kivikeskukseen avautui ymmärrys alasta ja sen liiketoiminnan malleista. Vaikka Kaakkois-Suomi ja erityisesti Lappeenranta on suomalaisen graniitin louhinnan keskus, on yrityksiä kuitenkin lukumääräisesti kovin vähän. Louhintateknologian kehittämisasioissa on tavoitettu laajemmin alan yrityksiä, mutta tuotekehityksessä toimitaan vain muutaman kanssa. Tilausta olisi uusille innovaatioilla ja myös uusille yrittäjille. Uusien tuotteiden ja uuden liiketoiminnan innovointi ei ole helppo tehtävä toteuttaa hankkeen puitteissa, mutta vielä haastavammaksi sen tekee, kun innovaatioiden kaupallistamiseen ei ole juurikaan valmista tartuntapintaa. Ylämaa Group ja Palin Granit ovat olleet tiiviisti ja aktiivisesti toimenpiteissä mukana ja sitoutuneet tavoitteisiin, mutta alan suurimpina toimijoina ja oman liiketoimintansa jo juurruttaneina näkisivät hekin varmasti mielellään myös uusia ja uudenlaisilla tuotteilla alalle tulijoita ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Hankkeessa toimimisen ja erilaisten viiteryhmien kanssa käytyjen keskustelujen kautta on muodostunut myös käsitys, että vaikka spektroliitti tunnetaan Etelä- Karjalassa yleisesti Ylämaalta saatavana arvokivenä, ja sen historiakin kohtuullisen hyvin, niin sen sijaan rakennuskiven merkittävä rooli Lappeenrannan elinkeinoelämässä sekä volyymin merkitys valtakunnallisella tasolla on paikkakuntalaisille melko vieras ja uusi asia. Seudullinen näkyvyys ja tunnettuus on tärkeää laajemman profiloitumisen kannalta. Lappeenrannan kaupunki on ollut esimerkillisellä tavalla kiinnostunut hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeen etenemistä on raportoitu henkilökohtaisesti sopivin väliajoin kaupungin hankeyhteyshenkilöille. Kehittämisyhteistyö on toiminut mutkattomasti. Esimerkiksi kesän 2011 Hiekkalinnan yhteydessä järjestetty työpaja- ja näyttelytoiminta saatiin suunniteltua ja organisoitua sujuvasti yhdessä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelujen henkilöstön kanssa. Kaupungin johdosta on saatu mukaan tarvittaviin tilaisuuksiin osallistujia: kesän näyttelytoiminnan avasi apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski, ja opiskelijoiden 16

17 innovaatiokisan (käynnissä) tuomaristoon lupautui juuri aloittava kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Kesän 2012 loma-asuntomessujen kivikohteiden sijaintia, sisältöä ja toteutusta on ideoitu ja suunniteltu aktiivisesti yhteistyössä LSYP:n kanssa keväästä 2011 saakka. Vaikkakaan ei tämän hankkeen toimenpiteenä, mutta muuten alaa edistävänä on mainittava myös Lappeenrannan kaupunginmuseossa esillä oleva Kiven henki näyttely, joka on kuluvan vuoden (2011) aikana saanut kiitettävästi julkisuutta. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös Kiven henki kirja, missä on näyttävästi sekä seudun kivialan toimijoita että kivikoruja esillä. Erilaisia toimia ja tapahtumia yhdistämällä ja keskittämällä saadaan aikaiseksi haluttua näkyvyyttä, joka edesauttaa Lappeenrantaa profiloitumaan Suomen kivialan keskukseksi. Tämä profiloituminen houkuttelee toivottavasti myös uusia tekijöitä alalle. 2.4 Haasteet ja onnistumiset hankkeen alkukaudella Hankkeen tavoitteiden mukaisen toteutuksen onnistumista arvioitaessa on todettava, että hankkeen alussa viivästynyt käynnistyminen on näkynyt jonkin verran tuloksissa. Käytännön toimenpiteet aloitettiin pääsääntöisesti vasta elokuussa 2010, kun oli kulunut jo 9 kuukautta hankkeen varsinaisesta aloituksesta. Viivästystä on kuitenkin kiritty kiinni kuluvan vuoden aikana. Projektipäälliköllä ei ollut kivialasta taustatietoa, mikä osaltaan hidasti käynnistymistä. Toisaalta asiaa voi arvioida niinkin, että juuri tästä syystä hankkeen toimenpiteiden määrittelyyn käytettiin riittävästi aikaa, ja tehdyn suunnitelman mukaan on voitu edetä. Toimenpiteisiin on hankkeen edetessä tehty painottavia täsmennyksiä, mutta ei suunnan muutoksia. Tällä hetkellä (joulukuu 2011) hankkeen loppukauden toimenpiteet ja niihin liittyvät osaprojektien suunnitelmat ovat selvät. Hankkeen alussa henkilöresursointi vei jonkin verran aikaa. Kaikkia suunniteltuja asiantuntijoita hallinnoijan organisaatiosta ei saatu mukaan hankkeen toimintaan, mutta asioiden edetessä ja täsmentyessä näidenkin osa-alueiden toteu- 17

18 tukseen on löydetty toimivat ratkaisut. Hankkeen hallinnointiin on alusta saakka ollut kiinnitettynä osaava projektisihteeri riittävän suurella työpanoksella. Myös yhteistyö rahoittajaviranomaisen kanssa on sujunut alusta saakka todella joustavasti. Aiemmin mainittu alan yrityskentän kapeus on ollut hankkeen käynnistysvaiheessa pikemminkin toimintaan kiinni pääsemistä helpottava ja nopeuttava tekijä, mutta toimenpiteiden edetessä kääntynyt haasteeksi. Lisäksi on todettava, että tiedottaminen ja yhteydenpito alan yrityksiin hankkeen ja projektipäällikön suunnalta olisi voinut olla aktiivisempaa heti alusta alkaen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden laaja-alaisuudesta johtuen on hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana käyty täsmentävää ja kohdentavaa keskustelua mm. kaikissa ohjausryhmän kokouksissa. Tämän arvo hankkeen toteutukselle on ollut siinä, että käytännön tekijöillä on tällä hetkellä vahva usko, että valitut teemat ovat oikean suuntaisia. Mm. ympäristörakentamisen uusien tuotteiden valinta keskeiseksi kehittämiskohteeksi vahvistui vasta usean keskustelun ja pohdinnan sekä taustaselvityksen pohjalta. 18

19 3 LUONNONKIVILOUHIMOIDEN KALLIOLAADUN ESISELVI- TYS GEOFYSIKAALISTEN MITTAUSTEN AVULLA Eero Heikkinen ja Turo Ahokas, Pöyry Finland Oy Pauli Saksa, Geosto Oy Sami Kurkela, FCG Finnish Consulting Group Oy Aimo Vuento, T:mi Geoneuvo 3.1 Johdanto Etelä-Karjalan kiviklusteri hankkeen osana on selvitetty erilaisten kallioperän tutkimusmenetelmien soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia luonnonkivilouhimoiden elinkaaren ja tuotantoprosessin eri vaiheissa. Työssä tehtiin kirjallisuusselvitys viimeaikaisesta menetelmä- ja laitteistokehityksestä ja kohdemittauksista sekä esitettiin ehdotuksia tutkimusten suorittamiseksi. Selvityksen tarkoitus oli arvioida, mikä tuotantoprosessin vaihe olisi hyödyllisin lisätiedon käytön kannalta. Lisäksi huomioitiin tuotantomenetelmät. Siten tunnistetaan olosuhteet joissa mittauksia voidaan tehdä, missä aikataulussa työ on tehtävä, ja miten tulokset nivotaan tuotantoon. Louhimoiden tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon mahdollisimman isoja kiviblokkeja pienin kustannuksin. Keskeinen tuottavuuden tekijä on saanti (myytävien lohkareiden osuus tuotannosta). Saantia tai blokkikokoa nostavat tutkimukset ovat hyödyllisiä. Tuotannossa tehtäviä päätöksiä auttavat tutkimukset ovat helpoimmin perusteltavissa. Päätöksiä sisältävät tiedot irrotuksen aloituspaikasta, etenemissuunnasta ja järjestyksestä, louhintarintauksen selkälinjan suunnasta sekä kamien dimensioista. Lisäksi sivukiven määrän vähentäminen pienentää ympäristövaikutuksia. Työtä ovat olleet tekemässä Pöyry Finland Oy (Turo Ahokas ja Eero Heikkinen), Geosto Oy (Pauli Saksa), FCG Oy (Sami Kurkela) ja Geoneuvo T:mi (Aimo Vuento). Tekijöillä on laaja kokemus kallioperän tutkimuksista infra-, kaivannaisja ympäristötutkimuksista. Selvityksessä on keskitytty graniittisten syväkivien louhintaan. Kohteena ovat olleet kallion sisässä olevat leikkaavat raot, juonet ja 19

20 sulkeumat, joiden kokoluokka on metrin tai yli. Tämä raja syntyy mittaustekniikoiden ja toteutuksen asettamista rajoituksista. Pienemmän kokoluokan viat on paikannettava irrotettujen lohkareiden tai blokkien pinnoilta. Menettelyä on testattu loppuvuodesta 2011 graniittilouhimolla. 3.2 Kohteet louhimolla ja osana tuotantoprosessia Louhimoilla on alueiden esiselvitysten lisäksi käytössä tuotannon aikainen havainnointi, jossa kalliopinnoilta ja louhintarintauksista kerätään tietoa kiven laadusta, ominaisuuksista ja vikojen määrästä ja suuntauksesta. Näitä tietoja käytetään kamien sijoittelussa. Tätä työtä voi tukea tekemällä ennakolta tutkimusta ennen kuin louhitulta pinnalta on saatavissa tietoa kohteesta. Yksityiskohtaisinta ja kattavinta tietoa on saatavilla välittömästi kamin irrotusta edeltävässä vaiheessa, jolloin kalliopinta on mahdollisimman hyvin näkyvissä ja esimerkiksi poranreikiä tai railoja voi hyödyntää tiedon hankinnassa. Kaatolohkareen tai pienempi mittakaava (alle 100 m 3 ) ei vaikuta olevan mielekäs tutkimusvaihe. Laajan mittakaavan tutkimuksin voidaan saada tietoa kiven rakenteesta ja ominaisuuksista sekä rakojen sijainnista jo ennen louhimon avaamista, myös maapeitteen läpi ja talvella. Tarkin tutkimuksen mittakaava on yhden tai useamman kamin kokonaisuus ( m 3 kokoinen muodostumasta kerralla irrotettava kallion lohko), joka voidaan tutkia hyvissä ajoin ennen irrotusta. Louhintarintauksen suuntaamisen ja kamien paikantamisen sekä rajaamisen kannalta on mahdollista käyttää myös laajempia esiintymän osan tutkimuksia. Louhimolla vielä hyödyntämättömien alueiden esiselvityksessä tekniikoista on myöskin hyötyä. Kalliohalkeamien kartoituksessa ei voida taata kaikkien vikojen tai ominaisuusvaihtelun sijaintien havaittavuutta. Mahdollisimman kattava havaitseminen auttaa tunnistamaan kalliotilavuudet, joista ei ole saatavissa suuria blokkeja, tai kiven hyödynnettävyys on epävarmaa. Louhinnan suunnittelussa voidaan käyttää hyödyksi mittauksilla tuotettavaa vikojen sijainnin ja suunnan tietoa. Geofysikaaliset mittaukset ja muut tutkimukset ovat louhimolla hyödyllisimpiä, kun 20

21 tulokset saadaan käyttöön ennen kamin rajojen lopullista määritystä tai viimeistään ennen irrotetun kamin paloittelun aloittamista. Yksityiskohtaisinta ja konkreettista tietoa kallion ominaisuuksista on saatavilla kairauksin. Kairaus on kuitenkin melko kallista ja sen tuottama tieto on pistemäistä. Louhimolla ei voida kairata runsaasti reikiä, koska se voi haitata kiven tuotantoa ja tuo kustannuksia. Tietyt kiven ominaisuudet on välttämätöntä selvittää näytteestä. Ominaisuuksia, kuten kiven väri ja rakoilun sijainti ja suuntaus, on mahdollista tutkia reikien videokuvauksen avulla tai reikämittauksin. Selvityksen mukaan tulokset on mahdollista kerätä soveltuvaan kartoitus- tai suunnittelujärjestelmään, johon koottaisiin muutakin louhimolta kertyvää havaintotietoa. Esiselvityksin voi parhaiten paikantaa joko hyödynnettävissä olevat, irrotettavat kohteet, tai ne osuudet kalliosta joissa kivi ei ole hyödynnettävissä ja voidaan mahdollisesti siirtää edullisemmin kustannuksin kuin tuotantoblokit. 3.3 Geofysiikan mittausmenetelmät Kallioperän ominaisuuksien tutkimuksessa käytetään kalliopintojen kartoittamisen lisäksi geofysiikaksi kutsutun alan menetelmiä, eli ainetta rikkomattomia koestusmenetelmiä. Tutkimuksin voidaan paikantaa ja rajata kiven mineraalikoostumuksen ja rakenteen vaihtelua sekä luonnontilaisen rakoilun sijaintia ja asentoa. Kartoituksin voidaan esittää alueellinen vaihtelu ja luotauksin syvyyssuuntaiset muutokset. Geofysiikan laitteistoissa, tiedonkeruussa ja paikannuksessa sekä tuloskäsittelymenetelmissä on tapahtunut merkittävää kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Kehitys on parantanut tutkittavien piirteiden havaittavuutta. Paikannuksesta on tullut tarkempaa ja luotettavampaa. Mittalaitteiden ja tallennuksen kehitys on mahdollistanut aikaisempaa tiheämmän ja kattavamman mittauksen. Kehittyneet aineiston käsittelymenetelmät auttavat tuottamaan mittausaineistosta hyödyllisen tiedon tehokkaasti, ja edistävät myös tulosten jatkokäyttöä tuotannon tarpeisiin. Käytännössä kaikki mittaukset on hyödyllistä toteuttaa suunni- 21

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa Uusiomateriaalit maanrakentamisessa alueseminaari 5.5.2015 Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi

Liite 1. Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. NCC Roads Oy Äyritie 8 C FIN-01510 VANTAA nccroads@ncc.fi Liite 1 Yleiskuvaus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Alueelle haetaan ympäristölupaa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, sekä pintamaiden vastaanottoon toistaiseksi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015

Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015 Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi Maa- ja kiviainesalan ammatilliset

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla

Raportointi >> Perusraportti Yritysten logistiikkatarpeet Forssan seudulla c85c6b (Hämeen ammattikorkeakoulu), olet kirjautuneena sisään.. tammikuuta 9:5:6 Your boss is {} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help Päällä P Raportointi

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen

Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen Ruukin uusi paalu lujiin teräksiin perustuvat ratkaisut TkT Vesa Järvinen 1 www.ruukki.com Vesa Järvinen EXTERNAL 23/01/2014 Ruukin teräspaaluilla kokonaistaloudellisesti edullisimmat perustusratkaisut

Lisätiedot

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Renne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani

Renne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani Renne Sänisalmi Kouluttaja, Kainuun ammattiopisto KIVIAINEKSET JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Maa-ainesseminaari 6.5.2010 Kajaani AIKUISOPISTO Esityksen sisältöä: viher- ja ympäristörakentaminen kiviainesten

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS

EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS EU:N RAKENNUSTUOTEASETUS - Hyväksyttiin keväällä 2011 - Tavoite rakennustuotteiden kilpailuesteiden poistaminen - Mahdollistaa tuotteiden Ce merkinnän - Erilainen kuin monet muut Ce merkintään tähtäävät

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

ASIAKAS: SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU, ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI -PROJEKTI

ASIAKAS: SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU, ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI -PROJEKTI GEOFYSIKAALISET MENETELMÄT TARVEKIVIEN TUTKIMUKSESSA 16WWE0913 23.3.2011 ASIAKAS: SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU, ETELÄ-KARJALAN KIVIKLUSTERI -PROJEKTI Turo Ahokas Eero Heikkinen Sami Kurkela Pauli Saksa Aimo

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa

Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen Yksikkö K 21.42/2007/28 3.5.2007 Espoo Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa Mika Räisänen, Pirjo Venäläinen, Hannu Lehto, Paavo Härmä, Jukka Ojalainen,

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Maapankki säästää rahaa case Tampereen seutu Vesa Lainpelto 04.06.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ Maapankin idea ja historiaa Pirkanmaalla Maapankin käyttö

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen

Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot