IMukill MAITOTUOTEMARKKINAT JA INTEGRAATIO TIEDONANTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMukill MAITOTUOTEMARKKINAT JA INTEGRAATIO TIEDONANTOJA 191 1993"

Transkriptio

1 IMukill TIEDONANTOJA MAITOTUOTEMARKKINAT JA INTEGRAATIO MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS

2 TIEDONANTOJA 191 MAITOTUOTEMARKKINAT JA INTEGRAATIO MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS 191

3 ISBN ISSN

4 Sisällysluettelo Minna-Riitta Yli-Jama EUROOPAN YHDENTYMISEN VAIKUTUKSET TOIMIALAN RAKENTEESEEN SUOMEN JUUSTOMARKKINO1LLA JOHDANTO 5 JUUSTOMARKKINOIDEN NYKYTILANNE Suomen juustomarlddnat Euroopan juustomarkkinat Suomalaisten ja eurooppalaisten juustoloiden vertailua Tuotantokustannusten vertailua Kehitysnäkymiä 11 EUROOPAN YHDENTYMISEN VAIKUTUKSIEN ARVIOINTIA DELFI-MENETELMÄLLÄ JUUSTON TOIMIALAN RAKENTEESEEN SUOMESSA Delfi-menetelmä Tutkimuksen asiantuntijapaneeli Kilpailijoihin liittyvät arviot Keskittymiseen liittyvät arviot Kustannusrakenteeseen ja kilpailukykyyn liittyvät arviot Alalle tulon esteisiin liittyvät arviot Muihin rakennetekijöihin liittyvät arviot Maidontuottajiin liittyvät arviot Kuluttajiin ja kauppaan liittyvät arviot Arviot muista avoimista kysymyksistä 19 TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT 21 Kirjallisuus 23

5 Pentti Törmä MAITOTUOTTEIDEN KAUPPA EY:ssä JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusongelmat ja rajaukset 27 EY:n MAITOTUOTEMARKKINAT Markkinajärjestelmän kuvaus Kiintiöjärjestelmä Interventioj ärjestelmä CAP-uudistus ja maidontuotanto Maidon ja maitotuotteiden tuotanto ja maitotuotteiden kulutus 31 TUTKIMUKSEN TEORIA Kansainvälisen kaupan teoria Absoluuttisesta edusta Heckscher-Ohlin -malliin Viimeaikainen kansainvälisen kaupan teorian kehitys Maitotuotteiden kuljetuskustannukset Muut hyödykkeiden siirtoon liittyvät kustannukset 40 SUOMALAISEN MAITOTUOTEKETJUN TEHOKKUUS JA KILPAILUKYKY EUROOPAN MAIHIN VERRATTUNA Suhteellinen etu ja tuotannon tehokkuus Maitotuoteketjun tehokkuus ja kilpailukyky 42 EY:n MAITOTUOTEKAUPPA - TANSKAN VOIN VIENTIÄ SELITTÄVÄT TEKIJÄT Maitotuotteiden vienti ja tuonti Tanskan maidontuotannon sekä voin ja juuston viennin muutokset Kauppavirtojen mallittamisesta Viennin determinantit Aineisto Tanskan voin viennin estimointi 56 JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSESTA Maitotuotteiden kauppaa ohjaavat tekijät EY: ssä Luonnollisen rajasuojan merkitys Suomen maitotaloudelle ja maitotuotteille Arvio maidontuotannon laajuudesta ja maitotuotteiden omavaraisuudesta Suomessa EY:n jäsenenä 62 YHTEENVETO 62 Lähdeluettelo 64

6 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, HELSINKI Tiedonantoja 191:5-24, 1993 EUROOPAN YHDENTYMISEN VAIKUTUKSET TOIMI- ALAN RAKENTEESEEN SUOMEN JUUSTOMARKKI- NOILLA MINNA-RIITTA YLI-JAMA The effects of the European integration on the structure of Finnish cheese industry Abstract. The current Finnish cheese market is evaluated, and the future Finnish cheese market is projected by the Delphi-method through expert opinions. The Delphi-method is a qualitative approach for forecasting future events and changes. The study examines the effects of competitors (number, size and cost structure), entry barriers, buyers and sellers on the Finnish cheese market structure. The results show that the Finnish cheese market will continue to restructure. In order to be more effective in the integrated market with increased competition, Finnish producers have to specialize on certain products. The industry will be more concentrated. The competition will be harder, although the consumption of cheese will rise. Index words: integration, EC, cheese market, delphi, industrial organization 1 Johdanto Elintarviketeollisuus joutuu kohtaamaan kaikilla toimialoilla tämän vuosikymmenen loppupuolella lisääntyvän kansainvälisen kilpailun. Sitä lisäävät poliittiset vaatimukset kilpailun lisäämisestä kotimarkkinoilla, mahdollinen eurooppalainen talousalue ja mahdollinen GATT-sopimus. Näiden lisäksi tai näihin liittyen samoin vaikuttavat myös kauppa-ja teollisuusministeriön suunnitelmat elintarviketeollisuuden rajasuojan alentamisesta vuoteen 1996 mennessä. Kilpailuympäristön muuttumiseen vaikuttaa myös elintarviketeollisuuden tekninen kehitys, ja sitä myötä tuotantolaitosten optimikoon kasvu (ALA-PEuAR1 1991; s. 18). 5

7 Näiden lisäksi muutoksia aiheuttaa Euroopan yhdentymiskehitys. Eri toimialoihin ja sitä kautta yrityksiin sisämarkkinoiden syntyminen vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti. Välittömiä vaikutuksia eri direktiivien muodossa ovat mm. kaupan esteiden poistuminen ja mahdollisuudet teollisen yhteistyön edistämiseksi. Välillisesti integraatio vaikuttaa muuttuvan kilpailuympäristön myötä. Markkinat muuttuvat, toimialojen rakenteet muuttuvat ja niin ollen yritysten pitää muuttaa toimintatapoj aan, strategioitaan, pystyäkseen selviytymään muutoksista. Juuston kulutus on kasvanut tähän asti lähes jokaisessa maassa, vaikka samanaikaisesti muiden maitotuotteiden kysyntä on ollut laskusuunnassa. Juustomarkkinat ovatkin merkittävä osa maitotuotteiden markkinoista. Jos Suomi liittyy Euroopan Yhteisöön, markkina-alue laajenee kaikki jäsenmaat kattavaksi. Euroopan Yhteisön jäsenyys tarjoaa uusia markkina-alueita, mutta samalla kilpailu tulee kiristymään ja toimialan rakennemuutos ulottaa väistämättä vaikutuksensa Suomeen asti. Euroopan Yhteisön juustomarkkinoilla alkoivat toimialan rakennemuutos ja kansainvälistyminen vähitellen Hollannin johdolla 1980-luvulla. Suuria meijeriyrityksiä syntyi erityisesti Hollantiin, Ranskaan, Englantiin ja Tanskaan luvun lopulla suurimmat juustonvalmistajat käyttivät maitoa yli 2 mrd litraa vuodessa ja niiden vuosituotanto oli yli tonnia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisen juustonvalmistajien toimialan rakennetta, verrata sitä eurooppalaisiin ja delfi-menetelmällä selvittää, miten Euroopan yhdentyminen vaikuttaa juustonvalmistajien toimialan rakenteeseen Suomen juustomarkkinoilla. Ey-alueen tilannetta tarkasteltaessa keskitytään Tanskaan, Ranskaan, Saksaan, Englantiin ja Hollantiin. PORTER (1980, s. 5) määrittelee toimialan ryhmäksi yrityksiä, jotka valmistavat tuotteita, jotka ovat keskenään läheisiä substituutteja eli korvaavia tuotteita. Toimialan rakenteen tarkastelussa käytetään pohjana Industrial Organization - teoriaa (SCHERER 1980, s. 4). Lähemmin rakennetekij öistä tarkastellaan kilpailijoita, alalle tulon esteitä sekä tuottajia ja asiakkaita. Kilpailijoiden lukumäärä ja koko ovat keskeisiä toimialan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Kilpailijoiden kokoa voidaan tarkastella esimerkiksi markkinaosuuksien avulla. Keskittymisaste taasen suhteuttaa kilpailij oiden vahvuuden koko markkinoiden kokoon. Kustannusrakenne vaihtelee toimialoittain ja osaltaan se vaikututtaa kilpailijoiden lukumäärän ohella alalle tulon esteisiin. Alalle tulon esteet eli laajemmin käsiteltynä liikkuvuuden esteet ovat tärkeitä tekijöitä toimialan rakenteen muodostumisessa, mutta niiden vaikutukset ovat erilaisia eri toimialoilla. Tärkeimpiä alalle tulon esteitä ovat suurtuotannon edut, tuotedifferointi, pääoman tarve, vaihtokustannukset, jakelukanaviin pääsy, koosta riippumattomat kustannustappiot sekä valtiovallan toimenpiteet. Muista toimialan rakennetekij öistä tarkastellaan tuottajia ja asiakkaita. Tuottajien ja asiakkaiden neuvotteluvoima vaihtelee toimialoittain. Toisaalta yrityksillä on myös erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa niiden neuvotteluvoimaan ja parantaa yrityksen asemaa omassa kilpailuympäristössään. 6

8 2 Juustomarkkinoiden nykytilanne 2i Suomen juustomarkkinat Suomessa juuston kokonaiskulutus henkeä kohti on kasvanut melko tasaisesti ja viime vuosina olemme saavuttaneet keskieurooppalaisen tason (kuvio 1). Vuonna 1991 syötiin juustoa 13,8 kg vuodessa (ANON. 1992a, s. 23). Meijeriteollisuus on täysin riippuvainen Suomessa tuotetusta raaka-aineesta. Maidontuotanto on ollut laskussa viime vuosikymmenen ja laskee yhä. Vuonna 1991 maitoa tuotettiin milj. litraa (ANON. 1992b, s. 12). Juuston tuotanto laski v.1991 lähes 9 %:11a edellisvuodesta, ollen 84,6 milj. kg (ANON. 1992a, s ). Koko juustomarkkinoista Valiolla oli vuonna 1991 n. 79 %, Eninghetenillä n. 9 %, Ingman-foods'lla 5,5 %, tuontijuustojen osuus kulutuksesta oli lähes 3 % ja loput markkinat jakaantuivat pienempien yritysten ja kotijuustoloiden kesken (MYLLYKANGAS 1992). Suomi vei n. 30 % juustontuotannostaan vuonna 1991 Emmentalin osuus viennistä on yli 50 %. Sitä viedään pääasiassa Belgiaan, Italiaan, USA:an ja Kanadaan. Seuraavaksi eniten vietiin sulatejuustoja (pääasiassa Lähi-Itään) ja edamia. Edamin vienti on hieman laskenut lähinnä Neuvostoliiton kaupan vähenemisen seurauksena. EY:n alueelle edamia viedään lähinnä Espanjaan. Muita juustoja viedään pääasiassa EY:n ulkopuolelle EUM 10 5 ill =1=.1 Ranska Saksa Hollanti Tanska Suomi -- Englanti 0 1 q86 1R7 1 q8r 1 q8g 1 gg0 Kuvio 1. Juuston kulutus hlö/kg/vuosi eri maissa (ANON. 1988). 7

9 Juuston tuonti on tuontilisensioinnin alaista. Tuontisuojana on lisäksi tuontimaksu. Bilateraalisin sopimuksin on sovittu tuontimaksun alennuksista Suomen ja EY:n sekä Suomen ja Sveitsin välillä. EY-kiintiö on ollut useita vuosia 1500 tn, mutta v se nostettiin 2700 tonniin. Sveitsin kiintiö on 100 tonnia ja muista maista tuotavan juuston kiintiö 62 tonnia (TUKIAINEN 1992). Suomi toi juustoja v n. 2,3 milj. kg. Tanska, Saksa, Ranska ja Ruotsi olivat merkittävimmät tuojamaat samana vuonna. Eniten Suomeen tuotiin sulate-, home-, kerma- ja fetajuustoja. Vienti- ja tuontiluvut perustuvat Valtion maitovalmisteiden tarkastuslaitoksen tilastoihin. 2.2 Euroopan juustomarkkinat Euroopan Yhteisö on suurin juuston tuottaja-alue. Sen osuus oli v n. 35 % koko maailman tuotannosta (4,65 milj. tn). Maailman juustoviennistä (kg) EY:n osuus on lähes 80 % ja tuonnista yli 60 %. Hollanti vie eniten juustoja, seuraavina ovat Ranska, Saksa ja Tanska. Suurimmat tuojamaat ovat Saksa, Italia ja Englanti (ANON. 1991a, s , ANON. 1991b, s ). Vienti- ja tuontimäärät näkyvät kuviossa 2. Tanska vie suuren osan maitotuotannostaan ja juustoa viedään yli 80 % tuotannosta. Juustovienti oli v lähes 238 milj. kg. Fetajuusto on suurin vientiartikkeli ja sen vienti kasvaa edelleen (Brrscn 1992, s.20-21). Tanskan suurin juustonvalmistaja MD Foods tuottaa vuosittain n. 200 milj. kg juustoa. Se on noin vienti ei tuonti Suomi Tanska Ranska Saksa Englanti Hollanti Kuvio 2. Juuston tuonti ja vienti eräissä maissa (milj. kg.) (ANoN. 1991b, s ). 8

10 75 % Tanskan juustontuotannosta (ANDERSEN 1992, s. 18). Klover Mwlk valmistaa n milj, kg juustoa vuosittain ja sillä on n. 20 % markkinaosuus Tanskan kotimaan markkinoista (PEDERSEN 1992, s. 28). Englannissa juustoa tuotettiin v ,6 milj. kg. Vientiin meni runsas 10 % tuotannosta ja juustoa tuotiin 202 milj. kg (ANoN. 1991c, s. 46). Perinteiset brittiläiset juustot eivät sovi kovin hyvin vientiin, sillä monissa alueellisissa juustoissa on vahvoja, hyvin omaperäisiä makuja, joista monet eurooppalaiset eivät pidä (JoNEs 1992, s. 6). Englannin juustomarkkinoista noin puolet on ulkomaisten tuottajien hallussa, eikä pääasiallisimmilla kotimaan tuottajilla ole vahvaa kansainvälistymiskokemusta (ANON. 1991d, s ). Maan omavaraisuusaste oli v (ANON. 1991e, s. 113). Omavaraisuusasteet on esitetty taulukossa 1. Ranska on Euroopan Yhteisön suurin juustonvalmistaja. Tuotanto on myös kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 1990 Ranska vei 341 milj. kg (24 % tuotannosta) ja toi 101 milj. kg juustoa (8 % kulutuksesta). Ranska kuuluu myös suurimpiin juuston kuluttajamaihin, henkilöä kohti laskettu kulutus oli v ,5 kg. Kulutus on lisääntynyt erityisesti tuorejuustoissa (ANON. 1991f, s. 48). Ranskan meijeriteollisuudelle on ominaista pienten meijereiden suuri määrä. Toisaalta Ranskassa on myös hyvin suuria yrityksiä. Juustomarkkinoiden kolme suurinta juustonvalmistajaa ovat Besnier, Sodiaal ja ULN. Niiden yhteinen osuus maan juustotuotannosta on noin kolmannes (ANON. 1991g, s ).Saksassa valmistettiin Ranskan jälkeen eniten juustoa v Maan vienti ja tuonti ovat melko tasapainossa (yli 300 milj. kg). Saksassa on neljä suurta meijeriä, mutta 10 suurinta meijeriä vastaa vain 30 % koko meijerialan tuloista eli myös Saksassa on hyvin paljon pieniä yrityksiä (ANON. 1992c, s ). Hollannissa meijeriyrityksiä on alle 30 kpl, joista kolme suurinta (Campina/ Melkunie, Friesland ja Coberco) jalostaa 80 % Hollannin maidosta. Friesland ja Taulukko 1. EY-10:n omavaraisuusasteet vuonna 1990 (ANON. 1991e, s. 113). Saksa 101 Ranska 110 Italia 78 Hollanti 268 Belgia/Luxembourg 49 Englanti 69 Irlanti 888 Tanska 273 Kreikka 84 EY-10 yht. 107 Omavaraisuusaste % 9

11 Coberco yhdistyvät v (ANoN. 1992d, s.40), jolloin siitä tulee yksi Euroopan suurimmista meijereistä (vastaanottaa yli 4 mrd litraa vuodessa). Hollannissa valmistetaan eniten gouda-juustoa. Sen osuus juustonvalmistuksesta on n. 60 %. Juustoa valmistettiin vuonna ,4 milj, kg, josta vietiin yli 70 %. Juustoa tuotiin samana vuonna 68,7 milj. kg. Hollanti onkin voimakkaasti meijerituotteiden omavaraisuuden ylittävä maa, omavaraisuusaste oli v ja juustoissa jopa Suomalaisten ja eurooppalaisten juustoloiden vertailua Wider-instituutin "Selvitys Suomen elintarviketeollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä" -tutkimuksessa (RAsnvius ym. 1991, s.7) tarkastelun kohteena ovat olleet Saksa, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Englanti. Tutkimuksessa on keskitytty kovien juustojen, lähinnä edamin valmistuksen vertailuun. Tutkimuksessa todetaan, että Suomessa juustolat ovat muita maita pienempiä ja että kaikissa tarkastelluissa maissa Saksaa lukuunottamatta on markkinajohtajan osuus yli puolet tuotannosta. Vuonna 1988 Ranskassa oli yli juustotehdasta (taulukko 2), siten myös keskimääräinen tuotanto on alhainen n tn/vuosi. Pisimmällä tuotannon rationalisointi onkin Hollannissa, jossa tehtaita oli 21 kpl ja keskimääräinen tuotanto tn/v. (1988). Tanskassa keskittymistä tapahtui nopeimmassa tahdissa 80-luvulla ja 1988 se olikin saavuttanut tonnin keskimääräisen vuosituotannon. Myös Saksassa tapahtui rakennemuutosta 80-luvulla, mutta Taulukko 2. Juustoloiden kokorakenne vuosituotannon mukaan eräissä maissa vuonna 1988 (ANoN. 1991e, s. 85). yritysten lkm, yritysten llem, kaikki keskim. tuotanto tuotanto yritysten tuotanto/ yli 4000 lkm yksikkö tn tn (tn) Saksa Ranska Hollanti 7a Englantib Tanska a alle tn b mukana eivät ole kotijuuston valmistajat (Farmhouse Cheese Producers) 10

12 Englannissa yritysten määrä on pysynyt samalla tasolla (ANoN. 1991e, s. 85). Vuonna 1988 Suomessa oli 39 juustoa valmistavaa meijeriä ja juustoloiden keskituotanto oli tonnia vuonna 1989 (RAsmus ym. 1991, s. 114, 117) Tuotantokustannusten vertailua Widerin tutkimuksessa (RAsimus ym. 1991, s. 126) on selvitetty edamjuuston tuotantokustannuksia. Erilaisten hinnoittelu- ja laskentamenetelmien käyttö kuitenkin vaikuttaa kustannusrakenteisiin. Raaka-ainekustannuksissa eri maiden välillä ei ole kovin suuria eroja (11-14 mk/kg). Suomessa raaka-ainekustannukset ovat 78 % kokonaiskustannuksista. Englannissa osuus on 73 % ja Tanskassa 88 %. Vertailun perusteella Englanti on halvin juuston tuottajamaa. Tanskan tuotantokustannuksissa on nähtävissä voimakkaasta keskittymisestä seuranneet suurtuotannon edut (mm. henkilökustannusten alhainen osuus). Raaka-ainekustannusten eliminoimiseksi on verrattu myös pelkästään jalostuskustannuksia vertailumaissa. Tanskassa ovat alhaisimmat jalostus-kustannukset (alle 2 mk/kg) johtuen keskitetystä tuotannosta. Suomen jalostuskustannukset (n. 4 mk/kg) ovat lähes samat kuin Englannissa (RAsiivms ym. 1991, s. 129). 2.4 Kehitysnäkymiä Liiketaloustieteen tutkimuslaitos, LTT on haastatellut elintarvikealan yritysjohtoa tehdessään tutkimuksen "Suomen elintarviketeollisuuden EY-sopeutumisen ongelmat ja keinot". Meijeriteollisuuden edustajien mielestä emmental on j alostusprosessin osalta (kun raaka-aineen hintaa ei huomioida) kilpailukykyinen EYmaihin verrattuna. Edamin osalta jalostusprosessia pidettiin jokseenkin kilpailukykyisenä ja tuorejuuston osalta huonona. Yritysedustajien mukaan Widerin selvitys antaa juuston osalta liian hyvän kuvan suomalaisten juustontuotannon kustannusrakenteesta (ANON. 1992e, s ). Keskittymiskehityksen oletettiin jatkuvan edelleen. Vuoteen 2000 mennessä katsottiin kansainvälisen kilpailun pakottavan vähentämään jalostusta harjoittavien toimipaikkojen lukumäärän meijeriteollisuudessa nykyisestä noin 60:stä noin 20-30:een. Nykyistä tehdaskapasiteettia on runsaasti ja se on teknisesti kehittynyttä ja tarpeeksi uutta, joten keskittyminen ei yaadi lisäinvestointeja. Henkilökuntaa tullaan vähentämään ja hallinto- ja yleiskustannuksia pienennetään parantamalla logistiikkaa, lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä ja pienentämällä markkinointikustannuksia. Yritysjohtajien mielestä jalostuskustannuksia tulisi karsia noin % eurooppalaiseen tasoon pääsemiseksi (ANON. 1992d, s. 76). Yritysedustajien arvioiden mukaan juustojen tuonti kasvaa n. 35 %:iin kulutuksesta vuoteen 2000 mennessä, jos Suomi liittyy EY:n jäseneksi. Kaupanedustajien arvioiden mukaan tuontijuustojen osuus kasvaa %:iin. Meijeriteolli- 11

13 suutemme tulee keskittymään tiettyjen tuotteiden valmistukseen kotimaisia ja ulkomaisia markkinoita varten. Juustoissa keskitytään tiettyihin laatuihin, lähinnä emmentaliin ja edamiin, joiden tuotannosta osa viedään ulkomaille (ANON. 1992e, s. 77, 115). Maidonjalostuksen volyymi riippuu ratkaisevasti maatalouden ratkaisuista. Varauksellisina arvioina esitettiin, että volyymi laskee %:iin nykyisestä v mennessä. Maitoraaka-ainetta ei tulla kuljettamaan Suomesta muualle jalostettavaksi, eikä sitä kannata myöskään tuoda tänne jalostusta varten. Suurimpana uhkana yritysedustajat mainitsivatkin jäsenyyden vaikutukset maidontuotantoon. Jalostusportaan katsottiin pystyvän vaadittaviin sopeutustoimiin. Juustontuotannon ei kuitenkaan odoteta laskevan yhtä suuressa määrin, vaan raaka-aineen saatavuusongelma tulee vaikeuttamaan lähinnä muiden maitotuotteiden valmistusta. Prosessiteollisuudessa skaalaedut ovat keskeinen kilpailukyvyn avain. Suomalaiset meijeriyritykset ovat pieniä kansainvälisiin yrityksiin verrattuna. Keskittämällä tuotantoa täällä ja laajentamalla yhteistyötä ulkomaisten yritysten kanssa suomalaisten on mahdollista kilpailla Euroopan markkinoilla suurimpien yritysten kanssa. Strateginen yhteistyö tarkoittaisi työjakoa, jolloin saavutetaan skaalaetuja tuotannossa. Kansainvälinen yhteistyö alalla on jo alkanut ja se tulee jatkossa lisääntymään (ANON. 1991e, s. 78, ). Tulevaisuudessa keskittyminen, erikoistuminen j a kohdistettu kuluttaja-markkinointi ovat avainpiirteet Euroopan meijeriteollisuudessa vuoteen Vain osa pienemmistä valmistajista selviytyy kilpailussa. Ne palvelevat paikallisia markkinoita ja menestyessään ovat houkutteleva yritysoston kohde (SoLE 1992, s. 32). Juustosektorikin voi kasvaa, jos valmistajat lisäävät merkkituotteita. Tuotteen pakkaus on erittäin tärkeä, sen pitää olla toimiva, helppokäyttöinen ja ennen kaikkea sen on saatava asiakkaan huomio kaupassa. Myös etiketin tulee informoida kuluttajaa riittävästi (SoLE 1992, s. 36). Vaikka juustomarkkinoilla ennustetaan kasvua, erityisesti pehmeissäjuustoissa, vähärasvaisissa juustoissa ja merkkituote tuorejuustoissa, perinteisten kovien ja puolikovien juustojen kysyntä pysyy ennallaan. Merkkituotteiden määrä pysyy kuitenkin alhaisena (SoLE 1992, s. 34). Kokonaiskulutuksen keskimääräiseksi lisäykseksi 1990-luvulla Euroopan Yhteisön alueella on arvioitu olevan yli 2 %/ v. Syynä ovat suuri juustovalikoima ja entistä aktiivisempi diversifiointi (ANON. 1991h, s. 42). Grendalen mukaan (1992, s. 21) markkinoille tulee myös erilaisia muunnettuja elintarvikkeita. Muunnetut elintarvikkeet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1) tuotteet, joihin lisätään terveydellisesti hyödyllisiä lisäaineita 2) tuotteet, jotka ovat täysin luonnollisia (ei jatkettu huonoilla aineilla) 3) tuotteet, joista on poistettu tiettyjä aineita. Muunnettuja elintarvikkeita käytetään eri syistä: niiden käyttö on välttämätöntä, syynä on sairaus tai lääketieteellinen syy, dieetti tai toiminnan luonne vaatii tiettyä ruokavaliota. Terveellinen syöminen on tulossa normiksi eikä ole 12

14 enää poikkeus. Muunnettuja elintarvikkeita on kolmea luokkaa: diettituotteet, terveystuotteet ja toiminnalliset tuotteet (edistävät tiettyä ruumiin toimintaa ja ovat samalla ravitsevia). Näiden tuotteiden kysyntää lisäävät kuluttajien muuttuneet asenteet ja se että valmistajat etsivät parempikatteisia tuotteita kuten myös teknologian kehitys teollisuudessa, vähittäiskaupassa ja jakelussa. Juustonkaltaisia kasvirasvavalmisteita voidaan nykyään markkinoida EY:n alueella. Kasvirasvojen väitetään olevan hyödyllisempiä terveydelle kuin eläinrasvojen. Eläinrasvapohjaisten juustojen erikoislaatua pitää korostaa ja kehittää juustoja toiminnoiltaan ja ravintoarvoltaan kilpailukykyisiksi (ANoN. 1991i, s ). Maidonjalostajia painostavat mm. tuotekehityksen jatkuva tarve, merkkituotteiden kilpailu, kohdemarkkinoiden muuttuminen (ikäryhmät suurenevat vanhoissa ikäluokissa), yritysoston uhka, uudelleen sijoittautuminen, hygieniavaatimukset ja lisääntyvä keskittyminen. Jalostajilla on mahdollisuuksia toimintatyyppisissä tuotteissa, vanhoille ikäryhmille suunnatuissa tuotteissaja erityisryhmille (urheilijat, laihduttajat) tarkoitetuissa tuotteissa. Kuluttajat vaativat käyttömukavuutta, laatua ja palvelua, terveellisyyttä ja turvallista ruokaa, tuotevaihtoehtoja ja he ovat myös erittäin hintatietoisia (GRENDALE 1992, s ). Kuluttajat ovat yleisesti ottaen tulleet laatu-, terveys- ja ympäristötietoisemmiksi ja he myös vaativat saada tietää enemmän koostumuksesta. Juuston käyttötavat ja -yhteydet tulevat myös monipuolistumaan. Niitä tullaan käyttämään nykyistä enemmän ruoanvalmistuksessa, leivonnassa, välipaloina, aterian osina ja j älkiruoissa. Matkailun myötä tuontijuustojen ja erikoisjuustoj en kulutus kasvaa (Tuomco 1990, s. 44). Suomalaisten kuluttajien valintapäätökseen vaikuttavat ennen kaikkea tuotteen tuoreus, puhtaus ja terveellisyys, seuraavina tulevat maku, hinta, kotimaisuus ja pakkaus (VARESMAA 1990, s. 14). 3. Euroopan yhdentymisen vaikutuksien arviointia delfimenetelmällä juuston toimialan rakenteeseen Suomessa 3.1. Delfi-menetelmä Delfi-menetelmä on systemaattinen lähestymistapa riippumattomien asiantuntijamielipiteiden keräämiseksi ja analysoimiseksi. Asiantuntijöilta kysytään mielipidettä johonkin tulevaisuuden tapahtumaan (CRAvENs ym. 1980, s. 85). Menetelmä on kenties yleisimmin käytetty kvalitatiivisista menetelmistä ja sitä on käytetty erityisesti teknologian ja ympäristön pitkän tähtäyksen ennustamiseen (MARRE3Ams ja WHEELWRIGHT 1989, s. 324). Delfi-menetelmän vaiheet näkyvät kuviosta 3. Asiantuntijoille lähetetään kirjeitse kysely, jossa pyritään saamaan vastaus tiettyyn kysymykseen tulevaisuudesta. Asiantuntijat palauttavat vastauksensa paneelin koordinoij alle, joka analysoi 13

15 vastaukset. Vastaukset lähetetään takaisin asiantuntijoille, jolloin asiantuntijat voivat tarkistaa vastauksiaan tai jos he pitäytyvät poikkeavassa vastauksessa, perustelevat kantansa. Äärimmäisiä vastauksia antaneet yleensä muuttavat arviotaan mediaanin suuntaan, ellei heillä ole vahvaa perustaa omalle mielipiteelleen. Toisaalta ne, joiden mielestä heillä on hyvät perustelut mielipiteelleen pyrkivät säilyttämään alkuperäisen arvionsa ja puolustamaan sitä (MAKKIDAKis ja WHEELWRIGHT 1989, s. 325). Palautteen antaminen delfissä parantaa Dalkleyn (Ref. NELMS ja PORTER 1985, s. 49) mukaan tutkimustulosten ja sitä kautta päätösten laatua. Palautteen muoto vaikuttaa hyvin vähän päätösten laatuun, mutta päätösten laatu on sitä parempi, mitä lyhyempi aika on arvioinnin ja palautteen saamisen välillä. Useimmissa tapauksissa kolme kierrosta riittää tutkimuksen läpiviemiseen, vaikka kierrosten määrä vaihteleekin tutkimuksittain (MÄKINEN 1976, s. 39). Kyselykierroksia jatketaan, kunnes riittävä yksimielisyys on saavutettu. Delfimenetelmän tarkoituksena ei kuitenkaan ole antaa yhtä vastausta kysymykseen, vaan vastaukseksi voi jäädä hyvinkin laaja valikoima erilaisia käsityksiä tulevaisuudesta (MAKRIDAKIS ja WHEELWRIGHT 1989, s. 325). Tulosten analysoinnin jälkeen voidaan tehdä johtopäätökset, mikä on asiantuntijaraadin näkemys asiasta. Yleisimmät kritiikin aiheet Delfi-menetelmää kohtaan ovat Makridakisin ja Wheelwrightin (1989, s. 326) mukaan riittämätön reliabiliteetti, liiallinen herkkyys epäselviin kysymyksiin, vastausten erilaisuus käytettäessä eri asiantuntijoita, asiantuntijoiden määrittelyn vaikeus ja odottamattomien asioiden mahdottomuus ennustaa. Nämä valitukset ovat suhteellisia ja heidän mielestään delfi-menetelmää tulisikin arvioida vaihtoehtoisten menetelmien perusteella. Delfimenetelmän etuina on mm. maantieteellisesti hajallaan olevan asiantuntijaryhmän toimiminen yhteistyössä. Menetelmä mahdollistaa vapaan mielipiteiden ilmaisun ja palautteen avulla voidaan kertoa ryhmän ajatuksen kehityskulku. Liian voimakkaan persoonallisuuden vaikutuksia voidaan vähentää anonyymisyyden kautta (MOLANDER 1984, s. 15). Gärdbornin (Ref. MÄKINEN 1976, s. 23) mukaan Delfi-tutkimusten asiantuntija määritellään laajasti henkilöksi, jolla on perusteelliset tiedot tietyllä tiedonalalla sekä siihen liittyvillä reuna-alueilla. Preble (1984, s ) on tutkimuksessaan todennut, että paneelin jäsenet pyrkivät yhdistämään käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa kyselyssä ja milloin tälläista tietoa on yleisesti käytettävissä, on todennäköistä, että eri paneelikokoonpanot tuottavat samanlaisia vastauksia. Kyselyssä olisi hyvä olla sekä yleis asiantuntijoita että erikoisasiantuntijoita (HELMER 1970, s. 24). Asiantuntijoiden määrä riippuu Rajaniemen (Ref. MÄKINEN 1976, s. 32) mukaan eri tutkimusaiheista ja raatien koko on vaihdellut asiantuntijan välillä. Tavallisin raadin koko on ollut asiantuntijaa. Lastikan (Ref. HELLSTEN 1974, s. 9) mukaan asiantuntijoiden optimimääränä on pidetty noin henkilöä. 14

16 Tehtävän määrittäminen ja koordinoijan asettaminen Ensimmäisen kyselylomakkeen muotoilu Asiantuntijapaneelin valinta Palaute paneeliin.-kysymysten jako asiantuntijoille Tulosten analysointi ja kysymysten tarkistaminen Johtopäätökset Kuvio 3. Delfi-menetelmän vaiheet (CRAvENs ym. 1980, 85). 3.2 Tutkimuksen asiantuntijapaneeli Tämän tutkimuksen asiantuntijapaneeliin pyrittiin saamaan n. 20 juustomarkkinoiden ja Euroopan Yhteisön asiantuntijaa. Lopulliseksi asiantuntijamäärälcsi tuli 11 kpl. Pane,elin kokoonpano eri aloittain tarkasteltuna muodostui seutaavanlaiseksi: teollisuuden edustajat 5 kpl, kaupan edustajat 1 kpl ja tutkijat ym. 5 kpl. Ensimmäisellä kierroksella lähetettiin raadin jäsenille 19 kysymyksen kysymyslomake. Toisella kierroksella lähetettiin analysoidut vastaukset sekä kaksi lisäkysymystä (alakohtineen yhteensä 7 uutta kysymystä). Luvuilla arvioitujen kysymysten palaute muodostui mediaanista, keskiarvosta, minimistä ja malcsimista. Muiden kysymysten palaute koostui frekvensseistä. Vastausten mediaani tarkoittaa sitä, että sen kummallekin puolelle jää 50 % vastauksista (RANTA ym.1989, s ). Asiantuntijoille lähetettiin kolme kyselyä välisenä aikana. Asiantuntijat ennustivat Suomen juustomarkldnoiden tilannetta vuonna 2003, jos Suomi liittyy Euroopan Yhteisöön. Ennustusjakso tässä tutkimuksessa oli siis n. kymmenen vuotta. Ajanjakso on lyhyt ajateltaessa muutosten laajuutta, ts. jakso tulee olemaan sopeutumista uuteen järjestelmään mikäli Suomi liittyy Euroopan Yhteisöön. Ennustamisen kannalta kymmenen vuotta on pitkä aika, 15

17 varsinkin kun kyseessä ovat uudet, mitä suurimmalla todennäköisyydellä suuria muutoksia aiheuttavat asiat. Kyselyissä oli kysymyksiä sekä kilpailijoista, alalle tulon esteistä, tuottajista ja asiakkaista sekä muista keskeisistä aiheeseen liittyvistä asioista. Kilpailijoita koskevissa kysymyksissä pyydettiin asiantuntijoilta arvioita mm. juuston tuotantomäärästä, juustoloiden lukumäärästä ja niiden sijainnista, sekä keskittymisasteista Suomessa ja Euroopassa. Asiantuntijat vertailivat myös suomalaisten ja eurooppalaisten juustoloiden kustannustasoa ja kilpailukykyä. Tuottajiin liittyvinä asioina kysyttiin maitomäärän kehitystä ja EY:n maatalouspolitiikan vaikutuksia. Asiakkaisiin liittyvät kysymykset jakaantuivat kysymyksiin kuluttajista ja kaupasta, joita molempia voidaan pitää juustoteollisuuden asiakkaina. Lisäksi kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä kiristyy än kilpailun seurauksista suomalaisille juustonvalmistajille ja juustoloiden mahdollisia strategioita. Asiantuntijat esittivät mielipiteensä myös siitä, mikä juustoteollisuuden tulevaisuus on, jos Suomi ei liity Euroopan Yhteisöön. Seuraavassa on esitetty asiantuntijoiden arviot kysymyksistä (Yu-JAmA 1993, s ). 3.3 Kilpailijoihin liittyvät arviot Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan juuston tuotantomäärää Suomessa v Seitsemän vastaajaa yhdestätoista arvioi tuotannon vähenevän (vuonna 1991 tuotannon tuorepaino 84,6 milj, kg) ja vain kolmen vastaajan mielestä tuotantomäärä nousee tulevaisuudessa. Mediaaniarvo oli 80 milj. kg ja keskiarvo 83 milj. kg. Tämän kysymyksen vastaukset olivat kyselyn pysyvimpiä, sillä vain kaksi muutti arviotaan toisella kierroksella. Vaihteluvälinä oli milj. kg. Perusteena alhaisimmalle arviolle oli maidontuotannon suunniteltu vähentäminen. Seuraavaksi kysyttiin yli 1 milj. kg vuodessa valmistavien juustoloiden lukumäärää vuonna Asiantuntijoiden mielestä tällaisten juustoloiden määrä laskee 13 kappaleeseen nykyisestä n. 25 kpl:sta. Alhaisimman arvion (6-7 kpl) perusteena oli, ettei niin suuria juustoloita tule olemaan Suomessa montaa, mutta alle milj. kg vuodessa valmistavia voi olla useitakin. Kotijuustoloiden määrän asiantuntijat totesivat lisääntyvän hieman ja todennäköistä on, että samalla myös alalle tulo ja alalta poistuminen vilkastuu. Ulkomaisia omistajia asiantuntijat arvioivat olevan keskimäärin kahdessa suuressa juustolassa. Pienten kotijuustoloiden omistajina ulkomaalaisten osuus arvioitiin suuremmaksi eli keskimäärin 5 ulkomaalaista yrittäjää Suomessa vuonna Suomalaisten yrittäjien ennustettiin pitävän juustontuotantonsa pääasiassa Suomessa, mutta sen lisäksi suomalaiset omistaisivat joitakin juustoloita myös ulkomailla (11/11). Asiantuntijoiden (7/11) mukaan pääasiallisena etabloitumiskoh- 16

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT

Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa. Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Tuottajaosuuskuntien asema Euroopassa Pellervon Päivä 10.4.2013 Petri Ollila HY Perttu Pyykkönen PTT Esityksen teemat Taustalla tutkimushanke osuuskuntien roolista EU:ssa Yleiskuva tuottajaosuustoiminnasta

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Mistä johtuu kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tuottajahintojen välillä?

Mistä johtuu kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tuottajahintojen välillä? Mistä johtuu kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tuottajahintojen välillä? Timo Kuosmanen & Jyrki Niemi MTT Taloustutkimus Hintamarginaali = p c - p p p c = kuluttajahinta, p p = tuottajahinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot