EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO"

Transkriptio

1 EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO Vuosiraportti 2010

2 Julkaisija: liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu: ISBN ISBN (sähköinen) ISSN C 132 Julkaisun avainsanat: Kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Lyhyesti maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Osaaminen ja koulutus hyvinvointi YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN RAHOITUSLÄHTEET...40

4 Vuosiraportti Lyhyesti liiton tuella käynnistettiin kehittämis- ja investointihankkeita reilulla 10 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan yli puolet, noin 5,2 miljoonaa euroa. Taantuman vuoksi yritysten ja kuntien rahoitus kehittämistoimenpiteissä supistui hieman. Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumisessa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa uusilla investoinneilla Saarijärven Bioenergiakeskuksen laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Laiteinvestointien tukeminen tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön EAKR-rahoitus siirtyi lakkautetuilta lääninhallituksilta maakuntien liitoille osana aluehallinnon uudistusta. Lähes puolet rahoituksesta kohdentui osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle. Elinkeinojen ja teollisuuden kehittämisalueen rahoitus supistui hieman aiemmista vuosista. EU-rahoituksesta 60 % kohdennettiin valituille klustereille. Kärkisijalla oli Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri. Tuista noin 30 % kohdentui seudullisille kehittämisyhtiöille. Seuraavaksi eniten, noin viidennes rahoituksesta, myönnettiin VTT:lle. Myös Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu olivat merkittäviä tuensaaijia. liitto voi myöntää tukea kehittämis- ja investointihankkeille neljästä rahoituslähteestä: Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta maakunnan kehittämisrahasta ja Kehittämisrahastosta ta oli myönnettävissä lähes 7,6 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytystoimenpiteitä varten. Maakuntaohjelman neljä kehittämisaluetta ohjaavat hankevalintaa: elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kehittämisessä valitut klusterit ovat uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) bioenergiasta elinvoimaa (BEV) kehittyvä asuminen (KAS). liiton kehittämisrahoitus , euroa % Osaamiskeskusohjelma % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma % Maakunnan kehittämisraha % EU-rahoitus % 4

5 Liitto 2. maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta Maakuntaohjelman neljän kehittämisalueen painotukset ohjaavat hankevalintaa: Maakuntaohjelman painotukset vuoden 2010 kehittämistoimenpiteissä elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Maakuntaohjelmalla suunnataan sekä liiton että suurimman kehittämisrahoittajan, ELY-keskuksen, rahoitusta. Vuoden lopulla valmistui uusi maakuntaohjelma Tärkeimmiksi asioiksi ohjelmassa nostetaan menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen toimintaympäristö. Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviimmästä osaamiskeskusohjelman, maakunnallisen klusterityön ja osaamisen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. Linjaukset tulevat näkymään vuoden 2011 rahoituspäätöksissä ja kehittämistyön ohjauksessa. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Klustereiden kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen Innovaatioiden kaupallistaminen Teknologioiden soveltaminen OSAAMINEN JA KOULUTUS Koulutusliiketoiminnan kehittäminen Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Koulutuksen tuotteistaminen HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA Maakunnallinen yhteistyö Ympäristö ja virkistys infrastruktuuri Luonnonvarat Maakuntaohjelman painotukset , euroa Elinkeinot ja teollisuus % Yhdyskuntarakenne ja vetovoima % Hyvinvointi % Osaaminen ja koulutus % 5

6 Vuosiraportti ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus 2010 Kasva 3, IT-alan yritysten kasvuohjelman jatkorahoitus KUSTOM - Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jykes Oy klusterikehittäminen , kuntarahoitus IBA Innovaatiopankki osuuskunta IBA Innovaatiopankki osuuskunnan toimintamallin käynnistäminen pilottien avulla liitto Aikajana 1/ Jyväskylän yliopisto turvallisuuden liiketoimintaverkoston käynnistysvaihe Poimintoja Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmalla Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Työstä vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston hyväksymä erityisohjelma. Vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. liitto toimii ohjelmassa hallinnoivana viranomaisena. Kasva 3 Tavoitteena on vauhdittaa keskisuomalaisten ICTalan yritysten kasvua tukemalla niiden kansainvälistymistä, tuotekehitystä ja markkinointia. Mukana on neljätoista yritystä, muun muassa Descom Oy, Ecore Oy, Jydacom Oy ja Samcom Oy. Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoimenpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnettiin sovitun mukaisesti. ELY-keskus tukee yrityshankkeita Vuoden 2010 alussa uudistuneiden rahoitussäädösten mukaan maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. vastuu yrityshankkeissa on nyt selkeästi ELY-keskuksella. liitto tukee hankkeita, jotka vahvistavat yritysten toimintaympäristöä. Kiinnostus ELY-keskuksen yritysrahoitukseen oli ilahduttavan runsasta: talouden taantuma ei tyrehdyttänyt yritysten kehittämis- ja investointihalua. Suurimmat yritystuet ELY-keskus myönsi karstulalaiselle Meteco Oy:lle ( euroa), äänekoskelaiselle EarthPac Oy:lle ( euroa) ja Keulink Kiinteistöt/Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy:lle Keuruulla ( euroa). 6

7 Liitto Valmistuneet hankkeet kärkielinkeinot Jykes Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja liitto Tuki (75,5 %) Kustannusarvio EU-rahoitus Toteutusaika Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko Keski-Suomessa. Klusterityön rahoitukseen osallistuivat kaikki seudulliset kehittämisyhtiöt ja Joutsan kunta. Maakunnan yhteistyöryhmä ja rahoittajat sitoutuivat rahoittamaan hyviä yrityslähtöisiä klusterihankkeita. Pitkän käynnistysvaiheen jälkeen siirryttiin hitaasti toimintavaiheeseen. Yhteistyötä on tiivistettävä kehittämisyhtiöiden johdon kanssa. Tavoitteena oli synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa (=liikevaihtoa) maakuntaan sen ulkopuolelta. Klusterit ovat hyvin eri vaiheessa. UKL-klusterissa on syntynyt eniten klusteripäällikön toiminnan kautta uusia yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, BEV-klusterissa on syntynyt paljon kehittämisorganisaatiovetoisia hankkeita, joissa yritykset ovat mukana, KAS-klusterin kehittämishankkeet ovat pääosin suuntautuneet synnyttämään liikevaihtoa Keski-Suomessa. Päätavoitteena tulee olla jatkossakin liikevaihdon kasvattaminen ulkopuolelta. Yrityslähtöisyys on kaiken klusteritoiminnan lähtökohta myös jatkossa ja sen mukaisesti on raportoitava toimintaa. Päätoimenpiteenä oli resursoida päätoimiset vetäjät kolmelle klusterille. päätökset tehtiin vuoden 2007 lopulla ja klusteripäälliköt aloittivat työnsä tammikuun 2008 alussa. Kullakin päälliköllä on n euron vuosibudjetti. Vuosibudjetti on ollut riittävä. Varattua ostopalveluresurssia oli tarkoitus käyttää yrityshankkeiden synnyttämiseksi. UKL saavutti tavoitteensa. Klusterityön tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kehittämistapaa. Kullekin klusterille on nimetty yritysvetoinen uudistettu strategiaryhmä ja kukin klusteri on valinnut omat kehittämisteemat. Klustereille on laadittu oma yhtenäinen viestintäsuunnitelma, jonka avulla on pyritty tuomaan esille yhdenmukaista kehittämistapaa. Kolme klusteria ovat erilaisissa vaiheissa ja tukeutuvat ns. Triple Helix -mallin eri kulmiin. UKL on yritysnurkkaan painottuva, BEV on tutkimusja kehittämislähtöisin ja KAS on yhteiskuntanurkkaan painottuva. Hankkeen aikana havaittiin, että klusteripäälliköt olisi jatkossa syytä keskittää yhteen organisaatioon. Lisäksi tarvitaan toimijoiden yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Tavoitteena oli auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin. Yritysten kehittämiseksi on käynnistetty useita hankkeita, joille on varattu rahoitusta yrityskohtaisiin ja yritysryhmien kehittämishankkeisiin. Työnjako muiden rahoituskanavien kanssa on selkiintymässä. Klusterirahalla tehdään pikaisia selvityksiä, suunnitelmia ja kehittämisohjelmia, joiden toteutukseen haetaan rahoitusta muista hankkeista ja rahoitusinstrumenteista. Klusterityön tarkoituksena on varmistaa elinkeinotoiminnan uudistuminen ja kilpailukyky. Aikajana 1/2009 osoitti, että valitut klusterit olivat hyviä kasvuklustereita: valinta oli osunut oikeaan noususuhdanteen aikana. Kunkin klusterin strategiaryhmä tarkisti tavoitteet ja toimenpiteet joulukuussa 2008 vastaamaan laskusuhdanteen tilannetta. Syksyllä 2008 alkanut syvä talouden taantuma on korostanut tämän tavoitteen tärkeyttä. 7

8 Vuosiraportti 2010 Kansainvälistyvä Keski-Suomi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Pirjo Peräaho Tavoitteena oli yhdistää keskisuomalaiset kansainvälisille markkinoille suuntautuvat tahot kansainvälistymisen palveluliittymän, yhteisen brändin ja asiantuntijaverkoston piiriin. Samalla haluttiin vahvistaa kansainvälistymistä tukevaa verkostoitumista. Hanke sisälsi kolme osiota: kansainvälistymisen palvelukeskusverkoston rakentaminen, Human Technology -brändin vahvistaminen kansainvälisen markkinoinnin välineenä sekä Projectia-hankepalvelun tuotteistaminen ja markkinointi. Kansainvälistymisen palvelukeskus toteutettiin virtuaalisena, koska yhteen yhteiseen fyysiseen palvelupisteeseen ei vielä löytynyt edellytyksiä. Kansainvälinen viestintä -osiossa markkinoitiin Human Technology -brändiä maakunnan sisällä, kehitettiin yhteisiä markkinointityökaluja ja osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen markkinointiin. Kansainvälinen projektitoiminta -osiossa keskityttiin yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston vahvistamiseen, palveluiden tuotteistamiseen ja testaamiseen sekä sähköisen eprojectian toiminnan kehittämiseen. Hyvänä pohjana hankkeelle oli maakunnan julkisten toimijoiden tahto tehdä kansainvälistymistä suunnitellummin, strategisemmin ja kannustavassa yhteistyössä. Parhaiten etenivät kansainvälisen markkinoinnin työkalujen rakentaminen ja kansainvälisten hankkeiden valmistelun tuotteistaminen. Hankeosioista heikoimmin edistyi kansainvälistymisen palvelukeskus. Toiminta jatkuu Jykes Oy:n ja kumppaneiden omana työnä käytettävissä olevat resurssit ovat vain pienemmät. Yritysten kansainvälisten hankkeiden aktivoimista jatkettiin ELY-keskuksen oman tuotannon projektina. KUSTOM Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli asiakaslähtöisen liiketoiminnan vahvistaminen Kehittyvä asuminen -klusteriin kuuluvissa yrityksissä Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla. Tavoitteena oli klusterin liikevaihdon kasvu yritysten kilpailukykyä, verkostoitumista ja yhteistyötä kehittämällä. Projekti tarjosi klusteriyrityksille apua kehittämisideoiden kartoitukseen, kehittämisen suunnitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjestämiseen ja asiantuntijapalveluiden etsimiseen ja hankintaan. Hankkeeseen osallistui yli 30 klusteriin kuuluvaa yritystä. Yrityksille syntyi uusia suunnitteluympäristöjä, suunnitteluverkostoja, rakennus- ja sisustustuotteita, liiketoimintamalleja, tuotantomenetelmiä ja asiakaskontakteja. Lisäksi pohjoiseen Keski-Suomeen syntyi muutama uusi yritysverkosto, jotka toimivat jatkossakin kehittäen toimintaa ja tavoitellen kasvua. Projektin toteutus onnistui alkuun suunnitelman mukaisesti. Yritykset osallistuivat hankkeeseen tavoitteiden mukaisesti ja olivat aktiivisia kehittämishankkeiden käynnistämisessä. Hankkeet suunniteltiin, budjetoitiin, niille asetettiin tavoitteet ja etsittiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ongelmaksi muodostui taloudellisen taantuman tuomat ongelmat. Moni yritys joutui sopeuttamaan toimintaansa tai järjestelemään liiketoimintaansa uudelleen. Näin ollen joidenkin yritysten strategiakin muuttui. Matalasuhdanne vaikeutti myös yritysten tulorahoitusta: kehittämishankkeiden toteutus viivästyi tai ne peruttiin. Uudistumiseen tarvittava pohjatyö on kuitenkin tehty. 8

9 Liitto Esimerkillistä hankkeessa oli sen ja muiden hanketoimijoiden sekä kehittämisyhtiöiden yhteistyö. Myös uusien yritysyhteistyöverkostojen syntyminen oli hyvä saavutus. Hankkeen myötävaikutuksella yrityksissä tehtiin myös hyviä uusia avauksia. Keskeisenä rahoitustyökaluna oli rinnakkaishanke LTO Liiketoimintaosaaminen, josta saatiin nopeasti rahoitusta tarvittaviin kehittämiskohteisiin. Hankintojen kilpailuttaminen olisi vaatinut joissain tapauksissa erityisosaamista. Hanke osoitti, että Keski-Suomessa aloitettua työtä järkevien kilpailutuskäytänteiden aikaansaamiseksi ja hankintaosaamisen kehittämiseksi on syytä edelleen jatkaa. kansainvälinen matkailun markkinointihanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (47,5 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli myötävaikuttaa matkailukeskuksiin pohjautuvan matkailustrategian toteutumiseen. Matkailustrategian tavoitteena oli matkailutulon kasvattaminen 5 % vuodessa, yritysten liikevaihdon kasvu 6 % vuodessa, ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien keskimääräinen kasvu vrk vuodessa. Tavoitteena oli rakentaa myyntiverkostoja ja -kanavia valittuihin kohdemaihin ja asiakasryhmille. Tärkeimmät kohdealueet olivat Venäjä, Baltia ja saksankielinen Eurooppa. Projektissa mukana olevat yritykset valikoituivat luontaisesti. Kaikilla oli halu olla mukana ja niiltä löytyy myös valittuja kohderyhmiä kiinnostavia tuotteita. Pääosa yrityksistä oli kaupallisesti edustettuina maakunnan matkailun myyntiyhtiöiden kautta (Tuulantei ja Grabar Consulting) ja iso osa tekee myös suoraa myyntiä ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yhteistyötä tehtiin Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen kanssa tuotekehityksessä ja tietotekniikassa. Lisäksi projekti toimi yhteistyössä liiton matkailukoordinaattorin kanssa, joka on ollut viestinviejänä seudullisille matkailuorganisaatioille. Suurimmat ongelmat tulivat suhdanteiden huonontumisesta dramaattisesti. Jo suunniteltuja projekteja peruttiin. Keskieurooppalaisilla matkanjärjestäjillä ei ollut mahdollisuutta suunnitella uutta tuotantoa, sillä kysyntä ja myynti lähtivät nopeaan laskuun loppuvuodesta Samaan aikaan Matkailun Edistämiskeskuksen uudelleenorganisointi aiheutti markkinoilla hämmennystä. Markkinoinnillisena ongelmana on edelleenkin (osana Järvi-Suomea) imagon ja tunnettuuden vähäisyys. Määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Hankkeen avulla ylläpidettiin olemassa olevia myyntikanavia mahdollisimman hyvin ja valmistauduttiin suhdanteiden muuttumiseen. Koko valtakunnan tilanteeseen verraten ulkomaanmatkailu selviytyi lamasta kohtalaisesti. Majoitustilastossa ulkomaalaisten yöpymiset laskivat sekä 2008 että 2009, mutta molempina vuosina Keski-Suomi säilytti valtakunnallisen markkinaosuutensa 3,4 %:ssa. Vuonna 2010 (tammikuusta lokakuuhun) ulkomaisten majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet lähes vuorokautta ja markkinaosuus on 3,6 %. Uudistuvat koneet ja laitteet klusterin pohjoisen kärkiohjelma Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Hankkeella haluttiin edistää pohjoisessa Keski- Suomessa Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteriin kuuluvien kasvuyritysten kehittämistyötä ohutlevytekniikan, koneenrakennuksen, biometallin sekä uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit osa-alueilla. Tavoitteena oli klusteriin kuuluvien yritysten kilpailukyvyn edistäminen, ylimaakunnallisten yritysverkostojen yhteistyön lisääminen, uusien työ- 9

10 Vuosiraportti 2010 paikkojen mahdollistaminen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja uusien yritysten perustaminen. Hankkeella tavoiteltiin myös uusia tuoteinnovaatioita, osaamista ja uutta teknologiaa erityisesti Kehittyvä asuminen- ja Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriyritysten välistä yhteistyötä lisäämällä. Projekti tarjosi mukana oleville yrityksille apua kehittämisideoiden kartoitukseen, kehittämisen suunnitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjestämiseen ja asiantuntijapalveluiden hankintaan. Palveluja käytti lähes 40 klusteriyritystä. Projektin aikana perustettiin 8 uutta klusteriyritystä ja 14 uutta työpaikkaa seutukunnalle sekä avattiin uusia markkinakanavia. Keskeisenä rahoitustyökaluna oli rinnakkaishanke LTO Liiketoimintaosaaminen, josta saatiin nopeasti rahoitusta tarvittaviin kehittämiskohteisiin. Lisähaasteen hankkeen toimintaan toi taloudellinen taantuma. Projektin toteutus onnistui hyvin ja sen toteutus sai kiitosta alueen kärkiyrityksiltä. Projekti antoi tarvittavaa erityisasiantuntemusta yrityksille ja myötävaikutti osaltaan klusteriin kuuluvien yritysten uudistumiseen. Tämä osaltaan auttoi selviytymisessä lamakauden ylitse. Hankkeessa tehtiin hyvää työtä eri toimijoiden verkottamiseksi. Esimerkillistä seutukunnalla oli hanke- ja muiden yritysneuvojien yhteistyö. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta pystyttiin työpaikkojen säilyttämisen ohella tekemään uusia avauksia ja perustamaan uutta yritystoimintaa. Asiakaslähtöinen yrityspalveluuudistus Keski-Suomessa yrittäjät ry Tuki (50 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli kehittää yrityspalvelutoimijoiden keskinäistä ja yrittäjien välistä viestintää, yhteistyömuotoja, hankkeiden toteutustapoja ja asiakaslähtöistä toimintaa. Projekti paransi yrityspalveluihin liittyvää viestintää pk-yrityssektorille yhdessä toimijoiden kanssa. Uutena palveluna tuotettiin yhteistyössä esimerkiksi Väistä karikko -palvelua. Projekti oli mukana edistämässä myös YritysSuomi -palvelujärjestelmän seudullisia näkymiä. Yritysvaikutusten arviointitoiminnan alkukartoitus ja arviointitoiminnan jalkauttaminen olivat yksi merkittävä osa työtä. Yritysvaikutusten arvioinnin kehittyminen edistää jatkossa oleellisesti julkisia yrityspalveluita ja tukee näiden palveluiden toimivuutta. Keväällä 2010 toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin yrittäjien tyytyväisyyttä julkisiin yrityspalveluihin. Tyytyväisyyskyselyssä nousi esiin toive yhden luukun periaatteesta. Yrittäjäjärjestön jäsenasteen kohoaminen oli yksi projektin tulosvaatimuksista. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä järjestäytyminen on ollut vilkasta. Jäsenmäärä on kasvanut vuoden 2008 alun jäsenestä vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä yli jäseneen. Keski-Suomi Pietariin 2 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (50 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli tuoda esille vetovoimaista elinkeinoelämää ja osaamista Pietarissa erilaisten tapahtuminen, messujen ja markkinointitoimenpiteiden avulla. Hanke saavutti tavoitteensa ja suunnitellut toimenpiteet toteutettiin. Hankkeen aikana kehitettiin yhteisosallistumisen malli Venäjän kansainvälisille messuille. Mallia pyritään kehittämään jatkossakin suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on jatkaa jossain muodossa Pietarin kaupungin ja välillä vuorovuosittaista esiintymistä toistensa alueilla. Invest in -seminaareja pyritään järjestämään Pietarissa yhdes- 10

11 Liitto sä muiden suomalaisten alueiden kanssa. Jykes tarjoaa edelleenkin neuvonta- ja konsultointipalveluita Venäjän markkinoille tähtääville ja niillä toimiville yrityksille. Lisäksi tehostetaan erilaisten taloudellisten tukimuotojen selvittämistä yritysten tarpeisiin. Jämsän seudun pk -teollisuuden Master Plan Jämsek Oy Tuki (50 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli yhdistää maankäytön suunnittelu, sijoittumispalvelut ja yritysten kehittämispalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana kartoitettiin seudun yritysten tahtotila, toimintaympäristön muutokset ja parhaat käytännöt. Työpajoissa olivat edustettuna yritykset, viranhaltijat, poliittiset päättäjät ja yritysten kehittämisorganisaatiot. Master plan ottaa kantaa toimintatapojen ja nykyisten teollisuusalueiden kehittämiseen. Se nostaa esiin Jämsän seudun uutena potentiaalisena vetovoimatekijänä GreenTechPark -ekoteollisuuspuiston, josta on mahdollista tehdä Suomen kilpailukykyisin ja energiatehokkain teollisuuspuisto. Master plan sisältää myös ehdotukset uuden teollisuuspuiston toteutusmalliksi sekä pk-teollisuuden houkuttelevuuteen tähtäävän markkinointi- ja viestintäsuunnitelman. Master plan toteutettiin pahimman laman aikana. Myös laman jälkeen varsinkin teknologiateollisuuden tilanne tulee olemaan haastava. Samoin metsäklusteri ennakoi voimakasta rakennemuutosta ja tuotannon arvon voimakasta muuttumista. Seuraavan suomalaisen menestystarinan ennakoidaan liittyvän kestävään kehitykseen tähtääviin teknologioihin. Tässä piilee myös Jämsän pk-teollisuuden tulevaisuus. Master planin tuloksena esitetty GreenTechPark olisi kestävän kehityksen teknologioiden osaamiskeskittymä, joka toteutuessaan toisi seutukunnalle merkittävää imagollista hyötyä ja koko pk-teollisuuden kipeästi kaipaamaa nostetta. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin. Hankkeen avulla laadittiin kunniahimoinen Jämsän seudun pkteollisuuden kehittämissuunnitelma. Markkinointiavustus Keski- Suomen pitämiseksi saksalaisten bussiryhmien matkakohteena vuonna 2010 Grabar Consulting Oy Tuki Kustannusarvio Leena Pajala matkailustrategian 2015 mukaan Saksa on yksi keskeisimmistä ulkomaanmarkkinoinnin kohdealueista. Grabar Consulting on vuosien ajan rakentanut yhteistyötä tärkeisiin Saksassa toimiviin Suomi-myyjiin. Vuosina MEKin toiminnan supistumisen myötä Suomen näkyvyys Saksan markkinoilla oli supistumassa vaatimattomalle tasolle. Samaan aikaan Ruotsi, joka on Suomen suurin kilpailija mm. saksalaisten Nordkap-matkojen kauttakulkualueena, panosti aikaisempaa enemmän Saksan markkinoille. Lisäetua Ruotsin matkailu sai heikosta ruotsin kruunusta. Grabar Consulting toteutti hankkeen avulla saksalaisille bussimatkanjärjestäjille kohdennetun kampanjan, tuotti markkinointimateriaalia ja postitti sen. Lisäksi ostettiin lisänäkyvyyttä muutamien tärkeimpien matkanjärjestäjien myyntikatalogeihin. Tavoitteena oli saada saksalaisryhmät matkustamaan edelleen ja Pohjois-Savon kautta Nordkappiin vuonna Grabar tavoitteli Keski-Suomeen noin majoitusvuorokautta bussiryhmien kautta. Hankkeen loppuraportin mukaan majoitusliikkeissä majoittui lähes saksalaista. Lisäksi ketjuhotelleissa 11

12 Vuosiraportti 2010 (Sokos, Scandic) oli arviolta 600 asiakasta. Yöpymisten määrä oli muutamaa sataa suurempi. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin. Hankkeella oli lisäksi positiivinen vaikutus myös vuoden 2011 alustaviin varauksiin. Jatkossa kannattaisi tavoitella saksalaisten matkailijoiden viipymän pidentämistä Keski-Suomessa. turvallisuuden liiketoimintaverkoston käynnistäminen Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitos Tuki Kustannusarvio Veli-Pekka Päivänen Selvitystyö aloitettiin kesällä 2009, jolloin kartoitettiin turvallisuusalan kokonaisuutta, keskisuomalaisia turvallisuusmarkkinayrityksiä sekä tutkimus- ja koulutustarpeita. Hankkeen aikana tarkennettiin alueen erityisosaamisalueita selvitettiin soveltuuko klusteroituminen turvallisuusalan liiketoiminnan kehittämiseen arvioitiin klusteritoiminnan perusteita ja tarpeita arvioitiin tarvittavia resursseja analysoitiin klusterin linkittyminen alueen muihin ICT-verkostoihin ja selvitettiin yritysten koulutus-, tutkimus-, ja kehitystarpeita. Tuloksena syntyi raportti, joka sisältää erilaisia toimenpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi ja organisoitumiseksi. Turvallisuusalan kehittäminen voi olla jatkossa osa ICT-alan kehittämistä, mikäli yritykset haluavat panostaa alan kehittämiseen. Sosiaalisen median hyödyntäminen keskisuomalaisissa yrityksissä -esiselvitys Viestintätoimisto Diverstas Tuki Kustannusarvio Raija Partanen Tarkoituksena oli selvittää, miten keskisuomalaiset, yli 100 henkeä työllistävät yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa, ja millaisia valmiuksia ja suunnitelmia näillä on hyödyntää sosiaalista mediaa tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin perusteellisesti ja asiantuntevasti. Kyselyn tulos oli, että yritykset ovat melko varauksellisia sosiaalisen median käytön suhteen. Noin puolet haastatelluista ilmoitti, että sosiaalinen media ei ole tärkeä yrityksen toiminnassa. Sosiaalinen media on kuitenkin maailmanlaajuisesti nousemassa entistä tärkeämmäksi välineeksi myös yritysten strategiassa ja liiketoiminnassa, joten rohkaisua näiden välineiden käyttöönottoon myös Keski-Suomessa tarvitaan. Esiselvityshankkeen myötä Diverstas kumppaneineen pystyi tuottamaan palvelun (kyselylomakkeen), jonka avulla yritykset voivat kehittää verkkonäkyvyyttään. Uusiutuvan energian teknologiayritykset, -verkostot ja ketjut Prizztech Oy Tuki Kustannusarvio Pirjo Peräaho Tavoitteena oli tunnistaa suomalainen uusiutuvan energian teknologiaklusteri, kuvata alan yritysverkostot, koota teknologioittain kokonaistoimitusten 12

13 Liitto arvoketjut sekä vauhdittaa yritysryhmien kehittämishankkeita. Hanke kattoi koko Länsi-Suomen. Hankkeessa kartoitettiin ensimmäisen kerran Suomessa uusiutuvan energian teknologiayritykset ja niiden liiketoimintamahdollisuudet. Tunnistettuja yrityksiä on noin 600, joista osallistuneita oli liki 300. Selvityksessä koottiin tiedot yritysten liiketoiminnan laajuudesta, arvoketjuista, tuotekehityksestä, kehittämistarpeista, vientitoiminnasta ja kiinnostuksesta yhteistyöhön. Halukkaiden yritysten kanssa koottiin englanninkieliset verkostokuvaukset teknologioittain: tuulivoima, vesivoima, lämpöpumput, aurinkoenergia, kattila- ja polttoteknologiat, metsäenergia, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet. Keski-Suomessa toimii yrityksiä jokaisella teknologia-alalla. Moventas Oyj:tä lukuun ottamatta yritykset ovat melko pieniä. Uusiutuvan energian liiketoiminta kasvaa maailmanlaajuisesti. Kilpailu on kuitenkin kovaa. Selvitys antaa hyvän, ajankohtaisen kuvan alan liiketoimintamahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Työ tehtiin projektisuunnitelman mukaisesti. 13

14 Vuosiraportti Osaaminen ja koulutus Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ VTT, JY ja JAMK Tulevaisuuden kuitutuotteiden kehitysympäristöt Jyväskylän BDC-INNO, bioenergian innovaatioympäristön kehittäminen ammattikorkeakoulu VTT ja JY OSER- Osaava energiantuotanto Keski-Suomessa Jyväskylän yliopisto YVAKO - ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämis- ja osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto NANOANA - syntetisoitujen nanomateriaalien kulkeutuminen ympäristöön ja niiden analysointi ympäristönäytteistä Laukaan kunta Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen pilotti nuorten aktivoimiseksi työllistymään Keuruun kaupunki EOP - ennakoiva osaaminen ja perehdytys Jyväskylän yliopisto Keski-Suomi ICT - maakunnallinen ICT-strategia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kinnulan kunta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta Henkilökohtaiset työllistymispolut pohjoisessa Keski-Suomessa Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen Jämsän 4H-yhdistys ry Kesätyömessut Business Arena Oy Keulink Oy Poimintoja Yhteistyösopimus: osaajat kohtaavat Yritysten kehittäminen materiaalitekniikan täydennyskoulutuksen avulla, DI-täydennyskoulutuksen lisärahoitus BDC-Inno Jyväskylän ammattikorkeakoulu hankkii Saarijärven Bioenergiakeskuksen kattilantestauslaboratorioon pienhiukkaspäästöjen mittauslaitteiston, biopolttoaineiden käsittelyjärjestelmän ja biohiilen tuotanto- ja tutkimuslaitteiston. Investointien jälkeen Bioenergiakeskus pystyy tarjoamaan alan toimijoille yhtenäisen testausympäristön pienen kokoluokan laitoksen polttoaineen käsittelystä ja analysoinnista polttoprosessiin ja edelleen päästöjen ja pienhiukkasten mittaukseen asti. Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta Jyväskylässä käynnistyi tammikuussa 2011 uusimuotoinen liikenneopettajakoulutus. Kuusikymmentä opiskelijaa hankkii liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon Jyväskylän liikenneopettajaopistossa. Aiemmin alan opettajaksi on voinut Suomessa opiskella vain Hämeenlinnassa. Tutkinnon voi hankkia päiväopiskeluna tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus mahdollistaa opiskelun jo työssä oleville. Kiinnostus koulutukseen oli runsasta: hakijoita oli kolmisensataa. 14

15 Liitto Valmistuneet hankkeet Nanotomografialaitteiston hankinta Jyväskylän yliopisto Tuki (62 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Pirjo Peräaho Tarkoituksena oli röntgensäteilyä käyttävän tomografialaitteiston hankkiminen materiaalitutkimukseen. Investointi toteutui suunnitelman mukaisesti. Laitteiston tärkein sovellusalue on kuitupohjaisten materiaalien tutkimus paperi- ja nanoteknologiassa. Laitteisto palvelee perustutkimuksen rinnalla teollisuuden kehitystarpeita. Nanotomografiaa hyödyntämällä saadaan materiaaleista erittäin tarkkoja, kolmiulotteisia kuvia. Vastaavanlaisia laitteistoja löytyy maailmasta kolme: kaksi Yhdysvalloista ja yksi Euroopasta. Tutkimuslaitteiston hyödyntäjiä ovat olleet Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj ja Posiva Oy. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. MVision Konenäön toimintaympäristö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (65 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tuloksena syntyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n muodostama konenäön tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö. Toimintaympäristö sisältää sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun että Jyväskylän yliopiston konenäön tutkimuslaboratoriot sekä osaamisen, joka hankkeen aikana vahvistui mm. teollisuuden tuotantolinjoille asennettujen pilottien kautta. Toimintaympäristöä testattiin kahdella täysimittakaavaisella pilot-sovelluksella. HB Betoniteollisuus Oy:n pilottia varten suunniteltiin laitteisto, joilla mitattiin betonituotteiden laatua. Asetetut tavoitteet konenäkömittauksille saavutettiin hyvin ja toimintaympäristö todettiin toimivaksi. Toisen pilotin tavoitteena oli tutkia biopolttoaineiden mittaamista polttoaineiden seossuhteen ja palakoon selvittämiseksi. Tutkimusta varten rakennettiin täysimittakaavainen pilot-laitteisto VTT:n biopolttoaineiden syöttökuljettimella, jonka nopeus vastaa voimalaitoksen syöttönopeutta ja -määrää. VTT:n asettamat tavoitteet saavutettiin. Jyväskylän yliopisto kehitti suurnopeuskamerajärjestelmän, jolla voidaan jatkossa suorittaa suurnopeuskameratutkimuksia yritysten tarpeisiin. Toimintaympäristö on kehitetty pysyväksi toiminnaksi, joten hanke saavutti tavoitteensa. Palvelutoiminnan toteutuksesta on tehty liiketoimintasuunnitelma, joka määrittelee mm. tutkimusten ja soveltuvuustestauksen sekä koulutuksen toimintasuunnitelman. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. Tavoitteena oli konenäön toimintaympäristön rakentaminen, joka palvelee alueen konenäköyrityksiä. Tavoitteena oli myös suunnitella ja toteuttaa kaksi osaprojektia. 15

16 Vuosiraportti 2010 Luonnonvarainstituutti energiatehokkuuden kehittämis-, koulutus- ja tutkimusympäristöksi BDC KoeRak Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (80 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli luoda Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskuksen uudisrakennuksesta monipuolinen koulutus- ja kehittämisympäristö, jossa yritysten kanssa yhteistyössä testataan ja kehitetään esim. uusiutuvan energian hybridijärjestelmiä, matalaenergiatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista sekä uusia LVI -ratkaisuja. Hanke koostui kahdesta osiosta: Energiatehokkaiden pohjarakennevaihtoehtojen ja betoniseinäelementtirakenteiden pitkäaikainen seuranta langattomiin antureihin perustuvalla tiedonkeruumenetelmällä Bio- ja uusiutuvan energian integroidun lämmitysjärjestelmän rakennuttaminen. Hankkeessa rakennettiin Bioenergiakeskuksen uudisrakennukseen kaksi T&K-ympäristöä. Rakennuksen seinä- ja pohjaelementit valittiin ja niihin asennettiin kosteutta ja lämpötilaa mittaavia antureita niin, että keskus toimii rakenteiden energiatehokkuuden tutkimusympäristönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Betoniteollisuus ry aloittivat syntyneiden tietojen analysoimisen. Bioenergiakeskuksen lämpölaitosta voidaan vastaavasti käyttää normaalin lämmityksen ohella alan koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystarpeisiin. Hanke onnistui toiminnassaan, vaikkakin kustannusarvion laatiminen oli haasteellinen ja se ylittyi selkeästi suunnitellusta. Hanke oli vahvasti yritysvetoinen. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana seutukunnalla toimivat keskeiset alan yritykset ja Betoniteollisuus ry. Hankkeen toteutuksessa on ilmennyt myös uusia kehittämistoimia. Hanke on hyvä esimerkki eri klustereiden rajapinnalla ja toimialojen välillä tehtävästä yhteistyöstä. Yritykset ovat kokeneet hankkeen tuovan lisäarvoa yhteistyökumppaneille ja alan kehittämiseen yleensä. Hanke on lisännyt Bioenergiakeskuksen tunnettuutta ja tuonut uusia yritys- ja tutkimusalan yhteistyökumppaneita keskukselle. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. MEd II Oppilaitosjohtamiskoulutuksen virtualisointi Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutti Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli luoda kansainvälinen koulutuspalvelu: englanninkielinen oppilaitosjohtamisen maisteriohjelma ja MBA. Hankkeessa tehtiin loppuun aiemmin aloitettu oppilaitosjohtamisen koulutuksen tuotteistaminen. Maisteriohjelman englanninkielinen luento-opetus tallennettiin videolle ja editoitiin. Taltioiduista luennoista ja oheismateriaalista koottiin verkkosovellutukset. Englanninkielisestä versiosta tehtiin valikoidusti käännöksiä kiinaksi ja espanjaksi. Kokonaisuus rakennettiin niin, että asiakas voi halutessaan suorittaa vain jonkin yksittäisen opintojakson tai kokonaiset MBA-opinnot. Ensimmäiset asiakkaat aloittivat MBA-opintonsa marraskuussa Hanke saavutti tavoitteensa osittain. Toteutus viivästyi jonkin verran sekä henkilöstöresurssien että teknologisten puutteiden vuoksi. MBA in Educational Leadership -koulutus on hyväksytty osaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vakinaista toimintaa. Kehitetyllä koulutuspalvelulla ei kuitenkaan käytännössä ole kytkentää EduCluster Finland verkostoon. Kas- 16

17 Liitto vatustieteiden tiedekunta ja Rehtori-instituutti vastaavat koulutuspalvelun kehittämisestä ja päivittämisestä jatkossa. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. DYNKRAT Dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden analysointi ja testaus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (63,2 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteet toteutuivat hyvin lukuun ottamatta kuormituskehän käyttöönoton viivästymistä. Toteutusvaiheen käytännön ongelmien ratkaisu ja niistä oppiminen ovat lisänneet hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden osaamista. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. Keuruun osaamisverkoston esiselvitys Keulink Oy Tuki (67 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Rakennemuutos Pirjo Peräaho Tavoitteena oli rakentaa Jyväskylän ammattikorkeakoululle dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden analysointi- ja testausympäristö, jonka avulla voidaan tarjota testaus-, analysointi- ja tuotekehityspalveluja alueen yrityksille. Pilotointija käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä olivat hankkeen toteutukseen osallistuneet yritykset. Testausympäristöä voivat hyödyntää jatkossa myös muut keskisuomalaiset kone- ja metallialan yritykset. Kuormituskehän käyttöönotto viivästyi hankkeen jälkeiselle ajalle, koska kehää ei ehditty testata riittävästi todellisilla kappaleilla. Viivästys johtui järjestelmän toimittajan konkurssista. Kehän ohjausjärjestelmän suunnittelussa ja ohjelmoinnissa on yritysten ja JAMK:in asiantuntijoiden osaaminen kehittynyt. Dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden lujuustekniseen analysointiin on hankittu sopiva FEM-ohjelma. Ohjelman käyttöä on harjoiteltu teräsrakenteita mitoittamalla. FEM-osaamista kehitetään edelleen hankkeen jälkeen hankkimalla lisäkoulutusta sekä jatkamalla ohjelmiston ominaisuuksien testaamista. Voitelun testaamiseen on rakennettu automaattinen dynaaminen mittausjärjestelmä, jolla voidaan mitata nanovoiteluaineiden toimivuutta. Tavoitteena oli rakentaa Keuruun ja Saarijärven seutukuntia palveleva osaamisverkosto, joka välittää yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten koulutus- ja tutkimuspalveluja. Projektin aikana toteutettiin kymmenen yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojektia. Mukana olivat HT Engineering Oy, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy, Linjalaser Oy ja Pohjolan Vesi Oy. Toteutuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yrityspalvelutarjontaa. Lisäksi yrityksille tarjottiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun osaamista. Tutkimuslaitoksista mukana olivat VTT ja JAMK:n Bioenergiakeskus. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käynnistettiin Insinööristä materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi -koulutus syyskuussa Koulutuksen aloitti työn ohessa 15 aikuisopiskelijaa. Koulutus on esimerkki tuloksekkaasta korkeakoulujen ja seutujen yhteistyöstä. Projekti toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Määrällisiä tavoitteita sen sijaan ei saavutettu. Pääsyynä oli taantuma, joka heikensi nopeasti yritysten taloudellista tilaa. Halukkuutta laajempaan toimintaan oli, mutta resursseja ei. Kohdealueena 17

18 Vuosiraportti 2010 Keuruu ja Saarijärvi osoittautuivat liian pieneksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeisiin: alueen potentiaalisten yritysten määrä ei ole riittävä. Tutkimus- ja koulutuspalveluja välittävälle yksikölle ei vielä löytynyt taloudellisia edellytyksiä. Tulevaisuuden vaihtoehdot ovat Keulink Oy pohdittavana. EDU- ja hyvinvointiklusterin liiketoiminnan sovellukset sekä osaavan työvoiman saatavuus liitto Tuki Kustannusarvio Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli käynnistää EduCluster Finland Oy:n liiketoiminta, tuotteistaa koulutusalan osaamista kansainvälisille markkinoille, toteuttaa hyvinvointialan yrityksen kanssa liiketoimintaa lisäävä kasvuohjelma ja tuottaa seutulähtöisiä työllisyyden edistämisen toimintamalleja. EduClusterin kehittämiseksi palkattiin kaksi henkilöä. He työstivät koulutuksen palvelukonseptia, toimivat viennin tukena, rakensivat markkinointimateriaalia ja kokosivat yritysverkostoa. Hankeosiosta vastasivat liitto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Edu Cluster Finland Oy perustettiin toukokuussa Yhtiössä mukana ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Liiketoiminta käynnistyi vauhdikkaasti: kesäkuussa solmittiin koulutusvientisopimus Abu Dhabi Education Councilin kanssa. Vientisopimus on alallaan suurin Suomessa. Hyvinvointiosiossa tuettiin 22 hyvinvointialan yrityksen kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Teemoina olivat tuotekehitys, palveluiden konseptointi, markkinoinnin suunnittelu, liiketoimintasuunnitelman kirkastaminen ja työprosessien sujuvoittaminen. Tuen määrä oli enintään euroa/yritys. Osiosta vastasi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Kolmannessa hankeosiossa, osaavan työvoiman saatavuus, tuloksena syntyi Osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelma Ohjelman toteutusta ohjaa osaamis- ja työllisyystyöryhmä ja seudulliset tiimit. Ohjelman rinnalla on rakennettu toimivaa työtapaa alueellista ennakointia varten. Lisäksi selvitettiin Jämsän seudun osaamistarpeita vastaavaa toimintamallia. Osiosta vastasi liitto. Hanke koostui kolmesta erillisestä osiosta, jotka etenivät tahoillaan. Jokainen osio saavutti omat tavoitteensa. EduClusterin työ jatkuu uudessa yhtiössä, hyvinvointialan yrityksiä tuetaan jatkossakin liiton ja Jykesin yhteistyönä ja Osaajia ja työpaikkoja -ohjelman toteutus etenee liiton ja ELY-keskuksen normaalina työnä. Saarijärven -Viitasaaren seutukunnan ohjelmatyö liitto Tuki Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha (30 %) Hannu Korhonen ohjelmallinen kehittäminen tukeutuu vahvasti Euroopan unionin rakennerahastoihin. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on erityisasemassa, sillä alueella on käytettävissä erillinen, muuta maakuntaa runsaampi rahoituskehys. Ohjelmavarat kohdennettiin alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi. EU-ohjelman koordinaatio on vastuullinen tehtävä, jossa on huomioitava sekä ohjelman sisällölliset painotukset ja rakenne että alueen toimijaverkosto ja sen yhteistyövalmiudet rakentaa tuloksellisia hankkeita. Ohjelmapäällikön resursoinnilla tuotiin projektitoi- 18

19 Liitto minta osaksi alueen normaalia kehittämistyötä. Käyttöön omaksuttiin uusi prosessi- ja verkostojohtamisen toimintamalli. Hankkeen hallinnointi pidettiin kevyenä. Ohjausryhmänä toimi seutukunnan kehittämistyöryhmä ns. kehry. Ohjausryhmän toimintapa organisoitui vasta hankkeen loppupuolella; jälkikäteen arvioituna se olisi voinut tapahtua aiemminkin. Hanketoimintaa hidasti EURA2007-järjestelmän toimimattomuus. Seutukunnan tulostietoja ei saatu tietojärjestelmästä hankkeen aikana. Vaikka tietojärjestelmä ei tukenut hanketyötä, niin hanke onnistui muutoin hyvin. MESIKO Metsäkonesimulaattori ja energiapuukourat Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tuki (65 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä alan yritysten kanssa metsäkonekuljettajien ja erityisesti energiapuun korjuun oppimisympäristöä vastaamaan työelämän muuttuneita tarpeita hankkimalla metsäkonesimulaattori ja energiapuukourat sekä tuottamalla koulutusmateriaalia. Projektin tuloksena POKE:lla on käytössä uudistunut oppimisympäristö, jolla voidaan tehokkaasti valmentaa alan opiskelijoita ja jo alalla työssä olevia. Alueen metsäkoneyrityksille ja niiden henkilöstölle on suunniteltu koulutuskokonaisuus työtaidon ajanmukaistamiseksi sekä energiapuun korjuutekniikan hallitsemiseksi. Uusia yrittäjiä on valmennettu mukaan energiapuunkorjuuseen. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa nykyisten metsäkoneyrittäjien henkilöstön ammattitaidon monipuolistamisen oppimalla uutta työtekniikkaa. Tuloksia alettiin heti hyödyntää oppilaitoksen opetuksen kehittämisessä. Hanke onnistui hyvin: yhteistyö alan yritysten kanssa oli käytännönläheistä ja viestintä hankkeesta oli kiitettävää. Uutta oppimisympäristöä tarvitaan osaamisen vahvistamiseksi energiapuun korjuussa. Energiapuun korjuun osuus tullee kasvamaan maatilatalouden sivuelinkeinona. Pidemmällä tähtäimellä oppimisympäristö voi osaltaan vaikuttaa elinkeinorakenteen monipuolistumiseen maaseudulla. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. IAV - Itsearviointijärjestelmä ja yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli luoda yhdessä yritysten ja alueellisten kehittäjien kanssa yritysten osaamisen itsearviointityökalu, joka arvioi erityisesti yrityksen osaamista, sen johtamista, oppimisen resursseja ja oppimisympäristöjä. Toisena tavoitteena oli arvioida yritysten osaamisen kehittämistyön vaikuttavuutta yritysten ja alueen näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat alueen pk-yritykset ja niiden osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanketoiminta. Tämä auttaa koko oppivan alueen osaamisverkostoa omassa kehitystyössään. Projektin kaksi erilaista tavoitetta edellyttivät erilaista lähestymistapaa. Ensin rakennettiin itsearviointijärjestelmä, joka yritysten kannalta oli tärkein ja sen jälkeen arvioitiin vaikuttavuutta. Suunniteltu lähestymistapa yritysten kehittäjien ja kouluttajien avulla osoittautui oletettua hitaammaksi. Hankkeen resurssit tavoitteisiin nähden osoittautuivat osittain riittämättömiksi: hankkeella oli kaksi erillistä tavoitetta, joiden kohde- ja intressiryhmät olivat erilaiset. Lisäksi toimintatutkimuksellinen ote aineiston keruussa olisi edellyttänyt tiiviimpää yhteyttä yritysten kanssa, mutta resurssien vähäisyydestä ja yritysten kohtalaisen 19

20 Vuosiraportti 2010 suuresta määrästä (17) johtuen se jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Itsearviointityökalu tehtiin Excel-versioksi, mutta jatkossa se pitäisi työstää käyttäjäystävällisempään muotoon. Itsearviointityökalu annettiin mukana olleiden yritysten ja kehittäjien käyttöön. Yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta arvioitiin kyselyllä, joka suunnattiin maakunnan yrittäjille. Samanaikaisesti oli menossa muita yrittäjyyskyselyitä, joten vastausprosentti jäi vähäiseksi. Tulosten perusteella on kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätöksiä alueellisen kehittämisen vaikutuksista ja alueellisista kehittäjäverkostoista. Päätuloksina voidaan pitää sen osatavoitteiden mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Yritysten osaamisen kehittämiseksi laadittiin itsearviointityökalu sekä Internet- että Excel-muodossa, joita molempia testattiin 17 yrityksessä. Ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien kehittäminen Keski-Suomessa II Jyväskylän yliopisto, tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tuki (64,4 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli vakiinnuttaa koulutusorganisaatioiden normaaliin toimintaan ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelun toimintamallit, tukea yritysten kansainvälistymistä opiskelijoiden työharjoittelun avulla sekä tuotteistaa kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelu kiinnostavaksi palveluksi työnantajille. Työ oli jatkoa vuonna 2006 alkaneelle hankkeelle. Mukana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, koulutuskuntayhtymä ja yliopisto. Hankkeessa markkinoitiin kansainvälistä opiskelijatarjontaa yrityksille, etsittiin yrityksille sopivia harjoittelijoita ja toteutettiin maailmalähellä.fi -osaajaportaali. Tavoitteet saavutettiin osittain. Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja koulutuskuntayhtymällä ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelu toimii kohtuullisesti. Yliopistolla yhtenäiset työharjoittelukäytännöt puuttuvat edelleen kokonaan. Kansainvälisestä opiskelijatarjonnasta viestittiin kehittämisyhtiöille ja yrityksille. Asia vaatii kuitenkin jatkuvaa esilläoloa. Ulkomaiset opiskelijat muodostavat kiinnostavan osaajapotentiaalin. Ottamalla heitä työharjoitteluun pienikin yritys voi harjoitella edullisesti kansainvälistä vuorovaikutusta. Näiden opiskelijoiden hyödyntämiseksi ja heidän työharjoittelunsa tuotteistamiseksi jäi vielä paljon työtä. Jatkosta vastaavat koulutusorganisaatiot osana omaa kehittämistyötään. OLKA Osaamisen ylläpito koko elämänkaaren ajan Jyväskylän kesäyliopistoyhdisty ry Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa ja laajempi yhteistyöverkosto, joiden avulla Jyväskylän kesäyliopistolle jäsentyy selkeä rooli maakunnan aikuiskoulutuksessa osana oppimisverkostoa. Painopisteenä oli julkishallinnon lyhytkestoinen täydennyskoulutus. Hankkeessa toteutettiin 28 koulutustilaisuutta, joista 20 oli keskisuomalaisten kuntien kanssa ja loput 8 järjestöjen kanssa. Koulutusten teemoja olivat esimerkiksi työhyvinvointi, lastensuojelulaki ja asiakaspalvelun turvallisuus. Pääkohderyhmät olivat kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi. Lisäksi toteutettiin seniorikoulutusta muun muassa eläkkeelle siirtyville. Hankkeeseen palkattu projektisihteeri vastasi koulutusten suunnittelusta ja viestinnästä. Koulutusten kustannukset eivät sisältyneet hankkeeseen. Toimenpiteet etenivät projektisuunnitelman mukaisesti. Ongelmaksi todettiin monien kuntien va- 20

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot