EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO"

Transkriptio

1 EU:N RAKENNERAHASTOT MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTO Vuosiraportti 2010

2 Julkaisija: liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin Kotisivu Internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu: ISBN ISBN (sähköinen) ISSN C 132 Julkaisun avainsanat: Kehittämisrahasto Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Taitto ja kansi: Mainostoimisto Mediataivas Oy Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Jyväskylä 2011

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Lyhyesti maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Osaaminen ja koulutus hyvinvointi YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN RAHOITUSLÄHTEET...40

4 Vuosiraportti Lyhyesti liiton tuella käynnistettiin kehittämis- ja investointihankkeita reilulla 10 miljoonalla eurolla. Myönnettyjen tukien osuus oli hiukan yli puolet, noin 5,2 miljoonaa euroa. Taantuman vuoksi yritysten ja kuntien rahoitus kehittämistoimenpiteissä supistui hieman. Suurimpia rahoitettuja hankkeita olivat investoinnit tutkimuslaitteisiin. VTT ja Jyväskylän yliopisto monipuolistavat metsäteollisuuden uusiutumisessa tarvittavaa tutkimusympäristöään. Jyväskylän ammattikorkeakoulu puolestaan laajentaa uusilla investoinneilla Saarijärven Bioenergiakeskuksen laboratorio- ja tutkimuspalveluja. Laiteinvestointien tukeminen tuli mahdolliseksi vuoden 2010 alussa, kun opetus- ja kulttuuriministeriön EAKR-rahoitus siirtyi lakkautetuilta lääninhallituksilta maakuntien liitoille osana aluehallinnon uudistusta. Lähes puolet rahoituksesta kohdentui osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle. Elinkeinojen ja teollisuuden kehittämisalueen rahoitus supistui hieman aiemmista vuosista. EU-rahoituksesta 60 % kohdennettiin valituille klustereille. Kärkisijalla oli Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri. Tuista noin 30 % kohdentui seudullisille kehittämisyhtiöille. Seuraavaksi eniten, noin viidennes rahoituksesta, myönnettiin VTT:lle. Myös Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu olivat merkittäviä tuensaaijia. liitto voi myöntää tukea kehittämis- ja investointihankkeille neljästä rahoituslähteestä: Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta maakunnan kehittämisrahasta ja Kehittämisrahastosta ta oli myönnettävissä lähes 7,6 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat EU-ohjelmat. EU-rahoituksen määrää kasvatti valtioneuvoston jakama lisärahoitus elvytystoimenpiteitä varten. Maakuntaohjelman neljä kehittämisaluetta ohjaavat hankevalintaa: elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Elinkeinojen kehittämisessä valitut klusterit ovat uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) bioenergiasta elinvoimaa (BEV) kehittyvä asuminen (KAS). liiton kehittämisrahoitus , euroa % Osaamiskeskusohjelma % Koheesio- ja kilpailukykyohjelma % Maakunnan kehittämisraha % EU-rahoitus % 4

5 Liitto 2. maakuntaohjelma ohjaa rahoitusta Maakuntaohjelman neljän kehittämisalueen painotukset ohjaavat hankevalintaa: Maakuntaohjelman painotukset vuoden 2010 kehittämistoimenpiteissä elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Maakuntaohjelmalla suunnataan sekä liiton että suurimman kehittämisrahoittajan, ELY-keskuksen, rahoitusta. Vuoden lopulla valmistui uusi maakuntaohjelma Tärkeimmiksi asioiksi ohjelmassa nostetaan menestyvä yritystoiminta, osaaminen, ihmisten hyvinvointi ja vetovoimainen toimintaympäristö. Vuoden 2010 alussa uudistunut aluekehittämislaki vahvisti maakuntien yhteistyöryhmien strategista merkitystä kehittämistyön ohjaamisessa. Yhteistyöryhmät vastaavat nyt, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti entistä tiiviimmästä osaamiskeskusohjelman, maakunnallisen klusterityön ja osaamisen kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. Linjaukset tulevat näkymään vuoden 2011 rahoituspäätöksissä ja kehittämistyön ohjauksessa. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Klustereiden kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen Innovaatioiden kaupallistaminen Teknologioiden soveltaminen OSAAMINEN JA KOULUTUS Koulutusliiketoiminnan kehittäminen Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Koulutuksen tuotteistaminen HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen Syrjäytymisen ehkäiseminen YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA Maakunnallinen yhteistyö Ympäristö ja virkistys infrastruktuuri Luonnonvarat Maakuntaohjelman painotukset , euroa Elinkeinot ja teollisuus % Yhdyskuntarakenne ja vetovoima % Hyvinvointi % Osaaminen ja koulutus % 5

6 Vuosiraportti ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus 2010 Kasva 3, IT-alan yritysten kasvuohjelman jatkorahoitus KUSTOM - Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jykes Oy klusterikehittäminen , kuntarahoitus IBA Innovaatiopankki osuuskunta IBA Innovaatiopankki osuuskunnan toimintamallin käynnistäminen pilottien avulla liitto Aikajana 1/ Jyväskylän yliopisto turvallisuuden liiketoimintaverkoston käynnistysvaihe Poimintoja Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmalla Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, jokapaikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Työstä vastaa Jyväskylä Innovation Oy. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston hyväksymä erityisohjelma. Vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön ehdotuksesta. liitto toimii ohjelmassa hallinnoivana viranomaisena. Kasva 3 Tavoitteena on vauhdittaa keskisuomalaisten ICTalan yritysten kasvua tukemalla niiden kansainvälistymistä, tuotekehitystä ja markkinointia. Mukana on neljätoista yritystä, muun muassa Descom Oy, Ecore Oy, Jydacom Oy ja Samcom Oy. Hanke käynnistyi vuonna 2009 osana elvytystoimenpiteitä; vuoden 2010 jatkorahoitus myönnettiin sovitun mukaisesti. ELY-keskus tukee yrityshankkeita Vuoden 2010 alussa uudistuneiden rahoitussäädösten mukaan maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. vastuu yrityshankkeissa on nyt selkeästi ELY-keskuksella. liitto tukee hankkeita, jotka vahvistavat yritysten toimintaympäristöä. Kiinnostus ELY-keskuksen yritysrahoitukseen oli ilahduttavan runsasta: talouden taantuma ei tyrehdyttänyt yritysten kehittämis- ja investointihalua. Suurimmat yritystuet ELY-keskus myönsi karstulalaiselle Meteco Oy:lle ( euroa), äänekoskelaiselle EarthPac Oy:lle ( euroa) ja Keulink Kiinteistöt/Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy:lle Keuruulla ( euroa). 6

7 Liitto Valmistuneet hankkeet kärkielinkeinot Jykes Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja liitto Tuki (75,5 %) Kustannusarvio EU-rahoitus Toteutusaika Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli käynnistää klusteripohjainen kehittäminen koko Keski-Suomessa. Klusterityön rahoitukseen osallistuivat kaikki seudulliset kehittämisyhtiöt ja Joutsan kunta. Maakunnan yhteistyöryhmä ja rahoittajat sitoutuivat rahoittamaan hyviä yrityslähtöisiä klusterihankkeita. Pitkän käynnistysvaiheen jälkeen siirryttiin hitaasti toimintavaiheeseen. Yhteistyötä on tiivistettävä kehittämisyhtiöiden johdon kanssa. Tavoitteena oli synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka tuovat rahaa (=liikevaihtoa) maakuntaan sen ulkopuolelta. Klusterit ovat hyvin eri vaiheessa. UKL-klusterissa on syntynyt eniten klusteripäällikön toiminnan kautta uusia yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, BEV-klusterissa on syntynyt paljon kehittämisorganisaatiovetoisia hankkeita, joissa yritykset ovat mukana, KAS-klusterin kehittämishankkeet ovat pääosin suuntautuneet synnyttämään liikevaihtoa Keski-Suomessa. Päätavoitteena tulee olla jatkossakin liikevaihdon kasvattaminen ulkopuolelta. Yrityslähtöisyys on kaiken klusteritoiminnan lähtökohta myös jatkossa ja sen mukaisesti on raportoitava toimintaa. Päätoimenpiteenä oli resursoida päätoimiset vetäjät kolmelle klusterille. päätökset tehtiin vuoden 2007 lopulla ja klusteripäälliköt aloittivat työnsä tammikuun 2008 alussa. Kullakin päälliköllä on n euron vuosibudjetti. Vuosibudjetti on ollut riittävä. Varattua ostopalveluresurssia oli tarkoitus käyttää yrityshankkeiden synnyttämiseksi. UKL saavutti tavoitteensa. Klusterityön tarkoituksena oli yhdenmukaistaa kehittämistapaa. Kullekin klusterille on nimetty yritysvetoinen uudistettu strategiaryhmä ja kukin klusteri on valinnut omat kehittämisteemat. Klustereille on laadittu oma yhtenäinen viestintäsuunnitelma, jonka avulla on pyritty tuomaan esille yhdenmukaista kehittämistapaa. Kolme klusteria ovat erilaisissa vaiheissa ja tukeutuvat ns. Triple Helix -mallin eri kulmiin. UKL on yritysnurkkaan painottuva, BEV on tutkimusja kehittämislähtöisin ja KAS on yhteiskuntanurkkaan painottuva. Hankkeen aikana havaittiin, että klusteripäälliköt olisi jatkossa syytä keskittää yhteen organisaatioon. Lisäksi tarvitaan toimijoiden yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Tavoitteena oli auttaa yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin. Yritysten kehittämiseksi on käynnistetty useita hankkeita, joille on varattu rahoitusta yrityskohtaisiin ja yritysryhmien kehittämishankkeisiin. Työnjako muiden rahoituskanavien kanssa on selkiintymässä. Klusterirahalla tehdään pikaisia selvityksiä, suunnitelmia ja kehittämisohjelmia, joiden toteutukseen haetaan rahoitusta muista hankkeista ja rahoitusinstrumenteista. Klusterityön tarkoituksena on varmistaa elinkeinotoiminnan uudistuminen ja kilpailukyky. Aikajana 1/2009 osoitti, että valitut klusterit olivat hyviä kasvuklustereita: valinta oli osunut oikeaan noususuhdanteen aikana. Kunkin klusterin strategiaryhmä tarkisti tavoitteet ja toimenpiteet joulukuussa 2008 vastaamaan laskusuhdanteen tilannetta. Syksyllä 2008 alkanut syvä talouden taantuma on korostanut tämän tavoitteen tärkeyttä. 7

8 Vuosiraportti 2010 Kansainvälistyvä Keski-Suomi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Pirjo Peräaho Tavoitteena oli yhdistää keskisuomalaiset kansainvälisille markkinoille suuntautuvat tahot kansainvälistymisen palveluliittymän, yhteisen brändin ja asiantuntijaverkoston piiriin. Samalla haluttiin vahvistaa kansainvälistymistä tukevaa verkostoitumista. Hanke sisälsi kolme osiota: kansainvälistymisen palvelukeskusverkoston rakentaminen, Human Technology -brändin vahvistaminen kansainvälisen markkinoinnin välineenä sekä Projectia-hankepalvelun tuotteistaminen ja markkinointi. Kansainvälistymisen palvelukeskus toteutettiin virtuaalisena, koska yhteen yhteiseen fyysiseen palvelupisteeseen ei vielä löytynyt edellytyksiä. Kansainvälinen viestintä -osiossa markkinoitiin Human Technology -brändiä maakunnan sisällä, kehitettiin yhteisiä markkinointityökaluja ja osallistuttiin aktiivisesti kansainväliseen markkinointiin. Kansainvälinen projektitoiminta -osiossa keskityttiin yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston vahvistamiseen, palveluiden tuotteistamiseen ja testaamiseen sekä sähköisen eprojectian toiminnan kehittämiseen. Hyvänä pohjana hankkeelle oli maakunnan julkisten toimijoiden tahto tehdä kansainvälistymistä suunnitellummin, strategisemmin ja kannustavassa yhteistyössä. Parhaiten etenivät kansainvälisen markkinoinnin työkalujen rakentaminen ja kansainvälisten hankkeiden valmistelun tuotteistaminen. Hankeosioista heikoimmin edistyi kansainvälistymisen palvelukeskus. Toiminta jatkuu Jykes Oy:n ja kumppaneiden omana työnä käytettävissä olevat resurssit ovat vain pienemmät. Yritysten kansainvälisten hankkeiden aktivoimista jatkettiin ELY-keskuksen oman tuotannon projektina. KUSTOM Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli asiakaslähtöisen liiketoiminnan vahvistaminen Kehittyvä asuminen -klusteriin kuuluvissa yrityksissä Saarijärven Viitasaaren seutukunnalla. Tavoitteena oli klusterin liikevaihdon kasvu yritysten kilpailukykyä, verkostoitumista ja yhteistyötä kehittämällä. Projekti tarjosi klusteriyrityksille apua kehittämisideoiden kartoitukseen, kehittämisen suunnitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjestämiseen ja asiantuntijapalveluiden etsimiseen ja hankintaan. Hankkeeseen osallistui yli 30 klusteriin kuuluvaa yritystä. Yrityksille syntyi uusia suunnitteluympäristöjä, suunnitteluverkostoja, rakennus- ja sisustustuotteita, liiketoimintamalleja, tuotantomenetelmiä ja asiakaskontakteja. Lisäksi pohjoiseen Keski-Suomeen syntyi muutama uusi yritysverkosto, jotka toimivat jatkossakin kehittäen toimintaa ja tavoitellen kasvua. Projektin toteutus onnistui alkuun suunnitelman mukaisesti. Yritykset osallistuivat hankkeeseen tavoitteiden mukaisesti ja olivat aktiivisia kehittämishankkeiden käynnistämisessä. Hankkeet suunniteltiin, budjetoitiin, niille asetettiin tavoitteet ja etsittiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ongelmaksi muodostui taloudellisen taantuman tuomat ongelmat. Moni yritys joutui sopeuttamaan toimintaansa tai järjestelemään liiketoimintaansa uudelleen. Näin ollen joidenkin yritysten strategiakin muuttui. Matalasuhdanne vaikeutti myös yritysten tulorahoitusta: kehittämishankkeiden toteutus viivästyi tai ne peruttiin. Uudistumiseen tarvittava pohjatyö on kuitenkin tehty. 8

9 Liitto Esimerkillistä hankkeessa oli sen ja muiden hanketoimijoiden sekä kehittämisyhtiöiden yhteistyö. Myös uusien yritysyhteistyöverkostojen syntyminen oli hyvä saavutus. Hankkeen myötävaikutuksella yrityksissä tehtiin myös hyviä uusia avauksia. Keskeisenä rahoitustyökaluna oli rinnakkaishanke LTO Liiketoimintaosaaminen, josta saatiin nopeasti rahoitusta tarvittaviin kehittämiskohteisiin. Hankintojen kilpailuttaminen olisi vaatinut joissain tapauksissa erityisosaamista. Hanke osoitti, että Keski-Suomessa aloitettua työtä järkevien kilpailutuskäytänteiden aikaansaamiseksi ja hankintaosaamisen kehittämiseksi on syytä edelleen jatkaa. kansainvälinen matkailun markkinointihanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (47,5 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli myötävaikuttaa matkailukeskuksiin pohjautuvan matkailustrategian toteutumiseen. Matkailustrategian tavoitteena oli matkailutulon kasvattaminen 5 % vuodessa, yritysten liikevaihdon kasvu 6 % vuodessa, ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien keskimääräinen kasvu vrk vuodessa. Tavoitteena oli rakentaa myyntiverkostoja ja -kanavia valittuihin kohdemaihin ja asiakasryhmille. Tärkeimmät kohdealueet olivat Venäjä, Baltia ja saksankielinen Eurooppa. Projektissa mukana olevat yritykset valikoituivat luontaisesti. Kaikilla oli halu olla mukana ja niiltä löytyy myös valittuja kohderyhmiä kiinnostavia tuotteita. Pääosa yrityksistä oli kaupallisesti edustettuina maakunnan matkailun myyntiyhtiöiden kautta (Tuulantei ja Grabar Consulting) ja iso osa tekee myös suoraa myyntiä ulkomaisille matkanjärjestäjille. Yhteistyötä tehtiin Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen kanssa tuotekehityksessä ja tietotekniikassa. Lisäksi projekti toimi yhteistyössä liiton matkailukoordinaattorin kanssa, joka on ollut viestinviejänä seudullisille matkailuorganisaatioille. Suurimmat ongelmat tulivat suhdanteiden huonontumisesta dramaattisesti. Jo suunniteltuja projekteja peruttiin. Keskieurooppalaisilla matkanjärjestäjillä ei ollut mahdollisuutta suunnitella uutta tuotantoa, sillä kysyntä ja myynti lähtivät nopeaan laskuun loppuvuodesta Samaan aikaan Matkailun Edistämiskeskuksen uudelleenorganisointi aiheutti markkinoilla hämmennystä. Markkinoinnillisena ongelmana on edelleenkin (osana Järvi-Suomea) imagon ja tunnettuuden vähäisyys. Määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Hankkeen avulla ylläpidettiin olemassa olevia myyntikanavia mahdollisimman hyvin ja valmistauduttiin suhdanteiden muuttumiseen. Koko valtakunnan tilanteeseen verraten ulkomaanmatkailu selviytyi lamasta kohtalaisesti. Majoitustilastossa ulkomaalaisten yöpymiset laskivat sekä 2008 että 2009, mutta molempina vuosina Keski-Suomi säilytti valtakunnallisen markkinaosuutensa 3,4 %:ssa. Vuonna 2010 (tammikuusta lokakuuhun) ulkomaisten majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet lähes vuorokautta ja markkinaosuus on 3,6 %. Uudistuvat koneet ja laitteet klusterin pohjoisen kärkiohjelma Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Hankkeella haluttiin edistää pohjoisessa Keski- Suomessa Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteriin kuuluvien kasvuyritysten kehittämistyötä ohutlevytekniikan, koneenrakennuksen, biometallin sekä uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit osa-alueilla. Tavoitteena oli klusteriin kuuluvien yritysten kilpailukyvyn edistäminen, ylimaakunnallisten yritysverkostojen yhteistyön lisääminen, uusien työ- 9

10 Vuosiraportti 2010 paikkojen mahdollistaminen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja uusien yritysten perustaminen. Hankkeella tavoiteltiin myös uusia tuoteinnovaatioita, osaamista ja uutta teknologiaa erityisesti Kehittyvä asuminen- ja Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriyritysten välistä yhteistyötä lisäämällä. Projekti tarjosi mukana oleville yrityksille apua kehittämisideoiden kartoitukseen, kehittämisen suunnitteluun ja koordinointiin, tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämiseen, rahoituksen järjestämiseen ja asiantuntijapalveluiden hankintaan. Palveluja käytti lähes 40 klusteriyritystä. Projektin aikana perustettiin 8 uutta klusteriyritystä ja 14 uutta työpaikkaa seutukunnalle sekä avattiin uusia markkinakanavia. Keskeisenä rahoitustyökaluna oli rinnakkaishanke LTO Liiketoimintaosaaminen, josta saatiin nopeasti rahoitusta tarvittaviin kehittämiskohteisiin. Lisähaasteen hankkeen toimintaan toi taloudellinen taantuma. Projektin toteutus onnistui hyvin ja sen toteutus sai kiitosta alueen kärkiyrityksiltä. Projekti antoi tarvittavaa erityisasiantuntemusta yrityksille ja myötävaikutti osaltaan klusteriin kuuluvien yritysten uudistumiseen. Tämä osaltaan auttoi selviytymisessä lamakauden ylitse. Hankkeessa tehtiin hyvää työtä eri toimijoiden verkottamiseksi. Esimerkillistä seutukunnalla oli hanke- ja muiden yritysneuvojien yhteistyö. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta pystyttiin työpaikkojen säilyttämisen ohella tekemään uusia avauksia ja perustamaan uutta yritystoimintaa. Asiakaslähtöinen yrityspalveluuudistus Keski-Suomessa yrittäjät ry Tuki (50 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli kehittää yrityspalvelutoimijoiden keskinäistä ja yrittäjien välistä viestintää, yhteistyömuotoja, hankkeiden toteutustapoja ja asiakaslähtöistä toimintaa. Projekti paransi yrityspalveluihin liittyvää viestintää pk-yrityssektorille yhdessä toimijoiden kanssa. Uutena palveluna tuotettiin yhteistyössä esimerkiksi Väistä karikko -palvelua. Projekti oli mukana edistämässä myös YritysSuomi -palvelujärjestelmän seudullisia näkymiä. Yritysvaikutusten arviointitoiminnan alkukartoitus ja arviointitoiminnan jalkauttaminen olivat yksi merkittävä osa työtä. Yritysvaikutusten arvioinnin kehittyminen edistää jatkossa oleellisesti julkisia yrityspalveluita ja tukee näiden palveluiden toimivuutta. Keväällä 2010 toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin yrittäjien tyytyväisyyttä julkisiin yrityspalveluihin. Tyytyväisyyskyselyssä nousi esiin toive yhden luukun periaatteesta. Yrittäjäjärjestön jäsenasteen kohoaminen oli yksi projektin tulosvaatimuksista. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä järjestäytyminen on ollut vilkasta. Jäsenmäärä on kasvanut vuoden 2008 alun jäsenestä vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä yli jäseneen. Keski-Suomi Pietariin 2 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Tuki (50 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli tuoda esille vetovoimaista elinkeinoelämää ja osaamista Pietarissa erilaisten tapahtuminen, messujen ja markkinointitoimenpiteiden avulla. Hanke saavutti tavoitteensa ja suunnitellut toimenpiteet toteutettiin. Hankkeen aikana kehitettiin yhteisosallistumisen malli Venäjän kansainvälisille messuille. Mallia pyritään kehittämään jatkossakin suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on jatkaa jossain muodossa Pietarin kaupungin ja välillä vuorovuosittaista esiintymistä toistensa alueilla. Invest in -seminaareja pyritään järjestämään Pietarissa yhdes- 10

11 Liitto sä muiden suomalaisten alueiden kanssa. Jykes tarjoaa edelleenkin neuvonta- ja konsultointipalveluita Venäjän markkinoille tähtääville ja niillä toimiville yrityksille. Lisäksi tehostetaan erilaisten taloudellisten tukimuotojen selvittämistä yritysten tarpeisiin. Jämsän seudun pk -teollisuuden Master Plan Jämsek Oy Tuki (50 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli yhdistää maankäytön suunnittelu, sijoittumispalvelut ja yritysten kehittämispalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana kartoitettiin seudun yritysten tahtotila, toimintaympäristön muutokset ja parhaat käytännöt. Työpajoissa olivat edustettuna yritykset, viranhaltijat, poliittiset päättäjät ja yritysten kehittämisorganisaatiot. Master plan ottaa kantaa toimintatapojen ja nykyisten teollisuusalueiden kehittämiseen. Se nostaa esiin Jämsän seudun uutena potentiaalisena vetovoimatekijänä GreenTechPark -ekoteollisuuspuiston, josta on mahdollista tehdä Suomen kilpailukykyisin ja energiatehokkain teollisuuspuisto. Master plan sisältää myös ehdotukset uuden teollisuuspuiston toteutusmalliksi sekä pk-teollisuuden houkuttelevuuteen tähtäävän markkinointi- ja viestintäsuunnitelman. Master plan toteutettiin pahimman laman aikana. Myös laman jälkeen varsinkin teknologiateollisuuden tilanne tulee olemaan haastava. Samoin metsäklusteri ennakoi voimakasta rakennemuutosta ja tuotannon arvon voimakasta muuttumista. Seuraavan suomalaisen menestystarinan ennakoidaan liittyvän kestävään kehitykseen tähtääviin teknologioihin. Tässä piilee myös Jämsän pk-teollisuuden tulevaisuus. Master planin tuloksena esitetty GreenTechPark olisi kestävän kehityksen teknologioiden osaamiskeskittymä, joka toteutuessaan toisi seutukunnalle merkittävää imagollista hyötyä ja koko pk-teollisuuden kipeästi kaipaamaa nostetta. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin. Hankkeen avulla laadittiin kunniahimoinen Jämsän seudun pkteollisuuden kehittämissuunnitelma. Markkinointiavustus Keski- Suomen pitämiseksi saksalaisten bussiryhmien matkakohteena vuonna 2010 Grabar Consulting Oy Tuki Kustannusarvio Leena Pajala matkailustrategian 2015 mukaan Saksa on yksi keskeisimmistä ulkomaanmarkkinoinnin kohdealueista. Grabar Consulting on vuosien ajan rakentanut yhteistyötä tärkeisiin Saksassa toimiviin Suomi-myyjiin. Vuosina MEKin toiminnan supistumisen myötä Suomen näkyvyys Saksan markkinoilla oli supistumassa vaatimattomalle tasolle. Samaan aikaan Ruotsi, joka on Suomen suurin kilpailija mm. saksalaisten Nordkap-matkojen kauttakulkualueena, panosti aikaisempaa enemmän Saksan markkinoille. Lisäetua Ruotsin matkailu sai heikosta ruotsin kruunusta. Grabar Consulting toteutti hankkeen avulla saksalaisille bussimatkanjärjestäjille kohdennetun kampanjan, tuotti markkinointimateriaalia ja postitti sen. Lisäksi ostettiin lisänäkyvyyttä muutamien tärkeimpien matkanjärjestäjien myyntikatalogeihin. Tavoitteena oli saada saksalaisryhmät matkustamaan edelleen ja Pohjois-Savon kautta Nordkappiin vuonna Grabar tavoitteli Keski-Suomeen noin majoitusvuorokautta bussiryhmien kautta. Hankkeen loppuraportin mukaan majoitusliikkeissä majoittui lähes saksalaista. Lisäksi ketjuhotelleissa 11

12 Vuosiraportti 2010 (Sokos, Scandic) oli arviolta 600 asiakasta. Yöpymisten määrä oli muutamaa sataa suurempi. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin. Hankkeella oli lisäksi positiivinen vaikutus myös vuoden 2011 alustaviin varauksiin. Jatkossa kannattaisi tavoitella saksalaisten matkailijoiden viipymän pidentämistä Keski-Suomessa. turvallisuuden liiketoimintaverkoston käynnistäminen Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitos Tuki Kustannusarvio Veli-Pekka Päivänen Selvitystyö aloitettiin kesällä 2009, jolloin kartoitettiin turvallisuusalan kokonaisuutta, keskisuomalaisia turvallisuusmarkkinayrityksiä sekä tutkimus- ja koulutustarpeita. Hankkeen aikana tarkennettiin alueen erityisosaamisalueita selvitettiin soveltuuko klusteroituminen turvallisuusalan liiketoiminnan kehittämiseen arvioitiin klusteritoiminnan perusteita ja tarpeita arvioitiin tarvittavia resursseja analysoitiin klusterin linkittyminen alueen muihin ICT-verkostoihin ja selvitettiin yritysten koulutus-, tutkimus-, ja kehitystarpeita. Tuloksena syntyi raportti, joka sisältää erilaisia toimenpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi ja organisoitumiseksi. Turvallisuusalan kehittäminen voi olla jatkossa osa ICT-alan kehittämistä, mikäli yritykset haluavat panostaa alan kehittämiseen. Sosiaalisen median hyödyntäminen keskisuomalaisissa yrityksissä -esiselvitys Viestintätoimisto Diverstas Tuki Kustannusarvio Raija Partanen Tarkoituksena oli selvittää, miten keskisuomalaiset, yli 100 henkeä työllistävät yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa, ja millaisia valmiuksia ja suunnitelmia näillä on hyödyntää sosiaalista mediaa tulevaisuudessa. Kysely toteutettiin perusteellisesti ja asiantuntevasti. Kyselyn tulos oli, että yritykset ovat melko varauksellisia sosiaalisen median käytön suhteen. Noin puolet haastatelluista ilmoitti, että sosiaalinen media ei ole tärkeä yrityksen toiminnassa. Sosiaalinen media on kuitenkin maailmanlaajuisesti nousemassa entistä tärkeämmäksi välineeksi myös yritysten strategiassa ja liiketoiminnassa, joten rohkaisua näiden välineiden käyttöönottoon myös Keski-Suomessa tarvitaan. Esiselvityshankkeen myötä Diverstas kumppaneineen pystyi tuottamaan palvelun (kyselylomakkeen), jonka avulla yritykset voivat kehittää verkkonäkyvyyttään. Uusiutuvan energian teknologiayritykset, -verkostot ja ketjut Prizztech Oy Tuki Kustannusarvio Pirjo Peräaho Tavoitteena oli tunnistaa suomalainen uusiutuvan energian teknologiaklusteri, kuvata alan yritysverkostot, koota teknologioittain kokonaistoimitusten 12

13 Liitto arvoketjut sekä vauhdittaa yritysryhmien kehittämishankkeita. Hanke kattoi koko Länsi-Suomen. Hankkeessa kartoitettiin ensimmäisen kerran Suomessa uusiutuvan energian teknologiayritykset ja niiden liiketoimintamahdollisuudet. Tunnistettuja yrityksiä on noin 600, joista osallistuneita oli liki 300. Selvityksessä koottiin tiedot yritysten liiketoiminnan laajuudesta, arvoketjuista, tuotekehityksestä, kehittämistarpeista, vientitoiminnasta ja kiinnostuksesta yhteistyöhön. Halukkaiden yritysten kanssa koottiin englanninkieliset verkostokuvaukset teknologioittain: tuulivoima, vesivoima, lämpöpumput, aurinkoenergia, kattila- ja polttoteknologiat, metsäenergia, biokaasu ja kierrätyspolttoaineet. Keski-Suomessa toimii yrityksiä jokaisella teknologia-alalla. Moventas Oyj:tä lukuun ottamatta yritykset ovat melko pieniä. Uusiutuvan energian liiketoiminta kasvaa maailmanlaajuisesti. Kilpailu on kuitenkin kovaa. Selvitys antaa hyvän, ajankohtaisen kuvan alan liiketoimintamahdollisuuksista ja kehittämistarpeista. Työ tehtiin projektisuunnitelman mukaisesti. 13

14 Vuosiraportti Osaaminen ja koulutus Uudet hankkeet Toteuttaja Hanke Tuki YHTEENSÄ VTT, JY ja JAMK Tulevaisuuden kuitutuotteiden kehitysympäristöt Jyväskylän BDC-INNO, bioenergian innovaatioympäristön kehittäminen ammattikorkeakoulu VTT ja JY OSER- Osaava energiantuotanto Keski-Suomessa Jyväskylän yliopisto YVAKO - ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämis- ja osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto NANOANA - syntetisoitujen nanomateriaalien kulkeutuminen ympäristöön ja niiden analysointi ympäristönäytteistä Laukaan kunta Laukaan, Jyväskylän ja Muuramen pilotti nuorten aktivoimiseksi työllistymään Keuruun kaupunki EOP - ennakoiva osaaminen ja perehdytys Jyväskylän yliopisto Keski-Suomi ICT - maakunnallinen ICT-strategia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kinnulan kunta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta Henkilökohtaiset työllistymispolut pohjoisessa Keski-Suomessa Ulkomailta osaajaksi Keski-Suomeen Jämsän 4H-yhdistys ry Kesätyömessut Business Arena Oy Keulink Oy Poimintoja Yhteistyösopimus: osaajat kohtaavat Yritysten kehittäminen materiaalitekniikan täydennyskoulutuksen avulla, DI-täydennyskoulutuksen lisärahoitus BDC-Inno Jyväskylän ammattikorkeakoulu hankkii Saarijärven Bioenergiakeskuksen kattilantestauslaboratorioon pienhiukkaspäästöjen mittauslaitteiston, biopolttoaineiden käsittelyjärjestelmän ja biohiilen tuotanto- ja tutkimuslaitteiston. Investointien jälkeen Bioenergiakeskus pystyy tarjoamaan alan toimijoille yhtenäisen testausympäristön pienen kokoluokan laitoksen polttoaineen käsittelystä ja analysoinnista polttoprosessiin ja edelleen päästöjen ja pienhiukkasten mittaukseen asti. Liikenneopettajaksi Keski-Suomesta Jyväskylässä käynnistyi tammikuussa 2011 uusimuotoinen liikenneopettajakoulutus. Kuusikymmentä opiskelijaa hankkii liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon Jyväskylän liikenneopettajaopistossa. Aiemmin alan opettajaksi on voinut Suomessa opiskella vain Hämeenlinnassa. Tutkinnon voi hankkia päiväopiskeluna tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutus mahdollistaa opiskelun jo työssä oleville. Kiinnostus koulutukseen oli runsasta: hakijoita oli kolmisensataa. 14

15 Liitto Valmistuneet hankkeet Nanotomografialaitteiston hankinta Jyväskylän yliopisto Tuki (62 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Pirjo Peräaho Tarkoituksena oli röntgensäteilyä käyttävän tomografialaitteiston hankkiminen materiaalitutkimukseen. Investointi toteutui suunnitelman mukaisesti. Laitteiston tärkein sovellusalue on kuitupohjaisten materiaalien tutkimus paperi- ja nanoteknologiassa. Laitteisto palvelee perustutkimuksen rinnalla teollisuuden kehitystarpeita. Nanotomografiaa hyödyntämällä saadaan materiaaleista erittäin tarkkoja, kolmiulotteisia kuvia. Vastaavanlaisia laitteistoja löytyy maailmasta kolme: kaksi Yhdysvalloista ja yksi Euroopasta. Tutkimuslaitteiston hyödyntäjiä ovat olleet Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj ja Posiva Oy. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. MVision Konenäön toimintaympäristö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (65 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tuloksena syntyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n muodostama konenäön tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö. Toimintaympäristö sisältää sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun että Jyväskylän yliopiston konenäön tutkimuslaboratoriot sekä osaamisen, joka hankkeen aikana vahvistui mm. teollisuuden tuotantolinjoille asennettujen pilottien kautta. Toimintaympäristöä testattiin kahdella täysimittakaavaisella pilot-sovelluksella. HB Betoniteollisuus Oy:n pilottia varten suunniteltiin laitteisto, joilla mitattiin betonituotteiden laatua. Asetetut tavoitteet konenäkömittauksille saavutettiin hyvin ja toimintaympäristö todettiin toimivaksi. Toisen pilotin tavoitteena oli tutkia biopolttoaineiden mittaamista polttoaineiden seossuhteen ja palakoon selvittämiseksi. Tutkimusta varten rakennettiin täysimittakaavainen pilot-laitteisto VTT:n biopolttoaineiden syöttökuljettimella, jonka nopeus vastaa voimalaitoksen syöttönopeutta ja -määrää. VTT:n asettamat tavoitteet saavutettiin. Jyväskylän yliopisto kehitti suurnopeuskamerajärjestelmän, jolla voidaan jatkossa suorittaa suurnopeuskameratutkimuksia yritysten tarpeisiin. Toimintaympäristö on kehitetty pysyväksi toiminnaksi, joten hanke saavutti tavoitteensa. Palvelutoiminnan toteutuksesta on tehty liiketoimintasuunnitelma, joka määrittelee mm. tutkimusten ja soveltuvuustestauksen sekä koulutuksen toimintasuunnitelman. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. Tavoitteena oli konenäön toimintaympäristön rakentaminen, joka palvelee alueen konenäköyrityksiä. Tavoitteena oli myös suunnitella ja toteuttaa kaksi osaprojektia. 15

16 Vuosiraportti 2010 Luonnonvarainstituutti energiatehokkuuden kehittämis-, koulutus- ja tutkimusympäristöksi BDC KoeRak Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (80 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli luoda Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskuksen uudisrakennuksesta monipuolinen koulutus- ja kehittämisympäristö, jossa yritysten kanssa yhteistyössä testataan ja kehitetään esim. uusiutuvan energian hybridijärjestelmiä, matalaenergiatekniikan rakennustuotteita ja rakentamista sekä uusia LVI -ratkaisuja. Hanke koostui kahdesta osiosta: Energiatehokkaiden pohjarakennevaihtoehtojen ja betoniseinäelementtirakenteiden pitkäaikainen seuranta langattomiin antureihin perustuvalla tiedonkeruumenetelmällä Bio- ja uusiutuvan energian integroidun lämmitysjärjestelmän rakennuttaminen. Hankkeessa rakennettiin Bioenergiakeskuksen uudisrakennukseen kaksi T&K-ympäristöä. Rakennuksen seinä- ja pohjaelementit valittiin ja niihin asennettiin kosteutta ja lämpötilaa mittaavia antureita niin, että keskus toimii rakenteiden energiatehokkuuden tutkimusympäristönä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Betoniteollisuus ry aloittivat syntyneiden tietojen analysoimisen. Bioenergiakeskuksen lämpölaitosta voidaan vastaavasti käyttää normaalin lämmityksen ohella alan koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystarpeisiin. Hanke onnistui toiminnassaan, vaikkakin kustannusarvion laatiminen oli haasteellinen ja se ylittyi selkeästi suunnitellusta. Hanke oli vahvasti yritysvetoinen. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana seutukunnalla toimivat keskeiset alan yritykset ja Betoniteollisuus ry. Hankkeen toteutuksessa on ilmennyt myös uusia kehittämistoimia. Hanke on hyvä esimerkki eri klustereiden rajapinnalla ja toimialojen välillä tehtävästä yhteistyöstä. Yritykset ovat kokeneet hankkeen tuovan lisäarvoa yhteistyökumppaneille ja alan kehittämiseen yleensä. Hanke on lisännyt Bioenergiakeskuksen tunnettuutta ja tuonut uusia yritys- ja tutkimusalan yhteistyökumppaneita keskukselle. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. MEd II Oppilaitosjohtamiskoulutuksen virtualisointi Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutti Tuki (60 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli luoda kansainvälinen koulutuspalvelu: englanninkielinen oppilaitosjohtamisen maisteriohjelma ja MBA. Hankkeessa tehtiin loppuun aiemmin aloitettu oppilaitosjohtamisen koulutuksen tuotteistaminen. Maisteriohjelman englanninkielinen luento-opetus tallennettiin videolle ja editoitiin. Taltioiduista luennoista ja oheismateriaalista koottiin verkkosovellutukset. Englanninkielisestä versiosta tehtiin valikoidusti käännöksiä kiinaksi ja espanjaksi. Kokonaisuus rakennettiin niin, että asiakas voi halutessaan suorittaa vain jonkin yksittäisen opintojakson tai kokonaiset MBA-opinnot. Ensimmäiset asiakkaat aloittivat MBA-opintonsa marraskuussa Hanke saavutti tavoitteensa osittain. Toteutus viivästyi jonkin verran sekä henkilöstöresurssien että teknologisten puutteiden vuoksi. MBA in Educational Leadership -koulutus on hyväksytty osaksi Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vakinaista toimintaa. Kehitetyllä koulutuspalvelulla ei kuitenkaan käytännössä ole kytkentää EduCluster Finland verkostoon. Kas- 16

17 Liitto vatustieteiden tiedekunta ja Rehtori-instituutti vastaavat koulutuspalvelun kehittämisestä ja päivittämisestä jatkossa. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. DYNKRAT Dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden analysointi ja testaus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (63,2 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteet toteutuivat hyvin lukuun ottamatta kuormituskehän käyttöönoton viivästymistä. Toteutusvaiheen käytännön ongelmien ratkaisu ja niistä oppiminen ovat lisänneet hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden osaamista. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. Keuruun osaamisverkoston esiselvitys Keulink Oy Tuki (67 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Rakennemuutos Pirjo Peräaho Tavoitteena oli rakentaa Jyväskylän ammattikorkeakoululle dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden analysointi- ja testausympäristö, jonka avulla voidaan tarjota testaus-, analysointi- ja tuotekehityspalveluja alueen yrityksille. Pilotointija käyttöönottovaiheessa kohderyhmänä olivat hankkeen toteutukseen osallistuneet yritykset. Testausympäristöä voivat hyödyntää jatkossa myös muut keskisuomalaiset kone- ja metallialan yritykset. Kuormituskehän käyttöönotto viivästyi hankkeen jälkeiselle ajalle, koska kehää ei ehditty testata riittävästi todellisilla kappaleilla. Viivästys johtui järjestelmän toimittajan konkurssista. Kehän ohjausjärjestelmän suunnittelussa ja ohjelmoinnissa on yritysten ja JAMK:in asiantuntijoiden osaaminen kehittynyt. Dynaamisesti kuormitettujen rakenteiden lujuustekniseen analysointiin on hankittu sopiva FEM-ohjelma. Ohjelman käyttöä on harjoiteltu teräsrakenteita mitoittamalla. FEM-osaamista kehitetään edelleen hankkeen jälkeen hankkimalla lisäkoulutusta sekä jatkamalla ohjelmiston ominaisuuksien testaamista. Voitelun testaamiseen on rakennettu automaattinen dynaaminen mittausjärjestelmä, jolla voidaan mitata nanovoiteluaineiden toimivuutta. Tavoitteena oli rakentaa Keuruun ja Saarijärven seutukuntia palveleva osaamisverkosto, joka välittää yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten koulutus- ja tutkimuspalveluja. Projektin aikana toteutettiin kymmenen yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojektia. Mukana olivat HT Engineering Oy, Palo- ja Vesitekniikka PA-VE Oy, Linjalaser Oy ja Pohjolan Vesi Oy. Toteutuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yrityspalvelutarjontaa. Lisäksi yrityksille tarjottiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun osaamista. Tutkimuslaitoksista mukana olivat VTT ja JAMK:n Bioenergiakeskus. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käynnistettiin Insinööristä materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi -koulutus syyskuussa Koulutuksen aloitti työn ohessa 15 aikuisopiskelijaa. Koulutus on esimerkki tuloksekkaasta korkeakoulujen ja seutujen yhteistyöstä. Projekti toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Määrällisiä tavoitteita sen sijaan ei saavutettu. Pääsyynä oli taantuma, joka heikensi nopeasti yritysten taloudellista tilaa. Halukkuutta laajempaan toimintaan oli, mutta resursseja ei. Kohdealueena 17

18 Vuosiraportti 2010 Keuruu ja Saarijärvi osoittautuivat liian pieneksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hankkeisiin: alueen potentiaalisten yritysten määrä ei ole riittävä. Tutkimus- ja koulutuspalveluja välittävälle yksikölle ei vielä löytynyt taloudellisia edellytyksiä. Tulevaisuuden vaihtoehdot ovat Keulink Oy pohdittavana. EDU- ja hyvinvointiklusterin liiketoiminnan sovellukset sekä osaavan työvoiman saatavuus liitto Tuki Kustannusarvio Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli käynnistää EduCluster Finland Oy:n liiketoiminta, tuotteistaa koulutusalan osaamista kansainvälisille markkinoille, toteuttaa hyvinvointialan yrityksen kanssa liiketoimintaa lisäävä kasvuohjelma ja tuottaa seutulähtöisiä työllisyyden edistämisen toimintamalleja. EduClusterin kehittämiseksi palkattiin kaksi henkilöä. He työstivät koulutuksen palvelukonseptia, toimivat viennin tukena, rakensivat markkinointimateriaalia ja kokosivat yritysverkostoa. Hankeosiosta vastasivat liitto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Edu Cluster Finland Oy perustettiin toukokuussa Yhtiössä mukana ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Liiketoiminta käynnistyi vauhdikkaasti: kesäkuussa solmittiin koulutusvientisopimus Abu Dhabi Education Councilin kanssa. Vientisopimus on alallaan suurin Suomessa. Hyvinvointiosiossa tuettiin 22 hyvinvointialan yrityksen kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Teemoina olivat tuotekehitys, palveluiden konseptointi, markkinoinnin suunnittelu, liiketoimintasuunnitelman kirkastaminen ja työprosessien sujuvoittaminen. Tuen määrä oli enintään euroa/yritys. Osiosta vastasi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Kolmannessa hankeosiossa, osaavan työvoiman saatavuus, tuloksena syntyi Osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelma Ohjelman toteutusta ohjaa osaamis- ja työllisyystyöryhmä ja seudulliset tiimit. Ohjelman rinnalla on rakennettu toimivaa työtapaa alueellista ennakointia varten. Lisäksi selvitettiin Jämsän seudun osaamistarpeita vastaavaa toimintamallia. Osiosta vastasi liitto. Hanke koostui kolmesta erillisestä osiosta, jotka etenivät tahoillaan. Jokainen osio saavutti omat tavoitteensa. EduClusterin työ jatkuu uudessa yhtiössä, hyvinvointialan yrityksiä tuetaan jatkossakin liiton ja Jykesin yhteistyönä ja Osaajia ja työpaikkoja -ohjelman toteutus etenee liiton ja ELY-keskuksen normaalina työnä. Saarijärven -Viitasaaren seutukunnan ohjelmatyö liitto Tuki Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha (30 %) Hannu Korhonen ohjelmallinen kehittäminen tukeutuu vahvasti Euroopan unionin rakennerahastoihin. Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on erityisasemassa, sillä alueella on käytettävissä erillinen, muuta maakuntaa runsaampi rahoituskehys. Ohjelmavarat kohdennettiin alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi. EU-ohjelman koordinaatio on vastuullinen tehtävä, jossa on huomioitava sekä ohjelman sisällölliset painotukset ja rakenne että alueen toimijaverkosto ja sen yhteistyövalmiudet rakentaa tuloksellisia hankkeita. Ohjelmapäällikön resursoinnilla tuotiin projektitoi- 18

19 Liitto minta osaksi alueen normaalia kehittämistyötä. Käyttöön omaksuttiin uusi prosessi- ja verkostojohtamisen toimintamalli. Hankkeen hallinnointi pidettiin kevyenä. Ohjausryhmänä toimi seutukunnan kehittämistyöryhmä ns. kehry. Ohjausryhmän toimintapa organisoitui vasta hankkeen loppupuolella; jälkikäteen arvioituna se olisi voinut tapahtua aiemminkin. Hanketoimintaa hidasti EURA2007-järjestelmän toimimattomuus. Seutukunnan tulostietoja ei saatu tietojärjestelmästä hankkeen aikana. Vaikka tietojärjestelmä ei tukenut hanketyötä, niin hanke onnistui muutoin hyvin. MESIKO Metsäkonesimulaattori ja energiapuukourat Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Tuki (65 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Hilkka Laine Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä alan yritysten kanssa metsäkonekuljettajien ja erityisesti energiapuun korjuun oppimisympäristöä vastaamaan työelämän muuttuneita tarpeita hankkimalla metsäkonesimulaattori ja energiapuukourat sekä tuottamalla koulutusmateriaalia. Projektin tuloksena POKE:lla on käytössä uudistunut oppimisympäristö, jolla voidaan tehokkaasti valmentaa alan opiskelijoita ja jo alalla työssä olevia. Alueen metsäkoneyrityksille ja niiden henkilöstölle on suunniteltu koulutuskokonaisuus työtaidon ajanmukaistamiseksi sekä energiapuun korjuutekniikan hallitsemiseksi. Uusia yrittäjiä on valmennettu mukaan energiapuunkorjuuseen. Uusi oppimisympäristö mahdollistaa nykyisten metsäkoneyrittäjien henkilöstön ammattitaidon monipuolistamisen oppimalla uutta työtekniikkaa. Tuloksia alettiin heti hyödyntää oppilaitoksen opetuksen kehittämisessä. Hanke onnistui hyvin: yhteistyö alan yritysten kanssa oli käytännönläheistä ja viestintä hankkeesta oli kiitettävää. Uutta oppimisympäristöä tarvitaan osaamisen vahvistamiseksi energiapuun korjuussa. Energiapuun korjuun osuus tullee kasvamaan maatilatalouden sivuelinkeinona. Pidemmällä tähtäimellä oppimisympäristö voi osaltaan vaikuttaa elinkeinorakenteen monipuolistumiseen maaseudulla. Hanke siirtyi Länsi-Suomen lääninhallitukselta vuoden 2010 alussa osana aluehallinnon uudistusta. IAV - Itsearviointijärjestelmä ja yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuus Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika EU-rahoitus Veli-Pekka Päivänen Tavoitteena oli luoda yhdessä yritysten ja alueellisten kehittäjien kanssa yritysten osaamisen itsearviointityökalu, joka arvioi erityisesti yrityksen osaamista, sen johtamista, oppimisen resursseja ja oppimisympäristöjä. Toisena tavoitteena oli arvioida yritysten osaamisen kehittämistyön vaikuttavuutta yritysten ja alueen näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat alueen pk-yritykset ja niiden osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanketoiminta. Tämä auttaa koko oppivan alueen osaamisverkostoa omassa kehitystyössään. Projektin kaksi erilaista tavoitetta edellyttivät erilaista lähestymistapaa. Ensin rakennettiin itsearviointijärjestelmä, joka yritysten kannalta oli tärkein ja sen jälkeen arvioitiin vaikuttavuutta. Suunniteltu lähestymistapa yritysten kehittäjien ja kouluttajien avulla osoittautui oletettua hitaammaksi. Hankkeen resurssit tavoitteisiin nähden osoittautuivat osittain riittämättömiksi: hankkeella oli kaksi erillistä tavoitetta, joiden kohde- ja intressiryhmät olivat erilaiset. Lisäksi toimintatutkimuksellinen ote aineiston keruussa olisi edellyttänyt tiiviimpää yhteyttä yritysten kanssa, mutta resurssien vähäisyydestä ja yritysten kohtalaisen 19

20 Vuosiraportti 2010 suuresta määrästä (17) johtuen se jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Itsearviointityökalu tehtiin Excel-versioksi, mutta jatkossa se pitäisi työstää käyttäjäystävällisempään muotoon. Itsearviointityökalu annettiin mukana olleiden yritysten ja kehittäjien käyttöön. Yritysten osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta arvioitiin kyselyllä, joka suunnattiin maakunnan yrittäjille. Samanaikaisesti oli menossa muita yrittäjyyskyselyitä, joten vastausprosentti jäi vähäiseksi. Tulosten perusteella on kuitenkin mahdollista tehdä johtopäätöksiä alueellisen kehittämisen vaikutuksista ja alueellisista kehittäjäverkostoista. Päätuloksina voidaan pitää sen osatavoitteiden mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä. Yritysten osaamisen kehittämiseksi laadittiin itsearviointityökalu sekä Internet- että Excel-muodossa, joita molempia testattiin 17 yrityksessä. Ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien kehittäminen Keski-Suomessa II Jyväskylän yliopisto, tutkimus- ja rekrytointipalvelut Tuki (64,4 %) Palautui Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli vakiinnuttaa koulutusorganisaatioiden normaaliin toimintaan ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelun toimintamallit, tukea yritysten kansainvälistymistä opiskelijoiden työharjoittelun avulla sekä tuotteistaa kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelu kiinnostavaksi palveluksi työnantajille. Työ oli jatkoa vuonna 2006 alkaneelle hankkeelle. Mukana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, koulutuskuntayhtymä ja yliopisto. Hankkeessa markkinoitiin kansainvälistä opiskelijatarjontaa yrityksille, etsittiin yrityksille sopivia harjoittelijoita ja toteutettiin maailmalähellä.fi -osaajaportaali. Tavoitteet saavutettiin osittain. Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja koulutuskuntayhtymällä ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelu toimii kohtuullisesti. Yliopistolla yhtenäiset työharjoittelukäytännöt puuttuvat edelleen kokonaan. Kansainvälisestä opiskelijatarjonnasta viestittiin kehittämisyhtiöille ja yrityksille. Asia vaatii kuitenkin jatkuvaa esilläoloa. Ulkomaiset opiskelijat muodostavat kiinnostavan osaajapotentiaalin. Ottamalla heitä työharjoitteluun pienikin yritys voi harjoitella edullisesti kansainvälistä vuorovaikutusta. Näiden opiskelijoiden hyödyntämiseksi ja heidän työharjoittelunsa tuotteistamiseksi jäi vielä paljon työtä. Jatkosta vastaavat koulutusorganisaatiot osana omaa kehittämistyötään. OLKA Osaamisen ylläpito koko elämänkaaren ajan Jyväskylän kesäyliopistoyhdisty ry Tuki (70 %) Kustannusarvio Toteutusaika Maakunnan kehittämisraha Pirjo Peräaho Tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa ja laajempi yhteistyöverkosto, joiden avulla Jyväskylän kesäyliopistolle jäsentyy selkeä rooli maakunnan aikuiskoulutuksessa osana oppimisverkostoa. Painopisteenä oli julkishallinnon lyhytkestoinen täydennyskoulutus. Hankkeessa toteutettiin 28 koulutustilaisuutta, joista 20 oli keskisuomalaisten kuntien kanssa ja loput 8 järjestöjen kanssa. Koulutusten teemoja olivat esimerkiksi työhyvinvointi, lastensuojelulaki ja asiakaspalvelun turvallisuus. Pääkohderyhmät olivat kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi. Lisäksi toteutettiin seniorikoulutusta muun muassa eläkkeelle siirtyville. Hankkeeseen palkattu projektisihteeri vastasi koulutusten suunnittelusta ja viestinnästä. Koulutusten kustannukset eivät sisältyneet hankkeeseen. Toimenpiteet etenivät projektisuunnitelman mukaisesti. Ongelmaksi todettiin monien kuntien va- 20

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Bioenergiakeskus 1 BDC KOERAK VALMISTELUVAIHE Valmisteluhankkeen päärahoittaja Bioenergiasta voimavara klusteri Muut rahoittajat SSYP, Ariterm, Betset, Soklex Valmistelussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Ohjelma. 17.00 Hallitusohjelman linjauksia yritysten kehittämiseksi Elinkeinoministeri Jyri Häkämies Ohjelma 16:15 Mitä maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) odottaa ja toivoo yritysten kehittämisen johtoryhmältä? Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kauko Lehtonen 16.30 Yrityskyselyn tulokset ja ehdotuksia

Lisätiedot

in cooperation with EduCluster Finland

in cooperation with EduCluster Finland Koulutusklusterin kehittäminen in cooperation with EduCluster Finland OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISALUE Koulutustoimiala erikoistumisala Toimialoja tarkasteltaessa selkeä erikoistumisala metsäklusterin

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot