TUULEN S I L M Ä. Puolueet yksimielisiä uusiutuvan energian edistämisen tärkeydestä MW potentiaalia merituulivoimalle Pohjanlahdella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUULEN S I L M Ä. Puolueet yksimielisiä uusiutuvan energian edistämisen tärkeydestä. 10 000 MW potentiaalia merituulivoimalle Pohjanlahdella"

Transkriptio

1 TUULEN Nro 1/ vuosikerta S I L M Ä Puolueet yksimielisiä uusiutuvan energian edistämisen tärkeydestä MW potentiaalia merituulivoimalle Pohjanlahdella

2 PÄÄKIRJOITUS Bengt Tammelin Puheenjohtaja Tuulivoima KTM:n skenaarioissa Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä on valmistellut uutta UUSIUTUVIEN ENERGILÄHTEI- DEN EDISTÄMISOHJELMAA. Uudella ohjelmalla on tarkoitus korvata vuonna 1999 laadittu nykyinen tavoiteohjelma. Tavoiteohjelmassa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrä olisi 29,3 TWh vuonna Tämä on 2 TWh enemmän kuin nykyisessä edistämisohjelmassa. Lisäksi on laadittu visio uusiutuvien käytöstä vuonna Ensimmäinen välitavoite on asetettu vuodelle Tuulivoimalle tavoite vuonna 2005 on 150 MW, vuonna 2010 entiset 500 MW ja visio vuodelle 2025 reippaasti 2000 MW. Lähiajan tavoitteemme eivät siis eurooppalaisittain ole mitenkään erinomaisen kunnianhimoisia, mutta takaisivat ilmeisesti kuitenkin sen, että nykyistä ja tulevista EU-maista Luxembourg pysyisi Suomen takana tuulivoiman tuotannon määrässä. Laskettuna tuotantoteho per maan pinta-ala sekin kyllä pysyy kaukana Suomen edellä. Suomalainen visio vuoteen 2025 pääsee kumulatiivisena arvona samalle tasolle kuin mitä tuulioloiltaan vaatimattomassa Saksassa rakennetaan tuulivoimaa jo nyt 10 kuukaudessa vuosittain. EU:n virallinen tavoite eurooppalaiselle tuulisähkön tuotannolle vuodelle 2010 on 40 GW, mutta nykyisellä kasvuvauhdilla toteutuma tulee olemaan lähempänä 60 GW. Kokonaisuudessaan uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma on kuitenkin varsin positiivinen, myös tuulivoiman osalta. Paitsi toiminnan kehittämiseen ja investointien ja sähköntuotannon tukemiseen huomiota kiinnitetään myös T&K rahoitukseen sekä tavoitteiden kehittymisen seurantaan. Vaatimattomista tavoitteista ja positiivisista aikeista huolimatta jo noiden 150 MW/2005 ja 500 MW/2010 saavuttamisessa tulee kuitenkin olemaan ilmeisiä vaikeuksia. Investointitukien ja mahdollisten suurten demonstraatiohankkeiden osalta ongelmaksi voi muodostua rahojen riittämättömyys valtion vuotuisessa budjetissa. Tuulivoiman, ja yleensä uusiutuvien energialähteiden, käytön tuntuva lisääminen edellyttääkin vahvaa poliittista sitoutumista tavoitteiden toteuttamiseen. Tähän liittyen Tuulivoimayhdistys onkin yhdessä Bioenergiayhdistyksen kanssa lähettänyt eduskuntaan pyrkiville poliittisille puolueille kyselyn siitä kuinka omakseen he tuon edistämisohjelman ja sen tavoitteet kokevat ja kuinka he tulevat työskentelemään ja vaikuttamaan tavoitteiden toteuttamiseksi. Kyselyn tulokset löytyvät sivulta 16 sekä yhdistyksen nettisivuilla. Joten Sinäkin ehdit vielä hyvin päättää ketkä pääsevät uuteen eduskuntaan edesauttamaan nyt aluksi tuon vuoden 2005 tuulivoimatavoitteen saavuttamista. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna 2002/2003 Puheenjohtaja: FK Bengt Tammelin, tutkimuspäällikkö Ilmatieteen laitos Puh: (09) Varapuheenjohtaja: DI Esa Holttinen Electrowatt-Ekono Oy DI Timo Laakso, tutkija VTT DI Jari Ihonen, tutkija Lumituuli Oy Juhani Jokinen Toimitusjohtaja Hafmex Windforce Oy Folke Malmgren Puheenjohtaja Vindkraftföreningen rf DI Mauno Oksanen Energiatalouden asiantuntija Vapo Oy Energia Erkki Pylvänäinen toimitusjohtaja Metso Drives Oy Vilho Salmela, Rad.as. Timo Vekara, professori Vaasan Yliopisto DI Jonas Wolff ABB Corporate Research Oy Järjestösihteeri: BSc Merja Paakkari puh. (040) fax (09) s-posti: TUULENSILMÄ 1/2003

3 TUULENSILMÄ ISSN /2003 Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Bengt Tammelin Toimituskunta: Bengt Tammelin Esa Holttinen Merja Paakkari Folke Malmgren Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Merja Paakkari Painopaikka: M-Print, Mänttä Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 35 euroa Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY PL Helsinki Käyntiosoite: Ratamestarinkatu 11, 9 krs., Helsinki S-posti: Internet: EWEA: Pääkirjoitus 2 Bengt Tammelin Uusiutuvan energian edistämisohjelma 4 uusiksi MW potentiaalia merituulivoimalle 6 Pohjanlahdella Esa Holttinen Hyvää tuulta ympäristöministeriön 8 tuulivoimaseminaarissa Esa Holttinen Tuulipuistojen linnustovaikutukset 10 Jarmo Koistinen Tuulivoiman tuotantotilasto 12 BOREAS VI -konferenssin ohjelma 14 Puolueet yksimielisiä uusiutuvan energian 16 edistämisen tärkeydestä STY, FINBIO Tuulivoima seminaarin ohjelma 19 Uutisia 20 Tapahtumakalenteri 21 Yrityshakemisto 22 Yhdistyksen jäsenmaksut: Henkilöjäsenet 35 euroa Opiskelijat 10 euroa Yritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Pienyritykset 200 euroa Pankkitili: Kansikuva: 2MW:n tuulivoimala, Kuivaniemen tuulipuisto, Vapo Oy TUULENSILMÄ 1/2003 3

4 UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA Uusiutuvan energian edistämisohjelma uusiksi Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uusimista. Uusiminen liittyi eduskunnan lausumiin, jotka annettiin viidennen ydinvoimalayksikön rakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä. Työryhmän työ valmistui Uusiutuvien energialähteiden edistämisen perustana on vuonna 1999 valmistunut Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. Ohjelman päämääränä on saada uusiutuvilla energialähteillä tuotettu energia kilpailukykyiseksi avoimilla markkinoilla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat uuden teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen sekä taloudelliset keinot, kuten energiaverotus ja investointien tukeminen. Lisäksi ohjelmassa on myös joukko hallinnollisia edistämiskeinoja. Ohjelman toteuttaminen on osa vuonna 2001 valmistuneen kansallisen ilmastostrategian toimeenpanoa. Tuulivoiman osalta vuodelle 2010 asetettu tavoite säilyi ennallaan (1,1 TWh, n. 500 MW). Uusi ohjelma sisältää kuitenkin joitakin keskeisiä uudistuksia edelliseen edistämisohjelmaan verrattuna. Ensinnäkin investointitukien myöntövaltuuksia pyritään nostamaan nykytasosta. Suurten demonstraatiolaitosten tuki, jota esitettiin jo vuoden 1999 ohjelmassa mutta jota toistaiseksi ei ole käytetty, nähdään edelleen tarpeellisena ja sitä pyritään kehittämään. Tuulivoimarakentamisen siirtymistä yksittäisistä demonstraatiohankkeista kaupalliseen vaiheeseen pyritään 4 edesauttamaan tukijärjestelmää kehittämällä. Lisäksi ehdotetaan, että muiden maiden kokemusten pohjalta selvitettäisiin uuden tyyppisten rahoitusmenetelmien käyttöönottoa investointien rahoittamiseksi. Vihreiden sertifikaattien kaupasta halutaan ensin lisää kokemuksia ennen kuin siihen siirtymisestä tehdään päätöksiä. Hallinnollisten toimenpiteiden osalta ohjelmassa esitetään mm. että riittävien tuulivoima-alueiden kaavavaraukset on varmistettava ja lupamenettelyä edelleen selkiytettävä. Verkkoyhtiöille tulisi antaa ohjeet laajamittaisen tuulivoimatuotannon tarpeiden huomioimiseksi jo ennakolta kanta- ja alueverkon pitkän tähtäimen kehittämisessä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien sähköntuottajien verkkoon liittämisestä sekä kustannusten jaosta laaditaan säännöt. Tuulivoimapotentiaalia koskevia selvityksiä ehdotetaan tarkennettavaksi ja riittävän julkisen tuulisuustiedon tuottamista (esim. tuuliatlaksen päivitys) tuetaan. Myös tiedotukseen satsataan; Motivan tulisi ohjelman mukaan laatia yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa uusiutuvien energialähteiden viestintäsuunnitelma. Suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen luvataan varata riittävät resurssit. Olennainen parannus edelliseen ohjelmaan verrattuna on luvassa myös seurantapuolella: ohjelman toimeenpanon ja tuloksien seurantaa varten nimetään seurantaryhmä, ja lisäksi kutakin energiantuotantomuotoa varten oma seuranta- ja kehitysryhmänsä joka raportoi vuosittain ohjelman edistämisestä, ongelmakohdista ja tarvittavista toimenpiteistä ohjelman yhteiselle seurantaryhmälle. Uusi, päivitetty versio edistämisohjelmasta on jälleen luvassa viimeistään vuonna Tuulivoimayhdistyksen työpanosta tullaan tarvitsemaan varsinkin tiedotuksen ja seurannan toteuttamisessa. Myös ohjelman toteuttamisen edellyttämissä jatkoselvityksissä ja työryhmissä yhdistys ja sen tausta- STYn lausunto uusiutuvan energian edistämisohjelmasta Yleisesti ottaen Suomen Tuulivoimayhdistys ry pitää työryhmän laatimaa edistämisohjelmaa erittäin myönteisenä. Toteamme tyydytyksellä, että STY:nkin korostamat tiedottaminen ja seuranta sekä eräät muut uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistoimet on nostettu esille merkittävinä osana ohjelman toteuttamista. Edistämisohjelmassa tuulivoima tunnustetaan aiempaa paremmin osaksi Suomen energia- ja ympäristöstrategiaa, - joskin pidemmällä aikajänteellä (2025) tavoite on varsin vaatimaton ottaen huomioon maamme tuulienergiapotentiaalin sekä odotettavissa olevan tuulivoimaloiden teknisen kehityksen. Ohjelmaan on jäänyt muitakin puutteita, joita käsitellään tarkemmin TUULENSILMÄ 1/2003

5 seuraavassa. Verrattuna muihin uusiutuviin energialähteisiin jää tavoiteosasta (luku 4.1) vaikutelma, että työryhmä ei täysin usko tuulivoimaan Suomessa, vaan ehkä enemmänkin teollisuuden vientimahdollisuuksiin. Suuri osa ehdotetuista toimenpiteistä on samoja, joita ehdotettiin jo aiemmassa edistämisohjelmassa (1999) mutta jotka siitä huolimatta ovat jääneet toteuttamatta. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon, että investointitukien myöntövaltuudet olivat vuosina huomattavasti edistämisohjelmassa esitetyn tason alapuolella. Miten on tarkoitus varmistaa, ettei nyt käy samoin? Monet sinänsä positiiviset toimenpide-ehdotukset on esitetty hieman epämääräisesti ja liian yleisellä tasolla. Suurin osa konkreettisista toimenpiteistä jää ehdotettujen lisäselvitysten ja työryhmien varaan. Jatkoselvityksille ja työryhmille ei useimmissa tapauksissa aseteta mitään aikatauluja. Seurantaryhmien perustaminen ja niiden aktiivinen toiminta onkin kriittinen tekijä edistämisohjelman onnistumisen kannalta Tuulivoimalle vuodelle 2005 asetettu välitavoite (150 MW) on nykyisellä ja esitetyllä keinovalikoimalla erittäin haasteellinen. Sen toteutuminen edellyttää vähintäänkin yhden tähänastisia hankkeita merkittävästi suuremman uuden tekniikan demonstraatiohankkeen toteutumista. Tämän välitavoitteen, kuten myös vuoden 2010 kokonaistavoitteen, saavuttamisen kannalta kyseisen rahoitusinstrumentin käyttöönotto on ratkaisevassa asemassa. Lisäksi on välttämätöntä kehittää uusia tukimenettelyjä, joilla mahdollistetaan nykyistä selvästi suurempien kaupallisten hankkeiden toteuttaminen ja markkinavolyymin kasvu. huomattavasti nopeampi tuulivoiman kasvuvauhti kuin Suomessa. Edistämisohjelmassa tulisikin esittää konkreettisimmin kuinka tavoitteet aiotaan saavuttaa. Pitkällä tähtäimellä (2025) asetettu visio tuulivoiman osalta on varsin vaatimaton ottaen huomioon jo nykyisenkin voimaloiden lisäysvauhdin sekä tavoitteet EU:ssa. Maassamme on useimpiin Euroopan maihin verrattuna edulliset tuuliolot, pitkä rantaviiva sekä pieni asukastiheys (paljon käytettävissä olevia maaalueita). Climtech-ohjelman tutkimusten mukaan tuuliolot erityisesti merialueilla paranevat entisestään ilmastonmuutoksen myötä. Voidaan olettaa, että kun edistämisohjelmassa esitetty tiedotus ja koulutus sekä kaavoitukselliset ym. toimenpiteet toteutuvat ja demonstraatiohankkeet hoidetaan kunnialla voi tuulivoiman kasvuvahti olla selvästi suurempi kuin mitä ohjelmassa on asetettu visioksi. Ohjelmassa ehdotetaan T&K-rahoitusta puuenergialle, mutta ei tuulivoimalle (s.37 alalaidan laatikko). Myöskin aiempina vuosina rahoitus on jäänyt vähäiseksi. Näillä toimenpiteillä tuulivoima säilyy jatkossakin peränpitäjänä. T&K -rahoitus on instrumentti, joka tarvitaan, jotta suomalaiset yritykset pysyvät vanhoilla tuotteillaan ja erityisesti pääsevät uusilla tuotteillaan kasvaville tuulivoimamarkkinoille. Tuulivoiman kustannustasoa voidaan alentaa nykytasolta tehokkaimmin markkinavolyymia ja projektikokoa kasvattamalla. Markkinoiden ja projektikoon pienuus on toistaiseksi pitänyt Suomessa sekä tuulivoiman investointi- että käyttökustannukset selvästi kansainvälistä tasoa korkeammalla. Edullisimmillaan tuulivoimaa rakennetaan suurilla markkina-alueilla hintaan 750 EUR/kW kun Suomessa ollaan edelleen tasolla 1000 EUR/kW. Saksassa on tuulivoiman vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset saatu laskemaan tasolle EUR/kW kun Suomessa niiden arvioidaan olevan tasoa 25 EUR/kW STY:N LAUSUNTO eli noin kaksinkertaiset. Tuulivoimatavoitteen saavuttaminen edellyttäisi keskimäärin noin 15 miljoonan euron suuruista investointitukea vuodessa. Tämä on luokkaa puolet nykyisestä investointitukien myöntövaltuudesta. Mikäli toisaalta kyseinen summa kerättäisiin sähkön kuluttajilta (pois lukien teollisuus), nousisi sähkön kuluttajahinta tämän johdosta 0,04 snt/kwh. Kerrostalokaksiolle tästä aiheutuisi vuodessa yhden euron lisälasku ja sähkölämmitetylle omakotitalolle kymmenen euron. Kyse on siis kansantalouden kannalta mitättömistä summista, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Toteammekin tyydytyksellä, että tämä ns. ilmastopenni on mainittu esitettyjen edistämiskeinojen listalla. Teollisuus- ja työllisyysaspektit ovat tuulivoiman edistämisen keskeisiä motivaatiotekijöitä päästövähennystavoitteiden ohella. Siksi onkin hämmästyttävää, että nämä tekijät on jätetty todella vähälle huomiolle Edistämisohjelmassa. Lisäksi esitetyt vienti- ja työllisyysvaikutusarviot ovat aiheesta tehtyihin selvityksiin verrattuna todella pahasti alimitoitettuja. Tekesin Climtech-ohjelmassa arvioitiin, että tuulivoimateollisuuden vientitulot vuonna 2010 voivat olla 0,7-3 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus jopa vakituista työpaikkaa. Edistämisohjelmassa on KOKO uusiutuvan energian teollisuuden vienti- ja työllisyysvaikutukset arvioitu tätä pienemmiksi. Mitään lähdeviitettä ko. arviolle ei ole esitetty. On myös ilmeistä, että tuulivoiman käytön lisääntyminen Suomessa lisää myös kokonaisten voimaloiden vientiä. Suomalaiset voimalat voisivat olla myös osa kehitysyhteistyötä, jonka volyymi tulee ilmeisesti kasvamaan. Tuulivoiman edistämisessä on kyse valtion- ja kansantalouden kannalta pienistä panostuksista (verrattuna esim. energiaverotuksen kokonaiskertymään), joilla kuitenkin voitaisiin EU-maista ainoastaan Belgia ja Luxemburg ovat Suomea jäljessä tuulivoiman käyttöönotossa. Muissa EU-maissa valtion toimenpiteiden sekä markkinalähtöisempien tukimenetelmien avulla on saavutettu TUULENSILMÄ 1/2003 5

6 MERITUULIVOIMA MW potentiaalia merituulivoimalle Pohjanlahdella Esa Holttinen, Electrowatt-Ekono Oy Ympäristöministeriön ja Pohjanlahden maakuntaliittojen rahoittamassa selvityksessä on löydetty noin 20 teknisesti potentiaalista ja suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevaa sijoituskohdetta suurille merituulipuistoille. Näiden alueiden yhteenlaskettu rakennuspotentiaali on MW. Ympäristöministeriön tuulivoimatyöryhmän suositusten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntaliitot ovat eri puolilla Suomea käynnistäneet selvityksiä, joiden tavoitteena on tuulivoima-alueiden varaaminen maakuntakaavoihin. Maakuntakaavoissa keskitytään suuriin tuulipuistoihin, joilla on ylikunnallisia vaikutuksia, käytännössä alaraja on vähintään 10 MW. Tätä pienempiä tuulipuistoja ei ole tarpeen käsitellä maakuntakaavoissa, vaan kuntien yleiskaavat ovat oikeampi instrumentti niiden sijoittumisen ohjaamiseen. Ympäristöministeriö yhdessä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen kanssa käynnisti loppuvuodesta 2001 selvityksen, jonka tavoitteena oli etsiä Suurten offshore-tuulipuistojen mahdolliset sijoituskohteet ja laatia vaikutusarvioinnit ko. kohteista. Selvitysten perusteella maakuntaliitot voivat tehdä tarpeelliset aluevaraukset maakuntakaavoihinsa. Kartoitettava rannikkoalue ulottuu Torniosta Kristiinankaupunkiin ja sen pituus on noin 500 km. 6 Teknistaloudellisesta selvityksestä vastaa Electrowatt-Ekono Oy. Arktisen merirakentamisen asiantuntijana selvitystyöhön osallistui Eranti Engineering Oy. Teknistaloudellisen selvityksen perusteella toteuttamiskelpoisiksi arvioitujen alueiden vaikutusarvioinneista vastaa Sigma Konsultit Oy. Kohteiden valintakriteerit Alueen tekniseen toteutettavuuteen ja edullisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Arvioidun keskituulennopeuden tulisi olla vähintään samaa luokkaa kuin edullisimmilla ranta-alueilla ja veden syvyyden korkeintaan 20 m. Syvyyden vaihtelut ja maapohjan laatu vaikuttavat vesisyvyyden ohella perustamistapaan ja kustannuksiin. Paikalliset aalto- ja jääkuormat riippuvat oseanografiasta (mm. avoimen selän pituus eri ilmansuuntiin) sekä paikallisesta pohjatopografiasta. Lähistöllä sijaitsevalla satama- ja teollisuusinfrastruktuurilla on ratkaiseva merkitys tuulipuistojen rakentamisen ja huollon kannalta. Kanta- ja alueverkon linjojen ja muuntoasemien sijainti vaikuttaa voimakkaasti verkkoon liittymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Puhtaasti teknisten kriteerien lisäksi myös olemassa olevat suojelualueet ja etäisyys rannikolle otettiin huomioon jo tässä vaiheessa. Tavoitteena oli karsia mahdottomat alueet tarkastelun ulkopuolelle heti alussa ja välttää näin turhaa työtä vaikutusarviointeja laadittaessa. Kun lisäksi jo ennalta oli tiedossa, että teknisesti potentiaalisia alueita on runsaasti, pyrittiin työn painopiste keskittämään ristiriidatto- mimpiin alueisiin. Työn rajaukset Työssä tarkasteltiin vain sellaisia alueita, jotka mahdollistavat vähintään 100 MW offshore-tuulipuiston rakentamisen. Pienemmät merituulipuistot eivät välttämättä ole taloudellisesti kannattavia ainakaan kauempana rannikosta. Kartoituksessa pyrittiin parhaiden alueiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja välttämään hajasijoitusta. Mitä kauempana rannasta kohde sijaitsee, sitä suuremmaksi taloudellisen toteutettavuuden edellyttämä minimikoko kasvaa. Tässä työssä tarkasteltiin vain offshore-kohteita, koska onshore-kohteita on kyseisellä alueella kartoitettu jo aiemmissa selvityksissä. Taloudellisuuden ja tuotannon arviointi tehtiin karkealla tasolla. Tavoitteena oli vertailla kohteiden keskinäistä edullisuusjärjestystä, ei niinkään arvioida mahdollisten hankkeiden toteutuvaa kustannustasoa sinänsä. Koska eri alueita tultaneen käytännössä toteuttamaan pitkällä aikajänteellä ja tästä johtuen varsin erilaisiin teknisiin ratkaisuihin perustuen, ei tarkkojen kustannuslaskelmien laatiminen olisi ollut mielekästä. Kustannusarviot laadittiin perustuen Porin offshore-tuulivoimahankkeen kelpoisuusselvityksessä tehtyihin laskelmiin, jotka ovat suurelta osin samojen tekijöiden käsialaa. Kaikissa kohteissa oletettiin käytettävän 3 MW tuulivoimalaitoksia. Käytännössä valtaosa kohteista toteutunee TUULENSILMÄ 1/2003

7 MERITUULIVOIMA vasta 5 MW tai sitä suuremmalla yksikkökoolla. Kohteet jaoteltiin arvioitujen tuotantokustannusten perusteella kolmeen edullisuusluokkaan. Tarkemmat kustannusarviot on suoritettava kullekin alueelle erikseen varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä. Lähtötiedot Työssä hyödynnettiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) keräämää paikkatietoaineistoa joka käsitti mm. suojelualueet, seutukaavojen suojelualuevaraukset, Natura-alueet, sekä tärkeät lintualueet (FINIBA). Lisäksi käytettiin merikarttoja ja sähköverkkotietoja sekä aiempien selvitysten yhteydessä kartoitettuja tietoja tuuli-, jää-, aalto- ja pohjaolosuhteista. Sijoituspaikkakohtaisesti lähtötietoja tarkennettiin haastattelemalla asiantuntijoita: Håkan Knip Pohjanlahden merenkulkupiiristä sekä Erkki Lahti YIT-Rakennus Oy:n vesirakentamisyksiköstä antoivat arvokasta detaljitietoa mm. pohjaolosuhteiden ja niiden kustannusvaikutusten osalta. Keskeiset tulokset Kartoitetulta alueelta löydettiin noin 20 kohdetta jotka täyttivät kriteerit. Niiden yhteenlaskettu rakennuspotentiaali on noin MW ja tuotantopotentiaali 28 TWh/a, mikä on luokkaa kolmasosa Suomen tämänhetkisestä sähköntarpeesta. Kokonaispotentiaalista noin puolet sijaitsee Raahen ja Tornion välisellä alueella ja noin neljäsosa Vaasan eteläpuolisilla alueilla (taulukko1). Ensisijaisia kohteita on 6 kpl ja niiden yhteenlaskettu potentiaali yli 5000 MW (noin 15 TWh). Esimerkiksi VTT:n Energy Visions kirjassa on tuulivoiman tavoitteeksi asetettu MW (8 10 TWh) koko maan alueella vuonna Laajempien, kaukana rannikosta sijaitsevien alueiden lisäksi identifioitiin kolme harjoittelukohdetta teollisessa ympäristössä lähellä Taulukko 1. Merituulivoimapotentiaalin alueellinen jakautuminen Pohjanlahdella. rannikkoa: Tornio, Raahe ja Kokkola. Vähintään yhdessä näistä on käytännössä välttämätöntä toteuttaa suuruusluokkaa 100 MW demonstraatiohanke, ennen kuin investoijat saavuttavat riittävän luottamuksen suurempien ja kaukana rannikosta sijaitsevien projektien käynnistämiseksi. On selvää, että osa alueista tulee vielä karsiutumaan maakuntakaavoista ympäristövaikutusarviointien sekä eri intressipiireiltä saatujen lausuntojen perusteella. Mutta vaikka vain kolmasosa identifioiduista kohteista lopulta pääsisi maakuntakaavoihin asti, riittäisi niidenkin toteuttamisessa työsarkaa todennäköisesti vuosikymmeniksi eteenpäin. Tuulivoiman vaikutukset maakuntien kehitykselle Teknisen potentiaalin rajallisuus tuskin tulee olemaan tärkein merituulivoiman käyttöä rajoittava tekijä ainakaan seuraavien vuoden aikana. Kun suurin osa tutkituista kohteista lisäksi sijaitsee vähintään 8 km etäisyydellä rannasta, eivät maisemakysymyksetkään varmaankaan muodosta täysin ylivoimaista estettä hankkeiden toteuttamiselle. Kasvavat järjestelmäkustannukset (vara- ja säätöreservit, siirtokapasiteetti) tulevat ehkä sittenkin ensimmäisenä vastaan. Tältä kannalta potentiaalin keskittyminen suppealle alueelle Perämeren pohjukkaan ei ole myönteistä. TUULENSILMÄ 1/2003 Perämeren kaarella on runsaasti ener- 7 giaintensiivistä teollisuutta, vesivoimaa, sekä vahva kantaverkko mukaan lukien kolme siirtoyhteyttä Ruotsiin. Tässä mielessä liikkeellelähdön kynnys on tällä alueella todennäköisesti matala; ensimmäiset hankkeet voidaan varmaankin toteuttaa ilman että tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja reservikapasiteetin tai siirtoverkon kehittämiseen. Alueen metalli- ja sähkötekninen sekä telakkateollisuus hyötyisi tuulivoimahankkeista alihankintojen ja urakoiden muodossa. Suurten hankkeiden myötä kasvava osa tuulivoimaloiden kokoonpanosta kannattaisi tehdä paikallisesti. Myös alueen merenkulkuyritykset hyötyisivät tuulipuistojen rakennus- ja huoltooperaatioista. Merituulivoimasta voisi parhaimmillaan tulla Perämeren kaaren alueelle uusi teollisuuden ja rakentamisen veturi, koska onnistunut demonstrointi ja harjoittelu kotinurkilla parantaa varmasti menestymismahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Perämeren kaaren ohella toinen mielenkiintoinen alue sijaitsee Vaasan ja Kristiinankaupungin välisellä rannikolla, jossa laaja yhtenäinen matalikkoalue mahdollistaa teoriassa jopa 2000 MW merituulivoimarakentamisen. Ensimmäisessä vaiheessa (luokkaa 100 MW) voitaneen tukeutua olemassa olevaan verkkoon, mutta mittava rakennusohjelma edellyttäisi 400 kv kantaverkon vahvistamista alueella.

8 STY:N LAUSUNTO Kansainvälinen kehitys nopeaa Saksassa on tavoitteena rakentaa MW merituulivoimaa vuoteen 2010 mennessä ja peräti MW v mennessä. Tällöin merituulivoima tuottaisi 15 % Saksan sähköntarpeesta. Rannikkoseuduille ennakoidaan syntyvän paikallisen merituulivoiman rakentamisen ansiosta pitkäaikaista työpaikkaa. Lisäksi tulisivat vielä vientitoiminnasta syntyvät työllisyysvaikutukset. Uusia työpaikkoja syntyy tuulivoimaloiden kokoonpanon ja alihankintojen ohella mm. räätälöidyn asennus- ja kuljetuskaluston rakentamisesta. YM:N TUULIVOIMASEMINAARI Hyvää tuulta ympäristöministeriön tuulivoimaseminaarissa Esa Holttinen, Electrowatt-Ekono Oy Kaiken kaikkiaan merituulivoiman rakentamisen arvioidaan merkittävästi elvyttävän taantuvien telakka- ja satamakaupunkien taloutta Pohjanmeren ja Itämeren rannikolla sijaitsevissa Saksan osavaltioissa. Telakkateollisuuden liikevaihdon ennakoitu kasvu merituulivoiman rakentamisen johdosta on 20 % seuraavien 10 vuoden aikana. Saksan ohella lähes yhtä kunnianhimoisia suunnitelmia on muuallakin. Hollannissa tavoitteeksi on asetettu 6000 MW merituulivoimaa vuonna 2020, Tanskassa 3000 MW vuonna 2030 ja Iso-Britanniassa 1400 MW vuonna Myös Ruotsissa on runsaasti projekteja vireillä. Kyse ei siis todellakaan ole nappikaupasta. Suomalaisen konepaja- ja telakkateollisuuden piirissä mielenkiintoa merituulivoiman rakentamiseen tuntuukin nyt löytyvän. Toivotaan, että myös kauppa- ja teollisuusministeriöltä riittää valmiuksia merituulivoiman demonstraatioiden edellyttämiin tukitoimenpiteisiin. 8 Ympäristöministeriön tuulivoima-aiheinen seminaari keräsi yli 70 kuulijaa. Paikalla oli runsaasti sekä viranomaisia että yritysten edustajia. Tilaisuuden yhtenä tarkoituksena oli tiedottaa viime vuonna valmistuneen työryhmämietinnön ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa sisällöstä. Toisen pääteeman muodostivat työryhmämietinnön jatkotoimenpiteinä syntyneet kaavoitushankkeet, joissa tuulivoimalle pyritään varaamaan alueita maakuntakaavoihin. Päivän lopuksi tarkasteltiin kahden konkreettisen tuulipuistohankkeen selvitys- ja lupaprosessia, joita esittelivät sekä hankevastaavat että kyseisten kuntien lupaviranomaiset. Välttäkää hankalia paikkoja Alkupäivä kului ministeriön työryhmämietinnön keskeisen sisällön läpikäymiseen ja siitä keskusteluun. Mietinnön todettiin jossain määrin selkiyttävän lupaprosessia toiminnanharjoittajien kannalta, mutta tulkinnanvaraisia kysymyksiä on silti edelleen runsaasti. Työryhmän ehkä keskeisin viesti toiminnanharjoittajille on, että hankkeen lupaprosessin sujuvuus riippuu ratkaisevasti siitä ympäristöstä, mihin hanke sijoittuu. Mietinnössä on esitetty suuntaa-antava luokittelu tuulivoimalle hyvin soveltuvista, melko hyvin soveltuvista, tuulivoiman kannalta herkistä, sekä tuulivoimalle soveltumattomista alueista. Kahteen ensimmäiseen luokkaan kuuluvilla alueilla on luonnollisesti suurin todennäköisyys päätyä sujuvaan selvitys- ja lupaprosessiin. Vastaavasti riskit hankkeen kariutumiseen ympäristösyistä tai yleisön vastustuksen vuoksi ovat merkittävästi suuremmat, jos niitä suunnitellaan ympäristöllisesti herkille alueille. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että koko tuulivoima-ala saa ansiotonta negatiivista julkisuutta. Samaan hengenvetoon todettiin myös, että jos paikka on tuulivoiman rakentamiseen suotuisa ja tahtoa löytyy, lupaprosessin kiemuroista kyllä selvitään kun yhdessä yritetään. Lupaviranomaiset ilmaisivat halukkuutensa hankevastaavien auttamiseen: Mietitään yhdessä, niin kyllä teille jotkut luvat keksitään. Saadaanko tuulivoimalle aluevarauksia kaavoihin? Iltapäivän aluksi käsiteltiin kahta maakuntatasoista laajaa selvitystä, joissa etsittiin sijoituskohteita suurille tuulipuistoille. Toinen näistä, Pohjanlahden maakuntaliittojen yhteishanke, on esitelty toisaalla tässä lehdessä. Toinen vastaava selvitys on tehty Uudenmaan maakuntaliiton alueelle. Selvitysten tulokset ovat tuulivoiman kannalta myönteisiä, mutta aluevarausten lopullinen kohtalo on TUULENSILMÄ 1/2003

9 YM:N TUULIVOIMASEMINAARI sidosryhmien ja maakunnan päättäjien käsissä. Vaikka kaavaselvityksissä ei sinällään tulisi esille mitään suoranaisia esteitä alueiden varaamiselle tuulivoimakäyttöön, voi sidosryhmälausunnoissa esiin noussut voimakas tuulivoimavastaisuus kallistaa vaa an tuulivoiman kannalta huonommalle puolelle. Maakuntahallitukset päättävät viime kädessä kaavojen sisällöstä. Jos tuulivoiman aiheuttamaa negatiivista julkisuutta pelätään, ja jos toisaalta tuulivoiman rakentamisesta syntyviä alueellisia hyötyjä ei pidetä riittävän konkreettisina, jäävät aluevaraukset helposti tekemättä. Ilmeisesti juuri tämä oli yksi syy siihen, että Helsingin kaupungin yleiskaavasta tuulivoiman aluevaraukset jäivät viime metreillä pois. Tuulivoimayhdistysten rooli asiallisen tuulivoimatietouden levittäjänä ja ennakkoluulojen hälventäjänä voi parhaimmillaan merkittävästi edesauttaa aluevarausten saamista maakunta- ja yleiskaavoihin. Toisaalta yhdistysten tehtävä ei mielestäni ole toimia yksittäisten hankkeiden puolestapuhujina. Asiapitoinen ja neutraali esiintyminen lieventää parhaiten paikallisia vastakkainasetteluja, voimakkaat ja tunnepitoiset kannanotot ennemminkin kärjistävät niitä. Maakuntakaavoihin vain suuret hankkeet Maakuntakaavojen tehtävänä on ohjata sellaisten hankkeiden sijoittumista, joilla on maakunnallisia vaikutuksia. Tuulivoiman kohdalla tämä merkitsee sitä, ettei muutaman myllyn tuulipuistoja käsitellä maakuntakaavoissa. Käytännössä alaraja lienee vähintään noin 10 MW. Tätä pienemmät hankkeet voidaan toteuttaa kevyemmällä prosessilla. Koska laajat ja yhtenäiset, tuulisuudeltaan ja muilta edellytyksiltään suotuisat maa-alueet ovat Suomessa harvassa, tullee maakuntakaavojen pääpaino olemaan merituulivoiman sijoittumisen ohjaamisessa. Maakuntakaavoilla pyritään ohjaamaan maakunnan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, jopa vuoden päähän. Laajamittaisen merituulivoimarakentamisen ennakoidaan Suomessa käynnistyvän aikaisintaan vuoden 2010 vaiheilla. Tässäkin mielessä maakuntakaavat soveltuvat luontevimmin nimenomaan offshore-tuulivoiman sijoitussuunnitteluun. Paikalliset viranomaiset myönteisiä Konkreettisista hankesuunnitelmista käsiteltiin Porin offshore-tuulipuistoa ja Raaheen suunniteltua noin 12 MW tuulipuistoa. Porissa toimiva Suomen suurin tuulivoimatuottaja Hyötytuuli Oy suunnittelee noin MW suuruista offshore-demonstraatiohanketta Tahkoluodon edustalle, nykyisten tuulivoimaloiden välittömään läheisyyteen. Hankkeen teknistaloudellisen kelpoisuusselvityksen yhteydessä on alustavasti kartoitettu myös ympäristökysymyksiä sekä käyty keskusteluja kaupungin lupa- ja kaavoitusviranomaisten sekä eräiden tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Hyötytuuli Oy:n toimitusjohtaja Timo Mäki sekä Porin kaupungin edustajana tilaisuudessa esiintynyt ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi olivat yksimielisiä siitä, että kyseinen alue soveltuu erittäin hyvin merituulivoiman demonstraatiokohteeksi. Alueen välittömässä läheisyydessä on runsaasti suuren kokoluokan teollisuus-, energiantuotanto- ja vesiliikennetoimintaa. Alueelle on suora näköyhteys vain harvoista asutuista kohteista. Merituulipuisto ei myöskään tulisi merkittävästi muuttamaan alueen maisemankuvaa nykyiseen verrattuna. Tahkoluodon, Reposaaren ja Mäntyluodon alueella toiminnassa olevien kymmenen tuulivoimalan ansiosta paikalliset asukkaat voivat muodostaa mielipiteensä omakohtaisten kokemusten perusteella. Ainakin toistaiseksi tuulivoiman kannatus Porissa on vankkumatonta. Demonstraatiohankkeen yhteydessä voitaisiin toteuttaa seurantatutkimuksia, jolloin tulevien hankkeiden suunnittelun tueksi saataisiin kokemusperäistä tietoa merituulivoiman ympäristövaikutuksista. Myös Raahessa paikallinen hanke on edennyt hankevastaavan (ABB Oy) ja kaupungin viranomaisten hyvässä yhteisymmärryksessä. Tuulipuiston suunniteltu sijoituspaikka on Rautaruukin teollisuusalueen läheisyydessä. Ympäristöselvityksessä alueelta löytyi kuitenkin useita pienialaisia arvokkaita luontokohteita, jotka on otettu huomioon yksittäisten tuulivoimalaitosten sijoituspaikkoja ja niiden välisiä tieja kaapelilinjauksia suunniteltaessa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa esitetyt kannanotot ovat olleet lähes poikkeuksetta myönteisiä. Lupien myöntämiselle ei vaikuttaisi olevan mitään esteitä. Tuulta purjeisiin! Kaiken kaikkiaan tilaisuuden henki oli myönteinen ja rakentava. Potentiaalia todettiin varsinkin pidemmällä aikavälillä löytyvän niin runsaasti, että ympäristöllisesti hankalimpia alueita voidaan välttää. Valmiiksi rakennetussa ympäristössä ja esimerkiksi laajennettaessa olemassa olevaa tuulipuistoa hankkeiden kohtaama vastustus on selvästi vähäisintä. Usein tuulivoimaloiden sijoittaminen tällaisiin kohteisiin on taloudellisestikin järkevää. Yhdessäkään esitetyssä puheenvuorossa ei asetettu tuulivoimarakentamisen mielekkyyttä tai tuulivoiman ympäristöystävällisyyttä kyseenalaiseksi. Silti tuulivoimaa ei pidä yrittää sijoittaa minne tahansa. Kuten Porin kaupungin ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi totesi: Tuulivoiman puolesta henkeen ja vereen, mutta ei millä hinnalla TUULENSILMÄ 1/2003 9

10 LINNUSTOVAIKUTUKSET Tuulipuistojen linnustovaikutukset Jarmo Koistinen, erikoistutkija Ilmatieteen laitos/ Kehitysyksikkö Tuulivoimaloiden törmäysvaikutukset koko linnustoon ovat keskimäärin erittäin pieniä ja suhteellisesti paljon pienempiä kuin monien muiden rakenteiden. Pääsyy siihen on, että linnut väistävät voimalat hyvin tehokkaasti sekä yöllä että päivällä. Vuonna 2002 Ympäristöministeriön asettama työryhmä jätti mietinnön tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksista. Osana tätä hanketta selvitettiin tuulivoimaloiden linnustovaikutuksia (Koistinen 2002). Tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin voidaan jakaa kahteen pääryhmään: suora vaikutus eli lintujen törmäykset, sekä epäsuora vaikutus pesimis- ja elinympäristöihin. Erityisen voimakkaasti ja osin tunteenomaisesti on mediassa käsitelty tuulivoimaloiden aiheuttamia kuolemia lintujen törmätessä voimaloihin. Selvityksen tarkoitus oli antaa riittävät perustiedot tuulipuistojen linnustovaikutusten arviointiin Suomessa (vrt. Clausager ja Nøhr 1995, Folkestad 1999). Internetistä löytyneen globaalin julkaisumateriaalin perusteella (hakusanoilla bird collision wind turbine löytyy n. 750 viitettä) arvioitiin tuulivoimaloiden vaikutusmekanismeja ja riskiä linnustolle. Riskin suuruutta verrattiin mm. sähkölinjojen ja korkeiden rakennusten vaikutuksiin. Arviointi koskee sekä muutto- että pesimälinnustoa. Näiden tietojen pohjalta on kartoitettu riskitekijät, joiden avulla voidaan arvioida mielivaltaiselle paikalle Suomeen sijoitettavan tuulipuiston linnustovaikutuksia. Lintujen törmäyksiä ihmisen raken- 10 nelmiin on tutkittu paljon varsinkin Yhdysvalloissa, missä on myös laadittu laajoja yhteenvetoja julkaistuista artikkeleista. Avery ym. (1980) listaavat yli 1000 julkaisua, joissa on käsitelty törmäyksiä rakennelmiin. Törmäysten jälkeen löydettyjen lintujen avulla tai seuraamalla rakennelman ohi lentävien lintujen törmäystodennäköisyyttä voidaan arvioida rakennelman aiheuttama törmäysriski lintupopulaatiolle. Arvioinneissa on otettava huomioon monia virhetekijöitä, kuten esimerkiksi saalistuspaine: pedot ehtivät viedä osan törmänneistä linnuista ennen etsintöjä. Jotta eri paikoissa löydetyt määrät olisivat edes suunnilleen vertailukelpoisia, on ne normeerattava koskemaan samaa aikaväliä ja samanlaista törmäyskohdetta. Kertomalla menetettyjen lintujen normeerattu määrä tarkasteltavien törmäyskohteiden kokonaismäärällä voidaan periaatteessa laskea erikokoisten rakennelmien aiheuttamia kokonaismenetyksiä. Esimerkiksi kertomalla yhden tuulivoimalan normeerattu törmäysmäärä voimaloiden lukumäärällä Suomessa saadaan vuotuinen lintumenetys. Selvityksessä etsittiin mahdollisimman paljon tieteellisiä julkaisuja, joissa oli normeerattuja löytömääriä eri törmäyskohteista. Taulukossa 1 on mainittu havaittuja arvoja. Esitetyistä luvuista arvioitiin Suomen oloihin keskimäärin sopiva arvo, jonka perusteella laskettiin vuosikuolleisuus Suomessa. Vaikka kuolleisuudet saattavat olla sinänsä suuria, on ympäristönsuojelullisesti merkittävin suure kuolleisuuden vaikutus koko lintupopulaatioon. Toisaalta saman rakennelman aiheuttama törmäysriski voi olla mitätön koko populaatiolle, mutta tuhoisa paikallispopulaatiolle. Taulukkoon 1 kootun tiedon perusteella tuulivoimaloiden törmäysvaikutukset koko linnustoon ovat keskimäärin erittäin pieniä ja suhteellisesti paljon pienempiä kuin monien muiden rakenteiden. Pääsyy siihen on, että linnut väistävät voimalat hyvin tehokkaasti sekä yöllä että päivällä jo metrin etäisyydeltä (Krohn 2002). Sen sijaan voimaloista ilmajohtoina lähtevät sähkölinjat voivat olla paljon suurempi törmäysriski, mikäli johtimet ovat ohuita ja sijaitsevat esimerkiksi puuston korkeudella (Bevanger 1995). Vastaavasti rakennusten ja mastojen törmäystekijöiden perusteella myös tuulivoimalan tai sen rakennustyömaan törmäysriskiä kasvattaa huomattavasti valaiseminen kirkkailla valoilla öisin (Ogden 1996). Suoran törmäysriskin ohella rakennelmat ja rakennustyöt vaikuttavat myös lintujen pesimis- ja ruokailualueisiin ja siten epäsuorasti populaatioon. Suhteellisen vähän tutkimuksia on tehty tuulivoimalarakentamisen epäsuorista vaikutuksista. Saatavilla olevissa julkaisuissa merkitys oli pieni. Esimerkiksi tuulivoimaloiden käynnissäolo tai sammutus ei vaikuta Tanskan matalikolla talvehtivien valtavien haahkaparvien ruokailuun ja liikkumiseen merkittävästi - linnut pitävät vain n. 100 metrin turvaetäisyyttä käynnissä oleviin voimaloihin (Guillemette ym. 1998). Tietenkään TUULENSILMÄ 1/2003

11 LINNUSTOVAIKUTUKSET Törmäyskohde Havaittu törmäysmäärä (pieni - suuri) Vuosikuolleisuus Suomessa tuulipuisto yksilöä vuodessa/ voimala 10 yksilöä /100 voimalaa sähkölinja yksilöä vuodessa/ 1 km linjaa yksilöä linkkimasto 100 yks. vuodessa yks. yössä yksilöä (sisältää gsm-mastot) voimalaa ei ole syytä rakentaa sellaiselle paikalle, esimerkiksi pienelle luodolle, jossa on uhanalaisen lajin pesimäkolonia. Taulukon 1 muissa kohteissa törmäysmäärien vaihtelu vaikuttaa suuremmalta kuin tuulivoimaloissa. Vaihtelu aiheutuu paikallisten lintumäärien ja -lajien, sään, rakenteiden näkyvyyden ja tyypin, keinovalaistuksen, paikallisen topografian ja lintujen muuton voimakkuuden vaikutuksesta. Selvityksessä arvioitiin myös, miten nämä tekijät vaikuttavat eri törmäysriskiin. Tuulivoimaloiden törmäysriskitekijöitä on tutkittu eniten Altamont Passin tuulipuistossa Kaliforniassa, jossa on 190 km**2:n alueella peräti 6500 voimalaa (Thelander ja Rugge 2000). Puistossa oleskelee paljon petolintuja kuten maakotkia, joiden Viitteet: kuolleisuus uhkaa jopa paikallista Avery, M., P. F. Springer ja N. S. Dailey, 1980: populaatiota. Petolintujen riski ei ole Avian mortality at man-made structures. An sen suurempi kuin muillakaan isoilla annotated bibliography (revised). U.S. Fish lajeilla, vaan syynä on runsas oleskelu and Wildlife Service, Biological Services alueella: voimaloiden ja niiden oheislaitteiden käyttö tähystyspaikkoina Program, National Power Plant Team, FWS/ OBS-80/54, 152 s. Bevanger, K., 1995: Estimates and population sekä saalistus. Pääsyy kuolleisuuteen consequences of tetraonid mortality caused on voimaloiden valtava määrä (petolintujen kuolleisuus yhtä voimalaa Norway. J. Applied Ecol., 32, by collisions with high tension power lines in Clausager, I. & H. Nøhr, 1995: Vindmøllers kohti on tyypillisesti vain 0,06 yksilöä indvirkning på fugle. Status over viden og vuodessa). Suomeen sovellettuna perspektiver. (in Danish with English summatämä merkitsee sitä, että tuulipuis- TUULENSILMÄ 1/ toissa kannattaa välttää alueita, joissa on merkittäviä isojen lintujen keskittymiä. Tällaisia ovat kosteikot tai peltoaukeat, joissa havaitaan tuhansien muuttolintujen lepäileviä parvia (esimerkiksi Liminganlahti tai Vaasan Söderfjärden) ja toisaalta etelärannikon muuttovirtojen kasautumiskohdat kuten Porkkalanniemen kärki ja Hankoniemen eteläranta. Millä alueella tahansa kannattaa välttää suuria, yli tiheästi sijoitetun voimalan puistoja. Pienin alueellinen törmäysriski Suomessa on Pohjanlahden merialueella, varsinkin kaukana rannikosta, sekä Lapissa, koska lintutiheydet ovat näillä alueilla keskimäärin pienimmät. Taulukko 1. Rakennelmien läheisyydestä löytyneiden kuolleiden tai vahingoittuneiden lintujen määriä. Määrät on poimittu lukuisista eri tutkimuksista. Tyypillisen, Suomen oloihin soveltuvan määrän avulla on arvioitu vuotuinen kokonaiskuolry). Faglig rapport fra DMU, nr. 147, 49 s. Folkestad, A. O., Vindmøllers innvirkning på fuglar. Norsk Ornitologisk Förening, 22 s. Guillemette, M., J. K. Larsen ja I. Clausanger, 1998: Impact assessment of an off-shore wind park on sea ducks, NERI Technical Report No. 227, 61 s. Koistinen, J., 2002: Tuulipuistojen linnustovaikutukset. Erillisselvitys muistioon: Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoiman rakentamisessa. Työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 584. Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö, 35 s. Krohn, S., 2002: Birds and wind turbines. Ogden, L. J. E., 1996: Collision course: The hazard of lighted structures and windows to migrating birds. WWF Canada and the Fatal Light Awareness Program (FLAP), 46 s. Thelander, C. G. ja L. Rugge, 2000: Bird risk behaviours and fatalities at the Altamont Pass Wind Resource Area. Proceedings, National Avian - Wind Power Planning Meeting III, San Diego, California, May National Wind Coordinating Committee.

12 TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTO IV Vuosineljännes vuonna 2002 Toimittanut Timo Laakso ja Hannele Holttinen, VTT Energia (Huom: Osa tuottajista ei ole ilmoittanut vikoja, joten häiriötunteihin liittyy epävarmuutta) Teho Nimellisteho (kw) Roottori Roottorin halkaisija D (m) Korkeus Napakorkeus (m) Aloitus Tuotannon aloittamisajankohta (kuukausi/vuosi) Arvio Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto (MWh/vuosi) kwh/m 2 Tuotanto jaettuna roottorin pyyhkäisypinta-alalla h Huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kwh/kw) CF Kapasiteettikerroin, tuotanto jaettuna nimellisteholla ja ajanjakson tuntimäärällä (kwh/kw, h) Häiriöaika Aika, jolloin laitos ei ole ollut normaalitoiminnassa huollon, vikautumisen tai häiriön takia. 12 kk Liukuva 12 kk tuotanto (MWh) arviosta Tuotanto suhteessa arvioituun keskimääräiseen vuosituotantoon (%) 12 TUULENSILMÄ 1/2003

13 TUULIVOIMAN TUOTANTOTILASTO Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituotannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuoden lopussa. Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti. Sääasemien tuulimittauksista 1500 kw:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta % on kuukauden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta (IL Energia, Ilmatieteen laitos). TUULENSILMÄ 1/

14 BOREAS VI WIND ENERGY PRODUCTION IN COLD CLIMATES - BOREAS VI 9-11 APRIL 2003 HOTEL PYHÄTUNTURI, PYHÄ, PELKOSENNIEMI In April 2003, FMI will host the BOREAS conference for the sixth time in Pyhätunturi, Finnish Lapland. The conference is co-organized with VTT. The BOREAS VI conference offers wind industry, r&d community, meteorological services, authorities and certification bodies an opportunity to discuss their evolving ideas and experiences and to present their research and development results. The working language is English. Contact person: Kirsi Virolainen BOREAS VI Finnish Meteorological Institute PL 503, Helsinki Tel , Fax Web: meteorology/meteorology_19.html PRELIMINARY PROGRAMME: Wednesday, 9 April 08:00 10:00 Registration 09:00 10:00 OPENING SESSI- ON 14 Bengt Tammelin, Organizing committee Chairman s opening N.N., European Wind Energy Association, EWEA (Brussels) Wind energy in Europe Erik L. Petersen, Risø National Laboratory (DK) European Academy of Wind Energy 10:00-10:30 Coffee 10:30-12:00 SESSION A: National and International activities Esa Peltola 1, Timo Laakso 1, Göran Ronsten 2, Lars Tallhaug 3, Robert Horbaty 4, Ian Baring-Gould 5 and Antoine Lacroix 6 1 VTT Processes (FIN), 2 FOI (S), 3 Kjeller Vindteknikk (N), 4 ENCO (CH), 5 NREL (USA), 6 Natural Resources Canada IEA co-operation on Wind turbines in icing and cold climates Bengt Tammelin 1, Hartwig Dobesch 2, Michael Durstewitz 3, Georg Kury 4, Esa Peltola 5, Göran Ronsten 6 and Kristiina Säntti 1 1 Finnish Meteorological Institute (FIN), 2 IMG (A), 3 ISET (D), 4 Enairgy (A), 5 VTT Processes (FIN), 6 FOI (SE) NEW ICETOOLS - Experimental wind energy data from cold climate sites in Europe Michael Durstewitz, ISET - Institut für Solare Energieversorgungstechnik e.v., (D) A Statistical Evaluation of Icing Failures in Germanys 250 MW Wind -Program Timo Laakso and Esa Peltola, VTT Processes (FIN) A Statistical Evaluation of Icing and Low Temperature Failures in Finland Discussion 12:00 13:00 Lunch break 13:00-14:30 SESSION B: Icing effects on wind turbine operation Johannes Trauttmansdorff, Tauernwind Windkraftanlagen GmbH (A) Tauernwindpark Oberzeiring 19,25 MW - highest windfarm in the world: Erection and operational experience from Winter 2002/3 Grigori S. Dmitriev, Institute for Physical and Technological Problems of Energy in Northern Areas of KSC RAS (RUS) First experience from one-year operation of grid connected wind turbine near Murmansk. Michael Durstewitz, ISET - Institut für Solare Energieversorgungstechnik e.v. (D) Preliminary Results of the New Icetools Inquiry on Operator s Experiences with Turbine Icing Michael Durstewitz, ISET - Institut für Solare Energieversorgungstechnik e.v. (D) On-Site Cold Climate Problems Discussion 14:30 15:00 Coffee 15:00 17:00 SESSION C: Technical development of wind turbines Timo Laakso, Esa Peltola, Petteri Antikainen and Sami Peuranen, VTT Processes (FIN) Prevention of icing effects Povl Brondstedt 1, Esa Peltola 2, Arno van Wingerde 3 and Danny van Hemelrijck 4 1 Risø (DK), 2 VTT Processes (FIN), 3 TUDelft (NL), 4 Vrije Universitet Brussels (BE) TUULENSILMÄ 1/2003

15 Properties of blade materials under extreme conditions Shigeo Kimura, Kanagawa Institute of Technology (JP) The effect of anti-icing paint on the adhesion force of ice accreted on a wind turbine blade Henry Seifert, Deutsches Windenergie- Institut GmbH (D) Technical Requirements for Rotor Blades Operating in Cold Climate Galdemir Botura, Goodrich Corporation (USA) Development of ice protection system applied for wind turbine Discussion Thursday, 10 April 09:00 10:30 SESSION D: Experience and technical development of instrumentation Bengt Tammelin 1, Alain Heimo 2, Michel Leroy 3, Aulis Peltomaa 1 and Jacques Rast 2 1 Finnish Meteorological Institute (FIN), 2 Meteo Swiss (CH), 3 Meteo France (FR) Ice-free wind sensors John Maissan and Jean-Paul Pinard, Yukon Energy Corporation (CAN) Experience from use of heated wind sensors and rime detectors over the past 12 years Lawrence Jacobs and Barton N. Merle- Smith, NRG Systems (USA) Electrically Heated Wind Sensors for Cold Climates 10:30 11:00 Coffee 11:00 12:30 Lasse Makkonen, VTT Building and Transport (FIN) Evaluations of ice-free anemometers and ice detectors Bengt Tammelin 1, Kristiina Säntti 1, Timo Laakso 2 and Esa Peltola 2 1 Finnish Meteorological Institute (FIN), 2 VTT (FIN) Experiences in measurements on atmospheric icing Timo Laakso, Esa Peltola, Petteri Antikainen and Sami Peuranen, VTT Processes (FIN) Comparison of ice sensors for wind turbines Discussion 12:30-13:30 Lunch break 13:30-14:00 SESSION E: Atmospheric icing and wind power meteorology Knut Harstveit, Norwegian Meteorological Institute (N) Calculating Duration of Ice Weights at Reference Objects along the Norwegian Coast originated with In-Cloud Rime Lars Tallhaug, Kjeller Vindteknikk AS (N) Calculation of potential Ice Risk Hartwig Dobesch 1, Susanne Zach 2 and Hung Viet Tran 2 1 Institute for Meteorology and Geophysics, University of Vienna (A) 2 Central Institute for Meteorology and Geodynamics, Vienna (A) A New Map of Icing Potentials in Europe 14:00-14:30 Coffee 14:30-16:00 René Cattin 1), Beat Schaffner 1), Dr. Stefan Kunz 1) and Robert Horbaty 2) 1) METEOTEST (CH), 2) Swiss Wind Energy Program, c/o ENCO GmbH (CH) Wind measurements and modeling in the Swiss Alps Bengt Tammelin and Reijo Hyvönen, Finnish Meteorological Institute (FIN) No wind power during cold weather? Bengt Tammelin, Kirsti Jylhä and Reijo Hyvönen, Finnish Meteorological Institute (FIN) Effect of climate change on wind power potential in Finland Discussion 16:00-17:00 SESSION F: Aerodynamics and loads Esa Peltola 1), Petteri Antikainen 1), Sami Peuranen 1), Timo Laakso 1), Göran Ronnsten 2), Jan-Åke Dahlberg 2) and Hans Ganander 3) 1) VTT Processes (FIN), 2) FOI (S), 3) Teknikgruppen AB (S) Modelling, verification and classification of ice loads in wind turbines Sami Peuranen, Petteri Antikainen, Bettina Lemström and Sanna Uski, VTT Processes (FIN) Wind turbine dynamics in power system studies or the other way around Discussion 19:00 - Conference dinner outdoors Friday, 11 April 10:00 11:00 SESSION G: Standards and requirements Georg Kury, ENAIRGY - Mag. Kury OEG (A) Legislation and regulation on operation of WEC in cold climate in Austria, Germany and other EC countries Henry Seifert 1), Annette Westerhellweg 1) and Jürgen Kröning 2) 1) Deutsches Windenergie-Institut (D) 2) TÜV-Nord Gruppe (D) Hit by a Piece of Ice or Win the Jack Pot Risk analysis of ice throw from wind turbines Discussion 11:00 11:30 Coffee 11:30 12:30 CLOSING SES- SION Summary of the meeting 12:30 Lunch BOREAS VI Excursion An optional technical visit will be arranged: A) Mon 7 April by snowmobiles to Luosto/Test site of ice free sensors, Sodankylä FMI/Arctic Research Center and Kemijoki Oy/Hydropower station. Duration 10 h (about 300 km). B) Tue 8 April to Olostunturi fell, where five 600 kw wind turbines are operating under arctic conditions. The visit will be made by bus. Transportation up to the fell by snowmobile sledges. TUULENSILMÄ 1/

16 VAALITENTTI Puolueet yksimielisiä uusiutuvan energian edistämisen tärkeydestä STY Suomen Tuulivoimayhdistys ry FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys r.y. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä sai viime vuoden lopulla valmiiksi esityksen uudeksi uusiutuvan energian edistämisohjelmaksi. Uusiutuvan energian etujärjestöt Finbio ry. ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry. kartoittivat eduskuntavaalien alla sähköpostikyselyllä puolueiden suhtautumista uusiutuvan energian edistämiseen seuraavalla vaalikaudella. Erityisesti haluttiin tietää, onko pääpuolueiden välillä eroja suhtautumisessa KTM:n laatimaan edistämisohjelmaan, ja missä määrin puolueet ovat valmiita sitoutumaan edistämisohjelman toteuttamiseen ja myös sen edellyttämään kansalliseen julkiseen rahoitukseen. Kysely lähetettiin seitsemälle suurimmalle puolueelle ja se sisälsi seuraavat kysymykset: 1. Sitoutuuko puolueenne kauppaja teollisuusministeriön työryhmän ehdottaman uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteisiin, jos puolueenne on mukana seuraavassa hallituksessa? 2. Sitoutuuko puolueenne kauppaja teollisuusministeriön työryhmän ehdottaman uusiutuvan energian edistämisohjelman rahoitukseen, jos puolueenne on mukana seuraavassa hallituksessa? Miten puolueenne aikoo sisällyttää uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamisen seuraavan hallituksen ohjelmaan? 4. Mitkä ovat puolueenne mielestä viisi tärkeintä toimenpidettä uusiutuvan energian edistämiseksi? Kaikki kyselyyn osallistuneet puolueet ovat sitoutuneita uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamiseen, ja tietyin varauksin vallitsee yksimielisyys myös siitä, että taloudelliset resurssit ohjelman toteuttamiseksi pitää löytyä. SDP, Keskusta ja Vihreä liitto vaativat yksiselitteisesti, että edistämisohjelman toteuttaminen tulee kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan. Vihreä liitto piti KTM: n edistämisohjelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista minimivaatimuksena. Esitettyjen edistämiskeinojen suhteen puolueiden välillä esiintyi eroja. SDP luottaa pitkälti nykyisiin edistämiskeinoihin. Kokoomus on kiinnostunut uusista kansainvälisistä mekanismeista kuten päästökaupasta. Keskusta ja Vihreä liitto peräänkuuluttavat energiaverotuksen kehittämistä selkeämmin uusiutuvaa energiaa suosivaksi. Vasemmistoliitto kaipaa pitkäjänteisempää tukijärjestelmää erityisesti tuulivoimalle. Vihreä liitto, RKP ja Kristillisdemokraatit vaativat uusia, markkinalähtöisempiä tukimenettelyjä. Puolueilta saadut vastaukset kyselyyn: Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 1. Kyllä sitoutuu. 2. Jo tällä hallituskaudella perusrahoitus on nostettu kansallisen ilmastostrategian mukaisesti nousevalle uralla. SDP sitoutuu uusiutuvan energian edistämisohjelman rahoitukseen, mutta valtion taloudellinen tilanne vaikuttaa tietysti rahoituksen aikatauluun. 3. Hallitusohjelmassa on sitouduttava uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamiseen osana kansallista ilmastostrategiaa. Käytettävissä olevat keinot ovat taloudellisia ohjauskeinoja kuten vero- ja investointitukien jatkaminen sekä uuden teknologian kehittäminen edelleen hyvin käynnissä olevalla tavalla. 4. SDP:n mielestä viisi tärkeintä toimenpidettä uusiutuvan energian edistämiseksi ovat: 1) Energiatukimäärärahojen tason nostaminen ilmastostrategiassa esitetylle tasolle. 2) Teknologiarahoitusta on pyrittävä kohdistamaan enemmän energiateknologian tutkimus- ja kehitystyöhön. 3) Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön verotukien jatkaminen TUULENSILMÄ 1/2003

17 ja edelleen kehittäminen. 4) Uusiutuvien energialähteiden viestintäsuunnitelman laatiminen. 5) Energiapuun korjuu- ja haketustuen jatkaminen. Kansallinen Kokoomus 1. Kokoomus on sitoutunut uusiutuvan energian edistämisohjelman tavoitteisiin. 2. Kokoomus on sitoutunut uusiutuvan energian edistämisohjelman toteuttamiseen. Uuden energian edistämisohjelman tavoitteiden toteuttamiseen vaadittavia resursseja on ohjelmassa arvioitu nykyisten tukimuotojen pohjalta. Mm. päästökauppajärjestelmän ja mahdollisten muiden keinojen käyttöönotto vaikuttaa tarvittavan rahoituksen määrään. Tarpeen tarkennuttua voidaan osoittaa tarvittavat resurssit ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. 3. Energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen lähtökohtana on kansallisessa ilmastostrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteuttaminen. Osana toteutettavaa ilmastostrategiaa on uusiutuvan energian edistämisohjelma. 4. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä painopisteenä on bioenergian, erityisesti puupolttoaineiden, käytön lisääminen. Puupolttoaineiden korjuuteknologiaa ja hankintaketjua kehitetään. Kotimaisten polttoaineiden ympäristöystävällistä poltto- ja kattilatekniikkaa kehitetään. Biomassan ja kierrätyspolttoaineiden käyttöä tuetaan. Arvioidaan kotimaisen vesi- ja tuulivoiman hyödyntämismahdollisuudet ja tarvittavat toimet niiden edistämiseksi. 3. Uusiutuvan energian edistämisestä täytyy tehdä selkeät kirjaukset hallitusohjelmaan. 4. Tarvitaan sekä kansainvälisiä että kansallisia toimenpiteitä. Tärkeintä on, että uusiutuvan energian käyttö on taloudellisesti kannattavaa sekä energian tuottajille että kuluttajille. Tähän voidaan vaikuttaa muuttamalla energiaverotusta uusiutuvia energiamuotoja selkeämmin suosivaksi. Myös teknologian kehittämismäärärahat ja investointiavustukset vaikuttavat siihen, että uuden ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan teknologian käyttö on taloudellisestikin houkuttelevaa. Tarvitaan siis monenlaisia toimenpiteitä, joilla uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä parannetaan. Kansallisten toimien ohella Suomen on määrätietoisesti vaikutettava vähintään EU-maat kattavan ympäristöohjaavan energiaverojärjestelmän aikaansaamiseksi. Myös tutkimusta ja tuotekehitystä on edistettävä kansainvälisesti. Lipposen hallitukset ovat olleet toimettomia uusiutuvan energian käytön edistämisessä. Kehitystä on viety jopa taaksepäin, kun keskustajohtoisen hallituksen 1990-luvun alussa toteuttama edistyksellinen energiaveromalli romutettiin siirtämällä sähkön osalta vero tuotannosta kuluttajalle. Myös vaikutusmahdollisuudet EU: ssa on jätetty käyttämättä. Suomi ei ole ottanut meille luontaisesti kuuluvaa edelläkävijän roolia. Siksi hallituspohjan vaihdos on välttämätöntä myös uusiutuvan energian edistämiseksi. Vasemmistoliitto VAALITENTTI 1. KTM:n ohjelman päivitys on vielä lausuntokierroksella. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti omassa Suomen Keskusta lausunnossaan ohjelmaan monia parannusehdotuksia. Keskeisin kritiikki 1. Kyllä. kohdistui ohjelman tavoitteisiin. Jopa 34 prosenttia ohjelmassa esitetystä 2. Kyllä. bioenergian kasvusta tukeutuu metsäteollisuuden kasvuun. Mustalipe- Vihreä liitto TUULENSILMÄ 1/ än ja muun sivutuotteena syntyvän paperiteollisuuden biopolttoaineiden käyttäminen on jo luonnollinen osa metsäteollisuuden prosesseja. Metsäteollisuuden volyymien kasvun myötä myös energiantuotanto näillä polttoaineilla luonnollisesti kasvaa huolimatta uusiutuvan energian tavoitteista. Tuotantotavoite ei siksi ole niin haasteellinen kuin ydinvoimapäätöksen yhteydessä annetut lausumat antoivat olettaa. Muun kuin metsäteollisuuden bioenergian tuotantotavoitetta pitäisi ohjelmassa siksi nostaa. Bioenergian tuotannon tavoitteiden nostamisen lisäksi eduskuntaryhmä esitti pitkän tähtäimen tuulivoimatavoitetta nostettavaksi 3000 megawattiin. Jos ohjelma ei muutu muilta osin lausuntokierroksen jälkeen, Vasemmistoliitto sitoutuu sen tavoitteisiin. 2. Rahoitus on turvattava, koska se on keskeinen osa edistämisohjelmaa. Erityisesti olisi tärkeää saada suurten demonstraatiohankkeiden rahoitusjärjestelmä suunnittelutasolta käytäntöön. Tämä on tärkeää myös tuulivoimateknologian kehittymisen ja alan vientinäkymien kannalta. 3. Vasemmistoliitto kannattaa uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja pyrkii siihen, että seuraavassa hallitusohjelmassa edistämisohjelman toimenpiteet on huomioitu. 4. 1) Biopolttoaineiden käyttöä tulisi lisätä erityisesti kaukolämmön tuotannossa enemmän 2) Metsähakkeen keräysmenetelmiä pitää kehittää, jotta saatavuus paranisi 3) Uusiutuvia energiamuotoja pitää tukea riittävästi 4) Tuulivoimaloiden rakentamisen tukijärjestelmä pitää mitoittaa tavoitteiden mukaiseksi ja muuttaa pitkäjänteisemmäksi, jotta investointihalukkuus kasvaisi ja toimijoiden riskit pienenisivät 5) Lisätään biokaasun tuotantoa jätteenkäsittelyssä ja kehitetään kaasun käyttömahdollisuuksia erityisesti liikennepolttoaineena

18 VAALITENTTI 1. Vihreille nämä sitoumukset ovat vähimmäistaso, sillä uusiutuvien energialähteiden tuki tulisi olla korkeampi kuin mitä on ehdotettu ja myös markkinapohjaisia toimia tulisi käyttää, kuten vihreän sähkön vähimmäisosuuden asettamista sähköä myyville yrityksille Ruotsin ja Belgian malliin. Vihreiden mielestä uudessa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tavoitteet olisi pitänyt kirjata konkreettisemmin ja tavoitetaso tulisi olla korkeampi. 2. Kyllä, se on vähimmäistaso. 3. Asia on kirjattava hallituspuolueita velvoittavalla tavalla hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmaan on kirjattava myös markkinapohjaisia edistämistoimia. 4. 1) Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa tulee edistää markkinoiden keinoin. Verkkoyhtiöille tulee asettaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ostovelvoite. Lisäksi Ruotsin ja Belgian tavoin sähkön myyjille pitää asettaa vuosittain nouseva velvoitetaso uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuudesta. Jos yhtiöt eivät itse tuota tarpeeksi sähköä uusiutuvalla energialla, niiden on ostettava markkinoilta vihreän sähkön sertifikaatteja. Lisäksi pitää täysimääräisesti käyttää hyväksi EU: n päästökauppadirektiivin tarjoamat mahdollisuudet. 2) Energiaverotuksen kehittämistä nykyistä paremmin uusiutuvaa energiaa suosivaksi ja verojen nostaminen kansallisen ilmastostrategian edellyttämälle tasolle, kuten uudessa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassakin edellytetään 3) Saastuttavan kivihiilen polton nopeaksi vähentämiseksi tulee kivihiilellä tuotetulle sähkölle asettaa erityisvero. 4) Puuhakkeen hintaa on tuettava alentamalla sen keräämiseen kohdistuvaa työn verotusta esimerkiksi siten, että energiapuun kerääminen rinnastettaisiin marjastukseen ja sienestykseen eli tehdään verova- 18 paaksi. 5) Tuulivoimalle asetettuja tavoitteita on korotettava. Tuulivoimalla tulee tuottaa Suomen sähköenergiasta vähintään 5 % vuonna 2015 ja 10 % vuonna Investointitukiin varattua määrärahaa on nostettava asteittain, ja verkkoyhtiöille on asetettava ostovelvoite. Ruotsalainen Kansanpuolue 1. Kyllä 2. Kyllä 3. Puolueemme pyrkii turvamaan ohjelman rahoituksen. Kannatamme uusien taloudellisten ohjausmenetelmien ottamista käyttöön. Kannatamme energiansäästölain säätämistä. 4. Riittävä valtion tuki investointeihin, verotuen säilyttäminen, uuden taloudellisen ohjauskeinon käyttöönottaminen, esim. ilmastopennin muodossa, tutkimuksen ja demoprojektien tukeminen. Kristillisdemokraatit 1. kyllä 2. kyllä 3. KTM:n ohjelma on yleisesti ottaen hyvä. Kannatettavaa on polttoainekohtaiset tavoitteet aiemman käyttösektorijaon lisäksi. Samoin on tärkeää, että vuoden 2005 välitavoitteiden toteutumisen tarkastelun yhteydessä avautuu mahdollisuus pitkän aikavälin tavoitteiden tarkistamiseen. Ohjelman tavoite uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön osuudeksi (31,5 % vuodelle 2010) on realistisesti toteutettavissa, mutta Kioton velvoitteiden kannalta on tutkittava mahdollisuuksia ylittää se. Tähän avaa mahdollisuuksia mm. yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttö, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä, sekä pian RES-E direktiivin rinnalle tuleva uusi direktiivi uusiutuvista lähteistä tuotetun lämmön makohtaisista velvoitteista. Ohjelmaa tulisi viimeistään 2005 välitarkastelun yhteydessä tarkistaa niiden uusiutuvien sähköntuotantotapojen osalta, jotka eivät vielä ole saaneet riittävästi kasvua kuten tuulivoima. Sähkön jakeluyhtiöt tulisi velvoittaa esim. sertifikaattien muodossa ostamaan tietty osuus tällaisilla tavoilla tuotettua sähköä, mikä edistäisi pitkäjänteisyyttä investointipäätöksissä. Näiltä osin KTM:n ohjelma ei ole tarpeeksi tavoitteellinen. Lisäksi aurinko- ja tuuliteknologian vientimahdollisuuksia ajatellen TEKESin suhteellisen panoksen näille energiamuodoille tulisi kasvaa nykyisestä. Ohjelma ei käsittele lainkaan turpeen polttoa. Ilmastomuutoksen kannalta on perusteltua ottaa huomioon viimeaikaiset tulokset soiden hiilikierrosta ja käyttää turvetta yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon sellaisilta luontoarvojen kannalta toissijaisilta jo ojitetuilta alueilta, joilla turpeen metaani- ja typpioksiduulipäästöt olisivat polttamisesta syntyvien päästöjä vastaavia (hiilineutraalius), enintään turpeen vuotuisen kasvun verran (uusiutuvuus). Taustatiedoiksi puolueille annettiin seuraavat lähdeviitteet: 1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Uusiutuvat energialähteet Suomessa vuoteen Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvan energian edistämisohjelma 3. Tekesin Climetch-tutkimusohjelman tulokset 4. Finbio ry. TUULENSILMÄ 1/2003

19 TUULIVOIMA SEMINAARI Tuulivoima 2003 Seminaarin järjestävät Suomen Tuulivoimayhdistys ry., Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ja Energia-alan keskusliitto, Finergy. Tilaisuuden monipuolisesta annista ja hyödyllisistä keskusteluista vastaavat luennoitsijat ja osallistujat, jotka edustavat tuulivoiman parissa toimivia viranomaisia, yrityksiä, yhdistyksiä, korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia. Näin kattavaa alan tilaisuutta ei ole aikaisemmin järjestetty, kannattaa ilmoittautua heti! Paikka: Hanasaaren Kulttuurikeskus, Espoo, puh. (09) , Osallistumismaksu: alv. 22 %. Tuulivoimapäivän hintaan sisältyvät ohjelman mukaiset tarjoilut. Osallistumismaksu laskutetaan tilaisuuden jälkeen. Mikäli osallistuminen peruutetaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimistokuluina 30 % osallistumismaksusta. Mikäli osallistuja jää saapumatta ilman peruutusilmoitusta, veloitamme koko osallistumismaksun. Esitepöydät: Seminaarin osallistujat voivat tuoda tilaisuuteen yrityksensä tai organisaationsa esitteitä. Olemme varanneet niille pöytätilaa ja aikaa niihin tutustumiselle. Ilmoittautuminen viimeistään ilmoittautumislomakkeella, joka löytyy osoitteesta: seminaarit.asp Lisätietoja: Tuulivoimayhdistys/Merja Paakkari p Finergy/Jouni Tolonen puh. (09) MET/Pekka Pokela puh. (09) Ohjelma: Tuulivoima tulevaisuuden teknologiaa jo tänään 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 Tuulivoimapäivän avaus METin Tuulivoima-alan toimittajat -toimialaryhmä Toimialaryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Jorma Koivusipilä, ABB Oy 9.30 Kansallisen T&K-toiminnan merkitys tuulivoima-alan kehitykselle Teknologiajohtaja Martti Äijälä, Tekes Suomalaisen tuulivoimateknologian vientinäkymät Toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen, Winwind Oy Kahvi ja tutustuminen alan yrityksiin ja organisaatioihin Tuulivoimamarkkinat pääomasijoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Lassi Noponen Head Future Technologies Kehitysyhteistyöstä uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille Johtava asiantuntija Hannu Eerola, Ulkoasiainministeriö Lounas Tuulivoimakapasiteetin rakentaminen ja käyttö Suomessa Iltapäivän avaus FINERGYN Tuulivoimajaos Jaoksen puheenjohtaja, johtaja Arto Piela, Pohjolan Voima Oy Uusiutuvan energian edistämisohjelma Ylijohtaja Taisto Turunen, Kauppa- ja teollisuusministeriö Tuulivoimatuottajan tulevaisuuden näkymät Toimitusjohtaja Timo Mäki, Hyötytuuli Oy Kahvi ja tutustuminen alan yrityksiin ja organisaatioihin Ympäristöministeriön mahdollisuudet tuulivoiman edistämiseksi Ylijohtaja Markku Nurmi, Ympäristöministeriö Sertifikaatit ja tuulivoima Varatoimitusjohtaja Jussi Nykänen, GreenStream Network Informaatiotoiminnan rooli tuulivoiman edistämisessä Motiva Tuulivoimayhdistys ja toiminnan tavoitteet tulevaisuudessa Puheenjohtaja Bengt Tammelin, Suomen tuulivoimayhdistys Buffet ja tutustuminen alan yrityksiin ja organisaatioihin TUULENSILMÄ 1/

20 UUTISIA UUTISIA Irlannin ensimmäisen offshoretuulipuiston rakennustyöt käyntiin keväällä Airtricity aloittaa Wicklow:n rannikolle tulevan offshore- tuulipuiston ensimmäisen vaiheen rakennustyöt toukokuussa. Alueella suoritettujen mittausten myönteiset tulokset on mahdollistanut projektin rakennusvaiheen aloittamisen. Pilot -vaihe koostuu seitsemästä 3,6 MW:n tuulivoimalasta, jotka rakennetaan eripuolille aiottua tuulipuistoa. Tuulivoimalat otetaan käyttöön elo-syyskuussa. Pilot- vaiheen kustannukset ovat arviolta noin 50 miljoonaa euroa. Lopullisessa koossaan noin 7km rantaviivalta merelle päin sijaitsevassa tuulipuistossa tulee olemaan 140 voimalaa ja kokonaisteho on noin 500 MW. Kuivaniemi: Maakuntakaavaan 30 uutta tuulivoimalaa Kuivaniemen kunta haluaisi Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan 30 uutta tuulivoimalaa. Voimalat tulisivat Vatungin edustalle. Kuivaniemen kunnanhallituksen mukaan tuulivoimapuiston toteuttaminen suojaisalla alueella parantaisi kaavassa esitettyjen laajempien tuulivoimapuistojen toteuttamista. Kuivaniemen kunnan yleiskaavassa mahdollistetaan tuulivoimalan perustaminen alueelle, kun maakuntakaavassa määrä on seitsemän. (Pohjolan Sanomat, , s5) 20 Raportti: Säästöjä puhtaan teknologian käytöstä Teknologia- ja ilmastomuutos -ohjelman loppuraportissa arvioidaan, että teknologian nopea kehittäminen supistaisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentäisi päästöjen vähentämisen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Vuosien mittaan saatava kustannussäästö on sitä suurempi, mitä aikaisemmin puhtaaseen teknologiaan investoidaan. VTT:n erikoistutkija Sanna Syri arvioi, että vuosikustannuksissa voidaan säästää satoja miljoonia euroja, jos teknologian kehittämiseen panostetaan ajoissa. Syri ja erikoistutkija Antti Lehtilä tarkastelivat Tekesin rahoittamassa hankkeessa teknologian kustannustehokkuutta päästöjen rajoittamisessa eri skenaarioiden avulla. Olettamuksena oli, että nykyisestä energiaverotuksesta luovutaan asteittain vuoden 2010 jälkeen ja käyttöön otetaan kasvihuonekaasujen päästöverotus. Aikajakso ulottuu vuoteen Tutkijoiden mukaan tuulivoima on ehkä merkittävin yksittäinen teknologia, jota kehittämällä päästöjä on mahdollista vähentää kohtuullisen edullisesti. Uusi ydinvoimala hidastaa päästöjen kasvua, mutta ei tarpeeksi. Bioenergian lähteitä ja käyttömuotoja voidaan monipuolistaa. Syrin ja Lehtilän mukaan Suomesta voisi kehittyä merkittävä puhtaan teknologian toimittaja ja päästöoikeuksien myyjä. (Taloussanomat, , s. 5) Saksan tuulivoimatuotanto kasvanut Saksan tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetin odotetaan nousevan MW:iin vuoden 2003 loppuun mennessä ja MW:iin vuoden 2010 loppuun mennessä Saksan tuulivoimayhdistyksen ennusteen mukaan. Vuonna 2002 asennettiin 2328 uutta tuulivoimalaa ja vuoden lopulla yhteensä tuulivoimalan yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin MW. Vuonna 2003 tuulienergialla katetaan arviolta noin 4,7% Saksan energiankulutuksesta. Arvioiden mukaan noin 60% potentiaalisista maalla sijaitsevista tuulivoima-alueista on jo käytössä, joten tulevaisuudessa tuulivoimateollisuus luottaakin vahvasti off-shore alueiden käyttöönottoon. (Handelsblatt, , s.16-) Tuulivoimasta toivoa Rautaruukille, Metsolle ja ABB:lle Rautaruukin, Metson ja ABB:n vuoden 2002 tulokset ovat synkkiä, mutta valonpilkahduksen tuovat tuulivoimatuotteet. Rautaruukki keräsi tuulivoimatornien teräsosilla liikevaihtoa muutaman kymmenen miljoonaa euroa, Metso Drives tuuliturbiinivaihteilla 50 milj. euroa ja ABB Suomi tuulivoimageneraatto- TUULENSILMÄ 1/2003

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos

TUULENSILMÄ 1/2002 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos TUULENSILMÄ 1/22 TUOTTAVATKO TUULIVOIMALAT PAKKASELLA? Bengt Tammelin ja Reijo Hyvönen Ilmatieteen laitos Osana laajaa julkisuudessa käytyä ydinvoimakeskustelua on jostakin syystä ollut tuulivoiman toimimattomuus

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Tuulivoima-alueiden rajaus, Uusikaupunki Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä. Alustavassa selvitysvaiheessa

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo

Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011. Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Vindkraftsutredning i Egentliga Finland 2010-2011 Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010-2011 Kimito Kemiö 21.6.2011, Heidi Saaristo Hallitusohjelma 17.6.2011 Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi 31.3.2010 Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi uusiutuvilla

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014

Radiotaajuuspäivät. Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen. Teppo Ahonen/Digita 20.11.2014 Radiotaajuuspäivät Tuulipuistojen vaikutus antenni-tv-näkyvyyteen 20.11.2014 Teppo Ahonen/Digita Esityksen sisältö 1. Tausta Tuulivoimapuistojen rakentamistilanne Digitan tekemät mittaukset ja selvitykset

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot