YHTEENVETO. Tervetuloa INNOVAge-hankkeen toisen uutiskirjeen pariin!

Transkriptio

1 Nro 2_ Joulukuu 2013 YHTEENVETO Tervetuloa INNOVAge-hankkeen toisen uutiskirjeen pariin!_1 INNOVAge-hanke lyhyesti_2 SWOT-analyysi ja ristiintaulukointi_2 Hyvien käytänteiden havaitseminen, julkaisu ja levittäminen_3 Pilottitoimintojen aloittaminen_6 TNO:n ja BTH:n vetämät webinaarit_8 14 alueellista InnoHub-yksikköä_8 Open Days 2013_9 INNOVAge-partnerit ja Coralverkosto_9 TYÖPAJAT_10 KOULUTUSTAPAHTUMAT_11 OPINTOMATKAT_12 PARTNERIKOKOUKSET_14 KOHOKOHTIA INNOVAge-alueilta_15 INNOVAge _19 Yhteystiedot_20 Tervetuloa INNOVAge-hankkeen toisen uutiskirjeen pariin! INNOVAge-hankkeen toisen toteutusvuoden aikana partneristo on työskennellyt useiden alueellisten ja EU-tason aktiviteettien parissa, joiden tarkoituksena on luoda viitekehys, joka tukee ikääntyneiden mahdollisuutta asua pidempään itsenäisesti kotona. Hankkeen tavoitteena on lisätä ikääntyvien itsenäisyyttä kehittämällä uusia teknologisia toimitusketjuja, jotka liittyvät uusiin kehityksen tuloksiin itsenäisen ja ekoinnovatiivisen asumisen saralla. Samalla keskitytään minimoimaan ikääntyvien päivittäisen elämän aiheuttamat ympäristövaikutukset. INNOVAge-hankkeen partnerit muodostavat vahvan työryhmän, jonka tavoitteena on jakaa alan hyviä käytänteitä alueellisten opetus- ja mentorointitoimien avulla, järjestää opintomatkoja kuulemaan EUtason parhaista käytänteistä, toteuttaa koulutustapahtumia ja rakentaa uusia alueellisia verkostoja tai liittyä tärkeimpiin eurooppalaisiin aktiivisen ikääntymisen, ympäristöavusteisen asumisen ja ikääntyneiden itsenäisen asumisen ryhmittymiin. INNOVAge-hanke on näiden toimien avulla saavuttamassa hyviä tuloksia alueellisten kehityskäytäntöjen vaikuttavuudessa ikääntyvien ekologisen ja itsenäisen asumisen saralla. Partnereiden välistä yhteisöllisyyttä on edistetty ja on kehitetty eurooppalainen itsenäiseen ja ekologiseen asumiseen keskittyvä klusteriverkosto kokemuksien ja tiedon jakamisen avuksi sekä vahvan, alueellisen yhteistyön edistämiseksi.

2 2 INNOVAge-hanke lyhyesti INNOVAge-hanke on INTERREG IVC ohjelman osarahoittama ja italialaisen Marchen alueviranomaisen (Marche Regional Authority) hallinnoima projekti, jonka tavoitteena on lisätä ja tehostaa alueellisia kehittämiskäytänteitä ikääntyvien ekologisen ja itsenäisen asumisen alalla. Tähän pyritään verkottumis- ja mentorointitoimien avulla sekä alueellisella että alueiden välisellä tasolla. Käytänteiden kehittämisen keskipisteenä on auttaa ikääntyneitä asumaan pidempään itsenäisesti kotona, lisätä heidän itsenäisyyttään ja helpottaa heidän päivittäistä elämäänsä.

3 3 SWOT-ANALYYSI JA RISTIINTAULUKOINTI INNOVAge-hankkeessa tehty SWOT-analyysi ristiintaulukoinnilla julkistettiin vuonna Dokumentti sisältää raportin tiedonkeruusta alueiden välistä SWOT-analyysiä varten, jossa keskitytään ristiintaulukoinnin avulla tunnistamaan INNOVAge-hankkeen seuraavan vaiheen pääalueita kuten koulutus-ja mentorointitarpeet. Suoritettu SWOT-analyysi ristiintaulukoinnilla esittelee myös suosituksia päätöksentekijöille tulevaisuuden klusterikehitykseen ja yhteistyöhön liittyen. SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats) valittiin analyysin metodologiaksi ja tiedonkeruussa käytettiin erityisesti analyysiä varten kehitettyjä lomakepohjia. Euroopan väestö ikääntyy, mikä kasvavassa määrin lisää lakisääteisen hoivan tarvetta. Tätä tarvetta voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön uusia teknologioita, jotka tukevat ikääntyvien mahdollisuutta asua kotona pidempään. Tällaisista teknologioista puhuttaessa käytetään termiä Ambient Assisted Living (AAL). AAL:n eli ympäristöavusteisen asumisen laaja toimeenpano ja käyttäminen olisi helpompaa, jos asuntoja rakennettaisiin sellaisin valmiuksin, että niihin voisi asentaa (tai valmiisiin asuntohin jälkiasentaa) tarvittavia viestintäjärjestelmiä eli niistä tulisi niin kutsuttuja älykkäitä koteja. INNOVage-hanke tuo yhteen 14 Euroopan unionin aluetta stimuloidakseen ympäristöavusteista asumista (AAL), älykkäitä koteja ja näiden yhdistämistä hyvien käytänteiden ja ideoiden vaihtamisen kautta sekä aloittamalla keskustelu siitä, kuinka parhaiten vaikuttaa vallitseviin menettelytapoihin ja uusien käyttöönottoon. Analyysin tuloksista muotoiltiin viisi suositusta: Suositus 1: Terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja asumisen päätöksenteon yhtenäistäminen. Ei riitä, että päättäjät tahollaan edistävät muutosta vaan myös muiden sidosryhmien kuten teollisuuden, hoitoalan ammattilaisten sekä loppukäyttäjien tulee olla mukana käytänteiden ja uusien palveluiden suunnittelussa Suositus 2: Kaikkien sidosryhmien tulee olla mukana toteutettaessa uusia toimintatapoja. Ekoinnovoinnin toiminnanalalla tällä viitataan laitteiden valmistajiin, tietoliikenteeseen, arkkitehteihin sekä rakentajiin. Avustetun asumisen ja älykkäiden kotien sektoreilla on jo omat tutkijaryhmänsä (SIG-ryhmät). Alueellisten innovaatioklustereiden tulisi pohjautua näihin jo olemassa oleviin ryhmiin ja verkostoihin Suositus 3: Alueellisten kehitysyhtiöiden tulisi välttää toistoa ja pohjata työnsä jo olemassa olevalle infrastruktuurille. Kuitenkin, vaikka alueelliset innovaatioklusterit toisivat yhteen kaikki sidosryhmät ja painopisteenä olisi käyttäjätarve, teollisuus tulee olemaan

4 4 vastahakoinen sijoittamaan toimintaan ellei markkinoita koeta tarpeeksi suurina ja voitto-odotusta sijoitukselle kohtuullisena. Klustereiden tulisi tutkia heidän alueidensa hoitopalveluiden tarvetta mahdollisimman laaja-alaisesti sosiaalisesta eristyneisyydestä ja muista perustarpeista lähtien. Suositus 4: Innovaatioklustereiden tulisi pyrkiä tunnistamaan laajempia markkinamahdollisuuksia. Löytämällä useille eri alueille soveltuva ratkaisu esimerkiksi tietyn perustarpeen hoitoon auttaa hyvien käytänteiden ja ideoiden jakamisessa, mutta myös suurempien markkinoiden avautumisessa. Suositus 5: Alueiden välisiin aktiviteetteihin tulee syventyä entisestään. INNOVAge-hankkeen seuraavassa vaiheessa niin sanotut mentoroitavat alueet pääsevät tutustumaan mentoroivissa alueissa jo käytössä oleviin malleihin sekä myös niihin hyviin käytäntöihin, joita on kerätty hankkeessa julkaistuun Hyvät käytänteet katalogiin. Tarkoituksena ei ole löytää ratkaisuja, jotka välttämättä sopisivat kaikille alueille vaan soveltaa olemassa olevaa tietoa tietyn alueen tilanteeseen ottaen huomioon opitut hyvät käytänteet, mutta myös mahdolliset havaitut ongelmat. Koko SWOT-analyysin ristiintaulukoinnilla voi ladata linkistä ( INNOVAge-project.eu/sites/default/files/ _Cross_swot_ report_final.pdf). HYVIEN KÄYTÄNTEIDEN HAVAITSEMINEN, JULKAISU JA LEVITTÄMINEN Yksi INNOVAge-hankkeen partneriston tärkeimpiä tehtäviä vuoden 2012 lopulla ja 2013 alussa oli valita projektiin osallistuvilta 14 alueelta paikkallistason parhaimmat käytänteet ikääntyneiden ekologisen ja itsenäisen asumisen saralla. INTERREG IVC ohjelma määrittelee hyvän käytänteen aloitteena (esimerkiksi metodologia, projekti, prosessi tai tekniikka), joka aihealueeltaan sisältyy ohjelman temaattisiin prioriteetteihin ja jonka on todettu olevan yleisesti onnistunut sekä siirrettävissä myös muille maantieteellisille alueille. Onnistuneeksi käytänteeksi voidaan lukea aloite, jonka konkreettisten ja mitattavissa olevien tuloksien perusteella voidaan todeta saavuttaneen tavoitteensa.

5 5 INNOVAge-hankkeessa hyväksi käytänteeksi määritellään tutkimusja innovaatiolähtöinen klusteri, joka on jo toiminnassa ja jolla on käynnissä olevia aloitteita EU:n alueella hankkeen käsittelemässä aihepiirissä. INNOVAge:n Hyvät käytänteet katalogi sisältää 15 hyvää käytännettä ja se julkaistiin huhtikuussa Katalogia jaettiin samassa kuussa järjestetyn työpajan aikana Espanjan Valladolidissa. Hyvät käytänteet katalogi sisältää yksityiskohtaista tietoa EU:n alueella tehdyistä erinomaisista ja moninaisista kokeiluista ikääntyneiden asumisen saralla. Esimerkit tulevat tutkimus- ja innovaatiolähtöisten klusterien malleista, jotka pyrkivät vastaamaan vallitsevaan suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen alati vanhenevaan väestöön. Seuraavassa taulukossa on esitelty tiivistetysti INNOVAge-hankkeessa kerättyjen 15 hyvän käytänteen aiheet ja nimikkeet Aihe Innovatiivinen työkalu potilaiden seurantaa ja kuntoutusta varten Alakohtainen tarkoite; Hallintomalli Markkinavetoiset toimenpiteet ja innovointityökalut Tavoitteen asetus ja suunnittelu, markkinavetoisuus, innovaatiotyökalut, PK-yrityshautomo, klustereiden kansainvälistyminen Terveystehdas luo alustan terveydenhoitoalan käytönnön ongelmien tutkimukselle, koulutukselle, innovaatioille ja start-up aktiviteeteille. Se keskittyy hyödyntämään teknologiaa terveydenhoidossa ja yhdistää teknologian, yritystoiminnan sekä muotoilun. NIMIKE JA LAATIJA - HK1: Biolääketieteellisen tekniikan kompetenssi- keskus (CC BME) (laatijana Litijan kehittämiskeskus) - HK2: evia (laatijoina Kastilia ja Leónin sosiaalipalveluiden aluehallinto ja INTRAS-säätiö) - HK3: GAC (laatija Geroskipoun kunta) - HK4: HABITECH (laatijat Marchen alueviranomainen ja SVIM) - HK5: Health Factory (laatijana Suomen Itämeri-instituutti) Innovatiivinen menetelmä alueelliselle rahoittamiselle, PK-yrityksiin keskittynyt ja yritysystävällinen; Markkinavetoinen - HK6: ICE-T (laatijana SEHTA) Innovointityökalut; taloudelliset toimenpiteet; KPI (Key Performance Indicators - suoritusindikaattorit): asianmukaiset kyselyt, taloudelliset indikaattorit, loppukäyttäjien kanssa työskentely jne.; verkostoituminen - HK7: MEDIC@LPS (laatijana Grenoble- Isere terveysklusteri)

6 6 Aihe NIMIKE JA LAATIJA Kasvava klusteri: Rakennerahastojen klusterituki, BSR Stars hankkeen tuki klusterien kansainvälistymiselle - HK8: MONAK2-klusteri (laatijana Liettuan innovaatiokeskus LIC) Sidosryhmien klusterointi ja sopivien teknologioiden ja tutkimuksen tunnistaminen sekä arviointi - HK9: Ikääntyneiden hyvä asuminen (laatijana Blekingen teknologinen instituutti (BTH), Ruotsi) Poikkitieteellinen lähestymistapa, joka kattaa teknologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat luodessaan innovatiivista rakentamista edistävää mallia, jonka tavoitteena on parantaa ikääntyneiden elämänlaatua Ala-Karpaattien alueella; Innovaatiotyökalut - HK10: Ala-Karpaattien alueen uusiutuvan energian klusteri (laatijana Rzeszown alueellinen kehitysyhtiö) Taloudelliset toimenpiteet (yhteiskunnallisen/ taloudellisen arvon lisäys), innovatiivinen - HK11: TNO SBIR (laatijana TNO) Organisaatiotasoiset toimenpiteet, innovaatiohankkeiden rahoitus, innovaatioiden tukipalvelut, klusterien välinen yhteistyö, yksityisyrittäjien koulutus - HK12: Torino langattomaksi - Piemonten ICT-klusteri (laatijoina Marchen alue ja SVIM) Innovointityökalut; alueiden välinen tutkimushankeyhteistyö mini-ohjelman muodossa - HK13: Robo M.D (laatijana RERA) Yhteiskunnallinen arvon lisäys (yhteiskunnalliset toimenpiteet); käyttäjäkeskeisyys; kohdennetut palvelut - HK14: Social Patronage yritys (laatija Sofian kunta) Innovatiivisia sähköisiä palveluita ikääntyneille sekä tiedonkulusta syrjäytyneille yleisöille, käyttäjäkeskeinen palveluiden yhdistäminen televisiossa, yhtenäistetyt sähköiset hoitopalvelut, digi-tv:n hyödyntäminen laajimmin käytössä olevana ja suosituimpana kanavana tiedonkulusta syrjäytyneille sektoreille - HK15: T-Seniority (laatijana Keski- Makedonian alue, Kreikka)

7 7 Koko Hyvät käytänteet katalogi on luettavissa ja ladattavissa seuraavasta linkistä: Hankkeessa tunnistetuista hyvistä käytänteistä suunniteltiin ja painettiin lisäksi 15 julistetta, jotka olivat esillä Valladolidissa huhtikuussa 2013 hankkeen työpajan aikana sekä Brysselin Open Days tapahtumassa lokakuussa Julistekokoelman voi lukea ja ladata seuraavasta linkistä: com/innovage/docs/innovage_gp_gallery?e= / PILOTTITOIMINTOJEN ALOITTAMINEN Kuten aikaisemmin on jo mainittu, INNOVAge-hankkeen partneristo identifioi 15 hyvää käytännettä tutkimus- ja innovaatioklustereissa avustavien teknologioiden alalla. Näistä 9 pilottitoimenpidettä tullaan viemään käytäntöön ja toteuttamaan hankkeen mentoroitavien ryhmän johdolla vuoden 2014 aikana. Hankkeen mentoroivien ryhmä sen sijaan tulee ohjaamaan toimenpiteiden siirtoa käytäntöön ja valvomaan niiden toteutusta. Pilottitoimenpiteiden tavoitteena on aloittaa hanke, joka keskittyy ikääntyneiden kotihoitoon ja joka voisi johtaa pysyvän palvelun kehittämiseen alueella. Pilottitoimenpiteen tulisi olla alueen näkökulmasta katsottuna innovatiivinen ja se voisi sisältää esimerkiksi toisella alueella onnistuneen käytänteen toimeenpanon tai tuoda yhteen alueella toimivia palveluntarjoajia täysin uudella tavalla. On kuitenkin tärkeää, että uusi toimenpide ei ole alueen toimintojen suhteen häiritsevä vaan sopii yhteen alueella jo toimivien terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa laajentaen olemassa olevaa palveluvalikoimaa. Mentoroitavien ryhmä koostuu seuraavista partnereista: Marchen alueviranomainen (Marche Regional Authority, Italia) Sofian kunta (Sofia Municipality, Bulgaria) Keski-Makedonian alue (Region of Central Macedonia, Kreikka) Kastilia ja Leónin sosiaalipalveluiden aluehallinto (Regional Management of Social Services Junta de Castilla y León, Espanja) Geroskipoun kunta (Geroskipou Municipality, Kypros) Litijan kehittämiskeskus (Development Centre Litija, Slovenia)

8 8 Liettuan innovaatiokeskus (Lithuanian Innovation Centre (LIC), Liettua) INTRAS-säätiö (INTRAS foundation, Espanja) Etelä-Böömin aluekehitysyhtiö (Regional Development Agency of South Bohemia RERA, Tsekin tasavalta) Rzeszown alueellinen kehitysyhtiö (Rzeszow Regional Development Agency, Puola) Mentoroivien ryhmä koostuu partnereista: Marchen alueviranomainen (Marche Regional Authority, Italia) (Ranska) Suomen Itämeri-instituutti (The Baltic Institute of Finland) SEHTA (Iso-Britannia) TNO (Netherlands Organisation for applied scientific research) Blekingen teknologinen instituutti (Blekinge Institute of Technology, Ruotsi) Monitorointi- ja arviointiprosessin rooli on kaksijakoinen. Ensinnäkin, projektitasolla mentoroivien ryhmän tulisi auttaa pilottitoimenpidettä saavuttamaan tavoitteensa ja toisekseen, strategisella tasolla monitorointi- ja arviointiprosessin tulisi auttaa pysyvän klusterin syntymistä alueella. Esimerkkejä: 1. Tuki pilottihankkeille. TMentoroivien alueiden tulee tukea mentoroitavia alueita seuraavilla tavoilla: Kommentoimalla yksittäisten pilottihankkeiden hankesuunnitelmia Avustamalla operatiivisten ja toimittavien partnereiden tunnistamisessa Avustamalla virstanpylväiden asettamisessa Avustamalla tärkeimpien suoritusindikaattoreiden asettamisessa Arvioimalla hankkeen edistymisraportteja 2. Klusterien kehittäminen. Mentoroivien alueiden tulee myös: Auttaa pilottihankkeiden ohjausryhmän koostamisessa Auttaa strategisten partnereiden tunnistamisessa Antaa palautetta liittyen viestintäaktiviteetteihin Vuoden 2013 aikana mentoroitavien ryhmä sai valmiiksi suunnitelman pilottihankkeiden kehittämisestä heidän omille alueilleen.

9 9 TNO:N JA BTH:N VETÄMÄT WEBINAARIT Vuonna 2013 INNOVAge-hankkeessa järjestettiin kaksi webinaaria. Ensimmäinen lähetettiin , jolloin tunnin pituiseen onlineesitykseen osallistui alan ammattilaisia ympäri Eurooppaa jakamaan näkemyksiään ja kokemuksiaan omilta alueiltaan interaktiivisen keskustelun välityksellä. Webinaarissa Remy van der Vlies ja Esther Felix (TNO, Dutch Center for Health Assets) esittelivät tuloksia tutkimuksesta, jossa otettiin käyttöön telehoivateknologiaa kolmella alueella Hollannissa. Erityishuomiota kiinnitettiin System Innovation Networkiin, jota käytetttiin telehoivateknologian käyttöönoton puskureiden sekä sen kehittymisen esteiden tunnistamiseen. Lisäksi tutkimuksen taustat, metodologia sekä sen tuloksista kehitetyt suositukset esiteltiin. Webinar tallennettiin ja sen voi katsoa seuraavasta linkistä ( onlineseminar.nl/nabij-vitalewijk/ondemand.aspx?id=680b727b- 66ed-43b6-b607-04ee183617ed). INNOVAge-hankkeen toinen webinaari lähetettiin Adoben Connect-alustan välityksellä. Webinaarin aihealueina olivat loppukäyttäjien huomiointi palveluita kehitettäessä, kehittämisen metodit ja toimintatavat sekä palveluiden yleinen käytettävyys. Klusterijohtaja Mats Löfdahl sekä joukko tutkijoita ja asiantuntijoita ikääntyneiden palveluiden eri aloilta ja koulukunnista esittivät oleellisen viitekehyksen ikääntyneiden kestäville ja älykkäille kotipalveluille. Löfdahl esitteli myös oleellisimmat ikääntyneiden palveluihin keskittyvät sidosryhmät, yritykset, instituutit sekä hallinnon tekijät. Professorit Sara Eriksén ja Sharon Kao-Valter sekä apulaisprofessori Jenny Lundberg esittelivät kokemuksia ja metodeja EU-hankkeista ja kertoivat käynnissä olevasta yhteistyöstä Kiinan ja Intian kanssa. Lisäksi alalta laajan kokemuksen omaava Per-Olof Svensson esitteli alan innovaatioita ja yhteistyötä teollisuuden ja hallitusten kanssa. Puhujat toivat esille havaintojaan käynnissä olevista hankkeista sekä mahdollisia lähestymistapoja loppukäyttäjien mielipiteiden ja tarpeiden huomioimiseen palveluiden suunnittelussa. Webinaari nauhoitettiin ja sen voi katsoa osoitteessa: p340hftfeqm/

10 10 14 ALUEELLISTA INNOHUB- YKSIKKÖÄ Vuoden 2013 aikana avattiin 14 Innohub-yksikköä INNOVAgehankkeen osallistuja-alueille. Käytännössä Innohub-yksiköt sijoittuvat hankkeen partnereiden toimistotiloihin, mistä käsin partnerit järjestävät aktiviteetteja sekä ovat yhteydessä hankkeen sidosryhmiin ja koordinoivat ikääntyneiden itsenäiseen asumiseen sekä älykkäisiin koteihin liittyviä eko-innovaatioita. OPEN DAYS 2013 INNOVage-, CASA-, ja DAA-hankkeiden yhteinen työpaja Innovative policies and solutions for active ageing keräsi yli 150 0sallistujaa Brysseliin Työpajan moderaattorina toimi Roos Galjaard (neuvonantaja, Bureau PAU) ja sen puhujalista koostui aktiivisen ikääntymisen kehittämisalan asiantuntijoista: Tomasz Pactwa (hanke- ja sosiaaliasioiden osaston johtaja, Varsovan kaupunki), Maria Kleine (projektipäällikkö, Tukholman kaupunki), Juha Jolkkonen (osastonjohtaja, Helsingin kaupunki), Jo Vandeurzen (hyvinvointi- ja terveysministeri, Flaamin hallitus), Thierry Auboyer (sosiaalikomission johtaja, Iseren kunnanvaltuusto) Gisèle Perezin sijaisena (1. varapresidentti, Iseren kunnanvaltuusto), Robert Stewart (NHS Kent (itäiset- ja rannikkoalueet)), Anne Tidmarsh (Kentin kunnan vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja), Paola Giorgi (Marchen alueen hallituksen EU- ja ICT-asioiden vastaava) ja Lieve Fransen (tohtori, johtaja, Eurooppa 2020: sosiaali- ja terveyspolitiikka, Euroopan komissio). Työpajan kolme tärkeintä päätelmää olivat: (1) yhdessä työskentelemällä on helpompi vastata väestöryhmien ikääntymisestä johtuviin monimutkaisiin haasteisiin, joita eurooppalaisella vanhustenhuollolla on edessään, (2) kasvun tavoittelu pitäisi tapahtua uusien mahdollisuuksien ja älykkään erikoistumisen kautta ja (3) ikääntyvien hoidon tulisi tuoda lisäarvoa erityisesti Eurooppa 2020 strategian näkökulmasta.

11 11 INNOVAGE-PARTNERIT JA CORAL- VERKOSTO INNOVage-hankkeen kolme partneria (Marchen alue Italiasta, Kastilia ja Leónin sosiaalipalveluiden aluehallinto Espanjasta sekä INTRASsäätiö Espanjasta ja sen tekninen sihteeristö SVIM Italiasta) kuuluvat nyt CORAL-verkostoon. CORAL on eurooppalainen alueiden verkosto, joka tekee yhteistyötä ympäristöavusteisen asumisen ja aktiivisen ja terveen ikääntymisen aloilla. Verkosto keskittyy alojen ratkaisujen ja palveluiden käyttöönoton ongelmien ratkaisuun avointen innovaatioiden avulla. Coral-verkosto vahvistaa eurooppalaisten alueiden ja niiden innovaatioklustereiden yhtenäisyyttä. Verkostoon kuuluvat alueet muodostuvat quadruple helix mallin mukaisista sidosryhmäklustereista tutkimuksen, yrittäjyyden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan osa-alueilta. Coral-verkosto yhdistää siihen kuuluvia alueita myös muihin vastaaviin verkostoihin Euroopassa antaen alueille paremman aseman aktiivisen ja terveen ikääntymisen alalla nopeasti kasvavassa, eurooppalaisessa innovaatioyhteisössä. Euroopan komissiolle Coral-verkosto tuo lisäarvoa, koska se luo yhteyden kysynnän ja tarjonnan välille. Tämä on mahdollista esimerkiksi siksi, että alueellisiin klustereihin kuuluu sekä innovatiivisia yrityksiä ja palveluntarjoajia että ostajia (käyttäjät ja palvelulaitokset).

12 12 TYÖPAJAT ITSENÄISEN ASUMISEN PALVELUIDEN INNOVAATIOT SEKÄ ICT-TUOTTEET IKÄÄNTYNEILLE Valladolid (Espanja) Yli 100 osallistujaa kerääntyi Valladolidissa järjestettyyn työpajaan, jonka aiheena oli itsenäisen asumisen palveluiden innovaatiot sekä ICT-tuotteet ikääntyneille. Milagros Marcos (Kastilia ja Leonin aluehallinnon perhe- ja tasaarvoministeri) esitteli tilaisuudessa alueellaan kehitetyn uuden mallin ikääntyneiden hoidolle ( En mi casa Kotona). Mallin tavoitteena on pystyä tarjoamaan ikääntyneille riittävää hoitoa niin, että he pystyvät edelleen asumaan kotona käyttäen siellä apunaan uutta teknologiaa, joka parantaa heidän itsenäisyyttään ja elämänlaatuaan. Samanaikaisesti Pablo Gómez, INTRAS-säätiön toiminnanjohtaja, esitteli säätiön tarjoamia palveluita ja teknologiaa, joka perustuu käyttäjälähtöisyyteen. Näiden lisäksi alueellisesti organisaatiot kuten Limcasa, Connectis, Cartif ja paikallinen Punainen Risti esittelivät ideoitaan ja hankkeitaan, jotka liittyvät itsenäisen elämisen ja elämänlaadun parantamiseen ICT-pohjaisten tuotteiden ja palveluiden kautta. Myöhemmin päivän aikana CARTIF-säätiö esitteli hanketta, jossa robotiikkaan perustuvia laitteita käytetään avustamaan ikääntyvien yläraajojen hermojen kuntouttamista traumaattisten aivovaurioiden aiheuttamien vammojen jäljiltä. Lisäksi, alueellisen kehityskeskuksen ADE:n sekä teollisen teknologiakeskuksen CDTI:n edustajat kertoivat alueellisista, kansallisista sekä eurooppalaisista säännöksistä itsenäisen asumisen innovaatioiden, tutkimuksen ja kehityksen aloilta. TEKNIIKKA-NÄYTTELY Päivän päätteeksi työpajan osallistujilla oli mahdollisuus tutustua ikääntyneiden itsenäisen asumisen sekä elämänlaadun parantamiseen käytettävissä oleviin teknologioihin. Näitä interaktiivisia teknologioita (kuten Gradior 4, Psicoed, Entrena, Redap, LLM, Resater, Fit4All jne.) käytetään muun muassa kognitiivisessa ja fyysisessä kuntouttamisessa, telehoivassa sekä telelääketieteessä, lokalisaatiossa ja virtuaalisessa ja lisätyssä todellisuudessa. Samanaikaisesti eri hyvien käytänteiden edustajat INNOVagehankkeesta esittelivät käytänteitä yleisölle ja avasivat verkostoitumistilaisuuden kaikille osallistujille. Hyvät käytänteet katalogi myös jaettiin kaikille paikalla oleville.

13 13 TEHOKKAAT TOIMINTAPERIAATTEET INNOVAATIOIDEN STIMULOIMISEKSI Sofia (Bulgaria) Yleisesti ottaen toimintaperiaate muodostuu, kun jokin hallinnollinen yksikkö tai sen edustajat hyväksyvät tiettyä aihealuetta koskevan lakijärjestelmän, säännökset, toiminnot ja rahoitustavoitteet. Toimintaperiaatteet ovat keskeisessä roolissa myös innovaatioiden luomisessa, joiden stimulointi kaikilla tasoilla on todella tärkeää nykyyhteiskunnalle. INNOVAge-hanke toi yhteen alan asiantuntijoita Sofiassa keskustelemaan tehokkaista toimintaperiaatteista innovaatioiden tukemisessa. Työpajan aloitupuheenvuoroista vastasivat Albena Atanasova (Sofian varapormestari), Aneta Georgieva (valtuutettu, Sofian kunnanvaltuusto) ja Margarita Disheva (työ- ja sosiaaliministeriön sosiaaliavun toimisto). Tämän jälkeen Mina Valdimirova (johtaja, Sofian kunnan sosiaaliaktiviteettien direktoraatti) esitteli joitakin Euroopan komission rahoittamia julkisen sektorin innovaatiohankkeita, joissa Sofian kunta on mukana. Seuraava esitys heti kahvitauon päätyttyä käsitteli telemetrian käyttöä korkean riskin sydän- ja verisuonitautipotilailla ja sen sisältö oli seuraavanlainen: telemetrian pääpiirteet ja soveltuvuus korkean riskin potilaiden reaaliaikaiseen valvontaan; telemetriset järjestelmät sydänja verisuonitautipotilaiden valvonnassa parametrit ja edellytykset; reaaliaikaisen elektrokardiogrammin analyysiin soveltuvat algoritmit; ja PATRIS Aleksandrovskan yliopistosairaalan sydän- ja verisuonitautien osaston potilaiden hoitoon sulautettu telemetriajärjestelmä. Työpajan viimeinen osio käsitteli ikääntyneiden ja vammaisten ympäristöavusteisia järjestelmiä ja esitteli järjestelmiin mukautuvan alustan, jota voidaan soveltaa ikääntyneiden eri kohderyhmiin. Käytännön lähestymistapojen ja toteutuksen kautta voidaan ylittää joitakin ympäristöavusteisen asumisen esteitä kiinnittämällä huomiota esimerkiksi käyttäjien yksityisyyden kunnioittamiseen. Lisäksi päivän päätteeksi esiteltiin muun muassa uusi ja innovatiivinen moniparametrinen laite, joka on erikoistunut WBAN-avusteisiin järjestelmiin sekä Sofian kunnan ikääntyneille suunnattu hostelli Darvenitsa, ja sinne sovellettu langaton, monessa pisteessä sijaitseva hälytysjärjestelmä.

14 14 KOULUTUSTAPAHTUMAT KLUSTERIN PERUSTAMINEN Sofia (Bulgaria) yhteistyössä Sofian kunnan kanssa järjesti INNOVAgehankkeen ensimmäisen koulutustapahtuman Sofiassa Koulutus keskittyi käsittelemään klusterien perustamista vahvistamalla päättäjien kykyä hallinnoida innovaatioklustereita ja muuttamalla SWOT-analyysissä havaitut heikkoudet erityisiksi koulutusmoduuleiksi. Lisäksi käsiteltiin sitä, miten päättäjät voivat helpommin ymmärtää hyvien käytänteiden vaatimuksia ja avustaa niiden onnistuneessa ja kestävässä siirrossa eri alueiden välillä. Koulutustapahtumaan osallistuvat kävivät läpi klusterien perustamiseen liittyviä ja vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ja tärkeimpiä huomioon otettavia asioita. Klusterin perustamisen matka alusta loppuun käytiin myös läpi (kolme vaihetta): aloitus (liiketoimintamalli, maine, lainmukaisuus), toteutus (taidot, kulttuuri, aktiviteettien levittäminen jne.) ja hallinto (visio, organisaatio jne). Jotta osallistujat oppisivat klusterien perustamisessa käytännössä huomioon otettavia asioita ja laatimaan listan klusterihankkeen onnistumisen edellytyksistä (organisaatio, taidot, työkalut, hallinto, oleellisten sidosryhmien aktivoiminen jne.), kolme jo valmista klusteritiimiä esittelivät kokemuksiaan klusterin perustamiseen liittyvistä parhaista lähestymistavoista. Lisäksi koulutustapahtuman aikana esille nousi kaksi muuta aihetta, joista toinen liittyi siihen kuinka luoda palveluiden tarjoamiseen portfolio, jossa otetaan huomioon sidosryhmien tarpeet. Toinen taas käsitteli sitä kuinka konkreettisesti toteuttaa ja perustaa klusteri. Keskustelua käytiin muun muassa mahdollisesta sisäisestä ja ulkoisesta yhteistyöstä, pilottiprojekteista, resursseista, sponsoroinnista ja osaamisesta. Päivä päättyi osallistujien jakaessa koulutuksen aikana oppimiaan asioita sekä suunnitellessa seuraavia kehittämistoimenpiteitä alueiden välillä.

15 15 OPINTOMATKAT NELJÄS OPINTOMATKA Lontoo (Iso-Britannia) SEHTA järjesti opintomatkan BRErakennustutkimuslaitokseen ( esitelläkseen sen hyviä käytänteitä ekologisen asumisen suunnittelussa ja sen integroimisessa ympäristöavusteiseen asumiseen. Deborah Pullenin avajaispuheenvuoron jälkeen Mike Perry esitteli osallistujille Smart Homes and Assisted Living raportin keräämät alan mahdollisuudet ja esteet. BRE-ryhmä perustettiin vuonna 1921 nimellä Building Research Station (BRS), josta tuli vuonna 1972 Building Research Establishment (BRE). BRE jakaa asiantuntijatietoa parempien rakennusten, yhteisöjen ja yritysten saavuttamiseksi ja avustaa viranomaisia, teollisuutta ja yritysmaailmaa vastaamaan rakennetun ympäristön haasteisiin. BRE on itsenäinen ja puolueeton tutkimukseen perustuva testaus-, koulutus-, ja konsultointiorganisaatio, joka tarjoaa laaja-alaisesti asiantuntijuutta liittyen rakennettuun ympäristöön ja siihen liittyviin aloihin. VIIDES OPINTOMATKA Helsinki (Finland) Anconan, Rotterdamin, Grenoblen ja Lontoon opintomatkojen jälkeen INNOVage-hankkeen partnereiden viimeinen tilaisuus tutustua ikääntyneiden ekologisen ja itsenäisen asumisen hyviin käytänteisiin oli opintomatka Helsingissä. Kaksipäiväinen opintomatka ( ) alkoi hyödyllisellä verkostoitumistapahtumalla, jonka jälkeen 70 osallistujan (hankkeen partnereita ja muita sidosryhmiä) joukko vieraili alan suomalaisten asiantuntijaorganisaatioiden luona: Vierailu Aalto-yliopistoon Vierailun tavoite oli esitellä osallistujille Aalto-yliopiston konseptia ja erityisesti tutustuttaa heidät Health Factoriin. Vierailun alussa tohtori Seppo Laukkanen esitteli Aalto-yliopistoa osallistujille, jonka jälkeen professori Raimo Sepponen jatkoi puhumalla Health Factorysta. Aalto-yliopiston factorit ovat toiminta-alustoja yliopistoa ja sen sidosryhmiä varten. Health Factory on uusin yliopiston neljästä factorista. Se perustettiin vuoden 2013 alussa ja sitä koordinoi yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu. Health Factory etsii ratkaisuja yhteiskunnallisesti merkittäviin, terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin.

16 16 Yksi Health Factoryn tavoitteista on luoda uutta liiketoimintaa. Onnistunut ratkaisu voi olla perustana uudelle yritykselle tai se voidaan antaa jo olemassa olevan yrityksen käyttöön. Vierailu Suomen luontokeskus Haltiaan Luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen täysin puusta rakennettu julkinen rakennus, joka aloittaa puurakentamisessa uuden aikakauden. Ympäristö on otettu huomioon Haltian tiloissa ja toiminnassa taitavan suunnittelun sekä viimeisten ekologisten ratkaisujen avulla. Haltia on suunniteltu ja rakennettu kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, tavoitteena mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Ympäristönäkökulma on myös otettu huomioon Haltian toiminnoissa. Vierailu Validia Invalidiliiton asumispalveluihin Invalidiliiton asumispalvelut Oy:n Validia-palvelut on palveluasumisen asiantuntija ja edelläkävijä Suomessa. Validia-palvelut tarjoaa tukea jokapäiväiseen elämään, esteettömiä asuntoja ja lisätukea sekä hyvinvointipalveluja kaikkiin elämän vaiheisiin. Validia vuokraa esteettömiä ja erityisvarusteltuja asuntoja ja tarjoaa tukea asumiseen kaikenikäisille. Validia-palvelut on Invalidiliiton alainen palvelu, jonka toimintaajatuksena on erityistarpeita tarvitsevien ihmisten voimaantuminen ja heidän tasa-arvonsa toteutumisen varmistaminen. Kierros Validia-palveluiden toimitiloissa alkoi lyhyellä esittelyllä Validan-palveluiden toiminnoista. Tämän jälkeen osallistujat pääsivät tutustumaan asuntoihin, jossa Validian asiakkaat asuvat, ja heille esiteltiin joitakin asunnoissa käytössä olevia ratkaisuja. Kierroksen päätyttyä, Invalidiliiton järjestöpäällikkö Anssi Kemppi esitteli osallistujille Invalidiliiton toimintaa ja sen roolia Suomen terveys- ja hyvinvointisektorilla. Vierailu Toimiva koti -näyttelyyn Toimiva koti on näyttelytila sekä informaatiokeskus, joka esittelee esteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja, teknologiaa, apuvälineitä ja tuotteita. Toimiva koti on Helsingin kaupungin sosiaalija terveyspalveluiden osaston yksikkö ja sen toiminta alkoi vuonna Vierailu käynnistyi Toimivan kodin harjoittelutilassa yleisellä esittelyllä kodin aktiviteeteista sekä palveluista. Ohjatun kierroksen aikana vierailijat tutustuivat esteettömyyttä ja asumisturvallisuutta tukeviin ratkaisuihin ja tuotteisiin. Näyttelytiloissa oli esillä erilaisia esteettömän asumisen käytännön ratkaisuja.

17 17 PARTNERIKOKOUKSET Vuoden 2012 lopun ja vuoden 2013 aikana INNOVage-hankkeen ohjausryhmä ja innovaatiotyöryhmä ovat järjestäneet viisi partnerikokousta: Lontoossa, Valladolidissa, Helsingissä, Brysselissä ja Sofiassa. Partnerikokoukset ovat tärkeitä hankkeen tehokkaan ja toimivan projektihallinnon, aktiviteettien toteutuksen sekä tavoitteena olevien tulosten saavuttamisen kannalta. Lontoon kokouksessa jokainen osallistuva alue esitteli muille heidän hyvät käytänteensä, jotka olivat joko yhdistelmä toiminnassa olevien klustereiden hyviä käytänteitä tai muita hankkeita ja palvelualoitteita. Lisäksi komponentti neljästä vastaava partneri esitteli mahdollisia koulutusmoduleita, jotka oli suunniteltu SWOT-analyysin ristiintaulukoinnin (komponentti 3) perusteella saaduista puutteista sekä heikkouksista. Valladolidin kokous oli erityisen tärkeä hankkeen onnistumisen kannalta siksi, että se järjestettiin keskellä hankkeen aktiivisinta toteutusaikaa. Hyvät käytänteet katalogin sekä julistenäyttelyn esittelyn jälkeen, SEHTA ja TNO esittelivät muokatun SWOTanalyysin ristiintaulukoinnilla ja heidän koordinoimanaan käytiin läpi myös verkostoitumislähestymistapoja ja suoritettiin matriisi hyvistä käytänteistä. Tavoitteena oli yhdistää SWOT-analyysissä kuvailtuja alueellisia tarpeita ja erikoisuuksia. Kiinnostusta verkostoitumistapaamisiin käsiteltiin ja jäsennettiin matriisin avulla, joka esiteltiin kaikille partnereille ja josta keskusteltiin ryhmässä. Lisäksi partnerit valitsivat useita heidän alueelleen kiinnostavia hyviä käytänteitä muiden partnereiden esityksistä. Kokouksen päätteeksi esitteli osallistujille hankkeen kolmen koulutustapahtuman valintaan liittyvän metodologian. Koulutustapahtumien mahdollisiksi sisällöiksi oli laadittu 16 kiinnostavan aiheen lista, josta partnerit valitsivat kuusi ehdotusta koulutustapahtumien/mentorointivierailujen sisällöiksi. Näistä muodostettiin lopulta kolmen koulutustapahtuman keskeiset käsiteltävät kysymykset: Kuinka aloittaa klusterin perustaminen, mistä prosessi alkaa? Mistä tunnistaa sopivat aktivaattorit, joilla on valtuutus toimia? Kuinka yhdistää ja kannustaa eri taustan tai päämäärien omaavia sidosryhmiä toimimaan yhdessä (tutkimus, teollisuus, päätöksentekijät, loppukäyttäjät)? Kuinka yhdistää heidän tavoitteensa ja saada heidät tekemään yhteistyötä? Rajoja ylittävä yhteistyö ja klusterien välinen toiminta: kuinka aloittaa yhteistyö ja kokemusten jakaminen?

18 18 Kuinka rakentaa vastavuoroisuutta palveluvarustuksessa klusterin jäsenten välille? Kuinka pääsyä kansainvälisille markkinoille voidaan tukea klusterien välisen toiminnan kautta? EU:n tuki klusterien kehittämiselle: älykästä alueiden taloudellista monipuolistamista. Tuen tarjoaminen yritysten taloudelliselle kehitykselle alkuvaiheesta kriittiseen pisteeseen, start-upeista pieniin- ja keskisuuriin yrityksiin: työntekijöiden määrän kasvu, liikevaihdon kasvu jne. Yritysten jokaiseen kehitysvaiheeseen soveltuvia palveluita tulisi olla saatavilla. Helsingin ja Brysselin partnerikokoukset olivat tärkeitä, jotta saatiin määriteltyä Sofian työpajan ja koulutustapahtumien sisällöt, kuten aikajana mentoroitavien ryhmän kehittämille eri pilottitoimenpiteiden määrittelemiselle ja toteutukselle. Sofian partnerikokouksen aikana jokainen partneri esitteli heidän pilottitoimenpiteensa SEHTA:n johtamassa osiossa. Tämän jälkeen mentoroitavien ryhmän jäsenille järjestettiin tilaisuus työskennellä pilottitoimenpiteiden edistämisen parissa heidän omien mentoriensa kanssa.

19 19 KOHOKOHTIA INNOVAge-ALUEILTA ITALY. Marchen alue Foritaal neljäs italialainen ympäristöavusteisen asumisen foorumi (Ancona, ), INNOVAge-hankkeen temaattinen tapahtuma. Marchen alue osallistui SVIM:in teknisen sihteeristön kanssa kolmipäiväiseen Foritaal-foorumiin, joka käsitteli ympäristöavusteista asumista. Nyt neljännen kerran järjestetty foorumi toi yhteen asiantuntijoita, tutkijoita, palveluntarjoajia, loppukäyttäjiä, hallinnoijia sekä päätöksentekijöitä jakamaan tietotaitoaan ja kokemuksiaan ympäristöavusteisesta asumisesta, vertaamaan alan eri hankkeita sekä keskustelemaan viimeisimmistä tutkimustuloksista. Foorumin tavoitteena oli löytää vastauksia ikääntyvän väestön mukanaan tuomaan sosiaaliseen ja taloudelliseen haasteeseen kiinnittämällä huomiota yhteisiin, innovatiivisiin lähestymistapoihin, joilla loppukäyttäjiä voidaan rohkaista käyttämään eri tuotteita ja palveluita monipuolisemmin. Marchen alue ja SVIM ottivat kumpikin osaa sekä foorumin näyttelytilaan, jossa he esittelivät aktiviteettejaan hankkeiden Jade, INNOVAge, SEE-INNOVA ja WIDER parissa että järjestettyyn työpajaan, jossa INNOVage-hanke oli aiheena. RANSKA. Eurooppa alueellamme: Horizon 2020: Uudet EU:n rahoitusmahdollisuudet aktiivinen ja terve ikääntyminen. Iseren kunnanvaltuusto ja yhteistyössä TASDA:n kanssa järjestivät Grenoblessa tilaisuuden EU:n Horizon 2020-ohjelman rahoitusmahdollisuuksista aihealueella aktiivinen ja terve ikääntyminen. Tilaisuuteen osallistui 36 henkilöä yrityksistä, yliopistoista sekä paikallisista organisaatioista ja tilaisuudessa keskusteltiin seuraavista aiheista: Eurooppalaiset projektit (INNOVAge, WIDER ja JADE) Eurooppalaiset rahoitusohjelmat ja näkökulmia uuteen ohjelmakauteen (Rhône-Alpes-alueen rakennerahastot, Interreg-ohjelmat, Horizon 2020, EIP AHA jne.) Uusien hankehakemusten esittely (terveysalan projektit, JADE-projektin mahdollinen jatkohanke)

20 20 KREIKKA. Keski-Makedonian alue INNOVAge-hankkeen tapahtumathessalonikissa Kreikkalainen Keski-Makedonian alue järjesti Thessalonikissa tilaisuuden nimellä INNOVage-hanke ikääntyneiden itsenäinen asuminen ja sitä tukevat uudet teknologiat. Tilaisuuden tavoitteena oli esitellä INNOVAge-hanketta paikallisille sidosryhmille, kertoa heille hankkeen toiminnoista ja erityisesti Keski-Makedonian alueella toteutettavista toiminnoista sekä rohkaista heitä ottamaan osaa hankkeeseen. Kattava INNOVAge-hankkeen esittely keskittyi aktiviteettien osalta siis erityisesti Keski-Makedonian alueen toimintoihin Thessalonikissa avatun INNOHUB:in esittelyyn ja alueen pilottitoimenpiteisiin. Tilaisuuden puhujat, jotka koostuivat tutkimuksen, akatemian, liike-elämän ja loppukäyttäjien edustajista esittelivät kuulijoille kokemuksiaan ja näkemyksiään ikääntyneiden itsenäisestä ja teknologisilla ratkaisuilla avustetusta asumisesta sekä INNOVAgehankkeen aihepiiristä yleisesti. Tilaisuuden osallistujat olivat päätöksentekijöitä, itsenäisen asumisen kokonaisratkaisuja tarjoavien yritysten edustajia, akatemian edustajia sekä tutkimusorganisaatioiden edustajia, joista monet olivat tehneet tutkimustyötä liittyen INNOVAgehankkeen käsittelemiin aiheisiin. ESPANJA. Kastilia ja Leónin sosiaalipalveluiden aluehallinto ja INTRASsäätiö Itsenäisen asumisen ratkaisut klusterin luominen: SIVI Vuoden 2013 aikana INNOVAge-hankkeen espanjalaiset partnerit uppoutuivat itsenäisen asumisen tutkimus- ja innovaatioaktiviteetteihin nojaavan alueellisen klusterin perustamiseen. Klusteri edesauttaa mobilisoimaan tarpeeksi suuren joukon alueen tärkeitä sidosryhmiä, jotka puolestaan pystyvät tehostamaan alan markkinoita ja edistämään taloutta ja kilpailukykyä, ottaen samalla huomioon sosiaaliset näkökannat. SIVI-klusteri on perustettu innovaatiohub-yksikön muodossa, quadruple helix mallin mukaan. Malli ohjaa taloutta, auttaa edelleen kehittämään itsenäisen, aktiivisen ja terveen asumisen käytäntöjä ja luo uusia ja tehokkaita sosiaali- ja terveysalan palveluita alueella, keskiönään ikääntyneet kansalaiset. Se auttaa myös vähentämään teknologia- ja palvelusektorin välistä korkeaa pirstaloitumista.