Töihin luontoon s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töihin luontoon s. 8"

Transkriptio

1 vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 2/2011 Töihin luontoon s Lahdesta 12 Hyvää mieltä 14 rakentamisen veturi keittiöstä Rekrykoulutuksen kautta töihin

2 Salpauksen Svengi 2/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Niina Hömppi selvitti, miten vanhusten ruokia voisi parantaa 6 7 Kansainvälisyys Bea on Suomessa kuin kotonaan Salpauslaiset diplomisijoille WorldSkills-kisoissa 8 9 Koulutusala esittelyssä Luonto-ohjaaja voi olla myös melontaohjaaja Svengin penkillä Tarmo Pipatti ja Hannu Rinne pohtivat rakennusalan työvoimatarvetta Hyvän mielen keittiö Kokki-, tarjoilija- ja leipuriopiskelijat oppivat asiakastyössä Yritysyhteistyö Mikkelin Betoni ja Salpaus kouluttavat parasta a-ryhmää 16 Pakina Simo-Veikko Engi 17 Kuvamuisto Kone- ja metallialan opettaja Aimo Leppänen opettaa myös tanssia Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Silja Häikiö, Toimittaja Joanna Vihtonen Taitto Ture Ekroos, Toimituskunta Sirkku Aro, Henna Jantunen, Tuula Kilpinen, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Maaria Piukkala, Jyrki Pyykkönen, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Petra Behm, puh , Painosmäärä kpl Paino Esa Print Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa.

3 Yhdessä eteenpäin Pääkirjoitus Vanhat fraasinomaiset sanonnat, kuten yhdessä vaikka läpi harmaan kiven tai yhteistyö on voimaa, ovat täyttä totta tänäkin päivänä. Nykyään on muotia puhua yhteistyön rinnalla myös yhteisöllisyydestä. Se on yhteisiin arvoihin ja toimintatapoihin perustuvaa, pysyvää toimintaa, jossa jokainen tietää paikkansa ja roolinsa. Hyvä esimerkki tästä on entisajan eri sukupolvien muodostamat perheet, joissa vauvat ja vanhukset tuli hoidettua. Perhe ja suku pitivät yhtä: ruokkivat, kasvattivat, huolehtivat ja antoivat turvaa ja tukea. Eri sukupolvet siirsivät perinnetietoa ja taitoja sukupolvelta toiselle. Nykyisessä sinkkujen ja pienperheiden Suomessa nuo perheen tehtävät eivät toteudu kovin helposti. Nykyisin kouluille ja oppilaitoksille on asetettu suuret tavoitteet nuorten yhteisöllisyyden tukemisessa ja yhteiskunnan jäseniksi kasvattamisessa. Tehtävä on haasteellinen, koska koulun kanssa opiskelijoiden ajasta ja mielenkiinnosta kilpailevat erilaiset harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvät yhteisöt, joiden arvomaailma saattaa olla hyvinkin erilainen kuin kodin ja koulun. Koulu on paitsi opiskelupaikka nuorille ja aikuisille opiskelijoille, myös työpaikka opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle. Hyvin toimivassa yhteisössä jäsenten välillä toimii hyvä vuorovaikutus. Yhteiset pelisäännöt ovat selkeät, niitä kunnioitetaan ja niiden mukaan toimitaan. Se luo turvallisuutta kaikille. Turvallisuudesta ja yhteisöllisyydestä onkin tullut työpaikkojen ja yritysten keskeisiä tavoitteita. Kouluihin kohdistuneet väkivallan teot ovat nostaneet koulujen turvallisuuskeskustelut ja -toimenpiteet sekä kriisinhallintaohjelmat kokonaan uudelle tasolle. Tiettyyn rajaan asti voimme rakentaa erilaisia turvallisuusjärjestelmiä, mutta viime kädessä kaikki lähtee yksittäisten ihmisten ajattelusta ja arvomaailmasta. Presidentti Kennedykin surmattiin, vaikka turvajärjestelyt olivat varmasti viimeisen päälle. Miten me kasvattajat oikeasti edistämme vuorovaikutusta, aitoa välittämistä ja kiinnostusta nuoriin ja heidän elämäänsä, kysymyksiinsä, ongelmiinsa ja tuskaansa? Meidän pitää kouluyhteisössä olla samalla puolella, opettajat ja opiskelijat, koska meillä on yhteinen päämäärä oppiminen. Oppimista tapahtuu parhaiten turvallisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Valtakunnan tasolla yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä edistävät ammatillista koulutusta lähellä olevat yhteisöt, kuten Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen ammatillisten oppilaitosten urheilu- ja kulttuurijärjestö SAKU ry. AMKE:en kuuluvat lähes kaikki ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät. AMKE edistää oppilaitosten yhteistoimintaa kehittämällä ammatillisen koulutuksen ja opetuksen laatua erilaisten kehittämisverkostojen ja yhteisten hankkeiden avulla. SAKU ry taas edistää oppilaitosten yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia järjestämällä opiskelijoille ja henkilöstölle erilaisia liikunta-, urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja kilpailuja. Koulutuskeskus Salpaus on aktiivisesti mukana molemmissa yhteisöissä, ja vuosi vuodelta niiden toimintaan on tullut mukaan yhä useampia salpauslaisia. Tänä syksynä, samaan aikaan kun Euroopan Unionin liitokset natisevat ja valtioiden välinen yhteistyö ja -ymmärrys ovat olleet kovalla koetuksella, me täällä Salpauksessa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa valmistelemme uutta rajat ylittävää strategiaa. Se perustuu yhteistyölle ja vahvoille kumppanuuksille Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kesken. Tavoitteinamme on edistää yhteisöllistä oppimista ja vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö ja edistämme maakuntamme kilpailukykyä osaamistasoa nostamalla. Marita Modenius rehtori Minna Mujunen Salpauksen Svengi 2/2011 3

4 Svengipersoona teksti JA KUVA n Joanna Vihtonen 4 Salpauksen Svengi 2/2011

5 Erikoisammattitutkinto auttoi kehittämään omaa työtä Miksi vanhukset ovat alipainoisia, vaikka he syövät kunnon annoksia? Mikseivät ravintoaineet tehoa? Artjärven vanhainkodissa ravitsemustyöntekijänä työskentelevä Niina Hömppi otti ongelmaa sarvesta kiinni ja lähti selvittämään asiaa osana opintojaan. Hömppi lähti puolitoista vuotta sitten opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoa Koulutuskeskus Salpaukseen. Halusin lähteä päivittämään tietojani. Olen valmistunut -95 ylioppilaspohjaiselta linjalta koti- Opiskelu on muuttunut totaalisesti. Esimerkiksi hoitajat on otettava kehittämiseen mukaan. He syöttävät vanhuksia ja heistä on aika paljon kiinni se, mitä lautaselta löytyy. Hoitajilta pitää myös kysyä, miksei vaikkapa joku ruoka maistunutkaan asukkaille. Tällainen yhteistyö toimii hyvin meillä, sillä olemme pieni talousteknikoksi ja tehnyt siitä lähtien ihan peruskeittiötyötä. Nyt yksikkö, Hömppi sanoo. kun lapset ovat jo isompia, ajattelin, että opiskelulle olisi paremmin aikaa, 38-vuotias Hömppi sanoo. Jatko-opinnolle vihdoinkin aikaa Niina Hömpin työnkuva vanhainkodissa on moninainen: se käsittää ruuanvalmistusta ja -jakelua, astiahuoltoa ja siivousta. Keitti- tauon jälkeen, hän hämmästyi eniten sitä, miten opetusmenetel- Kun Niina Hömppi aloitti uudestaan opiskelemisen 15 vuoden össä työskentelee viisi henkilöä, ja yhteisö on tiivis. mät ja oppimistavat ovat muuttuneet. Nyt esimieskoulutuksen aikana olen saanut valmiuksia myös Opiskelu on muuttunut totaalisesti. Ennen vain luit, luit ja luit, tuurata esimiestä esimerkiksi raportoinnissa ja päässyt tekemään ja istuit tunnilla kirja ja kynä mukanasi. Nyt sinulla on tyhjä kansio tilauksia. Toivonkin, että uusi tutkinto avaisi ovia koulutusta vastaavaan työhön. Hän tunnustaakin, että ensimmäiset teoriapäivät olivat vaikeita. ja muistitikku, jotka täydentyvät opiskelun edetessä. Aloittaminen oli vaikeaa, enkä tiennyt, miten saisin valjastettua osaamiseni ja kokemukseni opiskelun hyödyksi. Onneksi eten- Koko työyhteisö kehittämiseen mukaan Hömppi otti yhdeksi erikoisammattitutkinnon osaksi Dieettikokin opintokokonaisuuden, jossa tehdään omaan työhön liittyvää le, Niina Hömppi kiittelee. kin opettajani Henna Erkamo sai johdatettua minut oikealle tiel- kehittämistyötä. Hän valitsi aiheekseen rakennemuunnellun ruuan ja sen kehittämisen vanhainkodissa. Odotin malttamattomana lapsien kouluun lähtemistä ja talon Vauhtiin päästyään Niina Hömppi alkoi nauttia opiskelusta. Osa vanhuksista pystyy syömään vain soseruokaa, kuten kasvissosekeittoja ja puuroja. Kalaruuat hienonnetaan ja liharuuat että päässä tapahtuu jotain, hän naurahtaa. hiljenemistä, että pääsisin taas opiskelun kimppuun. Nautin siitä, ovat jauhelihaa. Vanhusten paino saattaa laskea, vaikka he söisivätkin tarpeeksi. Siksi ruokaa rikastetaan eri tavoin, jotta sen ravintelemaan toisesta näkökulmasta, vaikka esimiehen saappaisiin as- Opiskelu auttoi myös siinä, että omaa toimenkuvaa pääsi tarkasto- ja energiamäärä olisi kunnossa. tuminen opintotehtävissä tuntuikin hiukan oudolta. Niina Hömppi arvostaa myös muiden opiskelijoiden antamaa vertaistukea. Rikastaminen saattaa tarkoittaa sitä, että ateriaan lisätään proteiinia sisältävää, jauhemaista ravintolisää. Toki rikastaminen on Meillä oli tiivis ryhmä, jonka kanssa sai jakaa ilonaiheita ja myös sitä, että puurossa on voita ja kermaa ja keitoissa on suhteellisesti enemmän lihaa kuin normaalisti. Myös munakkaat ja mak- Niina Hömppi uskoo, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Kun yhdessä miettiä asioita. samakkara voivat kuulua soseannoksiin. lapset olivat pieniä, hänestä tärkeintä oli, että äiti oli lähellä ja läsnä arjessa. Nyt, kun lapset ovat jo 12- ja 14-vuotiaita, hänestä on Kun ruuassa on tarpeeksi ravintoaineita, vanhusten toimintakyky ja ruokahalu säilyvät, ja yleiskuntokin voi parantua, Niina kiva nähdä, että hänelläkin on vihdoin omaa aikaa vaikkapa opiskeluun. Hömppi on toiminut myös kunnanvaltuutettuna edellisel- Hömppi selventää. Kehityshankkeessaan hän on saanut paljon tukea ja neuvoja lä kaudella, ja arvostaa luottamustehtävästä saamaansa kokemusta. esimerkiksi eri ateriatoimijoilta, muun muassa Orimattilan ravintolapalveluilta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Hömppi korossa toimitaan. Samalla tutustui ihmisiin ja verkostoitui eri toimi- On hyvä tietää, millaisten lainalaisuuksien mukaan kunnastaa myös, että kehittämistyössä on tärkeää kuunnella muuta talon joiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspuoli on kuitenkin kunnissa henkilöstöä. iso asia. n 5

6 Pidän Suomessa siitä, että metsä on aina lähellä, Bea kertoo. Internationally Yours Teksti ja kuva Joanna Vihtonen n KUVITUS Beatriz Bernal Valencia Bea on Suomessa kuin kotonaan Espanjalainen Beatriz Bernal Valencia eli tuttavallisemmin Bea viettää seuraavan talven hyppyrimäkien maisemissa. Ihan kylmiltään hän ei Suomeen ole saapunut, sillä viime lukukauden hän asui ja työskenteli Rovaniemellä. Bea tuli Suomeen Comenius-ohjelman kautta, joka mahdollistaa opettajaharjoittelun eurooppalaisessa oppilaitoksessa. Lapin ammattiopistossa vietetyt seitsemän kuukautta vaihtuivat nyt yhdeksän kuukauden pestiin Salpauksessa. Kun olin pari vuotta sitten vaihto-opiskelijana Saksan Aachenissa, paras ystäväni oli suomalainen. Päätin lähteä katsomaan, millaista Suomessa oikein on. Työssään Bea auttaa kielten opettajia esimerkiksi englannin ja espanjan opetuksessa. Hän toivoo myös, että Lahden-vuotenaan pääsisi vetämään opiskelijoille vaikkapa sarjakuvatyöpajoja. Bealla on kuvataiteen korkeakoulututkinto, ja hän on erikoistunut kuvittamiseen. Bea on huomannut, että suomalaiset ja espanjalaiset eroavat toisistaan jonkin verran. Espanjalaiset puhuvat paljon ja ovat avoimia. Suomalaiset ovat alussa taas ujoja ja hiljaisia, mutta ystävinä luotettavia. En itsekään kyllä ole tyypillinen espanjalainen, vaan pidän hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta samalla tavoin kuin suomalaiset. Myös opiskelijat ovat Bean havaintojen mukaan erilaisia. Kun Suomessa kysyy opiskelijoilta, onko kysyttävää, vastassa on syvä hiljaisuus. Espanjassa alkaa hirveä pulina ja kommentteja riittää, hän naurahtaa. Kun Bea toimi englannin opettajan apulaisena, hän oudoksui sitä, että tunnilla puhuttiin niin paljon suomea englannin sijasta. Espanjassa pyritään tunnilla puhumaan englantia koko ajan. Olen huomannut, että suomalaisten nuorten englannintaito on todella hyvää, mutta kieltä voisi käyttää enemmän. Lahdessa vaikutuksen ovat tehneet erityisesti lukuisat taidetapahtumat. Bea tähtää tulevaisuudessa kuvataideopettajaksi, ja on miettinyt jatko-opintoja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa. Aikomus on siis jäädä Suomeen pitemmäksikin aikaa. Entäpä vaivaako koti-ikävä Espanjaan? Pidän yhteyttä kahteen sisareeni ja vanhempiini Facebookin kautta. Iäkäs äitinikin osaa jo sujuvasti käyttää sitä, hän hymyilee. n Bea on erikoistunut kuvittamiseen. Kun Suomessa kysyy opiskelijoilta, onko kysyttävää, vastassa on syvä hiljaisuus. Espanjassa taas alkaa kova pulina ja kommentteja riittää. 6 Salpauksen Svengi 2/2011

7 WorldSkills-kilpailu oli hieno kokemus. Sen muistaa varmasti aina, sanovat Sanni Jakoleff, Toni Lehtimäki ja Veijo Kauppila. teksti JA KUVA n Silja Häikiö Salpauslaiset diplomisijoille WorldSkills-kisoissa Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut eli WorldSkills-kilpailut järjestettiin lokakuun alussa Lontoossa. Koulutuskeskus Salpauksesta oli mukana kolme kilpailijaa: Sanni Jakoleff sijoittui kultaseppien lajissa viidenneksi ja Veijo Kauppila huonekalupuuseppien lajissa seitsemänneksi. Toni Lehtimäen sijoitus sisustuspuuseppien lajissa oli 15. WorldSkills London kilpailuun osallistui 960 nuorta 51 maasta. Suomesta Lontoossa oli mukana 46 hengen joukkue, joka saavutti viisi hopeaa ja kolme pronssia sekä 18 diplomisijaa. Sanni Jakoleff ja Veijo Kauppila ylsivät sijoituksillaan diplomisijaan: Heidät palkittiin Medallion for Excellence -tunnustuksella, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli lajin keskiarvon eli yli 500 pistettä. Olen tyytyväinen, koska tavoitteeni oli rikkoa 500 pisteen raja, ja sain 514 pistettä. Yli 500 pistettä on hyvä saavutus, toteaa Veijo. Vähän harmittaa, että jäin kahden pisteen päähän mitalista. Totta kai olen silti tyytyväinen, sanoo Sanni. Sanni Jakoleff taisteli kilpailutyönsä valmiiksi, vaikka viimeistä kilpailupäivää edeltävänä yönä hän joutui vatsakivun takia ambulanssilla sairaalaan. Pääsin kuudelta aamulla sairaalasta ja lähdin aamupalan kautta kisapaikalle. Ajattelin, että tässä ei ole enää mitään hävittää, haluan kilpailla loppuun asti. Nostin sijoitustani vielä kahdella ylöspäin viimeisenä kilpailupäivänä, hän kertoo. Hyötyä kilpailukokemuksesta Kaikilla kolmella Salpauksen kilpailijalla oli aikaisempaa kokemusta kansainvälisistä kilpailuista. He ovat menestyneet muun muassa Suomen Taitaja-kisoissa ja omien alojensa Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa. Jännitin näissä kisoissa vähemmän kuin missään aikaisemmissa. Ensimmäiset Taitaja-kisat jännittivät eniten. Oli hyvä, että oli käynyt muissa kisoissa ennen WorldSkillsejä, sanoo Veijo. Hiukan jännitystä kuitenkin oli ilmassa koko Suomen joukkueella, sillä ensimmäisenä kilpailupäivänä kukaan ei puhunut aamupalalla mitään. Myös kilpailutöissä alkuun pääseminen otti aikansa, mutta hiljalleen työ alkoi sujua. Lopussa alkoi jo tietää, että mitä tekee ja missä järjestyksessä, kertoo Veijo. Oli hienoa olla kisoissa Suomen joukkueena. Koko ajan oli muita tukena eikä tarvinnut olla yksin, sanoo Toni. Haastavia töitä Huonekalupuuseppien lajissa kilpaili 24 maansa huippua ympäri maailmaa. Sisustuspuuseppiä oli kilpailussa mukana 18 ja kultaseppiä 16. Kultaseppien kilpailutehtävänä oli kaksi riipusta, joissa piti tehdä sahauksia, juotoksia ja viilauksia. Työ oli haastava, luonnehtii Sanni. Sisustuspuusepillä oli kaksi kilpailutehtävää: ikkunankehykset ja kierreportaat. Kumpaakin työtä sai tehdä 11 tuntia kahden päivän aikana. Ensimmäinen työ oli vaikeampi ja se meni huonosti. Onneksi sain nollattua itseni ennen toista työtä, ja se meni jo paremmin, kertoo Toni. Monessa lajissa kilpailijat luovuttivat, jos työ ei alusta alkaen mennyt hyvin. On hienoa, jos kilpailee kunnialla loppuun asti, toteaa Veijo. Huonekalupuusepät tekivät kilpailussa puisen kaapin, jossa oli vetolaatikko ja ovi. Kaapissa oli saranoitava osa, kuvioviilutuspintaa ja käsin tehtävät sinkkaliitokset. Niitä kolmea asiaa harjoittelin etukäteen paljon, ja etenkin sinkkaliitoksista tuli tosi hyvät. Työ ei ollut erityisen vaikea, mutta aika loppui kesken, kertoo Veijo. Kilpailijat saivat kuukautta ennen Lontoon kilpailua piirustukset, joiden pohjalta voi tehdä harjoitustyön. Itse kilpailutyöhön tulee kuitenkin vielä 30 prosentin muutos, joka selviää vasta kilpailupaikalla. Tukea ekspertiltä Salpauslaisten valmennuksesta huolehtivat Salpauksen omat ekspertit. Veijo Kauppilaa valmensi lehtori Marko Varjos, Toni Lehtimäkeä koulutuspäällikkö Hannu Honkanen ja Sanni Jakoleffiä lehtori Arto Tikkunen. Lisäksi Lontoossa oli mukana Salpauksen suunnitteluassistenttien opettaja Kari Kosonen, joka valmensi CAD-suunnittelussa kilpailevaa torniolaista Jani Sihvolaa. Ekspertillä on kaksitahoinen rooli, siinä toimii eksperttinä eli tuomarina sekä valmentajana. Kilpailijan kanssa voi keskustella aamuin illoin ja antaa vinkkejä, miten työtä kannattaa jatkaa. Tietysti pitää olla läsnä, kun kilpailija tarvitsee ja rauhoittaa myös hänen mieltään, kertoo Arto Tikkunen. Ekspertin tuki oli todella tärkeä, etenkin kun kilpailutyössä piti tehdä strategisia muutoksia ja miettiä, että mistä saa eniten pisteitä, sanoo Veijo. Sanni Jakoleff on valmistunut Koulutuskeskus Salpauksesta kultasepäksi ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä Annette Tillanderilla. Veijo Kauppila ja Toni Lehtimäki ovat suorittaneet puualan perustutkinnon ja viimeistelevät parhaillaan puualan ammattitutkintoa Koulutuskeskus Salpauksessa. Valmistumisen jälkeen molempia odottaa armeija ja sen jälkeen työelämä. n 7

8 TÖIHIN LUONTOON Kati Antilainen ja Kati Laurila löysivät luonto-ohjaajan opinnot sattumalta. Opiskeluaikana molemmat ovat innostuneet muun muassa melonnasta ja kiipeilystä. Teksti Silja Häikiö n kuvat Anna Räikkönen Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja esimerkiksi melonnasta, mutta en vain ollut kokeillut sitä ennen kuin tulin tänne opiskelemaan. Opintojen myötä olen saanut myös kiipeilypureman, sanoo Laurila. Antilainen ja Laurila saivat juuri melontaohjaajan paperit. Osana opintojaan he suorittivat melonnasta alkeiskurssin, jatkokurssin sekä melontaohjaajakurssin. He olivat myös kesän työssäoppimassa melontaseura Meloja Ry:ssä. Suunnittelimme ja ohjasimme kursseja ja retkiä sekä vedimme torstaimelontoja. Toki meillä oli koko ajan kokeneempi meloja ohjaamassa, kertoo Antilainen. Melonnan lisäksi luonto-ohjaajaopiskelijat voivat syventyä muihinkin lajeihin oman mielenkiintonsa mukaan. Opettajille voi ehdottaa, että haluaisi kokeilla esimerkiksi issikkavaellusta. Aika paljon tehdään oikeasti asioita ja kokeillaan eri lajeja, sanoo Antilainen. Teorian opiskelu on sellaista, että ensin on kasvien teoriaa ja sitten mennään metsään katsomaan niitä. Asikkalassa on niin paljon mahdollisuuksia, kun on metsä ja järvi lähellä, hän jatkaa. Linturetkiä ja moottorikelkkailua Monella kaverilla on sellainen käsitys tästä alasta, että olemme metsähörhöjä ja halailemme puita, sanoo Antilainen. Oikeastaan viemme asiakkaat halailemaan puita, naurahtaa Laurila. Luonto-ohjaajat toimivat valmistuttuaan pääasiassa luontomatkailun parissa. Mahdollisia työnantajia ovat nuorisokeskukset, järjestöt ja ohjelmapalveluyritykset. Työtilanne riippuu paljon sesongista, ja monet tekevät keikkatöitä useammalle työnantajalle. Epäsäännöllisyyttä täytyy siis sietää, mutta toisaalta työtehtävät ja maisemat ovat vaihtelevia. Myös yrittäjyys on luonnonvara-alalla varteenotettava vaihtoehto. Luonto-ohjaajaopiskelijoilla on mahdollisuus perustaa virtuaalisesti harjoitusyritys, joka tarjoaa oikeita palveluja oikeille asiakkaille. Aloitimme yrityksen perustamisen ihan alusta ja viemme sen niin pitkälle, että vedämme oikeille asiakkaille melontareissuja, saunailtoja, linturetkiä, kalastusta, moottorikelkkailua tai mitä tahansa, kertoo Antilainen. Siinä tulee yrittämisen julmat totuudet esiin, mutta se on myös tosi mielenkiintoista, sanoo Laurila. 24-vuotias Antilainen ja 22-vuotias Laurila suhtautuvat luottavaisin mielin tulevaisuuden työtilanteeseen: työnsaanti riippuu omasta aktiivisuudesta. Yrittäjyys voisi myös tulla kysymykseen, joskaan ei aivan heti valmistumisen jälkeen. Omanlainen ala Kati Antilainen on aikaisemmin opiskellut matkailualaa ja työskennellyt muun muassa snorklausoppaana. Siirtymä luonto-ohjaajan opintoihin tuntui luontevalta. Olen sosiaalinen enkä halua olla toimistossa töissä. Lisäksi olen aina tehnyt jotain liikunnallista. Laurila puolestaan on suorittanut lähihoitajan tutkinnon ja työskennellyt hoitoalalla kolmisen vuotta. Luontoala tuntuu enemmän omalta, ja tietenkin minulla on tosi hyvä mahdollisuus yhdistää nämä ammatit. Toisaalta en voisi kuvitella, että olisin lähtenyt heti peruskoulun jälkeen tähän koulutukseen. Nyt olen vähän kasvanut ja saanut rohkeutta lähteä erikoisemmallekin alalle. n Asikkalan toimipiste sai kestävän kehityksen sertifikaatin Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä koulutetaan muun muassa luonto-ohjaajia, eläintenhoitajia, kalanjalostajia ja maaseutuyrittäjiä. Luonnonvara-alan opetukseen keskittyvässä toimipisteessä onkin luontevaa, että kaikessa opetuksessa ja toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys. Asikkalan toimipiste palkittiin keväällä 2011 Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatilla, jonka myöntää Opetus-, kasvatusja koulutusalojen säätiö (OKKA). Kestävän kehityksen sertifikaatti edellyttää oppilaitokselta oppiainerajat ylittävää suunnitelmallista kasvatustyötä ja opetuksen kehittämistyötä, jotka ulottuvat myös oppilaitoksen toimintaympäristöön ja käytäntöihin. Esimerkiksi jokaisen luonto-ohjaajaopiskelijan opintopolussa huomioidaan alusta alkaen kestävä kehitys. Siihen liittyy esimerkiksi luontokohteiden kunnostusta ja hoitoa, ympäristöasioiden hallintaa oman alan työpaikoilla sekä koneiden ja laitteiden huoltamista ja taloudellista käyttöä, sanoo luontoalan opettaja Hanna Salminen. Tulevien luonto-ohjaajien tulee ymmärtää, miten välttämätöntä on huolehtia hyvin omasta työympäristöstä eli luonnosta. Elinvoimainen, monimuotoinen ja puhdas luonto on suomalaisen luontomatkailun tärkeä kilpailutekijä, hän jatkaa. Koko Asikkalan toimipisteessä aiotaan vähentää kopiopaperin käyttöä, lisätä lajittelumahdollisuuksia ja järjestää tietoiskuja jätteen ehkäisystä ja lajittelusta. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä» pidetään yllä vakiinnuttamalla opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa sekä kehittämällä henkilöstön tiimityötä ja työnohjausta. Turvallisuutta parannetaan järjestämällä pelastautumisharjoituksia. n 8 Salpauksen Svengi 2/2011

9 Kati Laurila ja Kati Antilainen sisällyttivät luonto-ohjaajan opintoihinsa melontaohjaajakurssin. 9

10 Penkillä Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin penkille vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Teksti Silja Häikiö n Tarmo Pipatti on Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja. Rakennusteollisuus RT on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, jossa on yli jäsentä. Tarmo Pipatti on toiminut myös Lahden kaupunginjohtajana vuosina Millaista t rakennusalal Mikä on pinnalla rakentamisessa juuri nyt? Tarmo: Ennen sanottiin, että se ei ole mies eikä mikään joka ei taloa rakenna. Nyt talotekniikka kehittyy ja työtehtävät käyvät yhä vaativammiksi. Uudisrakentamisessa tärkeää on energiatehokkuus. Uusiutuva energia pitää integroida talokohtaiseen järjestelmään. Energia-asioissa mennään automaattisesti pienimittakaavaisuuteen ja itsesäätelyyn, siitä tulee suurimmat säästöt. Esimerkiksi kollektiiviset vesi- ja energiamaksut väistyvät, ja ne tulevat omalle vastuulle. Hannu: Koulutuskeskus Salpauksen Kariston työmaalla pohdimme juuri, hylkäämmekö kaukolämmön ja siirrymmekö maalämpöön. On jännä nähdä, mihin suuntaan tämä kehittyy kaupunkirakentamisen ja yksilön näkökulmasta: otetaanko yhteisiä energialähteitä usealle talolle vai omia. Se tietysti riippuu myös yhdyskuntarakenteesta. Mitä tiiviimpi se on, sitä suurempi säästö kollektiivisesta energiatuotannosta saadaan. Esimerkiksi Lahti on melko tiiviisti rakennettu. Miltä näyttää rakennusalan tulevaisuus Päijät- Hämeessä? Tarmo: Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan hoivaala vetäisi periaatteessa kaiken vapautuvan työvoiman tulevaisuudessa. Hoivapuolella on luonnostaan poliittinen imu, etenkin kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Silti myös teollisuudesta pitäisi etenkin Päijät- Hämeessä pitää kiinni, koska tulevaisuudessa elinvoima ja työpaikat tulevat teollisuudesta ja viennistä. Lahden historia on aina 1980-luvulle asti tosi hyvä, täällä oli täystyöllisyys. Sen jälkeen on kipuiltu selvästi huonomman työllisyys- ja varallisuuskehityksen kanssa, mutta edelleen täällä on maailman ykkösluokan yrityksiä, kuten Oilon ja Kemppi. Millainen on työvoiman tarve rakennusalalla Suomessa? Tarmo: Työvoimaa tarvitaan, myös ulkomailta. Rakentamisessa meillä on vasta alkamassa peruskorjausbuumi: viime vuonna peruskorjauksen volyymi oli Suomessa 4,5 miljardia, lähivuosikymmeninä se tulee nousemaan 7 miljardiin. Rakentajalla pitää olla laaja osaaminen: mitä enemmän muurari tietää letkuista, sen parempi. Työkulttuuri rakentuu nyt niin, että mitä enemmän kapeammalta alalta osaat, sen paremmin siitä palkitaan. Hannu: Töitä riittää varmasti. Rakennusalalle koulutetaan lähinnä suomalaisia opiskelijoita, mutta työmailla on myös paljon ulkomailta tulleita rakennusmiehiä. Suomalaisille rakennusalan osaajille on yhä enemmän kysyntää. Tarmo: Tällä hetkellä lähes kaikki pääkaupunkiseudun julkisivutyöt ovat virolaisten hallussa. Kohta emme välttämättä saa enää Virosta Suomeen työvoimaa, koska sielläkin volyymi kasvaa ja palkat ovat nousussa. 10 Salpauksen Svengi 2/2011

11 KuvaT Kirsi Kaarna yövoimaa la tarvitaan? Hannu Rinne toimii rakennusalan koulutuspäällikkönä Koulutuskeskus Salpauksessa. Hän on tehnyt töitä rakennusalalla kolme vuosikymmentä. Panostamalla tuotantoon Lahti pystyy menemään taas Suomen kärkeen. Lahdesta voi tulla teollisuuden ja rakentamisen veturi, ja sitä edesauttaa ammatillinen osaaminen. Koulutuksen kautta tehdään 2000-luvun menestyvä Lahti. Hannu: Työturvallisuuden osuutta opinnoissa kehitetään koko ajan. Esimerkiksi työsaleissa on aina kypärät ja suojalasit päässä. Suurissa yrityksissä työtuvallisuus on jo kilpailuvaltti, se on kehitetty huippuunsa. Miten rakennusalan opetusta pitäisi kehittää? Opiskelijalle pitää luoda edellytykset kehittää itseään ja ympäristöään, silloin opiskelu motivoi. Salpauksen opiskelijat tekevät töitä Tarmo: Työturvallisuudessa on selvästi parantamisen varaa, sitä ei ole aikaisemmin koulutuksessa kovin paljon painotettu. Meidän täytyy pystyä luomaan turvallisempi työympäristö. Toinen on den Ahtialaan, ja tällä hetkellä perustamme juuri työmaata Lah- oikeilla talotyömailla. Olemme rakentaneet Heinolaan sekä Lah- viestintään, vuorovaikutukseen ja asenteisiin liittyvä asia. Se ei ole den Karistoon. hyvä ilmiö työelämässä, jos ei osata viestiä. Etenkin rakentamisessa työsuoritukset ovat ketjussa. Usein asia menee teknisesti oikein, Miksi kannattaisi opiskella rakennusalalle? mutta rajapinnassa ei välttämättä osata ottaa asiakasta huomioon. Tarmo: Rakentaminen on kohtuullisen hyvin palkattua työtä. Nuoret rakentajat pesevät palkoissa mennen tullen esimerkiksi humanistisen alan korkeasti koulutetut työntekijät. Rakentamista riittää Suomessa varmasti, koska yhdyskuntarakenteemme on vielä nuori. Metsäteollisuusilmiötä ei tule. Nuorille työllistymismahdollisuudet ovat hyvät kotimaassa ja ulkomailla. Lahdesta voi Hannu: Rakennusalan opinnoissa korostuu käytännön tekeminen. Salpauksen opiskelijat istuvat luokas- tulla teollisuuden ja rakentamisen sa lähinnä ensimmäisenä opiskeluvuonna, ja silloinkin harjoitellaan myös työsalissa. Toinen vuosi kuluu työmaakoulussa eli Salpauksen pientalotyömailla Lahdessa ja veturi. Heinolassa. Kolmas vuosi tehdään töitä yrityksissä. Meillä on myös Nuori yrittäjyys -toimintaa, eli opiskelijat voivat perustaa harjoitusyrityksen opiskeluaikana, ja sen voi muuttaa opintojen jälkeen oikeaksi yritykseksi. Odotetaanko ammatilliselta koulutukselta innovaatioita? Tarmo: Ammatillisen koulutuksen osuus innovaatioissa on ensiarvoisen tärkeä. Innovaatio on maanläheinen kysymys, se on olemassa olevien asioiden uudelleenyhdistämistä. Mitä paremmin meillä on ammatillista osaamista, sitä enemmän arkipäivän innovaatioita esimerkiksi toimintatavoissa tehdään. On tavattoman hyvä asia, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt. n 11

12 Hetki-cafessa arvostetaan suomalaista kotiruokaa, sanovat Elli Lehtinen ja Jaakko Vilska. 12 Salpauksen Svengi 2/2011

13 Hetki-Cafessa on hyvän mielen keittiö Mitä useampi kokki, sen parempi soppa. Salpauksen Hetki-cafe on kääntänyt onnistuneesti päälaelleen tutun sanonnan. Teksti JA KUVA n Joanna Vihtonen Kahvilan toimintaa pyörittävät ohjatusti Salpauksen kokki-, tarjoilija- ja leipuriopiskelijat, ja tiimissä toimii päivästä riippuen 4 12 opiskelijaa. Yhtenä tiimin jäsenenä on kokiksi opiskeleva Elli Lehtinen, joka on ollut tyytyväinen Hetki-cafessa viettämäänsä aikaan. Olen oppinut jo kuukaudessa todella paljon. Myös opiskelijoita ohjaava Päivi Hildén on huomannut saman asian. On hienoa nähdä, miten paljon Ellille on tässä ajassa saanut lisää oma-aloitteisuutta ja varmuutta työskentelyyn. Kun itsevarmuus kasvaa, kehittyy samalla myös ammattiylpeys, Päivi Hildén lisää. Hetki-cafe ei ole mikään kauhukeittiö, jossa räyhätään ja huudetaan. Ei valmiita reseptejä Lehtisen työpäivä Hetki-cafessa sujuu ripeästi kahvilan toiminnan mukaisesti. Täydennän vitriinin tarjontaa, tarkkailen, tarvitseeko joku jossakin tehtävässä apua ja valmistelen lounasruokaa. Esimerkiksi kaalilaatikon täytyy olla uunissa jo kello kymmenen, jolloin se ehtii valmiiksi lounasaikaan. Jotta kaikki saadaan tehtyä ajoissa, tarvitaan ennakointia ja tiimin tehokasta toimintaa. Opiskelijatkin voivat ohjata ja neuvoa toisiaan. Meillä opetetaan ihmisiä myös ohjaamaan eli yhteistoiminnallisuus on tärkeää, sanoo Salpauksen palvelupäällikkö Jukka Turta. Turta on jopa hieman kateellinen nykymeiningistä. Omina opiskeluaikoina piti enemmän puurtaa yksin. Nykyään opiskelijat osaavat ottaa selvää asioista ja kysyvät toisiltaan neuvoa. Ehkä tämä johtuu siitä, että netissäkin toimitaan näin, hän pohtii. Hetki-cafessa edellytetään, että opiskelijoilla on perustietoa. Heidän pitää tietää, mitä ruokaan tulee, sillä valmiita reseptejä ei käytetä. Jos aukkoja raaka-ainetietämyksessä tai työmenetelmien hallinnassa on, apu on kuitenkin aina lähellä. Lehtisen mielestä tämä on hyvä juttu. On vapauttavaa, kun voi itse testata uusia asioita ja omaa osaamista. Periaatteena on, että kaikki ruoka tehdään alusta asti eikä puolivalmisteita käytetä. Myös leivät ja salaatinkastikkeet tehdään itse. Perinteinen kotiruoka on suosittua. Esimerkiksi lohilaatikko tekee aina kauppansa, Hildén sanoo. Asiakkaan palautetta arvostetaan Elli Lehtinen kiinnostui alasta jo yläasteikäisenä ja on tehnyt kotonakin paljon ruokaa. Nykyisin leipominen innostaa eniten, ja Hetki-cafessa esimerkiksi hänen tekemänsä tosca-omenapiiras on saanut paljon kehuja. Mielestäni tärkeintä kokin hommassa on, se, että asiakkaat voivat tulla kysymään meiltä asioista ja antavat suoraa palautetta, Lehtinen tuumii. Hetki-cafessa pyritään siihen, että paitsi asiakkaat niin myös työntekijät ovat hyvällä mielellä. Tämä ei tosiaankaan ole mikään kauhukeittiö, jossa räyhätään ja huudetaan. Missään nimessä opiskelijalla ei saa olla sellaista tunnetta, että pelottaisi kysyä ohjaajalta apua. Meitä on kolme ohjaajaa, joten siksi on olemassa myös kolme neuvoa. Toivon, että opiskelijat oppisivat kuuntelemaan ja arvioimaan, mikä neuvo sopisi parhaiten juuri siihen tilanteeseen, Hilden sanoo. n Heinolan opiskelijat pyörittävät Ravintola Haavetta Teksti n Silja Häkiö Opiskelijat pääsevät tositoimiin myös Ravintola Haaveessa, joka sijaitsee Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan toimipisteessä. Ravintolaa pyörittävät Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijat opettajan ohjauksessa. Haaveessa on tarjolla kolmenlaista lounasta ja jälkiruokaa. Salaatit ja keitot ovat tarjolla noutopöydässä, mutta muuten ravintolassa on pöytiintarjoilu. Tarjoilijaopiskelijat saavat saliharjoittelua ja kokkiopiskelijat pääsevät tekemään annoksia oikeille asiakkaille. Annosten ulkonäköön panostetaan, koska se on yksi tärkeä osa-alue kokin työssä, kertoo opettaja Satu Lehtonen. Haaveen paikalla oli aikaisemminkin opetusravintola, mutta nyt tila on remontoitu nykyaikaisemmaksi. Keittiö ja ravintolasali ovat toimivampia, ja myös sisustus on uusittu. Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa menuja ja annoksia, ja he huolehtivat myös tilauksista ja työnjaosta omina vastuupäivinään. Työskentely Haaveessa kuuluu kaikkien kokkien ja tarjoilijoiden opintoihin. Toisen vuoden kokkiopiskelijat Aleksi Järvinen, Jan Keränen ja Vesa Tapanila pitävät Haaveessa työskentelyssä eniten siitä, että ruokaa tehdään oikeille asiakkaille. Laadusta ja aikatauluista on pidettävä kiinni. Asiakkaille pitää olla ruoka valmiina joka päivä klo 10.45, sanoo Vesa Tapanila. n 13

14 Rekrykoulutukseen osallistujien mielestä opetettu teoria täsmää käytännön työhön hyvin. teksti JA KUVAT n Joanna Vihtonen KOULUTUS TAKAA TYÖPAIKAN Vierumäellä toimiva Mikkelin Betoni sai työväkeensä 15 vahvaa miestä lisää, kun yhdessä Salpauksen kanssa kehitetty koulutus polkaistiin syksyn alussa käyntiin Elementin valmistajan rekrykoulutus on suoraan työnantajalle eli Mikkelin betonille räätälöityä koulutusta. Erityisenä täkynä on, että Mikkelin Betoni on luvannut kymmenelle opiskelijalle vakinaisen työpaikan tehtaalla. Betonialalla menee tällä hetkellä hyvin, ja töitä riittää. Tällaiseen tilaisuuteen piti ehdottomasti tarttua, kun mahdollisuutena on päästä taas töihin, sanoo koulutukseen osallistuva heinolalainen Jari Hoppman. Hänellä on takanaan 30-vuotinen työura vaneriteollisuudessa, mutta tehtaan alasajo pakotti etsimään muita töitä. Kurssikaveri Vesa Väänäsellä on takanaan samanlainen tarina. Hän on kouluttautunut verhoilijaksi ja puusepäksi, sekä toiminut alalla 20 vuotta. Heinolassa lopetti toimintansa useampi verhoomoalan työnantaja, ja työt katosivat saman tien. Säännöllinen työ houkutti Opettaja Osmo Virtanen kertoo, että koulutukseen haki paljon alanvaihtajia esimerkiksi sahateollisuudesta. Mukana on myös ravintola-alalla työskennelleitä miehiä. Joukossa on miehiä, jotka ovat väsyneet epäsäännöllisiin työaikoihin ja pieneen palkkaan. Tämä mahdollisuus houkuttaa tietysti paitsi kohtuullisen palkan ja kohtuullisten työaikojen takia, myös työsuhteen vakinaisuuden vuoksi. 14 Salpauksen Svengi 2/2011 en Svengi 2/2010

15 Rekrykoulutukseen hakikin peräti 60 henkilöä, joista 25 haastateltiin ja 15 valittiin. Hakijoita valitsemassa ollut Mikkelin Betonin tuotantopäällikkö Leo Toivonen toteaa, että oma vuosikymmeniä kestänyt alan työkokemus auttoi paljon oikeiden henkilöiden löytämisessä. Luotettavan ja laadukkaan työvoiman saaminen on meille ehdottoman tärkeää. Etsimme työhaluisia henkilöitä, jotka lupautuvat ja sitoutuvat käymään töissä joka päivä. Mitään erityistä ikärajoitusta hakijoille ei ollut, vaan nyt koulutukseen osallistujien ikähaitari ulottuu 20 vuodesta yli viisikymppiseen. Motivaation lisäksi tärkeää on, että fyysinen terveys kestää voimaa vaativan työn. Me olemme parasta a-ryhmää, miehet nauravat. Porukassa on todella hyvä henki ja huumoria riittää. Työnantajalle räätälöityä koulutusta tarvitaan entistä enemmän Teoria täsmää käytäntöön Rekrykoulutus kestää yhteensä kymmenen viikkoa, ja siinä vuorottelevat teoriaosuus ja työssäoppiminen. Aluksi aikataulut menevät niin, että teoria ja tehdastyö vuorottelevat viikoittain. Loppupuolella työjaksoja on tiheämmin, kertoo Osmo Virtanen. Salpauksen vetämissä teoriaopinnoissa käydään läpi muun muassa betonielementtirakentamisen perusteita, elementtipiirustusten lukutaitoa ja raudoittamista, mutta lukujärjestyksessä on myös opiskelutaitoja, tietotekniikkaa sekä teknillistä matematiikkaa. Tehtaalla taas jokainen joutuu tekemään kaikkia elementin rakentamisen työvaiheita, kuten muotin puhdistusta ja kasausta, raudoitusta ja betonointia. Mielestäni opetettu teoria täsmää hyvin siihen, mitä tarvitaan käytännön työssä, Vesa Väänänen toteaa. Virtasen mielestä oli ala mikä tahansa, työnantajalle räätälöityä koulutusta tarvitaan entistä enemmän. Idea tämän paketin kehittämiseen syntyi viime keväänä. Olen aikaisemmin työskennellyt Mikkelin betonin Nummelan tehtaalla, jossa toteutettiin jo kymmenen vuotta sitten samankaltainen koulutus. Nummelassa pääsi kymmenen osallistujaa vakituisiin töihin, ja suurin piirtein nämä samat miehet ovat edelleen yrityksessä töissä, Leo Toivonen kertoo. Hyviä työkavereita odotetaan Nummelan esimerkki innosti Mikkelin Betonia käynnistämään koulutuksen tänä vuonna Vierumäellä ja mahdollisesti myöhemmin myös Mikkelin tehtaalla. Sekä Toivonen että Virtanen ovat tyytyväisiä valittuun joukkoon. He ovat reilua ja skarppia porukkaa. Muiltakaan työntekijöiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa, vaan päinvastoin odotetaan, että saadaan kurssilaisista hyviä työkavereita, Leo Toivonen sanoo. Toivonen kertoo, että tehtaalla on töissä monta aika iäkästä henkilöä, jotka ovat lähtemässä eläkkeelle viimeistään parin vuoden päästä. Elementtien rakentaminen on raskasta työtä, jossa ei hevin ylitetä eläkeikää. Uusia olkapäitä tarvitaan. n 15

16 Pakina Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Työniloa! Lähiaikoina olen huomannut itsessäni kummallisia piirteitä: olen alkanut pitää työstäni, jopa nauttia siitä. Arkiaamut eivät ahdista, ja töihin päästyäni kaikenlaiset konttorin tehtävät imaisevat minut mukaansa niin, että en ehdi tai halua ajatella mitään muuta, edes kahvia. Työpäivän päätyttyä takkini ei suinkaan ole tyhjä, vaan intoa riittää myös kotihommiin. Uskoakseni tälle ilmiölle on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1) minulla on lyhytaikainen mielenhäiriö 2) olen todella alkanut pitää työstäni. Vaihtoehto 2 olisi tietysti itseni, työnantajani ja myös yhteiskunnan kannalta parempi. Jos nautin työstäni, olen tuottelias. Sairaslomat ovat nynnyille, me työstäriemuitsijat emme uuvu tai tainnu syysflunssaan. Voin kantaa korteni yhteiseen kekoon ja työskennellä vähintään eläkeikääni asti täydellä teholla. Jos oikein innostun, saatan porskuttaa työmaalla eläkeiän ohikin. On tässä toki huonojakin puolia. Työstä ei nimittäin kuulu tykätä. Kun suuntaan aamulla hymyssä suin kohti työpäivää, joudun vetämään naamani peruslukemille viimeistään työpaikan kulmalla, etteivät muut huomaa. Pahimmassa tapauksessa joudun selittelemään hyväntuulisuuttani. Harmillista on tietenkin myös se, että en ole herännyt työni mielekkyyteen jo aikaisemmin. Onhan tässä kuitenkin jo jokunen vuosikymmen töitä paiskittu. Jos kyseessä kuitenkin on lyhytaikainen mielenhäiriö, viidenkympin villitys tai muu vastaava kriisi, olen pulassa. Tipun korkealta ja kovaa takaisin arkeen, kun työ ei enää viekään mennessään. Toisaalta olen kuitenkin paremmassa asemassa kuin nuoremmat työntekijät, joiden eläkeikä ei koita vielä pitkään aikaan, ehkä ei ikinä. Työstä ei kuulu tykätä. Oli syy mikä tahansa, työstä pitäminen on hyväksi. Parhaassa tapauksessa saan kieroon katsovat työkaveritkin käännytettyä puolelleni ja voimme nauttia työnteosta kaikki yhdessä. Sitä paitsi, Suomi on maailman paras paikka tehdä töitä: mitäpä sitä muutakaan pitkänä ja pimeänä talvena tekisi? 16 Salpauksen Svengi 2/2011

17 Teksti Joanna Vihtonen n KuvaT Sanna Henttonen ja Aimo Leppäsen arkisto Niemenkadun torni haastoi rakentajat Niemenkadun tornin pystyssä pysyminen on myös kone- ja metallialan opettaja Aimo Leppäsen ansiota. Hän opettaa myös epävarmasta tassuttelijasta tanssisalin partaveitsen. Olen erityisen ylpeä tästä kuvasta. Siinä on Niemenkadun liikenneympyrässä oleva torni, jonka valmistuspiirustukset olen piirtänyt ja jonka asennusta olen valvonut. Rakennelma tehtiin vuonna 2006, ja se rakennettiin Salpauksen opiskelijatyönä. Kaupunkilaiset kutsuivat tornia ensin pölkkykasaksi, juhannuskokoksi kuin rovioksikin. Arkkitehti oli suunnitellut tornin, mutta kukaan ei saanutkaan tukirakenteita sopimaan paikalleen tornin sisään. Kun muut luovuttivat, minä halusin vielä kokeilla mallintamalla, miten tukitangot saataisiin menemään toistensa lomasta juuri oikealla tavalla ja se onnistui! Torni on geometrisesti mielenkiintoinen rakennelma. Siinä kierre etenee niin, että jokainen pölkky kääntyy aina 11,25 astetta. Haaste oli sellainen, että meikäläisen geometrinen luonne sai siinä kyllä ruokaa syödäkseen. Mallintamisesta ja yleensäkin tietokoneavusteisesta suunnittelusta kiinnostuin todenteolla vuosituhannen vaihteessa. Hankin koulutusta, ja sain Salpauksesta kehitystehtävän, jossa minun oli määrä nykyaikaistaa konepiirustusta. Olin sitä ennen työskennellyt mm. julkisivurakenteita valmistavassa yrityksessä asennusprojektien vetäjänä. Nykyisin toimin kone- ja metallialan opettajana Salpauksen aikuiskoulutuksessa. Nuorena ammattikouluikäisenä olin käynyt metallialan peruskoulutuksen ja tein levyseppähitsaajan töitä. 24-vuotiaana minulla oli takanani jo lähes kahdeksan vuotta työkokemusta. Lähdin vielä teknilliseen oppilaitokseen täydentämään opiskeluitani, ja siitä alkoi ns. toimihenkilökausi. Olen ollut 41 vuotta lahtelainen, mutta olen Pohjois-Karjalasta kotoisin. Vaikka pelottaa häntä hemmetisti. Mitä jos ei osaakaan? Kun tanssitunnin jälkeen kysyin hä- maailma on tuonut minut Lahteen, niin sielu vetää aina kotiseudulle. Aina välillä pitää miettiä sitä, muuttaisiko joskus takaisin oli ilahtunut siitä, että häneltä neltä tunnelmia, hän oli yllättynyt. Mies hyväksyt- kotiin Tohmajärvelle. Ehkäpä meillä pohjoiskarjalalaisilla kotiseuturakkaus elää muita voimakkaammin. Kotoa juontaa juurensa myös se, että veri vetää tanssin pariin. Rytmitaju ja musikaalisuus on meillä Leppäsillä sukuvika. Se on vienyt minut tanssin pariin niin, että tanssista on tullut minulle miltei toinen työ. Olen menestynyt kilpailemisessa, mikä on taas johtanut valmentamiseen. Tästä työstä en kuitenkaan halua palkkaa, sillä haluan pitää tanssin vapaaehtoisena harrastuksena. Kuningastanssi on mielestäni slow foxtrot. Se on sopivan vaikeaa, ja rytmi on swingimäinen. Tanssien suhteen olen kaikkiruokainen, sekä vakiotanssit että latinotanssit ovat yhtä tärkeitä. Olen vanha gubbe, joka ei enää kehitä lajia, mutta voin siirtää taitoja nuoremmille. Tanssitaito on vuorovaikutustaito. Kun osaa tanssia, niin pystyy luontevasti kohtaamaan toisen ihmisen. Monet puolison kuoleman jälkeen masentuneet tai muista vieraantuneet ihmiset ovat saaneet tanssitunneilta uuden mahdollisuuden päästä taas elämään kiinni. Kerran tanssitunnilleni tuli mies, joka myönsi, että tanssitunnille osallistuminen Opettajasta tuntuu taas tosi hyvältä, kun oppilas pistää itsensä likoon ja alkaa taitaa jopa paremmin kuin opettaja. tiin virheitä, ja opettajat ottivat omaan piikkiinsä sen, jos oppilaat eivät oppineet. Opettelijalle tapahtuu aina virheitä. Taatusti saat haavan sormeesi, kun vuolet ensimmäistä pajupilliäsi. Tanssitaidon opettelussa ei auta jäädä nurkkaan istumaan, vaan täytyy nousta ja alkaa tanssia. Se palkitsee, kun pystyy opettamaan jaloilleen uuden taidon, ja haluaa oppia yhä vain enemmän. Opettajasta tuntuu taas tosi hyvältä, kun oppilas pistää itsensä likoon ja alkaa taitaa jopa paremmin kuin opettaja. n 17

18 Lyhyesti svengaten Fellmannia palvelee tiedonjanoisia joka päivä KUVAT Anna Räikkönen Uusi oppimiskeskus Fellmannia avattiin elokuussa Lahden keskustaan Kirkkokadulle. Fellmannia on monimuotoinen oppimisympäristö, jossa järjestävät opetusta Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus. Talossa on saatavissa tieto- ja kirjastopalveluita sekä tukea ja ohjausta oppimiseen. Pitkät aukioloajat helpottavat aineistojen saatavuutta. Fellmanniassa on käytettävissä opiskelu- ja tutkimustiloja, joista osa on maksullisia. Lisäksi talossa voi järjestää kokouksia ja seminaareja. Tilat ovat eri käyttötarkoituksiin muunneltavia, ja toimintaa ideoidaan käyttäjien mukaan. Talossa on myös kahvila ja ravintola. Kirjahyllyjä käsityönä Fellmanniassa näkyy opiskelijoiden kädenjälki: esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt on tehnyt omin käsin Koulutuskeskus Salpauksesta mallipuuseppäartesaaniksi valmistunut Matti Seppänen. Loppumetreillä Seppänen sai kasausapua Salpauksen työssäoppijoilta, ja koko ajan tukena oli puualan lehtori Jyrki Taimisto. Kirjahyllyt on suunnitellut Anu Seppälä opinnäytetyönään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa. Fellmannia on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 21 lauantaista sunnuntaihin klo Salpauksen Svengi 2/2011

19 Salpauksen Helmi yhdistää hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut Koulutuskeskus Salpauksen hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut löytyvät nyt samasta rakennuksesta Lahden keskustasta. Hius- ja kauneudenhoitoalan koulutukset sekä niiden yhteydessä toimivat kauneushoitola ja parturi-kampaamo sijaitsevat uudistetuissa tiloissa, osoitteessa Svinhufvudinkatu 17. Remontoidussa rakennuksessa toimivat Hiussalonki Helmi ja Kauneussalonki Helmi, joissa opiskelijat tekevät hius- ja kauneudenhoitoalan asiakastöitä. Pikku-Helmestä saa opiskelijatöiden lisäksi kosmetologihoitoja ja parturi-kampaajan palveluja kauneudenhoitoalan ammattilaisilta. Lisätietoja palveluista Hiussalonki Helmi Kauneussalonki Helmi Pikku-Helmi Salpaus järjestää SAKUstars-kisat 2013 ja Taitaja-kilpailut 2014 Koulutuskeskus Salpaus järjestää valtakunnalliset SAKUstars-kilpailut Lahdessa vuonna 2013 ja Taitaja-kilpailut vuonna SAKUstars on vuosittain järjestettävä kulttuurikilpailu ammattiin opiskeleville. Se on suurin Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU ry:n tapahtumista. Taitaja-kilpailuissa ratkotaan joka vuosi yli 40 ammattilajin Suomen-mestaruudet. Taitaja-kisat ovat mittava, kymmeniätuhansia vieraita keräävä tapahtuma. Lahdessa Taitaja-tapahtuma levittäytyy messukeskukseen ja Suurhalliin huhtikuussa Taitaja-kisojen saamisella on suuri merkitys, sillä Salpaus kokoaa kisojen avulla koko koulutusarsenaalin yhteen paikkaan. Kyseessä on myös yksi suurimmista tapahtumista Lahden seudulla tuona vuonna, Koulutuskeskus Salpauksen kilpailupäällikkö Jorma Noponen sanoo. Taitaja-kilpailuissa kohtaavat myös koulutus ja yrityselämä. Salpaus toivoo, että yritykset ovat mukana Taitaja-kisoissa ja hyödyntävät henkilökuntansa osaamista sekä teknologista tietotaitoaan. On tärkeää, että mahdollisimman moneen lajiin saadaan asiantuntemusta myös tuomaritehtäviin, Noponen jatkaa. Taitaja-kisoja hallinnoi Skills Finland Oy, ja niitä on järjestetty vuodesta 1989 lähtien. Lahdessa kisat olivat edellisen kerran vuonna Salpaus kilpailee ammatillisen koulutuksen laatupalkinnosta KUVA Silja Häikiö Koulutuskeskus Salpaus osallistuu ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun, jonka teema vuonna 2011 on yksilölliset oppimispolut. Kilpailun järjestää Opetushallitus yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Salpaus on valittu niiden kuuden koulutuksenjärjestäjän joukkoon, joihin sidosryhmien edustajista koottu laatupalkintotoimikunta tekee arviointikäynnin. Toimikunta tekee esityksen palkittavista organisaatioista opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka päättää laatupalkintojen ja mahdollisten kunniamainintojen saajat marraskuussa. Vuosittaisen laatupalkintokilpailun tavoitteena on tukea ammatillisia oppilaitoksia kehittämistyössä ja löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen tueksi. Lisäksi laatupalkintokilpailu edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaisuutta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vuosittaisilla painopistealueilla kiinnitetään huomiota koulutuspoliittisesti tärkeisiin erityisteemoihin. 19

20 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti. Osoitelähde: Mikäli Koulutuskeskus vastaanottajaa Salpauksen ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus osoiterekisteri Salpaus, Teinintie 4, Lahti Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Pieni askel avaa suuria ovia Ota uusi askel elämässäsi, tule täydentämään ammattitaitoasi tai suorittamaan tutkinto! Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja kehittämisen palveluja työelämälle. Räätälöimme palvelumme sinun tai yrityksesi tarpeisiin.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu

Osaavia. eri aloille. tekijöitä. Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Osaavia tekijöitä eri aloille Ammattitaitovalmennus on kaikkien etu Ammattitaitovalmennus kuuluu kaikille Valmennuksella koulutetaan entistä osaavampaa työvoimaa. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö

Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen. Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Skills-toiminnasta hyötyjä ja Työkaluja opettajan arkeen Vesa Iltola Valmennuspäällikkö Työkaluja opettajan arkeen Tule mukaan kehittämään ammatillista koulutusta ja skills-toimintaa Kilpailuissa näet

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland

Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa. Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Yrittäjyys ammattitaitokilpailuissa Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja Helsinki 31.1.2012 Eija Alhojärvi Skills Finland Skills Finland - toiminnan tavoitteet Edistää tietoisuutta

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Sinussa on kasvun mahdollisuus Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Oppia tositarkoituksella Aikuisille Koulutukset Ammatilliset tutkinnot Sertifikaatit ja ammattipätevyydet Joustava Käytännönläheinen

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TYÖPAJOJEN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ UVA-PÄÄTÖSSEMINAARI 8.10.2014. Minna Keisu erityisopettaja, ammattiopisto Lappia

KOKEMUKSIA TYÖPAJOJEN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ UVA-PÄÄTÖSSEMINAARI 8.10.2014. Minna Keisu erityisopettaja, ammattiopisto Lappia KOKEMUKSIA TYÖPAJOJEN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ UVA-PÄÄTÖSSEMINAARI 8.10.2014 Minna Keisu erityisopettaja, ammattiopisto Lappia YLEISIÄ ASIOITA YHTEISTYÖSTÄ Projektin aikana molemmin puolinen ymmärtäminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä

Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä Salpaus-paketti 2012 Monialaista koulutusta Päijät-Hämeessä Koulutuskeskus Salpaus on monialainen oppilaitos, joka järjestää ammatillista ja lukiokoulutusta sekä palveluja työelämälle. Salpaus toimii Päijät-

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto. 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut

Oulun seudun ammattiopisto. 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut Oulun seudun ammattiopisto 20.11.15 Samppa/ Opiskelijapalvelut Sauli Jaara eli Samppa, OSAO Tausta, mistä tulen, mitä teen Putkiasentaja 1979 LVI-insinööri 1995 Ammatillinen opettaja 1996 Näyttömestari

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

TaitajaPLUS - artesaani

TaitajaPLUS - artesaani TaitajaPLUS - artesaani Kuva: Skills Finland / Jaakko Manninen Finalistit Elina Rinta-Harri Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus 1 / 6 Timo Siponen Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus Maria Tormonen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa.

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Sisältää tehtäviä seuraavista aiheista: PerusKOODI Oma ala ja opiskelu Omaan alaan perehtyminen Millaista

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot