Töihin luontoon s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Töihin luontoon s. 8"

Transkriptio

1 vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 2/2011 Töihin luontoon s Lahdesta 12 Hyvää mieltä 14 rakentamisen veturi keittiöstä Rekrykoulutuksen kautta töihin

2 Salpauksen Svengi 2/ Sisältö 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Niina Hömppi selvitti, miten vanhusten ruokia voisi parantaa 6 7 Kansainvälisyys Bea on Suomessa kuin kotonaan Salpauslaiset diplomisijoille WorldSkills-kisoissa 8 9 Koulutusala esittelyssä Luonto-ohjaaja voi olla myös melontaohjaaja Svengin penkillä Tarmo Pipatti ja Hannu Rinne pohtivat rakennusalan työvoimatarvetta Hyvän mielen keittiö Kokki-, tarjoilija- ja leipuriopiskelijat oppivat asiakastyössä Yritysyhteistyö Mikkelin Betoni ja Salpaus kouluttavat parasta a-ryhmää 16 Pakina Simo-Veikko Engi 17 Kuvamuisto Kone- ja metallialan opettaja Aimo Leppänen opettaa myös tanssia Uutisia Lyhyesti svengaten Salpauksen Svengi Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toteutus ja suunnittelu Viestintä- ja markkinointipalvelut Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Silja Häikiö, Toimittaja Joanna Vihtonen Taitto Ture Ekroos, Toimituskunta Sirkku Aro, Henna Jantunen, Tuula Kilpinen, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Maaria Piukkala, Jyrki Pyykkönen, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Petra Behm, puh , Painosmäärä kpl Paino Esa Print Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2011 kaksi kertaa.

3 Yhdessä eteenpäin Pääkirjoitus Vanhat fraasinomaiset sanonnat, kuten yhdessä vaikka läpi harmaan kiven tai yhteistyö on voimaa, ovat täyttä totta tänäkin päivänä. Nykyään on muotia puhua yhteistyön rinnalla myös yhteisöllisyydestä. Se on yhteisiin arvoihin ja toimintatapoihin perustuvaa, pysyvää toimintaa, jossa jokainen tietää paikkansa ja roolinsa. Hyvä esimerkki tästä on entisajan eri sukupolvien muodostamat perheet, joissa vauvat ja vanhukset tuli hoidettua. Perhe ja suku pitivät yhtä: ruokkivat, kasvattivat, huolehtivat ja antoivat turvaa ja tukea. Eri sukupolvet siirsivät perinnetietoa ja taitoja sukupolvelta toiselle. Nykyisessä sinkkujen ja pienperheiden Suomessa nuo perheen tehtävät eivät toteudu kovin helposti. Nykyisin kouluille ja oppilaitoksille on asetettu suuret tavoitteet nuorten yhteisöllisyyden tukemisessa ja yhteiskunnan jäseniksi kasvattamisessa. Tehtävä on haasteellinen, koska koulun kanssa opiskelijoiden ajasta ja mielenkiinnosta kilpailevat erilaiset harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvät yhteisöt, joiden arvomaailma saattaa olla hyvinkin erilainen kuin kodin ja koulun. Koulu on paitsi opiskelupaikka nuorille ja aikuisille opiskelijoille, myös työpaikka opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle. Hyvin toimivassa yhteisössä jäsenten välillä toimii hyvä vuorovaikutus. Yhteiset pelisäännöt ovat selkeät, niitä kunnioitetaan ja niiden mukaan toimitaan. Se luo turvallisuutta kaikille. Turvallisuudesta ja yhteisöllisyydestä onkin tullut työpaikkojen ja yritysten keskeisiä tavoitteita. Kouluihin kohdistuneet väkivallan teot ovat nostaneet koulujen turvallisuuskeskustelut ja -toimenpiteet sekä kriisinhallintaohjelmat kokonaan uudelle tasolle. Tiettyyn rajaan asti voimme rakentaa erilaisia turvallisuusjärjestelmiä, mutta viime kädessä kaikki lähtee yksittäisten ihmisten ajattelusta ja arvomaailmasta. Presidentti Kennedykin surmattiin, vaikka turvajärjestelyt olivat varmasti viimeisen päälle. Miten me kasvattajat oikeasti edistämme vuorovaikutusta, aitoa välittämistä ja kiinnostusta nuoriin ja heidän elämäänsä, kysymyksiinsä, ongelmiinsa ja tuskaansa? Meidän pitää kouluyhteisössä olla samalla puolella, opettajat ja opiskelijat, koska meillä on yhteinen päämäärä oppiminen. Oppimista tapahtuu parhaiten turvallisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Valtakunnan tasolla yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä edistävät ammatillista koulutusta lähellä olevat yhteisöt, kuten Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja Suomen ammatillisten oppilaitosten urheilu- ja kulttuurijärjestö SAKU ry. AMKE:en kuuluvat lähes kaikki ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät. AMKE edistää oppilaitosten yhteistoimintaa kehittämällä ammatillisen koulutuksen ja opetuksen laatua erilaisten kehittämisverkostojen ja yhteisten hankkeiden avulla. SAKU ry taas edistää oppilaitosten yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia järjestämällä opiskelijoille ja henkilöstölle erilaisia liikunta-, urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja kilpailuja. Koulutuskeskus Salpaus on aktiivisesti mukana molemmissa yhteisöissä, ja vuosi vuodelta niiden toimintaan on tullut mukaan yhä useampia salpauslaisia. Tänä syksynä, samaan aikaan kun Euroopan Unionin liitokset natisevat ja valtioiden välinen yhteistyö ja -ymmärrys ovat olleet kovalla koetuksella, me täällä Salpauksessa ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa valmistelemme uutta rajat ylittävää strategiaa. Se perustuu yhteistyölle ja vahvoille kumppanuuksille Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kesken. Tavoitteinamme on edistää yhteisöllistä oppimista ja vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Olemme kansainvälistyvä, jatkuvaan uuden oppimiseen innostava yhteisö ja edistämme maakuntamme kilpailukykyä osaamistasoa nostamalla. Marita Modenius rehtori Minna Mujunen Salpauksen Svengi 2/2011 3

4 Svengipersoona teksti JA KUVA n Joanna Vihtonen 4 Salpauksen Svengi 2/2011

5 Erikoisammattitutkinto auttoi kehittämään omaa työtä Miksi vanhukset ovat alipainoisia, vaikka he syövät kunnon annoksia? Mikseivät ravintoaineet tehoa? Artjärven vanhainkodissa ravitsemustyöntekijänä työskentelevä Niina Hömppi otti ongelmaa sarvesta kiinni ja lähti selvittämään asiaa osana opintojaan. Hömppi lähti puolitoista vuotta sitten opiskelemaan hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkintoa Koulutuskeskus Salpaukseen. Halusin lähteä päivittämään tietojani. Olen valmistunut -95 ylioppilaspohjaiselta linjalta koti- Opiskelu on muuttunut totaalisesti. Esimerkiksi hoitajat on otettava kehittämiseen mukaan. He syöttävät vanhuksia ja heistä on aika paljon kiinni se, mitä lautaselta löytyy. Hoitajilta pitää myös kysyä, miksei vaikkapa joku ruoka maistunutkaan asukkaille. Tällainen yhteistyö toimii hyvin meillä, sillä olemme pieni talousteknikoksi ja tehnyt siitä lähtien ihan peruskeittiötyötä. Nyt yksikkö, Hömppi sanoo. kun lapset ovat jo isompia, ajattelin, että opiskelulle olisi paremmin aikaa, 38-vuotias Hömppi sanoo. Jatko-opinnolle vihdoinkin aikaa Niina Hömpin työnkuva vanhainkodissa on moninainen: se käsittää ruuanvalmistusta ja -jakelua, astiahuoltoa ja siivousta. Keitti- tauon jälkeen, hän hämmästyi eniten sitä, miten opetusmenetel- Kun Niina Hömppi aloitti uudestaan opiskelemisen 15 vuoden össä työskentelee viisi henkilöä, ja yhteisö on tiivis. mät ja oppimistavat ovat muuttuneet. Nyt esimieskoulutuksen aikana olen saanut valmiuksia myös Opiskelu on muuttunut totaalisesti. Ennen vain luit, luit ja luit, tuurata esimiestä esimerkiksi raportoinnissa ja päässyt tekemään ja istuit tunnilla kirja ja kynä mukanasi. Nyt sinulla on tyhjä kansio tilauksia. Toivonkin, että uusi tutkinto avaisi ovia koulutusta vastaavaan työhön. Hän tunnustaakin, että ensimmäiset teoriapäivät olivat vaikeita. ja muistitikku, jotka täydentyvät opiskelun edetessä. Aloittaminen oli vaikeaa, enkä tiennyt, miten saisin valjastettua osaamiseni ja kokemukseni opiskelun hyödyksi. Onneksi eten- Koko työyhteisö kehittämiseen mukaan Hömppi otti yhdeksi erikoisammattitutkinnon osaksi Dieettikokin opintokokonaisuuden, jossa tehdään omaan työhön liittyvää le, Niina Hömppi kiittelee. kin opettajani Henna Erkamo sai johdatettua minut oikealle tiel- kehittämistyötä. Hän valitsi aiheekseen rakennemuunnellun ruuan ja sen kehittämisen vanhainkodissa. Odotin malttamattomana lapsien kouluun lähtemistä ja talon Vauhtiin päästyään Niina Hömppi alkoi nauttia opiskelusta. Osa vanhuksista pystyy syömään vain soseruokaa, kuten kasvissosekeittoja ja puuroja. Kalaruuat hienonnetaan ja liharuuat että päässä tapahtuu jotain, hän naurahtaa. hiljenemistä, että pääsisin taas opiskelun kimppuun. Nautin siitä, ovat jauhelihaa. Vanhusten paino saattaa laskea, vaikka he söisivätkin tarpeeksi. Siksi ruokaa rikastetaan eri tavoin, jotta sen ravintelemaan toisesta näkökulmasta, vaikka esimiehen saappaisiin as- Opiskelu auttoi myös siinä, että omaa toimenkuvaa pääsi tarkasto- ja energiamäärä olisi kunnossa. tuminen opintotehtävissä tuntuikin hiukan oudolta. Niina Hömppi arvostaa myös muiden opiskelijoiden antamaa vertaistukea. Rikastaminen saattaa tarkoittaa sitä, että ateriaan lisätään proteiinia sisältävää, jauhemaista ravintolisää. Toki rikastaminen on Meillä oli tiivis ryhmä, jonka kanssa sai jakaa ilonaiheita ja myös sitä, että puurossa on voita ja kermaa ja keitoissa on suhteellisesti enemmän lihaa kuin normaalisti. Myös munakkaat ja mak- Niina Hömppi uskoo, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Kun yhdessä miettiä asioita. samakkara voivat kuulua soseannoksiin. lapset olivat pieniä, hänestä tärkeintä oli, että äiti oli lähellä ja läsnä arjessa. Nyt, kun lapset ovat jo 12- ja 14-vuotiaita, hänestä on Kun ruuassa on tarpeeksi ravintoaineita, vanhusten toimintakyky ja ruokahalu säilyvät, ja yleiskuntokin voi parantua, Niina kiva nähdä, että hänelläkin on vihdoin omaa aikaa vaikkapa opiskeluun. Hömppi on toiminut myös kunnanvaltuutettuna edellisel- Hömppi selventää. Kehityshankkeessaan hän on saanut paljon tukea ja neuvoja lä kaudella, ja arvostaa luottamustehtävästä saamaansa kokemusta. esimerkiksi eri ateriatoimijoilta, muun muassa Orimattilan ravintolapalveluilta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Hömppi korossa toimitaan. Samalla tutustui ihmisiin ja verkostoitui eri toimi- On hyvä tietää, millaisten lainalaisuuksien mukaan kunnastaa myös, että kehittämistyössä on tärkeää kuunnella muuta talon joiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspuoli on kuitenkin kunnissa henkilöstöä. iso asia. n 5

6 Pidän Suomessa siitä, että metsä on aina lähellä, Bea kertoo. Internationally Yours Teksti ja kuva Joanna Vihtonen n KUVITUS Beatriz Bernal Valencia Bea on Suomessa kuin kotonaan Espanjalainen Beatriz Bernal Valencia eli tuttavallisemmin Bea viettää seuraavan talven hyppyrimäkien maisemissa. Ihan kylmiltään hän ei Suomeen ole saapunut, sillä viime lukukauden hän asui ja työskenteli Rovaniemellä. Bea tuli Suomeen Comenius-ohjelman kautta, joka mahdollistaa opettajaharjoittelun eurooppalaisessa oppilaitoksessa. Lapin ammattiopistossa vietetyt seitsemän kuukautta vaihtuivat nyt yhdeksän kuukauden pestiin Salpauksessa. Kun olin pari vuotta sitten vaihto-opiskelijana Saksan Aachenissa, paras ystäväni oli suomalainen. Päätin lähteä katsomaan, millaista Suomessa oikein on. Työssään Bea auttaa kielten opettajia esimerkiksi englannin ja espanjan opetuksessa. Hän toivoo myös, että Lahden-vuotenaan pääsisi vetämään opiskelijoille vaikkapa sarjakuvatyöpajoja. Bealla on kuvataiteen korkeakoulututkinto, ja hän on erikoistunut kuvittamiseen. Bea on huomannut, että suomalaiset ja espanjalaiset eroavat toisistaan jonkin verran. Espanjalaiset puhuvat paljon ja ovat avoimia. Suomalaiset ovat alussa taas ujoja ja hiljaisia, mutta ystävinä luotettavia. En itsekään kyllä ole tyypillinen espanjalainen, vaan pidän hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta samalla tavoin kuin suomalaiset. Myös opiskelijat ovat Bean havaintojen mukaan erilaisia. Kun Suomessa kysyy opiskelijoilta, onko kysyttävää, vastassa on syvä hiljaisuus. Espanjassa alkaa hirveä pulina ja kommentteja riittää, hän naurahtaa. Kun Bea toimi englannin opettajan apulaisena, hän oudoksui sitä, että tunnilla puhuttiin niin paljon suomea englannin sijasta. Espanjassa pyritään tunnilla puhumaan englantia koko ajan. Olen huomannut, että suomalaisten nuorten englannintaito on todella hyvää, mutta kieltä voisi käyttää enemmän. Lahdessa vaikutuksen ovat tehneet erityisesti lukuisat taidetapahtumat. Bea tähtää tulevaisuudessa kuvataideopettajaksi, ja on miettinyt jatko-opintoja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa. Aikomus on siis jäädä Suomeen pitemmäksikin aikaa. Entäpä vaivaako koti-ikävä Espanjaan? Pidän yhteyttä kahteen sisareeni ja vanhempiini Facebookin kautta. Iäkäs äitinikin osaa jo sujuvasti käyttää sitä, hän hymyilee. n Bea on erikoistunut kuvittamiseen. Kun Suomessa kysyy opiskelijoilta, onko kysyttävää, vastassa on syvä hiljaisuus. Espanjassa taas alkaa kova pulina ja kommentteja riittää. 6 Salpauksen Svengi 2/2011

7 WorldSkills-kilpailu oli hieno kokemus. Sen muistaa varmasti aina, sanovat Sanni Jakoleff, Toni Lehtimäki ja Veijo Kauppila. teksti JA KUVA n Silja Häikiö Salpauslaiset diplomisijoille WorldSkills-kisoissa Ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailut eli WorldSkills-kilpailut järjestettiin lokakuun alussa Lontoossa. Koulutuskeskus Salpauksesta oli mukana kolme kilpailijaa: Sanni Jakoleff sijoittui kultaseppien lajissa viidenneksi ja Veijo Kauppila huonekalupuuseppien lajissa seitsemänneksi. Toni Lehtimäen sijoitus sisustuspuuseppien lajissa oli 15. WorldSkills London kilpailuun osallistui 960 nuorta 51 maasta. Suomesta Lontoossa oli mukana 46 hengen joukkue, joka saavutti viisi hopeaa ja kolme pronssia sekä 18 diplomisijaa. Sanni Jakoleff ja Veijo Kauppila ylsivät sijoituksillaan diplomisijaan: Heidät palkittiin Medallion for Excellence -tunnustuksella, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli lajin keskiarvon eli yli 500 pistettä. Olen tyytyväinen, koska tavoitteeni oli rikkoa 500 pisteen raja, ja sain 514 pistettä. Yli 500 pistettä on hyvä saavutus, toteaa Veijo. Vähän harmittaa, että jäin kahden pisteen päähän mitalista. Totta kai olen silti tyytyväinen, sanoo Sanni. Sanni Jakoleff taisteli kilpailutyönsä valmiiksi, vaikka viimeistä kilpailupäivää edeltävänä yönä hän joutui vatsakivun takia ambulanssilla sairaalaan. Pääsin kuudelta aamulla sairaalasta ja lähdin aamupalan kautta kisapaikalle. Ajattelin, että tässä ei ole enää mitään hävittää, haluan kilpailla loppuun asti. Nostin sijoitustani vielä kahdella ylöspäin viimeisenä kilpailupäivänä, hän kertoo. Hyötyä kilpailukokemuksesta Kaikilla kolmella Salpauksen kilpailijalla oli aikaisempaa kokemusta kansainvälisistä kilpailuista. He ovat menestyneet muun muassa Suomen Taitaja-kisoissa ja omien alojensa Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa. Jännitin näissä kisoissa vähemmän kuin missään aikaisemmissa. Ensimmäiset Taitaja-kisat jännittivät eniten. Oli hyvä, että oli käynyt muissa kisoissa ennen WorldSkillsejä, sanoo Veijo. Hiukan jännitystä kuitenkin oli ilmassa koko Suomen joukkueella, sillä ensimmäisenä kilpailupäivänä kukaan ei puhunut aamupalalla mitään. Myös kilpailutöissä alkuun pääseminen otti aikansa, mutta hiljalleen työ alkoi sujua. Lopussa alkoi jo tietää, että mitä tekee ja missä järjestyksessä, kertoo Veijo. Oli hienoa olla kisoissa Suomen joukkueena. Koko ajan oli muita tukena eikä tarvinnut olla yksin, sanoo Toni. Haastavia töitä Huonekalupuuseppien lajissa kilpaili 24 maansa huippua ympäri maailmaa. Sisustuspuuseppiä oli kilpailussa mukana 18 ja kultaseppiä 16. Kultaseppien kilpailutehtävänä oli kaksi riipusta, joissa piti tehdä sahauksia, juotoksia ja viilauksia. Työ oli haastava, luonnehtii Sanni. Sisustuspuusepillä oli kaksi kilpailutehtävää: ikkunankehykset ja kierreportaat. Kumpaakin työtä sai tehdä 11 tuntia kahden päivän aikana. Ensimmäinen työ oli vaikeampi ja se meni huonosti. Onneksi sain nollattua itseni ennen toista työtä, ja se meni jo paremmin, kertoo Toni. Monessa lajissa kilpailijat luovuttivat, jos työ ei alusta alkaen mennyt hyvin. On hienoa, jos kilpailee kunnialla loppuun asti, toteaa Veijo. Huonekalupuusepät tekivät kilpailussa puisen kaapin, jossa oli vetolaatikko ja ovi. Kaapissa oli saranoitava osa, kuvioviilutuspintaa ja käsin tehtävät sinkkaliitokset. Niitä kolmea asiaa harjoittelin etukäteen paljon, ja etenkin sinkkaliitoksista tuli tosi hyvät. Työ ei ollut erityisen vaikea, mutta aika loppui kesken, kertoo Veijo. Kilpailijat saivat kuukautta ennen Lontoon kilpailua piirustukset, joiden pohjalta voi tehdä harjoitustyön. Itse kilpailutyöhön tulee kuitenkin vielä 30 prosentin muutos, joka selviää vasta kilpailupaikalla. Tukea ekspertiltä Salpauslaisten valmennuksesta huolehtivat Salpauksen omat ekspertit. Veijo Kauppilaa valmensi lehtori Marko Varjos, Toni Lehtimäkeä koulutuspäällikkö Hannu Honkanen ja Sanni Jakoleffiä lehtori Arto Tikkunen. Lisäksi Lontoossa oli mukana Salpauksen suunnitteluassistenttien opettaja Kari Kosonen, joka valmensi CAD-suunnittelussa kilpailevaa torniolaista Jani Sihvolaa. Ekspertillä on kaksitahoinen rooli, siinä toimii eksperttinä eli tuomarina sekä valmentajana. Kilpailijan kanssa voi keskustella aamuin illoin ja antaa vinkkejä, miten työtä kannattaa jatkaa. Tietysti pitää olla läsnä, kun kilpailija tarvitsee ja rauhoittaa myös hänen mieltään, kertoo Arto Tikkunen. Ekspertin tuki oli todella tärkeä, etenkin kun kilpailutyössä piti tehdä strategisia muutoksia ja miettiä, että mistä saa eniten pisteitä, sanoo Veijo. Sanni Jakoleff on valmistunut Koulutuskeskus Salpauksesta kultasepäksi ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä Annette Tillanderilla. Veijo Kauppila ja Toni Lehtimäki ovat suorittaneet puualan perustutkinnon ja viimeistelevät parhaillaan puualan ammattitutkintoa Koulutuskeskus Salpauksessa. Valmistumisen jälkeen molempia odottaa armeija ja sen jälkeen työelämä. n 7

8 TÖIHIN LUONTOON Kati Antilainen ja Kati Laurila löysivät luonto-ohjaajan opinnot sattumalta. Opiskeluaikana molemmat ovat innostuneet muun muassa melonnasta ja kiipeilystä. Teksti Silja Häikiö n kuvat Anna Räikkönen Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja esimerkiksi melonnasta, mutta en vain ollut kokeillut sitä ennen kuin tulin tänne opiskelemaan. Opintojen myötä olen saanut myös kiipeilypureman, sanoo Laurila. Antilainen ja Laurila saivat juuri melontaohjaajan paperit. Osana opintojaan he suorittivat melonnasta alkeiskurssin, jatkokurssin sekä melontaohjaajakurssin. He olivat myös kesän työssäoppimassa melontaseura Meloja Ry:ssä. Suunnittelimme ja ohjasimme kursseja ja retkiä sekä vedimme torstaimelontoja. Toki meillä oli koko ajan kokeneempi meloja ohjaamassa, kertoo Antilainen. Melonnan lisäksi luonto-ohjaajaopiskelijat voivat syventyä muihinkin lajeihin oman mielenkiintonsa mukaan. Opettajille voi ehdottaa, että haluaisi kokeilla esimerkiksi issikkavaellusta. Aika paljon tehdään oikeasti asioita ja kokeillaan eri lajeja, sanoo Antilainen. Teorian opiskelu on sellaista, että ensin on kasvien teoriaa ja sitten mennään metsään katsomaan niitä. Asikkalassa on niin paljon mahdollisuuksia, kun on metsä ja järvi lähellä, hän jatkaa. Linturetkiä ja moottorikelkkailua Monella kaverilla on sellainen käsitys tästä alasta, että olemme metsähörhöjä ja halailemme puita, sanoo Antilainen. Oikeastaan viemme asiakkaat halailemaan puita, naurahtaa Laurila. Luonto-ohjaajat toimivat valmistuttuaan pääasiassa luontomatkailun parissa. Mahdollisia työnantajia ovat nuorisokeskukset, järjestöt ja ohjelmapalveluyritykset. Työtilanne riippuu paljon sesongista, ja monet tekevät keikkatöitä useammalle työnantajalle. Epäsäännöllisyyttä täytyy siis sietää, mutta toisaalta työtehtävät ja maisemat ovat vaihtelevia. Myös yrittäjyys on luonnonvara-alalla varteenotettava vaihtoehto. Luonto-ohjaajaopiskelijoilla on mahdollisuus perustaa virtuaalisesti harjoitusyritys, joka tarjoaa oikeita palveluja oikeille asiakkaille. Aloitimme yrityksen perustamisen ihan alusta ja viemme sen niin pitkälle, että vedämme oikeille asiakkaille melontareissuja, saunailtoja, linturetkiä, kalastusta, moottorikelkkailua tai mitä tahansa, kertoo Antilainen. Siinä tulee yrittämisen julmat totuudet esiin, mutta se on myös tosi mielenkiintoista, sanoo Laurila. 24-vuotias Antilainen ja 22-vuotias Laurila suhtautuvat luottavaisin mielin tulevaisuuden työtilanteeseen: työnsaanti riippuu omasta aktiivisuudesta. Yrittäjyys voisi myös tulla kysymykseen, joskaan ei aivan heti valmistumisen jälkeen. Omanlainen ala Kati Antilainen on aikaisemmin opiskellut matkailualaa ja työskennellyt muun muassa snorklausoppaana. Siirtymä luonto-ohjaajan opintoihin tuntui luontevalta. Olen sosiaalinen enkä halua olla toimistossa töissä. Lisäksi olen aina tehnyt jotain liikunnallista. Laurila puolestaan on suorittanut lähihoitajan tutkinnon ja työskennellyt hoitoalalla kolmisen vuotta. Luontoala tuntuu enemmän omalta, ja tietenkin minulla on tosi hyvä mahdollisuus yhdistää nämä ammatit. Toisaalta en voisi kuvitella, että olisin lähtenyt heti peruskoulun jälkeen tähän koulutukseen. Nyt olen vähän kasvanut ja saanut rohkeutta lähteä erikoisemmallekin alalle. n Asikkalan toimipiste sai kestävän kehityksen sertifikaatin Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä koulutetaan muun muassa luonto-ohjaajia, eläintenhoitajia, kalanjalostajia ja maaseutuyrittäjiä. Luonnonvara-alan opetukseen keskittyvässä toimipisteessä onkin luontevaa, että kaikessa opetuksessa ja toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys. Asikkalan toimipiste palkittiin keväällä 2011 Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatilla, jonka myöntää Opetus-, kasvatusja koulutusalojen säätiö (OKKA). Kestävän kehityksen sertifikaatti edellyttää oppilaitokselta oppiainerajat ylittävää suunnitelmallista kasvatustyötä ja opetuksen kehittämistyötä, jotka ulottuvat myös oppilaitoksen toimintaympäristöön ja käytäntöihin. Esimerkiksi jokaisen luonto-ohjaajaopiskelijan opintopolussa huomioidaan alusta alkaen kestävä kehitys. Siihen liittyy esimerkiksi luontokohteiden kunnostusta ja hoitoa, ympäristöasioiden hallintaa oman alan työpaikoilla sekä koneiden ja laitteiden huoltamista ja taloudellista käyttöä, sanoo luontoalan opettaja Hanna Salminen. Tulevien luonto-ohjaajien tulee ymmärtää, miten välttämätöntä on huolehtia hyvin omasta työympäristöstä eli luonnosta. Elinvoimainen, monimuotoinen ja puhdas luonto on suomalaisen luontomatkailun tärkeä kilpailutekijä, hän jatkaa. Koko Asikkalan toimipisteessä aiotaan vähentää kopiopaperin käyttöä, lisätä lajittelumahdollisuuksia ja järjestää tietoiskuja jätteen ehkäisystä ja lajittelusta. Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä» pidetään yllä vakiinnuttamalla opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa sekä kehittämällä henkilöstön tiimityötä ja työnohjausta. Turvallisuutta parannetaan järjestämällä pelastautumisharjoituksia. n 8 Salpauksen Svengi 2/2011

9 Kati Laurila ja Kati Antilainen sisällyttivät luonto-ohjaajan opintoihinsa melontaohjaajakurssin. 9

10 Penkillä Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin penkille vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Teksti Silja Häikiö n Tarmo Pipatti on Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja. Rakennusteollisuus RT on koko rakennusteollisuuden liittoyhteisö, jossa on yli jäsentä. Tarmo Pipatti on toiminut myös Lahden kaupunginjohtajana vuosina Millaista t rakennusalal Mikä on pinnalla rakentamisessa juuri nyt? Tarmo: Ennen sanottiin, että se ei ole mies eikä mikään joka ei taloa rakenna. Nyt talotekniikka kehittyy ja työtehtävät käyvät yhä vaativammiksi. Uudisrakentamisessa tärkeää on energiatehokkuus. Uusiutuva energia pitää integroida talokohtaiseen järjestelmään. Energia-asioissa mennään automaattisesti pienimittakaavaisuuteen ja itsesäätelyyn, siitä tulee suurimmat säästöt. Esimerkiksi kollektiiviset vesi- ja energiamaksut väistyvät, ja ne tulevat omalle vastuulle. Hannu: Koulutuskeskus Salpauksen Kariston työmaalla pohdimme juuri, hylkäämmekö kaukolämmön ja siirrymmekö maalämpöön. On jännä nähdä, mihin suuntaan tämä kehittyy kaupunkirakentamisen ja yksilön näkökulmasta: otetaanko yhteisiä energialähteitä usealle talolle vai omia. Se tietysti riippuu myös yhdyskuntarakenteesta. Mitä tiiviimpi se on, sitä suurempi säästö kollektiivisesta energiatuotannosta saadaan. Esimerkiksi Lahti on melko tiiviisti rakennettu. Miltä näyttää rakennusalan tulevaisuus Päijät- Hämeessä? Tarmo: Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan hoivaala vetäisi periaatteessa kaiken vapautuvan työvoiman tulevaisuudessa. Hoivapuolella on luonnostaan poliittinen imu, etenkin kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Silti myös teollisuudesta pitäisi etenkin Päijät- Hämeessä pitää kiinni, koska tulevaisuudessa elinvoima ja työpaikat tulevat teollisuudesta ja viennistä. Lahden historia on aina 1980-luvulle asti tosi hyvä, täällä oli täystyöllisyys. Sen jälkeen on kipuiltu selvästi huonomman työllisyys- ja varallisuuskehityksen kanssa, mutta edelleen täällä on maailman ykkösluokan yrityksiä, kuten Oilon ja Kemppi. Millainen on työvoiman tarve rakennusalalla Suomessa? Tarmo: Työvoimaa tarvitaan, myös ulkomailta. Rakentamisessa meillä on vasta alkamassa peruskorjausbuumi: viime vuonna peruskorjauksen volyymi oli Suomessa 4,5 miljardia, lähivuosikymmeninä se tulee nousemaan 7 miljardiin. Rakentajalla pitää olla laaja osaaminen: mitä enemmän muurari tietää letkuista, sen parempi. Työkulttuuri rakentuu nyt niin, että mitä enemmän kapeammalta alalta osaat, sen paremmin siitä palkitaan. Hannu: Töitä riittää varmasti. Rakennusalalle koulutetaan lähinnä suomalaisia opiskelijoita, mutta työmailla on myös paljon ulkomailta tulleita rakennusmiehiä. Suomalaisille rakennusalan osaajille on yhä enemmän kysyntää. Tarmo: Tällä hetkellä lähes kaikki pääkaupunkiseudun julkisivutyöt ovat virolaisten hallussa. Kohta emme välttämättä saa enää Virosta Suomeen työvoimaa, koska sielläkin volyymi kasvaa ja palkat ovat nousussa. 10 Salpauksen Svengi 2/2011

11 KuvaT Kirsi Kaarna yövoimaa la tarvitaan? Hannu Rinne toimii rakennusalan koulutuspäällikkönä Koulutuskeskus Salpauksessa. Hän on tehnyt töitä rakennusalalla kolme vuosikymmentä. Panostamalla tuotantoon Lahti pystyy menemään taas Suomen kärkeen. Lahdesta voi tulla teollisuuden ja rakentamisen veturi, ja sitä edesauttaa ammatillinen osaaminen. Koulutuksen kautta tehdään 2000-luvun menestyvä Lahti. Hannu: Työturvallisuuden osuutta opinnoissa kehitetään koko ajan. Esimerkiksi työsaleissa on aina kypärät ja suojalasit päässä. Suurissa yrityksissä työtuvallisuus on jo kilpailuvaltti, se on kehitetty huippuunsa. Miten rakennusalan opetusta pitäisi kehittää? Opiskelijalle pitää luoda edellytykset kehittää itseään ja ympäristöään, silloin opiskelu motivoi. Salpauksen opiskelijat tekevät töitä Tarmo: Työturvallisuudessa on selvästi parantamisen varaa, sitä ei ole aikaisemmin koulutuksessa kovin paljon painotettu. Meidän täytyy pystyä luomaan turvallisempi työympäristö. Toinen on den Ahtialaan, ja tällä hetkellä perustamme juuri työmaata Lah- oikeilla talotyömailla. Olemme rakentaneet Heinolaan sekä Lah- viestintään, vuorovaikutukseen ja asenteisiin liittyvä asia. Se ei ole den Karistoon. hyvä ilmiö työelämässä, jos ei osata viestiä. Etenkin rakentamisessa työsuoritukset ovat ketjussa. Usein asia menee teknisesti oikein, Miksi kannattaisi opiskella rakennusalalle? mutta rajapinnassa ei välttämättä osata ottaa asiakasta huomioon. Tarmo: Rakentaminen on kohtuullisen hyvin palkattua työtä. Nuoret rakentajat pesevät palkoissa mennen tullen esimerkiksi humanistisen alan korkeasti koulutetut työntekijät. Rakentamista riittää Suomessa varmasti, koska yhdyskuntarakenteemme on vielä nuori. Metsäteollisuusilmiötä ei tule. Nuorille työllistymismahdollisuudet ovat hyvät kotimaassa ja ulkomailla. Lahdesta voi Hannu: Rakennusalan opinnoissa korostuu käytännön tekeminen. Salpauksen opiskelijat istuvat luokas- tulla teollisuuden ja rakentamisen sa lähinnä ensimmäisenä opiskeluvuonna, ja silloinkin harjoitellaan myös työsalissa. Toinen vuosi kuluu työmaakoulussa eli Salpauksen pientalotyömailla Lahdessa ja veturi. Heinolassa. Kolmas vuosi tehdään töitä yrityksissä. Meillä on myös Nuori yrittäjyys -toimintaa, eli opiskelijat voivat perustaa harjoitusyrityksen opiskeluaikana, ja sen voi muuttaa opintojen jälkeen oikeaksi yritykseksi. Odotetaanko ammatilliselta koulutukselta innovaatioita? Tarmo: Ammatillisen koulutuksen osuus innovaatioissa on ensiarvoisen tärkeä. Innovaatio on maanläheinen kysymys, se on olemassa olevien asioiden uudelleenyhdistämistä. Mitä paremmin meillä on ammatillista osaamista, sitä enemmän arkipäivän innovaatioita esimerkiksi toimintatavoissa tehdään. On tavattoman hyvä asia, että ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt. n 11

12 Hetki-cafessa arvostetaan suomalaista kotiruokaa, sanovat Elli Lehtinen ja Jaakko Vilska. 12 Salpauksen Svengi 2/2011

13 Hetki-Cafessa on hyvän mielen keittiö Mitä useampi kokki, sen parempi soppa. Salpauksen Hetki-cafe on kääntänyt onnistuneesti päälaelleen tutun sanonnan. Teksti JA KUVA n Joanna Vihtonen Kahvilan toimintaa pyörittävät ohjatusti Salpauksen kokki-, tarjoilija- ja leipuriopiskelijat, ja tiimissä toimii päivästä riippuen 4 12 opiskelijaa. Yhtenä tiimin jäsenenä on kokiksi opiskeleva Elli Lehtinen, joka on ollut tyytyväinen Hetki-cafessa viettämäänsä aikaan. Olen oppinut jo kuukaudessa todella paljon. Myös opiskelijoita ohjaava Päivi Hildén on huomannut saman asian. On hienoa nähdä, miten paljon Ellille on tässä ajassa saanut lisää oma-aloitteisuutta ja varmuutta työskentelyyn. Kun itsevarmuus kasvaa, kehittyy samalla myös ammattiylpeys, Päivi Hildén lisää. Hetki-cafe ei ole mikään kauhukeittiö, jossa räyhätään ja huudetaan. Ei valmiita reseptejä Lehtisen työpäivä Hetki-cafessa sujuu ripeästi kahvilan toiminnan mukaisesti. Täydennän vitriinin tarjontaa, tarkkailen, tarvitseeko joku jossakin tehtävässä apua ja valmistelen lounasruokaa. Esimerkiksi kaalilaatikon täytyy olla uunissa jo kello kymmenen, jolloin se ehtii valmiiksi lounasaikaan. Jotta kaikki saadaan tehtyä ajoissa, tarvitaan ennakointia ja tiimin tehokasta toimintaa. Opiskelijatkin voivat ohjata ja neuvoa toisiaan. Meillä opetetaan ihmisiä myös ohjaamaan eli yhteistoiminnallisuus on tärkeää, sanoo Salpauksen palvelupäällikkö Jukka Turta. Turta on jopa hieman kateellinen nykymeiningistä. Omina opiskeluaikoina piti enemmän puurtaa yksin. Nykyään opiskelijat osaavat ottaa selvää asioista ja kysyvät toisiltaan neuvoa. Ehkä tämä johtuu siitä, että netissäkin toimitaan näin, hän pohtii. Hetki-cafessa edellytetään, että opiskelijoilla on perustietoa. Heidän pitää tietää, mitä ruokaan tulee, sillä valmiita reseptejä ei käytetä. Jos aukkoja raaka-ainetietämyksessä tai työmenetelmien hallinnassa on, apu on kuitenkin aina lähellä. Lehtisen mielestä tämä on hyvä juttu. On vapauttavaa, kun voi itse testata uusia asioita ja omaa osaamista. Periaatteena on, että kaikki ruoka tehdään alusta asti eikä puolivalmisteita käytetä. Myös leivät ja salaatinkastikkeet tehdään itse. Perinteinen kotiruoka on suosittua. Esimerkiksi lohilaatikko tekee aina kauppansa, Hildén sanoo. Asiakkaan palautetta arvostetaan Elli Lehtinen kiinnostui alasta jo yläasteikäisenä ja on tehnyt kotonakin paljon ruokaa. Nykyisin leipominen innostaa eniten, ja Hetki-cafessa esimerkiksi hänen tekemänsä tosca-omenapiiras on saanut paljon kehuja. Mielestäni tärkeintä kokin hommassa on, se, että asiakkaat voivat tulla kysymään meiltä asioista ja antavat suoraa palautetta, Lehtinen tuumii. Hetki-cafessa pyritään siihen, että paitsi asiakkaat niin myös työntekijät ovat hyvällä mielellä. Tämä ei tosiaankaan ole mikään kauhukeittiö, jossa räyhätään ja huudetaan. Missään nimessä opiskelijalla ei saa olla sellaista tunnetta, että pelottaisi kysyä ohjaajalta apua. Meitä on kolme ohjaajaa, joten siksi on olemassa myös kolme neuvoa. Toivon, että opiskelijat oppisivat kuuntelemaan ja arvioimaan, mikä neuvo sopisi parhaiten juuri siihen tilanteeseen, Hilden sanoo. n Heinolan opiskelijat pyörittävät Ravintola Haavetta Teksti n Silja Häkiö Opiskelijat pääsevät tositoimiin myös Ravintola Haaveessa, joka sijaitsee Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan toimipisteessä. Ravintolaa pyörittävät Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijat opettajan ohjauksessa. Haaveessa on tarjolla kolmenlaista lounasta ja jälkiruokaa. Salaatit ja keitot ovat tarjolla noutopöydässä, mutta muuten ravintolassa on pöytiintarjoilu. Tarjoilijaopiskelijat saavat saliharjoittelua ja kokkiopiskelijat pääsevät tekemään annoksia oikeille asiakkaille. Annosten ulkonäköön panostetaan, koska se on yksi tärkeä osa-alue kokin työssä, kertoo opettaja Satu Lehtonen. Haaveen paikalla oli aikaisemminkin opetusravintola, mutta nyt tila on remontoitu nykyaikaisemmaksi. Keittiö ja ravintolasali ovat toimivampia, ja myös sisustus on uusittu. Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa menuja ja annoksia, ja he huolehtivat myös tilauksista ja työnjaosta omina vastuupäivinään. Työskentely Haaveessa kuuluu kaikkien kokkien ja tarjoilijoiden opintoihin. Toisen vuoden kokkiopiskelijat Aleksi Järvinen, Jan Keränen ja Vesa Tapanila pitävät Haaveessa työskentelyssä eniten siitä, että ruokaa tehdään oikeille asiakkaille. Laadusta ja aikatauluista on pidettävä kiinni. Asiakkaille pitää olla ruoka valmiina joka päivä klo 10.45, sanoo Vesa Tapanila. n 13

14 Rekrykoulutukseen osallistujien mielestä opetettu teoria täsmää käytännön työhön hyvin. teksti JA KUVAT n Joanna Vihtonen KOULUTUS TAKAA TYÖPAIKAN Vierumäellä toimiva Mikkelin Betoni sai työväkeensä 15 vahvaa miestä lisää, kun yhdessä Salpauksen kanssa kehitetty koulutus polkaistiin syksyn alussa käyntiin Elementin valmistajan rekrykoulutus on suoraan työnantajalle eli Mikkelin betonille räätälöityä koulutusta. Erityisenä täkynä on, että Mikkelin Betoni on luvannut kymmenelle opiskelijalle vakinaisen työpaikan tehtaalla. Betonialalla menee tällä hetkellä hyvin, ja töitä riittää. Tällaiseen tilaisuuteen piti ehdottomasti tarttua, kun mahdollisuutena on päästä taas töihin, sanoo koulutukseen osallistuva heinolalainen Jari Hoppman. Hänellä on takanaan 30-vuotinen työura vaneriteollisuudessa, mutta tehtaan alasajo pakotti etsimään muita töitä. Kurssikaveri Vesa Väänäsellä on takanaan samanlainen tarina. Hän on kouluttautunut verhoilijaksi ja puusepäksi, sekä toiminut alalla 20 vuotta. Heinolassa lopetti toimintansa useampi verhoomoalan työnantaja, ja työt katosivat saman tien. Säännöllinen työ houkutti Opettaja Osmo Virtanen kertoo, että koulutukseen haki paljon alanvaihtajia esimerkiksi sahateollisuudesta. Mukana on myös ravintola-alalla työskennelleitä miehiä. Joukossa on miehiä, jotka ovat väsyneet epäsäännöllisiin työaikoihin ja pieneen palkkaan. Tämä mahdollisuus houkuttaa tietysti paitsi kohtuullisen palkan ja kohtuullisten työaikojen takia, myös työsuhteen vakinaisuuden vuoksi. 14 Salpauksen Svengi 2/2011 en Svengi 2/2010

15 Rekrykoulutukseen hakikin peräti 60 henkilöä, joista 25 haastateltiin ja 15 valittiin. Hakijoita valitsemassa ollut Mikkelin Betonin tuotantopäällikkö Leo Toivonen toteaa, että oma vuosikymmeniä kestänyt alan työkokemus auttoi paljon oikeiden henkilöiden löytämisessä. Luotettavan ja laadukkaan työvoiman saaminen on meille ehdottoman tärkeää. Etsimme työhaluisia henkilöitä, jotka lupautuvat ja sitoutuvat käymään töissä joka päivä. Mitään erityistä ikärajoitusta hakijoille ei ollut, vaan nyt koulutukseen osallistujien ikähaitari ulottuu 20 vuodesta yli viisikymppiseen. Motivaation lisäksi tärkeää on, että fyysinen terveys kestää voimaa vaativan työn. Me olemme parasta a-ryhmää, miehet nauravat. Porukassa on todella hyvä henki ja huumoria riittää. Työnantajalle räätälöityä koulutusta tarvitaan entistä enemmän Teoria täsmää käytäntöön Rekrykoulutus kestää yhteensä kymmenen viikkoa, ja siinä vuorottelevat teoriaosuus ja työssäoppiminen. Aluksi aikataulut menevät niin, että teoria ja tehdastyö vuorottelevat viikoittain. Loppupuolella työjaksoja on tiheämmin, kertoo Osmo Virtanen. Salpauksen vetämissä teoriaopinnoissa käydään läpi muun muassa betonielementtirakentamisen perusteita, elementtipiirustusten lukutaitoa ja raudoittamista, mutta lukujärjestyksessä on myös opiskelutaitoja, tietotekniikkaa sekä teknillistä matematiikkaa. Tehtaalla taas jokainen joutuu tekemään kaikkia elementin rakentamisen työvaiheita, kuten muotin puhdistusta ja kasausta, raudoitusta ja betonointia. Mielestäni opetettu teoria täsmää hyvin siihen, mitä tarvitaan käytännön työssä, Vesa Väänänen toteaa. Virtasen mielestä oli ala mikä tahansa, työnantajalle räätälöityä koulutusta tarvitaan entistä enemmän. Idea tämän paketin kehittämiseen syntyi viime keväänä. Olen aikaisemmin työskennellyt Mikkelin betonin Nummelan tehtaalla, jossa toteutettiin jo kymmenen vuotta sitten samankaltainen koulutus. Nummelassa pääsi kymmenen osallistujaa vakituisiin töihin, ja suurin piirtein nämä samat miehet ovat edelleen yrityksessä töissä, Leo Toivonen kertoo. Hyviä työkavereita odotetaan Nummelan esimerkki innosti Mikkelin Betonia käynnistämään koulutuksen tänä vuonna Vierumäellä ja mahdollisesti myöhemmin myös Mikkelin tehtaalla. Sekä Toivonen että Virtanen ovat tyytyväisiä valittuun joukkoon. He ovat reilua ja skarppia porukkaa. Muiltakaan työntekijöiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa, vaan päinvastoin odotetaan, että saadaan kurssilaisista hyviä työkavereita, Leo Toivonen sanoo. Toivonen kertoo, että tehtaalla on töissä monta aika iäkästä henkilöä, jotka ovat lähtemässä eläkkeelle viimeistään parin vuoden päästä. Elementtien rakentaminen on raskasta työtä, jossa ei hevin ylitetä eläkeikää. Uusia olkapäitä tarvitaan. n 15

16 Pakina Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Työniloa! Lähiaikoina olen huomannut itsessäni kummallisia piirteitä: olen alkanut pitää työstäni, jopa nauttia siitä. Arkiaamut eivät ahdista, ja töihin päästyäni kaikenlaiset konttorin tehtävät imaisevat minut mukaansa niin, että en ehdi tai halua ajatella mitään muuta, edes kahvia. Työpäivän päätyttyä takkini ei suinkaan ole tyhjä, vaan intoa riittää myös kotihommiin. Uskoakseni tälle ilmiölle on kaksi vaihtoehtoista selitystä: 1) minulla on lyhytaikainen mielenhäiriö 2) olen todella alkanut pitää työstäni. Vaihtoehto 2 olisi tietysti itseni, työnantajani ja myös yhteiskunnan kannalta parempi. Jos nautin työstäni, olen tuottelias. Sairaslomat ovat nynnyille, me työstäriemuitsijat emme uuvu tai tainnu syysflunssaan. Voin kantaa korteni yhteiseen kekoon ja työskennellä vähintään eläkeikääni asti täydellä teholla. Jos oikein innostun, saatan porskuttaa työmaalla eläkeiän ohikin. On tässä toki huonojakin puolia. Työstä ei nimittäin kuulu tykätä. Kun suuntaan aamulla hymyssä suin kohti työpäivää, joudun vetämään naamani peruslukemille viimeistään työpaikan kulmalla, etteivät muut huomaa. Pahimmassa tapauksessa joudun selittelemään hyväntuulisuuttani. Harmillista on tietenkin myös se, että en ole herännyt työni mielekkyyteen jo aikaisemmin. Onhan tässä kuitenkin jo jokunen vuosikymmen töitä paiskittu. Jos kyseessä kuitenkin on lyhytaikainen mielenhäiriö, viidenkympin villitys tai muu vastaava kriisi, olen pulassa. Tipun korkealta ja kovaa takaisin arkeen, kun työ ei enää viekään mennessään. Toisaalta olen kuitenkin paremmassa asemassa kuin nuoremmat työntekijät, joiden eläkeikä ei koita vielä pitkään aikaan, ehkä ei ikinä. Työstä ei kuulu tykätä. Oli syy mikä tahansa, työstä pitäminen on hyväksi. Parhaassa tapauksessa saan kieroon katsovat työkaveritkin käännytettyä puolelleni ja voimme nauttia työnteosta kaikki yhdessä. Sitä paitsi, Suomi on maailman paras paikka tehdä töitä: mitäpä sitä muutakaan pitkänä ja pimeänä talvena tekisi? 16 Salpauksen Svengi 2/2011

17 Teksti Joanna Vihtonen n KuvaT Sanna Henttonen ja Aimo Leppäsen arkisto Niemenkadun torni haastoi rakentajat Niemenkadun tornin pystyssä pysyminen on myös kone- ja metallialan opettaja Aimo Leppäsen ansiota. Hän opettaa myös epävarmasta tassuttelijasta tanssisalin partaveitsen. Olen erityisen ylpeä tästä kuvasta. Siinä on Niemenkadun liikenneympyrässä oleva torni, jonka valmistuspiirustukset olen piirtänyt ja jonka asennusta olen valvonut. Rakennelma tehtiin vuonna 2006, ja se rakennettiin Salpauksen opiskelijatyönä. Kaupunkilaiset kutsuivat tornia ensin pölkkykasaksi, juhannuskokoksi kuin rovioksikin. Arkkitehti oli suunnitellut tornin, mutta kukaan ei saanutkaan tukirakenteita sopimaan paikalleen tornin sisään. Kun muut luovuttivat, minä halusin vielä kokeilla mallintamalla, miten tukitangot saataisiin menemään toistensa lomasta juuri oikealla tavalla ja se onnistui! Torni on geometrisesti mielenkiintoinen rakennelma. Siinä kierre etenee niin, että jokainen pölkky kääntyy aina 11,25 astetta. Haaste oli sellainen, että meikäläisen geometrinen luonne sai siinä kyllä ruokaa syödäkseen. Mallintamisesta ja yleensäkin tietokoneavusteisesta suunnittelusta kiinnostuin todenteolla vuosituhannen vaihteessa. Hankin koulutusta, ja sain Salpauksesta kehitystehtävän, jossa minun oli määrä nykyaikaistaa konepiirustusta. Olin sitä ennen työskennellyt mm. julkisivurakenteita valmistavassa yrityksessä asennusprojektien vetäjänä. Nykyisin toimin kone- ja metallialan opettajana Salpauksen aikuiskoulutuksessa. Nuorena ammattikouluikäisenä olin käynyt metallialan peruskoulutuksen ja tein levyseppähitsaajan töitä. 24-vuotiaana minulla oli takanani jo lähes kahdeksan vuotta työkokemusta. Lähdin vielä teknilliseen oppilaitokseen täydentämään opiskeluitani, ja siitä alkoi ns. toimihenkilökausi. Olen ollut 41 vuotta lahtelainen, mutta olen Pohjois-Karjalasta kotoisin. Vaikka pelottaa häntä hemmetisti. Mitä jos ei osaakaan? Kun tanssitunnin jälkeen kysyin hä- maailma on tuonut minut Lahteen, niin sielu vetää aina kotiseudulle. Aina välillä pitää miettiä sitä, muuttaisiko joskus takaisin oli ilahtunut siitä, että häneltä neltä tunnelmia, hän oli yllättynyt. Mies hyväksyt- kotiin Tohmajärvelle. Ehkäpä meillä pohjoiskarjalalaisilla kotiseuturakkaus elää muita voimakkaammin. Kotoa juontaa juurensa myös se, että veri vetää tanssin pariin. Rytmitaju ja musikaalisuus on meillä Leppäsillä sukuvika. Se on vienyt minut tanssin pariin niin, että tanssista on tullut minulle miltei toinen työ. Olen menestynyt kilpailemisessa, mikä on taas johtanut valmentamiseen. Tästä työstä en kuitenkaan halua palkkaa, sillä haluan pitää tanssin vapaaehtoisena harrastuksena. Kuningastanssi on mielestäni slow foxtrot. Se on sopivan vaikeaa, ja rytmi on swingimäinen. Tanssien suhteen olen kaikkiruokainen, sekä vakiotanssit että latinotanssit ovat yhtä tärkeitä. Olen vanha gubbe, joka ei enää kehitä lajia, mutta voin siirtää taitoja nuoremmille. Tanssitaito on vuorovaikutustaito. Kun osaa tanssia, niin pystyy luontevasti kohtaamaan toisen ihmisen. Monet puolison kuoleman jälkeen masentuneet tai muista vieraantuneet ihmiset ovat saaneet tanssitunneilta uuden mahdollisuuden päästä taas elämään kiinni. Kerran tanssitunnilleni tuli mies, joka myönsi, että tanssitunnille osallistuminen Opettajasta tuntuu taas tosi hyvältä, kun oppilas pistää itsensä likoon ja alkaa taitaa jopa paremmin kuin opettaja. tiin virheitä, ja opettajat ottivat omaan piikkiinsä sen, jos oppilaat eivät oppineet. Opettelijalle tapahtuu aina virheitä. Taatusti saat haavan sormeesi, kun vuolet ensimmäistä pajupilliäsi. Tanssitaidon opettelussa ei auta jäädä nurkkaan istumaan, vaan täytyy nousta ja alkaa tanssia. Se palkitsee, kun pystyy opettamaan jaloilleen uuden taidon, ja haluaa oppia yhä vain enemmän. Opettajasta tuntuu taas tosi hyvältä, kun oppilas pistää itsensä likoon ja alkaa taitaa jopa paremmin kuin opettaja. n 17

18 Lyhyesti svengaten Fellmannia palvelee tiedonjanoisia joka päivä KUVAT Anna Räikkönen Uusi oppimiskeskus Fellmannia avattiin elokuussa Lahden keskustaan Kirkkokadulle. Fellmannia on monimuotoinen oppimisympäristö, jossa järjestävät opetusta Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden yliopistokeskus. Talossa on saatavissa tieto- ja kirjastopalveluita sekä tukea ja ohjausta oppimiseen. Pitkät aukioloajat helpottavat aineistojen saatavuutta. Fellmanniassa on käytettävissä opiskelu- ja tutkimustiloja, joista osa on maksullisia. Lisäksi talossa voi järjestää kokouksia ja seminaareja. Tilat ovat eri käyttötarkoituksiin muunneltavia, ja toimintaa ideoidaan käyttäjien mukaan. Talossa on myös kahvila ja ravintola. Kirjahyllyjä käsityönä Fellmanniassa näkyy opiskelijoiden kädenjälki: esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt on tehnyt omin käsin Koulutuskeskus Salpauksesta mallipuuseppäartesaaniksi valmistunut Matti Seppänen. Loppumetreillä Seppänen sai kasausapua Salpauksen työssäoppijoilta, ja koko ajan tukena oli puualan lehtori Jyrki Taimisto. Kirjahyllyt on suunnitellut Anu Seppälä opinnäytetyönään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa. Fellmannia on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 21 lauantaista sunnuntaihin klo Salpauksen Svengi 2/2011

19 Salpauksen Helmi yhdistää hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut Koulutuskeskus Salpauksen hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut löytyvät nyt samasta rakennuksesta Lahden keskustasta. Hius- ja kauneudenhoitoalan koulutukset sekä niiden yhteydessä toimivat kauneushoitola ja parturi-kampaamo sijaitsevat uudistetuissa tiloissa, osoitteessa Svinhufvudinkatu 17. Remontoidussa rakennuksessa toimivat Hiussalonki Helmi ja Kauneussalonki Helmi, joissa opiskelijat tekevät hius- ja kauneudenhoitoalan asiakastöitä. Pikku-Helmestä saa opiskelijatöiden lisäksi kosmetologihoitoja ja parturi-kampaajan palveluja kauneudenhoitoalan ammattilaisilta. Lisätietoja palveluista Hiussalonki Helmi Kauneussalonki Helmi Pikku-Helmi Salpaus järjestää SAKUstars-kisat 2013 ja Taitaja-kilpailut 2014 Koulutuskeskus Salpaus järjestää valtakunnalliset SAKUstars-kilpailut Lahdessa vuonna 2013 ja Taitaja-kilpailut vuonna SAKUstars on vuosittain järjestettävä kulttuurikilpailu ammattiin opiskeleville. Se on suurin Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU ry:n tapahtumista. Taitaja-kilpailuissa ratkotaan joka vuosi yli 40 ammattilajin Suomen-mestaruudet. Taitaja-kisat ovat mittava, kymmeniätuhansia vieraita keräävä tapahtuma. Lahdessa Taitaja-tapahtuma levittäytyy messukeskukseen ja Suurhalliin huhtikuussa Taitaja-kisojen saamisella on suuri merkitys, sillä Salpaus kokoaa kisojen avulla koko koulutusarsenaalin yhteen paikkaan. Kyseessä on myös yksi suurimmista tapahtumista Lahden seudulla tuona vuonna, Koulutuskeskus Salpauksen kilpailupäällikkö Jorma Noponen sanoo. Taitaja-kilpailuissa kohtaavat myös koulutus ja yrityselämä. Salpaus toivoo, että yritykset ovat mukana Taitaja-kisoissa ja hyödyntävät henkilökuntansa osaamista sekä teknologista tietotaitoaan. On tärkeää, että mahdollisimman moneen lajiin saadaan asiantuntemusta myös tuomaritehtäviin, Noponen jatkaa. Taitaja-kisoja hallinnoi Skills Finland Oy, ja niitä on järjestetty vuodesta 1989 lähtien. Lahdessa kisat olivat edellisen kerran vuonna Salpaus kilpailee ammatillisen koulutuksen laatupalkinnosta KUVA Silja Häikiö Koulutuskeskus Salpaus osallistuu ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun, jonka teema vuonna 2011 on yksilölliset oppimispolut. Kilpailun järjestää Opetushallitus yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Salpaus on valittu niiden kuuden koulutuksenjärjestäjän joukkoon, joihin sidosryhmien edustajista koottu laatupalkintotoimikunta tekee arviointikäynnin. Toimikunta tekee esityksen palkittavista organisaatioista opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka päättää laatupalkintojen ja mahdollisten kunniamainintojen saajat marraskuussa. Vuosittaisen laatupalkintokilpailun tavoitteena on tukea ammatillisia oppilaitoksia kehittämistyössä ja löytää parhaita käytäntöjä myös muiden organisaatioiden oppimisen tueksi. Lisäksi laatupalkintokilpailu edistää ammatillisen koulutuksen arvostusta, vetovoimaisuutta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vuosittaisilla painopistealueilla kiinnitetään huomiota koulutuspoliittisesti tärkeisiin erityisteemoihin. 19

20 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti. Osoitelähde: Mikäli Koulutuskeskus vastaanottajaa Salpauksen ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus osoiterekisteri Salpaus, Teinintie 4, Lahti Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Pieni askel avaa suuria ovia Ota uusi askel elämässäsi, tule täydentämään ammattitaitoasi tai suorittamaan tutkinto! Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa monialaista ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja kehittämisen palveluja työelämälle. Räätälöimme palvelumme sinun tai yrityksesi tarpeisiin.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot