LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Kyllä siinä väittelijälle välillä hiki tuli.

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Hanna Tiirinki väitteli tohtoriksi JONNA RAUTIO Kiinnostuin erityisesti terveydenhuollon ohjausmalleista ja lähdin opiskelemaan ensin yhteiskuntatieteitä ja jatkoin Oulun yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan, josta valmistuin terveystieteiden maisteriksi terveyshallintotieteen koulutusohjelmasta vuonna 2010, kertoo entinen Pyhäjoen lukion opiskelija Hanna Tiirinki. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän opiskeli ammattikorkeakoulussa toimintaterapeutiksi. Hän työskenteli ensin OYS:ssa lasten neurologialla ja sen jälkeen toimintaterapeuttina Kalajoki- Raahe akselilla kuusi vuotta. Hän innostui yliopisto-opinnoista töissä: Terapiatyön Hannan mielestä lukio on erittäin tärkeä oman ajattelun kehittäjä. ohessa kohtasin monenlaisia elämäntilanteita, joissa yhteiskunnan tarjoamien sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys oli avainasemassa. Hannan mielestä lukio on erittäin tärkeä oman ajattelun kehittäjä. Akateemisissa opinnoissa tarvittavalle kriittiselle ajattelulle antoivat pohjaa väittelyharjoitukset, keskustelut ja yhteiset pohdinnat. Lukiossa hän pohti ja kyseenalaisti elämismaailman luonnetta yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Pyhäjoen lukiosta Hanna kertoo saaneensa eväitä opiskelun vapauden ja vastuun tasapainottamiseen. Maisteriopintojen aikana Hannalle heräsi ajatus tohtorin tutkinnosta. Oulun yliopiston emeritusprofessori Juhani Nikkilän kannustamana hän lähti tohtoriopintoihin. Professori oli laittanut merkille Hannan innostuksen heittäytyä keskusteluihin terveystieteiden ilmiöiden moniulotteisuudesta. Opiskelija oli onnekas, kun hänelle tarjottiin tohtorikoulutettavan tehtävää ja hän pääsi asiantuntevaan tutkimustiimiin. Hannan väitöskirjan aiheena ovat julkiset terveyspalvelut ja erityisesti terveyskeskuksen asiakkuus. Hänen tutkimuksensa selvittää, mitä terveyskeskus merkitsee meille terveyspalveluiden käyttäjille suhteessa tulevaisuuden terveydenhuollon suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Hän avaa väitöskirjansa aiheen merkitystä: Perusterveydenhuolto on terveydenhoitomme perusta ja lähellä meitä jokaista. Erityisen merkitykselliseksi koin sen, että pienissä kunnissa, kuten Pyhäjoella, on terveyskeskus useimmiten terveydenhuollon kivijalka. Asiakkaiden äänen esiin nostaminen ja sen ymmärtäminen on tärkeää mittavia terveydenhuollon rakenneuudistuksia tehtäessä. Väitöskirjan valmistumiseen meni hieman yli kolme vuotta. Se valmistui tavallista odotusaikaa nopeammin. Hannalle on tuttua pienten lasten äitinä asioiden priorisointi ja suunnitelmallisuus. Väitöskirjan tekeminen vaatii suurien kokonaisuuksien hallintaa, lukemista ja prosessikirjoittamista yhä uudelleen ja uudelleen: Toki iltoja ja viikonloppuja uhrasin vapaa-ajan edeltä tutkimustyöhön välillä liiankin innokkaasti. Riemun hetkiä hän koki löytämisen, ratkaisujen ja onnistumisten kautta. Kun Hanna sokaistui omalle työlle väitöskirjan teossa, silloin asiantuntevalla ohjauksella hän pääsi Hannan väitöskirjan aiheena ovat julkiset terveyspalvelut ja erityisesti terveyskeskuksen asiakkuus. eteenpäin. Tukena hänellä oli kaksi alan professoria. Väitöskirjan kruunu oli väitöspäivä. Ajoittain väitöspäivä tuntui kaukaiselta ja teki mieli luovuttaa - periksi antamattomuus aina kuitenkin voitti. Väitöstilaisuudessa professori toimi vastaväittäjänä. Hannan Tohtori Hanna Tiirinki on lähdössä Itävaltaan vierailevaksi opettajaksi yliopistoon. vastaväittäjänä oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen. Väitöstilaisuudessa väittelijä puolustaa julkisesti väitöskirjaansa. Tilaisuus on yksi arvioitava osa-alue tohtorin arvon myöntämiselle. Väitöksessä väittelijää grillataan akateemisen tradition mukaisesti: Kyllä siinä väittelijälle välillä hiki tuli. KUVAAJA: REIJO KOIRIKIVI / STUDIO P.S.V Tällä hetkellä Hanna työskentelee tutkijatohtorina sekä opettajana Oulun yliopistossa. Hän on lähdössä syyskuun alussa loppuvuodeksi Itävaltaan Innsbruckin yliopistoon vierailevaksi opettajaksi. Väitöskirjan jälkeinen tutkimustyö on käynnistynyt. Hanna viimeistelee vielä laaja-alaisen opettajan opintoja työnsä ohessa. Tulevaisuudessa hän haluaa käyttää terveyshallinnon työkentällä, sitä osaamistaan, jota hän akateemisen uransa aikana on saavuttanut.

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Pietarista Pyhäjoelle VENLA JYLHÄ Alja Langinen muutti perheineen Suomeen kaksitoista vuotta sitten Venäjältä miehensä Aleksin töiden perässä. Aleksi asui Suomessa jo kolme vuotta ennen Aljan ja poikien muuttoa Suomeen. Kaksoispoikien oli tarkoitus syntyä Suomessa, mutta synnytys käynnistyikin yllättäen ennen aikojaan Venäjällä, kun Alja vieraili äitinsä luona. Alja jäikin Venäjälle asumaan, koska tarvitsi äitinsä apua poikien hoidossa. Äidin apu oli tarpeen, sillä mies oli työn vuoksi paljon poissa kotoa. Vasta kun pojat olivat yhden vanhoja, Alja ja pojat muuttivat pysyvästi Suomeen. Vasta perheen perustanut pariskunta ei kestänyt välimatkaa Suomen ja Venäjän välillä, ja pojat tarvitsivat myös isäänsä. Aleksin isä on syntyperältään suomalainen, mutta muuttanut jo lapsena Viroon ja sitä kautta Neuvostoliittoon. Perheen alkuperäinen sukunimi oli Lankinen, mutta Neuvostoliitossa he joutuivat muuttamaan sukunimensä Langiseksi. Aljan kertoman mukaan siihen aikaan Venäjällä, silloisessa Neuvostoliitossa, oli hyvinkin erilaista. Esimerkiksi Aljan äiti ei saanut tyttärelleen haluamaansa nimeä, vaan rekisteröintitoimiston virkailija päätti nimen. Kirkollisia juhlapyhiä ei Neuvostoliitossa vietetty, vain ainoastaan uutta vuotta. Muun muassa joulu- ja pääsiäiskoristeet olivat Aljalle uusi juttu. Niistä asioista hän Suomessa nauttiikin. Alja oli ensin harjoittelijana ja myöhemmin työntekijänä päiväkoti Kivitaskussa, missä hän opetteli suomen kieltä. Tällä hetkellä hän hoitaa kotona yksivuotiasta Elli-tytärtään. Alja on löytänyt monta hyvää ystävää Suomesta, esimerkiksi työkaverinsa Päivin, Marjan ja Leilan. Heidän kanssaan koettiin monet hauskat hetket, kun suomen kielen taidoton Alja opetteli vielä puhumaan suomea. Täällä ihmiset kuuntelevat juttusi loppuun asti keskeyttämättä, hän kertoo ja kumoaa samalla väitteet kylmistä suomalaisista. Alja on ollut hyvin tyytyväinen elämään Suomessa, ja he kaikki saivatkin suomen kansalaisuuden vuosi sitten. Perheen viihtyvyyttä lisää myös muutama vuosi sitten ostettu omakotitalo Niskanmäeltä. En kaipaa Venäjältä oikeastaan mitään. Ainoastaan äitiäni. Haluan elää tässä ja nyt, Alja kiteyttää tyytyväisenä. Alja Langinen viihtyy tosi hyvin Pyhäjoella

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Mihin hyvään sinä uskot? Asetu ehdolle ja tee kirkosta näköisesi. Syksyn seurakuntavaalien ehdokkaaksi asettelun viimeinen viikko käynnistyy. Ehdokaslistat on toimitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään maanantaina kello 16. Ehdokkaaksi voi ryhtyä jokainen kirkon konfirmoitu jäsen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta tai liittyy kirkon jäseneksi viimeistään Vaaleihin asetetaan useammasta ehdokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Ehdokaslistan voi perustaa valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään kymmenen seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Seurakuntavaaleissa valitaan 15 jäsentä Pyhäjoen seurakunnan kirkkovaltuustoon. Valitut luottamushenkilöt päättävät seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. He valitsevat myös kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Vaalien pääteemana on Usko hyvän tekemiseen. Vaalien ennakkoäänestys on ja varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä Äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä. Haluan ehdokkaaksi Seurakuntavaaliehdokkaaksi ja kirkon päättäjäksi pääset seuraavilla tavoilla: 1. Liity seurakuntasi ehdokaslistalle tai 2. Perusta oma valitsijayhdistys Lisätietoa tai kirkkoherranvirasto p tai kirkkoherra Jukka Malinen p

4 sivu 4 Entisiä Kuulumisten tekijöitä Pyhäjoen Kuulumiset Kuulumista on vuosien aikana ollut tekemässä suuri joukko lehden toimittamisesta kiinnostuneita nuoria. Kuulumiset on selvittänyt, mitä heille kuuluu nykyään ja millaisia valmiuksia lehden tekeminen on antanut nykyiseen työhön. 1. Milloin olit mukana tekemässä Kuulumista ja mitä silloin teit? 2. Mitä teet nykyään? 3. Onko lehden tekemisestä ollut sinulle konkreettista hyötyä työpolullasi tai muuten? 4. Terveisesi nykyisille Kuulumisten tekijöille ja lukijoille? Kuulumisten toimittamista muistelee Sanna-Maria Haapamäki. Olin mukana pitkin lukioaikaa , mutta päätoimisesti tein lehteä kesällä Olen juuri tällä hetkellä töissä Espoon kaupungilla työllisyyspalveluissa koordinaattorina. Tehtäväkenttä on monipuolinen ja työnkuva on sekoitus asiantuntijaa, esimiestä ja kehittäjää. Olin opiskeluaikana kesätöissä Kalevan, Kalajokilaakson ja Kokkola-lehden toimituksissa asiakaspalvelussa ja ilmoitusmyynnissä. Sanomalehtimaailman tuntemus helpotti työtä, kun tiesi, miten ilmoitukset ladotaan, miten palstaleveydet ynnä muut sellaiset vaikuttavat hinnoitteluun jne. Nykytyössäni joudun tuottamaan tekstiä ja kaikenlainen kirjoitustreeni kouluvuosina on edesauttanut sitä. Nykyisille kirjoittajille: tarttukaa hienoon mahdollisuuteen kartuttaa kokemuksia ja kirjoittakaa paljon. Siitä on vielä isona hyötyä! Ja lukijoille: on etuoikeutettua saada lukea oman kylän kuulumisia oman kylän nuorten kirjoittamina! Kaunista ja lämmintä syksyä kaikille! Sanna-Maria Haapamäki oli kesä 1992 kuulumisten toimittaja.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Amelie - uusi pitopalveluyritys Amelie on ysiluokkalaisten tyttöjen pitopalveluyritys, joka leipoo sekä yksityisille että yrityksille ja kahvittaa tilaisuuksissa asiakkaan niin halutessa. Valikoimaan kuuluu laidasta laitaan erilaisia leivonnaisia ja muutamia salaatteja. Yrityksen takana ovat 15-vuotiaat Oona Muurinen, Tytti Karsikko, Julia Martin, Anna-Sofia Sarpola sekä Jenni Karsikko. Tytöillä on ollut yrittäjyys valinnaisaineena jo kahdeksannelta luokalta lähtien. Yhdeksännen luokan kurssilla he perustivat oman yrityksen, pitopalvelu Amelien. Yrityksen perustaminen on ollut tiiviille tyttöporukalle alusta asti selvää. Aikaisempien vuosien yrittäjät ovat kertoneet, että yrittäminen on tosi hauskaa. Niin mekin päätettiin sitten kokeilla, Jenni kertoo. Kaikilla on intoa leipomiseen ja asiakaspalveluun, joten pitopalvelun perustaminen tuntui heille sopivalta. Saaren koulun edellisen pitopalvelun lopetettua tarvittiin tietenkin uusi tilalle. Tytöt päättivät ottaa haasteen vastaan. Yritys vaatii sivukylillä asuvilta tytöiltä paljon aikaa, mutta onneksi melkein kaikilla on mopot, joilla kulkea. Myös vanhemmat ovat lupautuneet auttamaan kyydityksissä. Omaa ajankäyttöä pitää suunnitella, että saa sovitettua koulun, yrityksen ja muut harrastukset yhteen. Varsinkin, kun ysiluokka on erityisen tärkeä koulun osalta, he miettivät. Tämä ei ole varmaan kovin rankkaa kun ei ole muita harrastuksia, Julia muistuttaa. Tyttöjen ensimmäinen suuri koitos on Pyhäjoen Syysmessut, jotka järjestetään lauantaina Heille on varattuna sieltä looshi, jossa he aikovat myydä monenlaisia leivonnaisia ja järjestää arvonnan, jonka päävoittona on tietenkin suuri herkkukori. Suunnittelu on jo pitkällä, vaikka se onkin vaatinut paljon aikaa ja ideoita. Me ollaan suunniteltu sitä paperilla mutta hirviästi ei olla vielä toteutettu, Oona kertoo. Meidät löytää looshista 29, saa tulla vaikka vain moikkaamaan ja katsomaan, millaisia naamoja yrityksen takana on, Anna-Sofia jatkaa hymyillen. Tytöt vinkkaavat, että messuilla saattavat hyvinkin tuoksua aamulla leivotut pullat ja monet muut tuoreet leivonnaiset. Nuoret kehottavat ottamaan yhteyttä aina, kun tarve sitä vaatii. Olivat kyseessä sitten isommat juhlat tai vain yhden piirakan leipominen. Puhelimitse heidät saa helpoiten kiinni numeroista / Oona ja / Jenni. Me otetaan tilauksia vastaan myös messuilla, joten saa tulla juttusille, Tytti rohkaisee. Tällä tyttöenergialla saa paljon aikaiseksi. Takarivissä vasemmalta: Anna-Sofia Sarpola, Oona Muurinen ja Jenni Karsikko. Edessä vasemmalta: Tytti Karsikko ja Julia Martin. Myytävänä venevaja Kaukossa. p Pyhäjoen Yrittäjät Ry Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina klo ravintola Dadossa. käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pitopalvelun tytöiltä löytyy rakkautta, jota yrittäjiltä tarvitaan.

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Lapsuuteni mummoja 3 Iltalan tilta Aaro Leipälä Pari kilometriä kodistani Settijokea ylöspäin asusti Iltalanimisessä mökissään Tilta. Oli hänellä mieskin, Heikki. Mutta hän kuoli jo varhain, en minä ehtinyt häntä juuri tuntemaan. Omaperäisiä ja monitaitoisia nuo kylämme mummut olivat. Mistähän Tilta oli kotoisin? En tiedä. Hän kertoi nuorena olleensa työssä Kemin satamassa. Ehkäpä hän vähän sillä kehuskelikin. Oli siis nähty maailmaa enemmän kuin muut kyläläiset. Aluksi Tilta ja Heikki asuivat neliseinäisessä mökissä, Harjun pyykkituvassa. Heikki omisti ramohvoonin, jota soitteli maksusta ihmisille kotonaan tai kylillä. Mikä lie ollut taksa mutta, jos Tilta vielä lauloi mukana oli maksu kaksinkertainen. Harjulta he sitten muuttivat metsän taakse Iltalaan, jonne johti vain kivinen kärrytie. Talossa oli yksi tupahuone ja etuosana varasto. Pihalla kyyhötti lammasnavetta. Lehmää heillä tuskin oli ollut, mutta kissoja sitäkin enemmän. Kun kissoja alkoi olla liikaa, kutsui Tilta isäni, joka oli hänen luotettunsa, niitä tappamaan. Joskus hiirten vahdit vähenivät liki 20. Mutta vielä jäi taloon tarpeeksi. Laiskana Iltalassa ei eletty. Elantonsa he saivat pääosin tekemällä taloille töitä. Palkka lienee ollut vähäinen. Luulen, että enimmäkseen luontaistuotteita, ruokatarpeita, heiniä lampaille ja jokatalvinen rankakuorma kustakin talosta. Tilta oli kylän vakituinen pyykkäri. Ei siihen aikaan pyykkiä joka viikko pesty. Silloin tällöin oli iso pyykkipäivä ja taloihin tarvittiin lisätyövoimaa. Monen viikon vaatteet pestiin kerralla. Varsinkin talvella pyykkäys oli kylmää hommaa, kun vaatteet huuhdeltiin joella avannossa. Ei siis ihme, että reumatismi vaivasi ihmisiä. Ja taas Tilta sai töitä. Hän toimi myös kylän hierojana. Selkävaivoja korjailtiin ja jalkoja hierottiin. Kävinpä itsekin selkäni vuoksi Tiltan käsittelyssä. En muista auttoiko hieronta mutta sen muistan, että tuvassa oli kuuma, kissoja joka puolella ja hierojalla tuntui olevan pitkät kynnet. Kaikkeen puhtaanapitoon tarvittiin saippuaa Ei sitä kaupasta ostettu, sota-aikana ei ollut saatavissakaan. Saippua keitettiin itse. Sekin oli Tiltan työtä. Teurastuspäivän jälkeen eläinten puhdistetuista suolista ja rasvoista keitettiin suopaa, harmaata saippuaa. Se kelpasi niin hienopesuun kuin lattioiden kuuraukseenkin. Tilta oli pieni, mutta sitkeä ja sukkela. Keväisin häntä tarvittiin perunan istutukseen, kesällä heinätöihin ja syksyllä perunan nostoon ja viljan puintiin. Näistä kertyi kaikkiaan viikkojen työ. Kun peruna kuokittiin käsin, sekin kesti useita päiviä. Vielä pitempi rupeama tuli puinnista. Monen talon puinnit tehtiin yhteisinä talkoina. Oltiin väkivelkasilla, meidän perällä ainakin 6 taloa yhdessä. Palkattuina olivat vain puimakoneen omistaja ja ruumenmummut. Sääliksi kävi Tiltaa ja naapuriaan Keonpään Iitaa, jotka hoitivat kaikkein pölyisimmän ja epäterveellisimmän työn. Hengityssuojaimista ei oltu kuultukaan. Keuhkot saatiin puhtaiksi rykimällä. Illalla koko puintiväelle lämmitettiin sauna. Sekin oli poikasille juhlaa, kun pääsi naapurin miesten kanssa saunaan. Paitsi kissoja Tiltalla oli myös lampaita. Niistä sai villaa, villasta sukkia, sukista vähän rahaa. Lampaathan tulevat vähällä toimeen. Ne kaluavat oksia ja syövät lehtiä. Heinääkin pitää tietysti olla. Tiltalla oli pieni peltotilkku, pihamaa ja metsän laiteita, joista heinä niitettiin. Hienon luonnonheinän niittäminen on taitolaji. Viikatteen pitää olla todella terävä. Tilda osasi terottamisen taidon paremmin kuin kukaan. Saimme joskus kokeilla hänen viikatettaan pihaheinään. Tiltan niittämisen jäleltä piha oli kuin parturoitu, niin tasainen, jokainen heinä poikki. Kaikki piti saada talteen lampaille. Tervon tiehoitokunta Tiehoitokunnan yleinen kokous tiistaina klo Paikka: Pyhäjoen Metsästysseuran maja Hoitokunta Vuokrataan 5-henkinen perhe haluaa vuokrata kolmion tai isomman mieluusti Pyhäjoen keskustan lähialueilta jotta on hyvä kulkuyhteys ala-asteelle. Perheessä on koira. P / Puhelinnumeromme on muuttunut Uusi numero on Parturi-kampaamo Eija Flink Sortintie 29 Parhalahti Ma ilman ajanvarausta 9-18 Ti-La sopimuksen mukaan Constianit tarjouksessa yhteishintaan 15 e MITÄ? MISSÄ? MILLOIN? Perinteinen lukiolaisten organisoima ja järjestämä vuosittainen messu- ja markkinatapahtuma, joka järjestetään tulevana syksynä jo 20. kerran. Tapahtuman ajankohta on lauantai klo ja tapahtuma pidetään Pyhäjoen Monitoimitalolla. MESSULEHTI? Lukiolaisten toimittama ja taittama Messulehti on tärkeä osa projektia. Lehti ilmestyy Levikki on Jako Kalajoki, Raahe, Vihanti, Pyhäjoki ja Merijärvi. TUOTTO KÄYTETÄÄN? Messuista ja mainoksista saadut tulot käytetään kevään 2015 opintomatkan rahoittamiseen. Opintomatka kestää viikon ja suuntautuu eurooppalaiseen kulttuuri- ja tiedekohteeseen, joka vuonna 2015 on Barcelona, Espanja. Soliseva-kuoro aloittaa Maanantaina syyskuun 8. klo Pauhasalissa lukiolla Uusi ja entinen laulaja kysele! Tule! messut.pyhajoki.fi facebook.com/ pyhajoenmessut instagram.com/ pyhajoenmessut Jukka

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Seurakunta tiedottaa Kuollut: Mauno Ilmari Mattila Pirttikoskelta 88 v 11kk 30 pv Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat Juustoa ja jumalansanaa Haapavedellä pe 5.-su 7.9. Jumalanpalvelus vanhan kirkon raunioilla (säävaraus) / kirkossa su 7.9. klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit seurakuntatalolla, kahviraha oman seurakunnan diakoniatyölle. Metsäkirkot su 7.9. klo (huomaa päivä) Parhalahden metsästysmajalla ja Pirttikosken metsästysmajalla Korppilannevalla. Tarjolla kirkkokahvit. Parhalahdella kylätoimikunta tarjoaa. Majakkailta seurakuntatalolla su 7.9. klo 18. Puhe: Tyyne Louhimaa, musiikki: Tinja Halunen & co. Perhekerho Sarpatissa ke klo Lähetystyö, Piia Pyhtilä vierailee. Lapsikuoro seurakuntatalolla ke klo 17. Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo Uudet ja vanhat laulajat tervetuloa! Avoin raamattupiiri torstaisin seurakuntatalolla klo 18. Lähetysilta seurakuntatalolla to klo 19. Lapsikuoro Yppärin koululla pe klo 11. Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su klo 10. Lähetyskahvila seurakuntatalolla jp:n jälkeen. Perhekerho Sarpatissa ke klo Leikkien-leluesittely. Musiikkikerho Parhalahden koululla ke klo Ystäväkerho seurakuntatalolla ke 17.9 klo 11(huom.aika). Liminkakyläläiset vierailee. Kerhossa fysioterapeutti Satu Mikkonen. Ohjelmassa hartaus, ruokailu, kahvit ja arvontaa. Kirkkokuoro kirkossa ke klo Seurakunta mukana Pyhäjoen messuilla la Tasausmessu kirkossa su klo 10. Syksyn tasauspäivän myyjäiset seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen. Myynnissä syksyn satoa, tasaustuotteita, käsitöitä, pikaarpoja. Lähetyskahvit. Tervetuloa tasaustuotteita tuomaan ja ostamaan ja juomaan kupponen kahvia lähetyskahvilassa! Varhaisnuorisotyö: - Kokkikerho luokkalaisille Sarpatissa keskiviikkoisin klo (Hanna). -SarpattiÄXÖN kerran pe Nuorisotyö: -Sählykerho seuraavan yläasteikäisille monitoimitalolla tiistaisin klo (Jesse ja Viljami) -Kasvuryhmä rippikoulun käyneille nuorille Sarpatissa torstaisin klo 18. Tule ja katso! -Sählyä nuorille aikuisille monitoimitalolla torstaisin klo facebook: Liity jäseneksi "Pyhäjoen seurakunnan nuoret". Musiikkityö: -Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin 3.9. alkaen klo Lapsikuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin alkaen klo 17. -Lapsikuoro Yppärin koululla välituntikuorona perjantaisin alkaen klo 11. -Musiikkikerho Parhalahden koululla keskiviikkoisin alkaen klo Nuorten projektikuoro marraskuussa. Lisätietoa myöhemmin. Tervetuloa mukaan! Kirkkoherranvirastossa myynnissä seurakunnan adresseja 10 /kpl. RY: Pyhäkoulu su 6.9. klo 12 Arttu Pisilällä ja Tuomo Eskolalla Sisarkerho to klo 19 ry:llä, Merijärviset vieraana Kerho pe klo 17 Yppärin koululla Raamattuluokka la klo Timo Impolalla Seurat su klo 16 ry:llä, Heikki Hyväri, Olavi Kukko Hartaus ti klo Jokikartanossa, Jouko Piilola Ompeluseurat pe ry:llä Pyhäkoulu klo 12 Valtteri Ilolalla ja Tenho Kalliolla Kirkkoherranvirasto p Avoinna ma 8-12, ti 12-16, ke Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry. Syksy lähestyy ja toimintamme alkaa klo Äijäkööri Iltaruskossa. Tervetuloa! Päiväkahvit ti 9.9. klo Seurakuntatalolla. Vieraaksemme saapuu vapaa-aikaohjaaja Titta Hinkula. Arvontaa! Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet jäsenet. Lisätietoja toiminnastamme: Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho. Tilaisuus Yppärin Metsästys majalla ma 8.9 kello Tilaisuudessa mukana Päivi Kaski Oulaisista. Hän kertoo Rinnastuksia DVD stä, jossa käytetään voimaannuttavaa valokuvausta sairaudesta toipumiseen. Hän soittaa myös hanuria ja mahdollisesti laulattaa. Tarjollanokipannu kahvia ja grillimakkaraa. tervetuloa. Tiedustelut puh Pyhäjoen maa-ja kotitalousnaiset Aloitellaan syksyn kökkäillat Kaija Anttilalla ma 8.9 klo Tervetuloa! Teemme perinteisen syysretken Härmän kylpylään pe su Sitovat ilmoittautumiset 19.9 mennessä Mirjalle Marittalle Koska osallistumme lukion messuille la 20.9 toivomme jäseniltä apua herkkukorin täyttämisessä sekä leivonnaisia. Tavarat voi tuoda joko Mirjalle/ Marittalle pe iltana tai suoraan loosiin la-aamuna yhdeksään mennessä Yppärin maa- ja kotitalousnaiset. Jenna tarjoaa iltakahvit ma 8.9. klo 18 alkaen (Kokkolantie 1307). Voit tuoda tullessasi jotain markkinoilla arvottavaan herkku-/hemmottelukoriin: säilyvää syötävää tai muuta kivaa. Talkooväkeä tarvitaan markkinoille ainakin arpamyyntiin ja kinkkukiusauksen tekoon ja myyntiin, voisitko olla avuksi? Tervetuloa! Lähetysilta seurakuntatalolla to klo 19. Piia Pyhtilä tuo terveisiä Tansaniasta. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Jeremia Toppari Elias Hirvikoski kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Fax (08) Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (38) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 36-37: 1810 kpl >> vko 38: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Sanna Tjäder)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset