Alueiden hallinta ja politisoituminen 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueiden hallinta ja politisoituminen 1"

Transkriptio

1 Alueiden hallinta ja politisoituminen 1 Jouni Häkli Johdatus hallinnan alueellisuuteen Tässä artikkelissa tarkastellaan ensin yleisellä tasolla mitä hallinta on suhteessa perinteiseen hallintoon ja mikä tekee hallinnasta alueellista, eli mitä alueellisuus käytännössä tarkoittaa osana hallinnan käytäntöjä. Tämän jälkeen esitellään alueiden hallinnan saamia erilaisia muotoja ja keskustellaan siitä, miten alueellisuus voi tulla kiistanalaiseksi ja politisoitua. Tarkastelun konkreettisena kohteena on Katalonian alue Luoteis-Espanjassa, joka on hyvä esimerkki alueiden hallintaan liittyvistä merkityskamppailuista. Aluekehityksen poliittisen ja taloudellisen säätelyn keinot ovat muuttuneet voimakkaasti kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. Muutosta on tutkimuksessa tarkasteltu yleisesti siirtymänä valtiokeskeisestä hallinnosta kohti monien toimijoiden yhdessä neuvottelemaa ja toteuttamaa hallintaa (esim. Kramsch 2001; Veggeland 2004). Kyse on siis säätelyyn osallistuvien toimijoiden ja samalla säätelykeinojen monipuolistumisesta. Hallintaan osallistuu julkisen hallinnon edustajien lisäksi usein yksityisen sektorin toimijoita (esimerkiksi yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä), julkisyhteisöjä (kuten kunnat, maakuntaliitot ja valtion aluehallinnon organisaatiot) sekä erilaisia kansalaisjärjestöjä (esimerkiksi sosiaalipolittiseen toimintaan, elinkeinojen kehittämiseen tai ympäristökysymyksiin keskittyvät yhdistykset). Aluekehityksen säätelyn osalta tämä muutos on konkretisoitunut esimerkiksi paikallista ja alueellista kehitystä edistävissä kehittämisohjelmissa ja hankkeissa, joita on nykyisin runsaasti kaikilla alueellisen toiminnan tasoilla. Brittiläinen sosiologi Bob Jessop määrittelee hallinnan seuraavasti. Hallinta tarkoittaa pyrkimystä saavuttaa yhteisiä päämääriä ja tavoitteita hallinnollisten organisaatioiden, taloudellisten toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen yhdessä muodostamien menettelytapojen ja käytäntöjen avulla (Jessop 1995, 317). Hänen mukaansa hallintoa luonnehtii kapeasti toteutuva poliittinen ja hierarkkinen säätely, kun taas hallinnassa toteutuu laajempi yhteiskunnallisten toimijoiden koordinaatio, jonka tavoitteena on päästä kohti toiminnalle asetettuja tavoitteita. Hierarkkisen hallinnon muutosta joustavammaksi hallinnaksi on selitetty monin syin. Maailmanlaajuisia muutostekijöitä ovat esimerkiksi 1970-luvun lopulla alkaneet talouden globalisaatio ja siihen liittynyt valtioiden säätelyvallan heikkeneminen, ylikansallinen poliittinen integraatio, Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen sekä uusliberaalin politiikan voimistuminen läntisissä teollisuusmaissa (ks. esim. Swyngedouw 1992; O Dowd & Wilson 1996; Keating 1997). Näiden laajojen trendien lisäksi hallinnan 1 Artikkeli sisältää muokattuja osia teksteistä, jotka on julkaistu aiemmin teoksissa Karppi, Ilari & Sinervo, Lotta-Maria (toim.). Governance: Uuden hallintatavan jäsentyminen (Hallintotieteiden keskus: Tampere, 2009) sekä Harle, Vilho & Moisio, Sami (toim.). Muuttuva geopolitiikka (Helsinki: Gaudeamus, 2003)

2 120 yleistyminen aluekehittämisen säätelykeinona on liittynyt erityisesti Euroopan Unionin harjoittamaan ja tukemaan aluekehityspolitiikkaan, jossa tavoitteena on ollut mobilisoida paikallisia ja alueellisia voimavaroja kehittämishankkeiden ja alueellisten yhteistyörakenteiden avulla (esimerkiksi kaupunkien kehitystä tukeva Urban ohjelma, maaseudun kehitystä tukeva Leader ohjelma tai raja-alueyhteistyötä tukevat Interreg, Phare ja Tacis ohjelmat) (Kramsch & Hooper 2004). Toisaalta hallinnan yleistymistä selittää myös 1970-luvulla alkanut ajattelu- ja toimintatapojen muutos, joka koskee yhteiskunnallisen toiminnan ohjaamista ja julkisen vallankäytön roolia. Hieman yksinkertaistaen muutoksessa on siirrytty yhteiskunnallisen toiminnan rajoittamisesta julkisen vallan asettamin ohjein, säädöksin ja laein kohti moniulotteista säätelyä, joka pyrkii ylläpitämään yhteiskunnallisen kehityksen vakautta ja normaalitilaa. Samalla yhteiskunnallisen ohjaamisen kohde on alettu ymmärtää uudella tavalla. Kun rajoittava ohjaaminen pyrki hillitsemään markkinavoimien haitallisia vaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla, on säätelyn kohteena taloudellinen toimeliaisuus systeeminä, jonka nähdään rakentuvan osana alueellisesti eriytynyttä yhteiskuntaa, sen normeja, ongelmia, tavoitteita ja paikallisia erityispiirteitä (Jessop 1995, 309). Muutos on horjuttanut myös ymmärrystä julkisen vallan olemuksesta. Aiemmin julkisen vallan katsottiin kuuluvan erilleen yksityisestä sektorista ja noudattavan toiminnassaan periaatteita, jotka poikkeavat selvästi yritysten ja muiden ei-hallinnollisten organisaatioiden toimintatavoista. Pyrkimys säilyttää yhteiskunnallisen kehityksen vakaus on kuitenkin tehnyt ilmeiseksi, että julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ovat monimutkaisesti toisistaan riippuvaisia. Tämä on madaltanut rajaa julkisen vallankäytön ja yksityisen sektorin välillä ja avannut näiden tahojen yhteistyölle uusia mahdollisuuksia ja muotoja (MacLeod & Goodwin 1999). Hallinnan yleistyminen onkin samalla merkinnyt julkisen ja yksityisen sektorin toimintatapojen lähentymistä siten, että julkisen vallankäytön muodot ovat saaneet runsaasti piirteitä yksityisen sektorin toiminnasta ja osin siirtyneet kokonaan noudattamaan liiketaloudellisia periaatteita. Muutosta on kuvattu siirtymänä uuteen julkisjohtamiseen, jossa aiemmin puhtaasti julkisoikeudelliset toimintamallit ovat korvautuneet tulosbudjetoinnin, liikelaitosten, julkisesti omistettujen yhtiöiden tai yksityisiltä yrityksiltä hankittavien julkisten palvelujen kokonaisuudella (esim. Haveri 2002). Hallinnosta on siis siirrytty hallintaan niin ajattelu- ja toimintatapojen omaksumisen kuin uusien julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöasetelmien yleistymisenkin kautta. Monien toimijoiden yhdessä toteuttama yhteiskuntakehityksen säätely on alueellista silloin, kun se kohdentuu tiettyjen alueellisten yksiköiden kehittämishaasteisiin. Näitä yksiköitä voivat olla esimerkiksi yksittäiset kunnat, kaupunkiseudut, kuntayhtymät, maakunnat, maakuntien muodostamat laajemmat alueet ja jopa alueiden ylikansalliset liittoutumat (kuten Euroregionit) (Häkli 2004). Koska alueellinen hallinta on perinteistä hallintoa moniulotteisempaa, on myös alueellisen hallinnan kenttä varsin moniaineksinen, paikoin jopa sekava. Hallinnan maailmassa menestyvät parhaiten sellaiset alueelliset toimijat, jotka kykenevät menestyksekkäästi koordinoimaan inhimillistä osaamista, toimijoiden yhteistyötä ja taloudellisia resursseja tavoitteidensa saavuttamiseksi (Le Galès 1998). Hallinnan voidaan katsoa olevan alueellista myös silloin, kun siihen osallistuvat erilaisten alueellisten yhteisöjen edustajat. Vaikka usein puhutaan siitä, miten esimerkiksi kunnat, kaupungit tai maakunnat tekevät yhteistyötä yritysten tai kansalaisjärjestöjen kanssa, ovat yhteistyön osapuolina konkreettisesti näiden alueiden edustajat. Yhteistyön osapuolina voivat siten olla alueita edustavat virkahenkilöt tai poliittiset toimijat, joiden kautta hallinta kiinnittyy tiettyyn alueelliseen kontekstiin (Häkli 1998). Samalla tavoin hallintaan osallistuvien kansalaisjärjestöjen ja yritysten toimintaympäristöllä on alueelliset sidoksensa, vaikka ne eivät suoranaisesti edustaisikaan tiettyä aluetta. Yleisimmällä tarkastelutasolla hallintaa voidaan pitää alueellisena siltä osin kuin sen kohde, poliittis-taloudellisen systeemin vakaa kehitys, ymmärretään juurtuneeksi alueelli-

3 121 seen toimintaympäristöön, jossa yhdistyvät niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin haasteet ja tavoitteet. Alueellisen hallinnan yleistyminen voidaan nähdä seurauksena sen toimijoiden keskinäisen riippuvuuden tunnistamisesta ja halusta vastata yhteisiksi miellettyihin kehittämishaasteisiin. Monista myönteisistä kokemuksista huolimatta muutos ei ole toteutunut ristiriidattomasti minkä vuoksi tutkimuksessa on päädytty kysymään, toteutuuko alueellisessa hallinnassa toimijoiden tasavertaisuus, hallinnan oikeudenmukaisuus ja julkisen päätöksenteon demokraattisuus (esim. Veggeland 2004). Alueellistuminen ja hallinta Alueellistuminen on hallinnan yleistymiselle rinnakkainen ja osin samoja ilmiöitä koskeva kehityskulku. Termillä on viitattu monenlaisiin siirtymiin, joissa valtiokeskeinen poliittis-hallinnollinen säätely on korvautunut tai saanut rinnalleen uusia toimijoita, toimintatapoja ja toiminnan tasoja. Alueellistuminen voi perustua paikallisiin aloitteisiin toimijoiden välisestä yhteistyöstä mutta osa muutoksista on seurausta valtioiden päätöksistä hajauttaa päätöksentekoa joko paikalliselle tai ylikansalliselle tasolle. Paikallisen tason alueellistumista edustaa esimerkiksi toiminnallisten kaupunkiseutujen yhteistyö, jossa seudun kunnat ovat aloitteentekijöinä. Ylikansallista alueellistumista on esimerkiksi Euroopan unionin jäsenvaltioiltaan saama oikeus säätää lakeja ja toteuttaa hallinnollista vallankäyttöä jäsenmaidensa yli (Scott 2004). Joissakin maissa, kuten Espanjassa, valtio on hajauttanut päätöksentekovaltaansa alueellisille toimielimille. Osalla Espanjan alueista on varsin laaja autonomia eli oikeus itsenäiseen päätöksentekoon valtion keskushallinnosta riippumatta. Esimerkiksi Katalonia ja Baskimaa ovat saavuttaneet laajan autonomian, joka kattaa muun muassa oikeuden omiin poliittisiin instituutioihin, omaan viralliseen kieleen ja osin myös omaan verotukseen (Häkli 2002; Raento 2002). Alueellistumisessa on kyse monenlaisista muutoksista, joille on yhteistä ennen kaikkea se, että ne liittyvät valtion aseman uudelleenarviointiin. Tärkeä muutosvoima on ollut 1970-luvulta kiihtyvänä edennyt talouden globalisaatio, johon kansallisvaltiot ovat joutuneet reagoimaan muuttamalla talouden ja yhteiskunnan säätelykeinoja uuteen tilanteeseen sopiviksi. Talouden globalisaatio ei kuitenkaan ole valtiota yksinkertaisesti pakottava voima, sillä se on myös seurausta valtioiden päätöksistä vapauttaa rahamarkkinoiden toimintaa, kansainvälistä pääomien siirtoa ja suorien investointien tekoa (Brenner 2004). Tarve etsiä uusia keinoja talouden säätelyyn on siis osittain seurausta valtioiden omista päätöksistä. Globalisaatio on muuttanut valtioiden asemaa erityisesti siten, että se on vähentänyt valtioiden käytössä olevia keinoja säädellä maailmantalouden suhdannevaihtelujen kansantaloudellisia ja paikallisia vaikutuksia. Ennen kansainvälisen talouden vapauttamista valtiot saattoivat esimerkiksi rajoittaa tuotteiden tuontia ja tukea niiden vientiä nykyistä enemmän käyttämällä säätelykeinonaan tulleja tai valuuttakurssin muutoksia. Tällöin kansantaloutta pidettiin maailmantaloudesta suhteellisen erillisenä kokonaisuutena, jonka sisäisiä kehittyneisyyseroja valtiot usein lisäksi pyrkivät tasaamaan aluepoliittisten tukien avulla (Moisio & Leppänen 2007). Vapaan kilpailun tilanteessa Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi harjoittaa kilpailua rajoittavaa tai markkinoita häiritsevää talouspolitiikkaa, vaan niiden tulee etsiä muita keinoja vastata suhdannevaihtelujen haasteisiin (Brenner 2004). Valtiot ovatkin siirtyneet tukemaan taloudelleen tärkeiden vientisektoreiden ja kaupunkien tai alueiden kilpailukykyä. Näin valtion asema on muuttunut suvereenista, alueellisia kehityseroja tasaamaan pyrkivästä vallankäyttäjästä kohti talouden muutoksiin reagoivaa ja niitä ennakoivaa sparraajaa, jonka tärkeäksi tehtäväksi on tullut huolehtia kansallisesta tai paikallisesta innovaatiokyvykkyydestä. Muutos, jonka myötä valtiot ovat pyrkineet

4 122 turvaamaan talouden ja työllisyyden myönteisen kehityksen huolehtimalla toimijoiden, talouden sektoreiden ja alueiden kilpailukyvystä on antanut aiheen nimittää uutta talouden säätelyn muotoa kilpailuvaltioksi (Moisio 2007). Samalla kun valtion asema ja kansantalouden suhde maailmantalouteen on muuttunut, on globalisaatio tuonut talouden säätelyyn uusia toimijoita paikallistasolta aina ylikansallisiin organisaatioihin saakka. Tässä suhteessa alueellistuminen on läheistä sukua hallinnalle yhteiskunnallisen säätelyn muotona. Juuri eri toimijoiden muodostamien yhteistyöverkostojen ja organisaatioiden rakentuminen tulkitaan usein alueellistumiseksi (Häkli 1998). Kyse on kaiken kaikkiaan mittavasta kansainvälisestä kehityksestä, jossa valtioiden taloudellisten säätelykeinojen muutokset globalisaation olosuhteissa ilmenevät muun muassa yhteiskunnan hallintaan tähtäävänä alueellistumisena. Alueellistuminen merkitsee yleensä käytännössä alueita edustavien poliittisten ja hallinnollisten toimijoiden sekä alueelliseen toimintaympäristöön kiinnittyvien järjestöjen ja taloudellisten toimijoiden verkostoitumista yhteistyötä varten. Yhteistyöllä voi olla monia erilaisia konkreettisia tavoitteita riippuen alueellisen toimijaverkoston luonteesta ja historiasta. Tavoitteet voidaan kuitenkin lähes aina palauttaa tavalla tai toisella pyrkimyksiin saavuttaa myönteistä alueellista kehitystä kokoamalla yhteen olemassa olevia mutta hajautuneita voimavaroja ja suuntaamalla niitä yhdessä sovittuihin ja mielekkääksi koettuihin kehittämiskohteisiin (Scott 2004). Yhteistyöstä ja kehittämistavoitteista huolimatta alueellistumiseen sisältyy myös ristiriitaisuuksia, joiden syyt ovat moninaisia. Eräs kriittinen kysymys liittyy itse alueellistumisprosesseissa syntyviin alueisiin ja niiden olemukseen. Osa alueellisesta hallinnasta toteutuu pääasiassa viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyönä, etäällä kansalaisten arjesta. Osa hallinnasta taas kytkeytyy kansalaisten yleisesti tunnistamiin alueisiin, jotka ovat samalla heille merkittäviä paikallisten identiteettien kiinnekohtia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi edellä mainitut Katalonia ja Baskimaa, joissa toisinaan on ilmennyt voimakasta kansalliseen itsemääräämisoikeuteen tähtäävää poliittista liikehdintää. Juuri toimijaryhmien erilaiset näkemykset toivottavasta ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta ovat eräs tärkeä syy hallinnan ja alueiden politisoitumiseen. Alueiden politisoituminen Siirtyminen valtiokeskeisestä hallinnosta monien toimijoiden yhdessä toteuttamaan alueelliseen hallintaan on muuttanut myös tapoja, joilla alueet politisoituvat. Aina luvun lopulle saakka maailmanjärjestys oli vahvasti valtiokeskeinen (Häkli 2001a). Valtiot kilpailivat maantieteellisen tilan hallinnasta ja sotilaallisesta mahdista, eli kyvystä mobilisoida sotavarustelun vaatimia taloudellisia resursseja ja kansallista yksituumaisuutta (Dijkink 1996; Ó Tuathail 1996). Valtiot myös liittoutuivat geostrategisesti, erityisesti maailmanlaajuisten kriisien yhteydessä. Kylmän sodan maailmaa rakensivat lännen ja idän alueelliset blokit, joita erottivat rautaiset rajapyykit (Agnew & Corbridge 1995; Murphy 1996). Tilanne alkoi muuttua 1900-luvun lähetessä loppua muun muassa Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa tapahtuneen taloudellisen integraation seurauksena (Ruggie 1993). Keskeisenä käännekohtana on pidetty myös kylmän sodan loppuna tunnettua geopoliittisen maailmanjärjestyksen uudelleentulkintaa, jossa idän ja lännen vastakkaisuudelle rakentunut kaksinapainen valtajärjestelmä korvautui Yhdysvaltoihin keskittyvällä yksinapaisella järjestyksellä (Agnew & Corbridge 1995, 130). Kun tämä järjestys purkautui, valtio menetti osan asemastaan ensisijaisena maailmanpolitiikan toimijana. Sen rinnalle kansainvälisen politiikan näyttämöille nousi, ja nostettiin, ylikansallisia organisaatioita kuten Maailmanpankki ja WTO, joiden puitteissa vapautettiin maailmankauppaa valtioiden säänte-

5 123 lystä; taloudellisia ja poliittisia liittoutumia, kuten Euroopan Unioni; sekä paikallisia ja alueellisia toimijoita, kuten Euroopan ja Aasian vahvat talousalueet (Agnew & Corbridge 1995). Kehitys ei ole rajoittunut vain valtioiden roolin ja geopoliittisen maailmankartan muutoksiksi. Kun valtiokeskeinen maailmanjärjestys on kylmän sodan jälkeisenä aikana menettänyt asemansa itsestään selvänä järjestyksenä, on samalla horjutettu kansalaisten paikkasidoksia (Dijkink 1996, 5-6). Jälkimmäinen muutos ei ehkä ole ollut kertakaikkinen tai kovin dramaattinen, mutta sen vaikutukset näkyvät alueellistumisen ja alueiden politisoitumisen muodoissa. Yhä useammin perinteisten valtiollisten ja kansallisten sidosten rinnalla tunnistetaan sitoutumisen mahdollisuus myös muihin paikkoihin: kotikaupunkiin, omaan maakuntaan, alueeseen, Eurooppaan, vähemmistökansallisuuteen jne. (Morley & Robins 1995). Lyhyesti sanottuna, valtiokeskeisen maailmanjärjestyksen identiteettirakenteet ovat muuttuneet monipuolisemmiksi. Tästä ei kuitenkaan ole välttämättä seurannut perinteisten valtiollisten identiteettien katoaminen, vaan ylipäätään paikkasidosten muuttuminen entistä monikerroksisemmiksi ja mahdollisesti myös jännitteisemmiksi. Tämän kehityksen myötä on syntynyt myös tarvetta muodostaa teoriaa siitä, miten ihmiset kiinnittyvät erilaisiin tiloihin, millaisia sosiaalisia prosesseja kiinnittymiset ovat sekä millaisia valtasuhteita prosessit tuottavat ja ylläpitävät. Teorian muodostamista ei toki ole tarvinnut alkaa tyhjältä pöydältä. Lähtökohtia ovat tarjonneet muun muassa tutkimukset, joissa on tarkasteltu maantieteellisen tilan ja sen kuvaamisen roolia kansallisuusaatteen kehittymisessä. Benedict Andersonin (1991) klassikkoteos Imagined Communities on yksi tärkeimpiä linkkejä nationalismin tutkimuksen ja poliittisen maantieteen välillä. Myös sellaiset tutkijat kuin sosiologi Anthony D. Smith (1991) sekä historioitsijat Ernest Gellner (1983) ja Eric Hobsbawm (1990) ovat kiinnittäneet huomiota alueen tai kotimaan merkitykseen kansallisten identiteettien muodostumisessa. Nationalismiteoreetikot ovat esittäneet monia tärkeitä ja hyödyllisiä kysymyksiä paikkasidosten poliittisuudesta. Useimmiten tarkastelu on kuitenkin kohdentunut lähinnä kokonaisten kansakuntien rakentumiseen ja kansallisvaltioiden kykyyn oikeuttaa olemassaolonsa nationalismin keinoin (esim. Breuilly 1994). Maantieteellisen maailman monimuotoisuus, geodiversiteetti, ja sosiaalisen maailman runsaus ei aina ole mahtunut nationalismin ja tilan välisen suhteen teoretisointiin. Identiteetit rakentuvat monilla aluetasoilla, jotka ovat keskenään mieluummin sisäkkäisessä kuin poissulkevassa suhteessa (Herb & Kaplan 1999). Paikkaidentiteetit rakentuvat myös eri tavoin eri ihmisryhmille, erilaisten yhteiskunnallisten toimintojen yhteydessä ja erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa. Kuten seuraavaksi tarkasteltava Katalonian esimerkki osoittaa, hyvin monenlaiset paikkaan sitoutumisen prosessit voivat olla poliittisia ja paikkaan sitoutuminen voi tapahtua monien erilaisten käytäntöjen ja ilmiöiden välityksellä (Häkli 2001b). Katalonian alueen politisoitumisen historiaa Katalonian alue Koillis-Espanjassa on hyvä esimerkki paikkasidosten voimasta ja niihin liittyvän politiikan moniulotteisuudesta. Alue on tutkimuksellisesti kiinnostava myös siksi, että sen on katsottu edustavan tulevaisuuden geopoliittista rakennetta, joka voi haastaa valtiokeskeisen politiikan muotoja (esim. Castells 1997). Katalonia on historiallinen rajaalue, joka voidaan määritellä ainakin kahdella tavalla. Virallinen Katalonia on yksi Espanjan autonomisista alueista (Comunitat Autonoma de Catalunya). Kulttuuri- ja kielialueena Katalonia on tätä selvästi suurempi (els Països Catalans) ja käsittää paitsi virallisen Katalonian, myös osia Valenciasta ja Aragonista, Andorran, Baleaarien saaret sekä Ranskan Pyrénées Orientalesin alueen (Brunn 1992). Poliittis-hallinnollisen ja historiallis-

6 124 kulttuurisen alueen välinen erilaisuus luo jännitteitä katalaanien paikkasidoksiin: poliittinen itsemääräämisoikeus ei kata koko kulttuurisen Katalonian aluetta (Kuva 1). KUVA 1. Katalonian virallinen alue (vasemmalla) ja tätä laajempi Katalonian kulttuuri- ja kielialue (oikealla). Omaleimaisen kulttuurin ja kielen osalta Katalonia voisi nykyisin olla itsenäinen kansallisvaltio (Pi-Sunyer 1980; Graham 1998). Katalonian poliittinen itsenäisyys saavutti huippunsa kuitenkin jo 1500-luvulla, jolloin alue kukoisti osana Aragonin kuningaskuntaa. Käsite Països Catalans on peräisin tältä ajalta. Sittemmin Katalonia ajautui osaksi Ranskan ja Espanjan hallitsijasukujen välistä geopoliittista kamppailua, joka päättyi 1659 Pyreneiden rauhansopimukseen. Sopimuksessa alue jaettiin Espanjan ja Ranskan kesken siten, että pohjoinen Roussillonin alue liitettiin osaksi Ranskaa ja muu Katalonia jäi Espanjalle (Pi-Sunyer 1980, 106). Espanjan keskushallinnon ote Kataloniasta lujittui vähitellen. Alueen poliittinen autonomia kaventui selvästi kuitenkin vasta 1700-luvun alussa kun Itävallan kanssa liittoutuneet Katalaanijoukot hävisivät Espanjan perimyssodan. Barcelonan antautumispäivä, yhdestoista syyskuuta 1714, on nykyisin Katalonian kansallispäivä (Nagel 2001). Tappio merkitsi katalaanin kielen ja kulttuurin väistymistä virallisesta käytöstä. Ennen muuta uusi perustuslaki Nueva Planta loi juridisia ja hallinnollisia käytäntöjä, jotka liittivät alueen aiempaa tiukemmin Espanjan yhtenäisvaltioon (Guibernau 2001). Yhtenäistämiskehitys leimasi myös Ranskan valtionmuodostusta. Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus nähtiin uhkana kansallisvaltion rakentamiselle, jossa haasteena oli tehdä "talonpojista ranskalaisia" (Weber 1976). Käytännössä tämä merkitsi muun muassa standardimuotoisen ranskankielen opettamista kouluissa ja etnisten vähemmistökielten käytön voimakasta rajoittamista erityisesti kaikessa virallisessa toiminnassa. Hyvä ranskankielen taito oli avain kaikkiin valtion virkoihin (O Brien 1993). Kansallinen yhtenäistämispolitiikka miltei hävitti katalaanin kielen ja kulttuurin Ranskasta. Toisin kuin Espanjan puolella rajaa, Ranskan Catalogne ei koskaan saavuttanut vahvaa asemaa suhteessa Pariisin keskushallintoon. Hallinnollisesti alue oli osa laajempaa kokonaisuutta (Llanguedoc-Roussillon), mikä esti tehokkaasti omaleimaiseen kieleen ja kulttuuriin perustuvan järjestäytymisen. Poliittisen aseman heikkous ja vahva kansallistamispolitiikka johtivat siihen, että katalaania puhuvien määrä ja osuus alueen väestöstä laskivat vähitellen lähes olemattomaksi (Verdaguer 1997). Tilanne pysyi muuttumattomana tai heikkenevänä aina siihen saakka kunnes Espanjan puoleinen Katalonia saavutti autonomisen aseman Francon diktatuurin kaaduttua vuonna Yli neljä vuosikymmentä jatkunut valtakausi oli kaventanut katalanismin liikkumatilaa myös Espanjassa mutta ei ollut kyennyt nujertamaan sitä kokonaan. Katalaaninkieli ja kulttuuri säilyivät erityisesti kirkon suojissa, joka nautti huomattavaa koskemattomuutta suhteessa valtiovaltaan (Pi-Sunyer 1980).

7 125 Espanja sai uuden perustuslain vuonna Se loi puitteet autonomisten alueiden järjestelmälle, joka perustana oli Espanjan muodostavien kansallisuuksien ja alueiden oikeus itsehallintoon (Guibernau 1997, 95). Tilanne muodostui edulliseksi Katalonialle, jota omaleimaisen kielen ja vahvan kulttuuri-identiteetin lisäksi luonnehtii menestyvä aluetalous sekä sopimiseen tähtäävän poliittisen neuvottelutaidon traditio (pactism). Näillä edellytyksillä Katalonian alueen hallinto Generalitat de Catalunya on kyennyt saavuttamaan vankan poliittisen itsemääräämisaseman suhteessa Madridin valtiolliseen keskushallintoon (Nagel 2001). Katalonian maineikas poliittinen historia, vahva autonominen asema ja kaksi alueellista hahmoa, joista toinen voidaan perustella historiallisesti mutta vain toisella on virallisesti tunnustettu asema, luovat perustan monille keskenään jännitteisille paikkasidoksille. Nämä ilmenevät erityisen selvinä ihmisten ja ryhmien erilaisissa tavoissa suhtautua Espanjan ja Ranskan väliseen rajaan, joka yhtäältä on Katalonian autonomisen alueen pohjoisraja mutta toisaalta jakaa historiallisen Katalonian kahtia. Raja, alue ja identiteetti Identiteetin käsitteestä on tullut yksi yhteiskuntatieteiden avaintermeistä (Paasi & Häkli 2002). Kiinnostus käsitteeseen liittyy suuntaukseen, jossa on korostettu että yhteiskunnalliset prosessit ovat yleismaailmallisuudessaankin kulttuurisia. Kulttuurin merkitystä yhteiskuntateoriassa on korostanut huomio siitä, että sosiaaliset säännönmukaisuudet vaihtelevat sekä historiallisesti että maailman eri osissa. Samalla kun identiteetin käsite viittaa aina ja kaikkialla vaikuttavaan inhimilliseen tarpeeseen kuulua johonkin, on ymmärretty että identiteetit muuttuvat ja ovat paikallisesti erityisiä (Jenkins 1996; Hall 1999). Selvimmin tämä käy ilmi yhteisöllisten (kollektiivisten) alueellisten identiteettien tapauksessa. Samastuminen tiettyyn paikkaan ja sen määrittelemään (kuvitteelliseen) yhteisöön ei voi olla luonteeltaan muuta kuin paikkaspesifiä. Toinen kulttuurin ja identiteetin tutkimuksessa korostunut seikka on merkitysten ja niiden muodostamisen keskeinen rooli sosiaalisessa elämässä (Lehtonen 1998). Yhteisesti jaetut merkitykset ovat eräs yhteiskuntia ja sosiaalisia ryhmiä muodostava ja koossa pitävä voima. Kansakuntaa ei kollektiivisena yhteisönä olisi olemassa ilman sen jäsenten jakamaa suurta kertomusta kansan historiasta, sen vaikeuksista, menestyksestä, alueesta ja merkittävistä tapahtumista (Anderson 1991; Harle & Moisio 2000). Toisaalta merkitysten muodostamiseen liittyy mahdollisuus kamppailla oikeasta tavasta tulkita historiallisia tai nykyisiä tapahtumia, tai vaikkapa kotimaan alueellisen hahmon määrittelystä kuten Katalonian tapauksessa. Paikkasidokset ja niiden perustana olevat merkityskamppailut avaavat näkökulman alueiden kiistanalaisuuteen ja politisoitumiseen. Samalla kun alueelliset identiteetit ovat sidoksissa paikkaan, ne ovat usein myös kiistanalaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että eri ihmisillä ja ryhmillä on erilaisia tapoja määritellä paikkoja samastumisen kohteena (Keith & Pile 1993). Alueellisten identiteettien on myös nähty olevan kiinteästi sidoksissa rajoihin: yhteisöllisyys edellyttää useimmiten ajatusta rajasta, joka erottaa yhteisön muista yhteisöistä (Paasi 1996; Häkli 2001b). Alueellisten yhteisöjen tapauksessa raja voi olla konkreettinen ja tilaan merkitty. Rajana voi kuitenkin toimia mikä hyvänsä tunnus, joka erottaa ryhmän jäsenet, meidät, muista. Tunnukset voivat olla kehollisia (ihonväri, etnisyyteen liitetyt piirteet), kielellisiä (tapa puhua tai käytetty kieli), symbolisia (vaatetus, näkyvät tunnukset) tai vaikkapa tapakulttuurisia (käyttäytyminen). Katalonian tapauksessa kiinnostavaa on tarkastella millaisia jännitteitä ja paikkapolitiikkaa voi liittyä tilanteeseen, jossa historiallisen katalaanien kotimaan els Països Catalansin halkova raja on myös Espanjan ja Ranskan välinen kansallinen raja ja toisaalta ra-

8 126 ja, jonka Schengen-sopimus on käytännössä lähestulkoon poistanut. Asetelmassa voidaan erottaa ainakin kolme erilaista alueellista identiteettiä, joiden perustana on kolme erilaista tapaa määritellä Katalonia paikkana: Katalonia osana perinteisiä kansallisvaltioita (Espanjan Catalunya ja Ranskan Catalogne) Katalonia osana integroituvan Euroopan rajatonta toiminnallis-taloudellista tilaa Katalonia historiallisena kotimaana els Països Catalans. Nämä paikan määrittelyt tuottavat kolme alueellista hahmoa Katalonialle ja samalla kiinnittyvät eri tapoihin samastua Kataloniaan paikkana. Vaihtoehtoisten katalaaniidentiteettien jäsentelyssä on avuksi Manuel Castellsin (1997) esittämä jaottelu, jossa erotetaan kolme identiteettien muodostumisen perustaa: legitimaatio, projektit ja vastarinta. Castellsin (1997, 66) mukaan legitimoivat identiteetit ovat pääasiassa peräisin valtioiden institutionaalisista rakenteista ja käytännöistä. Tässä tapauksessa legitimoiva viittaa valtion toiminnan ja olemassaolon oikeuttamiseen sellaiseen samastumiseen, joka oikeuttaa valtion institutionaaliset valtarakenteet. Legitimoivat identiteetit ovatkin syntyneet kansallisvaltioiden aikakaudella. Aikaa ovat leimanneet valtion vallan lujittuminen ja hallinnon laajeneminen sekä pyrkimys oikeuttaa kasvava vallankäyttö kansallisten identiteettien ja kansallisuusaatteen keinoin. Katalonian tapauksessa legitimoivat identiteetit liittyvät perinteiseen poliittisen tilan järjestelmään, jossa kansallisvaltiot ja niitä erottavat rajat ovat keskeisiä identiteettitekijöitä. Projekti-identiteetit ovat tyypillisiä sellaisille ihmisille ja ryhmille, jotka ovat mukana nykyaikaisissa sosiaalisissa verkostoissa, toiminnoissa ja projekteissa (Castells 1997, 8). Tulevaisuuteen suuntautuviin toimintoihin ja kehittämishankkeisiin osallistuvat ihmiset usein samastuvat niihin todellisuuskuviin, joita kohti pyrkivät. Heidän tavoitteenaan on myös kyetä määrittämään yhteiskunnallinen asemansa uudelleen ja saavuttamaan näin tilanne, jossa voivat muuttaa yhteiskuntaa ja luoda uusia identiteettejä. Katalonian tapauksessa tällaisia tulevaisuuteen suuntautuneita projekteja ja identiteettejä ovat muun muassa hankkeet ja verkostot, joilla alue integroituu osaksi Eurooppalaista kokonaisuutta ja lähialueita. Erityisesti raja-alueyhteistyön voidaan ajatella tuottavan samastumista uudenlaiseen rajattomaan eurooppalaiseen poliittis-taloudelliseen tilaan. Kataloniassa yli rajan tapahtuva integraatio voisi merkitä myös visiota ylikansallisesta alueesta, johon kuuluvat Espanjan ja Ranskan puoleiset osat Kataloniaa. Kolmas identiteettien muodostumisen perusta on vastarinta (Castells 1997, 66). Vastarintaidentiteetit muodostetaan reaktiona sellaisille hallintapyrkimyksille, jotka koetaan syrjäyttävinä ja merkittäviä perinteitä uhkaavina. Castellsin (1997, 8) mukaan yhteinen kokemus marginaalisuudesta kanavoituu puolustusasemiksi, jotka voivat saada regionalistisen tai nationalistisen diskurssin muodon. Tällöin käsitys meistä rakentuu vastakkainasetteluna suhteessa maantieteellisestikin paikantuvaan keskusvaltaan toiminta- ja ajattelutapoineen. Katalonian tapauksessa nationalistinen ajattelu rakentuu usein vastakkaisuutena suhteessa Madridin ja jossain määrin myös Pariisin edustamaan valtiovaltaan. Kolme erilaista identiteettien muodostumisen perustaa ei vielä sinällään kerro siitä millaista Katalonian määrittelyyn liittyvä paikkapolitiikka on ja kuka siihen osallistuu. Tältä osin tarkastelu edellyttää paikkapolitiikan toimijoiden tai toimijaryhmien tarkentamista empiirisessä tutkimuksessa. Lähtökohtana voivat toimia edellä mainitut kolme tapaa määritellä Katalonia paikkana. Kullekin määrittelylle on mahdollista osoittaa kohtuullisella tarkkuudella tyypillinen toimijajoukko, jonka käytännöissä ja ajattelussa määrittely saa muotonsa. Samalla on mahdollista tarkastella mikä Castellsin mainitsemista identiteetin muodoista voisi olla ryhmälle ominaisin ja miten toimijat suhtautuvat Espanjan ja Ranskan väliseen rajaan.

9 127 Paikkapolitiikkaa Kataloniassa Politiikan ja hallinnon toimijat näkevät tyypillisesti Katalonian osana integroituvan Euroopan toiminnallis-taloudellista tilaa. Tuota tilaa määrittävät lisääntyvät poliittiset ja taloudelliset verkostosuhteet sekä ylikansallinen yhteistyö, joka ohittaa perinteiset valtionhallinnolliset rakenteet ja haastaa valtioiden yksinoikeuden harjoittaa ulkopolitiikkaa. Katalonia onkin yksi Euroopan aktiivisimmista alueista. Se on mukana lukuisissa rajat ylittävän verkostoyhteistyön muodoissa, joista tunnetuimpia ovat Four Motors for Europe - yhteistyö (Baden-Württembergin, Lombardian, Rhône-Alpesin ja Katalonian välillä), Euroregio Catalunya, Midi Pyrénées, Languedoc-Roussillon euroalueyhteistyö, Comunitat de Trabajo de los Pirineos vuoristoalueyhteistyö, sekä välimerellinen Mediterranean Arc -yhteistyö (Häkli 2002). Suurisuuntaisen ja korkean tason toiminnan lisäksi Espanjan ja Ranskan välisen rajan yli tehdään arkisempaa yhteistyötä alueellisella ja aivan paikallisella tasolla. Tämä yhteistyö vaihtelee ystävyyskaupunkitoiminnasta aina koulutuksen ja joukkotiedotuksen tai vaikkapa autokatsastuksen ja jätehuollon järjestämiseen saakka. Eräänlaisena kuriositeettina paikallisesta raja-alueyhteistyöstä voidaan mainita pieni vuoristokunta Eina, jonka johto on ilmaissut kunnan halukkuuden jättää Ranskan ja liittyä osaksi Espanjaa, toiveenaan saada Kataloniasta paikallisiin erityiskysymyksiinsä enemmän ymmärrystä kuin Pariisista (Lluís 1999). Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että politiikan ja hallinnon toimijat ovat niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla huomattavan valmiita toimimaan yli Ranskan ja Espanjan välisen rajan (Häkli 2001b; 2012). Kun raja lisäksi on nykyisin erittäin läpäisevä Schengen-sopimuksen vuoksi, voidaan ajatella, että tässä toimijaryhmässä Katalonia nähdään ikään kuin solmukohtana ylikansallisissa verkostoissa, joiden ulottuvuus vaihtelee paikallisesta Euroopan laajuiseen. Samalla Ranskan ja Espanjan välinen raja nähdään lähinnä historiallisena jäänteenä, yhteistyön mahdollisena esteenä, jonka ylittäminen on ainoastaan tavoiteltavaa. Eurooppalaiseen toiminnallis-taloudelliseen tilaan integroitunut Katalonia on reunoiltaan epämääräinen verkoston solmu, joka ulottuu juuri sinne mihin toiminnot tai hankkeet sen vievät. Rajaa ei tarvita mihinkään vaan sen yli toimiminen on järkevää, etenkin kun samalla voidaan edesauttaa Katalonian eteläisen (Catalunya) ja pohjoisen osan (Catalunya Nord) integraatiota (kuva 2). KUVA 2. Katalonia osana integroituvan Euroopan aluejärjestelmää (Lähde: Atles de L Euroregió, 1995). Toinen toimijaryhmä, jolle rajan täydellinen poistuminen olisi tavoiteltavaa, ovat kansallismieliset katalaanit, joiden näkökulmasta Pyreneiden rauhansopimuksessa luotu valtionraja on kuin väkivaltainen haava kulttuuri-historiallisen Katalonian kehossa, jonka hahmo els Països Catalans on (Brunn 1992). Mutta vaikka nationalistien tavoite on ensin ajatel-

10 128 len samankaltainen kuin virallisen politiikan ja hallinnon edustajien, poikkeavat heidän käsityksensä sekä kehityksen lopullisesta tavoitteesta että käytettävistä keinoista (Häkli 2001b). Politiikan ja hallinnon viranomaisten on asemansa vuoksi toimittava maltillisesti ja vältettävä liian jyrkkiä kannanottoja, jotka kyseenalaistaisivat Espanjan tai Ranskan valtiovallan. Viime kädessähän politiikan ja hallinnon edustajat toimivat järjestelmässä, jolla on legitiimi asema: Katalonian autonomia on osa Espanjan valtiollista järjestystä (Nagel 2001). Sen sijaan nationalistit ovat vapaita virallisen keskustelun maltillisuudesta. Tämä näkyykin selvästi kärjekkäämpänä katalanismina, jossa ei kaihdeta sellaisia poliittisia tavoitteita kuin itsenäisen valtion asema koko laajalle historialliselle Katalonialle. Mutta koska tätä viestiä ei ole tarkoitettu osaksi virallista puhuntaa, on sen kanavakin toisenlainen kuin politiikan ja hallinnon raportit, hankekuvaukset ja verkostoyhteistyökartat. Nationalistisen viestinnän omin ympäristö on rajamaisema, jossa kansallismielinen symboliikka säväyttää (kuva 3). KUVA 3. Kansallismielinen seinäkirjoitus Ei Ranska, ei Espanja vaan vapaa Katalonia (Kuva: J. Häkli 1999). Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että vaikka rajan poistumisen tavoite yhdistää viranomaisia ja nationalisteja, eivät nämä ryhmät toimi yhteistyössä keskenään. Itse asiassa viranomaiset joutuvat usein ottamaan etäisyyttä kansallismielisten toimiin ja jopa paheksumaan niitä (Guibernau 2001). Pahimmillaan nationalistien politikointi voi saattaa virallisen raja-alueyhteistyön ikävään valoon, jopa estää sitä. Siksi voidaan hyvin tulkita, että viranomaiset ja nationalistit osallistuvat Katalonian paikkapolitiikkaan: molemmat ryhmät pyrkivät tekemään omasta määrittelystään hallitsevan ja legitiimin, vaihtoehtoisen määrittelyn kustannuksella. Ryhmillä on myös erilainen suhde Kataloniaan tilana. Viranomaisten toiminnassa Katalonia ja raja-alueyhteistyö kuvautuvat luontevimmin paperilla, erilaisina tilan, yhteistyön ja verkostojen hahmotuksina. Sitä vastoin nationalistien viesti toimii parhaiten osana konkreettista fyysistä ja symbolista ympäristöä. Raja-alueen eri kohteet esimerkiksi rakennukset, lyhtypylväät, liikennemerkit, nimikyltit ja seinäpinnat ovat otollinen kohde kansallismielisen symboliikan sijoittamiselle. Tuloksena on politikointia tilan symboliikan avulla: viesti toimii parhaiten kun se on osa elettyä ympäristöä, jonka kuka tahansa ohikulkija voi nähdä (Lefebvre 1991). Kolmas toimijaryhmä on kahta edellä mainittua laajempi ja epämääräisempi. Kyse on niistä tavallisista ihmisistä, jotka asuvat Espanjan tai Ranskan Kataloniassa ja joiden elämänpiiri ei liitä heitä sen paremmin viralliseen raja-alueyhteistyöhön kuin kiihkeään kan-

11 129 sallisuusaktivismiinkaan. Näiden ihmisten suhde Katalonian määrittelyyn tai Ranskan ja Espanjan väliseen rajaan ei selviä juuri muulla keinoin kuin haastattelemalla. Kesällä 1999 haastateltiin Espanjan ja Ranskan Kataloniassa kolmesataakuusikymmentä ihmistä, jotka tavoitettiin kirjaimellisesti arkitoimistaan kadulta. Haastattelun tavoitteena oli selvittää, missä määrin ihmiset liikkuvat yli valtionrajan arkisissa toimissaan, mitä mieltä ihmiset ovat rajan madaltumisesta ja mahdollisesta poistumisesta, miten ihmiset suhtautuvat raja-alueyhteistyöhön, mitä he siitä ylipäätään tietävät, sekä miten ihmiset mahdollisesti hahmottavat yli rajan ulottuvan Katalonian alueen. Haastattelun tulokset heijastavat määrittelyä, joka poikkeaa sekä virallisten toimijoiden että nationalistien tavasta käsittää Katalonia. Haastatteluista kävi ilmi, että vaikka moni Kataloniassa asuva periaatteessa pitää rajan madaltumista hyvänä asiana, ei enemmistö vastaajista usko rajan täydelliseen poistumiseen. Toisaalta vaikka rajaalueyhteistyötä pidetään periaatteessa kannatettavana, ei itse yhteistyöstä tiedetä paljoakaan. Lisäksi varsin harva vastaaja hahmotti Katalonian valtionrajan yli ulottuvana alueellisena kokonaisuutena. Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei viranomaisten yhteistyö kosketa kansalaisia kovinkaan paljoa. Yhteistyö ei siten myöskään synnytä syvällistä kulttuurista ja poliittista integraatiota, vaikka sellaisen olemassaoloon voitaisiin viranomaisten näkökulmasta uskoa. Toisaalta voidaan päätellä, ettei nationalistien pyrkimyksellä poistaa els Països Catalans -aluetta halkova raja ole kovin laajaa kannatusta kansalaisten keskuudessa. Suhteessa tavallisiin ihmisiin sekä viranomaiset että nationalistit näyttävät siis tekevän omaa politiikkaansa, joka nojaa sille ominaiseen tapaan määritellä Katalonia paikkana sekä ilmaista tämä symbolisesti joko paperilla tai rajamaisemassa. Mikä sitten on tavallisten ihmisten tapa määritellä Katalonia paikkana? Vaikka vaihtelua varmasti on, voidaan haastattelujen perusteella todeta, että hyvin moni perustaa identiteettinsä Espanjan ja Ranskan valtioiden tuottamiin kansallisiin perusrakenteisiin. Katalaanit näkevät siis itsensä joko Espanjan tai Ranskan katalaaneina, riippuen siitä kummalla puolella rajaa asuvat ja elävät (Catalunya tai Catalogne). Tämä identifikaatio muodostuu ja uusiutuu osana arkista toimintaa, jossa ihmiset rajan yli liikkuessaankin tunnistavat sen merkittävänä osana itsensä ja ryhmänsä määrittelyä. Samalla he tuottavat ja uusintavat valtioiden legitimoivia identiteettirakenteita. Katalonian kolme paikkamääritystä ja eri toimijaryhmien identiteettiperustat voidaan esittää yhteenvetona (taulukko 1). Taulukko voi auttaa erottamaan ryhmien ja toimijoiden erilaisia identiteettejä ja tapoja määritellä Katalonia alueena. Vaikka Katalonian alue ja rajat ovat kaikkien havaittavissa, eivät niiden merkitykset ole kaikille ihmisille ja ryhmille samanlaisia. Moni tavallinen kansalainen tunnustaa rajan oikeutettuna erottajana kansallisvaltiollisten tilojen välillä. Viranomaiset että nationalistit puolestaan kiistävät rajan mielekkyyden, vaikkakin tavoin, jotka ovat keskenään osin ristiriitaiset. TAULUKKO 1. Katalonian kolme määritelmää. Paikan määrittely Toimijaryhmä Identiteettiperusta Catalunya/Catalogne Tavalliset ihmiset Legitimaatio Eurooppalainen Katalonia Viranomaiset Projekti Els Països Catalans Nationalistit Vastarinta On huomattava, ettei esitetty jaottelu toimijaryhmiin ja näille tyypillisiin identiteettiperustoihin ole jyrkkärajainen ja ehdoton luokittelu. Pikemminkin kyse on jäsennyksestä, jolla on mahdollista havaita ajattelun ja toiminnan lähtökohtien eroja. Katalonian erilaiset mää-

12 130 rittelyt eivät ole ilmassa leijuvia merkitysrakenteita, vaan ne nousevat erilaisista sosiaalisista käytännöistä, joihin toimijat ja ryhmät samastuvat. Alueiden politisoituminen onkin yleinen ilmiö niin Kataloniassa kuin muualla: ei ole nähtävissä tilannetta, jossa alueiden ja rajojen merkityksestä ja olemuksesta vallitsisi politikoinnin pysäyttävä yhteisymmärrys. Loppusanat Katalonian paikkapolitiikkaa koskevasta tutkimuksesta nousee esiin kolme keskeistä johtopäätöstä, joilla on merkitystä alueiden hallinnan ja politisoitumisen ymmärtämiselle laajemminkin. Ensiksikin yhteiskunnallisesti rakentuva alue ei ole yksiselitteinen hallinnan kohde. Castellsin (1997) jäsennyksen avulla Katalonian alue paljastui monimuotoiseksi yhteiskunnalliseksi muodostumaksi, jolla on erilainen olemus ja merkitys eri toimijoille ja ryhmille. Juuri mahdollisuus määritellä ja kokea Katalonian hahmo ja merkitys monella tavalla on avain alueen kiistanalaisuuteen ja hallinnan politisoitumiseen. Toiseksi, Katalonian tapaus osoittaa hyvin, että sellaiset yleistävät keskustelut, joissa katsotaan että Euroopan integraatio johtaa väistämättä sisäisten valtionrajojen madaltumiseen ja häviämiseen, asettuvat kriittiseen valoon kun niitä tarkastellaan jonkin konkreettisen tapauksen kautta. Kataloniassa integraation rajoja madaltava vaikutus oli todellisuutta vain osalle alueen asukkaista ja toimijoista. Hyvin monille tavallisille ihmisille raja on edelleen merkittävä identiteettitekijä ja kansallisen viiteryhmän määrite. Globalisaationkin aikakaudella yleistämisessä on riskinsä: paikoilla ja konteksteilla on merkitystä. Lopulta, analyysi Katalonian paikkapolitiikasta on hyvä osoitus siitä, miten tutkimus voi auttaa ymmärtämään alueiden hallintaan liittyviä merkityskamppailuja. Alueiden hallinta on monimutkaista ja haastavaa paljolti juuri siksi, että olemme pääsemättömissä merkityksellisten paikkojen eletystä maailmasta. Lähteet AGNEW, J. & CORBRIDGE, S. (1995). Mastering space: Hegemony, territory and international political economy. London: Routledge. ANDERSON, B. (1991). Imagined communities. Revised edition. London: Verso. ATLES DE L EUROREGIO CATALUNYA, LANGUEDOC-ROUSSILLON, MIDI-PYRÉNÉES (1995). Montpellier: Conseil Régionaux du Languedoc-Roussillon. BRENNER, N. (2004). Urban governance and the production of new state spaces in Western Europe, Review of International Political Economy 11:3, BREUILLY, J. (1994). Nationalism and the state. Second Edition. Chicago: The University of Chicago Press. BRUNN, G. (1992). The Catalans Within the Spanish Monarchy from the Middle of the Nineteenth to the Beginning of the Twentieth Century. Teoksessa Kappeler, A. (ed.) The Formation of National Elites. Aldershot: Darthmouth Publishing, CASTELLS, M. (1997). The Power of Identity. Cambridge: Blackwell. DIJKINK, G. (1996). National Identity and Geopolitical Vision: Maps of Pride and Pain. London: Routledge. GELLNER, E. (1983). Nations and nationalism. Oxford: Blackwell. GRAHAM, B. (1998). The past in Europe s present: diversity, identity and the construction of place. Teoksessa Graham, Brian (ed.): Modern Europe: Place, culture, identity. London: Arnold, GUIBERNAU, M. (1997). Images of Catalonia. Nations and Nationalism 3:1, GUIBERNAU, M. (2001). Catalonia after 20 years of autonomy. Scottish Affairs, special issue, HALL, S. (1999). Identiteetti. Tampere: Vastapaino.

13 131 HARLE, V. & MOISIO, S. (2000). Missä on Suomi? Kansallisen identiteettipolitiikan historia ja geopolitiikka. Tampere: Vastapaino. HAVERI, A. (2002). Uusi julkisjohtaminen kunnallishallinnon reformeissa. Hallinnon tutkimus 21:1, HERB, G.H. & KAPLAN, D.H. (1999). Nested Identities: Identity, Territory and Scale. Lanham: Rowman & Littlefield. HOBSBAWM, E. (1990). Nations and nationalism since Cambridge: Cambridge University Press. HÄKLI, J. (1998). Discourse in the production of political space: Decolonizing the symbolism of provinces in Finland. Political Geography 18:3, HÄKLI, J. (2001a). In the territory of knowledge: state-centered discourses and the construction of society. Progress in Human Geography 25:3, HÄKLI, J. (2001b). The Politics of Belonging: Complexities of Identity in the Catalan Borderlands. Geografiska Annaler B: Human Geography 83:3, HÄKLI, J. (2002). Transboundary Networking in Catalonia. In Kaplan, D. & Häkli, J. (eds.) Boundaries and Place: European borderlands in geographical context. Lanham: Rowman & Littlefield, HÄKLI, J. (2004). Governing the mountains: Cross-border regionalization in Catalonia. In Kramsch, Olivier & Hooper, Barbara (eds) (2004). Cross-Border Governance in the European Union. London: Routledge, HÄKLI, J. (2012). Boundary objects in border research: methodological reflections with examples from two European borderlands. In Martin Klatt, Marie Sandberg and Dorte Andersen (eds.). The Border Multiple: The Practicing of Borders between Public Policy and Everyday Life in a Re-scaling Europe. Franham: Ashgate, JENKINS, R. (1996). Social identity. London: Routledge. JESSOP, B. (1995). The regulation approach, governance and post-fordism: alternative perspectives on economic and political change? Economy and Society 24:3, KEATING, M. (1997). The political economy of regionalism. In M. Keating and J. Loughlin (eds). The Political Economy of Regionalism. London: Frank Cass, KEITH, M. & PILE, S. (1993). Introduction part 1: The politics of place Teoksessa Keith, M. & Pile, S. (eds). Place and the politics of identity. London: Routledge, KRAMSCH, O. (2001). Towards cosmopolitan governance? Prospects and possibilities for the Maas-Rhein euregio. In G. Bucken-Knapp and M. Schack (eds). Borders matter: transboundary regions in contemporary Europe. Border Studies Series 2. Aabenraa: IFG, KRAMSCH, O. & HOOPER, B. (2004). Introduction. In Kramsch Olivier & Hooper, Barbara (eds). Cross-Border Governance in the European Union. London: Routledge, LEFEBVRE, H. (1991). The Production of Space. Oxford: Basil Blackwell. LE GALÈS, P. (1998). Conclusion - government and governance of regions: structural weaknesses and new mobilization. In P. Le Galès and C. Lequesne (eds). Regions in Europe. London: Routledge, LEHTONEN, M. (1998). Merkitysten maailma. 2. Painos. Tampere: Vastapaino. LLUÍS, J.-L. (1999). El municipi d Eina, a la Catalunya Nord, demana la reintegració al Principat. El Punt MACLEOD, G. AND GOODWIN, M. (1999). Space, scale and state strategy: Rethinking urban and regional governance. Progress in Human Geography 23:4, MOISIO, S. (2007). Valtiomuutoksen tuottaminen Suomessa: poliittisen maantieteen näkökulma. Politiikka 49:4, MOISIO, S. & LEPPÄNEN, L. (2007). Towards a Nordic competition state? Politico-economic transtofmation of statehood in Finland. Fennia 185:2, MORLEY, D. & ROBINS, K. (1995). Spaces of identity. London: Routledge. MURPHY, A. (1996). The sovereign state system as political-territorial ideal: historical and contemporary considerations. Teoksessa Biersteker, T. J. & Weber, C. (eds) State sovereignty as social construct. Cambridge: Cambridge University Press, NAGEL, K.-J. (2001). Catalan nation-building and the transition to democracy in Spain. Scottish Affairs, special issue, O DOWD, L. AND WILSON, T.M. (1996). Frontiers of sovereignty in the new Europe. In L. O Dowd and T.M. Wilson (eds). Borders, nations and states. Aldershot: Avebury, Ó TUATHAIL, G. (1996). Critical geopolitics: the politics of writing global space. Minneapolis: University of Minnesota Press. O BRIEN, O. (1993). Good to be French? Conflicts of identity in North Catalonia. Teoksessa Macdonald, Sharon (ed.) Inside European Identities: Ethnography in Western Europe. Oxford: Berg, PAASI, A. & HÄKLI, J. (2002). Geography, space and identity. Teoksessa Simonsen, K. & Öhman, J. (eds.). Voices from the North. Aldershot: Ashgate.

14 132 PAASI, A. (1996). Territories, boundaries and consciousness: the changing geographies of the Finnish-Russian border. Chichester: Wiley. PI-SUNYER, O. (1980). Dimensions of Catalan nationalism. Teoksessa Foster, C. (ed.): Nations Without a State: Ethnic Minorities in Western Europe. New York: Praeger, RAENTO, P. (2002). Integration and division in the Basque borderland. In Kaplan, D. & Häkli, J. (eds.) Boundaries and Place: European borderlands in geographical context. Lanham: Rowman & Littlefield, RUGGIE, J.G. (1993). Territoriality and beyond: problematizing modernity in international relations. International Organization 47:1, SCOTT, J.W. (2004) The Northern Dimension: Multiscalar regionalism in an enlarging European Union. In Kramsch, Olivier & Hooper, Barbara (eds). Cross-Border Governance in the European Union. London: Routledge, SMITH, A.D. (1991). National identity. Reno: University of Nevada Press. SWYNGEDOUW, E. (1992) The mammon quest glocalisation, interspatial competition and the monetary order: the construction of new scales. In M. Dunford & G. Kafkalas (eds). Cities and Regions in the New Europe. London: Belhaven, WEBER, E. (1976). Peasants into Frenchmen. The Modernization of Rural France, Stanford: Stanford University Press. VEGGELAND, N. (2004) Post-national governance and transboundary regionalization: Spatial partnership formations as democratic exit, loyalty and voice options? In Kramsch, O. & Hooper, B. (eds). Cross-Border Governance in the European Union. London: Routledge, VERDAGUER, P. (1997). Catalunya del Nord: poc català a l escola. El Temps , 11.

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat Helsinki, 7.6.2013 Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)

Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,

Lisätiedot

Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa

Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Kaupunkisuunnittelun seminaari V Kaj Zimmerbauer Oulun yliopisto 28.09.2011 Kuntarakenteen muutoksen taustat Laajempi aluejärjestelmän muutos,

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ

Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin MARJA JÄRVELÄ Miten yhteiskuntatutimusta tehdään? YKPS100 Johdatus yhteiskuntapolitiikan maisteriopintoihin 18.10. MARJA JÄRVELÄ Luentomateriaali http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ ykp/opiskelu/kurssimateriaalit

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste. 1 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Funktionalistien politiikkakäsitys (1 piste.) b) CNN-vaikutus (1 piste.) c) Ad hominem -argumentti (1 piste.) d) Kehon metafora turvallisuuspolitiikassa

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013

Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2.

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma, 72 sivua( + suomenkielinen tiivistelmä 1 sivu) Kevät 2012

Pro gradu -tutkielma, 72 sivua( + suomenkielinen tiivistelmä 1 sivu) Kevät 2012 -., 2012 Tampereen yliopisto Venäjän kieli ja kulttuuri Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö PUKKILA, JANNE: Voobražaemaja Novaja jevrazijskaja Imperija v knige Aleksandra Dugina Osnovy geopolitiki

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS May 2017

LIST OF PUBLICATIONS May 2017 LIST OF PUBLICATIONS May 2017 Jouni Häkli Harzing s h-index: 25 Total number of citations 1514 A Peer-reviewed scientific articles (total 71) Häkli, J. (forthcoming). Transcending scale? In G. H. Herb

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään

Lisätiedot

Mistä mallia metropolialueen hallintaan?

Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Mistä mallia metropolialueen hallintaan? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki 11.8.2011 Arto Haveri Metropolihallinta Uudelleen agendalla useimmissa länsimaissa 1990 - luvulta lähtien Metropolihallinnan uuden

Lisätiedot

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

A YHTEISET OPINNOT. Sisältö OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 1 OPETUSOHJELMA MAANTIETEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2014-2015 Sisältö A YHTEISET OPINNOT... 1 ALOITUSOPINNOT... 1 METODIOPINNOT... 1 MAANTIETEIDEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN PERUSOPINNOT (5116090)... 2 MAANTIETEEN

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun

Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Ajatuksia jatkuvuuden varmistamisen suunnitteluun Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu hannele.torvinen@jamk.fi Koordinaattori(t) (fasilitaattori(t))

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

LIST OF PUBLICATIONS Jouni Häkli February 2014

LIST OF PUBLICATIONS Jouni Häkli February 2014 LIST OF PUBLICATIONS Jouni Häkli February 2014 10 most important publications pertaining to the project highlighted (Häkli, J.) A Peer-reviewed scientific articles (total 61) Häkli, J. & Kallio, K.P. (2014).

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 The whole history of the whole world liian laaja opetettavaksi Globaalihistoria = maailmanhistoria? = kansainvälinen historia? = transnationaali historia? Antony

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists

Cross-Border Citizen Scientists Cross-Border Citizen Scientists TEEMA 4: Cross the line! (mentaaliset rajat) Joni Virkkunen Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto Lappeenranta, 8.10.2013 Johdantoa Mentaaliset rajat ETHNISYYS ETNISET

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta

Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta Kuntauudistus paikallisen itsehallinnon näkökulmasta Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa - kuntien uudistamisen perusteet Kansallismuseo, Helsinki 19.2.2013 Arto Haveri Johtamiskorkeakoulu Tampereen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Normit ja naapurusto Metropolialueella: Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot