3 KULUTTAJAN VALINTATEORIA

Transkriptio

1 3 KULUTTAJAN VALINTATEORIA Kuluttajan päätösongelmia: Kuinka paljon ostaa kutakin tuotetta? Kuinka paljon tarjota työtä? (luku 4) Kuinka paljon kuluttaa tänään ja kuinka paljon säästää tulevan varalle? Kuinka valitsemme parhaan mahdollisen käytön rajoitetuille varoillemme ja ajalle? 1

2 KULUTTAJAN KÄYTTÄYTYMINEN HYÖDYKEMARKKINOILLA Edellä opimme miten kysyntä- ja tarjontakäyrät kuvaavat kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä markkinoilla. Seuraavaksi tarkastellaan kuluttajan käyttäytymisen teoriaa eli sitä, miten kuluttaja suorittaa kulutusvalintansa: What's behind the demand curve? 2

3 3

4 Avainsanoja Kokonaishyöty ja rajahyöty budjettirajoite ja budjettisuora (m) indifferenssikäyrät (I) ja hyöty (U) rajahyöty (MU) = kuluttajan hyödyn lisäys (U ) yhden lisäyksikön kulutuksesta rajatransformaatioaste (MRT) rajasubstituutioaste (MRS) substituutio- ja tulovaikutus 4

5 Hyödyn maksimointi Kuluttajan valinnan perustana oletetaan olevan kuluttajan hyödyn maksimointi: Max U = f(q 1, q 2,, q n ) st. m = p 1 q 1 + p 2 q p n q n m = kuluttajan (käytettävissä olevat) tulot q n = hyödykkeen n määrä p n = hyödykkeen n hinta 5

6 Hyödyn maksimointi Lagrangen kertoimen λ avulla ilmaistuna Max U = U(x,y) st. m = p x x + p y y Muodostetaan Lagrangen yhtälö: V = U(x,y) + λ(m - p x x - p y y), ja ratkaistaan ensimmäisen kertaluvun ehdot maksimille (eli derivoidaan funktio ensin x: suhteen, siten y:n suhteen ja vielä λ:n suhteen) V x = MU x - λp x = 0 V y = MU y - λ p y = 0 V λ = m - p x x - p y y = 0 MU x ja MU y ovat rajahyötyjä x:n ja y:n kulutuksesta = U:n osittaisderivaattoja x:n ja y:n suhteen MU x MU y = P x p y 6

7 Esimerkki Oleta, että kuluttajalla on 100 käytettävissään kahden hyödykkeen q 1 ja q 2 kuluttamiseen. Hyödykkeiden hinnat ovat: p 1 = 5 ja p 2 = 2. Budjettirajoitus: 5q 1 + 2q 2 = 100 Miten paljon kumpaakin hyödykettä kulutetaan, jos kuluttajan hyötyfunktio on muotoa U = q 1 q 2? 7

8 Vastaus: Max U = q 1 q 2 st. 5q 1 + 2q 2 = 100 Muodostetaan Lagrangen yhtälö L ja ratkaistaan se q 1, q 2 ja λ suhteen: Max L = q 1 q 2 + λ(100-5q 1-2q 2 ) 8

9 Välttämättömät ehdot maksimille: = = = = = = q q L q q L q q L λ λ λ 9 Max L = q 1 q 2 + λ(100-5q 1-2q 2 )

10 Jaetaan ylin yhtälö seuraavalla... q q 2 1 5λ = 2 λ q 2 = 5 2 q 1 sijoittamalla budjettirajoitukseen saadaan q 1 = 10 q 2 = 25 10

11 3.1 VALINTAMAHDOLLISUUKSIEN ALUE Kuluttajan tulot (+ varallisuus) ja hyödykkeiden hinnat määrittelevät kuluttajan valintamahdollisuudet. Oletetaan kaksi hyödykettä q 1 ja q 2, niiden hinnat p 1 ja p 2 sekä kuluttajan (kotitalouden) tulot m. Budjettisuora m = p 1 q 1 + p 2 q 2 rajaa kuluttajan valintamahdollisuudet. 11

12 Budjettirajoite ja rajatransformaatioaste (MRT = Marginal Rate of Transformation) q 2 m = p 1 q 1 + p 2 q 2 Budjettisuoran kulmakerroin = 21 2 q 1 p1 = MRT p 12

13 Tulojen ja hinnan muutoksen vaikutus budjettisuoraan q 2 n Kuluttajan tulojen muutos siirtää budjettisuoraa muuttamatta sen kulmakerrointa. q 2 Budjettisuoran kulmakerroin riippuu kyseessä olevien hyödykkeiden hintasuhteesta. Toisen hyödykkeen hinnan muutos kiertää budjettisuoraa toisen päätypisteen ympärillä. Tulojen muutos, tulot kasvavat q 1 Hinnan muutos, q 1 :n hinta laskee q 1 13

14 3.2 KULUTTAJAN PREFERENSSIT Teemme kolme oletusta kuluttajien mieltymyksistä (preferensseistä): Ø Kuluttaja preferoi niitä hyödykkeitä, jotka tuottavat hänelle eniten hyötyä. Ø Enemmän hyödykettä on parempi kuin vähemmän hyödykettä. Ø Hyödykkeiden q 1 ja q 2 välillä vähenevä rajakorvausaste MRS (diminishing Marginal Rate of Substitution). 14

15 Indifferenssikäyrät Indifferenssikäyrä (I) sisältää kuluttajan keskenään samanarvoisina pitämät kulutusyhdistelmät eli kulutuskorit*. q 2 a c d b I I I Kulutuskorit a ja b ovat keskenään yhtä hyviä, samoin korit c ja d ovat yhtä hyviä, mutta c ja d ovat parempia kuin a ja b. q 1 *Kulutuskorit = hyödykkeiden q 1 ja q 2 eri kulutuskombinaatiot 15

16 Indifferenssikäyrät jatkoa Yleensä indifferenssikäyrät alaspäin laskevia. Jotta kuluttaja pitäisi kahta hyödykekoria yhtä hyvinä, toisen hyödykkeen kulutuksen vähentyminen pitää korvata toisen hyödykkeen kulutuksen lisäyksellä. Indifferenssikäyrät eivät voi leikata toisiaan. Jos käyrät leikkaisivat toisiaan, tarkoittaisi se sitä, että sama hyödykekori tuottaisi kaksi eri hyödyn tasoa samanaikaisesti. Kuluttajan preferenssit määräävät indifferenssikäyrien kulmakertoimen. 16

17 Rajasubstituutioaste (Marginal Rate of Substitution, MRS) Rajasubstituutioaste eli indifferenssikäyrän kulmakerroin käyrän eri pisteissä kertoo kuluttajan subjektiivisen vaihtosuhteen, jonka mukaan kuluttaja olisi valmis vaihtamaan hyödykkeitä keskenään: Δq 2 = MRS Δq 1 21 Yleensä oletetaan vähenevä rajasubstituutioaste. 17

18 Substituutioasteen suuruus Miten substituutioasteen suuruus vaikuttaa indifferenssikäyrän muotoon? Tavanomaiset Täydelliset Täydelliset hyödykkeet substituutit komplementit q 2 q 2 q 2 I 2 I 2 I 1 I 1 I 2 I 1 q 1 q 1 q 1 18

19 3.3 KULUTTAJAN VALINTA Yhdistämällä indifferenssikäyrästö ja budjettisuora löydetään se hyödykkeiden kombinaatio, joka maksimoi kuluttajan hyödyn: q 2 B Kulutuskori C paras mahdollinen, joka saavutettavissa nykyisellä tulotasolla. C E I I I q 1 Kuluttajan hyöty maksimoituu pisteessä C, jossa budjettisuora tangeeraa yhtä indifferenssikäyristä. Pisteiden B ja E kaltaiset hyödykekombinaatiot ovat myös saavutettavissa, mutta ne sijaitsevat alemmalla indifferenssikäyrällä ja siis tuottavat vähemmän hyötyä kuluttajalle kuin piste C. 19

20 Kuluttaja maksimoi hyötynsä, kun MRS = MRT = p 1 p 2 20

21 3.3.1 Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon Kuluttajan valintakombinaatiossa tapahtuva muutos riippuu kyseessä olevien hyödykkeiden luonteesta: onko kyseessä normaali- vai inferiorinen hyödyke. 21

22 Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa Molemmat hyödykkeet normaaleja hyödykkeitä: Tulojen kasvaessa molempien hyödykkeiden kulutus kasvaa ja päinvastoin. q 2 C. I d I I q 1 22

23 Tulojen muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa q 2. I q 1 inferiorinen ja q 2 normaalihyödyke: q 1 :n kysyntä vähenee ja q 2 :n kasvaa tulojen kasvaessa. I q 1 23

24 3.3.2 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon Hinnan nousu merkitsee kuluttajan ostovoiman pienentymistä. Rajoittaa kulutusmahdollisuuksia kuluttaja siirtyy alemmalle indifferenssikäyrälle. Hyödykkeen hinnan laskulla vastakkainen vaikutus. 24

25 Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan tasapainoon jatkoa q 2.. Hyödykkeen q 1 hinta nousee ja sen seurauksena budjettisuora kiertyy vasemmalle. Molempien hyödykkeiden kulutus vähentynyt, mutta q 1 :n suhteellisesti enemmän I I q 1 25

26 Hinnan muutoksen vaikutus hyödykekorin valintaan voidaan jakaa kahteen osaan: a) substituutiovaikutus, joka on aina negatiivinen; hinnan nousu (lasku) vähentää (kasvattaa) kysyttyä määrää, koska muut hyödykkeet nyt suhteellisesti halvempia (kalliimpia). b) tulovaikutus, joka heijastaa reaalitulojen laskua (nousua) hinnan nousun (laskun) seurauksena. 26

27 Hinnan muutoksen tulo- ja substituutiovaikutukset q 2... Ø Oletetaan, että hyödykkeen q 1 hinta laskee, budjettisuora kiertyy nyt oikealle I = kokonaisvaikutus = substituutiovaikutus = tulovaikutus I Gedankenspiel q 1 27

28 3.4 KYSYNTÄKÄYRÄN JOHTAMINEN Hyödykkeen kysyntäkäyrä voidaan johtaa indifferenssikäyristä ja budjettisuorista muuttamalla yhden hyödykkeen hintaa, ceteris paribus: voidaan löytää kaikki ne eri kulutuskombinaatiot, jotka kuluttaja valitsisi eri hintasuhteilla. kysyntäkäyrä 28

29 q 2 Kysyntäkäyrän johtaminen.. I 2 I 3 q 1 ja q 2 hintasuhde muuttuu siirryttäessää m 1 :stä m 3 :een eli q 1 :n hinta p 1 laskee. m 1 I1 m 2 m 3 P 2 /p 1 q 1 P 21 /p 1 P 22 /p 1 P 23 /p 1... D q1 q 1

30 4 TUOTANNONTEKIJÄMARKKINAT Edellä tarkasteltu kysyntä- ja tarjonta-analyysi pätee myös tuotannontekijämarkkinoilla. Tuotannontekijöiden hinnat kuten hyödykkeidenkin muodostuvat markkinoilla: työvoimalle palkka, pääomalle voitto tai korko, luonnonvaroille maankorko (maanvuokra) ja yrittäjyydelle voitto/ tappio. Tuotannontekijöiden kysyntä johdettua kysyntää (riippuu tuotannontekijällä aikaan saadun tuotteen kysynnästä). 30

31 4.1 TYÖVOIMAN KYSYNTÄ According to the NHL Players Association, 74 players earned a paycheck of at least $5 million last season. Miksi kimiräikköset ja teemuselänteet ansaitsevat yhdestä kisasta/ottelusta enemmän kuin taloustieteen professori vuodessa? Teemu Selänne on tienannut NHL-urallaan yli 70 milj.$. Toisaalta diplomi-insinööriksi opiskelevat voivat olettaa ansaitsevansa keskimäärin enemmän valmistuttuaan kuin yhtä lahjakkaat filosofian opiskelijat... 31

32 Huippu-urheilijoiden palkan määräytyminen 1 Palkka W* S H 1 H-alaindeksi viittaa huippu-urheilijaan ja alaindeksi P professoriin. D H S P D P Q* Huippu-urheilijoiden/ professorien määrä 32

33 Yrityksen työvoimankysyntä palkka W 0 MVPL = Marginal Value Product of Labor = työn rajatuotoksen arvo. E MVPL L* työllisyys 33

34 W 0 = MVPL Työvoiman rajatuotoksen arvo (Marginal Value Product of Labor, MVPL) = yrityksen saama tulonlisäys yhden lisätyöyksikön tuottaman tuotoksen myynnistä. L* = voiton maksimoiva työllisyys; yritys maksimoi voittonsa kun viimeiseksi palkatun työntekijän hinta (palkka) sama kuin hänen aikaansaamansa lisätuotannon arvo (MVPL). 34

35 Työn kysyntään vaikuttavia tekijöitä Yrityksen tuottaman tuotteen hinta Muiden tuotannontekijöiden hinnat Teknologia Uudet teknologiat vähentävät tietyntyyppisen työn kysyntää ja lisää toisenlaisen. Mitä korkeampi hinta sitä suurempi yrityksen työvoiman kysyntä, sillä jos tuotteen hinta kasvaa niin MVPL kasvaa. Jos esim. yrityksen käyttämien koneiden hinta suhteessa palkkoihin laskee, yritys alkaa korvata työntekijöitä koneilla. Mutta jos toiminnan kokoa voidaan kasvattaa edullisen teknologian takia, palkataan lisää työntekijöitä. 35

36 4.2 TYÖVOIMAN TARJONTA Yksityisen henkilön työntarjontapäätös: Kuinka paljon (tuntia ) tehdä työtä? Yleisen tarjonta-analyysin mukaisesti tarjottu määrä riippuu hyödykkeen hinnasta: työn tarjottu määrä riippuu reaalipalkasta (W/P). Työnteon vaihtoehtoiskustannus on menetetty vapaa-aika ei ole itsestään selvää, että palkan noustessa työn tarjottu määrä aina lisääntyisi. 36

37 Kaksi työn tarjontakäyrää (yksittäisen työntekijän näkökulmasta) palkka, S 2.A S 1 /tunti.a varaushinta (reservation price) työtunnit 37

38 Työn tarjonta jatkoa Työn tarjonnan kääntyminen taaksepäin samoin kuin muutkin työn tarjontakäyrän ominaisuudet riippuvat yksilöiden preferensseistä. Aggregoitaessa yksilöiden työn tarjontakäyrät erot tasoittuvat ja työmarkkinoiden työn tarjontakäyrä ylöspäin nouseva. 38

39 Reaalipalkan muutoksen substituutio- ja tulovaikutukset: Korkeammat palkat merkitsevät, että a) vapaa-aika on kallistunut - todennäköinen reaktio: ihmiset tekevät enemmän työtä (substituutiovaikutus) b) tiettynä työaikana ansaitaan entistä enemmän, niin että vapaa-aikaa voidaan lisätä kulutusta vähentämättä - todennäköinen reaktio: ihmiset tekevät vähemmän työtä (tulovaikutus) KUMPI VAIKUTUS ON VOIMAKKAAMPI? 39

40 Reaalipalkan muutoksen substituutio- ja tulovaikutukset jatkoa Niin kauan kuin substituutiovaikutus on suurempi kuin tulovaikutus, työntarjontakäyrä on nouseva. Jos tulovaikutus on suurempi kuin substituutiovaikutus, työntarjontakäyrä kääntyy taaksepäin ja: Vapaa-ajan vietto kasvaa. 40

41 Työvoimamarkkinoiden tasapainon määräytyminen kilpailullisilla markkinoilla W W 2 W 0 W 1 E 1.. E 2 E S L S L D L Viereinen kuvio havainnollistaa, miten työvoiman markkinahinta ja määrä muuttuvat työvoiman a) kysynnän ja b) tarjonnan muuttuessa. L 1 L 2 L 0 D L L 41

42 a) Työvoiman kysyntä pienenee (esim. koska sen tuottaman tuotteen kysyntä on vähentynyt): D L D' L. Tasapaino työvoimamarkkinoilla siirtyy E E 1, jossa palkkataso on laskenut W 0 :sta W 1 :een ja työvoiman määrä laskenut L 0 :sta L 1 :een. b) Työvoiman tarjonta tietyllä toimialalla on vähentynyt (esim. koska kilpailevalla toimialalla palkat ovat nousseet): S L S' L. Tasapaino työvoima-markkinoilla siirtyy E E 2, jossa palkkataso on noussut W 0 :sta W 2 :een ja työvoiman määrä laskenut L 0 :sta L 2 :een. 42

43 Käytäntö on osoittanut, etteivät työvoimamarkkinat aina tasapainotu, varsinkaan lyhyellä aikavälillä. Miksi???? Työvoimamarkkinat eivät toimi vapaasti: - ammattijärjestöt - palkkajäykkyys (sopimuspalkat, muuttaminen vie aikaa) - minimipalkat - sisä-/ulkopiiriläiset - tehokkuuspalkkojen hypoteesi ü maksetaan korkeaa palkkaa motivaatiosyistä, mutta silloin osa jää työttömäksi 43

44 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2015 elokuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,3 prosenttia, kun se edellisvuoden elokuussa oli 7,4 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus tyti_2015_08_ _tie_001_fi.html

45 4.3 LUONNONVARAT, PÄÄOMA JA RAHOITUS Luonnonvarat hinta Ø luonnosta saatavat tuotannontekijät: uusiutuvat vs. eiuusiutuvat tarjonta kiinteä tarjonta joustavaa S S E E 45 D D määrä D D

46 Luonnonvarat jatkoa Luonnonvarojen tarjonta määräytyy sen perusteella, ovatko ne uusiutuvia luonnonvaroja vai eivät. Luonnonvarojen kysyntä määräytyy niiden tuottaman raja-arvon perusteella. 46

47 Pääoma ja rahoitus Pääomalla tarkoitetaan tuotettuja tuotannontekijöitä: koneet, laitteet, rakennukset, puolivalmisteet jne. Hankitaan pitkäaikaista käyttöä varten. Yrityksen omat varat eivät usein riitä investointien tekemiseen. tarvitsevat vierasta pääomaa rahoitusmarkkinoilta. 47

48 Rahoitusmarkkinoiden tasapaino Rahoituksen kysytty määrä lisääntyy koron laskiessa ja rahoituksen tarjottu määrä lisääntyy koron noustessa Korko, i S D rahoituksen määrä 48