Vuosikertomus 2013 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 1

2 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2013 Vastuuhenkilö: Tj. SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAIDEA 3 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 5 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 5 6. KUSTANNUKSET 6 7. VEDENHANKINTA 7 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS 8 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIN OHJEIDEN MUKAAN INVESTOINNIT KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTUMINEN RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETO, ANALYYSI JA AVAINLUVUT KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 31 2

3 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan sekä palvella asiakkaitaan. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille sopimuksessa mainituin ehdoin sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen puhdistettavaksi puhdistamoille, puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään käyttö- ja pääomakustannusten kattamiseksi mm. seuraavia maksuja: vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jätevesien tehokas poisjohtaminen ja puhdistaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Veden toiminta-alueen piiriin kuuluu noin ihmistä, jotka muodostavat asiakassuhdetta. Näistä 190 on vapaa-ajan kiinteistöjä. Viides toimintavuosi oli tapahtumarikas. Vuoden aikana hoidettiin kuntoon kolme isoa ja muutama pienempi vesiverkoston vesivuoto, mutta enimmäkseen vesihuolto toimi hyvin. Laskuttamattoman veden osuus on kuitenkin edelleen liian iso; sen osuus on noussut 25,6 prosenttiin. Kevään sulamisvedet ja syksyn runsaat sateet aiheuttivat jälleen haasteita jätevedenpuhdistamoille, jotka joutuivat vastaanottamaan suuria määriä vuotovesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 37,6 prosenttia, mikä on 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Tämä pintavesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun puhdistuksessa ei päästä optimaalisiin tuloksiin, kun suuria määriä ojavettä joudutaan puhdistamaan. Vuoden aikana jätevesiverkostossa on korjattu noin 15 vuotokohtaa. Vuoden aikana muutama uskollinen työntekijä jäi eläkkeelle ja uusia työntekijöitä on palkattu ja perehdytetty työhön. Työtehtäviä on järjestelty uudelleen, niin että henkilökunnalla on nyt paremmat mahdollisuudet erikoistua joko vesilaitokseen, jätevedenpuhdistamoon tai verkostoon. Päivystysrengas, joka mahdollistaa käytön 24/7-valmiuden, on muutoksista huolimatta toiminut hyvin. Kaikki ovat ottaneet vastuuta, ja päivystysrenkaaseen osallistuneet henkilöt ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Björkbodan ja Kemiön välisten vesi- ja jätevesilinjojen rakentaminen aloitettiin ja Björkbodan Taalintehtaan välisestä osuudesta tehtiin hankinta. Tyskaholmenin puhdistamon asemakaavoitus aloitettiin ja kosteikkoselvitys saatiin valmiiksi vuoden aikana. Valtuusto päätti kosteikkokysymyksen lopullisesta lakkauttamisesta. Tyskaholmenin puhdistamon ympäristölupahakemus uusittiin. Vuoden lopussa aloitettiin myös Långdalenin alueen kunnallistekniikan laajentaminen. Vuoden aikana investointeja toteutettiin 0,78 miljoonan euron edestä (netto). Investointitalousarvio alittui eurolla. Investointien toteutus ja käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä suuren työpanoksen. Vuoden 2013 tilinpäätös näyttää pientä euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä on nyt euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämä tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna Hyvä tulos on seurausta tiukasta rahankäytöstä, lisääntyneestä asiakasmäärästä ja suotuisasta korkokehityksestä. 3

4 Vuosi on ollut aktiivinen ja monipuolinen, ja Kemiönsaaren Veden toiminta ja talous ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Lopuksi haluan kiittää henkilökuntaa heidän ammattitaitoisesta työpanoksestaan sekä johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaarella 5. maaliskuuta 2014 Roger Hakalax Toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on kaksi huoltomiestä jotka hoitavat tuotantorakennuksia, yksi huoltomies joka huoltaa pumppaamoja sekä yksi huoltomies joka vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuutta lisätään työnjohtajalla (50 %), joka osallistuu käytännön työhön. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka hoitaa mm. valvontatehtäviä sekä maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä, sekä laskuttaja, toimistosihteeri (50 %) ja toimitusjohtaja (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen seitsemän henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta; kokonaistyövoima saadaan tarvittaessa nopeasti kaksinkertaistettua. Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Kemiönsaaren Veden tj. Roger Hakalax on toiminut luennoitsijana vesihuoltoasioissa valtakunnallisella tasolla mm. Suomen vesilaitosyhdistykselle (VVY), jonka talous- ja hallintoryhmän jäsen hän on neljättä vuotta. Kemiönsaaren Veden johtokuntaan kuului vuoden 2013 lopussa seuraavat viisi henkilöä: Lars Nummelin, Brita Drugge, Veijo Lücke, puheenjohtaja Daniel Wilson sekä Malin Nurmi. 4

5 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Käyttötulot ja kustannukset ovat kuitenkin yleensä kohtalaisen ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toiminta on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa: - Liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. - Investointitaso laskee selvästi poistotason alle 2016, mikä mahdollistaa lainojen lyhentämisen. - Poistot lisääntyvät vuonna Isot kertapoistot vuonna 2015, kun kaksi puhdistamoa suljetaan. - Korot alkavat nousta lähivuosina. - Valtio korottaa alv:tä. - Taksa on sopeutettava muuttuneisiin olosuhteisiin vuosina 2015 ja ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana vettä myytiin yli m 3 ( 10,5 %), samalla kun m³ jätevettä ( 5,4 %) vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myyty määrä on pienempi kuin edellisvuonna. Syynä on toisaalta lukemaajankohta, toisaalta se, että osa isoista asiakkaista on käyttänyt vähemmän vettä kuin aiempina vuosina. Vuoden aikana myytiin 39 vesiliittymää, 35 jätevesiliittymää ja 2 hulevesiliittymää. Tämä on talousarvion mukaisesti. Kemiönsaaren Vedellä oli asiakassopimusta Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta on laskenut aiemmista vuosista eli 30 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tekee taloudesta vähemmän haavoittuvan. Liittymismaksut kattavat tällä hetkellä % uusien alueiden laajennuskustannuksista liittymisajankohtana. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista on kiinteitä, kuten perus- ja liittymismaksut. Lietteenkäsittelystä saatavat tulot ovat kasvaneet yli 60 prosenttia sen seurauksena, että kunta on päättänyt siirtyä kunnallisesti järjestettyyn lietteenkeräykseen. 5

6 Kemiönsaaren Veden viidennen toimintavuoden liikevaihto oli suunnilleen talousarvion mukainen, euroa, mikä on noin euroa budjetoitua vähemmän (ulkoiset tulot). 6. KUSTANNUKSET Talousarvion toteutuman mukaan käyttökustannukset olivat budjetoitua selvästi pienemmät, toisin sanoen euroa pienemmät (summa sisältää sisäiset palvelut). Alituksen taustalla oli mm. arvioitua pienemmät henkilöstökustannukset, tiukka käyttötalouden pito sekä se, ettei käyttötaloudessa tapahtunut suurempia yllätyksiä. Myös korkokulut olivat edellisvuoden korkokuluja sekä budjetoitua pienemmät. Leasingautot on erittäin kallis tapa varustaa henkilökunta autoilla, mikä näkyy muiden kustannusten nousuna. Autojen ostaminen olisi pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto vesihuoltolaitokselle. Siksi laitokselle ostettiin vuoden aikana pieni, käytetty kuorma-auto. 6

7 Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on velkataakka, joka on 4,2 kertaa suurempi kuin liikevaihto! Kasvavat lainanhoitokulut ovat tulevaisuudessa liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Pitkällä tähtäimellä, strategisten investointien jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota velkataakkaan. Pääomakustannukset, toisin sanoen korot, poistot ja korvaus pääomasta muodostavat 48 % ja käyttökustannukset 52 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat käyttökustannuserät ovat ostopalvelut 18 % (sisältää mm. sähkön), työ 17 % ja palvelut 16 %. Muut erät ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2013 osa hallinnon palkkakustannuksista kirjattiin investointeihin, mikä vähensi käytön palkkakustannuksia. 7. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin ja vuoden aikana niitä kuormitettiin ympäristölupiensa puitteissa. 7

8 Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vesi m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Björkbodan osuuskunta Kårkullan vesilaitos ,83 Nordanån ja Skinnarvikin vesilaitokset ,36 Taalintehtaan pintavesilaitos Puhdistettu, m³ ,48 Myyty, m³ ,65 *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Veden suurin jätevedenpuhdistamo, Tyskaholmenin puhdistamo, otettiin käyttöön vuoden 2008 lopussa. Laitos toimii hyvin ja se on puhdistanut jätevedet suunnilleen ympäristölupansa mukaisesti, joitain asioita lukuun ottamatta. Suurin haaste laitokselle on typenpoisto, joka vaikeutuu prosessiveden lämpötilan laskiessa alle 12 asteen. Toinen asia, joka aiheuttaa käyttöongelmia, on vuotovesi. Vuoden 2013 käytettiin työaikaresursseja tuotantolaitoksen käyttötapoihin sekä koneiden ja laitteistojen ylläpitoon. Tämä näkyy selvästi vuoden 2013 jälkipuoliskon parantuneessa tuloksessa. Lietelinko reistaili keväällä 2013, minkä seurauksena suuri määrä ravinteita ja kiinteää ainesta kiersi pitkään puhdistamon prosessissa. Tämä heikensi myös puhdistustulosta. Yksi näytteenottokerta tapahtui juuri tämän yhteydessä. Muuten prosessi on toiminut hyvin. Ohitukset on voitu välttää ja puhdistamon biologisen osan nitrifiointi on toiminut hyvin koko vuoden, veden alhaisesta lämpötilasta huolimatta. Tämän todistavat hyvät typenpoistotulokset. 8

9 Tyskaholmenin puhdistamo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja-arvo CODCr Käsitelty vesi mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Käsitelty vesi mg/l 2,9 1,6 6, Puhdistusaste % kok.p Käsitelty vesi mg/l 0,065 0,082 0,05 0,36 *) 0, Puhdistusaste % KA Käsitelty vesi mg/l 4,4 3,4 4,3 15 *) Puhdistusaste % Käsitelty vesi mg/l N Puhdistusaste % Björkboda Lås Oy:n prosessivedenpuhdistamo Björkboda Lås Oy on toimittanut arvioitua vähemmän jätevettä Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon vuoden 2013 aikana. Kemiön jätevedenpuhdistamo Vuonna 1981 rakennettu Kemiön jätevedenpuhdistamo on toiminut huomattavasti ympäristölupaansa paremmin. Kemiönsaaren Vesi on jo vuoden 2007 syksyllä hakenut uutta ympäristölupaa puhdistuslaitokselle, mutta ympäristölupa ei ole edennyt Kemiönsaaren Veden keskittämissuunnitelmista johtuen. Puhdistamo on huonossa kunnossa ja voidaan perustellusti todeta, että puhdistamo on tullut tiensä päähän, minkä vuoksi laitos on jatkuva riskitekijä. Puhdistamon puhdistustulos on kuitenkin taas ollut hyvä vuonna 2013, lukuun ottamatta typenpoistoa. Kemiön jätevedenpuhdistamo pienine pääoma- ja käyttökustannuksineen puhdistaa jätevedet erittäin kustannustehokkaasti (0,56 /m³). 9

10 Kemiön puhdistamo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja arvo CODCr Pitoisuus läht. vedessä mg/l Puhdistusaste % BOD7ATU Pitoisuus läht. vedessä mg/l ,8 7,9 5,9 15 Puhdistusaste % kok.p Pitoisuus läht. vedessä mg/l 0,7 0,76 0,4 0,44 0,46 1 Puhdistusaste % KA Pitoisuus läht. vedessä mg/l Puhdistusaste % Pitoisuus läht. vedessä mg/l N Puhdistusaste % Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan puhdistamo on toiminut edellisvuosia paremmin; asetetut lievät ympäristölupavaatimukset täyttyivät lähestulkoon. Puhdistustulos on herkkä sisään tulevan veden määrien vaihtelulle eli vuotovesistä aiheutuu suoraan käyttöhäiriöitä, jotka heikentävät puhdistustulosta. Laitosta on huollettu jatkuvasti ja se on ollut aiempaa enemmän valvonnan alla, mikä on vähentänyt käyttökatkoksia. Puhdistustulos ilmenee seuraavasta taulukosta. 10

11 Lammalan Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja arvo puhdistamo Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l CODCr Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l BOD7ATU Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l 7,6 3,9 2,7 6,6 2,6 0.7 kok.p Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l KA Puhdistusaste % Pitoisuus lähtevässä vedessä mg/l N Puhdistusaste % Taulukossa on esitetty puhdistetut jätevesimäärät puhdistuslaitoksittain sekä laitosten käyttö- ja poistokustannukset. Näiden lukujen perusteella on laskettu puhdistamoiden käyttökulut puhdistettua kuutiometriä kohden. Taulukosta ilmenee selkeästi myös vuotoveden eli verkostoon vuotavan veden merkitys. Jätevesi tulisi hinnoitella nykyistä korkeammaksi suhteessa puhtaaseen veteen. m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Tyskaholmenin puhdistamo ,44 Kemiön puhdistamo ,56 Lammalan puhdistamo ,75 Puhdistettu, m³ ,35 Myyty, m³ ,17 Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2013 vesiverkostoa laajennettiin noin 6 km (+ 3,1 %) ja jätevesiverkostoa noin 6 km (+ 3,6 %). Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 391 pumppaamosta, joista 68 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka korjaa vian. Seuraava automaatiojärjestelmää kuvaava kaavio on Nordanån vesilaitoksen ja Skinnarvikin vedenottamon prosessikuva. Kuvasta ilmenee mm. käynnissä olevat pumput, virtaukset, vikailmoitukset, paine, vesisäiliön vesimäärä, pumpatut määrät, suuntaukset ym. Automaatiojärjestelmän kautta pumppuja voidaan käynnistää ja sulkea sekä vedenpuhdistusprosessin toimintaedellytyksiä muuttaa. 11

12 Osa-alue Linja P Kiinteistö P Yhteensä Paineenkorotus Dragsfjärd Kemiö Västanfjärd Yhteensä Vesiverkosto Rak Jätevesiverkosto Rak

13 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEIDEN MUKAAN SITOVAT TAVOITTEET SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Selvitys viemärin hukkavedestä Tavoitetaso/seuranta Pienempi hukkaveden määrä Västanfjärdin osassa verkostoa. Työ aloitetaan / Lammalassa tehty savukokeita v. 2013, mutta ongelmakiinteistöjä ei ole vielä hoidettu kuntoon. Pienempi hukkaveden määrä Kemiön osassa verkostoa. Työ aloitetaan / Visuaalinen kartoitus tehty ja joitain vuotavia viettokaivoja hoidettu kuntoon v Pienempi hukkaveden määrä Dragsfjärdin osassa verkostoa. Työ aloitetaan / Tordalenissa tehty savukokeita ja kymmenisen viettokaivoa on hoidettu kuntoon eri puolilla verkostoa v Vähintään 100 kiinteistön liittäminen verkostoon (vähintään 35 kiinteistöä vuodessa). Kehotetaan toiminta alueiden kiinteistöjä liittymään vesihuoltoverkostoon. Lainataakan vähentäminen Alijäämän kertyminen Osa kiinteistöistä Östanån, Jordbron, Genbölen ja Långdalenin alueilla liitetään. / Vuonna 2013 liitettiin 40 kiinteistöä verkostoon. Kiinteistönomistajille lähetetty kehotuskirjeet. Lainataakka alkaa laskea vuodesta 2016 / tehdyn talousarvion ja suunnitelman mukaan Kemiönsaaren Veden lainataakka alkaa laskea 2016 johtuen siitä, että suuret investoinnit on tehty ja taksaa on tarkistettu. Taloussuunnitelmakaudella ei muodostu lisää alijäämää / 2013 muodostui euron ylijäämä. AVAINLUVUT Suoritukset TP09 TP10 TP11 TP12 TA13 TP13 Asiakasmäärä Veden hinta, 1,5 1,5 1,5 1,6 1,7 1,7 /m³ Jäteveden hinta, /m³ 1,8 2,3 2,3 2,5 2,8 2,8 Myyty vesi (1 000 m³) Myyty jätevesi (1 000 m³) Mittarit Myyty vesi, m³/m putkea 1,44 1,31 1,08 1,18 1,03 Myyty jätevesi, m³/m putkea 1,73 1,61 1,35 1,45 1,32 Lainaa/asiakas

14 10.1 INVESTOINNIT 2013 VV-verkoston kaukovalvonta Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Ylävesisäiliön saneeraus Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Jätevesilinjat ja liittymät toiminta-alueella Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Veden ja jäteveden suunnittelu uusille kaava-alueille Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Långdalenin toiminta-alueen vesiverkosto Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Vesiverkosto Taalintehdas Björkboda Kemiö, vesilinja Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno

15 Jätevesiverkosto Taalintehdas Björkboda Kemiö, jätevesilinja Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Nivelax-Björkboda, siirtoviemärin suunnittelu Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Tyskaholmenin puhdistamo Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Jätevesiverkoston vuotoveden saneeraus Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Långdalenin toiminta-alueen jätevesiverkosto Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno Vesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno Jätevesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot 0.00 Nettomeno

16 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Alkup. TA 2013 TA muutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot Tulot Nettomeno ANALYYSI VV-verkoston kaukovalvonta Työlle budjetoituja määrärahoja ei tarvittu muiden töiden myöhästymisen takia. Toiminta-alueen vesiliittymät Kiinteistöjen liittäminen vuoden aikana vaati laskettua vähemmän linjojen vetämisiä. Toiminta-alueen jätevesiliittymät Analyysi on sama kuin vesiverkoston kohdalla. Vesi- ja jätevesiverkoston suunnittelu uusille kaava-alueille Kunnan kaavoitus ei edennyt niin pitkälle, että vesi- ja jätevesiverkoston suunnittelua olisi tarvittu. Långdalenin toiminta-alueen vesiverkosto Työ aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä vuoksi määrärahat alittuivat. Työ jatkuu vuonna Vesiverkosto Taalintehdas Björkboda Kemiö, vesilinja Työ etenee arvioitua nopeammin toiminnallisen urakoitsijan ansiosta ja työn ensimmäinen osa valmistuu kesällä Jätevesiverkosto Taalintehdas Björkboda Kemiö, jätevesilinja Työ etenee arvioitua nopeammin toiminnallisen urakoitsijan ansiosta ja työn ensimmäinen osa valmistuu kesällä Asemakaavoitus Nivelax Björkboda Suunnittelu valmistui vasta loppuvuodesta 2013, vaikka työ oli budjetoitu vuodelle Tyskaholmenin puhdistamo Ympäristölupahakemusta varten on tehty budjetoitua perusteellisempia esitutkimuksia ja avustusmaksuhakemusta ei ole vielä tehty. Tämän vuoksi määrärahat ylittyivät. Jätevesiverkoston vuotovesisaneeraus Vuoden aikana suuri osa aikaresursseista on käytetty kunnan isoon laskuputkeen Taalintehtaalla, mikä on johtanut siihen, että jätevesiverkostosta on tutkittu suunniteltua pienempi osa. Kunnan oma henkilöstö on kuitenkin korjannut noin 15 sisäänvuotokohtaa omin voimin. Långdalenin toiminta-alueen jätevesiverkosto Työt aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä vuoksi määrärahat alittuivat. Työ jatkuu vuonna Vesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Rakentaminen saatiin valmiiksi syksyllä 2012, mutta vuoden aikana tehtiin muutama isompi lisätyö. 16

17 Jätevesiverkosto Skinnarvik Nordanå Björkboda Rakentaminen saatiin valmiiksi syksyllä 2012, mutta vuoden aikana tehtiin muutama isompi lisätyö. Yhteenveto Kunnanvaltuuston asettama nettoinvestointikatto alittui eurolla, minkä vuoksi nettoinvestointi oli euroa KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2013 TULOSLASKELMA Talousarvio Tilinpäätös Poikeama % Liikevaihto , , ,23 99,5 Liiketoiminnan muut tuotot , , ,81 93,6 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,62 89,2 Palvelujen ostot , , ,67 97,0 Materiaalit ja palvelut , , ,29 94,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,73 100,8 Poistot ja arvonalentumiset , , ,73 100,8 Liiketoiminnan muut kulut , , ,19 878,4 Liikeylijäämä (-alijäämä) , , ,67 88,7 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 161,72-161,72-100,0 Muut rahoitustuotot 2 000, , ,23-100,0 Kunnalle maksetut korkokulut 0, , ,40-100,0 Muille maksetut korkokulut , , ,59 64,2 Korvaus peruspääomasta , ,00 989,00 104,3 Muut rahoituskulut 0,00-185,80 185,80-100,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia e , , ,67 10,1 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , , ,67 10,1 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,92 548,08 98,5 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0, , ,59-100,0 17

18 10.3 RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMA 2013 RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama muutos lopullinen Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,67 Poistot ja arvonalentumiset , ,73 Rahoitustuottot ja -kulut , ,34 Toiminnan rahavirta , ,40 Investointien rahavirta Investointimenot , ,04 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta , ,48 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,88 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta , ,47 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta , ,52 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,13 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,74 Korottomien velkojen muutos muilta , ,78 Rahoituksen rahavirta , ,12 Rahavarojen muutos , ,00 18

19 11 TULOSLASKELMA 2013 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,34 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,59 Palvelujen ostot , ,53 Materiaalit ja palvelut , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,45 Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset , ,45 Liiketoiminnan muut kulut , ,24 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,53 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 161,72 207,07 Muut rahoitustuotot 5 533, ,95 Kunnalle maksetut korkokulut , ,34 Muille maksetut korkokulut , ,78 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut 185,80 148,71 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia e , ,72 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,72 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,92 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,64 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,21 % 5,64 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,51 % 8,52 % Voitto, % -0,20 % 17,96 % 19

20 12 TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,28 Rakennukset , ,38 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto 0, ,34 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,48 Aineelliset hyödykkeet , ,68 Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT , ,68 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,13 Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset 85,02 26,40 Siirtosaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,53 Saamiset , ,53 Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,53 VASTAAVAA , ,21 20

21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,46 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,64 OMA PÄÄOMA , ,67 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,90 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARA , ,90 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,81 Lainat kunnalta , ,81 Lainat julkisyhteisöiltä , ,08 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,00 Siirtovelat Pitkäaikainen , ,70 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,48 Lainat kunnalta , ,52 Lainat julkisyhteisöiltä , ,39 Ostovelat , ,55 Korottomat velat kunnalle 0,00 0,00 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat , ,34 Siirtovelat , ,66 Lyhytaikainen , ,94 VIERAS PÄÄOMA , ,64 VASTATTAVAA , ,21 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 30,94 % 32,05 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 406,79 % 336,96 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,40 105,24 Lainankanta 31.12, , ,88 Lainasaamiset 31.12, ,00 0,00 21