Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari 10.4.2014. Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen"

Transkriptio

1 Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen Kun Mikkelin maakunta-arkisto perustettiin 80 vuotta sitten, maailma oli kovin eri näköinen kuin se on tänään. Elimme ajassa, jolloin radio oli vielä mediana uusi ja televisiota vasta kehiteltiin. Tieto siirtyi ja tallentui pääsääntöisesti paperilla ja sen kopionti ja levittäminen oli vaivalloista, kallista ja hidasta toimintaa. Historian tutkimusta tehtiin arkistoissa ja kirjastoissa, tutkijoiden kammioissa, joista tieto, usein vuosien työn jälkeen, päätyi kirjoina tai artikkeleina kansan ulottuville. Tänään tilanne on erilainen. Avointen tietoverkkojen ja digitoinnin myötä on, kuten kuulimme/kuulemme Timo Honkela esityksestä, pääsy sekä tutkimuksen tuloksiin, että joskus myös tutkimusaineistoihin on helpottunut tavalla, joka haastaa sekä arkistot että tutkijat. Koko yhteiskuntamme muuttuessa myös meidän toimintaedellytyksemme muuttuvat. Uudessa verkkoyhteiskunnassa eivät vanhat talouden lait toimi, vaan tiedon jakaminen ja levittäminen on käytännössä ilmaista. Perinteiset mediat ja niiden tuottajat elävät todellisessa mylleryksessä. Oikean tiedon lisäksi väärä tieto leviää nopeasti, joskus jopa tarkoituksellisesti levitettynä. Clay Shirkyn sanojen mukaan olemme siirtyneet "Filter first, publish then" - yhteiskunnasta "Publish first. filter then"-yhteiskuntaan, jossa lähdekritiikki ja tiedon konteksti ovat entistä tärkeämpiä jokaiselle meistä. Tietoähky, Shrikyä edelleen lainatakseni, ei ole ongelma, vaan tiedon hallinta. Ennen kaikkea tiedon suodattaminen on yhä selvemmin osoittautumassa suurimmaksi haasteeksemme. Sen tähden tiedon hallinnan pitkän linjan ammattilaisilla, eli kirjastoilla ja arkistoilla, on paljon annettavaa, mutta meidän on myös nähtävä murroksen radikaali luonne, jotta pystymme soveltamaan osaamistamme uudessa ympäristössä. Ellemme itse pidä aktiivisesti huolta siitä, että olemme relevantteja, näkyviä ja että meidät koetaan tarpeellisina, tulemme tulevaisuudessa kamppailemaan vähenevän rahoituksen kanssa nykypäivän järkyttävän kovassa huomiotaloudessa. Meidän, kansakuntamme muistin ja se tutkijoiden, on nykyään perusteellisesti pohdittava sitä, mikä tehtävämme ydin oikeastaan on, ja miten voimme sitä toteuttaa. SIksi meidän on tutkittava, mikä tälle digitalisoidulle yhteiskunnalle ja sen uudelle medialle on ominaista. Mikä erottaa digitaalimediat muista vanhemmista medioista? Miten bitin bitistä erottaa? Ensinnäkin jokainen bitti on samanlainen kuin sen kopio: se on ykkönen tai nolla. Meillä ei enää ole "alkuperäistä" originaalia, jota vaalia ja tutkia, sillä tieto syntyy uudestaan joka kerta, kun avaamme tiedoston. Se on siksi riippuvainen paitsi käytetyistä tietokoneohjelmista, formaateista ja itse tietokoneesta. Digitaalinen tieto ei ole "virtuaalista", vaan mitä suurimmassa määrin riippuvaista esimerkiksi 1

2 tietokoneen näytön fyysisistä ominaisuuksista. Koska meillä ei ole alkuperäistä originaalia, tarvitsemme äärettömän tarkan sähköisen provenienssin, jotta pystymme tekemään lähdekriittisen arvioinnin lähteestä. Sitä varten on jo olemassa hyviä standardeja. Jokaisen dokumentin yksityiskohtainen historia on tallennettava. Yksityiskohtaisin tekninen tieto on muun muassa edellä mainituista syistä erittäin tärkeää. Silti, loppujen lopuksi, ainoa ratkaiseva tekijä on tiedon luovuttajan uskottavuus: luotammeko tähän henkilöön ja organisaation, vai emme? Osaavatko he asiansa, mitkä ovat heidän motiivinsa? Ellei luottamusta teknisen datan uskottavuuteen ei ole, tiedolla ei ole kovin suurta arvoa todisteena muusta kuin tiedon luovuttajan toiveista, miten asioiden hänen mielestään tulisi olla. Kaikki lokikirjat ja tarkistussummat ovat loppujen lopuksi vain ykkösiä ja nollia. Eli väärennettävissä. Muotonsa muuttaneet Arkistolähteiden digitointi on erittäin tärkeää toimintaa. Ei vähintään siksi, että avaamalla myös lähdeaineistoja suurelle yleisölle, annamme sille mahdollisuuden itse tutustua historiaamme ja antaa panoksensa sen tutkimisessa ja levittämisessä. Oikeusvaltiossa on tärkeää, että kansalaisilla on pääsy historialliseen tietoon. Yhteiskunnan on dokumentoitava toimintansa, ja kansalaisten on saatava siitäkin oikeaa tietoa. Valtio tai hallinto, joka vaikeuttaa tiedon saantia, on epäilyttävä, salaileva hallitus, jonka legitimiteetin voi kyseenalaistaa. Mielestäni meidän on todella korostettava poliitikoille ja päätöksentekijöille näin aikoina tätä asiaa: arkistot eivät ole ala, josta voi säästää, vaikka tiukka tekeekin. Varsinkaan aikana, jolloin tiedon määrä räjähtää ja vaarallisen populistiset voimat helposti lähtevät vääntelemään ja kääntelemään historian faktoja tavalla, jotka palvelevat mustavalkoisia ja yksinkertaistettuja tulkintoja menneisyydestä, ja suurentelevat koettuja epäoikeudenmukaisuuksia ja osoittelevat toisia ihmisryhmiä syyllistävin sormin. Meillä on vastuu tuoda esiin faktat mahdollisimman laajalle ja suurelle yleisölle. Oikea tieto on meidän takanamme. Paljon on kiinni siitä, miten tehokkaasti pystymme sitä markkinoimaan ja levittämään. Mutta palatkaamme hetkeksi sähköisten aineistojen ominaislaatuun. Joskus ajatellaan, että tärkeintä on, ettei tietoja menetetä, kun aineistoja siirretään formaatista toiseen. Haluamme säilyttää ja siirtää mahdollisimman paljon tietoa. Kun tietoa siirretään paperista sähköiseen mediaan, meidän on kuitenkin tehtävä lukuisia valintoja. Digitaalinen formaatti vaati esimerkiksi resoluution ja väriavaruuden määrittelyn absoluuttisin arvoin, sillä kaiken tiedon on oltava bittimuodossa eli numeroina. Tarvitsemme myös kuvailutietoja, joiden avulla pysymme ymmärtämään, mitä aineisto on, mistä se on peräisin ja mihin se liittyy. Usein näihin kuvailutietoihin liittyy yksilöity tunniste, joka tietomalleista usein vääntyy originaaliksi, vaikka näin ei tietenkään itse asiassa ole, sillä itse tiedosto saattaa muuttua ajan mittaan. Arkistolaitos on yhteistyössä tutkijoiden kanssa kehittänyt linkityspalvelua, jonka avulla sähköisestä viitteestä pääsee suoraan ja yksiselitteisesti tutkijan käyttämään lähteeseen. Tämä on tietenkin suuri edistysaskel ja tulevaisuudessa uskottavan tutkimuksen edellytys. Silti on muistettava edellä mainittu tosiasia, nimittäin se, ettei 2

3 sähköistä originaalia oikeastaan ole olemassa, vaan saamme pääsyn johonkin mahdollisimman samankaltaiseen tietoon. Samankaltaisuus ja sen aste on mittari muistiorganisaation osaamisesta, mikä voi olla haastavaa. Perinpohjainen lähdekritiikki vaatii myös huomattavan paljon kuvailutietoa paperisesta originaalista, silloin, kun sellainen arkistojen kätköistä löytyy. On paljon tietoa, jonka välittäminen vaatii työtä, ei vähiten itse fyysisen objektin kuvailu, esimerkiksi sen koon ja sijainnin kuvailu. Jos tekstin saaminen koneluettavaan muotoon onnistuu, siitä on paljon hyötyä esimerkiksi tiedon louhinnassa ja hakujen tekemisessä. Tässäkin on kuitenkin monia haasteita. Koneluettu teksti sisältää usein suhteellisen paljon virheitä, mutta teksti itsessäänkin saattaa olla vaativaa esimerkisiksi vaihtelevan oikeinkirjoituksen vuoksi. Ymmärrämme, että arkistojen omat resurssit eivät ikinä riitä tällaisten määrien kuvailemisen ja oikolukemisen ja normalisointiin. Tämä ei silti ole syy olla avaamatta näitä resursseja, vaan meidän on kutsuttava yleisö avuksi. Yleisö innostuu usein tällaisesta tekemisestä, mikä on omiaan lisäämään historian tuntemusta ja samalla tietoisuutta arkistojen merkityksestä. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa olla avautumatta. Meidän on muututtava arkistoaarteiden vaalijoista niiden markkinoijiksi. Kansa on maksanut vuosikymmeniä niiden säilyttämisestä. Nyt voimme kutsua kansan mukaan osallistumaan, innostumaan ja jakamaan. Myös historiantutkijoiden on totuttauduttava siihen, että me emme aina tiedä kaikesta eniten, eikä meidän tulkintamme aina välttämättä ole se ainoa oikea. Myös harrastajat on otettava mukaan yhteiseen keskusteluun historiastamme. Asiantuntijan asema ja auktoriteetti on nykyään ansaittava yhä uudestaan, jokaisessa kontaktissa. Sähköisenä syntyneet Mutta mitä ovatkaan huomisen tutkimusaineistot historiantutkijalle? Mitä hän haluaa tutkia, jotta hän voisi ymmärtää tätä päiväämme, ja sitä murrosta, jota nyt elämme, kun niin valtava määrä tietoa syntyy joka sekunti? Aiemmin julkaistu tieto kuului kirjastoon, muu arkistoon. Mutta mitä tänään onkaan "julkaiseminen"? Teksti, kuvat, videot, pelit, tietokoneohjelmat ovat jatkuvassa muutoksessa, versioiden ja varianttien määrä on loputon ja kopio on alkuperäisen veroinen Lainsäädäntö on pahasti jälkijunassa. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki hankaloittaa arkistojen ja tutkijoiden toimintaa. Missä on vapaakappalelaki, joka koskee Angry Birdsejä? Missä koulutamme data-arkeologimme? Kaipaammeko valtion tietokonemuseota, jossa pystymme emuloimaan ja pitämään käynnissä niin korpun kun lerpunkin lukevan vempeleen, kun sellaisia ilmaantuu? Miten pystymme arkistoimaan virastojen Facebook-sivuja? Kenen vastuulla kaikki tämä on? Ja kuka maksaa nämä kalliit huvit? Olennainen on kuitenkin kysymys siitä, haluammeko, että Suomi on johtava tietoyhteiskuntamaa vai ei? Olemmeko maa, jossa panostetaan innovaatioon ja tutkimusinfraan ihan tosissaan? Vai katsommeko vain miten käy? Edustavuus Historian tutkijalle sähköinen ympäristö tuo uusia haasteita. Kun käytämme sähköisiä tutkimusaineistoja, joudumme digitoitujen aineistojen kohdalla lisäämään 3

4 uuden ulottuvuuden lähdekritiikkiin: miten digitointi on tehty? Kun haemme tietokannasta tai tekstikorpuksesta, meidän tulisi tuntea sen aineiston rajat ja se aineisto, josta haemme. Siksi on tärkeää, että tiedämme esimerkiksi, mitä on digitoitu ja mitä on digitoimatta, ja muuttuko tuo joukko, josta haemme päivästä toiseen, sillä itse haku ja sen tulos ovat tavallaan osa itse tutkimusmenetelmää. Meidän on myös tunnettava digitointiprosessi eli miten aineistoa on tulkittu ja kuvailtu. Rikastaminen Mainitsin jo aiemmin yleisön päästämisestä mukaan aineiston tuottamiseen, esimerkiksi kuvailuun. On hyvä muistaa, että useimmiten mikä tahansa hakumahdolliuus tai asiasana on parempi, kuin ei mikään, olkoonkin että joukkoon pääsee virheitä. Sekä ihmiset että koneet tekevät virheitä. Muun väittäminen ei ole rehellistä. Tärkeää on kriittinen lukeminen ja käyttö, taito, jota me kaikki joudumme tänä päivänä yhä enemmän harjoittelemaan. Mutta ihmiset haluavat myös jakaa omaa historiaansa ja tietojaan. Wikipedia on tästä jo klassinen esimerkki. Tätä on käytetty hyvällä menestyksellä kokoelmien kartoittamiseen museoiden ja kansanperinnearkistojen puolella. Kyse on myös siitä, kenen tulkinta on relevantti missäkin kontekstissa. Ovatko esimerkiksi kuntien tai kaupunginosien hallinnolliset rajat merkityksellisempiä, kuin se, miten käyttäjä hahmottaa jonkun tietyn alueen ja sen "rajat"? Digitaalisessa maalimassa on se hyvä puoli, että usein tällaisissa ongelmissa voimme valita useamman rinnakkaisen vaihtoehdon. Fiksuun järjestelmään mahtuu niitä metatietoja vaikka kuinka paljon. Haasteet (Mukaillen: Bernhard Rieder och Theo Röhle, Digital Methods: Five Challenges, i David M. Berry (red.), Understanding Digital Humanities (Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2012). Objektiivisuuden harha: Numerot luovat kuvan yksiselitteisyydestä, vaikka jokaisen numeron taustalla on aina tulkinta Visuaalisten todisteiden voima: Kuvaa on aina vaikeampi tarkastella ja analysoida kriittisesti kuin pelkkiä numeroita tai tekstiä Mustan laatikon mysteeri: Tietokoneen tekemät laskuoperaatiot ovat tosiasiallisesti ymmärryksemme ulkopuolella. Usein voimme vain eri ratkaisuja kokeilemalla arvioida prosessien laatua. Monitieteisyys: Digitaalista historiaa ei enää voi tehdä yksin. Meidän on otettava oppia luonnontieteistä tässä suhteessa. Suuren selityksen houkutus: Suuren datan käsittely voi houkutella tekemään liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä, tai yksinkertaistamaan asioita liikaa. 4

5 Visualisointi Kuulimme aiemmin professori Honkelan esityksestä, miten digitaalinen tieto mahdollistaa uudenlaisia tapoja tiedon käsittelyyn ja esittämiseen. Mediassa jo laajalle levinnyt visualisointi on suuri murros meille historiantutkijoille. Aiemmin olemme aina operoineet historian narratiivien kautta. Tekstit ovat olleet meille lähes pääasiallinen lähde ja pääasiallinen tapa esittää tuloksemme. Tänään, tietokoneohjelmien hajottaessa tietorakenteita yhä monimutkaisemmiksi loputtomiksi verkoiksi, voimme myös laajentaa narratiivia uusin keinoin, jotka ovat sekä helpompia että vaikeampia käyttää, kuin mitä ensi näkemältä uskoisi. Relaatiot, verkostot, numerot taipuvat moneen muotoon. Niitä käyttämällä myös me humanistit voimme markkinoida tutkimustuloksia tavalla, joka on hyvin tehokasta kommunikaatiota. Tämä vaatii kuitenkin paljon harjoitusta. Peruskoulumme, lukiomme tai edes korkeakoulumme eivät aina näytä tarjoavan sitä opetusta, joka se vaatii. Tällainen tietojen käsittely, esittäminen ja ennen kaikkea kriittinen tulkinta vaatii koulusta, joka ei todellakaan toteudu sillä, että ylioppilaskirjoitukset osittain kirjoitetaan tietokoneella muutaman vuoden päästä. Tiedonhallinnan suunnittelu Humanistit ovat tottuneet tekemään työnsä yksin. Historian kirjoitus oli melkein pari vuosisataa osa romantiikan perintöä, jossa tämä kirjallisuuden ja tieteen risteymä oli suurten miesten kirjoittamien suurten tarinoiden maailma. Tämän päivän verkkomaailmassa tämä ei onnistu. Tietovarannot sulautuvat yhteen. Tutkimusmetodit, samoin itse tekniikka ja koodaus, tuovat yhteistyövaatimuksen. Tulevaisuuden historiaa kirjoitetaan tiimeissä, mikä vaatii monia erilaisia taitoja. On parempi, että teemme yhteistyötä, sillä vaikka historiantutkija voi opetella koodaamaan, hän ei kuitenkaan voi hallita kaikkea tietojen käsittelyyn, hallintaan ja dokumentaatioon liittyvää. Ja sitä paitsi, insinööri saattaa ihan oikeasti osata ratkaista teknisen ongelman paremmin, kunhan hänelle osaa kertoa tarpeensa. Myös arkistojen kanssa tarvitsemme läheisempää yhteistyötä, jotta digitointi, palvelut, kuvailu yms. oikeasti tehdään alusta alkaen sellaisella tavalla, että siitä on pitkäaikaista hyötyä. Tämä vaatii arkistoilta resurssien panostamista tutkijoiden projekteihin. Meidän on todellakin pyrittävä huomioimaan jokaisesta eurosta saatava hyöty, eikä vain tyytyä laskemaan digitoitujen tiedostojen määrää tai hyllymetrien kehitystä. Standardisointi Arkistot ovat historiantutkijoiden tärkeimpiä infrastruktuureja. Mutta ne eivät saa olla siilo, vaan niiden on mahdollisimman saumattomasti linkityttävä muihin tietovarantoihin, ei ainoastaan objektien kuvailutasolla, vaan myös sisällön kohdalla, semanttisten linkitysten tasolla. Tämä vaatii myös ehdottomasti arkistojen omien avointen rajapintojen luomista. Tiedon on oltava avointa, koneluettavaa ja dynaamista. Vastuuta tästä ei voi ulkoistaa kansallisille projekteille. Yhteistyö avoimen tutkimustiedon kohdalla on tärkeää, jotta pystymme luomaan niitä rakenteita, joita kansallisissa tavoitteissa on asetettu luotavaksi. Avoin tieto on uskottavaa 5

6 Vain avoin tieto on uskottavaa. Tämä on haaste myös historian tutkijoille, joiden on tultava kammioistaan verkkoon luomaan historiaa yhdessä ihmisten kanssa. Yhdessä me pystymme tähän! 6

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa Taustaa Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille? Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen

Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet. TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus Kimmo Koivunen Pitkäaikaissäilytyksen toteutuksen erityispiirteet TTA:n pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Kimmo Koivunen Pitkäaikaissäilytyksen määrityksiä Säilyttää digitaaliset aineistot käyttökelpoisina

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke2015-2020 Kuva-arkistokurssi 4.10.2016 Anni Wallenius NELJÄN ORGANISAATION YHTEISHANKE Suomen valokuvataiteen museo - valtakunnallinen erikoismuseo Aalborg stadsarkiv

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Mikael Laakso, Yliopistonlehtori Tietojärjestelmätieteet Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin velvoittavuus esimerkkinä Tanska - ja mitä Suomi aikoo tehdä Juhta Marjukka Ala-Harja VM/JulkICT

Sähköisen asioinnin velvoittavuus esimerkkinä Tanska - ja mitä Suomi aikoo tehdä Juhta Marjukka Ala-Harja VM/JulkICT Sähköisen asioinnin velvoittavuus esimerkkinä Tanska - ja mitä Suomi aikoo tehdä 26.10.2016 Juhta Marjukka Ala-Harja VM/JulkICT Tanska julkishallinnon digitalisaation organisointi Vahva poliittinen mandaatti

Lisätiedot

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009

SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet. Ari Toikka 16.11.2009 SAS:in uudet grafiikkaominaisuudet Ari Toikka 16.11.2009 Grafiikan tuottamisessa SAS:illa on kysymys tuotannon automatisoinnista Idea SAS:sin käytössä grafiikan tuottamiseen on korvata käsityö SAS-ohjelmalla,

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

Tietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi. Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija

Tietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi. Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija Tietoarkiston palvelut ja arkistointiprosessi Annaleena Okuloff Tieteenala-asiantuntija 9.11.2016 2 Tutkimusaineiston arkistointi = Aineisto avataan muidenkin tutkijoiden käytettäväksi Sähköiset tutkimusaineistot

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset

TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset TTA-PASin etenemissuunnitelma ja kustannukset Saara Värttö, TTA-PAS koordinaattori, saara.vartto@csc.fi Pitkäaikaissäilytyksen keskustelutilaisuus 10.4.2013 Pitkäaikaissäilytys tutkimuksen tarpeisiin TTA-PAS-hankkeella

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Aineistojen paketoinnin pilotit PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen

Aineistojen paketoinnin pilotit PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen Aineistojen paketoinnin pilotit 2012 PAS-seminaari 2013 Kuisma Lehtonen Pilottien aikataulu Kevät 2012 SLS Oulun yliopiston kirjasto Kansalliskirjasto: Doria Syksy 2012 Mikkelin digitointi- ja konservointikeskus

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus

Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Sähköinen äänestys Ongelmat ja tulevaisuus Mitä se on? Sähköisessä äänestyksessä (englanniksi e voting) joko äänestys, ääntenlasku tai molemmat tehdään sähköi sesti. Mikäli äänestys on täysin sähköinen,

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Agility Games Gamblers

Agility Games Gamblers Agility Games Gamblers Games-lajeista ehkä hieman helpommin sisäistettävä on Gamblers, jota on helppo mennä kokeilemaan melkein ilman sääntöjä lukematta. Rata koostuu kahdesta osuudesta: 1. Alkuosa, jossa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Äänitteitä lainaava asiakaskunta

Äänitteitä lainaava asiakaskunta Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala Vero-oikeuden graduseminaari 2016-2017 - käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn Apulaisprof. Tomi Viitala Oppimistavoitteet Tutkielma on tiedettä, mutta tutkimustulokset eivät ole tärkeintä Tärkeintä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kirjasto 1

Helsingin yliopiston kirjasto 1 Helsingin yliopiston kirjasto 1 TIETEELLINEN TIETO KUULUU KAIKILLE Suomessa tieteelliset kirjastot ovat avoinna kaikille ja tarjoavat esteettömän pääsyn tieteellisen tiedon lähteille. Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot