Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari 10.4.2014. Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen"

Transkriptio

1 Mikkelin maakunta-arkisto Juhlaseminaari Digitoitu historia - historiantutkimus ja digitalisoituminen Kun Mikkelin maakunta-arkisto perustettiin 80 vuotta sitten, maailma oli kovin eri näköinen kuin se on tänään. Elimme ajassa, jolloin radio oli vielä mediana uusi ja televisiota vasta kehiteltiin. Tieto siirtyi ja tallentui pääsääntöisesti paperilla ja sen kopionti ja levittäminen oli vaivalloista, kallista ja hidasta toimintaa. Historian tutkimusta tehtiin arkistoissa ja kirjastoissa, tutkijoiden kammioissa, joista tieto, usein vuosien työn jälkeen, päätyi kirjoina tai artikkeleina kansan ulottuville. Tänään tilanne on erilainen. Avointen tietoverkkojen ja digitoinnin myötä on, kuten kuulimme/kuulemme Timo Honkela esityksestä, pääsy sekä tutkimuksen tuloksiin, että joskus myös tutkimusaineistoihin on helpottunut tavalla, joka haastaa sekä arkistot että tutkijat. Koko yhteiskuntamme muuttuessa myös meidän toimintaedellytyksemme muuttuvat. Uudessa verkkoyhteiskunnassa eivät vanhat talouden lait toimi, vaan tiedon jakaminen ja levittäminen on käytännössä ilmaista. Perinteiset mediat ja niiden tuottajat elävät todellisessa mylleryksessä. Oikean tiedon lisäksi väärä tieto leviää nopeasti, joskus jopa tarkoituksellisesti levitettynä. Clay Shirkyn sanojen mukaan olemme siirtyneet "Filter first, publish then" - yhteiskunnasta "Publish first. filter then"-yhteiskuntaan, jossa lähdekritiikki ja tiedon konteksti ovat entistä tärkeämpiä jokaiselle meistä. Tietoähky, Shrikyä edelleen lainatakseni, ei ole ongelma, vaan tiedon hallinta. Ennen kaikkea tiedon suodattaminen on yhä selvemmin osoittautumassa suurimmaksi haasteeksemme. Sen tähden tiedon hallinnan pitkän linjan ammattilaisilla, eli kirjastoilla ja arkistoilla, on paljon annettavaa, mutta meidän on myös nähtävä murroksen radikaali luonne, jotta pystymme soveltamaan osaamistamme uudessa ympäristössä. Ellemme itse pidä aktiivisesti huolta siitä, että olemme relevantteja, näkyviä ja että meidät koetaan tarpeellisina, tulemme tulevaisuudessa kamppailemaan vähenevän rahoituksen kanssa nykypäivän järkyttävän kovassa huomiotaloudessa. Meidän, kansakuntamme muistin ja se tutkijoiden, on nykyään perusteellisesti pohdittava sitä, mikä tehtävämme ydin oikeastaan on, ja miten voimme sitä toteuttaa. SIksi meidän on tutkittava, mikä tälle digitalisoidulle yhteiskunnalle ja sen uudelle medialle on ominaista. Mikä erottaa digitaalimediat muista vanhemmista medioista? Miten bitin bitistä erottaa? Ensinnäkin jokainen bitti on samanlainen kuin sen kopio: se on ykkönen tai nolla. Meillä ei enää ole "alkuperäistä" originaalia, jota vaalia ja tutkia, sillä tieto syntyy uudestaan joka kerta, kun avaamme tiedoston. Se on siksi riippuvainen paitsi käytetyistä tietokoneohjelmista, formaateista ja itse tietokoneesta. Digitaalinen tieto ei ole "virtuaalista", vaan mitä suurimmassa määrin riippuvaista esimerkiksi 1

2 tietokoneen näytön fyysisistä ominaisuuksista. Koska meillä ei ole alkuperäistä originaalia, tarvitsemme äärettömän tarkan sähköisen provenienssin, jotta pystymme tekemään lähdekriittisen arvioinnin lähteestä. Sitä varten on jo olemassa hyviä standardeja. Jokaisen dokumentin yksityiskohtainen historia on tallennettava. Yksityiskohtaisin tekninen tieto on muun muassa edellä mainituista syistä erittäin tärkeää. Silti, loppujen lopuksi, ainoa ratkaiseva tekijä on tiedon luovuttajan uskottavuus: luotammeko tähän henkilöön ja organisaation, vai emme? Osaavatko he asiansa, mitkä ovat heidän motiivinsa? Ellei luottamusta teknisen datan uskottavuuteen ei ole, tiedolla ei ole kovin suurta arvoa todisteena muusta kuin tiedon luovuttajan toiveista, miten asioiden hänen mielestään tulisi olla. Kaikki lokikirjat ja tarkistussummat ovat loppujen lopuksi vain ykkösiä ja nollia. Eli väärennettävissä. Muotonsa muuttaneet Arkistolähteiden digitointi on erittäin tärkeää toimintaa. Ei vähintään siksi, että avaamalla myös lähdeaineistoja suurelle yleisölle, annamme sille mahdollisuuden itse tutustua historiaamme ja antaa panoksensa sen tutkimisessa ja levittämisessä. Oikeusvaltiossa on tärkeää, että kansalaisilla on pääsy historialliseen tietoon. Yhteiskunnan on dokumentoitava toimintansa, ja kansalaisten on saatava siitäkin oikeaa tietoa. Valtio tai hallinto, joka vaikeuttaa tiedon saantia, on epäilyttävä, salaileva hallitus, jonka legitimiteetin voi kyseenalaistaa. Mielestäni meidän on todella korostettava poliitikoille ja päätöksentekijöille näin aikoina tätä asiaa: arkistot eivät ole ala, josta voi säästää, vaikka tiukka tekeekin. Varsinkaan aikana, jolloin tiedon määrä räjähtää ja vaarallisen populistiset voimat helposti lähtevät vääntelemään ja kääntelemään historian faktoja tavalla, jotka palvelevat mustavalkoisia ja yksinkertaistettuja tulkintoja menneisyydestä, ja suurentelevat koettuja epäoikeudenmukaisuuksia ja osoittelevat toisia ihmisryhmiä syyllistävin sormin. Meillä on vastuu tuoda esiin faktat mahdollisimman laajalle ja suurelle yleisölle. Oikea tieto on meidän takanamme. Paljon on kiinni siitä, miten tehokkaasti pystymme sitä markkinoimaan ja levittämään. Mutta palatkaamme hetkeksi sähköisten aineistojen ominaislaatuun. Joskus ajatellaan, että tärkeintä on, ettei tietoja menetetä, kun aineistoja siirretään formaatista toiseen. Haluamme säilyttää ja siirtää mahdollisimman paljon tietoa. Kun tietoa siirretään paperista sähköiseen mediaan, meidän on kuitenkin tehtävä lukuisia valintoja. Digitaalinen formaatti vaati esimerkiksi resoluution ja väriavaruuden määrittelyn absoluuttisin arvoin, sillä kaiken tiedon on oltava bittimuodossa eli numeroina. Tarvitsemme myös kuvailutietoja, joiden avulla pysymme ymmärtämään, mitä aineisto on, mistä se on peräisin ja mihin se liittyy. Usein näihin kuvailutietoihin liittyy yksilöity tunniste, joka tietomalleista usein vääntyy originaaliksi, vaikka näin ei tietenkään itse asiassa ole, sillä itse tiedosto saattaa muuttua ajan mittaan. Arkistolaitos on yhteistyössä tutkijoiden kanssa kehittänyt linkityspalvelua, jonka avulla sähköisestä viitteestä pääsee suoraan ja yksiselitteisesti tutkijan käyttämään lähteeseen. Tämä on tietenkin suuri edistysaskel ja tulevaisuudessa uskottavan tutkimuksen edellytys. Silti on muistettava edellä mainittu tosiasia, nimittäin se, ettei 2

3 sähköistä originaalia oikeastaan ole olemassa, vaan saamme pääsyn johonkin mahdollisimman samankaltaiseen tietoon. Samankaltaisuus ja sen aste on mittari muistiorganisaation osaamisesta, mikä voi olla haastavaa. Perinpohjainen lähdekritiikki vaatii myös huomattavan paljon kuvailutietoa paperisesta originaalista, silloin, kun sellainen arkistojen kätköistä löytyy. On paljon tietoa, jonka välittäminen vaatii työtä, ei vähiten itse fyysisen objektin kuvailu, esimerkiksi sen koon ja sijainnin kuvailu. Jos tekstin saaminen koneluettavaan muotoon onnistuu, siitä on paljon hyötyä esimerkiksi tiedon louhinnassa ja hakujen tekemisessä. Tässäkin on kuitenkin monia haasteita. Koneluettu teksti sisältää usein suhteellisen paljon virheitä, mutta teksti itsessäänkin saattaa olla vaativaa esimerkisiksi vaihtelevan oikeinkirjoituksen vuoksi. Ymmärrämme, että arkistojen omat resurssit eivät ikinä riitä tällaisten määrien kuvailemisen ja oikolukemisen ja normalisointiin. Tämä ei silti ole syy olla avaamatta näitä resursseja, vaan meidän on kutsuttava yleisö avuksi. Yleisö innostuu usein tällaisesta tekemisestä, mikä on omiaan lisäämään historian tuntemusta ja samalla tietoisuutta arkistojen merkityksestä. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa olla avautumatta. Meidän on muututtava arkistoaarteiden vaalijoista niiden markkinoijiksi. Kansa on maksanut vuosikymmeniä niiden säilyttämisestä. Nyt voimme kutsua kansan mukaan osallistumaan, innostumaan ja jakamaan. Myös historiantutkijoiden on totuttauduttava siihen, että me emme aina tiedä kaikesta eniten, eikä meidän tulkintamme aina välttämättä ole se ainoa oikea. Myös harrastajat on otettava mukaan yhteiseen keskusteluun historiastamme. Asiantuntijan asema ja auktoriteetti on nykyään ansaittava yhä uudestaan, jokaisessa kontaktissa. Sähköisenä syntyneet Mutta mitä ovatkaan huomisen tutkimusaineistot historiantutkijalle? Mitä hän haluaa tutkia, jotta hän voisi ymmärtää tätä päiväämme, ja sitä murrosta, jota nyt elämme, kun niin valtava määrä tietoa syntyy joka sekunti? Aiemmin julkaistu tieto kuului kirjastoon, muu arkistoon. Mutta mitä tänään onkaan "julkaiseminen"? Teksti, kuvat, videot, pelit, tietokoneohjelmat ovat jatkuvassa muutoksessa, versioiden ja varianttien määrä on loputon ja kopio on alkuperäisen veroinen Lainsäädäntö on pahasti jälkijunassa. Esimerkiksi tekijänoikeuslaki hankaloittaa arkistojen ja tutkijoiden toimintaa. Missä on vapaakappalelaki, joka koskee Angry Birdsejä? Missä koulutamme data-arkeologimme? Kaipaammeko valtion tietokonemuseota, jossa pystymme emuloimaan ja pitämään käynnissä niin korpun kun lerpunkin lukevan vempeleen, kun sellaisia ilmaantuu? Miten pystymme arkistoimaan virastojen Facebook-sivuja? Kenen vastuulla kaikki tämä on? Ja kuka maksaa nämä kalliit huvit? Olennainen on kuitenkin kysymys siitä, haluammeko, että Suomi on johtava tietoyhteiskuntamaa vai ei? Olemmeko maa, jossa panostetaan innovaatioon ja tutkimusinfraan ihan tosissaan? Vai katsommeko vain miten käy? Edustavuus Historian tutkijalle sähköinen ympäristö tuo uusia haasteita. Kun käytämme sähköisiä tutkimusaineistoja, joudumme digitoitujen aineistojen kohdalla lisäämään 3

4 uuden ulottuvuuden lähdekritiikkiin: miten digitointi on tehty? Kun haemme tietokannasta tai tekstikorpuksesta, meidän tulisi tuntea sen aineiston rajat ja se aineisto, josta haemme. Siksi on tärkeää, että tiedämme esimerkiksi, mitä on digitoitu ja mitä on digitoimatta, ja muuttuko tuo joukko, josta haemme päivästä toiseen, sillä itse haku ja sen tulos ovat tavallaan osa itse tutkimusmenetelmää. Meidän on myös tunnettava digitointiprosessi eli miten aineistoa on tulkittu ja kuvailtu. Rikastaminen Mainitsin jo aiemmin yleisön päästämisestä mukaan aineiston tuottamiseen, esimerkiksi kuvailuun. On hyvä muistaa, että useimmiten mikä tahansa hakumahdolliuus tai asiasana on parempi, kuin ei mikään, olkoonkin että joukkoon pääsee virheitä. Sekä ihmiset että koneet tekevät virheitä. Muun väittäminen ei ole rehellistä. Tärkeää on kriittinen lukeminen ja käyttö, taito, jota me kaikki joudumme tänä päivänä yhä enemmän harjoittelemaan. Mutta ihmiset haluavat myös jakaa omaa historiaansa ja tietojaan. Wikipedia on tästä jo klassinen esimerkki. Tätä on käytetty hyvällä menestyksellä kokoelmien kartoittamiseen museoiden ja kansanperinnearkistojen puolella. Kyse on myös siitä, kenen tulkinta on relevantti missäkin kontekstissa. Ovatko esimerkiksi kuntien tai kaupunginosien hallinnolliset rajat merkityksellisempiä, kuin se, miten käyttäjä hahmottaa jonkun tietyn alueen ja sen "rajat"? Digitaalisessa maalimassa on se hyvä puoli, että usein tällaisissa ongelmissa voimme valita useamman rinnakkaisen vaihtoehdon. Fiksuun järjestelmään mahtuu niitä metatietoja vaikka kuinka paljon. Haasteet (Mukaillen: Bernhard Rieder och Theo Röhle, Digital Methods: Five Challenges, i David M. Berry (red.), Understanding Digital Humanities (Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2012). Objektiivisuuden harha: Numerot luovat kuvan yksiselitteisyydestä, vaikka jokaisen numeron taustalla on aina tulkinta Visuaalisten todisteiden voima: Kuvaa on aina vaikeampi tarkastella ja analysoida kriittisesti kuin pelkkiä numeroita tai tekstiä Mustan laatikon mysteeri: Tietokoneen tekemät laskuoperaatiot ovat tosiasiallisesti ymmärryksemme ulkopuolella. Usein voimme vain eri ratkaisuja kokeilemalla arvioida prosessien laatua. Monitieteisyys: Digitaalista historiaa ei enää voi tehdä yksin. Meidän on otettava oppia luonnontieteistä tässä suhteessa. Suuren selityksen houkutus: Suuren datan käsittely voi houkutella tekemään liian pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä, tai yksinkertaistamaan asioita liikaa. 4

5 Visualisointi Kuulimme aiemmin professori Honkelan esityksestä, miten digitaalinen tieto mahdollistaa uudenlaisia tapoja tiedon käsittelyyn ja esittämiseen. Mediassa jo laajalle levinnyt visualisointi on suuri murros meille historiantutkijoille. Aiemmin olemme aina operoineet historian narratiivien kautta. Tekstit ovat olleet meille lähes pääasiallinen lähde ja pääasiallinen tapa esittää tuloksemme. Tänään, tietokoneohjelmien hajottaessa tietorakenteita yhä monimutkaisemmiksi loputtomiksi verkoiksi, voimme myös laajentaa narratiivia uusin keinoin, jotka ovat sekä helpompia että vaikeampia käyttää, kuin mitä ensi näkemältä uskoisi. Relaatiot, verkostot, numerot taipuvat moneen muotoon. Niitä käyttämällä myös me humanistit voimme markkinoida tutkimustuloksia tavalla, joka on hyvin tehokasta kommunikaatiota. Tämä vaatii kuitenkin paljon harjoitusta. Peruskoulumme, lukiomme tai edes korkeakoulumme eivät aina näytä tarjoavan sitä opetusta, joka se vaatii. Tällainen tietojen käsittely, esittäminen ja ennen kaikkea kriittinen tulkinta vaatii koulusta, joka ei todellakaan toteudu sillä, että ylioppilaskirjoitukset osittain kirjoitetaan tietokoneella muutaman vuoden päästä. Tiedonhallinnan suunnittelu Humanistit ovat tottuneet tekemään työnsä yksin. Historian kirjoitus oli melkein pari vuosisataa osa romantiikan perintöä, jossa tämä kirjallisuuden ja tieteen risteymä oli suurten miesten kirjoittamien suurten tarinoiden maailma. Tämän päivän verkkomaailmassa tämä ei onnistu. Tietovarannot sulautuvat yhteen. Tutkimusmetodit, samoin itse tekniikka ja koodaus, tuovat yhteistyövaatimuksen. Tulevaisuuden historiaa kirjoitetaan tiimeissä, mikä vaatii monia erilaisia taitoja. On parempi, että teemme yhteistyötä, sillä vaikka historiantutkija voi opetella koodaamaan, hän ei kuitenkaan voi hallita kaikkea tietojen käsittelyyn, hallintaan ja dokumentaatioon liittyvää. Ja sitä paitsi, insinööri saattaa ihan oikeasti osata ratkaista teknisen ongelman paremmin, kunhan hänelle osaa kertoa tarpeensa. Myös arkistojen kanssa tarvitsemme läheisempää yhteistyötä, jotta digitointi, palvelut, kuvailu yms. oikeasti tehdään alusta alkaen sellaisella tavalla, että siitä on pitkäaikaista hyötyä. Tämä vaatii arkistoilta resurssien panostamista tutkijoiden projekteihin. Meidän on todellakin pyrittävä huomioimaan jokaisesta eurosta saatava hyöty, eikä vain tyytyä laskemaan digitoitujen tiedostojen määrää tai hyllymetrien kehitystä. Standardisointi Arkistot ovat historiantutkijoiden tärkeimpiä infrastruktuureja. Mutta ne eivät saa olla siilo, vaan niiden on mahdollisimman saumattomasti linkityttävä muihin tietovarantoihin, ei ainoastaan objektien kuvailutasolla, vaan myös sisällön kohdalla, semanttisten linkitysten tasolla. Tämä vaatii myös ehdottomasti arkistojen omien avointen rajapintojen luomista. Tiedon on oltava avointa, koneluettavaa ja dynaamista. Vastuuta tästä ei voi ulkoistaa kansallisille projekteille. Yhteistyö avoimen tutkimustiedon kohdalla on tärkeää, jotta pystymme luomaan niitä rakenteita, joita kansallisissa tavoitteissa on asetettu luotavaksi. Avoin tieto on uskottavaa 5

6 Vain avoin tieto on uskottavaa. Tämä on haaste myös historian tutkijoille, joiden on tultava kammioistaan verkkoon luomaan historiaa yhdessä ihmisten kanssa. Yhdessä me pystymme tähän! 6

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus. Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto digitaalisten aineistojen ja palvelujen saatavuus Kristiina Hormia-Poutanen Kansalliskirjasto Asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisille sähköisille

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Mikä on Elävä arkisto?

Mikä on Elävä arkisto? Mikä on Elävä arkisto? 1 YLEn Elävä arkisto Kaikki hankkeet, joilla tähdätään tekijänoikeusviidakon yksinkertaistamiseen, ovat tervetulleita Suunta, jolla sopimista helpotetaan, on oikea Sopimuslisenssin

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Sisältö PAS kokonaisarkkitehtuurissa

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi Tutkimuspäällikkö, Mamk + digiaktivisti twitter @jotudin Minä, digitalisti Tutkimuspäällikkö Data, tiedonhallinta, sähköinen arkistointi Käyttäjäkokemus,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU ERILAISTEN VALOKUVA- AINEISTOJEN VAATIMUSTEN HUOMIOIMINEN Riitta www.valokuvataiteenmuseo.fi 1 VALOKUVIEN DIGITOINTI ON ERI ALOJEN ASIANTUNTIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto

KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli

Lisätiedot

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC

Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA Stina Westman, ATT-hanke, CSC Agenda Avoin tiede ja tutkimus hanke Tutkimusdatan hallinta Työkaluja aineistojen tallennukseen ja jakamiseen

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia

Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa. Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Tuotteistaminen, kannattavuus ja tuottavuus museoissa Kimmo Levä, FM, MBA Museonjohtaja Mobilia Kenelle ja mitä osaamista museot voivat tuotteistaa ja tarjota? MUUTOKSEN PROSESSI 1. ERILAISET TULOKSET

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka

Lisätiedot

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi 11. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Hämeenlinna 7.10.2010 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.

KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9. KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? Kuva: KDK-asiakasliittymän käyttäjätesti 23.5.2012 Kuvaaja: Carita Sirkeä 2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee? OKM:n kirjastopäivät 12.12.2012 Heli Kautonen, Kansalliskirjasto

Lisätiedot

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

17/20: Keittokirja IV

17/20: Keittokirja IV Ohjelmointi 1 / syksy 2007 17/20: Keittokirja IV Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/10 Tavoitteita

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto. Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto Ajankohtaisseminaari digitoinnista 11.2.2009 Minna Karvonen Digitaalisia kirjastoja koskeva Euroopan unionin toiminta - kuinka kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon

Lisätiedot

IfL. IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) Hyvää paivää! - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - Folie 1

IfL. IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) Hyvää paivää! - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - Folie 1 IfL Hyvää paivää! Folie 1 IfLLeibniz-Institut für Länderkunde (IfL) - Maantieteellisen keskuskirjaston (GZB) julkaisuvaihto - 1 Leipzigin kaupunki Kaupungilla on 800-vuotinen historia, yliopistolla 500-vuotinen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot