HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS"

Transkriptio

1 Esa Hannus HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Esa Hannus Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Hajautettu paikkatietojärjestelmä oppilaitoskäytössä Internet-GIS Tiivistelmä Paikkaan sidottujen, usein kartoilla esitettävien tietojen merkitys on nykyään suuri ja koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS), joissa sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita. Opinnäytetyöni tavoitteena oli hahmottaa ja kuvata tällaisen modernin paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitosympäristössä sekä selvittää oppilaitoskäytössä olevan GIS:n rakennetta. Työni oli luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jossa käytin esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuudet päättelin esimerkkijärjestelmällä tehtyjen käytännön töiden ja paikkatiedon teorian avulla sekä selvittämällä paikkatietojärjestelmien käyttöä oppilaitoksissa. Rakenteen määritin käymällä läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian, järjestelmäarkkitehtuurin sekä käyttötavat ja yhdistämällä näin saadun tiedon paikkatiedon teoriassa esitettyihin malleihin. Paikkatietojärjestelmälle löytyi oppilaitoksesta paljon erilaista käyttöä. Kuvailin käyttömahdollisuudet yleisellä tasolla ja luokittelin ne kolmeen pääryhmään, opetus-, T & K - ja hallintokäyttöön. Esimerkkitapausta varten tein MAMK:a koskevia paikkatietosuosituksia. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenteeseen en löytänyt yksiselitteistä vastausta. Loin rakenteesta käyttötarpeisiin perustuvan tasomaisen kuvauksen. Esimerkkijärjestelmästä syntyi samalla ensimmäinen kattava kuvaus. Tässä työssä esitetyt mallit sopivat yleisesti paikkatiedon opetusympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoululle ja maanmittaustekniikan laboratoriolle työni on hyödyllinen selvitettyjen käyttömahdollisuuksien lisäksi dokumentaarisesta näkökulmasta. Asiasanat (avainsanat) paikkatietojärjestelmät, paikkatiedot, tietokoneavusteinen kartografia, tietojärjestelmät, Internet, WWW Sivumäärä Kieli URN 67 s. + liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: Mikkelin ammattikorkeakoulu, maanmittaustekniikan laboratorio Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Pekka Saikko

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 25, 2007 Author(s) Esa Hannus Degree programme and option Degree programme in Surveying Name of the bachelor's thesis Distributed GIS in educational organization Internet GIS Abstract Geographic information systems (GIS) have stepped into Internet era. The aim of this Bachelor's thesis was to find out for what purposes an Internet GIS could be used in an educational organization. The system architecture of an educational GIS was also examined. I used the GIS of Laboratory of Surveying in Mikkeli University of Applied Sciences as an example for my study. My study was a survey and development project. I discovered the applications of educational GIS by combining real projects made with the exemplar GIS and GIS literature and articles. I found out the system architecture by exploring the history and system components of the exemplar GIS. I ended up a conclusion, that GIS can be used in educational organization for various purposes in education, R & D and administration. I made a model for a architectural structure of educational GIS for different applications. I also made recommendations for the use of GIS in Mikkeli University of Applied Sciences, and the first complete documentation of the GIS of Laboratory of Surveying. Subject headings, (keywords) GIS, geographic information systems, computer aided cartography, information systems, Internet, WWW Pages Language URN 67 p. + app. 23 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Assignment from Mikkeli University of Applied Sciences, Laboratory of Surveying Tutor Bachelor s thesis assigned by Pekka Saikko

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS GIS tietojärjestelmänä Rakenne Toiminnot Käyttö Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Käytännön esimerkkejä HAJAUTETTU GIS Internet-teknologiat WWW:n toiminta ja tiedostomuodot WWW:n ohjelmointi- ja laajennustekniikat Paikkatietojärjestelmä Internetissä GIS:n Internet-evoluutio Internet-GIS PAIKKATIETOTEKNIIKKA OPPILAITOKSESSA Käyttö oppilaitoksissa Suomessa Käyttö Mikkelin AMK:ssa Maanmittaustekniikan opetuksessa Metsätalouden opetuksessa Muussa opetuksessa Muissa toiminnoissa Mikkelin AMK:n maanmittauslaboratorion paikkatietojärjestelmä Historia Arkkitehtuuri Toiminnot ja välineet... 49

5 5 EHDOTUKSET OPPILAITOSKÄYTTÖÖN Eritasoiset oppilaitos-gis:t Katselu-GIS Työasema-GIS Järjestelmä-GIS Hajautettu GIS Internet-GIS:n oppilaitosympäristössä Eri alojen opetuksessa T & K -toiminnoissa Organisaation palveluissa Suositukset Mikkelin AMK:lle POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Maailma on astunut digitaalisen informaation aikakauteen, jossa spatiaalisen tiedon merkitys on suurempi kuin koskaan (Pellikka 2002). Paikkaan sidottujen, yleensä kartoilla esitettävien tietojen merkitys on myös koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hyödynnetään monilla aloilla monin eri tavoin. Niitä hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS, Geographic(al) Information System). Paikkatietojärjestelmä on myös usein keskeinen osa tietojärjestelmää, ja se voi toimia koko tietojärjestelmän runkona. Nykyaikaisissa paikkatietojärjestelmissä sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita, ja lisäksi järjestelmiä voidaan käyttää liikkuvilla tietovälineillä. Pitäisikö oppilaitoksessakin huomioida paikkatietojen käytön nykyiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan toiminnoissa? Mihin ja miten paikkatietojärjestelmää ylipäänsä voisi hyödyntää oppilaitoksessa? Millainen on oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenne? Näihin kysymyksiin vastauksia hakeva opinnäytetyöni on luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jonka tavoitteena on hahmottaa ja kuvata Internet-teknologioita hyödyntävän paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitoskäytössä. Käytän esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) yhdyskuntatekniikan laitoksen (YT) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Pyrin kuitenkin katsomaan asioita myös yleisestä näkökulmasta. Koko työn taustaksi tarkastelen paikkatieto-, Internet- ja GIS-teknologioita yleisesti sekä selvitän paikkatietojärjestelmien nykyistä käyttöä. Paikkatietojärjestelmän käyttösuunnittelun perustan pääasiassa MAMK:n paikkatietoopetukseen ja laboratoriossa tehtyihin käytännön töihin. Tätä pohjaa täydennän paikkatiedon teoriasta ja alaa seuratessani saamillani ideoilla. Kuvauksissa pyrin objektiivisuuteen ja paikkatietotekniikalle ominaiseen uuden toimintatavan ennakkoluulottomaan hakemiseen.

7 2 Paikkatietojärjestelmän rakenteen selvittämistä varten käyn läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian ja dokumentoin sen nykyisen rakenteen. Järjestelmää on aiemmin kuvattu ja suunniteltu laboratorion oman toiminnan suunnittelun yhteydessä harjoitusja opinnäytetöissä, mutta varsinaista kokonaissuunnittelua tai kattavaa dokumentointia ei ole tehty. Työtehtävissä tekemieni havaintojen ja kokemukseni lisäksi käytän aineistona opetushenkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja, laboratorion kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia, investointeihin liittyviä asiakirjoja ja järjestelmää hyödyntäneitä harjoitusja opinnäytetöitä. Laadin myös ehdotuksen oppilaitoksen paikkatietojärjestelmän perusrakenteeksi. Lisäarvoa tehtävälle aiheutuu Mikkelin AMK:n päätöksestä lopettaa maanmittaustekniikan insinöörikoulutus. Viimeistään nyt kannattaa selvittää paikkatietotekniikan työelämän mukaiset käyttömahdollisuudet MAMK:ssa. Laadinkin MAMK:n paikkatietojen käyttöä ja maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmän tulevaisuutta koskevan suosituksen. Tämä työ voi auttaa päätettäessä järjestelmän tulevaisuudesta. Itse olen työskennellyt laboratorioteknikkona MAMK:n maanmittaustekniikan laboratoriossa vuoden 1998 kesäkuusta alkaen. Työtehtäviini kuuluu muun muassa esimerkkitapauksena käyttämäni paikkatietojärjestelmän kehitys-, käyttö- ja ylläpitotehtävät sekä käyttäjätuki. Koen tämän aihepiirin erittäin kiinnostavaksi paitsi työtehtävieni myös ammatilliselta kannalta ja harrastuksellisestikin GIS on informaatioajan taikasana! 2 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS Paikkatietojärjestelmillä eli GIS:llä (Geographic(al) Information System) käsitellään paikkatietoja. Edellä mainittujen termien lisäksi paikkatietoalaan liittyy useita käsitteitä, joita on määritelty eri tavoilla mm. asiayhteyden, näkökulman ja aikakauden mukaan. Seuraavaksi esittelen lyhyesti paikkatietoalan ja paikkatietoon liittyvät keskeisimmät käsitteet (ks. myös liite 1), jonka jälkeen tarkastelen tarkemmin paikkatietojärjestelmiä. Paikkatietoalasta on kehittynyt uusi ja tärkeä informaatioajan tieteenala ja työkalu. Se on perustaltaan poikkitieteellistä ja laaja-alaista, kuten ovat sen sovellusalueetkin. Alan

8 3 synty ja kehittyminen liittyy kartografiaan sekä informaatio- ja tietotekniikkaan. Vaikka paikkatietoala onkin suhteellisen uusi asia, sillä on huomattavan pitkä historiallinen tausta. Myös hyödynnettynä teknologiana sen historia ulottuu jo kymmenien vuosien päähän. DeMersin (2000 ii-vi, 3-7) mukaan alan juuret ulottuvat aina 2500 vuoden päähän kartan tekemisen aamuhämäriin, ja alan varsinaisen kehityksen voi katsoa alkaneen 1960-luvulla Kanadasta ensimmäisen paikkatietojärjestelmän, CGIS:n (Canada Geographic Information System), myötä. Paikkatietoalalla sovellettuja matemaattis-maantieteellisiä menetelmiä kehiteltiin jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä (Clarke 1999, 7-10; Pellikka 2002). Paikkatiedon virallisena suomalaisena määritelmänä voidaan pitää Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää: "tieto kohteista, joiden paikka Maan suhteen tunnetaan." Maanmittauslaitoksen (2002) Paikkatietotekniikan perusteet -verkkosivustolla on hieman toisenlainen määritelmä: "paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon (vertausjärjestelmässä ilmaistu kohteen sijainti) ja kohteen ominaisuuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus." Tietorakenteena paikkatiedon katsotaan koostuvan useammasta osasta, eli ominaisuusja sijaintitiedoista. Sijaintitieto voidaan jakaa vielä useisiin alakohtiin (ks. myös kuvio 1). Ominaisuustieto koostuu attribuuteista eli ominaisuuksista, jotka määrittävät ja kuvailevat paikannettua kohdetta tai ilmiötä. Sijaintitieto rakentuu koordinaattitiedosta ja geometriatiedosta, joka voi sisältää myös topologiatietoa. Geometriatieto kertoo ns. geometrisen yksilötyypin, jolla kohdetta kuvataan. Topologiatiedolla tarkoitetaan sellaisia kohteiden välisiä sijaintiin liittyviä suhteita, joita ei tarvitse laskea koordinaattitiedoista. (Maanmittauslaitos 2002.) paikkatieto ominaisuustieto sijaintitieto koordinaattitieto geometriatieto topologiatieto KUVIO 1. Paikkatiedon tietorakenne (Maanmittauslaitos 2002)

9 4 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) kuvataan, että "paikkatiedot ovat tietokonemuotoisia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta, esimerkiksi tietä, rakennusta tai väestöä, sitä tarkoituksen mukaisella tavalla pelkistäen ja luokitellen." Paikkatiedot voivat kuvata mm. luonnonvaroja, maan pinnanmuotoja, maankäyttöä ja -käytön suunnitelmia, maanomistusta, asutusta ja elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön tilaa (mt). Yleistyksenä voi mielestäni sanoa, että mikä tahansa tavallinen' tieto on paikkatietoa, mikäli siihen yhdistetään sijaintitieto. Paikkatietojärjestelmän määritelmä Geoinformatiikan sanastossa (2005, 23) on: "järjestelmä, jonka avulla voidaan tallentaa, hallita, analysoida tai esittää paikkatietoa." Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) paikkatietojärjestelmä määritellään lyhyemmin: "tietojärjestelmä, joka käsittelee paikkatietoa." Voi siis sanoa, että paikkatietojärjestelmä on erityispiirteinen tietojärjestelmä. Geoinformatiikka on paikkatiedon tieteenala. Geoinformatiikka on "paikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä tutkiva tieteenala" (Geoinformatiikan sanasto 2005, 22). Tieteenalana geoinformatiikka sijaitsee maantieteen, metsätieteen ja maanmittaustieteiden saumakohdassa. Geoinformatiikka on tieteelle saman tyyppinen väline kuin matematiikka, ja joillakin muilla aloilla geoinformatiikka nähdäänkin vain välineenä omalle alalle. (Pellikka 2002.) Paikkatietotekniikka puolestaan on geoinformatiikan osakäsite. Termi mainitaan Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää täydentävässä huomautuksessa: "paikkatietotekniikaksi sanotaan sitä osaa geoinformatiikasta, joka soveltaa tietoteknisiä menetelmiä." Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) sanotaan, että paikkatietotekniikka on tietojen visualisointia, yhdistelyä ja analysointia, ja että visualisointiin kuuluvat kartat, multimedia sekä kolmiulotteiset mallit ja virtuaalimaailmat. Tässä työssä liikutaan pääasiassa paikkatietotekniikan alueella. Paikkatietoja käytetään yhä useammin valmiiksi rakennettujen paikkatietopalveluiden kautta. Geoinformatiikan sanaston (2005, 31; ks. myös liite 1) mukaan paikkatietopalvelu on "paikkatietojen luovutukseen, käsittelyyn, muokkaukseen tai tulostukseen tarkoitet-

10 tu palvelu". Määritelmän lisähuomautuksissa (mt.) mainitaan useita erilaisia palvelutyyppejä, kuten sisältöpalvelu, tiedonvälityspalvelu ja erilaisia prosessointipalveluita GIS tietojärjestelmänä Paikkatietojärjestelmä on tietojärjestelmä. Se kuitenkin eroaa merkittävästi tavallisista tieto- ja suunnittelujärjestelmistä (DeMers 2000, 7-14). Tärkeimpiä paikkatietojärjestelmän ominaispiirteitä ovat karttailmaisuun perustuva esitystapa, karttakoordinaatistoon sidottu käyttöliittymä sekä suurikokoiset graafiset syöttö- ja tulostusvälineet (Maanmittauslaitos 2002; DeMers ). Paikkatietojärjestelmä voi olla yhden käyttäjän mikrosovellus tai satojen käyttäjien konsernitasoinen järjestelmä (Maanmittauslaitos 2002). Viimeksi mainitut ovat nykyään ns. hajautettuja paikkatietojärjestelmiä, joilla toteutetaan erilaisia paikkatietopalveluita (Peng & Tsou 2003, ) Paikkatietojärjestelmien ja muiden tietojärjestelmien suhdetta voidaan havainnollistaa luokittelemalla tietojärjestelmät. Kuviossa 2 on DeMersin ( ) tietojärjestelmien luokittelu, jossa näkyy myös paikkatietojärjestelmien luokittelu. Termejä GIS ja LIS (Land Information System) pidetään Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) samaatarkoittavina. LIS:llä tarkoitetaan joskus myös maastotietojärjestelmää tai kiinteistötietojärjestelmää. Geoinformatiikan sanaston (2005, 23) määritelmää täydentävässä huomautuksessa sanotaan, että "paikkatietojärjestelmät voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella tapahtuma- ja tiedonhallintapainotteisiin tietojärjestelmiin sekä analyysipainotteisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin." TIETOJÄRJESTELMÄT Ei-spatiaaliset Spatiaaliset Hallintojärjestelmät Ei-maantieteelliset Maantieteelliset (GIS) CAD/CAM Muut GIS:t LIS Sosioekonomiset Tilastolliset Ei-kiinteistöpohjaiset Kiinteistöpohjaiset KUVIO 2. Tietojärjestelmien luokittelu (DeMers 2000, 13, muokattu).

11 6 2.2 Rakenne Paikkatietojärjestelmä muodostuu useista osista. Kuten tavallistenkin tietojärjestelmien, myös paikkatietojärjestelmien katsotaan muodostuvan käyttäjistä, aineistoista, ohjelmistoista ja laitteista sekä käytänteistä (ks. kuvio 3) (Geoinformatiikan sanasto 2005, 23; Davis 1996, 28-29; Tietotekniikan liitto , 160, 234; Pohjonen 2001). AINEISTOT KÄYTTÄJÄT LAITTEISTOT OHJELMISTOT KÄYTÄNTEET KUVIO 3. Paikkatietojärjestelmän rakenne Aineistot ovat paikkatietoja ja muita kokonaisuuteen liittyviä tietoja, joiden käsittelyä varten järjestelmä on rakennettu. Davisin (1996, 14-15, 29) mukaan ilman tietoja järjestelmällä ei ole merkitystä eikä tarkoitusta. Käyttäjillä tarkoitetaan paitsi järjestelmää käyttäviä henkilöitä myös koko organisaatiota. Käytänteillä viitataan osaamiseen ja menettelytapoihin, joilla järjestelmää käytetään. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) tässä kohtaa käytetään sanaa 'tietämys', josta suurin osa on järjestelmää käyttävissä asiantuntijoissa. Ohjelmistoilla tarkoitetaan tietokoneohjelmia, joita tarvitaan paikkatietojärjestelmän käyttämiseksi. Ohjelmiin luetaan kuuluvaksi paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi kaikki järjestelmän käytössä tarvittavat ja käyttöä tukevat ohjelmistot, kuten tietokanta-, hallinta-, tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tilasto- ja kuvankäsittelyohjelmistot (Davis 1996, 29). Järjestelmässä voi olla useita paikkatieto-ohjelmistoja, joita käytetään ohjelmiston tarkoituksen ja sopivuuden mukaisesti.

12 7 Paikkatietojärjestelmän laitteistoja ovat digitointipöydät ja kuvanlukijat, tietokoneet ja tietoverkko sekä tulostimet ja piirturit. Toiminnan kannalta nämä laitteet voidaan jakaa tiedonsyöttölaitteisiin, tietojen hallinta- ja käsittelylaitteisiin sekä tietojen ulosvientilaitteisiin. (Davis 1996, ) Edellä mainittujen lisäksi myös tiedonkeräyslaitteet voidaan katsoa kuuluviksi paikkatietojärjestelmään. Niitä ovat esimerkiksi maastonmittausvälineet ja kaukokartoituslaitteet sekä erilaiset analysaattorit ja mittarit. 2.3 Toiminnot Eri paikkatietojärjestelmien toiminnot poikkeavat toisistaan muun muassa järjestelmien erilaisten käyttötarkoitusten takia. Toiminnot voi kuitenkin jakaa esimerkiksi Jonesin (1997) tapaan viiteen pääryhmään, jotka ovat 1) tiedon hankkiminen, 2) tietojen esikäsittely, 3) sijaintiin perustuvat kyselyt ja analyysit, 4) tietojen tallennus ja palautus sekä 5) graafinen esittäminen ja vuorovaikutus. Toimintoryhmät näkyvät oheisessa kuviossa (kuvio 4 ), joka havainnollistaa myös paikkatietojärjestelmän käytön vaiheita ja tietojen esiintymismuotoja järjestelmässä. Yleensä nämä toimintoryhmät löytyvät kaikista Havaittu ilmiö Dokumentit ja kartat Tiedon hankkiminen Raakatiedot Tietokanta Tallennus ja palautus Tietojen esikäsittely Esittäminen ja vuorovaikutus Grafiikat Jäsennetyt tiedot Kyselyt ja analyysit Tulkinnat KUVIO 4. Paikkatietojärjestelmän toimintoryhmät (soikiot) ja tiedon esiintymismuodot järjestelmässä (suorakulmiot) (Jones 1997, 40, muokattu).

13 järjestelmistä, mutta toimintojen laajuus ja yksityiskohdat vaihtelevat muun muassa sen mukaan, onko kyseessä yksittäinen paikkatieto-ohjelmisto vai laaja tietojärjestelmä. 8 Tiedonhankintatoiminnoilla kerätään tietoja eri lähteistä ja viedään ne paikkatietojärjestelmään. Jonesin (1997, 39-41) mukaan tietoja kerätään havainnoimalla ja tutkimalla todellisen maailman ilmiöitä sekä olemassa olevista dokumenteista, jotka voivat olla joko numeerisessa tai analogisessa muodossa. Tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukokartoitus, maaperätutkimukset, kenttätutkimukset ja haastattelut sekä formaattimuunnokset, digitointi, skannaaminen eli kuvanluku, koodaus ja tekstinkäsittely. Tiedonhankintatoimintojen seurauksena syntyy ns. raakatietoa, jota ei vielä sellaisenaan voi käyttää varsinaisissa paikkatietotehtävissä. (Mt.) Raakadata muokataan tietojen esikäsittelytoiminnoilla sopivaksi paikkatietohakuihin ja -analyyseihin, ja muutenkin haluttuun muotoon. Jones (1997, 41-45) kertoo, että toimenpiteitä ovat esimerkiksi topologian luominen, kuvaluokittelu, rasteroinnit ja vektoroinnit, kolmioinnit ja ruudustojen muodostamiset, uudelleen luokittelut sekä projektio- ja koordinaatistomuunnokset. Esikäsittelytoimintojen tuloksena saadaan paikkatietotoimintoihin sopivaa jäsennettyä, rakenteellista tietoa. (Mt.) Kysely- ja analyysitoimintojen voi sanoa olevan paikkatietojärjestelmien keskeisin toimintoryhmä. DeMersin (2000, 185) mielestä analyysit ovat paikkatietojen käsittelyn sydän se, mistä paikkatietotekniikassa todella on kysymys. Näillä toiminnoilla tehdään varsinaisia paikkatietotehtäviä: kysellään tietojen sijainteja tai mitä tietoja johonkin sijaintiin liittyy, selvitetään ja mallinnetaan kohteiden ja ilmiöiden vaikutuksia, vuorovaikutuksia ja suhteita (mt). Toiminnoilla tuotetaan järjestelmän sisältämästä tiedosta uutta tietoa (Star & Estes 1990), jota Jones (1997, 39, 46-56) kutsuu tulkituksi tiedoksi. Tallennus- ja palautustoiminnot ovat tiedonhallintatoimintoja. Jones (1997, 39) korostaa, että toiminnoilla voidaan tallentaa ja palauttaa käyttöön kaikenlaista järjestelmässä käsiteltyä tietoa raakatiedoista tulkittuihin tietoihin. Näistä tallennetuista tiedoista muodostuu GIS-tietokanta. Tallennettavat tiedot voivat olla tyypiltään monenlaisia, kuten rasteri- ja vektorikuvia, taulukkomuotoisia tietoja ja multimediatiedostoja. (Jones 1997, )

14 9 Myös esitys- ja vuorovaikutustoiminnot ovat käytettävissä kaikelle järjestelmässä käsitellylle tiedolle (Jones 1997, 39). Esitystoiminnoilla voidaan tuottaa erilaisia esityksiä ja raportteja järjestelmän tiedoista esimerkiksi paperille, tiedostoiksi tai kuvaruudulle. Vuorovaikutustoiminnot ovat yksi paikkatietojärjestelmän keskeisimmistä ominaisuuksista. Niillä käyttäjä voi ohjata ja suorittaa järjestelmän toimintoja ja tiedonkäsittelyä suoraan graafisen käyttöliittymän avulla. (Jones 1997, ) 2.4 Käyttö Luonnollisestikin paikkatietojärjestelmiä käytetään niillä aloilla, joilla myös hyödynnetään paikkatietoja. Paikkatietoalaa seuraamalla voi havaita, että paikkatietojen käyttö lisääntyy koko ajan, ja että paikkatiedoille löydetään yhä uusia sovelluskohteita. Myös alan liiketoiminnan volyymi ja arvo kasvaa koko ajan sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Paikkatietojen yhteiskäyttöä pyritään myös edistämään erilaisilla hankkeilla sekä standardisoimalla paikkatietoja ja paikkatietojen välitystä. Paikkatietotekniikka on monialaista sekä tekniseltä perustaltaan että sovellusaloiltaan. Tällöin myös käyttäjät ja tietolähteet edustavat useita eri aloja. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) todetaan, että "paikkatietotekniikkaa voidaan soveltaa kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan aloilla". Mielestäni on varsin merkittävää, että paikkatietotekniikka yhdistää eri aloja ja saattaa niitä vuorovaikutukseen keskenään, ja edistää tietojen yhteiskäyttöä. Seuraavissa kahdessa luvussa esittelen paikkatietojen soveltamista eri aloilla yleisen teorian sekä käytännön esimerkkien kautta. Esimerkkien valinnassa olen pyrkinyt laajaalaiseen näkökulmaan ja tuomaan esille Internet-tekniikoiden merkityksen nykysovelluksissa Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Paikkatietojen ja -tietojärjestelmien käyttöön liittyy kolme näkökulmaa: tekninen perusta, varsinaiset sovellusalat ja tietolähteet. Kaikissa näihin liittyvissä toiminnoissa on paikkatietojen käyttöä. Varsinainen käyttö liittyy luonnollisesti sovellusaloihin, mutta

15 teknologian kehittäminen ja tiedon tuottaminen paikkatietonäkökulmat huomioiden on myös paikkatietoalan toimintaa. 10 Jonesin (1997, 5) kirjassa kuvataan paikkatietojen soveltamista ja teknisiä perusteita sekä paikkatietoalan yhteyksiä muihin aloihin GIS-puu -kuvalla (kuvio 5). Jones (1997, 5-6) sanoo, että paikkatietotekniikan tekninen perusta muodostuu kartografiasta, maanmittauksesta, tietotekniikasta ja matematiikasta alatieteineen ja -tekniikkoineen. Paikkatietotekniikkaa sovelletaan Jonesin (1997, 5-6) mukaan yhteiskunta- ja ympäristötieteiden sekä teollisuuden ja kaupan aloilla, ja sovellusalan mukaan tietolähteitä ovat sosio-ekonominen, topografinen ja ympäristön tutkimus. Sosioekonominen tutkimus Topografinen tutkimus Ympäristön tutkimus Mm. arkeologia, julkishallinto Mm. mineraalien etsintä, palvelujen ylläpito, omaisuuden hallinta, markkinointi, turismi, navigointi Ympäristötieteet Yhteiskuntatieteet Teollisuus ja kauppa Mm. epidemologia, terveydenhuolto Mm. geomorfologia, metsätalous Mm. geologia, ekologia, merenmittaus, meteorologia Kartografia Matematiikka Mm. visualisointi, semiotiikka Maanmittaus Mm. statistiikka, operaatioanalyysit Mm. kaukokartoitus, fotogrammetria Tietotekniikka Mm. tietokonegrafiikka, kuvan käsittely Mm. tietokannat, informaation haku KUVIO 5. GIS-puu. Juuret kuvaavat teknisiä perusteita, oksat sovellusaloja ja sadepilvet tietolähteitä (Jones 1997, 5, muokattu).

16 11 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) mainitaan soveltamisalojen esimerkkeinä alkutuotanto, infrastruktuuri ja sen huolto, tutkimus, palvelut ja kauppa, tietovarantojen keruu ja pito sekä kuljetus, navigointi ja viestintä. Niille kaikille esitetään myös useita tarkempia alakohtia, kuten metsätalous, liikenneverkkojen suunnittelu, maantiede, palveluverkkojen suunnittelu, luonnonvarojen kartoitus sekä kuljetusten suunnittelu ja optimointi (mt). Internet-pohjaisilla paikkatietojärjestelmillä julkaistuja kartta- ja paikkatietopalveluja on WWW:ssä nykyään runsaasti. Kraakin (2001a) mukaan kartan rooli on laajentunut WWW:n myötä. Perinteisesti karttoja on käytetty näyttämään sijaintia, selittämään maan piirteitä ja käyttöä sekä opastamaan liikkumista (Kraak 2001a). Nyt karttoja käytetään lisäksi paikkatietojen etsinnässä ja jakelussa (Couclelis 1998; Gillavry 2000, 10-11, 17) sekä käyttöliittymänä muihin tietoihin, palveluihin tai karttoihin ja tietoverkossa navigointiin ja sen kartoittamiseen (Kraak 2001a). Eri valtioiden kansalliset karttaorganisaatiot käyttävät WWW-karttoja antamaan tietoa karttavalikoimastaan ja palveluistaan sekä jakamaan yleissivistävää tietoa kartoista (Hoostmans 2001). Varsin laaja käyttökohde ovat matkailua varten tehdyt kartat, joilla jaetaan tietoa alueista, palveluista ja reiteistä (Brown 2001). Myös perinteisiä kartastoja eli atlaksia vastaavia WWW-karttapalveluja on runsaasti. Niitä käytetään maantieteen, talousmaantieteen ja muiden tietojen välitykseen erilaisten teemojen avulla. (Kraak 2001b.) Paikkatietopalveluja käytetään säätilan ja sen muutosten esittämiseen (Blok 2001). Kartoilla on perinteisesti esitetty tie- ja reittitietoja. Näiden rinnalle on tullut myös automaattinen reitinlaskenta ja mobiiliopastus, joihin perustuu esimerkiksi ns. henkilökohtainen navigointi auto- ja matkapuhelinnavigaattoreineen. Näitä kaikkia sekä lisäksi tieolojen ja liikennemäärien seurantaa esitetään ja toteutetaan myös WWW -kartoilla. (Emmer 2001.) Kun tutustuu WWW:ssä oleviin paikkatietopalveluihin ja karttoihin esimerkiksi hakemalla sivustoja Internetin hakukoneiden avulla, voi helposti havaita paikkatietopalveluiden laajat käyttökohteet. Voikin todeta, että web-kartoista löytyvät kaikki samat käyttökohteet kuin perinteisistäkin kartoista, ja lisäksi uudenlaisen, digitaalisen median mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Mielestäni on hieman yllättävää, että karttojen

17 osalta WWW-kartoilla pyritään tuottamaan ja ehkä jopa korvaamaan perinteistä karttailmaisua, vaikka WWW:llä on monia ilmaisua ja tiedonjakelua rajoittavia tekijöitä Käytännön esimerkkejä Seuraavassa esitän joitakin eri alojen esimerkkejä paikkatietojen ja paikkatietojärjestelmien sovelluksista. Esimerkit ovat todellisia tapauksia, jotka on kerätty alan lehdissä ja seminaareissa olleista esittelyistä. Toisistaan poikkeavista lähteistä johtuen, kaikista tapauksista ei voi kertoa yhtä kattavasti. Esitän tapaukset tässä tiivistettyinä ja toimialan mukaan ryhmiteltyinä. Esimerkit eivät tarkoita, että paikkatietoja hyödynnetään kyseisessä tapauksessa ainoastaan mainitulla tavalla. Olen valinnut esimerkit pääasiassa muilta kuin perinteisiltä kartta-aloilta sopivan lähdemateriaalin puitteissa. Esimerkit eivät siis kata läheskään kaikkia paikkatietoja hyödyntäviä aloja. Tässä mainittujen lisäksi niitä löytyisi runsaasti esim. luonnonvara-, riistanhoito-, palo- ja pelastus-, urheilu-, maatalous- sekä tilastointialalta. Kauppa, markkinointi, vakuutus ja liikepaikkatoiminta Kesko Oyj:llä paikkatiedot ovat aktiivisessa käytössä myymäläverkko- ja kauppapaikkasuunnittelussa. Paikkatietojärjestelmällä tuotetaan tietoa esim. yksittäisen myymälän vaikutusalueesta, markkina-alueesta, sijaintiedusta ja hyötysuhteesta sekä myymäläverkoston sijaintirakenteesta. Järjestelmässä on laajat aineistot, helppo käyttöliittymä sadoille loppukäyttäjille ja työasema-gis paikkatietoammattilaisille. Järjestelmä on täysiverinen Internet-GIS kartta- ja paikkatietopalvelimineen. (Mansikka 2006; Ruokakesko löytää , 8-10.) S-ryhmällä on karttapalvelu, jolla voidaan toimittaa tietoa liikepaikoista ja -toiminnoista Internet-karttapalveluihin ja henkilökohtaista navigointia varten mm. autonavigaattoreihin ja matkapuhelimiin. Samalla karttatieto voidaan integroida omiin sisäisiin tai uusiin asiakkaille tarkoitettuihin palveluihin. (Sävilammi 2006.) Suomen suoramainonta Oy hyödyntää paikkatietoja osoitteettomassa suoramainonnassa. Paikkatiedoilla tehostetaan jakelun arkipäivän muutoksia mm. jakelualuetiedoilla ja

18 13 ajoreitityksellä sekä tuottamalla jakeluasiakkaille kohderyhmätietoa. Jakelualueita pystytään paikkatietojen avulla muodostamaan ko. jakelukampanjaa varten. (Nygård 2006.) Aberdeen property investors käyttää paikkatietoja kauppakeskusten johtamisessa ja kehittämisessä. Paikkatietoja käytetään päätöksissä, jotka koskevat esim. päivittäistä johtamista, tilavuokrausta, markkinointia, laajennus- ja muutosinvestointeja sekä kiinteistön ostoa tai myyntiä. Paikkatiedoilla kuvataan kauppakeskuksen ulkoista toimintaympäristöä sekä hahmotetaan sisäistä toiminnallisuutta ja taloudellisuutta. Käytössä on yleisiä kartta- ja tilastoaineistoja sekä itse tuotettua dataa. Paikkatietoohjelmistolla tehdään mm. keskuksen ulkoisia vaikutusalue- ja kilpailutilanneanalyysejä sekä hahmotetaan keskuksen sisäisiä kehittämistarpeita. Ulkoista ja sisäistä paikkatietoa käytetään myös yhdistettynä. (Yrjänä 2006; Kiinteistövarainhoito hyötyy , 8-10.) Vakuutusalalla voidaan esimerkiksi selvittää vakuutuksen kohteen ja sen läheisyydessä sijaitsevat riskit. Tämän perusteella pystytään mm. automatisoimaan hinnoittelua ja korvauskäsittelyä sekä tarjoamaan oikeanlaisia palveluja. (Kiviranta 2006.) Vakuutusyhtiö Tapiola on hankkinut koko organisaation laajuisen paikkatietoalustan, johon kuuluu palvelin- ja työasemaohjelmistoja. Ensimmäiseksi järjestelmää sovelletaan Call Center -toiminnoissa. (Tapiolalle ja Pohjois-Savon , 27.) Energiaverkot (kaukolämpö, sähkö) Kuopion energia on ottanut käyttöön Internet-paikkatietojärjestelmän, jossa kaikki kaukolämpöverkkoon liittyvät tiedot on koottu yhteen paikkaan. Tieto pystytään myös tarjoamaan helposti kaikille tarvitsijoille asentajista johtajiin. (Kuopiossa surffataan , 8-9.) Jyväskylän energiassa käytetään energiayhtiöille perinteisten johtokarttojen ja verkkotietojärjestelmien lisäksi laajasti mobiili- ja Internet-paikkatietoa. Järjestelmää käytetään sähkö-, kaukolämpö ja myös vesijohtoverkkojen yhteydessä. Järjestelmällä mm. kerätään maastosta dataa mobiililaitteilla suoraan tietokantaan, hoidetaan verkostojen

19 suunnittelua ja ylläpitoa, ennustetaan korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, kontrolloidaan laskutuksia ja kohdennetaan markkinointia. (Risto Pernu, energia-alan , ) 14 Suur-Savon Sähkötyö Oy hyödyntää mm. sähkölinjojen suunnittelussa GPS-paikkatietolaitteita ja -ohjelmistoja. Taustakartta-aineistoja voidaan tarvittaessa ladata mobiilisti GPS-laitteisiin Internet-karttapalvelusta (Suomalainen 2007). Kiinteistövälitys Igglo Oy käyttää Turussa ja Helsingissä kiinteistövälityskonseptia, jossa asuntoa ostava asiakas ja myyvä asiakas voivat eri aikaan itse ilmoittaa kauppa-aikeistaan. Ilmoittaminen tapahtuu Internet-karttapalvelun kautta, ja tiedot yhdistetään sijainnin perusteella ja välitetään kiinteistövälittäjälle. Perinteisemmässä asuntovälityksellä kohteen sijainti esitetään aina kartalla, ja kohteen tiedot ja valokuvat saadaan näkyville tietokannasta. (Kanninen 2006.) Metsä Metsäliitto Oyj:llä on järjestelmä kansainväliseen puunhankintaan. Järjestelmällä suunnitellaan ja kontrolloidaan koko puunhankinnan prosessi puukaupasta tuotantolaitokselle. Järjestelmällä on satoja loppukäyttäjiä, jotka operoivat pääasiassa mobiililaitteilla. (Aunola 2006.) Pohjois-Savon metsäkeskuksessa paikkatietokantaan kerätään tietoa kaikista vesistöihin ja soihin liittyvistä asioista. Paikkatieto-ohjelmistojen pääkäyttötarkoituksena on vesiensuojelun valuma-alueittainen suunnittelu ja suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Järjestelmällä pyritään hallitsemaan aineistoja kokonaisvaltaisesti. (Pohjois-Savon metsäkeskukselle , 69.) Joukkoliikenne Tampereella ja Jyväskylässä on käytössä järjestelmä, jolla tuotetaan tosiaikaiset saapumisennusteet linja-autopysäkeille. Helsingin kaupungin liikennelaitoksella tuote-

20 15 taan tiedotteita häiriöistä ja poikkeusliikenteestä, ja pääkaupunkiseudun YTV:llä on reittiopastuspalvelu. Kaikissa järjestelmissä hyödynnetään Internet- ja mobiilipaikkatietoa. (Vuorio 2006.) Kunnossapitopalvelut (hissit, teleasennus) ja teollisuusaluehallinta Kone hissit Oy:ssä paikkatietoja käytetään kunnossapitopalveluissa. Paikkatietoja hyödynnetään vikatilanteissa kentän ohjaukseen ja seurantaan, tuottamaan raportteja reaaliaikaisesti ja jälkikäteen sekä lisäämään asentajien työturvallisuutta seurannalla. (Piironen 2006.) Varsinais-Suomessa käytetään järjestelmää, jolla toteutetaan teleasennusten työnohjaus. Järjestelmällä paikannetaan asentajat ja asennuskohteet ja näin saadaan tuotettua optimoidut työmääräykset sekä jälkiraportointi. (Jutila 2006.) Teollisuus- ja tehdasalue on pienoisotos koko muusta maailmasta. Henkel-yhtiöt käyttävät Internet-pohjaista paikkatietojärjestelmää kaikessa tehdasalueen infrastruktuurin hallinnassa. Järjestelmällä ylläpidetään ja tuotetaan tietoja mm. alueista, väylistä, pysäköinnistä, putki- ja kaapeliverkoista, rakennuksista ja työtiloista, tehdaslaitteista sekä palo- ja pelastusjärjestelyistä. (Loh 2006.) UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla käytetään vastaavia menetelmiä. Tietoja tuotetaan monipuolisesti mm. laserkeilauksilla, ja niitä käytetään mm. Internet-GIS:n avulla. (Kettunen 2006.) Terveydenhuolto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tutkitaan tietojärjestelmän täydentämistä paikkatietotoiminnoilla. TKK:lla on meneillään Tekesin rahoittama projekti terveydenhuollon prosessien uudet analyysimenetelmät, TERANA (Mikkola 2006.) Maanpuolustus Puolustusvoimien tietohallintoa rationalisoitiin laajassa TIERA-hankkeessa. Paikkatiedoista muodostetaan runkopalvelu, jota käytetään sekä hallinnollisessa että operatiivises-

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

www.solita.fi solita@solita.fi

www.solita.fi solita@solita.fi www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Kurssin hallinta -työväline

Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet

GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari BORIS 2 Järjestelmän rajapinnat Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari 7.3.2013 BORIS 2 -hanke öljysuojarahaston ja SYKEn rahoittama hanke yhteistyössä mukana kaikki öljyntorjunnan toimijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen

Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D. Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö. Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko, k0201291 22.2.2004 TP02S-D Ohjelmointi (C-kieli) Projektityö Työn valvoja: Olli Hämäläinen Asko Ikävalko LOPPURAPORTTI 1(11) Ratkaisun kuvaus Käytetyt tiedostot Tietuerakenteet Onnistuin

Lisätiedot

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu

VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ict2td005 Ohjelmiston suunnittelutaito Sivu 1 / 5 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB-sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web-sivujen suunnitteluominaisuuksia.

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä TIMECON UNISON mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite D: Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Poikkeamispäätös

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA

TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON SUJUVAA TURVALLISUUDEN HALLINTAA TIMECON UNISON Moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Mahdollisuus integrointiin eri järjestelmien välillä oli yksi pääsyistä, miksi valitsimme

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Heikki Karttunen 30.5.2007 1 Agenda Hyvinkään metsät ja suunnittelu Hyvinkään paikkatiedot metsäsuunnittelun kannalta

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa

INSPIRE ArcGIS-tuotteilla. Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa INSPIRE ArcGIS-tuotteilla Ulla Järvinen ja Jussi Immonen INSPIRE-koulutuksessa 14.10.2010 ArcGIS-teknologian avulla organisaatiot voivat kehittää palvelujaan ja tehostaa toimintaansa... Improving How We

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla

Selaimen kautta käytettävällä PaikkaOpin kartta-alustalla PaikkaOppi Mobiililla 19.1.2017 Sisällys Slide 3. Mikä on PaikkaOppi Mobiili? Slide 4. Kaavio PaikkaOppi Mobiilin käytön aloituksesta. Slidet 5-7. Tunnusten ja kurssin luominen ennen sovelluksen käyttöä. Slide 8. Hae sovellus

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50 120.90 148.71

0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50 120.90 148.71 SfW Symbolikoostaja - SfW_SE: Symbolikoostajalla teet uusia blissejä ja viittomia. Symbolikoostaja 0 241.80 297.41 15 205.53 252.80 30 169.26 208.19 35 157.17 193.32 40 145.08 178.45 45 132.99 163.58 50

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä tarjoaa opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen MOT-sanakirjapalvelun. MOT-palvelu on suomalainen Kielikone Oy: n tuottama pilvipalvelu,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot