HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS"

Transkriptio

1 Esa Hannus HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Esa Hannus Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Hajautettu paikkatietojärjestelmä oppilaitoskäytössä Internet-GIS Tiivistelmä Paikkaan sidottujen, usein kartoilla esitettävien tietojen merkitys on nykyään suuri ja koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS), joissa sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita. Opinnäytetyöni tavoitteena oli hahmottaa ja kuvata tällaisen modernin paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitosympäristössä sekä selvittää oppilaitoskäytössä olevan GIS:n rakennetta. Työni oli luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jossa käytin esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuudet päättelin esimerkkijärjestelmällä tehtyjen käytännön töiden ja paikkatiedon teorian avulla sekä selvittämällä paikkatietojärjestelmien käyttöä oppilaitoksissa. Rakenteen määritin käymällä läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian, järjestelmäarkkitehtuurin sekä käyttötavat ja yhdistämällä näin saadun tiedon paikkatiedon teoriassa esitettyihin malleihin. Paikkatietojärjestelmälle löytyi oppilaitoksesta paljon erilaista käyttöä. Kuvailin käyttömahdollisuudet yleisellä tasolla ja luokittelin ne kolmeen pääryhmään, opetus-, T & K - ja hallintokäyttöön. Esimerkkitapausta varten tein MAMK:a koskevia paikkatietosuosituksia. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenteeseen en löytänyt yksiselitteistä vastausta. Loin rakenteesta käyttötarpeisiin perustuvan tasomaisen kuvauksen. Esimerkkijärjestelmästä syntyi samalla ensimmäinen kattava kuvaus. Tässä työssä esitetyt mallit sopivat yleisesti paikkatiedon opetusympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoululle ja maanmittaustekniikan laboratoriolle työni on hyödyllinen selvitettyjen käyttömahdollisuuksien lisäksi dokumentaarisesta näkökulmasta. Asiasanat (avainsanat) paikkatietojärjestelmät, paikkatiedot, tietokoneavusteinen kartografia, tietojärjestelmät, Internet, WWW Sivumäärä Kieli URN 67 s. + liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: Mikkelin ammattikorkeakoulu, maanmittaustekniikan laboratorio Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Pekka Saikko

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 25, 2007 Author(s) Esa Hannus Degree programme and option Degree programme in Surveying Name of the bachelor's thesis Distributed GIS in educational organization Internet GIS Abstract Geographic information systems (GIS) have stepped into Internet era. The aim of this Bachelor's thesis was to find out for what purposes an Internet GIS could be used in an educational organization. The system architecture of an educational GIS was also examined. I used the GIS of Laboratory of Surveying in Mikkeli University of Applied Sciences as an example for my study. My study was a survey and development project. I discovered the applications of educational GIS by combining real projects made with the exemplar GIS and GIS literature and articles. I found out the system architecture by exploring the history and system components of the exemplar GIS. I ended up a conclusion, that GIS can be used in educational organization for various purposes in education, R & D and administration. I made a model for a architectural structure of educational GIS for different applications. I also made recommendations for the use of GIS in Mikkeli University of Applied Sciences, and the first complete documentation of the GIS of Laboratory of Surveying. Subject headings, (keywords) GIS, geographic information systems, computer aided cartography, information systems, Internet, WWW Pages Language URN 67 p. + app. 23 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Assignment from Mikkeli University of Applied Sciences, Laboratory of Surveying Tutor Bachelor s thesis assigned by Pekka Saikko

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS GIS tietojärjestelmänä Rakenne Toiminnot Käyttö Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Käytännön esimerkkejä HAJAUTETTU GIS Internet-teknologiat WWW:n toiminta ja tiedostomuodot WWW:n ohjelmointi- ja laajennustekniikat Paikkatietojärjestelmä Internetissä GIS:n Internet-evoluutio Internet-GIS PAIKKATIETOTEKNIIKKA OPPILAITOKSESSA Käyttö oppilaitoksissa Suomessa Käyttö Mikkelin AMK:ssa Maanmittaustekniikan opetuksessa Metsätalouden opetuksessa Muussa opetuksessa Muissa toiminnoissa Mikkelin AMK:n maanmittauslaboratorion paikkatietojärjestelmä Historia Arkkitehtuuri Toiminnot ja välineet... 49

5 5 EHDOTUKSET OPPILAITOSKÄYTTÖÖN Eritasoiset oppilaitos-gis:t Katselu-GIS Työasema-GIS Järjestelmä-GIS Hajautettu GIS Internet-GIS:n oppilaitosympäristössä Eri alojen opetuksessa T & K -toiminnoissa Organisaation palveluissa Suositukset Mikkelin AMK:lle POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Maailma on astunut digitaalisen informaation aikakauteen, jossa spatiaalisen tiedon merkitys on suurempi kuin koskaan (Pellikka 2002). Paikkaan sidottujen, yleensä kartoilla esitettävien tietojen merkitys on myös koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hyödynnetään monilla aloilla monin eri tavoin. Niitä hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS, Geographic(al) Information System). Paikkatietojärjestelmä on myös usein keskeinen osa tietojärjestelmää, ja se voi toimia koko tietojärjestelmän runkona. Nykyaikaisissa paikkatietojärjestelmissä sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita, ja lisäksi järjestelmiä voidaan käyttää liikkuvilla tietovälineillä. Pitäisikö oppilaitoksessakin huomioida paikkatietojen käytön nykyiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan toiminnoissa? Mihin ja miten paikkatietojärjestelmää ylipäänsä voisi hyödyntää oppilaitoksessa? Millainen on oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenne? Näihin kysymyksiin vastauksia hakeva opinnäytetyöni on luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jonka tavoitteena on hahmottaa ja kuvata Internet-teknologioita hyödyntävän paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitoskäytössä. Käytän esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) yhdyskuntatekniikan laitoksen (YT) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Pyrin kuitenkin katsomaan asioita myös yleisestä näkökulmasta. Koko työn taustaksi tarkastelen paikkatieto-, Internet- ja GIS-teknologioita yleisesti sekä selvitän paikkatietojärjestelmien nykyistä käyttöä. Paikkatietojärjestelmän käyttösuunnittelun perustan pääasiassa MAMK:n paikkatietoopetukseen ja laboratoriossa tehtyihin käytännön töihin. Tätä pohjaa täydennän paikkatiedon teoriasta ja alaa seuratessani saamillani ideoilla. Kuvauksissa pyrin objektiivisuuteen ja paikkatietotekniikalle ominaiseen uuden toimintatavan ennakkoluulottomaan hakemiseen.

7 2 Paikkatietojärjestelmän rakenteen selvittämistä varten käyn läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian ja dokumentoin sen nykyisen rakenteen. Järjestelmää on aiemmin kuvattu ja suunniteltu laboratorion oman toiminnan suunnittelun yhteydessä harjoitusja opinnäytetöissä, mutta varsinaista kokonaissuunnittelua tai kattavaa dokumentointia ei ole tehty. Työtehtävissä tekemieni havaintojen ja kokemukseni lisäksi käytän aineistona opetushenkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja, laboratorion kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia, investointeihin liittyviä asiakirjoja ja järjestelmää hyödyntäneitä harjoitusja opinnäytetöitä. Laadin myös ehdotuksen oppilaitoksen paikkatietojärjestelmän perusrakenteeksi. Lisäarvoa tehtävälle aiheutuu Mikkelin AMK:n päätöksestä lopettaa maanmittaustekniikan insinöörikoulutus. Viimeistään nyt kannattaa selvittää paikkatietotekniikan työelämän mukaiset käyttömahdollisuudet MAMK:ssa. Laadinkin MAMK:n paikkatietojen käyttöä ja maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmän tulevaisuutta koskevan suosituksen. Tämä työ voi auttaa päätettäessä järjestelmän tulevaisuudesta. Itse olen työskennellyt laboratorioteknikkona MAMK:n maanmittaustekniikan laboratoriossa vuoden 1998 kesäkuusta alkaen. Työtehtäviini kuuluu muun muassa esimerkkitapauksena käyttämäni paikkatietojärjestelmän kehitys-, käyttö- ja ylläpitotehtävät sekä käyttäjätuki. Koen tämän aihepiirin erittäin kiinnostavaksi paitsi työtehtävieni myös ammatilliselta kannalta ja harrastuksellisestikin GIS on informaatioajan taikasana! 2 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS Paikkatietojärjestelmillä eli GIS:llä (Geographic(al) Information System) käsitellään paikkatietoja. Edellä mainittujen termien lisäksi paikkatietoalaan liittyy useita käsitteitä, joita on määritelty eri tavoilla mm. asiayhteyden, näkökulman ja aikakauden mukaan. Seuraavaksi esittelen lyhyesti paikkatietoalan ja paikkatietoon liittyvät keskeisimmät käsitteet (ks. myös liite 1), jonka jälkeen tarkastelen tarkemmin paikkatietojärjestelmiä. Paikkatietoalasta on kehittynyt uusi ja tärkeä informaatioajan tieteenala ja työkalu. Se on perustaltaan poikkitieteellistä ja laaja-alaista, kuten ovat sen sovellusalueetkin. Alan

8 3 synty ja kehittyminen liittyy kartografiaan sekä informaatio- ja tietotekniikkaan. Vaikka paikkatietoala onkin suhteellisen uusi asia, sillä on huomattavan pitkä historiallinen tausta. Myös hyödynnettynä teknologiana sen historia ulottuu jo kymmenien vuosien päähän. DeMersin (2000 ii-vi, 3-7) mukaan alan juuret ulottuvat aina 2500 vuoden päähän kartan tekemisen aamuhämäriin, ja alan varsinaisen kehityksen voi katsoa alkaneen 1960-luvulla Kanadasta ensimmäisen paikkatietojärjestelmän, CGIS:n (Canada Geographic Information System), myötä. Paikkatietoalalla sovellettuja matemaattis-maantieteellisiä menetelmiä kehiteltiin jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä (Clarke 1999, 7-10; Pellikka 2002). Paikkatiedon virallisena suomalaisena määritelmänä voidaan pitää Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää: "tieto kohteista, joiden paikka Maan suhteen tunnetaan." Maanmittauslaitoksen (2002) Paikkatietotekniikan perusteet -verkkosivustolla on hieman toisenlainen määritelmä: "paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon (vertausjärjestelmässä ilmaistu kohteen sijainti) ja kohteen ominaisuuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus." Tietorakenteena paikkatiedon katsotaan koostuvan useammasta osasta, eli ominaisuusja sijaintitiedoista. Sijaintitieto voidaan jakaa vielä useisiin alakohtiin (ks. myös kuvio 1). Ominaisuustieto koostuu attribuuteista eli ominaisuuksista, jotka määrittävät ja kuvailevat paikannettua kohdetta tai ilmiötä. Sijaintitieto rakentuu koordinaattitiedosta ja geometriatiedosta, joka voi sisältää myös topologiatietoa. Geometriatieto kertoo ns. geometrisen yksilötyypin, jolla kohdetta kuvataan. Topologiatiedolla tarkoitetaan sellaisia kohteiden välisiä sijaintiin liittyviä suhteita, joita ei tarvitse laskea koordinaattitiedoista. (Maanmittauslaitos 2002.) paikkatieto ominaisuustieto sijaintitieto koordinaattitieto geometriatieto topologiatieto KUVIO 1. Paikkatiedon tietorakenne (Maanmittauslaitos 2002)

9 4 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) kuvataan, että "paikkatiedot ovat tietokonemuotoisia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta, esimerkiksi tietä, rakennusta tai väestöä, sitä tarkoituksen mukaisella tavalla pelkistäen ja luokitellen." Paikkatiedot voivat kuvata mm. luonnonvaroja, maan pinnanmuotoja, maankäyttöä ja -käytön suunnitelmia, maanomistusta, asutusta ja elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön tilaa (mt). Yleistyksenä voi mielestäni sanoa, että mikä tahansa tavallinen' tieto on paikkatietoa, mikäli siihen yhdistetään sijaintitieto. Paikkatietojärjestelmän määritelmä Geoinformatiikan sanastossa (2005, 23) on: "järjestelmä, jonka avulla voidaan tallentaa, hallita, analysoida tai esittää paikkatietoa." Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) paikkatietojärjestelmä määritellään lyhyemmin: "tietojärjestelmä, joka käsittelee paikkatietoa." Voi siis sanoa, että paikkatietojärjestelmä on erityispiirteinen tietojärjestelmä. Geoinformatiikka on paikkatiedon tieteenala. Geoinformatiikka on "paikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä tutkiva tieteenala" (Geoinformatiikan sanasto 2005, 22). Tieteenalana geoinformatiikka sijaitsee maantieteen, metsätieteen ja maanmittaustieteiden saumakohdassa. Geoinformatiikka on tieteelle saman tyyppinen väline kuin matematiikka, ja joillakin muilla aloilla geoinformatiikka nähdäänkin vain välineenä omalle alalle. (Pellikka 2002.) Paikkatietotekniikka puolestaan on geoinformatiikan osakäsite. Termi mainitaan Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää täydentävässä huomautuksessa: "paikkatietotekniikaksi sanotaan sitä osaa geoinformatiikasta, joka soveltaa tietoteknisiä menetelmiä." Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) sanotaan, että paikkatietotekniikka on tietojen visualisointia, yhdistelyä ja analysointia, ja että visualisointiin kuuluvat kartat, multimedia sekä kolmiulotteiset mallit ja virtuaalimaailmat. Tässä työssä liikutaan pääasiassa paikkatietotekniikan alueella. Paikkatietoja käytetään yhä useammin valmiiksi rakennettujen paikkatietopalveluiden kautta. Geoinformatiikan sanaston (2005, 31; ks. myös liite 1) mukaan paikkatietopalvelu on "paikkatietojen luovutukseen, käsittelyyn, muokkaukseen tai tulostukseen tarkoitet-

10 tu palvelu". Määritelmän lisähuomautuksissa (mt.) mainitaan useita erilaisia palvelutyyppejä, kuten sisältöpalvelu, tiedonvälityspalvelu ja erilaisia prosessointipalveluita GIS tietojärjestelmänä Paikkatietojärjestelmä on tietojärjestelmä. Se kuitenkin eroaa merkittävästi tavallisista tieto- ja suunnittelujärjestelmistä (DeMers 2000, 7-14). Tärkeimpiä paikkatietojärjestelmän ominaispiirteitä ovat karttailmaisuun perustuva esitystapa, karttakoordinaatistoon sidottu käyttöliittymä sekä suurikokoiset graafiset syöttö- ja tulostusvälineet (Maanmittauslaitos 2002; DeMers ). Paikkatietojärjestelmä voi olla yhden käyttäjän mikrosovellus tai satojen käyttäjien konsernitasoinen järjestelmä (Maanmittauslaitos 2002). Viimeksi mainitut ovat nykyään ns. hajautettuja paikkatietojärjestelmiä, joilla toteutetaan erilaisia paikkatietopalveluita (Peng & Tsou 2003, ) Paikkatietojärjestelmien ja muiden tietojärjestelmien suhdetta voidaan havainnollistaa luokittelemalla tietojärjestelmät. Kuviossa 2 on DeMersin ( ) tietojärjestelmien luokittelu, jossa näkyy myös paikkatietojärjestelmien luokittelu. Termejä GIS ja LIS (Land Information System) pidetään Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) samaatarkoittavina. LIS:llä tarkoitetaan joskus myös maastotietojärjestelmää tai kiinteistötietojärjestelmää. Geoinformatiikan sanaston (2005, 23) määritelmää täydentävässä huomautuksessa sanotaan, että "paikkatietojärjestelmät voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella tapahtuma- ja tiedonhallintapainotteisiin tietojärjestelmiin sekä analyysipainotteisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin." TIETOJÄRJESTELMÄT Ei-spatiaaliset Spatiaaliset Hallintojärjestelmät Ei-maantieteelliset Maantieteelliset (GIS) CAD/CAM Muut GIS:t LIS Sosioekonomiset Tilastolliset Ei-kiinteistöpohjaiset Kiinteistöpohjaiset KUVIO 2. Tietojärjestelmien luokittelu (DeMers 2000, 13, muokattu).

11 6 2.2 Rakenne Paikkatietojärjestelmä muodostuu useista osista. Kuten tavallistenkin tietojärjestelmien, myös paikkatietojärjestelmien katsotaan muodostuvan käyttäjistä, aineistoista, ohjelmistoista ja laitteista sekä käytänteistä (ks. kuvio 3) (Geoinformatiikan sanasto 2005, 23; Davis 1996, 28-29; Tietotekniikan liitto , 160, 234; Pohjonen 2001). AINEISTOT KÄYTTÄJÄT LAITTEISTOT OHJELMISTOT KÄYTÄNTEET KUVIO 3. Paikkatietojärjestelmän rakenne Aineistot ovat paikkatietoja ja muita kokonaisuuteen liittyviä tietoja, joiden käsittelyä varten järjestelmä on rakennettu. Davisin (1996, 14-15, 29) mukaan ilman tietoja järjestelmällä ei ole merkitystä eikä tarkoitusta. Käyttäjillä tarkoitetaan paitsi järjestelmää käyttäviä henkilöitä myös koko organisaatiota. Käytänteillä viitataan osaamiseen ja menettelytapoihin, joilla järjestelmää käytetään. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) tässä kohtaa käytetään sanaa 'tietämys', josta suurin osa on järjestelmää käyttävissä asiantuntijoissa. Ohjelmistoilla tarkoitetaan tietokoneohjelmia, joita tarvitaan paikkatietojärjestelmän käyttämiseksi. Ohjelmiin luetaan kuuluvaksi paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi kaikki järjestelmän käytössä tarvittavat ja käyttöä tukevat ohjelmistot, kuten tietokanta-, hallinta-, tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tilasto- ja kuvankäsittelyohjelmistot (Davis 1996, 29). Järjestelmässä voi olla useita paikkatieto-ohjelmistoja, joita käytetään ohjelmiston tarkoituksen ja sopivuuden mukaisesti.

12 7 Paikkatietojärjestelmän laitteistoja ovat digitointipöydät ja kuvanlukijat, tietokoneet ja tietoverkko sekä tulostimet ja piirturit. Toiminnan kannalta nämä laitteet voidaan jakaa tiedonsyöttölaitteisiin, tietojen hallinta- ja käsittelylaitteisiin sekä tietojen ulosvientilaitteisiin. (Davis 1996, ) Edellä mainittujen lisäksi myös tiedonkeräyslaitteet voidaan katsoa kuuluviksi paikkatietojärjestelmään. Niitä ovat esimerkiksi maastonmittausvälineet ja kaukokartoituslaitteet sekä erilaiset analysaattorit ja mittarit. 2.3 Toiminnot Eri paikkatietojärjestelmien toiminnot poikkeavat toisistaan muun muassa järjestelmien erilaisten käyttötarkoitusten takia. Toiminnot voi kuitenkin jakaa esimerkiksi Jonesin (1997) tapaan viiteen pääryhmään, jotka ovat 1) tiedon hankkiminen, 2) tietojen esikäsittely, 3) sijaintiin perustuvat kyselyt ja analyysit, 4) tietojen tallennus ja palautus sekä 5) graafinen esittäminen ja vuorovaikutus. Toimintoryhmät näkyvät oheisessa kuviossa (kuvio 4 ), joka havainnollistaa myös paikkatietojärjestelmän käytön vaiheita ja tietojen esiintymismuotoja järjestelmässä. Yleensä nämä toimintoryhmät löytyvät kaikista Havaittu ilmiö Dokumentit ja kartat Tiedon hankkiminen Raakatiedot Tietokanta Tallennus ja palautus Tietojen esikäsittely Esittäminen ja vuorovaikutus Grafiikat Jäsennetyt tiedot Kyselyt ja analyysit Tulkinnat KUVIO 4. Paikkatietojärjestelmän toimintoryhmät (soikiot) ja tiedon esiintymismuodot järjestelmässä (suorakulmiot) (Jones 1997, 40, muokattu).

13 järjestelmistä, mutta toimintojen laajuus ja yksityiskohdat vaihtelevat muun muassa sen mukaan, onko kyseessä yksittäinen paikkatieto-ohjelmisto vai laaja tietojärjestelmä. 8 Tiedonhankintatoiminnoilla kerätään tietoja eri lähteistä ja viedään ne paikkatietojärjestelmään. Jonesin (1997, 39-41) mukaan tietoja kerätään havainnoimalla ja tutkimalla todellisen maailman ilmiöitä sekä olemassa olevista dokumenteista, jotka voivat olla joko numeerisessa tai analogisessa muodossa. Tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukokartoitus, maaperätutkimukset, kenttätutkimukset ja haastattelut sekä formaattimuunnokset, digitointi, skannaaminen eli kuvanluku, koodaus ja tekstinkäsittely. Tiedonhankintatoimintojen seurauksena syntyy ns. raakatietoa, jota ei vielä sellaisenaan voi käyttää varsinaisissa paikkatietotehtävissä. (Mt.) Raakadata muokataan tietojen esikäsittelytoiminnoilla sopivaksi paikkatietohakuihin ja -analyyseihin, ja muutenkin haluttuun muotoon. Jones (1997, 41-45) kertoo, että toimenpiteitä ovat esimerkiksi topologian luominen, kuvaluokittelu, rasteroinnit ja vektoroinnit, kolmioinnit ja ruudustojen muodostamiset, uudelleen luokittelut sekä projektio- ja koordinaatistomuunnokset. Esikäsittelytoimintojen tuloksena saadaan paikkatietotoimintoihin sopivaa jäsennettyä, rakenteellista tietoa. (Mt.) Kysely- ja analyysitoimintojen voi sanoa olevan paikkatietojärjestelmien keskeisin toimintoryhmä. DeMersin (2000, 185) mielestä analyysit ovat paikkatietojen käsittelyn sydän se, mistä paikkatietotekniikassa todella on kysymys. Näillä toiminnoilla tehdään varsinaisia paikkatietotehtäviä: kysellään tietojen sijainteja tai mitä tietoja johonkin sijaintiin liittyy, selvitetään ja mallinnetaan kohteiden ja ilmiöiden vaikutuksia, vuorovaikutuksia ja suhteita (mt). Toiminnoilla tuotetaan järjestelmän sisältämästä tiedosta uutta tietoa (Star & Estes 1990), jota Jones (1997, 39, 46-56) kutsuu tulkituksi tiedoksi. Tallennus- ja palautustoiminnot ovat tiedonhallintatoimintoja. Jones (1997, 39) korostaa, että toiminnoilla voidaan tallentaa ja palauttaa käyttöön kaikenlaista järjestelmässä käsiteltyä tietoa raakatiedoista tulkittuihin tietoihin. Näistä tallennetuista tiedoista muodostuu GIS-tietokanta. Tallennettavat tiedot voivat olla tyypiltään monenlaisia, kuten rasteri- ja vektorikuvia, taulukkomuotoisia tietoja ja multimediatiedostoja. (Jones 1997, )

14 9 Myös esitys- ja vuorovaikutustoiminnot ovat käytettävissä kaikelle järjestelmässä käsitellylle tiedolle (Jones 1997, 39). Esitystoiminnoilla voidaan tuottaa erilaisia esityksiä ja raportteja järjestelmän tiedoista esimerkiksi paperille, tiedostoiksi tai kuvaruudulle. Vuorovaikutustoiminnot ovat yksi paikkatietojärjestelmän keskeisimmistä ominaisuuksista. Niillä käyttäjä voi ohjata ja suorittaa järjestelmän toimintoja ja tiedonkäsittelyä suoraan graafisen käyttöliittymän avulla. (Jones 1997, ) 2.4 Käyttö Luonnollisestikin paikkatietojärjestelmiä käytetään niillä aloilla, joilla myös hyödynnetään paikkatietoja. Paikkatietoalaa seuraamalla voi havaita, että paikkatietojen käyttö lisääntyy koko ajan, ja että paikkatiedoille löydetään yhä uusia sovelluskohteita. Myös alan liiketoiminnan volyymi ja arvo kasvaa koko ajan sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Paikkatietojen yhteiskäyttöä pyritään myös edistämään erilaisilla hankkeilla sekä standardisoimalla paikkatietoja ja paikkatietojen välitystä. Paikkatietotekniikka on monialaista sekä tekniseltä perustaltaan että sovellusaloiltaan. Tällöin myös käyttäjät ja tietolähteet edustavat useita eri aloja. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) todetaan, että "paikkatietotekniikkaa voidaan soveltaa kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan aloilla". Mielestäni on varsin merkittävää, että paikkatietotekniikka yhdistää eri aloja ja saattaa niitä vuorovaikutukseen keskenään, ja edistää tietojen yhteiskäyttöä. Seuraavissa kahdessa luvussa esittelen paikkatietojen soveltamista eri aloilla yleisen teorian sekä käytännön esimerkkien kautta. Esimerkkien valinnassa olen pyrkinyt laajaalaiseen näkökulmaan ja tuomaan esille Internet-tekniikoiden merkityksen nykysovelluksissa Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Paikkatietojen ja -tietojärjestelmien käyttöön liittyy kolme näkökulmaa: tekninen perusta, varsinaiset sovellusalat ja tietolähteet. Kaikissa näihin liittyvissä toiminnoissa on paikkatietojen käyttöä. Varsinainen käyttö liittyy luonnollisesti sovellusaloihin, mutta

15 teknologian kehittäminen ja tiedon tuottaminen paikkatietonäkökulmat huomioiden on myös paikkatietoalan toimintaa. 10 Jonesin (1997, 5) kirjassa kuvataan paikkatietojen soveltamista ja teknisiä perusteita sekä paikkatietoalan yhteyksiä muihin aloihin GIS-puu -kuvalla (kuvio 5). Jones (1997, 5-6) sanoo, että paikkatietotekniikan tekninen perusta muodostuu kartografiasta, maanmittauksesta, tietotekniikasta ja matematiikasta alatieteineen ja -tekniikkoineen. Paikkatietotekniikkaa sovelletaan Jonesin (1997, 5-6) mukaan yhteiskunta- ja ympäristötieteiden sekä teollisuuden ja kaupan aloilla, ja sovellusalan mukaan tietolähteitä ovat sosio-ekonominen, topografinen ja ympäristön tutkimus. Sosioekonominen tutkimus Topografinen tutkimus Ympäristön tutkimus Mm. arkeologia, julkishallinto Mm. mineraalien etsintä, palvelujen ylläpito, omaisuuden hallinta, markkinointi, turismi, navigointi Ympäristötieteet Yhteiskuntatieteet Teollisuus ja kauppa Mm. epidemologia, terveydenhuolto Mm. geomorfologia, metsätalous Mm. geologia, ekologia, merenmittaus, meteorologia Kartografia Matematiikka Mm. visualisointi, semiotiikka Maanmittaus Mm. statistiikka, operaatioanalyysit Mm. kaukokartoitus, fotogrammetria Tietotekniikka Mm. tietokonegrafiikka, kuvan käsittely Mm. tietokannat, informaation haku KUVIO 5. GIS-puu. Juuret kuvaavat teknisiä perusteita, oksat sovellusaloja ja sadepilvet tietolähteitä (Jones 1997, 5, muokattu).

16 11 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) mainitaan soveltamisalojen esimerkkeinä alkutuotanto, infrastruktuuri ja sen huolto, tutkimus, palvelut ja kauppa, tietovarantojen keruu ja pito sekä kuljetus, navigointi ja viestintä. Niille kaikille esitetään myös useita tarkempia alakohtia, kuten metsätalous, liikenneverkkojen suunnittelu, maantiede, palveluverkkojen suunnittelu, luonnonvarojen kartoitus sekä kuljetusten suunnittelu ja optimointi (mt). Internet-pohjaisilla paikkatietojärjestelmillä julkaistuja kartta- ja paikkatietopalveluja on WWW:ssä nykyään runsaasti. Kraakin (2001a) mukaan kartan rooli on laajentunut WWW:n myötä. Perinteisesti karttoja on käytetty näyttämään sijaintia, selittämään maan piirteitä ja käyttöä sekä opastamaan liikkumista (Kraak 2001a). Nyt karttoja käytetään lisäksi paikkatietojen etsinnässä ja jakelussa (Couclelis 1998; Gillavry 2000, 10-11, 17) sekä käyttöliittymänä muihin tietoihin, palveluihin tai karttoihin ja tietoverkossa navigointiin ja sen kartoittamiseen (Kraak 2001a). Eri valtioiden kansalliset karttaorganisaatiot käyttävät WWW-karttoja antamaan tietoa karttavalikoimastaan ja palveluistaan sekä jakamaan yleissivistävää tietoa kartoista (Hoostmans 2001). Varsin laaja käyttökohde ovat matkailua varten tehdyt kartat, joilla jaetaan tietoa alueista, palveluista ja reiteistä (Brown 2001). Myös perinteisiä kartastoja eli atlaksia vastaavia WWW-karttapalveluja on runsaasti. Niitä käytetään maantieteen, talousmaantieteen ja muiden tietojen välitykseen erilaisten teemojen avulla. (Kraak 2001b.) Paikkatietopalveluja käytetään säätilan ja sen muutosten esittämiseen (Blok 2001). Kartoilla on perinteisesti esitetty tie- ja reittitietoja. Näiden rinnalle on tullut myös automaattinen reitinlaskenta ja mobiiliopastus, joihin perustuu esimerkiksi ns. henkilökohtainen navigointi auto- ja matkapuhelinnavigaattoreineen. Näitä kaikkia sekä lisäksi tieolojen ja liikennemäärien seurantaa esitetään ja toteutetaan myös WWW -kartoilla. (Emmer 2001.) Kun tutustuu WWW:ssä oleviin paikkatietopalveluihin ja karttoihin esimerkiksi hakemalla sivustoja Internetin hakukoneiden avulla, voi helposti havaita paikkatietopalveluiden laajat käyttökohteet. Voikin todeta, että web-kartoista löytyvät kaikki samat käyttökohteet kuin perinteisistäkin kartoista, ja lisäksi uudenlaisen, digitaalisen median mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Mielestäni on hieman yllättävää, että karttojen

17 osalta WWW-kartoilla pyritään tuottamaan ja ehkä jopa korvaamaan perinteistä karttailmaisua, vaikka WWW:llä on monia ilmaisua ja tiedonjakelua rajoittavia tekijöitä Käytännön esimerkkejä Seuraavassa esitän joitakin eri alojen esimerkkejä paikkatietojen ja paikkatietojärjestelmien sovelluksista. Esimerkit ovat todellisia tapauksia, jotka on kerätty alan lehdissä ja seminaareissa olleista esittelyistä. Toisistaan poikkeavista lähteistä johtuen, kaikista tapauksista ei voi kertoa yhtä kattavasti. Esitän tapaukset tässä tiivistettyinä ja toimialan mukaan ryhmiteltyinä. Esimerkit eivät tarkoita, että paikkatietoja hyödynnetään kyseisessä tapauksessa ainoastaan mainitulla tavalla. Olen valinnut esimerkit pääasiassa muilta kuin perinteisiltä kartta-aloilta sopivan lähdemateriaalin puitteissa. Esimerkit eivät siis kata läheskään kaikkia paikkatietoja hyödyntäviä aloja. Tässä mainittujen lisäksi niitä löytyisi runsaasti esim. luonnonvara-, riistanhoito-, palo- ja pelastus-, urheilu-, maatalous- sekä tilastointialalta. Kauppa, markkinointi, vakuutus ja liikepaikkatoiminta Kesko Oyj:llä paikkatiedot ovat aktiivisessa käytössä myymäläverkko- ja kauppapaikkasuunnittelussa. Paikkatietojärjestelmällä tuotetaan tietoa esim. yksittäisen myymälän vaikutusalueesta, markkina-alueesta, sijaintiedusta ja hyötysuhteesta sekä myymäläverkoston sijaintirakenteesta. Järjestelmässä on laajat aineistot, helppo käyttöliittymä sadoille loppukäyttäjille ja työasema-gis paikkatietoammattilaisille. Järjestelmä on täysiverinen Internet-GIS kartta- ja paikkatietopalvelimineen. (Mansikka 2006; Ruokakesko löytää , 8-10.) S-ryhmällä on karttapalvelu, jolla voidaan toimittaa tietoa liikepaikoista ja -toiminnoista Internet-karttapalveluihin ja henkilökohtaista navigointia varten mm. autonavigaattoreihin ja matkapuhelimiin. Samalla karttatieto voidaan integroida omiin sisäisiin tai uusiin asiakkaille tarkoitettuihin palveluihin. (Sävilammi 2006.) Suomen suoramainonta Oy hyödyntää paikkatietoja osoitteettomassa suoramainonnassa. Paikkatiedoilla tehostetaan jakelun arkipäivän muutoksia mm. jakelualuetiedoilla ja

18 13 ajoreitityksellä sekä tuottamalla jakeluasiakkaille kohderyhmätietoa. Jakelualueita pystytään paikkatietojen avulla muodostamaan ko. jakelukampanjaa varten. (Nygård 2006.) Aberdeen property investors käyttää paikkatietoja kauppakeskusten johtamisessa ja kehittämisessä. Paikkatietoja käytetään päätöksissä, jotka koskevat esim. päivittäistä johtamista, tilavuokrausta, markkinointia, laajennus- ja muutosinvestointeja sekä kiinteistön ostoa tai myyntiä. Paikkatiedoilla kuvataan kauppakeskuksen ulkoista toimintaympäristöä sekä hahmotetaan sisäistä toiminnallisuutta ja taloudellisuutta. Käytössä on yleisiä kartta- ja tilastoaineistoja sekä itse tuotettua dataa. Paikkatietoohjelmistolla tehdään mm. keskuksen ulkoisia vaikutusalue- ja kilpailutilanneanalyysejä sekä hahmotetaan keskuksen sisäisiä kehittämistarpeita. Ulkoista ja sisäistä paikkatietoa käytetään myös yhdistettynä. (Yrjänä 2006; Kiinteistövarainhoito hyötyy , 8-10.) Vakuutusalalla voidaan esimerkiksi selvittää vakuutuksen kohteen ja sen läheisyydessä sijaitsevat riskit. Tämän perusteella pystytään mm. automatisoimaan hinnoittelua ja korvauskäsittelyä sekä tarjoamaan oikeanlaisia palveluja. (Kiviranta 2006.) Vakuutusyhtiö Tapiola on hankkinut koko organisaation laajuisen paikkatietoalustan, johon kuuluu palvelin- ja työasemaohjelmistoja. Ensimmäiseksi järjestelmää sovelletaan Call Center -toiminnoissa. (Tapiolalle ja Pohjois-Savon , 27.) Energiaverkot (kaukolämpö, sähkö) Kuopion energia on ottanut käyttöön Internet-paikkatietojärjestelmän, jossa kaikki kaukolämpöverkkoon liittyvät tiedot on koottu yhteen paikkaan. Tieto pystytään myös tarjoamaan helposti kaikille tarvitsijoille asentajista johtajiin. (Kuopiossa surffataan , 8-9.) Jyväskylän energiassa käytetään energiayhtiöille perinteisten johtokarttojen ja verkkotietojärjestelmien lisäksi laajasti mobiili- ja Internet-paikkatietoa. Järjestelmää käytetään sähkö-, kaukolämpö ja myös vesijohtoverkkojen yhteydessä. Järjestelmällä mm. kerätään maastosta dataa mobiililaitteilla suoraan tietokantaan, hoidetaan verkostojen

19 suunnittelua ja ylläpitoa, ennustetaan korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, kontrolloidaan laskutuksia ja kohdennetaan markkinointia. (Risto Pernu, energia-alan , ) 14 Suur-Savon Sähkötyö Oy hyödyntää mm. sähkölinjojen suunnittelussa GPS-paikkatietolaitteita ja -ohjelmistoja. Taustakartta-aineistoja voidaan tarvittaessa ladata mobiilisti GPS-laitteisiin Internet-karttapalvelusta (Suomalainen 2007). Kiinteistövälitys Igglo Oy käyttää Turussa ja Helsingissä kiinteistövälityskonseptia, jossa asuntoa ostava asiakas ja myyvä asiakas voivat eri aikaan itse ilmoittaa kauppa-aikeistaan. Ilmoittaminen tapahtuu Internet-karttapalvelun kautta, ja tiedot yhdistetään sijainnin perusteella ja välitetään kiinteistövälittäjälle. Perinteisemmässä asuntovälityksellä kohteen sijainti esitetään aina kartalla, ja kohteen tiedot ja valokuvat saadaan näkyville tietokannasta. (Kanninen 2006.) Metsä Metsäliitto Oyj:llä on järjestelmä kansainväliseen puunhankintaan. Järjestelmällä suunnitellaan ja kontrolloidaan koko puunhankinnan prosessi puukaupasta tuotantolaitokselle. Järjestelmällä on satoja loppukäyttäjiä, jotka operoivat pääasiassa mobiililaitteilla. (Aunola 2006.) Pohjois-Savon metsäkeskuksessa paikkatietokantaan kerätään tietoa kaikista vesistöihin ja soihin liittyvistä asioista. Paikkatieto-ohjelmistojen pääkäyttötarkoituksena on vesiensuojelun valuma-alueittainen suunnittelu ja suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Järjestelmällä pyritään hallitsemaan aineistoja kokonaisvaltaisesti. (Pohjois-Savon metsäkeskukselle , 69.) Joukkoliikenne Tampereella ja Jyväskylässä on käytössä järjestelmä, jolla tuotetaan tosiaikaiset saapumisennusteet linja-autopysäkeille. Helsingin kaupungin liikennelaitoksella tuote-

20 15 taan tiedotteita häiriöistä ja poikkeusliikenteestä, ja pääkaupunkiseudun YTV:llä on reittiopastuspalvelu. Kaikissa järjestelmissä hyödynnetään Internet- ja mobiilipaikkatietoa. (Vuorio 2006.) Kunnossapitopalvelut (hissit, teleasennus) ja teollisuusaluehallinta Kone hissit Oy:ssä paikkatietoja käytetään kunnossapitopalveluissa. Paikkatietoja hyödynnetään vikatilanteissa kentän ohjaukseen ja seurantaan, tuottamaan raportteja reaaliaikaisesti ja jälkikäteen sekä lisäämään asentajien työturvallisuutta seurannalla. (Piironen 2006.) Varsinais-Suomessa käytetään järjestelmää, jolla toteutetaan teleasennusten työnohjaus. Järjestelmällä paikannetaan asentajat ja asennuskohteet ja näin saadaan tuotettua optimoidut työmääräykset sekä jälkiraportointi. (Jutila 2006.) Teollisuus- ja tehdasalue on pienoisotos koko muusta maailmasta. Henkel-yhtiöt käyttävät Internet-pohjaista paikkatietojärjestelmää kaikessa tehdasalueen infrastruktuurin hallinnassa. Järjestelmällä ylläpidetään ja tuotetaan tietoja mm. alueista, väylistä, pysäköinnistä, putki- ja kaapeliverkoista, rakennuksista ja työtiloista, tehdaslaitteista sekä palo- ja pelastusjärjestelyistä. (Loh 2006.) UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla käytetään vastaavia menetelmiä. Tietoja tuotetaan monipuolisesti mm. laserkeilauksilla, ja niitä käytetään mm. Internet-GIS:n avulla. (Kettunen 2006.) Terveydenhuolto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tutkitaan tietojärjestelmän täydentämistä paikkatietotoiminnoilla. TKK:lla on meneillään Tekesin rahoittama projekti terveydenhuollon prosessien uudet analyysimenetelmät, TERANA (Mikkola 2006.) Maanpuolustus Puolustusvoimien tietohallintoa rationalisoitiin laajassa TIERA-hankkeessa. Paikkatiedoista muodostetaan runkopalvelu, jota käytetään sekä hallinnollisessa että operatiivises-

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa

WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,

Lisätiedot

Paikkatiedon tulevaisuus

Paikkatiedon tulevaisuus Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010 WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu

WWW-Sivustojen suunnittelu WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa

ArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta

Lisätiedot

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet

Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

ISACA Finland 24.1.2008 OWASP 24.1.2008. The OWASP Foundation. Timo Meriläinen Antti Laulajainen. http://www.owasp.org

ISACA Finland 24.1.2008 OWASP 24.1.2008. The OWASP Foundation. Timo Meriläinen Antti Laulajainen. http://www.owasp.org ISACA Finland 24.1.2008 Timo Meriläinen Antti Laulajainen 24.1.2008 Copyright The Foundation Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the License. The Foundation

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät

206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon

Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi

ArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGISSM Online Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGIS Online on yhteisöllinen, pilvipohjainen alusta karttojen, sovellusten ja paikkatietoaineistojen tekemiseen ja jakamiseen. ArcGIS Online on Esrin

Lisätiedot

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta

Lisätiedot

www.solita.fi solita@solita.fi

www.solita.fi solita@solita.fi www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen

Lisätiedot

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen

HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen HTTP-välityspalvelimen käyttö tapahtumien keräämiseen Tero Tähtinen Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio Diplomityöesitelmä 29.11.2004 1 Johdanto Diplomityössä

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014

v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 - 2-5 Internetsivustopaketti nettihelmi nettihelmi on Avaimet käteen Internetsivusto ratkaisu. Palvelu sisältää laadukkaan graafisen ulkoasun nettihelmi perussivupohjaan ja

Lisätiedot

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa

Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa PLANORA OY Yhteyshenkilöt Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa Toimitusjohtaja Esa Teppo esa.teppo@planora.fi Puh.: +358 40 900 6900 Projektipäällikkö Matti Harjapää matti.harjapaa@planora.fi

Lisätiedot

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti

Lisätiedot

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta)

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle

Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

URL-osoitteiden suunnittelu

URL-osoitteiden suunnittelu Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen

Lisätiedot

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola

Paikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon

Lisätiedot

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012

Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 Hans Laihia VERKKOVIESTINTÄ Oppimistehtävä 2 Ympäristöteknologia T571SA 15.1.2012 1 Miia Liukkonen / Jorma Ronkainen Oppimistehtävä 2 1. Saat työpaikallasi tehtävän, jossa sinun tulee hoitaa organisaatiollesi

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten

Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen

Lisätiedot

Helsingin Sanomat ipad

Helsingin Sanomat ipad Helsingin Sanomat ipad Sovelluksen mainosaineistojen tekniset ohjeet: kokosivu ja etusivu 13.5.2013 SISÄLLYS ipad-mainokset 2 Tekniikka ja tiedostokoot 3 Orientaatio 4 Linkit: richie-modal-browser 4 Gesture

Lisätiedot

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut

Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Näin rakennat mielenkiintoiset nettisivut Ajattele ennen kuin toimit Ei kannata lähteä suinpäin nettisivuja rakentamaan. Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty. Muuten voi käydä niin, että voit

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut

Vaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa

Lisätiedot

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

HSMT J2EE & EJB & SOAP &...

HSMT J2EE & EJB & SOAP &... HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen nimistö Spatialite-tietokantana. - kuvitettu ohje Quantum GIS 1.8.0 -ohjelmaa varten

Maanmittauslaitoksen nimistö Spatialite-tietokantana. - kuvitettu ohje Quantum GIS 1.8.0 -ohjelmaa varten Maanmittauslaitoksen nimistö Spatialite-tietokantana - kuvitettu ohje Quantum GIS 1.8.0 -ohjelmaa varten Taustaa Maanmittauslaitoksen nimistöaineistot ovat ladattavissa tekstitiedostoina Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

Luo mediaopas Tarinatallentimella

Luo mediaopas Tarinatallentimella Luo mediaopas Tarinatallentimella 2015 Tarinatallennin Tarinatallentimella voi helposti luoda mediaoppaita käytettäväksi älypuhelimilla. Sen avulla rakennat erilaisia kokonaisuuksia helposti ja hallitset

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot