HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS
|
|
- Katariina Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esa Hannus HAJAUTETTU PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ OPPILAITOSKÄYTÖSSÄ Internet-GIS Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2007
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Esa Hannus Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Hajautettu paikkatietojärjestelmä oppilaitoskäytössä Internet-GIS Tiivistelmä Paikkaan sidottujen, usein kartoilla esitettävien tietojen merkitys on nykyään suuri ja koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS), joissa sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita. Opinnäytetyöni tavoitteena oli hahmottaa ja kuvata tällaisen modernin paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitosympäristössä sekä selvittää oppilaitoskäytössä olevan GIS:n rakennetta. Työni oli luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jossa käytin esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuudet päättelin esimerkkijärjestelmällä tehtyjen käytännön töiden ja paikkatiedon teorian avulla sekä selvittämällä paikkatietojärjestelmien käyttöä oppilaitoksissa. Rakenteen määritin käymällä läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian, järjestelmäarkkitehtuurin sekä käyttötavat ja yhdistämällä näin saadun tiedon paikkatiedon teoriassa esitettyihin malleihin. Paikkatietojärjestelmälle löytyi oppilaitoksesta paljon erilaista käyttöä. Kuvailin käyttömahdollisuudet yleisellä tasolla ja luokittelin ne kolmeen pääryhmään, opetus-, T & K - ja hallintokäyttöön. Esimerkkitapausta varten tein MAMK:a koskevia paikkatietosuosituksia. Oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenteeseen en löytänyt yksiselitteistä vastausta. Loin rakenteesta käyttötarpeisiin perustuvan tasomaisen kuvauksen. Esimerkkijärjestelmästä syntyi samalla ensimmäinen kattava kuvaus. Tässä työssä esitetyt mallit sopivat yleisesti paikkatiedon opetusympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikkelin ammattikorkeakoululle ja maanmittaustekniikan laboratoriolle työni on hyödyllinen selvitettyjen käyttömahdollisuuksien lisäksi dokumentaarisesta näkökulmasta. Asiasanat (avainsanat) paikkatietojärjestelmät, paikkatiedot, tietokoneavusteinen kartografia, tietojärjestelmät, Internet, WWW Sivumäärä Kieli URN 67 s. + liitt. 23 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Toimeksianto: Mikkelin ammattikorkeakoulu, maanmittaustekniikan laboratorio Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Pekka Saikko
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 25, 2007 Author(s) Esa Hannus Degree programme and option Degree programme in Surveying Name of the bachelor's thesis Distributed GIS in educational organization Internet GIS Abstract Geographic information systems (GIS) have stepped into Internet era. The aim of this Bachelor's thesis was to find out for what purposes an Internet GIS could be used in an educational organization. The system architecture of an educational GIS was also examined. I used the GIS of Laboratory of Surveying in Mikkeli University of Applied Sciences as an example for my study. My study was a survey and development project. I discovered the applications of educational GIS by combining real projects made with the exemplar GIS and GIS literature and articles. I found out the system architecture by exploring the history and system components of the exemplar GIS. I ended up a conclusion, that GIS can be used in educational organization for various purposes in education, R & D and administration. I made a model for a architectural structure of educational GIS for different applications. I also made recommendations for the use of GIS in Mikkeli University of Applied Sciences, and the first complete documentation of the GIS of Laboratory of Surveying. Subject headings, (keywords) GIS, geographic information systems, computer aided cartography, information systems, Internet, WWW Pages Language URN 67 p. + app. 23 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Assignment from Mikkeli University of Applied Sciences, Laboratory of Surveying Tutor Bachelor s thesis assigned by Pekka Saikko
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS GIS tietojärjestelmänä Rakenne Toiminnot Käyttö Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Käytännön esimerkkejä HAJAUTETTU GIS Internet-teknologiat WWW:n toiminta ja tiedostomuodot WWW:n ohjelmointi- ja laajennustekniikat Paikkatietojärjestelmä Internetissä GIS:n Internet-evoluutio Internet-GIS PAIKKATIETOTEKNIIKKA OPPILAITOKSESSA Käyttö oppilaitoksissa Suomessa Käyttö Mikkelin AMK:ssa Maanmittaustekniikan opetuksessa Metsätalouden opetuksessa Muussa opetuksessa Muissa toiminnoissa Mikkelin AMK:n maanmittauslaboratorion paikkatietojärjestelmä Historia Arkkitehtuuri Toiminnot ja välineet... 49
5 5 EHDOTUKSET OPPILAITOSKÄYTTÖÖN Eritasoiset oppilaitos-gis:t Katselu-GIS Työasema-GIS Järjestelmä-GIS Hajautettu GIS Internet-GIS:n oppilaitosympäristössä Eri alojen opetuksessa T & K -toiminnoissa Organisaation palveluissa Suositukset Mikkelin AMK:lle POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
6 1 1 JOHDANTO Maailma on astunut digitaalisen informaation aikakauteen, jossa spatiaalisen tiedon merkitys on suurempi kuin koskaan (Pellikka 2002). Paikkaan sidottujen, yleensä kartoilla esitettävien tietojen merkitys on myös koko ajan kasvava. Näitä paikkatietoja hyödynnetään monilla aloilla monin eri tavoin. Niitä hallitaan ja käytetään erityislaatuisilla tietojärjestelmillä, paikkatietojärjestelmillä (GIS, Geographic(al) Information System). Paikkatietojärjestelmä on myös usein keskeinen osa tietojärjestelmää, ja se voi toimia koko tietojärjestelmän runkona. Nykyaikaisissa paikkatietojärjestelmissä sovelletaan laajamittaisesti Internet- ja tietokantateknologioita, ja lisäksi järjestelmiä voidaan käyttää liikkuvilla tietovälineillä. Pitäisikö oppilaitoksessakin huomioida paikkatietojen käytön nykyiset mahdollisuudet tietoyhteiskunnan toiminnoissa? Mihin ja miten paikkatietojärjestelmää ylipäänsä voisi hyödyntää oppilaitoksessa? Millainen on oppilaitoskäytössä olevan paikkatietojärjestelmän rakenne? Näihin kysymyksiin vastauksia hakeva opinnäytetyöni on luonteeltaan selvitys- ja kehitystyö, jonka tavoitteena on hahmottaa ja kuvata Internet-teknologioita hyödyntävän paikkatietojärjestelmän käyttömahdollisuuksia oppilaitoskäytössä. Käytän esimerkkitapauksena Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) yhdyskuntatekniikan laitoksen (YT) maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmää. Pyrin kuitenkin katsomaan asioita myös yleisestä näkökulmasta. Koko työn taustaksi tarkastelen paikkatieto-, Internet- ja GIS-teknologioita yleisesti sekä selvitän paikkatietojärjestelmien nykyistä käyttöä. Paikkatietojärjestelmän käyttösuunnittelun perustan pääasiassa MAMK:n paikkatietoopetukseen ja laboratoriossa tehtyihin käytännön töihin. Tätä pohjaa täydennän paikkatiedon teoriasta ja alaa seuratessani saamillani ideoilla. Kuvauksissa pyrin objektiivisuuteen ja paikkatietotekniikalle ominaiseen uuden toimintatavan ennakkoluulottomaan hakemiseen.
7 2 Paikkatietojärjestelmän rakenteen selvittämistä varten käyn läpi esimerkkijärjestelmän kehittymishistorian ja dokumentoin sen nykyisen rakenteen. Järjestelmää on aiemmin kuvattu ja suunniteltu laboratorion oman toiminnan suunnittelun yhteydessä harjoitusja opinnäytetöissä, mutta varsinaista kokonaissuunnittelua tai kattavaa dokumentointia ei ole tehty. Työtehtävissä tekemieni havaintojen ja kokemukseni lisäksi käytän aineistona opetushenkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja, laboratorion kehittämiseksi tehtyjä suunnitelmia, investointeihin liittyviä asiakirjoja ja järjestelmää hyödyntäneitä harjoitusja opinnäytetöitä. Laadin myös ehdotuksen oppilaitoksen paikkatietojärjestelmän perusrakenteeksi. Lisäarvoa tehtävälle aiheutuu Mikkelin AMK:n päätöksestä lopettaa maanmittaustekniikan insinöörikoulutus. Viimeistään nyt kannattaa selvittää paikkatietotekniikan työelämän mukaiset käyttömahdollisuudet MAMK:ssa. Laadinkin MAMK:n paikkatietojen käyttöä ja maanmittaustekniikan laboratorion paikkatietojärjestelmän tulevaisuutta koskevan suosituksen. Tämä työ voi auttaa päätettäessä järjestelmän tulevaisuudesta. Itse olen työskennellyt laboratorioteknikkona MAMK:n maanmittaustekniikan laboratoriossa vuoden 1998 kesäkuusta alkaen. Työtehtäviini kuuluu muun muassa esimerkkitapauksena käyttämäni paikkatietojärjestelmän kehitys-, käyttö- ja ylläpitotehtävät sekä käyttäjätuki. Koen tämän aihepiirin erittäin kiinnostavaksi paitsi työtehtävieni myös ammatilliselta kannalta ja harrastuksellisestikin GIS on informaatioajan taikasana! 2 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ ELI GIS Paikkatietojärjestelmillä eli GIS:llä (Geographic(al) Information System) käsitellään paikkatietoja. Edellä mainittujen termien lisäksi paikkatietoalaan liittyy useita käsitteitä, joita on määritelty eri tavoilla mm. asiayhteyden, näkökulman ja aikakauden mukaan. Seuraavaksi esittelen lyhyesti paikkatietoalan ja paikkatietoon liittyvät keskeisimmät käsitteet (ks. myös liite 1), jonka jälkeen tarkastelen tarkemmin paikkatietojärjestelmiä. Paikkatietoalasta on kehittynyt uusi ja tärkeä informaatioajan tieteenala ja työkalu. Se on perustaltaan poikkitieteellistä ja laaja-alaista, kuten ovat sen sovellusalueetkin. Alan
8 3 synty ja kehittyminen liittyy kartografiaan sekä informaatio- ja tietotekniikkaan. Vaikka paikkatietoala onkin suhteellisen uusi asia, sillä on huomattavan pitkä historiallinen tausta. Myös hyödynnettynä teknologiana sen historia ulottuu jo kymmenien vuosien päähän. DeMersin (2000 ii-vi, 3-7) mukaan alan juuret ulottuvat aina 2500 vuoden päähän kartan tekemisen aamuhämäriin, ja alan varsinaisen kehityksen voi katsoa alkaneen 1960-luvulla Kanadasta ensimmäisen paikkatietojärjestelmän, CGIS:n (Canada Geographic Information System), myötä. Paikkatietoalalla sovellettuja matemaattis-maantieteellisiä menetelmiä kehiteltiin jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä (Clarke 1999, 7-10; Pellikka 2002). Paikkatiedon virallisena suomalaisena määritelmänä voidaan pitää Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää: "tieto kohteista, joiden paikka Maan suhteen tunnetaan." Maanmittauslaitoksen (2002) Paikkatietotekniikan perusteet -verkkosivustolla on hieman toisenlainen määritelmä: "paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon (vertausjärjestelmässä ilmaistu kohteen sijainti) ja kohteen ominaisuuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus." Tietorakenteena paikkatiedon katsotaan koostuvan useammasta osasta, eli ominaisuusja sijaintitiedoista. Sijaintitieto voidaan jakaa vielä useisiin alakohtiin (ks. myös kuvio 1). Ominaisuustieto koostuu attribuuteista eli ominaisuuksista, jotka määrittävät ja kuvailevat paikannettua kohdetta tai ilmiötä. Sijaintitieto rakentuu koordinaattitiedosta ja geometriatiedosta, joka voi sisältää myös topologiatietoa. Geometriatieto kertoo ns. geometrisen yksilötyypin, jolla kohdetta kuvataan. Topologiatiedolla tarkoitetaan sellaisia kohteiden välisiä sijaintiin liittyviä suhteita, joita ei tarvitse laskea koordinaattitiedoista. (Maanmittauslaitos 2002.) paikkatieto ominaisuustieto sijaintitieto koordinaattitieto geometriatieto topologiatieto KUVIO 1. Paikkatiedon tietorakenne (Maanmittauslaitos 2002)
9 4 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) kuvataan, että "paikkatiedot ovat tietokonemuotoisia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta, esimerkiksi tietä, rakennusta tai väestöä, sitä tarkoituksen mukaisella tavalla pelkistäen ja luokitellen." Paikkatiedot voivat kuvata mm. luonnonvaroja, maan pinnanmuotoja, maankäyttöä ja -käytön suunnitelmia, maanomistusta, asutusta ja elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön tilaa (mt). Yleistyksenä voi mielestäni sanoa, että mikä tahansa tavallinen' tieto on paikkatietoa, mikäli siihen yhdistetään sijaintitieto. Paikkatietojärjestelmän määritelmä Geoinformatiikan sanastossa (2005, 23) on: "järjestelmä, jonka avulla voidaan tallentaa, hallita, analysoida tai esittää paikkatietoa." Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) paikkatietojärjestelmä määritellään lyhyemmin: "tietojärjestelmä, joka käsittelee paikkatietoa." Voi siis sanoa, että paikkatietojärjestelmä on erityispiirteinen tietojärjestelmä. Geoinformatiikka on paikkatiedon tieteenala. Geoinformatiikka on "paikkatietoa ja paikkatietojärjestelmiä tutkiva tieteenala" (Geoinformatiikan sanasto 2005, 22). Tieteenalana geoinformatiikka sijaitsee maantieteen, metsätieteen ja maanmittaustieteiden saumakohdassa. Geoinformatiikka on tieteelle saman tyyppinen väline kuin matematiikka, ja joillakin muilla aloilla geoinformatiikka nähdäänkin vain välineenä omalle alalle. (Pellikka 2002.) Paikkatietotekniikka puolestaan on geoinformatiikan osakäsite. Termi mainitaan Geoinformatiikan sanaston (2005, 22) määritelmää täydentävässä huomautuksessa: "paikkatietotekniikaksi sanotaan sitä osaa geoinformatiikasta, joka soveltaa tietoteknisiä menetelmiä." Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) sanotaan, että paikkatietotekniikka on tietojen visualisointia, yhdistelyä ja analysointia, ja että visualisointiin kuuluvat kartat, multimedia sekä kolmiulotteiset mallit ja virtuaalimaailmat. Tässä työssä liikutaan pääasiassa paikkatietotekniikan alueella. Paikkatietoja käytetään yhä useammin valmiiksi rakennettujen paikkatietopalveluiden kautta. Geoinformatiikan sanaston (2005, 31; ks. myös liite 1) mukaan paikkatietopalvelu on "paikkatietojen luovutukseen, käsittelyyn, muokkaukseen tai tulostukseen tarkoitet-
10 tu palvelu". Määritelmän lisähuomautuksissa (mt.) mainitaan useita erilaisia palvelutyyppejä, kuten sisältöpalvelu, tiedonvälityspalvelu ja erilaisia prosessointipalveluita GIS tietojärjestelmänä Paikkatietojärjestelmä on tietojärjestelmä. Se kuitenkin eroaa merkittävästi tavallisista tieto- ja suunnittelujärjestelmistä (DeMers 2000, 7-14). Tärkeimpiä paikkatietojärjestelmän ominaispiirteitä ovat karttailmaisuun perustuva esitystapa, karttakoordinaatistoon sidottu käyttöliittymä sekä suurikokoiset graafiset syöttö- ja tulostusvälineet (Maanmittauslaitos 2002; DeMers ). Paikkatietojärjestelmä voi olla yhden käyttäjän mikrosovellus tai satojen käyttäjien konsernitasoinen järjestelmä (Maanmittauslaitos 2002). Viimeksi mainitut ovat nykyään ns. hajautettuja paikkatietojärjestelmiä, joilla toteutetaan erilaisia paikkatietopalveluita (Peng & Tsou 2003, ) Paikkatietojärjestelmien ja muiden tietojärjestelmien suhdetta voidaan havainnollistaa luokittelemalla tietojärjestelmät. Kuviossa 2 on DeMersin ( ) tietojärjestelmien luokittelu, jossa näkyy myös paikkatietojärjestelmien luokittelu. Termejä GIS ja LIS (Land Information System) pidetään Paikkatietotekniikan sanastossa (Maanmittauslaitos 2002) samaatarkoittavina. LIS:llä tarkoitetaan joskus myös maastotietojärjestelmää tai kiinteistötietojärjestelmää. Geoinformatiikan sanaston (2005, 23) määritelmää täydentävässä huomautuksessa sanotaan, että "paikkatietojärjestelmät voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella tapahtuma- ja tiedonhallintapainotteisiin tietojärjestelmiin sekä analyysipainotteisiin päätöksenteon tukijärjestelmiin." TIETOJÄRJESTELMÄT Ei-spatiaaliset Spatiaaliset Hallintojärjestelmät Ei-maantieteelliset Maantieteelliset (GIS) CAD/CAM Muut GIS:t LIS Sosioekonomiset Tilastolliset Ei-kiinteistöpohjaiset Kiinteistöpohjaiset KUVIO 2. Tietojärjestelmien luokittelu (DeMers 2000, 13, muokattu).
11 6 2.2 Rakenne Paikkatietojärjestelmä muodostuu useista osista. Kuten tavallistenkin tietojärjestelmien, myös paikkatietojärjestelmien katsotaan muodostuvan käyttäjistä, aineistoista, ohjelmistoista ja laitteista sekä käytänteistä (ks. kuvio 3) (Geoinformatiikan sanasto 2005, 23; Davis 1996, 28-29; Tietotekniikan liitto , 160, 234; Pohjonen 2001). AINEISTOT KÄYTTÄJÄT LAITTEISTOT OHJELMISTOT KÄYTÄNTEET KUVIO 3. Paikkatietojärjestelmän rakenne Aineistot ovat paikkatietoja ja muita kokonaisuuteen liittyviä tietoja, joiden käsittelyä varten järjestelmä on rakennettu. Davisin (1996, 14-15, 29) mukaan ilman tietoja järjestelmällä ei ole merkitystä eikä tarkoitusta. Käyttäjillä tarkoitetaan paitsi järjestelmää käyttäviä henkilöitä myös koko organisaatiota. Käytänteillä viitataan osaamiseen ja menettelytapoihin, joilla järjestelmää käytetään. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) tässä kohtaa käytetään sanaa 'tietämys', josta suurin osa on järjestelmää käyttävissä asiantuntijoissa. Ohjelmistoilla tarkoitetaan tietokoneohjelmia, joita tarvitaan paikkatietojärjestelmän käyttämiseksi. Ohjelmiin luetaan kuuluvaksi paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi kaikki järjestelmän käytössä tarvittavat ja käyttöä tukevat ohjelmistot, kuten tietokanta-, hallinta-, tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, tilasto- ja kuvankäsittelyohjelmistot (Davis 1996, 29). Järjestelmässä voi olla useita paikkatieto-ohjelmistoja, joita käytetään ohjelmiston tarkoituksen ja sopivuuden mukaisesti.
12 7 Paikkatietojärjestelmän laitteistoja ovat digitointipöydät ja kuvanlukijat, tietokoneet ja tietoverkko sekä tulostimet ja piirturit. Toiminnan kannalta nämä laitteet voidaan jakaa tiedonsyöttölaitteisiin, tietojen hallinta- ja käsittelylaitteisiin sekä tietojen ulosvientilaitteisiin. (Davis 1996, ) Edellä mainittujen lisäksi myös tiedonkeräyslaitteet voidaan katsoa kuuluviksi paikkatietojärjestelmään. Niitä ovat esimerkiksi maastonmittausvälineet ja kaukokartoituslaitteet sekä erilaiset analysaattorit ja mittarit. 2.3 Toiminnot Eri paikkatietojärjestelmien toiminnot poikkeavat toisistaan muun muassa järjestelmien erilaisten käyttötarkoitusten takia. Toiminnot voi kuitenkin jakaa esimerkiksi Jonesin (1997) tapaan viiteen pääryhmään, jotka ovat 1) tiedon hankkiminen, 2) tietojen esikäsittely, 3) sijaintiin perustuvat kyselyt ja analyysit, 4) tietojen tallennus ja palautus sekä 5) graafinen esittäminen ja vuorovaikutus. Toimintoryhmät näkyvät oheisessa kuviossa (kuvio 4 ), joka havainnollistaa myös paikkatietojärjestelmän käytön vaiheita ja tietojen esiintymismuotoja järjestelmässä. Yleensä nämä toimintoryhmät löytyvät kaikista Havaittu ilmiö Dokumentit ja kartat Tiedon hankkiminen Raakatiedot Tietokanta Tallennus ja palautus Tietojen esikäsittely Esittäminen ja vuorovaikutus Grafiikat Jäsennetyt tiedot Kyselyt ja analyysit Tulkinnat KUVIO 4. Paikkatietojärjestelmän toimintoryhmät (soikiot) ja tiedon esiintymismuodot järjestelmässä (suorakulmiot) (Jones 1997, 40, muokattu).
13 järjestelmistä, mutta toimintojen laajuus ja yksityiskohdat vaihtelevat muun muassa sen mukaan, onko kyseessä yksittäinen paikkatieto-ohjelmisto vai laaja tietojärjestelmä. 8 Tiedonhankintatoiminnoilla kerätään tietoja eri lähteistä ja viedään ne paikkatietojärjestelmään. Jonesin (1997, 39-41) mukaan tietoja kerätään havainnoimalla ja tutkimalla todellisen maailman ilmiöitä sekä olemassa olevista dokumenteista, jotka voivat olla joko numeerisessa tai analogisessa muodossa. Tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaukokartoitus, maaperätutkimukset, kenttätutkimukset ja haastattelut sekä formaattimuunnokset, digitointi, skannaaminen eli kuvanluku, koodaus ja tekstinkäsittely. Tiedonhankintatoimintojen seurauksena syntyy ns. raakatietoa, jota ei vielä sellaisenaan voi käyttää varsinaisissa paikkatietotehtävissä. (Mt.) Raakadata muokataan tietojen esikäsittelytoiminnoilla sopivaksi paikkatietohakuihin ja -analyyseihin, ja muutenkin haluttuun muotoon. Jones (1997, 41-45) kertoo, että toimenpiteitä ovat esimerkiksi topologian luominen, kuvaluokittelu, rasteroinnit ja vektoroinnit, kolmioinnit ja ruudustojen muodostamiset, uudelleen luokittelut sekä projektio- ja koordinaatistomuunnokset. Esikäsittelytoimintojen tuloksena saadaan paikkatietotoimintoihin sopivaa jäsennettyä, rakenteellista tietoa. (Mt.) Kysely- ja analyysitoimintojen voi sanoa olevan paikkatietojärjestelmien keskeisin toimintoryhmä. DeMersin (2000, 185) mielestä analyysit ovat paikkatietojen käsittelyn sydän se, mistä paikkatietotekniikassa todella on kysymys. Näillä toiminnoilla tehdään varsinaisia paikkatietotehtäviä: kysellään tietojen sijainteja tai mitä tietoja johonkin sijaintiin liittyy, selvitetään ja mallinnetaan kohteiden ja ilmiöiden vaikutuksia, vuorovaikutuksia ja suhteita (mt). Toiminnoilla tuotetaan järjestelmän sisältämästä tiedosta uutta tietoa (Star & Estes 1990), jota Jones (1997, 39, 46-56) kutsuu tulkituksi tiedoksi. Tallennus- ja palautustoiminnot ovat tiedonhallintatoimintoja. Jones (1997, 39) korostaa, että toiminnoilla voidaan tallentaa ja palauttaa käyttöön kaikenlaista järjestelmässä käsiteltyä tietoa raakatiedoista tulkittuihin tietoihin. Näistä tallennetuista tiedoista muodostuu GIS-tietokanta. Tallennettavat tiedot voivat olla tyypiltään monenlaisia, kuten rasteri- ja vektorikuvia, taulukkomuotoisia tietoja ja multimediatiedostoja. (Jones 1997, )
14 9 Myös esitys- ja vuorovaikutustoiminnot ovat käytettävissä kaikelle järjestelmässä käsitellylle tiedolle (Jones 1997, 39). Esitystoiminnoilla voidaan tuottaa erilaisia esityksiä ja raportteja järjestelmän tiedoista esimerkiksi paperille, tiedostoiksi tai kuvaruudulle. Vuorovaikutustoiminnot ovat yksi paikkatietojärjestelmän keskeisimmistä ominaisuuksista. Niillä käyttäjä voi ohjata ja suorittaa järjestelmän toimintoja ja tiedonkäsittelyä suoraan graafisen käyttöliittymän avulla. (Jones 1997, ) 2.4 Käyttö Luonnollisestikin paikkatietojärjestelmiä käytetään niillä aloilla, joilla myös hyödynnetään paikkatietoja. Paikkatietoalaa seuraamalla voi havaita, että paikkatietojen käyttö lisääntyy koko ajan, ja että paikkatiedoille löydetään yhä uusia sovelluskohteita. Myös alan liiketoiminnan volyymi ja arvo kasvaa koko ajan sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Paikkatietojen yhteiskäyttöä pyritään myös edistämään erilaisilla hankkeilla sekä standardisoimalla paikkatietoja ja paikkatietojen välitystä. Paikkatietotekniikka on monialaista sekä tekniseltä perustaltaan että sovellusaloiltaan. Tällöin myös käyttäjät ja tietolähteet edustavat useita eri aloja. Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) todetaan, että "paikkatietotekniikkaa voidaan soveltaa kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan aloilla". Mielestäni on varsin merkittävää, että paikkatietotekniikka yhdistää eri aloja ja saattaa niitä vuorovaikutukseen keskenään, ja edistää tietojen yhteiskäyttöä. Seuraavissa kahdessa luvussa esittelen paikkatietojen soveltamista eri aloilla yleisen teorian sekä käytännön esimerkkien kautta. Esimerkkien valinnassa olen pyrkinyt laajaalaiseen näkökulmaan ja tuomaan esille Internet-tekniikoiden merkityksen nykysovelluksissa Kirjallisuudessa esitettyjä sovellusmahdollisuuksia Paikkatietojen ja -tietojärjestelmien käyttöön liittyy kolme näkökulmaa: tekninen perusta, varsinaiset sovellusalat ja tietolähteet. Kaikissa näihin liittyvissä toiminnoissa on paikkatietojen käyttöä. Varsinainen käyttö liittyy luonnollisesti sovellusaloihin, mutta
15 teknologian kehittäminen ja tiedon tuottaminen paikkatietonäkökulmat huomioiden on myös paikkatietoalan toimintaa. 10 Jonesin (1997, 5) kirjassa kuvataan paikkatietojen soveltamista ja teknisiä perusteita sekä paikkatietoalan yhteyksiä muihin aloihin GIS-puu -kuvalla (kuvio 5). Jones (1997, 5-6) sanoo, että paikkatietotekniikan tekninen perusta muodostuu kartografiasta, maanmittauksesta, tietotekniikasta ja matematiikasta alatieteineen ja -tekniikkoineen. Paikkatietotekniikkaa sovelletaan Jonesin (1997, 5-6) mukaan yhteiskunta- ja ympäristötieteiden sekä teollisuuden ja kaupan aloilla, ja sovellusalan mukaan tietolähteitä ovat sosio-ekonominen, topografinen ja ympäristön tutkimus. Sosioekonominen tutkimus Topografinen tutkimus Ympäristön tutkimus Mm. arkeologia, julkishallinto Mm. mineraalien etsintä, palvelujen ylläpito, omaisuuden hallinta, markkinointi, turismi, navigointi Ympäristötieteet Yhteiskuntatieteet Teollisuus ja kauppa Mm. epidemologia, terveydenhuolto Mm. geomorfologia, metsätalous Mm. geologia, ekologia, merenmittaus, meteorologia Kartografia Matematiikka Mm. visualisointi, semiotiikka Maanmittaus Mm. statistiikka, operaatioanalyysit Mm. kaukokartoitus, fotogrammetria Tietotekniikka Mm. tietokonegrafiikka, kuvan käsittely Mm. tietokannat, informaation haku KUVIO 5. GIS-puu. Juuret kuvaavat teknisiä perusteita, oksat sovellusaloja ja sadepilvet tietolähteitä (Jones 1997, 5, muokattu).
16 11 Paikkatietotekniikan perusteissa (Maanmittauslaitos 2002) mainitaan soveltamisalojen esimerkkeinä alkutuotanto, infrastruktuuri ja sen huolto, tutkimus, palvelut ja kauppa, tietovarantojen keruu ja pito sekä kuljetus, navigointi ja viestintä. Niille kaikille esitetään myös useita tarkempia alakohtia, kuten metsätalous, liikenneverkkojen suunnittelu, maantiede, palveluverkkojen suunnittelu, luonnonvarojen kartoitus sekä kuljetusten suunnittelu ja optimointi (mt). Internet-pohjaisilla paikkatietojärjestelmillä julkaistuja kartta- ja paikkatietopalveluja on WWW:ssä nykyään runsaasti. Kraakin (2001a) mukaan kartan rooli on laajentunut WWW:n myötä. Perinteisesti karttoja on käytetty näyttämään sijaintia, selittämään maan piirteitä ja käyttöä sekä opastamaan liikkumista (Kraak 2001a). Nyt karttoja käytetään lisäksi paikkatietojen etsinnässä ja jakelussa (Couclelis 1998; Gillavry 2000, 10-11, 17) sekä käyttöliittymänä muihin tietoihin, palveluihin tai karttoihin ja tietoverkossa navigointiin ja sen kartoittamiseen (Kraak 2001a). Eri valtioiden kansalliset karttaorganisaatiot käyttävät WWW-karttoja antamaan tietoa karttavalikoimastaan ja palveluistaan sekä jakamaan yleissivistävää tietoa kartoista (Hoostmans 2001). Varsin laaja käyttökohde ovat matkailua varten tehdyt kartat, joilla jaetaan tietoa alueista, palveluista ja reiteistä (Brown 2001). Myös perinteisiä kartastoja eli atlaksia vastaavia WWW-karttapalveluja on runsaasti. Niitä käytetään maantieteen, talousmaantieteen ja muiden tietojen välitykseen erilaisten teemojen avulla. (Kraak 2001b.) Paikkatietopalveluja käytetään säätilan ja sen muutosten esittämiseen (Blok 2001). Kartoilla on perinteisesti esitetty tie- ja reittitietoja. Näiden rinnalle on tullut myös automaattinen reitinlaskenta ja mobiiliopastus, joihin perustuu esimerkiksi ns. henkilökohtainen navigointi auto- ja matkapuhelinnavigaattoreineen. Näitä kaikkia sekä lisäksi tieolojen ja liikennemäärien seurantaa esitetään ja toteutetaan myös WWW -kartoilla. (Emmer 2001.) Kun tutustuu WWW:ssä oleviin paikkatietopalveluihin ja karttoihin esimerkiksi hakemalla sivustoja Internetin hakukoneiden avulla, voi helposti havaita paikkatietopalveluiden laajat käyttökohteet. Voikin todeta, että web-kartoista löytyvät kaikki samat käyttökohteet kuin perinteisistäkin kartoista, ja lisäksi uudenlaisen, digitaalisen median mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet. Mielestäni on hieman yllättävää, että karttojen
17 osalta WWW-kartoilla pyritään tuottamaan ja ehkä jopa korvaamaan perinteistä karttailmaisua, vaikka WWW:llä on monia ilmaisua ja tiedonjakelua rajoittavia tekijöitä Käytännön esimerkkejä Seuraavassa esitän joitakin eri alojen esimerkkejä paikkatietojen ja paikkatietojärjestelmien sovelluksista. Esimerkit ovat todellisia tapauksia, jotka on kerätty alan lehdissä ja seminaareissa olleista esittelyistä. Toisistaan poikkeavista lähteistä johtuen, kaikista tapauksista ei voi kertoa yhtä kattavasti. Esitän tapaukset tässä tiivistettyinä ja toimialan mukaan ryhmiteltyinä. Esimerkit eivät tarkoita, että paikkatietoja hyödynnetään kyseisessä tapauksessa ainoastaan mainitulla tavalla. Olen valinnut esimerkit pääasiassa muilta kuin perinteisiltä kartta-aloilta sopivan lähdemateriaalin puitteissa. Esimerkit eivät siis kata läheskään kaikkia paikkatietoja hyödyntäviä aloja. Tässä mainittujen lisäksi niitä löytyisi runsaasti esim. luonnonvara-, riistanhoito-, palo- ja pelastus-, urheilu-, maatalous- sekä tilastointialalta. Kauppa, markkinointi, vakuutus ja liikepaikkatoiminta Kesko Oyj:llä paikkatiedot ovat aktiivisessa käytössä myymäläverkko- ja kauppapaikkasuunnittelussa. Paikkatietojärjestelmällä tuotetaan tietoa esim. yksittäisen myymälän vaikutusalueesta, markkina-alueesta, sijaintiedusta ja hyötysuhteesta sekä myymäläverkoston sijaintirakenteesta. Järjestelmässä on laajat aineistot, helppo käyttöliittymä sadoille loppukäyttäjille ja työasema-gis paikkatietoammattilaisille. Järjestelmä on täysiverinen Internet-GIS kartta- ja paikkatietopalvelimineen. (Mansikka 2006; Ruokakesko löytää , 8-10.) S-ryhmällä on karttapalvelu, jolla voidaan toimittaa tietoa liikepaikoista ja -toiminnoista Internet-karttapalveluihin ja henkilökohtaista navigointia varten mm. autonavigaattoreihin ja matkapuhelimiin. Samalla karttatieto voidaan integroida omiin sisäisiin tai uusiin asiakkaille tarkoitettuihin palveluihin. (Sävilammi 2006.) Suomen suoramainonta Oy hyödyntää paikkatietoja osoitteettomassa suoramainonnassa. Paikkatiedoilla tehostetaan jakelun arkipäivän muutoksia mm. jakelualuetiedoilla ja
18 13 ajoreitityksellä sekä tuottamalla jakeluasiakkaille kohderyhmätietoa. Jakelualueita pystytään paikkatietojen avulla muodostamaan ko. jakelukampanjaa varten. (Nygård 2006.) Aberdeen property investors käyttää paikkatietoja kauppakeskusten johtamisessa ja kehittämisessä. Paikkatietoja käytetään päätöksissä, jotka koskevat esim. päivittäistä johtamista, tilavuokrausta, markkinointia, laajennus- ja muutosinvestointeja sekä kiinteistön ostoa tai myyntiä. Paikkatiedoilla kuvataan kauppakeskuksen ulkoista toimintaympäristöä sekä hahmotetaan sisäistä toiminnallisuutta ja taloudellisuutta. Käytössä on yleisiä kartta- ja tilastoaineistoja sekä itse tuotettua dataa. Paikkatietoohjelmistolla tehdään mm. keskuksen ulkoisia vaikutusalue- ja kilpailutilanneanalyysejä sekä hahmotetaan keskuksen sisäisiä kehittämistarpeita. Ulkoista ja sisäistä paikkatietoa käytetään myös yhdistettynä. (Yrjänä 2006; Kiinteistövarainhoito hyötyy , 8-10.) Vakuutusalalla voidaan esimerkiksi selvittää vakuutuksen kohteen ja sen läheisyydessä sijaitsevat riskit. Tämän perusteella pystytään mm. automatisoimaan hinnoittelua ja korvauskäsittelyä sekä tarjoamaan oikeanlaisia palveluja. (Kiviranta 2006.) Vakuutusyhtiö Tapiola on hankkinut koko organisaation laajuisen paikkatietoalustan, johon kuuluu palvelin- ja työasemaohjelmistoja. Ensimmäiseksi järjestelmää sovelletaan Call Center -toiminnoissa. (Tapiolalle ja Pohjois-Savon , 27.) Energiaverkot (kaukolämpö, sähkö) Kuopion energia on ottanut käyttöön Internet-paikkatietojärjestelmän, jossa kaikki kaukolämpöverkkoon liittyvät tiedot on koottu yhteen paikkaan. Tieto pystytään myös tarjoamaan helposti kaikille tarvitsijoille asentajista johtajiin. (Kuopiossa surffataan , 8-9.) Jyväskylän energiassa käytetään energiayhtiöille perinteisten johtokarttojen ja verkkotietojärjestelmien lisäksi laajasti mobiili- ja Internet-paikkatietoa. Järjestelmää käytetään sähkö-, kaukolämpö ja myös vesijohtoverkkojen yhteydessä. Järjestelmällä mm. kerätään maastosta dataa mobiililaitteilla suoraan tietokantaan, hoidetaan verkostojen
19 suunnittelua ja ylläpitoa, ennustetaan korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, kontrolloidaan laskutuksia ja kohdennetaan markkinointia. (Risto Pernu, energia-alan , ) 14 Suur-Savon Sähkötyö Oy hyödyntää mm. sähkölinjojen suunnittelussa GPS-paikkatietolaitteita ja -ohjelmistoja. Taustakartta-aineistoja voidaan tarvittaessa ladata mobiilisti GPS-laitteisiin Internet-karttapalvelusta (Suomalainen 2007). Kiinteistövälitys Igglo Oy käyttää Turussa ja Helsingissä kiinteistövälityskonseptia, jossa asuntoa ostava asiakas ja myyvä asiakas voivat eri aikaan itse ilmoittaa kauppa-aikeistaan. Ilmoittaminen tapahtuu Internet-karttapalvelun kautta, ja tiedot yhdistetään sijainnin perusteella ja välitetään kiinteistövälittäjälle. Perinteisemmässä asuntovälityksellä kohteen sijainti esitetään aina kartalla, ja kohteen tiedot ja valokuvat saadaan näkyville tietokannasta. (Kanninen 2006.) Metsä Metsäliitto Oyj:llä on järjestelmä kansainväliseen puunhankintaan. Järjestelmällä suunnitellaan ja kontrolloidaan koko puunhankinnan prosessi puukaupasta tuotantolaitokselle. Järjestelmällä on satoja loppukäyttäjiä, jotka operoivat pääasiassa mobiililaitteilla. (Aunola 2006.) Pohjois-Savon metsäkeskuksessa paikkatietokantaan kerätään tietoa kaikista vesistöihin ja soihin liittyvistä asioista. Paikkatieto-ohjelmistojen pääkäyttötarkoituksena on vesiensuojelun valuma-alueittainen suunnittelu ja suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Järjestelmällä pyritään hallitsemaan aineistoja kokonaisvaltaisesti. (Pohjois-Savon metsäkeskukselle , 69.) Joukkoliikenne Tampereella ja Jyväskylässä on käytössä järjestelmä, jolla tuotetaan tosiaikaiset saapumisennusteet linja-autopysäkeille. Helsingin kaupungin liikennelaitoksella tuote-
20 15 taan tiedotteita häiriöistä ja poikkeusliikenteestä, ja pääkaupunkiseudun YTV:llä on reittiopastuspalvelu. Kaikissa järjestelmissä hyödynnetään Internet- ja mobiilipaikkatietoa. (Vuorio 2006.) Kunnossapitopalvelut (hissit, teleasennus) ja teollisuusaluehallinta Kone hissit Oy:ssä paikkatietoja käytetään kunnossapitopalveluissa. Paikkatietoja hyödynnetään vikatilanteissa kentän ohjaukseen ja seurantaan, tuottamaan raportteja reaaliaikaisesti ja jälkikäteen sekä lisäämään asentajien työturvallisuutta seurannalla. (Piironen 2006.) Varsinais-Suomessa käytetään järjestelmää, jolla toteutetaan teleasennusten työnohjaus. Järjestelmällä paikannetaan asentajat ja asennuskohteet ja näin saadaan tuotettua optimoidut työmääräykset sekä jälkiraportointi. (Jutila 2006.) Teollisuus- ja tehdasalue on pienoisotos koko muusta maailmasta. Henkel-yhtiöt käyttävät Internet-pohjaista paikkatietojärjestelmää kaikessa tehdasalueen infrastruktuurin hallinnassa. Järjestelmällä ylläpidetään ja tuotetaan tietoja mm. alueista, väylistä, pysäköinnistä, putki- ja kaapeliverkoista, rakennuksista ja työtiloista, tehdaslaitteista sekä palo- ja pelastusjärjestelyistä. (Loh 2006.) UPM Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtailla käytetään vastaavia menetelmiä. Tietoja tuotetaan monipuolisesti mm. laserkeilauksilla, ja niitä käytetään mm. Internet-GIS:n avulla. (Kettunen 2006.) Terveydenhuolto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tutkitaan tietojärjestelmän täydentämistä paikkatietotoiminnoilla. TKK:lla on meneillään Tekesin rahoittama projekti terveydenhuollon prosessien uudet analyysimenetelmät, TERANA (Mikkola 2006.) Maanpuolustus Puolustusvoimien tietohallintoa rationalisoitiin laajassa TIERA-hankkeessa. Paikkatiedoista muodostetaan runkopalvelu, jota käytetään sekä hallinnollisessa että operatiivises-
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotPaikkatietojärjestelmät
Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotTaustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotWWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa
WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotTuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto
Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.
LisätiedotJohdatus paikkatietoon
Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
LisätiedotWWW-Sivustojen suunnittelu
WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotHelsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa
Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
Lisätiedot10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
LisätiedotKokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta
Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin
LisätiedotNovapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy
Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä
Everything happens somewhere. - Unknown Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä Sini Pöytäniemi Paikkatietosuunnittelija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 80 % (esim. julkishallinnon tuottamasta)
LisätiedotPaikkatiedon käytön mahdollisuudet
Paikkatiedon käytön mahdollisuudet Sanna Mäki Maantieteen ja geologian laitos Turun yliopisto Paikkatietoa ja avointa dataa -aamupäiväseminaari 1.4.2014, Turku Luvassa lyhyt katsaus Paikkatietoon ja paikkatieto-osaamiseen
LisätiedotHTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.
HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan
LisätiedotHeikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot
Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille
LisätiedotKarttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen
Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotPAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA
PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti
Lisätiedot1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta
M-Files OCR M-Files OCR:n avulla voidaan skannattavalle paperidokumentille tehdä tekstintunnistus skannerista riippumatta. Tällöin tekstiä sisältävät kuvat tunnistetaan varsinaisiksi tekstimerkeiksi, jonka
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa
ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.
LisätiedotISACA Finland 24.1.2008 OWASP 24.1.2008. The OWASP Foundation. Timo Meriläinen Antti Laulajainen. http://www.owasp.org
ISACA Finland 24.1.2008 Timo Meriläinen Antti Laulajainen 24.1.2008 Copyright The Foundation Permission is granted to copy, distribute and/or modify this document under the terms of the License. The Foundation
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotJani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut
Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut Missio: Tietojärjestelmämme tuottavat asiakkaillemme aitoa arvoa ja rahassa mitattavia hyötyjä. Bitcomp Oy osaamista
LisätiedotKAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA
KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka
LisätiedotTulostimen hallintaohjelmisto MarkVision
Tulostinohjelmisto ja apuohjelmat 1 Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision Windows 95/98/2000-, Windows NT 4.0- ja Macintosh-käyttöjärjestelmien MarkVision toimitetaan tulostimen mukana Drivers, MarkVision
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotKIURU Tietotekniikan sovellusprojekti
KIURU Tietotekniikan sovellusprojekti Toni Hilpinen Marko Koivuniemi Jussi Mäkinen Miika Nurminen DOKUMENTIN NIMI dd.mm.yyyy Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kiuru-projektin tietoja Tekijät:
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotPaikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7
Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Lisätiedot206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät
TAITAJA2013 Finaalitehtävä 1 (6) 206 Verkkosivun tuottaminen finaalitehtävät YLEISTÄ -lajin finaalitehtävissä kilpailijat päivittävät ennakkoon julkaistuna finaalitehtävänä olleen Ekoripe tmi luontoyrittäjän
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotOsaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotGEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet
GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013
LisätiedotKurssin hallinta -työväline
Kurssin hallinta -työväline Kurssin hallinta -työvälineellä muokataan kursseja A&Ooppimisympäristöalustalla Kurssi koostuu - ohjelmasta (linkit työkaluihin& muihin resursseihin), - materiaaleista, - keskusteluryhmästä,
LisätiedotTietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99
5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotPaikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja. PaikkaOppi-hanke. Helsinki Juha Riihelä.
Paikkatiedon opetuksen haasteita ja uusia ratkaisuja PaikkaOppi-hanke Helsinki 11.11.2010 Juha Riihelä PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihankkeen tavoitteena on kehittää maantieteen, ympäristöntutkimuksen
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotTyöasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager 2007. Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS
Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS IT Education Center Agenda Yleistä työasemien hallinnasta Työasemien hallinta
LisätiedotEntiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla
1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.
LisätiedotTIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö
TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3
LisätiedotLiiketoimintajärjestelmien integrointi
Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 2.3.2015 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotTermBase NET versio 1.0.1. (Beta)
TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based
Lisätiedot- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen
SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin
LisätiedotLaaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori
Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotÄlykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa
Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska
Lisätiedotwww.solita.fi solita@solita.fi
www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen
LisätiedotKODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut
ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita
LisätiedotLiite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite A. Kantakartan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Kantakarttasuosituksen tausta... 2 1.2 Kantakarttasuosituksen
LisätiedotPaikkatiedon yksilöivät tunnukset. Pekka Sarkola
Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Pekka Sarkola Taustaa - Inspire Inspire-direktiivi (2007/2/EY) edellyttää soveltamisalallaan yksilöiviä ulkoisia kohdetunnisteita, jolla tarkoitetaan alkuperäisen tiedon
LisätiedotJohdatus ArcGIS-ohjelmistoon
Johdatus ArcGIS-ohjelmistoon PAIKKATIETOPAJA hanke Esityksen pohjalla Raili Hokajärven tekemä esitys ArcGIS ESRI:n (Environmental Systems Research Institute) kehittämä ja myymä paikkatietoohjelmistojen
LisätiedotURL-osoitteiden suunnittelu
Tim Berners-Lee: Jos olisin arvannut kuinka suosittu Webistä tulee, olisin yrittänyt keksiä URL-osoitteiden alkuosalle jonkin toisen muodon. http-alkuosa on hankala erityisesti puhelinkeskusteluissa. URL
LisätiedotÄlykkään vesihuollon järjestelmät
Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta
LisätiedotVaihtoehtolaskelmien vertailua netissä
Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Lisätiedot- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE
- Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä
LisätiedotYli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa
PLANORA OY Yhteyshenkilöt Yli 25 vuotta energiatekniikan suunnittelua ja tiedonhallintaa Toimitusjohtaja Esa Teppo esa.teppo@planora.fi Puh.: +358 40 900 6900 Projektipäällikkö Matti Harjapää matti.harjapaa@planora.fi
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
Lisätiedotv4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014
v4.0 Palvelukuvaus 1.11.2014 - 2-5 Internetsivustopaketti nettihelmi nettihelmi on Avaimet käteen Internetsivusto ratkaisu. Palvelu sisältää laadukkaan graafisen ulkoasun nettihelmi perussivupohjaan ja
LisätiedotEsittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori
Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta
LisätiedotLiite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten
Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Asemakaavasuosituksen tausta... 2 1.2 Asemakaavasuosituksen
Lisätiedot