KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista"

Transkriptio

1 KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista

2 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Marja Uusivuori,

3 SISÄLTÖ Pilotoinnin tavoitteet ja toteutus 4 Kaavavaranto 6 Ajoitus 10 Palveluverkko 13 Väestösuunnite 16 Järjestelmät, rajapinnat 19 Kehittämisen jatkosta 24 3

4 PILOTOINNIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tekesin rahoittama ja Jyväskylän kaupungin sekä TTY:n koordinoima KymppiMoni hanke käynnistyi loppuvuodesta Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten Jyväskylän Kymppi R menetelmä ja sen työkaluna toimiva YT järjestelmä ovat monistettavissa muiden kuntien käyttöön. Osana KymppiMonihanketta toteutettiin pilotointi, johon osallistuvilla kaupungeilla oli mahdollisuus testata aineistojensa toimivuutta ja käyttöä YT järjestelmällä. Pilotointiin osallistuivat Tampere, Joensuu ja Vantaa. Pilotin oli tarkoitus käynnistyä syyskuussa 2012 ja päättyä vuoden 2012 loppuun mennessä. Teknisten ongelmien vuoksi aikataulu kuitenkin muuttui. YT järjestelmän kehittäneen Tampereen Teknillisen yliopiston intressi pilotin osalta oli selvittää, soveltuvatko eri kaupunkien käyttämät aineistomuodot YT järjestelmässä käytettäviksi. Tätä tietoa tarvittiin jotta saatiin selville YT järjestelmän soveltamisen mahdollisuus muualla kuin Jyväskylässä, jonka tarpeisiin järjestelmä on kehitetty. Tampereella kiinnostus Jyväskylän Kymppi R :ään perustuu sen rooliin eri sektoreiden näkökulmia, suunnitelmia ja tarpeita kokoavana ohjelmana. Mielenkiinto syntyi tarpeesta kehittää omaa PALMohjelmointia kattavammaksi; Kymppi R :ään haluttiin tutustua yhtenä mahdollisena lähtökohtana ohjelmoinnin kehittämiseksi. Tästä syystä Tampereella toteutetussa pilotoinnissa ei haluttu pitäytyä vain järjestelmän testaamisessa, vaan tarkastella myös toimintatapa näkökulmaa. Pilotin tavoitteeksi asetettiin nykytilan arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen koskien 1) tarvittavien tietovarantojen tasoa ja ylläpitoa, 2) tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja 3) toimintatapaa. Tampereen pilotti koostui kuudesta eri aihetta käsitelleestä teemapajasta, eri infotilaisuuksista, useista suunnittelupalavereista sekä aineistotason selvittämisestä ja järjestelmien testaamisesta. Mukana pilotissa oli useiden sellaisten yksiköiden edustajia, joiden toimintaan tai ylläpitämiin aineistoihin hankkeen sisältö liittyi. Nämä yksiköt olivat asuntotoimi (ATO), kiinteistötoimi (KITO), maankäytön suunnittelu (MASU), rakennusvalvonta (RAVA), kaupunkimittaus (KAMI), tietotuotanto ja laadunarviointi (TIETULA), tietohallinto (TIEHA) sekä tilaajaryhmästä palveluverkon suunnittelun koordinointi (TIRY), josta mukana olivat vielä edustajat seuraavista: ikäihmisten palvelut (IKI), lasten ja nuorten palvelut (LANULA) sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (TETO). Pilotin toteutusta koordinoineen projektiryhmän jäseniä olivat Auli Heinävä (ATO), Mikko Nurminen (KITO), Reijo Väliharju (KITO), Sisko Hiltunen (TIRY), Pia Hastio (MASU), Taru Hurme (MASU) ja Marja Uusivuori (MASU). Kokoonpanoa täydennettiin tarvittaessa. Alkujaan Tampereen pilotoinnissa tarkoituksena oli tarkastella sekä toimintatapaa että YT järjestelmää tiettyä aluetta koskeva aineiston kautta, jotta järjestelmän soveltamismahdollisuus olisi saatu konkreettisesti tutuksi. YTt:n testaaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi TTY:n palvelinongelmien, aineistojen toimittamiseen liittyvän puutteellisen ohjeistuksen ja siitä seuranneiden teknisten ongelmien sekä Tampereen kaupungin palomuuriin tai sisäverkkoon liittyvien teknisten ongelmien vuoksi. YTjärjestelmää tai Tampereen aineiston toimintaa siinä ei saatu testattua ennen teemapajoja. Tästä syystä teemaryhmien työskentelyä ei voitu alkuperäisen suunnitelman mukaan rakentaa omien aineistojen 4

5 testauksesta saatujen esimerkkien varaan. Sen vuoksi teemapajat rakennettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Jyväskylän esimerkkien varaan, eikä aiheeseen ehkä siksi päästy kiinni aivan niin konkreettisesti kuin oman alueen ja aineistojen tarkastelulla olisi ollut mahdollista. Käytännössä YTjärjestelmän testaaminen typistyi yhden henkilön tekemään muutaman tunnin kokeiluun TTY:n tiloissa. Saadun tiedon mukaan YT järjestelmän testaaminen on mahdollista vielä vuoden 2013 loppuun saakka. Ongelmana on kuitenkin se, ettei järjestelmän käyttö onnistu kaupungin sisäverkosta. Teemapajojen sekä muiden palaverien järjestämisestä ja sisällöstä, samoin kuin YT:n testaamisesta vastasi Marja Uusivuori. 5

6 KAAVAVARANTO NYKYTILA Kaavavarantotiedon järjestelmällistä seurantaa Tampereella ei tällä hetkellä tehdä. Tietoja yleis ja asemakaavavarannosta kyllä kerätään vuosittain, mutta tarkastelu perustuu osin epätarkkoihin tietoihin ja sitä voidaan siksi pitää vain suuntaa antavana. Näissä tarkasteluissa huomioidaan vain lainvoimainen kaavavaranto, eikä siis suunnittelun eri vaiheissa olevaa varantoa lueta mukaan. Kaavavarantoa koskevat aineistot ovat monilta osin puutteelliset eikä tietojen ylläpitoa ole järjestetty. Aineistotilanne on kohtuullisen hyvä ainoastaan asemakaava ja rekisteritonttien osalta. Muilta osin kaavavaranto aineistot ovat hyvin puutteelliset tai niitä ei ole lainkaan. Tarkemmat tiedot kaavavarantoaineiston tasosta on saatavana liitteestä 1. TAVOITE Kaavavarannon osalta Tampereen tavoitteeksi asetettiin varannon järjestelmällinen seuranta seuraavasti: Kaavavarannolla kuvataan alueen asuin ja työpaikkarakentamisen nykyistä ja tulevaa potentiaalia. Kaavavaranto koostuu lainvoimaisesta kaavavarannosta sekä suunnittelun eri vaiheissa olevasta kaavavarannosta. Suunnittelun eri vaiheita kuvaavia kaavatasoja on yhdeksän. Kaavatasoihin on sisällytetty paitsi yleis ja asemakaavoituksen eri vaiheet, myös kaupunkiseudun rakennesuunnitelma sekä kaupungin maankäytön suunnittelussa määritellyt mahdolliset täydennysrakentamisen alueet sekä laadittavat yleissuunnitelmat. Kaavavarannon määrää mitataan kerrosneliöinä (kem 2 ), lisäksi seurataan ao tonttien lukumäärää. Varannon määrää tarkastellaan vähintään 20 vuoden aikajänteellä. Kaksi tai kolme seuraavaa vuotta tarkastellaan yksityiskohtaisella tasolla, myöhemmät vuodet yleispiirteisemmin. Tarkastelua päivitetään vuosittain. Kaavavaranto jaetaan kahteen pääluokkaan: asumisen varantoon sekä työpaikka alueiden varantoon. Asumisen varantoa tarkastellaan kolmessa alaluokassa, jotka ovat 1) ao varanto (omakoti ja paritalot), 2) ak varanto (kerrostalot) ja 3) ar varanto, joka sisältää kaiken muun kuin omakoti tai kerrostalovarannon, eli esim. rivitalot. Työpaikkavaranto puolestaan jaetaan neljään alaluokkaan, jotka ovat 1) teollisuusalueiden varanto, 2) toimitila / toimistoalueiden varanto, 3) kaupan toimintojen varanto sekä 4) julkisten palveluiden varanto. Kaavavarantoa koskeva tieto kerätään siinä muodossa, että seurannan yhteydessä on mahdollista tarkastella varannon määrää kaavatason, varannon lajin ja rakentamisen arvioidun aloitusajankohdan 6

7 mukaan. Seurantatiedon osana on myös arvio siitä, onko varanto aktiivista vai potentiaalista. Aktiiviseen varantoon luetaan se kaavavarannon osa, jonka arvioidaan olevan realistisesti toteutettavissa. Potentiaaliseen varantoon luetaan puolestaan se osa varantoa, jonka ei arvioida voivan toteutua kaavan mukaisesti. Lisäksi seurannassa eritellään varanto sen mukaan, onko maa alue kaupungin omistuksessa vai ei. Myös uuden kunnallistekniikan tarve huomioidaan. Kaavavaranto vähenee joko siirtyessään kaavatasolta toiselle, tai kun varantoon kohdistuu rakentamista. Varannon väheneminen tapahtuu rakennushankkeen aloitusmerkinnän perusteella. Myös käyttöönottokatselmuksen toteutumista seurataan, sillä palvelutarpeen muodostuminen ajoittuu käyttöönottokatselmuksen yhteyteen. Eräät kaavavarannon seurannan tavoitteet vaativat tarkentamista. Tarvittavan kaavavarantotiedon tarkempi määrittely liitteessä 2. ROADMAP Seuraavassa on kuvattu osa alueittain kaavavarantoon liittyvät kehittämistarpeet. Mainitut asiat toimivat askelina kohti edellisessä kappaleessa kuvattua tavoitetta. KAAVAVARANNON REKISTERIT JA VARANNON OMINAISUUSTIEDOT Tarvittavien ominaisuustietojen määrittely, joiden osalta ratkaistava vielä ainakin seuraavat: Kattavako JKL:n ominaisuustiedot meidän tarpeemme, onko jotain liikaa? (Käydään vielä uudestaan läpi mitä näillä parametreillä saamme tietoomme ja mitä emme.) Seurataanko valmistuvien asuntojen lkm:ää (seudun rakennesuunnitelman keskeinen parametri; ei tällä hetkellä järjestelmällisessä seurannassa) Seurataanko asumisen kerrosalaa? onko seurattava ala laskennallinen kuten JKL:ssä vai luodaanko seurantaan jokin muu tapa? Liitetäänkö arvioitu rakentamisen ajankohta ja toteutumisvuosi varantotietoon vai ei? Selvitettävä kuinka ominaisuustiedot viedään tietokantarakenteisiin (etenkin olemassa olevat aineisto ja niiden parantaminen; uusien aineistojen osalta helpompi toteuttaa. ) Päätettävä halutaanko asemakaavan kohteisiin liittää tieto siitä, onko asemakaava se yleiskaavan mukainen (tai huomioidaanko yleiskaavan toteutumisen seuranta ominaisuustiedoissa jollakin muulla tavalla). 7

8 Kaavamerkintöjen yleistäminen Käytössä olevia kaavamerkintöjä on kymmeniä, miten ne yleistetään kolmeen asumisen varannon ja neljään työpaikkavarannon lajiin? (mallia esim. pk seudulta?) Miten toimitaan useampia käyttötarkoituksia sisältävien kohteiden, esim. AL tonttien osalta, erotellaanko näiden (ja miten) asumis ja liiketilat toisistaan varannon seurannassa? Kaavamerkintöjen yleistämisen vaihe => viedäänkö tietokantarakenteisiin vai tehdäänkö yleistys YT järjestelmään (tai muuhun samassa tarkoituksessa toimivaan järjestelmään) siirrettäessä? Kunnallistekniikan kustannukset Rajapinnat Ratkaistaan mitä kunnallistekniikan kustannustietoja halutaan esittää varantotiedon yhteydessä tai riittääkö vain tieto siitä että uutta kunnallistekniikkaa tarvitaan (= kustannuksia tulossa) tai ei tarvita (ei kustannuksia infrasta) Määritellään Factasta tarvittavat oracle/muut poiminnat 1) kaavavarannon ja 2) rakennushankkeiden osalta; selvitetään tarvitaanko uusi oracle tietokanta vai kehitetäänkö entisiä Valitaan järjestelmä jossa suunnitteilla olevan kaavavarannon ylläpito tehdään. Määritellään onko tarve FORE rajapintaan tai linkkiin. Määritellään onko tarve KIILA rajapintaan (kiinteistötietojärjestelmä), vai saadaanko tiedot muualta; kyse maanomistustiedosta, tontin tilasta (vapaa/varattu/vuokrattu) sekä pimakohteista (pilantuneet maat). TOIMINTATAPA Kaavavarannon seurannan osalta tarvitaan kehittämistä myös toimintatavoissa. Sovittavia ja organisoitavia asioita ovat ainakin: pohjadatan kokoaminen rekisterien ylläpitovastuu kaavavarantoa koskeva analyysi ja raportointivastuu sekä raportoinnin tiheys määrittely siitä kenelle kaavavarannosta raportoidaan (vaikuttaa raportin muotoon) sovittava tulkintafoorumi kaavavarantoa koskeville tulkintakysymyksille (aktiivisuus, kunnallistekniikan tarve) 8

9 kuinka kaavavarannon osalta huomioidaan seututaso ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelma sekä niihin liittyvät seurantatarpeet. MUUTA Muita jatkoselvitystä vaativia asioita ovat Investointikustannusten ennakointi osana toimintatapaa Kaavavarannon toteutumisen seuranta ajallisesti; esim. ellei asemakaava toteudu 3 vuoden puitteissa, kaupunki voisi antaa MRL:n mukaisen rakentamiskehotuksen. Järjestelmä voisi antaa hälytyksen kun aikaraja on ylitetty. Tämä hälytys toimisi myös yhtenä viestinä valtuutetuille. Varannon toteutumisen seuranta rakennushankkeiden tarkastelun kautta: seurataanko varannosta poistumisen jälkeen muutoin kuin käyttöönottokatselmuksena; ts. toteutuvat kerrosneliöt, kuinka huomioidaan jäljelle jäävän rakennusoikeuden seuranta. Aikataulutus; milloin varantoa on tarkasteltava, mihin suurempiin suunnitelmiin se liittyy (aiesopimus, PALM, jne ). Pormestariohjelmassa ja MAL aiesopimuksessa mainitut kaavavarantoa koskevat tavoitteet Kokonaisuutta koskevan ajattelu ja toimintatavan jalkauttaminen päätöksentekoon. Tarvittavien tietokantarakenteiden ja ominaisuustietojen vieminen konsulttisopimuksiin saakka. 9

10 AJOITUS NYKYTILA Tampereella keskeisin ajoituksen suunnitelma on PALM, joka sisältää sekä maankäytön toteutusohjelman että suunnitelman kaupunkikonsernin pitkän tähtäimen investoinneista. Muita uusien alueiden toteutuksen ajoitukseen vaikuttavia nykyisiä suunnitelmia ovat ainakin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma (väestö ja asuntotuotantotavoitteet) Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma (asumisen volyymi, sijoittuminen eri alueille) Tampereen väestösuunnite Tampereen kaupunkistrategiassa asetetut vuositavoitteet asemakaavoitukselle (asuinkerrosalaa kem2, muuta kerrosalaa kem2 ja mahdollistettu 300 pientaloasunnon rakentaminen) Tampereen asuntotuotanto ohjelma: yleishyödyllinen asuntotuotanto Tampereen Hyvinvointipalveluiden palveluverkon kehittämissuunnitelma: palvelusisällöt ja muutostarpeet PALM suunnitelman (ent. PTS) historia ei ole kovin pitkä sitä on laadittu alle kymmenen vuotta. Sen koetaan olleen askel parempaan suuntaan; kokonaiskuva kaupungin kehittämisestä ja keskeisimmistä investoinneista on sen myötä helpompi saada kuin ennen suunnitelman laatimista. Eri yksiköiden tai liikelaitosten tavassa laatia toteutus ja investointisuunnitelmia on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, kuinka pitkän tähtäimen näkemys suunnitelmiin sisällytetään. Nämä erot tekevät PALMin kokoamisesta osaltaan haastavaa. Maankäytön ja palveluverkon suunnittelu toimii edelleen osin kädestä suuhun : palvelut tuotetaan usein hieman jälkijunassa asuntojen valmistumiseen ja palvelutarpeen muodostumiseen nähden. Vaikka kehitystä suunnittelukäytännöissä ja yhteistyössä on tapahtunut, ajoituksen kokonaiskuva voisi ainakin maankäytön ja palveluiden suunnittelun osalta olla nykyistä parempi. TAVOITTEET Ajoituksella tarkoitetaan suunnitelmaa uusien asuin tai työpaikka alueiden toteuttamisvuosista ja alueiden keskinäisestä toteutusjärjestyksestä. Tavoitteeksi asetettiin seuraavaa: 10

11 Ajoituksen käytäntöjä kehittämällä pyritään syvempään suunnitelmallisuuteen ja parempaan kokonaisuuden hallintaan. Ajoituksen kehittäminen parantaa myös proaktiivisen suunnittelun mahdollisuutta. Ajoituksessa ja sen toimintatapojen kehittämisessä keskeistä on vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta ajoituksen vaikutukset voidaan huomioida eri sektorien suunnittelussa. Ajoitus ja sen myötä syntyvä tieto palvelee useita eri näkökulmia ja sektoreita. Ajoitustieto on keskeistä ainakin alueellisen väestönmuutoksen ennakoimisessa, investointitarpeiden ennakoimisessa, palveluverkon muutostarpeiden ennakoimisessa sekä joukkoliikenteen muutostarpeen ennakoimisessa. Ajoitus on keskeisessä asemassa myös kilpailukykyisen asuntotuotannon varmistamisessa ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamisessa. Ajoitus laaditaan vähintään 20 vuoden ajaksi. Erityiseen tarkkuuteen pyritään seuraavien 2 3 vuoden ajoituksen osalta. Osana ajoitusta tarkastellaan erikseen 1) rakentamisen arvioitu aloitusvuosi (eli ajankohta jolloin kohde poistuu varannosta) ja 2) arvioitu valmistumisvuosi (eli ajankohta jolloin asuinalueelle muodostuu palvelutarve tai työpaikka alue otetaan käyttöön). Ajoitus laaditaan erikseen kaupungin luovuttaman maan sekä yksityisessä omistuksessa olevan maan osalta. Ajoitus päivitetään vuosittain. Eräät ajoitusta koskevat tavoitteet vaativat tarkentamista, ks. roadmap. ROADMAP Seuraavassa on kuvattu osa alueittain ajoitukseen liittyvät kehittämistarpeet. Mainitut asiat toimivat askelina kohti edellisessä kappaleessa kuvattua tavoitetta. TIEDOT määriteltävä liitetäänkö ajoitustieto kaavavarannon yksiköiden ominaisuustiedoksi vai laaditaanko ajoituksesta erillinen suunnitelma (kuten JKL:ssä) määriteltävä miten ja millä perusteella eri varantolajit ajoitetaan; eroa asumisen / työpaikkavarannon ajoittamisessa, myös kaupungin ja yksityisen maalle toteutuvien ajoituksessa eroja Ajoitusmenetelmän ja siihen liittyvien toimintatapojen kehittämisen yhteydessä on huomioitava, että uusien alueiden toteutuksen ajoituksella on kiinteä yhteys erityisesti väestönmuutoksen ja sen myötä palvelutarpeen muutosten ennakointiin. Nämä tekijät ja niiden kehittämisestä tehtävät päätökset on huomioitava osana ajoitusmenetelmän kehittämistä. TOIMINTATAPA Ratkaistava kuka laatii ajoituksen ja kuka kirjaa ajoitustiedot järjestelmään. Kyseessä on kaksi eri asiaa; riippuu ehkä siitäkin onko ajoitus ominaisuustieto vai tehdäänkö suunnitelma erikseen. 11

12 Sovittava milloin ajoitetaan, liittyykö ajoituksen laatiminen PALMiin vai laaditaanko erillinen maankäytön toteutusohjelma (tällä hetkellä osa PALMia). Kuinka toteutetaan ajoituksen yhdistäminen oleviin strategioihin ja eri sektorien suunnitteluun => laaja kokonaisuus ja vuorovaikutussuhteet huomioitava. Seutunäkökulman huomioiminen on ajoituksessa hyvin tarpeellista (mutta vaativaa). Yhtenä keskeisimpänä nousi esille seudun teollisuus ja työpaikkavaranto, sen seuranta ja ajoitus. MUUTA Ajoituksen tueksi tarvittanee syy seuraussuhteita selkeyttäviä tarkasteluita tai analyysejä ainakin toimintatavan kehittämisvaiheessa. Tampereella palveluverkko jäämässä vajaakäytölle tietyillä alueilla (mm. Peltolammi) => mikä oikea tapa viestiä asiasta ja muuttaa tilannetta? Missä prosessin vaiheessa, kuka ja kenelle? Kartoitettava ajoitukseen liittyviä konkreettisia kaupunkirakenteen tekijöitä o Liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden merkitys on kasvanut mm lähipalveluiden vähetessä, kasvaa jatkossa lisää (saavutettavuus huomioitava alueiden priorisoinnissa!) o Työpaikka alueiden osalta liikennejärjestelmät ovat erityisen keskeisiä Myös muita analyysi /ennakointitarpeita on o Tampereella useita työpaikka alueita muuttunut asuinkäyttöön, pitäisi olla tietoa siitä miten kehitys etenee (huomiointi suunnittelussa, konkreettista tietoa päättäjille). Ongelmana tässä se, että samalla työpaikka alueista on jatkuva pula. o Voidaanko ennakoida millaisia ja missä ovat tulevaisuuden työpaikka alueet? (ts. mitä tarpeita on tulossa?) 12

13 PALVELUVERKKO NYKYTILA Palveluverkon suunnittelussa tärkein yksittäinen, nykyinen suunnitelma on hyvinvointipalveluiden palveluverkon kehittämissuunnitelma. Se sisältää mm. keskeiset linjaukset ja periaatteet palveluverkon kehittämisestä. Keskeiset suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on kuitenkin jo toteutettu. Suunnitelman päivitystä valmistellaan. Muita keskeisiä suunnitelmia ovat Tampereen kaupungin väestösuunnite, PALM sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Tärkein toimielin palveluverkon suunnittelussa on hyvinvointipalveluiden palveluverkon ohjausryhmä, jossa on mukana edustaja mm. maankäytön suunnittelusta, asuntotoimesta ja kiinteistötoimesta. Ohjausryhmä nimeää tarvittaessa alatyöryhmiä valmistelemaan ajankohtaisia asioita. Pysyvänä alatyöryhmänä on päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkotyöryhmä. Muut työryhmät kootaan tarvittaessa. Palveluverkkotarkasteluita saatetaan edellä mainitun säännöllisen tarkastelun lisäksi tehdä myös yksittäisiin kaavaprojekteihin liittyen. Nämä tarkastelut ovat aina tapauskohtaisia. Palveluverkon tilahankkeet ovat kokonaan oma prosessinsa. Niiden käsittely lähtee yleensä liikkeelle palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta tai tilajärjestelytarpeesta. Tilatarpeita selvitetään yleensä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja laadittu tarveselvitys käsitellään useissa lautakunnissa. Tarveselvityksen jälkeen kaupungin tilakeskus laatii hankesuunnitelman ja toteutussuunnitelman, joiden mukaan tilahanke etenee. Palveluverkon toimipisteiden aineisto vaatii merkittävää kehittämistä. Toimipistetietoja ei säännöllisesti ylläpidetä paikkatietomuodossa; joitakin tietoja on ja niitä päivitetään tarvittaessa. Ylläpito myös muissa muodoissa (esim. excel) vaihtelee. Sote palveluiden osalta on tulossa kattava rekisteri. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen osalta tietoja pidetään yllä käsipelillä excelissä. Perusdataa on olemassa myös joistain muista hyvinvointipalveluista, mutta se vaatisi päivittämistä. KEHITTÄMISTARPEET Palveluverkkosuunnittelun kehittämisestä ei asetettu tavoitteita. Sen sijaan palveluverkon suunnittelun osalta tunnistettiin kehittämistarpeita, joista tavoitteita voitanee johtaa jatkotyöstämisen jälkeen. Selkeimpänä kehittämistarpeena nousi esiin palveluverkon toimipisterekisteri. Sillä tarkoitetaan säännöllisesti ylläpidettyä, paikkatietoon vietävissä olevaa tietorekisteriä. Rekisterin tulisi sisältää ainakin keskeisimmät hyvinvointipalvelut ja niiden ominaisuustietoja. Huomattava on, että toimipisterekisterin 13

14 tarve on noussut esiin useissa muissakin yhteyksissä, ja tästä syystä koottavan rekisterin tulee vastata useisiin erilaisiin käyttötarpeisiin. Toimipisterekisteri mahdollistaisi palveluverkon järjestelmällisen tarkastelun maankäytön suunnittelun yhteydessä, samoin kuin erilaiset palveluverkon suunnittelua tulevat kapasiteetti ja saavutettavuustarkastelut. Tällä hetkellä edes keskeisimpien hyvinvointipalveluiden palveluverkon toimipisteistä ei ole järjestelmällisesti rakennettua ja ylläpidettyä rekisteriä. Rekisteriä varten on kerättävä pohjadata ja järjestettävä sen ylläpito. Toimipisterekisteri tulee olla paikkatietopohjainen / helposti vietävissä paikkatietoon. Erilaiset palveluverkon tarkastelut (kapasiteetin riittävyys, saavutettavuus ja sijainninoptimointi analyysit, sähköinen palveluverkkotieto kuntalaisille, jne) edellyttävät kaikki ajantasaista ja hyvin ylläpidettyä toimipisterekisteriä. Toimipisterekisterin pohjadata tulisi kerätä järjestelmällisesti, sisältäen samantyyppisiä ominaisuustietoja kuin Jyväskylässä kerätään, mutta myös muita. Tarvittavat ominaisuustiedot tulisi määritellä useat eri käyttötarkoitukset huomioiden. Rekisterin kokoamisen voi toteuttaa vaiheittain, aloittaen esimerkiksi päiväkoti ja kouluverkon toimipisteistä. Palveluverkon suunnittelun ja kaavoituksen yhteistyö on viime vuosina kehittynyt aiempaan nähden, mutta joitakin kehittämistarpeita on edelleen olemassa. Nämä molemminpuoliset kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi prosessien vuorovaikutussuhteiden ja niistä seuraavien yhteistyötarpeen tunnistamiseen sekä yhteistyön aloitusajankohtaan suhteessa prosessin etenemiseen. Palveluverkon ohjausryhmä on yksi olemassa oleva foorumi, jossa maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista voidaan käsitellä. Kehittämisehdotuksena ryhmän työskentelyyn ehdotetaan ainakin kaavoitusohjelmien käsittelyä ryhmässä. Mahdollisesti ryhmä voisi käsitellä myös kaavoitushankkeita ja arvioida niiden vaikutuksia palveluverkkoon. Jatkossa on kuitenkin tarpeen arvioida onko ohjausryhmä tässä asiassa paras foorumi varsinaiseen asioiden työstämiseen, vai tulisiko ohjausryhmän roolin olla mieluummin päättävä tai suosituksia antava elin, jolle vietäisiin käsiteltäväksi ennakkovalmisteltu materiaali ja ehkä ehdotuskin jatkotoimenpiteistä. Työpajoissa käyden keskustelun perusteella Kymppi R toimintatapaan sisältyvä palveluverkon kapasiteettitarkastelu voisi Tampereella olla hyödyksi lähinnä päiväkoti ja kouluverkon osalta. Aluetasona voisi toimia esim. palvelualueittain tarkastelu. Tarkastelun sopiva aluetaso määräytyy aina tarkasteltavien palvelusisältöjen ja muiden lähtökohtatekijöiden mukaan. Samaan yhteyteen mahdollisesti liitettävät saavutettavuustarkastelut olisivat keskeisimpiä päivähoidon ja koulujen (ala ja yläkoulut) kannalta. Tärkeää saavutettavuus on myös ikäihmisten palvelu tai päiväkeskusten osalta (joiden suhteen palvelulinjat osaratkaisu). Palveluverkon kapasiteettitarkasteluiden osalta on ratkaistava, ovatko ne tässä muodossa tarpeen. Mikäli tarvetta on, tulee selvittää koskeeko se ensisijaisesti kapasiteetin riittävyyttä kuvaavaa tietoa, sen esittämistapaa vai molempia. Kapasiteettitarkasteluilla on suora yhteys maankäytön toteutuksen ajoitukseen sekä väestönmuutokseen. Näiden ilmiöiden tarkastelutavat on huomioitava kapasiteettitarkasteluita kehitettäessä. Saavutettavuustarkasteluiden toteuttamista arvioitaessa tulee muistaa, että niiden liittäminen Jyväskylän 10 R tyyppiseen tarkasteluun on mielekästä vain, jos tarkasteluiden tuloksia aiotaan käyttää perusteina tilahankkeissa (esim. toimipisteen sijoituspaikka) tai toimipisteiden sijaintien uudelleenjärjestelyissä. 14

15 Saavutettavuustarkastelut voivat tietysti hyödyttää palveluverkon suunnittelua myös monella muulla tavalla, mutta silloin niitä ei välttämättä ole tarpeen liittää investointisuunnittelua pohjustavaan 10Rtarkasteluun. Palveluverkon tarkastelun aikajänne tulee Kymppi R toimintatavan yhteydessä olla sama kuin maankäyttöä koskevan tarkastelun aikajänne. Kuten maankäytön osaltakin, myös palveluverkon lyhyen aikavälin (esim. 3 vuotta) muutostarve tulee arvioida yksityiskohtaisesti, pitkän aikavälin osalta riittää yleispiirteisempi arvio. Jo nyt laaditaan mm. palveluverkon tilaseurannan viiden vuoden suunnitelma, jota voidaan mahdollisesti käyttää tukena kymppi tarkasteluiden jatkokehittämisessä. Jatkossa Kymppi R tyyppisiä tarkasteluita ja toimintatapaa kehitettäessä tulee kehittämisen yhteistyötahoina huomioida myös asiakasohjauksen, tilapalveluiden ja kuntademokratian edustus. Palveluverkon tarkastelun kehittämisessä on suurelta osin kyse toimintatavan kehittämisestä. Jatkokehittämisen alkuvaiheessa joudutaan vastaamaan kysymykseen siitä, mikä on tehtävien tarkasteluiden rooli. Mitä prosessin osaa kapasiteettitarkasteluilla tuetaan, tai korvaavatko ne jonkin muun tarkastelutavan? Tullaanko tilanhankkeiden perusteena käyttämään saavutettavuuskriteereitä, kuka nämä kriteerit asettaa? Ellei saavutettavuutta käytetä kriteereinä, tarvitaanko näitä tarkasteluita tässä yhteydessä lainkaan? Mitkä ovat oikeat foorumit asioiden käsittelemiseen? Millä aluetasolla tarkasteluita on syytä toteuttaa? Nämä kysymykset vaativat vastauksia ennen kuin konkreettisia tavoitteita toiminnan ja tarkastelun kehittämisestä voidaan asettaa. 15

16 VÄESTÖSUUNNITE NYKYTILA Tampereella on käytössä vuoteen 2030 saakka ulottuva väestösuunnite. Kyseessä on tavoitteellinen arvio tulevasta väestönkehityksestä. Väestösuunnite ei siten ole suoraan verrattavissa laskennallisiin ennusteisiin (esim. Tilastokeskuksen trendiennuste), vaikka sen perusteet ovat osin laskennalliset. Väestösuunnite sisältää sekä ns. vanhan kannan että uuden kannan suunnitteet. Vanhalla kannalla tarkoitetaan vanhan asuntokannan väestönmuutoksia, uudella kannalla uusien toteutettavien alueiden väestörakennetta ja sen muutoksia. Väestönmuutosta tarkastellaan vuositasolla jokaisen ikäluokan (syntymävuoden) osalta erikseen. Suunnite huomio myös syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen. Väestösuunnite on laadittu kaupungin eri yksiköissä käytössä olevia aluejakoja mukaillen, yhteensä 19 alueelle. Käytössä olevassa väestösuunnitteessa pidetään erityisen hyvänä erottelua vanhan ja uuden kannan ennusteisiin. Positiivista on myös ikäluokittainen ja vuosittainen tarkastelu, sekä monia eri tekijöitä systemaattisesti huomioiva laskentatapa. Käytössä olevan väestösuunnitteen osalta jonkinlaiseksi ongelmaksi nähdään uuden tuotannon ennusteen pitäminen ajan tasalla. Ajoituksen muutokset pystytään huomioimaan väestösuunnitteen päivityksen yhteydessä. Väestösuunnite on tilattu ulkopuoliselta toimittajalta, ja myös päivitykset tilataan ulkoiselta toimittajalta. Tällä hetkellä suunnitetta on tarkoitus päivittää joka toinen vuosi, mikä ei välttämättä ole riittävää. Esimerkiksi Härmänlänrannan osalta väestösuunnite ei ole enää käyttökelpoinen, sillä alueen rakentamismäärien muutos aiemmin suunnitellusta on niin suuri, ettei väestösuunnite siltä osin ole enää käyttökelpoinen. Koska kaupungin käytössä on vain väestösuunnitteen lopputuote, erilaisia skenaarioita väestönkehityksen vaihtoehdoista ei voida itse laatia, vaan jos niitä tarvitaan, ne saadaan vain erikseen tilaamalla. Lisäksi eräissä palveluverkon suunnittelussa tarvittavissa tarkasteluihin nähden nykyinen väestösuunnite on liian kankea. Nykyiseen suunnitteeseen tarvitaan aivan lähiaikoina päivitys. Suunnitteen käyttötarve on jatkuva, mutta nykyinen suunnite ei ole enää kaikilta osin ajantasainen. KEHITTÄMISTARPEET Väestösuunnitteen kehittämisestä ei asetettu tavoitteita. Sen sijaan väestösuunnitteen osalta tunnistettiin kehittämistarpeita, joista tavoitteita voi johtaa jatkotyöstämisen jälkeen. Tärkeimpänä kehittämistarpeena nousi esiin, että väestösuunnite tulisi lapsi ikäluokkien (0 15 vuotiaat) osalta saada käyttöön nykyisten väestösuunnite ja palvelualueiden lisäksi myös tilastoalueittain (l. 16

17 pienalueittain). Pienempien alueyksiköiden tieto olisi yhdisteltävissä eri tarkoituksia varten sopiviksi kokonaisuuksiksi, ja esimerkiksi koulupolkujen tarkastelu yli väestösuunnitealuerajojen olisi tällöin mahdollista. Tällä hetkellä käytössä olevan suunnitteen tieto ei mahdollista tämäntyyppisiä tarkasteluita. Tilastoaluetason (eli tilastokeskuksen pienaluejaon mukainen) tieto tarvitaan suunnittelukäyttöön, ei julkistettavaksi. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan käytössä oleva väestösuunnite palvelee käyttötarkoitustaan muiden kuin em. lapsi ikäluokkien osalta. On selvää, että väestön kehityksen tarkastelussa on pystyttävä jatkossakin erottelemaan vanhan kannan ja uuden kannan muutokset. Lisäpohdintaa vaatii kuitenkin se, millä tavalla uuden kannan toteuttamisessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon. Tulisiko väestösuunnitteen (uuden kannan ennusteen) päivittyä ajoituksen muutosten mukaan vai halutaanko väestönmuutosta arvioida suunnitteesta erillisenä asiana, vai seurataanko vain toteutunutta muutosta? Vaihtoehtoja ajoituksen ja väestösuunnitteen yhdistämiseksi ovat ainakin 1. erillinen suunnite, jonka lisäksi laaditaan ajoituksen yhteydessä arvio väestön toteumasta uuden kannan osalta, esim. kerrosaloihin perustuva laskenta aiemmin toteutuneen vastaavan alueen kerrosalan ja väestön perusteella. Tätä arvioita verrataan suunnitteeseen ja seurataan lisäksi toteumaa. (Edellyttää laskentaperusteiden määrittelyä; kem pohjainen vai muu; jos laskentaperuste niin suhteutetaanko olemassa olevaan väestösuunnitteeseen vai aiempaan väestöntoteumaan?) 2. yhdistetään väestösuunnitteen päivittyminen suoraan ajoitustietoon ja sen muutoksiin uuden kannan ennusteen osalta. 3. väestösuunnitteen jokin tietty osa yhdistetään ajoitustietoon siten, että se päivittyy ajoitustiedon perusteella. Esim. palveluverkkotarkastelun kannalta keskeiset ikäluokat (Ratkaistavissa vasta kuin palveluverkkotarkastelujen tavoitteet ja toteutustavat päätetty.) Kun päätökset palveluverkon tarkastelutavoista ja väestösuunnitteen yhteydestä ajoitukseen on tehty, on väestösuunnitteen kehittämistarpeet ja tavoitteet arvioitava uudelleen. Jatkossa on pohdittava myös sitä, onko tarvetta pystyä laatimaan erilaisia väestönkehityksen vaihtoehtoisia skenaarioita itse. Tämä edellyttäisi sitä, että väestönmuutoksen arviointia varten tarvittavat laskentakaavat olisivat kaupungin vapaasti käytettävissä. Toisena jatkopohdintaa vaativana asiana nousi esiin Jyväskylän toimintatapa, jossa väestöarvion iso luku on annettu, mutta sen alueellisen jakautumisen määrittelevät yhdyskuntarakenteen asiantuntijat. Toistaiseksi ei ole asetettu tavoitetta tai tehty päätöstä siitä, halutaanko palveluverkkoa tarkastella väestötietoon pohjautuen (esim. kapasiteettiperusteisesti kuten Jyväskylässä). Näin ollen ei ole myöskään tiedossa mihin palveluihin mahdollinen kapasiteettitarkastelu ulottuisi. Kun palveluverkon tarkastelua koskevat toimintatavat on määritelty, on väestösuunnitteen kehittämistarpeet tarkasteltava uudestaan tästä näkökulmasta. Kun kaikki edelliset on ratkaistu, tarvitaan vielä päätös siitä, laaditaanko tarvittava muutos suunnitteeseen itse vai ostetaanko. Kyseeseen voi tulla myös käytössä olevan väestösuunnitteen soveltaminen. Jos tiedot päätetään viedä pienaluetasolle, menetelmää voitaisiin testata esimerkiksi jonkin yksittäisen palvelualueen 17

18 tiedoilla. Testaamisen tapa voisi olla esimerkiksi päivittyvä mapinfo työtila, johon muutokset päivitettäisiin Factan tiedoista ja laskentakaavojen kautta. Käytännössä tarkoittaisi pienalueittaisen väestöarvion laskemista nykyisen suunnitteen pohjalta mutta tämän hetken väestön lähtötietoihin nojaten. 18

19 JÄRJESTELMÄT, RAJAPINNAT NYKYTILA Kaavavarannon hallintaan, ajoituksen laatimiseen tai palveluverkon kapasiteettitarkasteluihin ei tällä hetkellä ole käytössä mitään tiettyä yksittäistä järjestelmää. Kehittämiseen on kuitenkin mm. karttakäyttöliittymiin ja palvelinalustoihin liittyvän teknisen osaamisen sekä rajapintamahdollisuuksien osalta melko hyvät valmiudet. Tarkasteluissa tarvittavia aineistoja (siltä osin kuin niitä on olemassa) ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. FACTA: sisältää tiedot asemakaavatonteista, tonttirekisteritonteista, rakennushankkeista ja väestöstä (väestörekisteri). MAPINFO TIETOKANNAT: sisältävät tietoja yleiskaavat eri suunnitteluvaiheineen. Nykyiset kaavavarantotarkastelut tehdään map infolla. KIILA: kiinteistötoimen tuore kiinteistötietojärjestelmä. Sisältää mm. tiedon pilaantuneista maista, sekä kiinteistön tilanteesta (vapaa / varattu / luovutettu) sekä kiinteistöjen omistajista. FORE: järjestelmä infrakustannusten arviointia varten. TAVOITTEET Tärkeimpänä tavoitteena on hankkia tai rakentaa järjestelmä, jonka avulla kaavavarannon, palveluverkon ja ajoituksen tarkastelut ovat mahdollisia. Tätä kokoavaa järjestelmää nimitetään tästä eteenpäin nimellä järjestelmä X, erotukseksi muista järjestelmistä. Järjestelmä X:ään tarvitaan rajapintoja useista eri muista järjestelmistä, joissa aineistoja ylläpidetään. Osa rajapinnoista on oltava kaksisuuntaisia, ts. toimittava siten, että tiedot ovat päivitettävissä järjestelmä X:ään ja sieltä aineiston ylläpitojärjestelmään. Järjestelmä X:n käyttöönotto edellyttää merkittäviä parannuksia useissa olemassa olevissa aineistoissa, eräiden uusien aineistojen kokoamista ja kaikkien aineistojen ylläpidon järjestämistä. ROADMAP Ennen kuin lopullisia päätöksiä järjestelmästä X, rajapinnoista tai aineistoista voidaan tehdä, on määriteltävä se millaiseen lopputuotteeseen pyritään. Lopputuotteella tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. kaavavarannon, ajoituksen ja palveluverkon tarkastelutapoja ja niistä saatavia raportteja. Se millainen lopputuote halutaan, määrittää sen mitä aineistoja tarvitaan. Käytettävät aineistot, niiden 19

20 ylläpitojärjestelmät ja tarvittavat rajapinnat puolestaan vaikuttavat järjestelmältä X edellytettäviin ominaisuuksiin. FORE infrakustannukset MAP INFO? suunnittelun eri vaiheissa oleva kaavavaranto FACTA tonttivaranto rakennushankkeet väestötieto JÄRJESTELMÄ? väestösuunnite JÄRJESTELMÄ X tiedon yhteen kokoaminen ja raportointi KIILA kiinteistön omistajuus pima kohteet kiinteistön tila JÄRJESTELMÄ? palvelutoimipiste rekisteri JÄRJESTELMÄ? ajoitustieto Kuva 1. Esimerkki tarvittavasta kokonaisratkaisusta. Seuraavaksi tulee selvittää 1) millaisia muutoksia Tampereen Teknillisen Yliopiston kehittämä YTjärjestelmä edellyttäisi toimiakseen Tampereella järjestelmä X:n roolissa ja mitkä olisivat vaadittavan kehittämistyön mahdolliset järjestämistavat (esim. ostopalvelu TTY:ltä / konsultilta / oma työ? missä aikataulussa mahdollinen?) ja millaisin kustannuksin? Tätä tulee verrata siihen, 2) mitkä olisivat esim. oskari.org alustaan perustuvan järjestelmä X:n kehittämistyön järjestämistavat ja kustannukset; 3) onko muita vaihtoehtoja, mitkä ovat niiden järjestämistavat ja kustannukset. Tämän selvityksen perusteella tehdään päätös etenemistavasta. Samassa yhteydessä päätetään tarvitaanko ennen muuta kokonaisuuden hallintatyökalu, visualisointivälinen vai molemmat (esimerkkejä mahdollisista visualisoinneista luvun lopussa). Järjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös rajapintojen tarve. YT järjestelmään kehittämiseen tai käyttöönottoon liittyen tunnistettiin pilotin aikana eräitä ongelmia. Järjestelmän karttakäyttöliittymä on niin sanottu desktop liittymä, jota ei ole integroitu järjestelmän websovellukseen. Tästä syystä sovelluksen kehittäminen on hankalampaa kuin tilanteessa, jossa karttaliittymä olisi web integroitu. YT on myös järjestelmäriippuvainen sovellus. Se on kehitetty alkujaan Jyväskylän käyttöön ja perustuu Jyväskylässä käytössä oleviin järjestelmiin ja tietokantoihin. Vaikka se voidaan tarvittaessa muokata Tampereen käyttämiin järjestelmiin soveltuviksi, se pysyy järjestelmäriippuvaisena ja 20

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM

Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien pitkän aikavälin investointisuunnitelma PALM 2013 2027 Käsitelty kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 10.12.2012 Kehityspäällikkö-controller Reijo Väliharju

Lisätiedot

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa

Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa Yhdyskuntasuunnittelun tukijärjestelmä YT:n käyttö tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisessa YT kehitysprojektin tuotokset ja uudet menetelmäideat Anna Isopoussu, Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi

(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi (Väli )Yhteenvetoa Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi Jyväskylä 1999 2000 Ns. pilottiprosessi: maankäytön toteutusohjelma tehtiin vallitsevissa tiedonhallintakäytännöissä Havaintojen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa

Lisätiedot

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun

Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun Alueraportointijärjestelmä - näkymiä kaupungin kasvuun 29.3.2012 Helsinki HSY:n paikkatietoseminaari DI Tiina Järvinen Espoo kaupunkina Espoo on yli 250 000 ihmisen kotikaupunki. Kaupungin maapinta-ala

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013 KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUM ENTOINTI 5. PALVELUVERKON LÄHTÖTIETOJEN YLLÄPITO JAA MUUTOSTEN HALLINTAMENETELMÄ 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä Kokous II 28.8.2013 Varsinais-Suomen liitto Työryhmän asialista 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Palvelupisteteemojen priorisointi kotitehtävien läpikäynti ja keskustelu

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.

ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12. DIMENTEQ OY ÖRNINKATU 15 24100 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI ESISELVITYS SEUDULLISEN SÄHKÖISEN PALVELUVERKKO- JA KARTTA - HANKKEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Dimenteq Oy, 18.12.2011

Lisätiedot

Väestöennusteet Helsingissä

Väestöennusteet Helsingissä Väestöennusteet Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 2 Tampereen yliopisto 22.3.2012 Timo Meuronen, talous- ja suunnittelukeskus Jussi Mäkinen, kaupunkisuunnitteluvirasto (Pekka Vuori, tietokeskus) 00.0.2008

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa

Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa Paikkatietoanalyysien hyödyntäminen sivistys- ja hyvinvointisektoreilla Kokemuksia ja ajatuksia Turun kaupungissa 5.11.2012 Katariina Hilke 1 Hyvinvointisektori ja paikkatiedon hyödyntäminen 1990-luvulla

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 4. ALUEELLINEN VÄESTÖARVIO 2013 Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset

Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa. Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Kehitetään yhteistyötä kaavoitusprosessissa Mahdollistetaan käyttötarkoituksen muutokset Arvioidaan kaavoituksen onnistumista ja yhteistyön sujuvuutta Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen ja

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Thl.fi määrittely 1. työpaja

Thl.fi määrittely 1. työpaja ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 1. työpaja 16/10/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011 TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011 Olli T. Alho KOKO vaihdossa verkoston ja Tampereen kaupunkiseudun oppilaana. Marja Uusivuori KOKO vaihdossa Oulun seudulla. Aluekäynti Vaasa 9.11. ja Pori 29.11. Konsulttien

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla

Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla Paikkatiedot maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 21: 51 63 22: 51 598 1. Mikä maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki

KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa. Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki KRYSP-seminaari 23.-24.11.2011 Kuntatalossa Reijo Korhonen, Vantaan kaupunki Rakennusvalvonnan rajapintojen käyttöönotto ja toteutuksessa olevat palvelut Historiaa: Seudullinen perusrekisteriyhteistyö

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun

VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA. Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun VIHERKERROINMENETELMÄLLÄ TONTIT OSAKSI SOPEUTUMISTALKOITA Viherkerroinmenetelmän kehittäminen Helsingille Auni Haapala, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunki Viherkerroin? - Kuvaa alueen vihertehokkuutta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen 21.5.2015. Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014 Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen -projekti Vesihuolto 2015 Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Projektin tausta Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui 1.9.2014» Lain 5 :stä poistui velvollisuus laatia

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia

Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Kymppi Moni: hankkeen tavoitteet ja välituloksia Tampere 4.12.2012 Leena Rossi Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT: Jyväskylän paikkatietopohjainen Kymppi R menetelmä herättänyt

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari

Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Yhdyskuntarakenteen havainnollistaminen paikkatiedolla Paikkatietoja ja unelmia uusia tuulia suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön -seminaari Arja Salmi 10.3.2011 Vesi- ja viemäriverkostot KUHA Pienet kustannustehokkaat

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

Urban Growth Boundary

Urban Growth Boundary Urban Growth Boundary mallin kehittäminen hajarakentamisen hallintaan Suomessa Taustoja ja luonnostelua hankkeen toteutuksesta 16.3.2011 Kimmo Kurunmäki, MAL verkosto Kyse on palveluvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot