KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista"

Transkriptio

1 KymppiMoni Raportti Tampereen pilotista

2 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Marja Uusivuori,

3 SISÄLTÖ Pilotoinnin tavoitteet ja toteutus 4 Kaavavaranto 6 Ajoitus 10 Palveluverkko 13 Väestösuunnite 16 Järjestelmät, rajapinnat 19 Kehittämisen jatkosta 24 3

4 PILOTOINNIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tekesin rahoittama ja Jyväskylän kaupungin sekä TTY:n koordinoima KymppiMoni hanke käynnistyi loppuvuodesta Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten Jyväskylän Kymppi R menetelmä ja sen työkaluna toimiva YT järjestelmä ovat monistettavissa muiden kuntien käyttöön. Osana KymppiMonihanketta toteutettiin pilotointi, johon osallistuvilla kaupungeilla oli mahdollisuus testata aineistojensa toimivuutta ja käyttöä YT järjestelmällä. Pilotointiin osallistuivat Tampere, Joensuu ja Vantaa. Pilotin oli tarkoitus käynnistyä syyskuussa 2012 ja päättyä vuoden 2012 loppuun mennessä. Teknisten ongelmien vuoksi aikataulu kuitenkin muuttui. YT järjestelmän kehittäneen Tampereen Teknillisen yliopiston intressi pilotin osalta oli selvittää, soveltuvatko eri kaupunkien käyttämät aineistomuodot YT järjestelmässä käytettäviksi. Tätä tietoa tarvittiin jotta saatiin selville YT järjestelmän soveltamisen mahdollisuus muualla kuin Jyväskylässä, jonka tarpeisiin järjestelmä on kehitetty. Tampereella kiinnostus Jyväskylän Kymppi R :ään perustuu sen rooliin eri sektoreiden näkökulmia, suunnitelmia ja tarpeita kokoavana ohjelmana. Mielenkiinto syntyi tarpeesta kehittää omaa PALMohjelmointia kattavammaksi; Kymppi R :ään haluttiin tutustua yhtenä mahdollisena lähtökohtana ohjelmoinnin kehittämiseksi. Tästä syystä Tampereella toteutetussa pilotoinnissa ei haluttu pitäytyä vain järjestelmän testaamisessa, vaan tarkastella myös toimintatapa näkökulmaa. Pilotin tavoitteeksi asetettiin nykytilan arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen koskien 1) tarvittavien tietovarantojen tasoa ja ylläpitoa, 2) tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja 3) toimintatapaa. Tampereen pilotti koostui kuudesta eri aihetta käsitelleestä teemapajasta, eri infotilaisuuksista, useista suunnittelupalavereista sekä aineistotason selvittämisestä ja järjestelmien testaamisesta. Mukana pilotissa oli useiden sellaisten yksiköiden edustajia, joiden toimintaan tai ylläpitämiin aineistoihin hankkeen sisältö liittyi. Nämä yksiköt olivat asuntotoimi (ATO), kiinteistötoimi (KITO), maankäytön suunnittelu (MASU), rakennusvalvonta (RAVA), kaupunkimittaus (KAMI), tietotuotanto ja laadunarviointi (TIETULA), tietohallinto (TIEHA) sekä tilaajaryhmästä palveluverkon suunnittelun koordinointi (TIRY), josta mukana olivat vielä edustajat seuraavista: ikäihmisten palvelut (IKI), lasten ja nuorten palvelut (LANULA) sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (TETO). Pilotin toteutusta koordinoineen projektiryhmän jäseniä olivat Auli Heinävä (ATO), Mikko Nurminen (KITO), Reijo Väliharju (KITO), Sisko Hiltunen (TIRY), Pia Hastio (MASU), Taru Hurme (MASU) ja Marja Uusivuori (MASU). Kokoonpanoa täydennettiin tarvittaessa. Alkujaan Tampereen pilotoinnissa tarkoituksena oli tarkastella sekä toimintatapaa että YT järjestelmää tiettyä aluetta koskeva aineiston kautta, jotta järjestelmän soveltamismahdollisuus olisi saatu konkreettisesti tutuksi. YTt:n testaaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi TTY:n palvelinongelmien, aineistojen toimittamiseen liittyvän puutteellisen ohjeistuksen ja siitä seuranneiden teknisten ongelmien sekä Tampereen kaupungin palomuuriin tai sisäverkkoon liittyvien teknisten ongelmien vuoksi. YTjärjestelmää tai Tampereen aineiston toimintaa siinä ei saatu testattua ennen teemapajoja. Tästä syystä teemaryhmien työskentelyä ei voitu alkuperäisen suunnitelman mukaan rakentaa omien aineistojen 4

5 testauksesta saatujen esimerkkien varaan. Sen vuoksi teemapajat rakennettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Jyväskylän esimerkkien varaan, eikä aiheeseen ehkä siksi päästy kiinni aivan niin konkreettisesti kuin oman alueen ja aineistojen tarkastelulla olisi ollut mahdollista. Käytännössä YTjärjestelmän testaaminen typistyi yhden henkilön tekemään muutaman tunnin kokeiluun TTY:n tiloissa. Saadun tiedon mukaan YT järjestelmän testaaminen on mahdollista vielä vuoden 2013 loppuun saakka. Ongelmana on kuitenkin se, ettei järjestelmän käyttö onnistu kaupungin sisäverkosta. Teemapajojen sekä muiden palaverien järjestämisestä ja sisällöstä, samoin kuin YT:n testaamisesta vastasi Marja Uusivuori. 5

6 KAAVAVARANTO NYKYTILA Kaavavarantotiedon järjestelmällistä seurantaa Tampereella ei tällä hetkellä tehdä. Tietoja yleis ja asemakaavavarannosta kyllä kerätään vuosittain, mutta tarkastelu perustuu osin epätarkkoihin tietoihin ja sitä voidaan siksi pitää vain suuntaa antavana. Näissä tarkasteluissa huomioidaan vain lainvoimainen kaavavaranto, eikä siis suunnittelun eri vaiheissa olevaa varantoa lueta mukaan. Kaavavarantoa koskevat aineistot ovat monilta osin puutteelliset eikä tietojen ylläpitoa ole järjestetty. Aineistotilanne on kohtuullisen hyvä ainoastaan asemakaava ja rekisteritonttien osalta. Muilta osin kaavavaranto aineistot ovat hyvin puutteelliset tai niitä ei ole lainkaan. Tarkemmat tiedot kaavavarantoaineiston tasosta on saatavana liitteestä 1. TAVOITE Kaavavarannon osalta Tampereen tavoitteeksi asetettiin varannon järjestelmällinen seuranta seuraavasti: Kaavavarannolla kuvataan alueen asuin ja työpaikkarakentamisen nykyistä ja tulevaa potentiaalia. Kaavavaranto koostuu lainvoimaisesta kaavavarannosta sekä suunnittelun eri vaiheissa olevasta kaavavarannosta. Suunnittelun eri vaiheita kuvaavia kaavatasoja on yhdeksän. Kaavatasoihin on sisällytetty paitsi yleis ja asemakaavoituksen eri vaiheet, myös kaupunkiseudun rakennesuunnitelma sekä kaupungin maankäytön suunnittelussa määritellyt mahdolliset täydennysrakentamisen alueet sekä laadittavat yleissuunnitelmat. Kaavavarannon määrää mitataan kerrosneliöinä (kem 2 ), lisäksi seurataan ao tonttien lukumäärää. Varannon määrää tarkastellaan vähintään 20 vuoden aikajänteellä. Kaksi tai kolme seuraavaa vuotta tarkastellaan yksityiskohtaisella tasolla, myöhemmät vuodet yleispiirteisemmin. Tarkastelua päivitetään vuosittain. Kaavavaranto jaetaan kahteen pääluokkaan: asumisen varantoon sekä työpaikka alueiden varantoon. Asumisen varantoa tarkastellaan kolmessa alaluokassa, jotka ovat 1) ao varanto (omakoti ja paritalot), 2) ak varanto (kerrostalot) ja 3) ar varanto, joka sisältää kaiken muun kuin omakoti tai kerrostalovarannon, eli esim. rivitalot. Työpaikkavaranto puolestaan jaetaan neljään alaluokkaan, jotka ovat 1) teollisuusalueiden varanto, 2) toimitila / toimistoalueiden varanto, 3) kaupan toimintojen varanto sekä 4) julkisten palveluiden varanto. Kaavavarantoa koskeva tieto kerätään siinä muodossa, että seurannan yhteydessä on mahdollista tarkastella varannon määrää kaavatason, varannon lajin ja rakentamisen arvioidun aloitusajankohdan 6

7 mukaan. Seurantatiedon osana on myös arvio siitä, onko varanto aktiivista vai potentiaalista. Aktiiviseen varantoon luetaan se kaavavarannon osa, jonka arvioidaan olevan realistisesti toteutettavissa. Potentiaaliseen varantoon luetaan puolestaan se osa varantoa, jonka ei arvioida voivan toteutua kaavan mukaisesti. Lisäksi seurannassa eritellään varanto sen mukaan, onko maa alue kaupungin omistuksessa vai ei. Myös uuden kunnallistekniikan tarve huomioidaan. Kaavavaranto vähenee joko siirtyessään kaavatasolta toiselle, tai kun varantoon kohdistuu rakentamista. Varannon väheneminen tapahtuu rakennushankkeen aloitusmerkinnän perusteella. Myös käyttöönottokatselmuksen toteutumista seurataan, sillä palvelutarpeen muodostuminen ajoittuu käyttöönottokatselmuksen yhteyteen. Eräät kaavavarannon seurannan tavoitteet vaativat tarkentamista. Tarvittavan kaavavarantotiedon tarkempi määrittely liitteessä 2. ROADMAP Seuraavassa on kuvattu osa alueittain kaavavarantoon liittyvät kehittämistarpeet. Mainitut asiat toimivat askelina kohti edellisessä kappaleessa kuvattua tavoitetta. KAAVAVARANNON REKISTERIT JA VARANNON OMINAISUUSTIEDOT Tarvittavien ominaisuustietojen määrittely, joiden osalta ratkaistava vielä ainakin seuraavat: Kattavako JKL:n ominaisuustiedot meidän tarpeemme, onko jotain liikaa? (Käydään vielä uudestaan läpi mitä näillä parametreillä saamme tietoomme ja mitä emme.) Seurataanko valmistuvien asuntojen lkm:ää (seudun rakennesuunnitelman keskeinen parametri; ei tällä hetkellä järjestelmällisessä seurannassa) Seurataanko asumisen kerrosalaa? onko seurattava ala laskennallinen kuten JKL:ssä vai luodaanko seurantaan jokin muu tapa? Liitetäänkö arvioitu rakentamisen ajankohta ja toteutumisvuosi varantotietoon vai ei? Selvitettävä kuinka ominaisuustiedot viedään tietokantarakenteisiin (etenkin olemassa olevat aineisto ja niiden parantaminen; uusien aineistojen osalta helpompi toteuttaa. ) Päätettävä halutaanko asemakaavan kohteisiin liittää tieto siitä, onko asemakaava se yleiskaavan mukainen (tai huomioidaanko yleiskaavan toteutumisen seuranta ominaisuustiedoissa jollakin muulla tavalla). 7

8 Kaavamerkintöjen yleistäminen Käytössä olevia kaavamerkintöjä on kymmeniä, miten ne yleistetään kolmeen asumisen varannon ja neljään työpaikkavarannon lajiin? (mallia esim. pk seudulta?) Miten toimitaan useampia käyttötarkoituksia sisältävien kohteiden, esim. AL tonttien osalta, erotellaanko näiden (ja miten) asumis ja liiketilat toisistaan varannon seurannassa? Kaavamerkintöjen yleistämisen vaihe => viedäänkö tietokantarakenteisiin vai tehdäänkö yleistys YT järjestelmään (tai muuhun samassa tarkoituksessa toimivaan järjestelmään) siirrettäessä? Kunnallistekniikan kustannukset Rajapinnat Ratkaistaan mitä kunnallistekniikan kustannustietoja halutaan esittää varantotiedon yhteydessä tai riittääkö vain tieto siitä että uutta kunnallistekniikkaa tarvitaan (= kustannuksia tulossa) tai ei tarvita (ei kustannuksia infrasta) Määritellään Factasta tarvittavat oracle/muut poiminnat 1) kaavavarannon ja 2) rakennushankkeiden osalta; selvitetään tarvitaanko uusi oracle tietokanta vai kehitetäänkö entisiä Valitaan järjestelmä jossa suunnitteilla olevan kaavavarannon ylläpito tehdään. Määritellään onko tarve FORE rajapintaan tai linkkiin. Määritellään onko tarve KIILA rajapintaan (kiinteistötietojärjestelmä), vai saadaanko tiedot muualta; kyse maanomistustiedosta, tontin tilasta (vapaa/varattu/vuokrattu) sekä pimakohteista (pilantuneet maat). TOIMINTATAPA Kaavavarannon seurannan osalta tarvitaan kehittämistä myös toimintatavoissa. Sovittavia ja organisoitavia asioita ovat ainakin: pohjadatan kokoaminen rekisterien ylläpitovastuu kaavavarantoa koskeva analyysi ja raportointivastuu sekä raportoinnin tiheys määrittely siitä kenelle kaavavarannosta raportoidaan (vaikuttaa raportin muotoon) sovittava tulkintafoorumi kaavavarantoa koskeville tulkintakysymyksille (aktiivisuus, kunnallistekniikan tarve) 8

9 kuinka kaavavarannon osalta huomioidaan seututaso ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelma sekä niihin liittyvät seurantatarpeet. MUUTA Muita jatkoselvitystä vaativia asioita ovat Investointikustannusten ennakointi osana toimintatapaa Kaavavarannon toteutumisen seuranta ajallisesti; esim. ellei asemakaava toteudu 3 vuoden puitteissa, kaupunki voisi antaa MRL:n mukaisen rakentamiskehotuksen. Järjestelmä voisi antaa hälytyksen kun aikaraja on ylitetty. Tämä hälytys toimisi myös yhtenä viestinä valtuutetuille. Varannon toteutumisen seuranta rakennushankkeiden tarkastelun kautta: seurataanko varannosta poistumisen jälkeen muutoin kuin käyttöönottokatselmuksena; ts. toteutuvat kerrosneliöt, kuinka huomioidaan jäljelle jäävän rakennusoikeuden seuranta. Aikataulutus; milloin varantoa on tarkasteltava, mihin suurempiin suunnitelmiin se liittyy (aiesopimus, PALM, jne ). Pormestariohjelmassa ja MAL aiesopimuksessa mainitut kaavavarantoa koskevat tavoitteet Kokonaisuutta koskevan ajattelu ja toimintatavan jalkauttaminen päätöksentekoon. Tarvittavien tietokantarakenteiden ja ominaisuustietojen vieminen konsulttisopimuksiin saakka. 9

10 AJOITUS NYKYTILA Tampereella keskeisin ajoituksen suunnitelma on PALM, joka sisältää sekä maankäytön toteutusohjelman että suunnitelman kaupunkikonsernin pitkän tähtäimen investoinneista. Muita uusien alueiden toteutuksen ajoitukseen vaikuttavia nykyisiä suunnitelmia ovat ainakin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma (väestö ja asuntotuotantotavoitteet) Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma (asumisen volyymi, sijoittuminen eri alueille) Tampereen väestösuunnite Tampereen kaupunkistrategiassa asetetut vuositavoitteet asemakaavoitukselle (asuinkerrosalaa kem2, muuta kerrosalaa kem2 ja mahdollistettu 300 pientaloasunnon rakentaminen) Tampereen asuntotuotanto ohjelma: yleishyödyllinen asuntotuotanto Tampereen Hyvinvointipalveluiden palveluverkon kehittämissuunnitelma: palvelusisällöt ja muutostarpeet PALM suunnitelman (ent. PTS) historia ei ole kovin pitkä sitä on laadittu alle kymmenen vuotta. Sen koetaan olleen askel parempaan suuntaan; kokonaiskuva kaupungin kehittämisestä ja keskeisimmistä investoinneista on sen myötä helpompi saada kuin ennen suunnitelman laatimista. Eri yksiköiden tai liikelaitosten tavassa laatia toteutus ja investointisuunnitelmia on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, kuinka pitkän tähtäimen näkemys suunnitelmiin sisällytetään. Nämä erot tekevät PALMin kokoamisesta osaltaan haastavaa. Maankäytön ja palveluverkon suunnittelu toimii edelleen osin kädestä suuhun : palvelut tuotetaan usein hieman jälkijunassa asuntojen valmistumiseen ja palvelutarpeen muodostumiseen nähden. Vaikka kehitystä suunnittelukäytännöissä ja yhteistyössä on tapahtunut, ajoituksen kokonaiskuva voisi ainakin maankäytön ja palveluiden suunnittelun osalta olla nykyistä parempi. TAVOITTEET Ajoituksella tarkoitetaan suunnitelmaa uusien asuin tai työpaikka alueiden toteuttamisvuosista ja alueiden keskinäisestä toteutusjärjestyksestä. Tavoitteeksi asetettiin seuraavaa: 10

11 Ajoituksen käytäntöjä kehittämällä pyritään syvempään suunnitelmallisuuteen ja parempaan kokonaisuuden hallintaan. Ajoituksen kehittäminen parantaa myös proaktiivisen suunnittelun mahdollisuutta. Ajoituksessa ja sen toimintatapojen kehittämisessä keskeistä on vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen. Tämä on välttämätöntä, jotta ajoituksen vaikutukset voidaan huomioida eri sektorien suunnittelussa. Ajoitus ja sen myötä syntyvä tieto palvelee useita eri näkökulmia ja sektoreita. Ajoitustieto on keskeistä ainakin alueellisen väestönmuutoksen ennakoimisessa, investointitarpeiden ennakoimisessa, palveluverkon muutostarpeiden ennakoimisessa sekä joukkoliikenteen muutostarpeen ennakoimisessa. Ajoitus on keskeisessä asemassa myös kilpailukykyisen asuntotuotannon varmistamisessa ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamisessa. Ajoitus laaditaan vähintään 20 vuoden ajaksi. Erityiseen tarkkuuteen pyritään seuraavien 2 3 vuoden ajoituksen osalta. Osana ajoitusta tarkastellaan erikseen 1) rakentamisen arvioitu aloitusvuosi (eli ajankohta jolloin kohde poistuu varannosta) ja 2) arvioitu valmistumisvuosi (eli ajankohta jolloin asuinalueelle muodostuu palvelutarve tai työpaikka alue otetaan käyttöön). Ajoitus laaditaan erikseen kaupungin luovuttaman maan sekä yksityisessä omistuksessa olevan maan osalta. Ajoitus päivitetään vuosittain. Eräät ajoitusta koskevat tavoitteet vaativat tarkentamista, ks. roadmap. ROADMAP Seuraavassa on kuvattu osa alueittain ajoitukseen liittyvät kehittämistarpeet. Mainitut asiat toimivat askelina kohti edellisessä kappaleessa kuvattua tavoitetta. TIEDOT määriteltävä liitetäänkö ajoitustieto kaavavarannon yksiköiden ominaisuustiedoksi vai laaditaanko ajoituksesta erillinen suunnitelma (kuten JKL:ssä) määriteltävä miten ja millä perusteella eri varantolajit ajoitetaan; eroa asumisen / työpaikkavarannon ajoittamisessa, myös kaupungin ja yksityisen maalle toteutuvien ajoituksessa eroja Ajoitusmenetelmän ja siihen liittyvien toimintatapojen kehittämisen yhteydessä on huomioitava, että uusien alueiden toteutuksen ajoituksella on kiinteä yhteys erityisesti väestönmuutoksen ja sen myötä palvelutarpeen muutosten ennakointiin. Nämä tekijät ja niiden kehittämisestä tehtävät päätökset on huomioitava osana ajoitusmenetelmän kehittämistä. TOIMINTATAPA Ratkaistava kuka laatii ajoituksen ja kuka kirjaa ajoitustiedot järjestelmään. Kyseessä on kaksi eri asiaa; riippuu ehkä siitäkin onko ajoitus ominaisuustieto vai tehdäänkö suunnitelma erikseen. 11

12 Sovittava milloin ajoitetaan, liittyykö ajoituksen laatiminen PALMiin vai laaditaanko erillinen maankäytön toteutusohjelma (tällä hetkellä osa PALMia). Kuinka toteutetaan ajoituksen yhdistäminen oleviin strategioihin ja eri sektorien suunnitteluun => laaja kokonaisuus ja vuorovaikutussuhteet huomioitava. Seutunäkökulman huomioiminen on ajoituksessa hyvin tarpeellista (mutta vaativaa). Yhtenä keskeisimpänä nousi esille seudun teollisuus ja työpaikkavaranto, sen seuranta ja ajoitus. MUUTA Ajoituksen tueksi tarvittanee syy seuraussuhteita selkeyttäviä tarkasteluita tai analyysejä ainakin toimintatavan kehittämisvaiheessa. Tampereella palveluverkko jäämässä vajaakäytölle tietyillä alueilla (mm. Peltolammi) => mikä oikea tapa viestiä asiasta ja muuttaa tilannetta? Missä prosessin vaiheessa, kuka ja kenelle? Kartoitettava ajoitukseen liittyviä konkreettisia kaupunkirakenteen tekijöitä o Liikenneyhteyksien ja saavutettavuuden merkitys on kasvanut mm lähipalveluiden vähetessä, kasvaa jatkossa lisää (saavutettavuus huomioitava alueiden priorisoinnissa!) o Työpaikka alueiden osalta liikennejärjestelmät ovat erityisen keskeisiä Myös muita analyysi /ennakointitarpeita on o Tampereella useita työpaikka alueita muuttunut asuinkäyttöön, pitäisi olla tietoa siitä miten kehitys etenee (huomiointi suunnittelussa, konkreettista tietoa päättäjille). Ongelmana tässä se, että samalla työpaikka alueista on jatkuva pula. o Voidaanko ennakoida millaisia ja missä ovat tulevaisuuden työpaikka alueet? (ts. mitä tarpeita on tulossa?) 12

13 PALVELUVERKKO NYKYTILA Palveluverkon suunnittelussa tärkein yksittäinen, nykyinen suunnitelma on hyvinvointipalveluiden palveluverkon kehittämissuunnitelma. Se sisältää mm. keskeiset linjaukset ja periaatteet palveluverkon kehittämisestä. Keskeiset suunnitelmassa mainitut toimenpiteet on kuitenkin jo toteutettu. Suunnitelman päivitystä valmistellaan. Muita keskeisiä suunnitelmia ovat Tampereen kaupungin väestösuunnite, PALM sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Tärkein toimielin palveluverkon suunnittelussa on hyvinvointipalveluiden palveluverkon ohjausryhmä, jossa on mukana edustaja mm. maankäytön suunnittelusta, asuntotoimesta ja kiinteistötoimesta. Ohjausryhmä nimeää tarvittaessa alatyöryhmiä valmistelemaan ajankohtaisia asioita. Pysyvänä alatyöryhmänä on päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkotyöryhmä. Muut työryhmät kootaan tarvittaessa. Palveluverkkotarkasteluita saatetaan edellä mainitun säännöllisen tarkastelun lisäksi tehdä myös yksittäisiin kaavaprojekteihin liittyen. Nämä tarkastelut ovat aina tapauskohtaisia. Palveluverkon tilahankkeet ovat kokonaan oma prosessinsa. Niiden käsittely lähtee yleensä liikkeelle palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä, kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta tai tilajärjestelytarpeesta. Tilatarpeita selvitetään yleensä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja laadittu tarveselvitys käsitellään useissa lautakunnissa. Tarveselvityksen jälkeen kaupungin tilakeskus laatii hankesuunnitelman ja toteutussuunnitelman, joiden mukaan tilahanke etenee. Palveluverkon toimipisteiden aineisto vaatii merkittävää kehittämistä. Toimipistetietoja ei säännöllisesti ylläpidetä paikkatietomuodossa; joitakin tietoja on ja niitä päivitetään tarvittaessa. Ylläpito myös muissa muodoissa (esim. excel) vaihtelee. Sote palveluiden osalta on tulossa kattava rekisteri. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen osalta tietoja pidetään yllä käsipelillä excelissä. Perusdataa on olemassa myös joistain muista hyvinvointipalveluista, mutta se vaatisi päivittämistä. KEHITTÄMISTARPEET Palveluverkkosuunnittelun kehittämisestä ei asetettu tavoitteita. Sen sijaan palveluverkon suunnittelun osalta tunnistettiin kehittämistarpeita, joista tavoitteita voitanee johtaa jatkotyöstämisen jälkeen. Selkeimpänä kehittämistarpeena nousi esiin palveluverkon toimipisterekisteri. Sillä tarkoitetaan säännöllisesti ylläpidettyä, paikkatietoon vietävissä olevaa tietorekisteriä. Rekisterin tulisi sisältää ainakin keskeisimmät hyvinvointipalvelut ja niiden ominaisuustietoja. Huomattava on, että toimipisterekisterin 13

14 tarve on noussut esiin useissa muissakin yhteyksissä, ja tästä syystä koottavan rekisterin tulee vastata useisiin erilaisiin käyttötarpeisiin. Toimipisterekisteri mahdollistaisi palveluverkon järjestelmällisen tarkastelun maankäytön suunnittelun yhteydessä, samoin kuin erilaiset palveluverkon suunnittelua tulevat kapasiteetti ja saavutettavuustarkastelut. Tällä hetkellä edes keskeisimpien hyvinvointipalveluiden palveluverkon toimipisteistä ei ole järjestelmällisesti rakennettua ja ylläpidettyä rekisteriä. Rekisteriä varten on kerättävä pohjadata ja järjestettävä sen ylläpito. Toimipisterekisteri tulee olla paikkatietopohjainen / helposti vietävissä paikkatietoon. Erilaiset palveluverkon tarkastelut (kapasiteetin riittävyys, saavutettavuus ja sijainninoptimointi analyysit, sähköinen palveluverkkotieto kuntalaisille, jne) edellyttävät kaikki ajantasaista ja hyvin ylläpidettyä toimipisterekisteriä. Toimipisterekisterin pohjadata tulisi kerätä järjestelmällisesti, sisältäen samantyyppisiä ominaisuustietoja kuin Jyväskylässä kerätään, mutta myös muita. Tarvittavat ominaisuustiedot tulisi määritellä useat eri käyttötarkoitukset huomioiden. Rekisterin kokoamisen voi toteuttaa vaiheittain, aloittaen esimerkiksi päiväkoti ja kouluverkon toimipisteistä. Palveluverkon suunnittelun ja kaavoituksen yhteistyö on viime vuosina kehittynyt aiempaan nähden, mutta joitakin kehittämistarpeita on edelleen olemassa. Nämä molemminpuoliset kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi prosessien vuorovaikutussuhteiden ja niistä seuraavien yhteistyötarpeen tunnistamiseen sekä yhteistyön aloitusajankohtaan suhteessa prosessin etenemiseen. Palveluverkon ohjausryhmä on yksi olemassa oleva foorumi, jossa maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista voidaan käsitellä. Kehittämisehdotuksena ryhmän työskentelyyn ehdotetaan ainakin kaavoitusohjelmien käsittelyä ryhmässä. Mahdollisesti ryhmä voisi käsitellä myös kaavoitushankkeita ja arvioida niiden vaikutuksia palveluverkkoon. Jatkossa on kuitenkin tarpeen arvioida onko ohjausryhmä tässä asiassa paras foorumi varsinaiseen asioiden työstämiseen, vai tulisiko ohjausryhmän roolin olla mieluummin päättävä tai suosituksia antava elin, jolle vietäisiin käsiteltäväksi ennakkovalmisteltu materiaali ja ehkä ehdotuskin jatkotoimenpiteistä. Työpajoissa käyden keskustelun perusteella Kymppi R toimintatapaan sisältyvä palveluverkon kapasiteettitarkastelu voisi Tampereella olla hyödyksi lähinnä päiväkoti ja kouluverkon osalta. Aluetasona voisi toimia esim. palvelualueittain tarkastelu. Tarkastelun sopiva aluetaso määräytyy aina tarkasteltavien palvelusisältöjen ja muiden lähtökohtatekijöiden mukaan. Samaan yhteyteen mahdollisesti liitettävät saavutettavuustarkastelut olisivat keskeisimpiä päivähoidon ja koulujen (ala ja yläkoulut) kannalta. Tärkeää saavutettavuus on myös ikäihmisten palvelu tai päiväkeskusten osalta (joiden suhteen palvelulinjat osaratkaisu). Palveluverkon kapasiteettitarkasteluiden osalta on ratkaistava, ovatko ne tässä muodossa tarpeen. Mikäli tarvetta on, tulee selvittää koskeeko se ensisijaisesti kapasiteetin riittävyyttä kuvaavaa tietoa, sen esittämistapaa vai molempia. Kapasiteettitarkasteluilla on suora yhteys maankäytön toteutuksen ajoitukseen sekä väestönmuutokseen. Näiden ilmiöiden tarkastelutavat on huomioitava kapasiteettitarkasteluita kehitettäessä. Saavutettavuustarkasteluiden toteuttamista arvioitaessa tulee muistaa, että niiden liittäminen Jyväskylän 10 R tyyppiseen tarkasteluun on mielekästä vain, jos tarkasteluiden tuloksia aiotaan käyttää perusteina tilahankkeissa (esim. toimipisteen sijoituspaikka) tai toimipisteiden sijaintien uudelleenjärjestelyissä. 14

15 Saavutettavuustarkastelut voivat tietysti hyödyttää palveluverkon suunnittelua myös monella muulla tavalla, mutta silloin niitä ei välttämättä ole tarpeen liittää investointisuunnittelua pohjustavaan 10Rtarkasteluun. Palveluverkon tarkastelun aikajänne tulee Kymppi R toimintatavan yhteydessä olla sama kuin maankäyttöä koskevan tarkastelun aikajänne. Kuten maankäytön osaltakin, myös palveluverkon lyhyen aikavälin (esim. 3 vuotta) muutostarve tulee arvioida yksityiskohtaisesti, pitkän aikavälin osalta riittää yleispiirteisempi arvio. Jo nyt laaditaan mm. palveluverkon tilaseurannan viiden vuoden suunnitelma, jota voidaan mahdollisesti käyttää tukena kymppi tarkasteluiden jatkokehittämisessä. Jatkossa Kymppi R tyyppisiä tarkasteluita ja toimintatapaa kehitettäessä tulee kehittämisen yhteistyötahoina huomioida myös asiakasohjauksen, tilapalveluiden ja kuntademokratian edustus. Palveluverkon tarkastelun kehittämisessä on suurelta osin kyse toimintatavan kehittämisestä. Jatkokehittämisen alkuvaiheessa joudutaan vastaamaan kysymykseen siitä, mikä on tehtävien tarkasteluiden rooli. Mitä prosessin osaa kapasiteettitarkasteluilla tuetaan, tai korvaavatko ne jonkin muun tarkastelutavan? Tullaanko tilanhankkeiden perusteena käyttämään saavutettavuuskriteereitä, kuka nämä kriteerit asettaa? Ellei saavutettavuutta käytetä kriteereinä, tarvitaanko näitä tarkasteluita tässä yhteydessä lainkaan? Mitkä ovat oikeat foorumit asioiden käsittelemiseen? Millä aluetasolla tarkasteluita on syytä toteuttaa? Nämä kysymykset vaativat vastauksia ennen kuin konkreettisia tavoitteita toiminnan ja tarkastelun kehittämisestä voidaan asettaa. 15

16 VÄESTÖSUUNNITE NYKYTILA Tampereella on käytössä vuoteen 2030 saakka ulottuva väestösuunnite. Kyseessä on tavoitteellinen arvio tulevasta väestönkehityksestä. Väestösuunnite ei siten ole suoraan verrattavissa laskennallisiin ennusteisiin (esim. Tilastokeskuksen trendiennuste), vaikka sen perusteet ovat osin laskennalliset. Väestösuunnite sisältää sekä ns. vanhan kannan että uuden kannan suunnitteet. Vanhalla kannalla tarkoitetaan vanhan asuntokannan väestönmuutoksia, uudella kannalla uusien toteutettavien alueiden väestörakennetta ja sen muutoksia. Väestönmuutosta tarkastellaan vuositasolla jokaisen ikäluokan (syntymävuoden) osalta erikseen. Suunnite huomio myös syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen. Väestösuunnite on laadittu kaupungin eri yksiköissä käytössä olevia aluejakoja mukaillen, yhteensä 19 alueelle. Käytössä olevassa väestösuunnitteessa pidetään erityisen hyvänä erottelua vanhan ja uuden kannan ennusteisiin. Positiivista on myös ikäluokittainen ja vuosittainen tarkastelu, sekä monia eri tekijöitä systemaattisesti huomioiva laskentatapa. Käytössä olevan väestösuunnitteen osalta jonkinlaiseksi ongelmaksi nähdään uuden tuotannon ennusteen pitäminen ajan tasalla. Ajoituksen muutokset pystytään huomioimaan väestösuunnitteen päivityksen yhteydessä. Väestösuunnite on tilattu ulkopuoliselta toimittajalta, ja myös päivitykset tilataan ulkoiselta toimittajalta. Tällä hetkellä suunnitetta on tarkoitus päivittää joka toinen vuosi, mikä ei välttämättä ole riittävää. Esimerkiksi Härmänlänrannan osalta väestösuunnite ei ole enää käyttökelpoinen, sillä alueen rakentamismäärien muutos aiemmin suunnitellusta on niin suuri, ettei väestösuunnite siltä osin ole enää käyttökelpoinen. Koska kaupungin käytössä on vain väestösuunnitteen lopputuote, erilaisia skenaarioita väestönkehityksen vaihtoehdoista ei voida itse laatia, vaan jos niitä tarvitaan, ne saadaan vain erikseen tilaamalla. Lisäksi eräissä palveluverkon suunnittelussa tarvittavissa tarkasteluihin nähden nykyinen väestösuunnite on liian kankea. Nykyiseen suunnitteeseen tarvitaan aivan lähiaikoina päivitys. Suunnitteen käyttötarve on jatkuva, mutta nykyinen suunnite ei ole enää kaikilta osin ajantasainen. KEHITTÄMISTARPEET Väestösuunnitteen kehittämisestä ei asetettu tavoitteita. Sen sijaan väestösuunnitteen osalta tunnistettiin kehittämistarpeita, joista tavoitteita voi johtaa jatkotyöstämisen jälkeen. Tärkeimpänä kehittämistarpeena nousi esiin, että väestösuunnite tulisi lapsi ikäluokkien (0 15 vuotiaat) osalta saada käyttöön nykyisten väestösuunnite ja palvelualueiden lisäksi myös tilastoalueittain (l. 16

17 pienalueittain). Pienempien alueyksiköiden tieto olisi yhdisteltävissä eri tarkoituksia varten sopiviksi kokonaisuuksiksi, ja esimerkiksi koulupolkujen tarkastelu yli väestösuunnitealuerajojen olisi tällöin mahdollista. Tällä hetkellä käytössä olevan suunnitteen tieto ei mahdollista tämäntyyppisiä tarkasteluita. Tilastoaluetason (eli tilastokeskuksen pienaluejaon mukainen) tieto tarvitaan suunnittelukäyttöön, ei julkistettavaksi. Tämän hetkisen näkemyksen mukaan käytössä oleva väestösuunnite palvelee käyttötarkoitustaan muiden kuin em. lapsi ikäluokkien osalta. On selvää, että väestön kehityksen tarkastelussa on pystyttävä jatkossakin erottelemaan vanhan kannan ja uuden kannan muutokset. Lisäpohdintaa vaatii kuitenkin se, millä tavalla uuden kannan toteuttamisessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset voidaan ottaa huomioon. Tulisiko väestösuunnitteen (uuden kannan ennusteen) päivittyä ajoituksen muutosten mukaan vai halutaanko väestönmuutosta arvioida suunnitteesta erillisenä asiana, vai seurataanko vain toteutunutta muutosta? Vaihtoehtoja ajoituksen ja väestösuunnitteen yhdistämiseksi ovat ainakin 1. erillinen suunnite, jonka lisäksi laaditaan ajoituksen yhteydessä arvio väestön toteumasta uuden kannan osalta, esim. kerrosaloihin perustuva laskenta aiemmin toteutuneen vastaavan alueen kerrosalan ja väestön perusteella. Tätä arvioita verrataan suunnitteeseen ja seurataan lisäksi toteumaa. (Edellyttää laskentaperusteiden määrittelyä; kem pohjainen vai muu; jos laskentaperuste niin suhteutetaanko olemassa olevaan väestösuunnitteeseen vai aiempaan väestöntoteumaan?) 2. yhdistetään väestösuunnitteen päivittyminen suoraan ajoitustietoon ja sen muutoksiin uuden kannan ennusteen osalta. 3. väestösuunnitteen jokin tietty osa yhdistetään ajoitustietoon siten, että se päivittyy ajoitustiedon perusteella. Esim. palveluverkkotarkastelun kannalta keskeiset ikäluokat (Ratkaistavissa vasta kuin palveluverkkotarkastelujen tavoitteet ja toteutustavat päätetty.) Kun päätökset palveluverkon tarkastelutavoista ja väestösuunnitteen yhteydestä ajoitukseen on tehty, on väestösuunnitteen kehittämistarpeet ja tavoitteet arvioitava uudelleen. Jatkossa on pohdittava myös sitä, onko tarvetta pystyä laatimaan erilaisia väestönkehityksen vaihtoehtoisia skenaarioita itse. Tämä edellyttäisi sitä, että väestönmuutoksen arviointia varten tarvittavat laskentakaavat olisivat kaupungin vapaasti käytettävissä. Toisena jatkopohdintaa vaativana asiana nousi esiin Jyväskylän toimintatapa, jossa väestöarvion iso luku on annettu, mutta sen alueellisen jakautumisen määrittelevät yhdyskuntarakenteen asiantuntijat. Toistaiseksi ei ole asetettu tavoitetta tai tehty päätöstä siitä, halutaanko palveluverkkoa tarkastella väestötietoon pohjautuen (esim. kapasiteettiperusteisesti kuten Jyväskylässä). Näin ollen ei ole myöskään tiedossa mihin palveluihin mahdollinen kapasiteettitarkastelu ulottuisi. Kun palveluverkon tarkastelua koskevat toimintatavat on määritelty, on väestösuunnitteen kehittämistarpeet tarkasteltava uudestaan tästä näkökulmasta. Kun kaikki edelliset on ratkaistu, tarvitaan vielä päätös siitä, laaditaanko tarvittava muutos suunnitteeseen itse vai ostetaanko. Kyseeseen voi tulla myös käytössä olevan väestösuunnitteen soveltaminen. Jos tiedot päätetään viedä pienaluetasolle, menetelmää voitaisiin testata esimerkiksi jonkin yksittäisen palvelualueen 17

18 tiedoilla. Testaamisen tapa voisi olla esimerkiksi päivittyvä mapinfo työtila, johon muutokset päivitettäisiin Factan tiedoista ja laskentakaavojen kautta. Käytännössä tarkoittaisi pienalueittaisen väestöarvion laskemista nykyisen suunnitteen pohjalta mutta tämän hetken väestön lähtötietoihin nojaten. 18

19 JÄRJESTELMÄT, RAJAPINNAT NYKYTILA Kaavavarannon hallintaan, ajoituksen laatimiseen tai palveluverkon kapasiteettitarkasteluihin ei tällä hetkellä ole käytössä mitään tiettyä yksittäistä järjestelmää. Kehittämiseen on kuitenkin mm. karttakäyttöliittymiin ja palvelinalustoihin liittyvän teknisen osaamisen sekä rajapintamahdollisuuksien osalta melko hyvät valmiudet. Tarkasteluissa tarvittavia aineistoja (siltä osin kuin niitä on olemassa) ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. FACTA: sisältää tiedot asemakaavatonteista, tonttirekisteritonteista, rakennushankkeista ja väestöstä (väestörekisteri). MAPINFO TIETOKANNAT: sisältävät tietoja yleiskaavat eri suunnitteluvaiheineen. Nykyiset kaavavarantotarkastelut tehdään map infolla. KIILA: kiinteistötoimen tuore kiinteistötietojärjestelmä. Sisältää mm. tiedon pilaantuneista maista, sekä kiinteistön tilanteesta (vapaa / varattu / luovutettu) sekä kiinteistöjen omistajista. FORE: järjestelmä infrakustannusten arviointia varten. TAVOITTEET Tärkeimpänä tavoitteena on hankkia tai rakentaa järjestelmä, jonka avulla kaavavarannon, palveluverkon ja ajoituksen tarkastelut ovat mahdollisia. Tätä kokoavaa järjestelmää nimitetään tästä eteenpäin nimellä järjestelmä X, erotukseksi muista järjestelmistä. Järjestelmä X:ään tarvitaan rajapintoja useista eri muista järjestelmistä, joissa aineistoja ylläpidetään. Osa rajapinnoista on oltava kaksisuuntaisia, ts. toimittava siten, että tiedot ovat päivitettävissä järjestelmä X:ään ja sieltä aineiston ylläpitojärjestelmään. Järjestelmä X:n käyttöönotto edellyttää merkittäviä parannuksia useissa olemassa olevissa aineistoissa, eräiden uusien aineistojen kokoamista ja kaikkien aineistojen ylläpidon järjestämistä. ROADMAP Ennen kuin lopullisia päätöksiä järjestelmästä X, rajapinnoista tai aineistoista voidaan tehdä, on määriteltävä se millaiseen lopputuotteeseen pyritään. Lopputuotteella tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. kaavavarannon, ajoituksen ja palveluverkon tarkastelutapoja ja niistä saatavia raportteja. Se millainen lopputuote halutaan, määrittää sen mitä aineistoja tarvitaan. Käytettävät aineistot, niiden 19

20 ylläpitojärjestelmät ja tarvittavat rajapinnat puolestaan vaikuttavat järjestelmältä X edellytettäviin ominaisuuksiin. FORE infrakustannukset MAP INFO? suunnittelun eri vaiheissa oleva kaavavaranto FACTA tonttivaranto rakennushankkeet väestötieto JÄRJESTELMÄ? väestösuunnite JÄRJESTELMÄ X tiedon yhteen kokoaminen ja raportointi KIILA kiinteistön omistajuus pima kohteet kiinteistön tila JÄRJESTELMÄ? palvelutoimipiste rekisteri JÄRJESTELMÄ? ajoitustieto Kuva 1. Esimerkki tarvittavasta kokonaisratkaisusta. Seuraavaksi tulee selvittää 1) millaisia muutoksia Tampereen Teknillisen Yliopiston kehittämä YTjärjestelmä edellyttäisi toimiakseen Tampereella järjestelmä X:n roolissa ja mitkä olisivat vaadittavan kehittämistyön mahdolliset järjestämistavat (esim. ostopalvelu TTY:ltä / konsultilta / oma työ? missä aikataulussa mahdollinen?) ja millaisin kustannuksin? Tätä tulee verrata siihen, 2) mitkä olisivat esim. oskari.org alustaan perustuvan järjestelmä X:n kehittämistyön järjestämistavat ja kustannukset; 3) onko muita vaihtoehtoja, mitkä ovat niiden järjestämistavat ja kustannukset. Tämän selvityksen perusteella tehdään päätös etenemistavasta. Samassa yhteydessä päätetään tarvitaanko ennen muuta kokonaisuuden hallintatyökalu, visualisointivälinen vai molemmat (esimerkkejä mahdollisista visualisoinneista luvun lopussa). Järjestelmän kehittämisessä huomioidaan myös rajapintojen tarve. YT järjestelmään kehittämiseen tai käyttöönottoon liittyen tunnistettiin pilotin aikana eräitä ongelmia. Järjestelmän karttakäyttöliittymä on niin sanottu desktop liittymä, jota ei ole integroitu järjestelmän websovellukseen. Tästä syystä sovelluksen kehittäminen on hankalampaa kuin tilanteessa, jossa karttaliittymä olisi web integroitu. YT on myös järjestelmäriippuvainen sovellus. Se on kehitetty alkujaan Jyväskylän käyttöön ja perustuu Jyväskylässä käytössä oleviin järjestelmiin ja tietokantoihin. Vaikka se voidaan tarvittaessa muokata Tampereen käyttämiin järjestelmiin soveltuviksi, se pysyy järjestelmäriippuvaisena ja 20

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa Marja Uusivuori 20.6.2016 KymppiMoni Tampereella Taustalla PALM-suunnittelun kehittämistarve PALM= Palvelut, Asuminen, Liikenne,

Lisätiedot

KAAVAVARANTO. Tiedon saatavuus kaavatasoittain 10/2012

KAAVAVARANTO. Tiedon saatavuus kaavatasoittain 10/2012 KAAVAVARANTO Tiedon saatavuus kaavatasoittain 10/2012 TARVITTAVA TIETO: KAPASITEETTIYKSIKKÖ kaavavarannon perusyksikkö pääkäyttötarkoitukseltaan yhtenäinen suunnitteluvaiheeltaan yhtenäinen kapasiteettiyksikkö

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Tonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi

Tonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi Tonttituotannon ja palveluverkon yhteensovittaminen ja YT-järjestelmän pilotointi Kymppi-Moni hankkeen tulosseminaari Tampere 21.3.2013 Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Maankäytön toteuttamisen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI

MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI MAANKÄYTÖN JA YHDYSKUNTATEKNIIKAN HANKKEIDEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJELMOINTI 21.3.2013 PITKO Maankäytön ja yhdyskuntatekniikan hankkeiden pitkän aikavälin ohjelmoinnin (PITKO) tarkoituksena on luoda jatkuva

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi

(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi (Väli )Yhteenvetoa Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi Jyväskylä 1999 2000 Ns. pilottiprosessi: maankäytön toteutusohjelma tehtiin vallitsevissa tiedonhallintakäytännöissä Havaintojen

Lisätiedot

Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä

Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kaavavarannon hallinta ja maapolitiikka Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 15.2.2012 Anna Isopoussu Kaavavarannon lähtötietojen hallinta Kaavavaranto = kaavalähtöinen kuvaus alueen käyttämättömistä rakentamismahdollisuuksista

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

YT-järjestelmän pilotointi (Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmä)

YT-järjestelmän pilotointi (Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmä) YT-järjestelmän pilotointi (Yhdyskunta suunnitelun tukijärjestelmä) Pilotointi Tarkoituksena oli käytännön avulla selvittää käsitteiden eroavuutta ja siitä aiheutuvia YT-ohjelman toimintojen sovellettavuutta,

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11. Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA

SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA SEURANTA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TYÖKALUNA Katja Seimelä, Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn visio 2030 Tampereen kaupunkiseudulla kävellään ja pyöräillään merkittävästi

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 29.6.2016 Hankkeen tausta Kassu2-työkalun kehittämisen taustalla on ARAssa jo vuonna

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2014 1 (5) 394 Sj / Valtuutettu Heikki Takkisen aloite kouluverkkoa koskevista ratkaisuista Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Espoon kaupungin kehittyminen - paikkatietotyökalu johtamisen tukena. Alueraportointi

Espoon kaupungin kehittyminen - paikkatietotyökalu johtamisen tukena. Alueraportointi Espoon kaupungin kehittyminen - paikkatietotyökalu johtamisen tukena Alueraportointi / Paikkatietomarkkinat Tiina Järvinen ja Ari Purhonen Espoon kaupungin kehitystyö 2011-2013 Suomessa alansa ensimmäinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot