Kybersota. Infografiikka. Miten voin palvella verkossa? 10 pointtia muutosviestintään. lehti markkinointiviestinnästä innostuneille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kybersota. Infografiikka. Miten voin palvella verkossa? 10 pointtia muutosviestintään. lehti markkinointiviestinnästä innostuneille"

Transkriptio

1 nro 1/2015 viestintätoimisto vca:n asiakaslehti Infografiikka Miten voin palvella verkossa? 10 pointtia muutosviestintään Kybersota lehti markkinointiviestinnästä innostuneille

2 pääväittämä Sosiaalinen media on resurssisyöppö Mediatyön toimintamallit ovat muuttuneet. Perinteinen ja sosiaalinen media ovat sulautuneet yhdeksi mediamaailmaksi. Perinteisen median sisällöt leviävät heti julkaisuhetkellään twiitteinä ja Facebook-päivityksinä. Perinteinen media on integroitunut omilla sovelluksillaan ja somekanavillaan myös uuteen maailmaan, jossa päätelaite on yhä useammin mobiili. Sosiaalinen media on täynnä mikromedioita, yksilöitä, jotka toimivat sisällöntuottajina, kukin omilla tavoitteillaan tai muuten vain. Verkon nopeusvaateet näkyvät perinteisessä mediassa, sillä journalistinen panos viestinnällisen sisällön vastaan oton ja sen mediasisällöksi muuttumisen välissä on erittäin vaihteleva. Virheet leviävät salamana, jolloin maineenhallinnan merkitys yritysjohdon tehtäväkentässä korostuu. Perinteinen kriisinhallintamalli ei enää toimi, vaan kriisinhallinnan on elettävä on-line. Sosiaalisen median ylläpito, sen edellyttämä vuorovaikutteinen kommunikaatio ja seuranta ovat resurssisyöppöjä. Haastavaa on, että yhteisöiltä vaaditaan some-voimavaroja ajassa, jossa viestintäorganisaatiot ovat kaventuneet. Eräs viestinnän johtavista trendeistä on sen visualisoituminen. Asioita esitetään sanojen sijasta kuvin. Valokuvat, infograafit ja videot ovat visuaalisen ja hektisen ajan viestinnän keinoja. Ne ovat sosiaalisen median luetuinta sisältöä. Kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta se ei ole sen todempi. Tästä kertoo muun muassa sotatieteen tohtori, dosentti Martti Lehto Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnasta tämän lehden kyberuhkia käsittelevässä artikkelissa. Tieto ei entiseen tapaan ei häviä sosiaalisessa mediassa, vaan palaa vastaan yhä uudestaan, usein muuttuneina merkityksinä. 2 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015

3 Sisältö SHUTTERSTOCK kuva: shutterstock nro 1/2015 VCA AJATUKSESTA TEKOIHIN 4 Kybersota 7 Apua ne lyttää meitin! 8 Miten voin palvella verkossa? 10 Infografiikka aarnio jukka viestintäkonsultti, toimitusjohtaja appelgren anita talous- ja hallintopäällikko berisa marja mediatuottaja karttunen marko tutkimusjohtaja, viestintäkonsultti knuuttila pertti neuvonantaja, hall. pj. nieminen jukka AD, kuvasuunnittelija, digitaalinen tuotanto verkasalo antti AV-suunnittelija, digitaalinen tuotanto walldén hanna Business Coordinator 12 Yrityslehti konseptoi, kehitä ja koukuta 14 Miten varmistaa strategian onnistuminen? pointtia muutosviestin rakentamisesta 16 Ilme uusiksi viestintätoimisto vca Pursimiehenkatu 26 B, Helsinki Puh. (09) FACEBOOK TWITTER osoitelähde VCA:n osoiterekisteri painopaikka Savion Kirjapaino 3

4 asiantuntija KYBERSOTA teksti: jukka aarnio kuva: Pasi Hakala Kybersotaa käydään iskemällä tietoyhteiskunnan sydämessä olevien organisaatioiden keskenään verkottuneisiin tietojärjestelmiin. Kamppailua käydään myös tiedon sisällöstä ja ihmismielistä. 4 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015

5 Sota-termi on rajusti arkipäiväistetty. Suoranaisesta kybersodankäynnistä kysymys on verrattain harvoin. Julkisyhteisöjen ja yritysten toimintaa haastavat yleensä yksilöiden, pienten ryhmien tai järjestäytyneiden organisaatioiden harjoittamana kybervandalismi, kyberrikollisuus, ja kybervakoilu, sanoo sotatieteen tohtori, dosentti Martti Lehto Jyväskylän yliopiston Informaatio teknologian tiedekunnasta. Myös kyber terrorismi on yksi uhkakuvista, kun esimerkiksi ISIL on uhannut muodostaa kyberkalifaatin hyökkäämään länsimaita vastaan. Nykyaikaisen informaatiosodankäynnin juuret ulottuvat luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa kommunikaatioverkkojen häirinnän ja vakoilun sijaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota itse informaatioon ja sillä vaikuttamiseen. Kehityskulkuun liittyivät myös psykologiset operaatiot luvulla informaatiosodankäynti jalostui strategiseksi kommunikaatioksi, joka korostaa valtion informaatiovaikuttamisen kokonaisvaltaista luonnetta sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiskunnan ja kommunikaation muutokset kasvualustana Ilmiön mahdollistajana ovat muutokset yhteiskunnan informaatiorakenteissa. Tiedon määrä ja sen siirtymisen nopeus ovat nousseet uudelle tasolle sekä tietojärjestelmät ja infrastruktuuri muodostavat verkottuneen, keskinäisriippuvaisen kriittisen infrastruktuurin. Internetin käyttäjiä on jo 3 miljardia, sähköpostiviestejä lähtee päivittäin yli 400 miljardia. Facebookissa on yli miljardi käyttäjää, matkapuhelimen käyttäjiä on yli 4,6 miljardia. Maailman tiedosta on sähköisesti säilöttynä 99 prosenttia, kun vuonna 2003 luku oli 25 prosenttia. Yhteiskunnan toimivuudelle keskeiset energia-, tietoliikenne-, kuljetuslogistiikka, yhdyskuntatekniikka-, elintarvikehuolto-, pankki- ja rahoitus-, terveys- ja hyvinvointija turva- ja turvallisuusverkostot ovat riippuvaisia toisistaan. Ongelma yhdessä vaikuttaa myös muihin osiin. Yksilöstä on kehittynyt tiedon kuluttajan sijaan myös sisältöjen tuottaja, joka luo ja jakaa sisältöjä Facebookiin, Twitteriin, Instagramiin, YouTubeen tai muihin verkossa oleviin keskusteluyhteisöihin. Media toimii periaatteella 24/7. Erilaiset viestintäammattilaiset, bloggarit ja muut kuluttajat täydentävät uutistulvaa kuvin ja sanoin. Päätöksiä on pystyttävä tekemään nopeammin kuin aikaisemmin, Lehto sanoo. Kehityksen tuloksista ei kukaan ole valmis luopumaan, mutta ilmiöllä on myös kääntöpuolensa. Tieto- ja kommunikaatioverkkojen kautta voidaan tuhota tai haitata tietojärjestelmien toimintaa ja tuottaa verkkoon väärää informaatiota, joka salamana leviää globaalisti. Tiedon lähteen kontrollointi on vaikeaa, oikean ja väärän tiedon raja on hämärtynyt ja luottamus tietoverkkoihin rapistuu. Julkaistuja sisältöjä voidaan monistaa ja kopioida merkityksiksi, joita julkaisija ei ole tarkoittanut. Sosiaalisen median ja valtamedian välistä organisoitumista on kuvattu rihmastona. Keskustelut eivät muodosta rationaalista dialogia Rihmastomaiseen muotoon mennyt informaatio palaa odottamatta ja usein muuntuneina merkityksinä. Myös myrskyn silmään joutuneiden yritysten on hyvä tunnistaa nopeuden merkitys ja se, että tällaisessa ympäristössä perinteinen riskienhallinta ei enää toimi. Organisaatioilta edellytetään jatkuvaa adaptoitumista tilanteeseen. Sosiaalinen media voi siis riskialttiilla toimialoilla olla aikamoinen resurssisyöppö. Esimerkkinä väärän tiedon leviämisen nopeudesta ja vaikutuksista huhtikuulta Tuntematon taho murtautui uutistoimisto AP Newswiren Twitter-tiliin ja lähetti noin 2 miljoonalle seuraajalle uutisen räjähdyksistä Valkoisessa Talossa ja Presidentti Obaman loukkaantumisesta. Pörssikurssit reagoivat. Vaikka ne toipuivat minuuteissa, menetettiin ja voitettiin lyhyenä hetkenä miljoonia dollareita. Luottamuksen varjelu on yritysjohdon asia Kybervandalismi ja hakkerointi alkoivat harrastelijoiden toimintana. Nykyään ammattilaiset ja valtiolliset tahot kehittävät yhä jalostuneempia haitta- ja vakoiluohjelmia. Uudempi ilmiö on haktivistit, yhteiskunnallisin tai poliittisen vaikuttimin toimivat ryhmät, jotka käyttävät tietoverkkoja hyväkseen tavoitteidensa edistämiseen. Kyberrikollisuus maksaa Tietoturvallisuusyhtiö McAfeen tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle 400 miljardia dollaria vuodessa. Interpol arvioi vuonna 2013 kyberrikollisuudessa pyörivän Euroopassa 750 miljardia euroa. Lehdon mukaan verkkorikollisuus kasvaa, koska raha liikkuu verkossa ja riski jäädä kiinni sekä tulla tuomituksi on niin pieni. Rikollisuuden ilmenemismuotoja ovat huijausviestit, pankkitunnusten ja salasanojen anastaminen ja väärinkäyttö, verkko laskutus olemattomista tuotteista, rahan pesu, kurssimanipulaatiot, laiton uhkapeli sekä palvelunestohyökkäysiin tai virusten levittämiseen liittyä kiristys. Kybermaailmassa tärkein tekijä on luottamus. Kysymys on maineenhallinnasta. Rikoksen kohteeksi joutunut yritys joutuu pohtimaan maineen menetyksen seurauksia. Tästä syystä tietoturvallisuus on yritysjohtotason ongelma, ei IT-ammattilaisten, Martti Lehto korostaa. Tieto antaa suojaa Lehdon mukaan organisaation turvallisuusratkaisua rakennettaessa tasapainoillaan kyberturvallisuuden, järjestelmien toiminnallisuuden ja käyttäjien kokeman käyttömukavuuden välillä. Verkon uhkia ja vaikuttamisyrityksiä vastaan paras keino niin yksilö- kuin yhteisötasolla on tieto ja valppaus. Silti kaksi kolmasosaa kyberhyökkäyksistä havaitaan ensin hyökkäyksen kohteen ulkopuolella. 5

6 asiantuntija Puolessa tapauksia uhriorganisaation verkossa ehditään olla yli 229 päivää ennen havaitsemista. Ulkoministeriön jouduttua kybervakoilun kohteeksi sen tietojärjestelmään ujutettu haittaohjelma välitti tietoa järjestelmästä ulos useamman vuoden ajan. Yksilötasolla paras keino suojautua verkon vaaroilta on tieto. Pitää tietää, miten verkossa on viisasta toimia, mitä liitetiedostoja kannattaa avata, missä sivustoilla kannattaa käydä. Silti alle puolella suomalaisista on viruksentorjunta ja palomuuri kännykässään, vaikka älypuhelin mahdollistaa yhteydet verkkoon. Sama neuvo koskee» Nykyaikaisen informaatiosodankäynnin juuret ulottuvat luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa kommunikaatioverkkojen häirinnän ja vakoilun sijaan ryhdyttiin kiinnittämään huomiota itse informaatioon ja sillä vaikuttamiseen. myös organisaatioita. Tulee suojautua, eikä tehdä virheitä, jotka helpottavat kyberrikollisuuden toimintaa. Sisäverkotkaan eivät ole turvassa, jos yksilöt toimivat varomattomasti tai tahallisesti auttavat ulkopuolisia tunkeutujia, Lehto muistuttaa. Lehdon mukaan organisaatioilla pitää olla kyberturvallisuusohjeisto, joka kertoo mitä suojataan, miksi suojataan, miten suojataan ja määritellään prosessit, joilla tämä tehdään. Lisäksi toimintaa kyberhyökkäystilanteessa tulee harjoitella. Organisaatiot reagoivat edelleen tietojärjestelmänsä poikkeavaan toimintaan hitaasti. Kun yhdysvaltalaiselta Target-kauppaketjulta varastettiin 40 miljoonan ihmisen luottokorttitiedot, meni neljä vuorokautta ennen kuin verkkovarkaus havaittiin ja viikko ennen kuin siitä ilmoitettiin ulos. Verkkomaailmassa tämä on ikuisuus. Globaaleissa yrityksissä tietojärjestelmät muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, eikä niiden rakennetta ja toimintaa enää ymmärretä. Yritykset myös ulkoistavat toimintojaan, jolloin herää kysymys, onko kaikki turvallisissa käsissä, kuka kaikkea orkesteroi. Pienemmissä yrityksissä puolestaan haasteena on osaamisen hallinta. Yhteiskunnan suojaaminen vaikeaa ilman valvontaa Valvomme peltipoliiseilla tiellä liikkujia saadaksemme kiinni väärintekijät. Ilmavalvonta valvoo kaikkea ilmaliikennettä ja paljastaa ilmatilan loukkaukset. On lähes mahdotonta suojata yhteiskuntaa nykyajan kyberuhkia vastaan valvomatta tietoverkkojen liikennettä. Kysymys on kuitenkin Suomen kaltaiselle yhteiskunnalle vaikea, sanoo Lehto. Kuten yksilö- ja yhteisö tasolla tieto näyttelee keskeistä osaa myös yhteiskunnan suojautumisessa strategisen vaikuttamisen yrityksiä vastaan. Verkossa vaikuttavat niin ideologisesti motivoituneet yksilöt ja ryhmät kuin valtiotkin. Martti Lehto sanoo, että strategisella kommunikaatiolla, totuuden ja väärän sekoittamisella, väärällä tiedolla, väärennetyllä materiaalilla aiheutetaan epävarmuutta ja heikennetään yhteiskunnan päätöksentekokykyä tilanteessa, joissa pitäisi pystyä tekemään nopeasti. Riittävä ja riittävän nopea tiedonsaanti on hyvä yhteiskunnan suojauskeino. Tiedon sisällöstä ja kanavista käydään taistelua. Venäjä tavoittelee globaalia mediaverkostoaan, Baltiassa kehitetään vaihtoehtoisia venäjänkielisiä uutislähteitä. Muun muassa Pietariin paikallistetut trollit osallistuvat keskusteluun ja tuottavat sisältöjä valeprofiilien turvin. Kyberkonfliktien metodit ovat sosiaalisen median ja median vuorovaikutuksellisuuden lisääntymisen vuoksi käytössä myös huomattavasti arkipäiväisemmässä elämässä kuin kansallisten tavoitteiden edistämisessä. Motiivit voivat olla ideologisia, edunvalvonnallisia tai kaupallisia. Sosiaalinen media ei ole vain tykkäyksiä ja seuraajia. Se on yrityksille maineenhallinnan väline. Lisäksi se on tuntosarvi markkinoiden tapahtumiin ja siihen mitä omat ja kilpailijoiden asiakkaat ajattelevat. Yritykset välittävät sosiaalisessa mediassa sidosryhmilleen strategisia viestejään ja erilaiset organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan sidosryhmiinsä ja päätöksentekijöihin esimerkiksi lainsäädäntötyössä. Lentoyhtiö Virgin America hyödynsi Twitteriä, Facebookia ja YouTubea ja Internet-vetoomusta painostaakseen Dallasin paikallishallintoa. Sen tavoitteena oli saada lisää lähtöportteja Dallasin Love Fieldin lentokentällä, jossa paikallinen Southwest-lentoyhtiö kontrolloi 16:sta kaikkiaan 20 lähtöportista. Virgin America pyysi kuluttajia tukemaan hankettaan sosiaalisen median postauksin, allekirjoittamaan vetoomuksen sekä jakamaan sitä eteenpäin. Lisäksi yhtiö lupasi lahjoittaa paikalliselle kouluryhmälle 20 dollaria Love Fieldistä tiettynä päivänä buukatuista lennoista. Yhtiön perustaja Richard Branson tuli YouTubessa julkisuuteen mono polia vastustavalla, lentokentälle osoitetulla videoidulla rakkauden tunnustuksella. Viikossa yli ihmistä allekirjoitti vetoomuksen. Yhtiö sai haluamansa. Sotatieteiden tohtori Martti Lehto toimii kyberturvallisuuden dosenttina Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa. Hän jäi everstinä eläkkeellä palveltuaan 30 vuotta ilmavoimissa tehtävänään muun muassa tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Hän on osallistunut kyberturvallisuusalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen Suomessa. Martti Lehto osallistuu myös Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston ENISAn kyberturvallisuusalan työryhmätyöskentelyyn. 6 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2014

7 APUA ajankohtaista ne lyttää meitin! Vanhoina hyvinä aikoina, jos ja kun sanomista tuli, hoidettiin asia kohteliaalla kirjeellä. Puhelinlankojen vedon jälkeen luuriinkin tartuttiin ja pyöritettiin numerokiekkoa. Mutta sitten tuli internet ja monien mielestä myös tapain turmelus. Miten yrityksen pitäisi suhtautua raivostuneeseen, pahimmassa tapauksessa erittäin äänekkääseen ja nimettömänä esiintyvään kuluttajaan? teksti: marja berisa kuva: Shutterstock Älä ota kiukkua henkilökohtaisesti. On asiakkaita, jotka ovat onnellisia vain, kun saavat valittaa asioista. Odota päivä tai pari ja katso tilanne uudestaan. Pelkkään haistatteluun tai kohdentamattomaan en tykkää teidän firmasta -palautteeseen ei kannata vastata. Linjaa, millaisiin reklamaatioihin reagoidaan aina. Näitä voivat olla mm. asiakkaan kokema huono palvelu, tuotteen puutteellisuus, turhan pitkä odotusaika, väärin eritelty lasku. Neutraalissa perusviestissä asiakkaan kokema ongelma kirjoitetaan/ puhutaan auki, kerrotaan korjaustoimenpiteet ja pahoitellaan koitunutta vaivaa/mielipahaa. Mikäli ongelman selvittelyyn menee aikaa esimerkiksi logististen tai aikavyöhykkeellisten seikkojen takia, muista kertoa asiakkaalle, että asiaa selvitellään, mutta se vie aikaa tästä ja tästä syystä. On tärkeää, että asiakas kokee junan liikkuvan koko ajan. Jos keskustelu uhkaa roihahtaa netissä ilmiliekkeihin, koeta ohjata se yrityksen asiakaspalveluun tai vaikka henkilökohtaiseen sähköpostiisi. Nettiriehuminen saa helposti lisäjoukkoja; aina löytyy joku, jolla on vastaava kokemus, olipa palveluntarjoaja sitten oma yrityksesi tai joku muu. Jos yrityksesi on tehnyt selkeän virheen, esimerkiksi toimittanut puutteellisen tilauksen tai laskuttanut tuplasti, tarjoa hyvitystä. Tarjoa seuraava toimitus puoleen hintaan tai anna asia kkaalle lahjakortti. Parhaassa tapauksessa saat reklamaationtekijästä kanta-asiakkaan. Ole aina kohtelias, vaikka kuinka hatuttaisi. Yritys vastaan kuluttaja ei ole matsi, johon haluat käyttää aikaa ja rahaa. Joskus tuotteessa tai palvelussa ei ole ollut mitään virheellistä, mutta asiakkaan palvelukokemus on silti huono. Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin kertoa, että olemme parhaamme mukaan korjanneet asiaa ja valitettavasti emme voi tehdä enempää. Älä osallistu keskustelupalstan ketjuihin. Mitä anonyymimpi kanava, sen räyhäkkäämpi ilmaisu. Et tiedä, kenen kanssa keskustelet, eivätkä toiset keskustelijat tiedä, oletko se, joka sanot olevasi. Nimettömässä nettinokittelussa ei voi voittaa saat pahimmillaan kyllä ikävän maineen ja ehkä iltapäivälehden otsikon aiheesta Yritys X nettiraivon kohteena. Joskus, mutta vain joskus, naseva vastaus voi olla paikallaan. Näin ajatteli New Jerseyssä toimiva pitseria, joka tarjosi kotiinkuljetusta alehintaan. Asiakas, joka palvelua käytti, oli kyllä muuten tyytyväinen, mutta oli laskenut pitsassaan olevat oliivit ja oli niiden määrään pettynyt. Eikun kirjoittamaan pitserian FB-sivulle. Pitkään selostukseen tuli pitserialta lakoninen vastaus: Get a life. Vastaus toimi, koska asiakkaan valitus oli joutavanpäiväinen. Pelaa varman päälle: varo sarkasmia, kuittailua, lennokasta huumoria tai muuten vaan rempseää ilmaisua reklamaation käsittelyssä. Paitsi jos olet ehdottoman varma siitä, että vastapuolen huumori siihen riittää. 7

8 multimedia Miten voin palvella verkossa? teksti: kati savela kuvat: shutterstock Mikä tekee verkkopalvelusta käyttäjäystävällisen eli toimivan? Voiko selkeä sivusto olla samalla kiinnostava ja visuaalisesti miellyttävä, vai onko aina tingittävä joistakin ominaisuuksista, jos palvelulta haetaan vain helppokäyttöisyyttä? 8 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015

9 Hyvin toimivaa verkkopalvelua suunniteltaessa on kysyttävä aluksi, mitä palvelun käyttäjät siltä odottavat ensisijaisesti, mikä on myös tärkeää ja mihin toissijaisiin toiveisiin pitäisi ehkä kiinnittää huomiota. Vaikka julkishallinnon tai nettikaupan palvelusivustojen tavoitteet ovat erilaiset, niiden rakentamisessa on hyvä huomioida pitkälti samoja perusasioita. Verkkopalvelu perustetaan johonkin tarpeeseen, ei vain siksi, että sellainen pitää olla, toisin kuin usein web-sivusto, joka toimii vain esittelyalustana. Myynnin lisääminen on vain yksi verkkopalvelun motiivi. Ei-kaupallisella puolella verkossa asiointi säästää asiakkaan aikaa ja vaivaa, tehostaa palvelun tarjoajan kykyä ottaa vastaan esimerkiksi hakemuksia tai muita asiakirjoja. Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteiden mukaan sivuston pitää vastata tyypillisiin uutistoimittajan kysymyksiin: mitä, miksi, kenelle (kuka), miten. Listaan voisi lisätä vielä kysymyksen milloin. Löytyy, ei löydy Tärkein, mutta ei ihan yksiselitteinen ominaisuus verkkopalvelulta on selkeys. Lyhyesti määriteltynä selkeältä sivustolta on helppo löytää haluamansa tieto tai palvelu. Looginen ja heti etusivulla näkyvä valikko auttaa tässä, mutta kärsimätön tiedonhakija arvostaa myös hakutoimintoa, joka löytää olennaiset alasivut parilla avainsanalla. Hakutoiminto palvelee myös niitä, jotka eivät ole varmoja, tarjoaako sivusto lainkaan palvelua, jota he ovat etsimässä. Hakemisen nopeus mitataan sekunneissa. Jo 15 sekunnin mittainen selailu voi turhauttaa vaativan nettinatiivin. Jos verkkopalvelun halutaan erottuvan muista vastaavista palveluista, keskeinen seikka on visuaalisuus. Riippuu paljon kohderyhmästä, mikä koetaan silmää miellyttävänä, mikä ärsyttävänä tai sekavana: nuori, iäkäs, tottunut ja aloitteleva nettipalveluiden käyttäjä, huononäköinen jne. Jos koko mahdollinen käyttäjäryhmä halutaan huomioida eikä ole olemassa selvästi suurinta, yhtenäistä joukkoa (kuten vuotiaat sarjakuva harrastajat, yli 50-vuotiaat elämäntapaliikkujat), on fiksua noudattaa neutraalia ilmettä ja pitää sivusto niin yksinkertaisena kuin mahdollista. Käytettävyyden kannalta helppo navigoitavuus menee omaperäisyyden ja huomiota herättävän edelle. Yhteydenotto ei saa olla vaikeaa Myös tilatuimmat-, katsotuimmat- tai eniten käytetty palvelu -lista on kädenojennus käyttäjää kohtaan: tätä ehkä etsit -asenne antaa tunteen, että sivuilla asioijaa halutaan oikeasti auttaa toimimaan nopeasti eikä harhailemaan sivustolla kuin valintatalon osastoilla, vaikka etsisi vain määrättyä tuotetta. Vaikka käyttäjät olisi huomioitu» Tärkein, ominaisuus verkkopalvelulta on selkeys. esimerkillisesti, aina tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä palvelun tarjoajaan: kysyä sivuston käyttöön liittyviä kysymyksiä, antaa palautetta, pyytää yhteydenottoa. Yhteys tietojen tai yhteydenottolomakkeen löytämisen on oltava helpoimpia sivustolta löytyviä tietoja. Miten helposti lomake avautuu eri selaimilla, riittävätkö yhteydenottoa varten sähköpostiosoitteet ja tietääkö käyttäjä, ketä lähestyä missäkin asiassa? Myös kaupallisella sivustolla pitäisi olla mahdollisuus rakentaa asiakassuhdetta muutenkin kuin tekemällä ostoksia. Mikään ei heikennä osto- tai suositteluhalukkuutta tehokkaammin kuin olematon asiakaspalvelu. Saatavilla aina ja kaikkialla Onko linkittyminen palveluntarjoajan mahdollisiin sosiaalisen median kanaviin sitten välttämätöntä? Ei aina, mutta jos käyttäjä voi löytää näiltä kanavilta vastauksia kysymyksiinsä ja ehkä toivomaansa käyttäjien välistä keskustelua haluamistaan aihepiireistä, some-linkitys on suositeltavaa. Palvelun skaalautuvuus tulee olla mitoitettu oikein oletettuun kävijämäärään nähden. Ajoittainen suuri kuormitus ei saisi kaataa sivustoa, etenkin jos kyse on julkishallinnon, kuten Kelan, pankin tai TEkeskuksen palvelusta. Myös sivuston skaalautuvuus mobiililaitteisiin on nykyaikaa, ei enää valinnainen ominaisuus. Ajattomuus toteutuu nettisivuilla jo sellaisenaan, mutta riippumattomuus paikasta vain silloin, kun sivusto on helposti luettavissa ja käytettä vissä myös taskusta löytyvällä kännykällä. 9

10 ajankohtaista INFO GRAFIIKKA teksti: hanna walldén kuvitus: jukka nieminen Ei pelkästään tiedon visualisointia, vaan kokonainen kertomus, joka yrittää viihdyttää, jakaa tietoa ja vakuuttaa lukijansa. Laajat infografiikat muistuttavat enemmän artikkeleita kuin pelkkiä kaavioita. Infografiikka valtaa jatkuvasti enemmän palstatilaa tekstiltä ja valokuvilta. Infografiikka esittelee asiansa yksinkertaisen visuaalisesti, millä se pyrkii kiinnittämään lukijansa huomion. Infografiikan suurin etu on monimutkaisten asioiden esittäminen yksinkertaisessa muodossa. Se myös usein kehottaa lukijaa tekemään jotain saamansa tiedon pohjalta. Infografiikan avulla pyritään muodostamaan käsitys asioiden välisistä syy-seuraussuhteista. Infografiikan teho perustuu siihen, että ihminen hahmottaa asioita visuaalisten mallien kautta. Sen vuoksi kuvan muodossa oleva tieto on huomattavasti nopeampi sisäistää kuin tekstinä tai lukuina esitetty tieto. Tiedon visualisoinnissa ei pyritä niinkään esittämään paljon tietoa vaan esittämään enemmän johtopäätöksiä. Asiat voidaan esittää myös suhteessa toisiinsa, mikä auttaa niiden ymmär tämistä. Ihminen pystyy myös muistamaan kuvat paremmin kuin sanat, ja aiheeseen kuuluvien kuvien yhdistäminen sanoihin info grafiikan tapaan voi moninkertaistaa tiedon säilymisen lukijan muistissa. Infografiikan suosio on huimassa kasvussa Mistään uudesta keksinnöstä ei ole kyse, mutta infografiikan suosio kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2014 se oli nopeimmin kasvanut B2Bsisältömarkkinoinnin laji. Loputtomassa informaatiotulvassa hyödyllinen tieto on helpoimmin sisäistettävissä kuvallisessa muodossa. Infografiikkaa on myös helppo jakaa sosiaalisessa mediassa, jolloin se levittää tietoa ja ohjaa käyttäjiä laajemman ja yksityiskohtaisemman tiedon lähteille. Infografiikka on oiva keino visualisoida asioita, mutta sopiva data tulee olla oikeasti olemassa. Grafiikkaa grafiikan vuoksi ei kannata tehdä. Kuva kertoo tuhat sanaa Infografiikka mahdollistaa pitkänkin tekstin sisällön visuaalisen esittämisen. Visualisointi voi saada tylsänkin aiheen näyttämään kauniilta ja mielenkiintoiselta. Lisäksi kaikki jutun faktat voidaan esittää samassa yhteydessä. Visuaalinen informaatio ylittää usein myös kielimuurit, ja asia saadaan selitettyä silloinkin, kun tekstin ymmärtämisestä ei voida olla varmoja. 10 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015

11 1) Ihminen muistaa: Kuulemastaan Näkemästään Lukemastaan 10 % 20 % 80% Infografiikka on: Näyttävää viestintää Helppo sisäistää Helppo jakaa 1) LÄHDE: Lester, P. M. (2006). Syntactic Theory of Visual Communication. 11

12 sosiaalinen media Yrityslehti Konseptoi, kehitä ja koukuta min ja nimettömänä eli takuulla rehellisiä vastauksia antavana lukijatutkimuksella. Tutkimuksessa tai palautelomakkeella saadut toiveet ja kommentit on syytä ottaa huomioon, jos lehteä todella halutaan tehdä lukijoita varten. Avainasia on siis lukijoiteksti: kati savela kuva: shutterstock Mitä virkaa painetulla yrityslehdellä enää on, kun kaikki tieto teksti: kati savela löytyy netistä? Joku saattoi vielä muutama vuosi sitten vastata, kuva: shutterstock että käsin kosketeltava julkaisu pitää yllä sen julkaisijan imagoa ja muistuttaa sen olemassaolosta. Pelkästään tämän varassa lehtiä ei kannattaisi painaa, mutta sen olemassaololle on nähtävissä lukuisia muitakin syitä. Printin ja verkon vastakkainasetteluun ei juuri enää syyllistytä, vaikka kiusaus vertailla ja puhua jommankumman kanavan puolesta voi olla suuri. Enää ei juuri kuule kyseltävän,» Yhteistä kaiken tyyppisille yritysjulkaisuille on toivotun mielikuvan rakentaminen. onko painetulla sanalla mitään arvoa, vaan millä tavalla sen asema ja merkitys ovat erilaiset kuin nettisivujen tai -julkaisujen. Tässä jutussa pohdin asiakas- ja sidosryhmälehden merkitystä lukijalleen ilman printti-netti-vertailua. Enhän vertailisi limsa- ja olutmerkkejäkään keskenään. Yhteistä kaiken tyyppisille yritysjulkaisuille on toivotun mielikuvan rakentaminen uusien ja sen ylläpito pitkäaikaisten lukijoiden keskuudessa. Imagohakuisuus on aina hämärän rajamailla keikkumista, sillä etenkin jos lukijakuntaan kuuluu hyvin eri-ikäisiä ja erilaisessa suhteessa yritykseen olevia ihmisiä, he näkevät lehden toisenlaisin silmin. Tästä huolimatta on syytä määritellä lehden konsepti: millaista sisältöä, kuinka pitkät ja mitä aihepiirejä käsittelevät jutut ovat toivotuimpia sekä millainen tieto uppoaa parhaiten. Montako juttutyyppiä tarvitaan, millaisia vakiopalstoja. Uutta lehteä julkaistaessa tieto perustuu usein vielä tuntumaan ja kohderyhmän, asiakkaiden tai sidosryhmien tuntemukseen. Lehden juttutyyppien tai palstojen kohdentaminen useille vastaanottajaryhmille voi olla hankalaa, koska toisistaan paljon poikkeavat aiheet tai käsittelytavat voivat tehdä lehdestä hajanaisen oloisen. Siksi: karsi ja tiivistä. Määrittele haluttu imago muutamalla sanalla tai lauseella, luo konsepti. Lukija on yleensä aina oikeassa Lehden jatkokehittämisessä mielipiteitä ja ehdotuksia voi pyytää luontevissa yhteyksissä henkilökohtaisesti, mutta tehokkaam- 12 LEHTI MARKKINOINTIVIESTINNÄSTÄ INNOSTUNEILLE 1/2015

13 den tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen. Ymmärtämisen halusta kertoo esimerkiksi lukijoiden oma palsta, johon poimitaan yleisiä kysymyksiä ja vastataan niihin paneutuen ja lukijan mielenkiintoa arvostaen. Lehden tekijöiden on syytä olla kiitollinen, jos kehittämisideat ovat konkreettisia, eivät epämääräisiä parempia juttuja tai hienompia kilpailupalkintoja toivovia kommentteja. Tekniikan alan julkaisussa toivotaan ehkä lisää naisille suunnattuja juttu ja, joku haluaa printtilehden myös pdf:nä sähköpostiinsa. Tule luetuksi tarjoa hyödyllistä tietoa Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan (sivut 10 11), luettu jää huomattavasti huonommin mieleen kuin visuaalisesti havainnollistettu. Esimerkiksi teknisen ja vaikeasti avautuvan asian voi toteuttaa toisin kuin asiantuntijan haastattelua referoi malla: visualisoimalla se kaavioilla, kuvilla ja luvuilla. Toiseksi asiakaslehteä luetaan tutkimusten mukaan yleisesti vain puolisen tuntia. Vain niukasti tekstiä sisältävää lehteä pidettäisiin kuitenkin anniltaan köyhänä ja lukijaa aliarvioivana. Tekstin merkitys ei olekaan siinä, mitä se kertalukemalla tarjoaa, vaan siinä, miten paljon siinä on myöhemmin hyödynnettävää asiantuntija- tai kokemustietoa. Lehti säilytetään sitä todennäköisemmin, mitä enemmän siinä on aikaa kestävää ja itseä koskettavaa tietoa. Runsassisältöinen julkaisu vahvistaa myös mielikuvaa yrityksestä, jolla on paljon kerrottavaa ja joka näkee vaivaa lehden lukijakuntaa tyydyttääkseen. Tarjoa ajankohtaista ja ajatonta tietoa. Arvostetun asiantuntijaorganisaation sidosryhmälehti jäi useilta lukijatutkimuksessa haastatelluilta lukematta ajanpuutteen takia (VCA:n toteuttama lukijatutkimus v. 2013). Ajanpuutteen voisi ilmaista toisin sanoin: ei tarpeeksi kiinnostavaa tietoa tai ei minulle tarkoitettu, sillä tiedämme kaikki, että prioriteetit ratkaisevat, kun jostain on tingittävä. Mikä todella kiinnostaa lukijaa? Älä markkinoi itseäsi, tarjoa hyödyllistä tietoa. Mitä suomalaista voisi oppia meiltä? Verkko- ja mobiiliversio lehdestä kannattaa tehdä ennen muuta silloin, kun sisältöä halutaan levittää ja tuottaa jaettavaksi useilla kanavilla. Asiakasjulkaisuissa potentiaalinen ja toivottu kohdeyleisö voi olla paljonkin itse lehden lukijakuntaa suurempi. Yleishyödylliset aiheet, jotka kaupallisesta yhteydestä irrotettuna antavat vinkkejä ns. taviskansalaisen arkeen ovat suosittuja ja runsaasti muun muassa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa jaettuja. Kuva olisi kiva, jälleen kerran. Mitä yleisesti kiinnostavaa sisällössä on? Jaa se somessa, koukuta käyttäjät säännöllisesti! Printin ja verkon suhde todennäköisesti muuttuu yhä. Millaiseksi ja kuinka nopeasti -kysymyksiin vastaaminen on luotettavuudeltaan samaa luokkaa kuin heinäkuun sään ennustaminen helmikuussa. Sorrun vielä yhteen painetun ja verkkolehden vertailuun, vaikka ingressissä teilasin sen» Lehti säilytetään sitä todennäköisemmin, mitä enemmän siinä on aikaa kestävää ja itseä koskettavaa tietoa. vanhentuneeksi. Kun me modernit ihmiset vietämme aikaa verkossa parista tunnista jopa yli kolmasosaan vuorokaudesta, paperilehti voi tarjota jo erilaisen elämyksen, jotain arjesta irrallista. Ja sitä säilyttämisen arvoista. Lehden sisällön suhteessa muihin tiedonlähteisiin on oltava tasapainossa ja kokonaisuuden mietitty. Mitä asioita pidetään tärkeinä viestiä nimenomaan lehdessä, joka ilmestyy ehkä 2 4 kertaa vuodessa, onko tarpeen toistaa nettisivuilta löytyvää tietoa vai pidetäänkö jokainen viestintäkanava riippumattomana toisistaan niin, että vain yhdenkin kanavan käyttäjä saa kaiken ajantasaisen tiedon. Tämä sisältyy konseptin määrittelyyn. Määrittele lehden suhde nettisivuihin ja muihin tiedon lähteisiin. Onnea matkaan! Myös sitä tarvitaan, sillä kehuja nappaava lehti on lopulta lukuisien tekijöiden summa. Hittejä ei synny varmalla kaavalla. 13

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen

Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia. Ville Laurinen Yhteisöllisyys osana liiketoiminnan strategisia tavoitteita Ville Laurinen Taustaa Ville Laurinen, toimitusjohtaja Perustanut Ambientian vuonna 1996 Verkkoliiketoiminnan ja erilaisten konseptien asiantuntija

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus

Katsaus verkkojulkaisuihin. Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Katsaus verkkojulkaisuihin Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus Käytettävyys Käytettävyys eli: - navigoitavuus - sivuston rakenteen selkeys - intuitiivisuus, asioiden löydettävyys - yhteystietojen

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

TEE TiLAUS ja erotu joukosta!

TEE TiLAUS ja erotu joukosta! Hyvin markkinoidulla yrityksellä tulee olla toimintaansa tehokkaasti kuvaava logo, esite ja toimivat nettisivut. Näiden tuotteiden avulla erotut kilpailijoistasi ja ostajaehdokkaat löytävät palvelusi helposti.

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille

Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO

Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä

Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Yhdistyksen viestintä ja verkkoviestintä Suomen Ladun koulutus Salo 25.4.2014 Piritta Seppälä Viestintä-Piritta www.viestintapiritta.fi keskiviikkona 2. huhtikuuta 2014 Kuka Viestintä-Piritta? keskiviikkona

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi?

Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mikä ihmeen hakukonemarkkinointi? Mitä teet ensimmäiseksi, kun etsit tietoa jostain asiasta? Luultavimmin Google- haun, etkä ole ainut: ihmiset ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin käyttämään sähköisiä

Lisätiedot

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla?

Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? Vertailua: Kaleva.fi, Facebook, Google kuinka markkinointi toimii eri alustoilla? 29.10.2014 Digiaamiainen Markkinointi lukijan näkökulmasta Lukija seuraa itseään kiinnostavia aiheita eri kanavista joukkoon

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Näin teet oman tilin!

Näin teet oman tilin! Twitter Näin teet oman tilin! Mene osoitteeseen https://twitter.com/, missä uuden tilin luominen alkaa syöttämällä oma nimi, sähköpostiosoite (Tili pitää vahvistaa eli olemassa oleva osoite) sekä salasana.

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, toimitusjohtaja (twitter: @kairinen) Nordnet-aamiaistilaisuus, Helsinki, 24.9.2015 24.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Toimiva verkkosivusto lehdelle Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi riikka.raisanen@verkkoasema.fi Puhelin: +35840 194 8650 Miksi? Tavoitteet Mitä myyt? Mitä ja miten haluat asiakkaillesi

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 9.9.2015 Copyright 2015 Esipuhe Tämä käsikirja on tehty videotuotantojen ostajalle, jotta ostaja saisi itselleen juuri sitä mitä haluaa:

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo

SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA www.liiketoiminta.info/lumo SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖ MYYNNIN TUKENA 3. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite Osallistuja ymmärtää sosiaalisen median

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa

MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa MTK:n esitteet ja materiaalit verkkokaupassa http://mtkmateriaalit.valmiskauppa.fi Ohjeiden versio 23.9.2014 MTK:n esitteiden ja materiaalien tilaus siirtyy syyskuussa 2014 verkkokauppaan. MTK:n liitot

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä. Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy

Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä. Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy + Digitaalinen markkinointi ja kauppa Venäjällä Teemu Hakolahti Mediatalo Toimelias Oy + Venäläinen kuluttajana on matkailija Vuoden 2011 ulkomaisista kesämatkailijoista yli 1,7 miljoonaa eli yli 40 %

Lisätiedot