VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA TUTKIMUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos Markku Huttunen TAUSTAA Tiedon tuottaminen tai tietäminen lienee selvimmin sellainen inhimillisen toiminnan alue, jolla kehittyneen tietotekniikan suurinopeuksisine "tiedon valtateineen" ja verkottumisineen odottaisi koituvan pelkästään siunaukseksi. Avaahan tietotekniikan kehitys monia kokonaan uusia mahdollisuuksia (videoneuvottelut ja telepresence, screen-sharing, yhteiskirjoittaminen, multimediaviestintä ja -tietokannat) ja saattaa monet aikaisemmin harvojen ulottuvilla olleet mahdollisuudet (sähköposti, postitusja keskusteluryhmät, FTP, supertietokoneiden etäkäyttö, tietopankit, collaborative research) huomattavasti laajemman joukon käyttöön. Tiede prosessina on tietämisen paradigma; tieteellinen tutkimus ei ole vain yksi tietämisen tapa, vaan ylipäänsä vakavan tietämisen, jopa rationaalisuuden malliesimerkki (Tuomela 1987, 84, Niiniluoto 1994, 100, 104, Römer 1983, 167-8). Jos maallikon voikin vielä kuvitella pikemmin eksyvän verkon poimuihin kuin sieltä valistuvan, tutkijat näyttäisivät olevan selvimmin se ryhmä, jonka hyötyminen verkottumisesta on varauksettominta. Myöntävä vastaus kysymykseen "Edistääkö verkottuminen tieteellistä tiedonmuodostusta?" tuntuu itsestäänselvältä. Tiedosta ja tietämisestä puhumista ympäröi edelleenkin melkoinen käsitteellinen sekaannus. Tilanne on olennaisesti sama kuin vajaa vuosikymmen sitten, kun Ilkka Niiniluoto puuttui asiaan teoksessaan "Informaatio, tieto ja yhteiskunta; filosofinen käsiteanalyysi" (ks. Niiniluoto 1989, 7). Viimeaikaisessakin suomalaisessa "tietoyhteiskuntakeskustelussa" (esim. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995 tai Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset 1995) sanaa 'tieto' on käytetty jokseenkin huolimattomasti. Se on mm. sekoitettu surutta 'informaatioon', vaikka:... tieto ja informaatio ovat olleet systemaattisen tutkimuksen kohteina omissa tieteellisissä erikoisaloissaan, tieto-opissa ja informaatioteoriassa. Erityisesti niitä, jotka arkikielen perusteella uskovat tiedon ja informaation tarkoittavan likimain samaa, on aihetta muistuttaa näiden teorioiden radikaalista erosta: tieto-opin perustivat antiikin kreikkalaiset filosofit 400-luvulla e.kr., informaatioteorian Bellin yhtiön puhelininsinöörit 1920-luvulla. (Niiniluoto 1989, 9.) 'Tiedon' ja 'informaation' sekoittaminen voi olla osin tahallista, koska informaatioyhteiskunnasta, siitä mistä Yhdysvalloissa ja EU:ssa on nyt puhuttu (esim. NII, Valkoinen paperi, Bangemannin raportti), on jo aikaa sitten esitetty hyvinkin kriittisiä huomautuksia (esim. Roszak 1986/1992, Carey 1989, Williams 1975, Lehtinen & Luotola 1986, Rahkonen 1990, Forester 1992). Informaatio on yksi

2 2 keskeinen episteeminen utiliteetti, jota tiede tavoittelee (Levi 1967). Mutta informaatio ei vielä ole tietoa. Paikkansapitämätönkin informaatio on informaatiota, mutta tietoon liitetään aina jonkinlainen totuuden vaatimus. Totuus, miten se sitten määritelläänkin, on toinen keskeinen tiedettä konstituoiva episteeminen utiliteetti. Tieteellistyyppinen keskustelukin määritellään usein nimenomaan totuusdiskurssiksi (Barnett 1992, 35-6, Habermas 1979, 1989). Tutkimuksen keskeisenä taustana on katsaus tietoa koskevan filosofisen keskustelun nykytilaan (Lammenranta 1994). Tietoteoreettinen naturalismi, erityisesti reliabilismi, yhdistää perinteisesti pitkälti erilliset tietoteoreettiset, tieteenfilosofiset, tieteensosiologiset ja psykologiset tarkastelut ennen näkemättömän voimakkaaksi tiedon ja tietämisen tutkimisen teoreettiseksi kontekstiksi. Keskeiseksi käsitteeksi nousee uskomuksia tuottavan (ja ylläpitävän) tosiasiallisen (sosiokognitiivisen) prosessin luotettavuus, eli kyky tuottaa tosia uskomuksia. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tietotekniikan ja tiedonvälityksen kehitys, erityisesti televiestinnän sovelluksiin perustuva verkottuminen on merkinnyt ja merkitsee monia muutoksia niihin tosiasiallisiin prosesseihin, joiden kautta tieteellistä tietoa muodostetaan. Tutkimuksessa selvitetään näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita. Osa implikaatioista on epäilemättä positiivisia. Osaan taas liittyy riskejä, jotka on syytä tiedostaa ja ottaa huomioon verkottumiskehityksessä. Tutkimuksen tehtävänä on (a) identifioida tieteellisen tiedon muodostuksen prosesseja tai kohtia, joita verkottuminen on muuttanut ja muuttaa, (b) arvioida näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita kokonaisuutena ja pistemäisesti, sekä (c) hahmotella ainakin alustavasti vastalääkkeitä analyysin mahdollisesti paljastamille vakaville riskipaikoille, jotka uhkaavat tieteellisen tiedonmuodostuksen luotettavuutta. Etäisenä tavoitteena on tehostaa totuusdiskurssia eli parantaa tieteellisen diskurssin (sille ominaista) laatua. Tehostaminen tapahtuu keskeisesti pyrkimällä totuusdiskurssin korruptoitumisen (riskien tunnistamiseen ja) vähentämiseen; itse asiassa sen välttämiseen, että tiedettä konstituoiva totuusdiskurssi korvautuisi jollain muulla diskurssilla. Telematiikan uusimman kehityksen, erityisesti verkottumisen voi olettaa merkitsevän esimerkiksi seuraavanlaisia muutoksia tieteellisen tiedon tuottamisen tosiasiallisissa prosesseissa ja/tai puitteissa: - "Tieteellisistä tietokannoista ja -arkistoista on nopeasti tullut korvaamattomia monen tieteenalan tutkimuksessa." (OPM 95) - "Tutkijan kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja hyödyntää informaatiota ratkaisee tutkimuksen onnistumisen." (OPM 95) - Yhden informaatiolähteen korvattavuus on verkottuneessa tiedonmuodostuksessa suurempi, eikä suorin tie useinkaan ole lyhin tai ainakaan nopein. - Totuuden määrittymisen arvellaan muuttuvan radikaalistikin; puhutaan virtuaalisista todellisuuksista tai lumetodellisuuksista (Quéau 1995), joissa totuus jopa katoaa.

3 3 - Mahdollisuus kommunikaatioon paranee huomattavasti, mutta samalla tieteellisen keskustelun luonne saattaa muuttua (esim. Inkinen 1995, 17). - Yhä suurempi osa tutkimuksesta voidaan tehdä kollaboratiivisesti (vrt. kuitenkin Sanderson 1993). - Aikaisempi suhteellisen suppea ja homogeeninen "invisible college", jonka merkitystä on korostettu mm. paradigman muutoksissa, on verkottumisen seurauksena huomattavasti laajempi ja heterogeenisempi. - Tiedonmuodostuksen nopeutumisen myötä julkisesti puitavien ajatusten "valmiusaste" on oletettavasti aikaisempaa matalampi. - Internetin kaltaisessa megaverkossa liikkuu rinnakkain episteemisesti kovin monentasoista informaatiota tiukasta tieteellisyydestä puhtaisiin spekulaatioihin ja pseudotieteeseen, faktuaalisesta informaatiosta toiveajatteluun. - Älykkäät informaation valikointi- ja muokkausjärjestelmät (agentit, "tietorobotit" (knowbots), sähköpostin ym. valikointi). Ajattelussa ja toiminnassa huomioon otettavan ja potentiaalisesti saavutettavan informaation määrä kasvaa valtavasti. Informaation valikointi-, siivilöinti-, muokkaus- ja yhdistelyprosessien merkitys kasvaa entisestään. Tiedon luotettavuuden kannalta on olennaista, miten ne tapahtuvat. Paine prosessien automatisointiin on suuri, eikä sen epistemologisia vaikutuksia tunneta. Tarkoituksena on siis arvioida tämäntapaisten muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita sekä yleisesti että pistemäisesti. Yleisesti tarkastellaan etenkin muutosten merkitystä totuusdiskurssin ehtojen kannalta. Muuttuuko tiedon totuusarvo, kun tieto verkottuu? Sumeneeko tiedon totuusarvo? (ks. Keskinen 1995, 69). Mitä se merkitsee tieteelle ja tutkimukselle? Pistemäisen arvioinnin mahdollisia tarttumakohtia olisivat esimerkiksi: - Päättelyvirheiden arvioitu todennäköisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa? Päättely on muodossa tai toisessa epistemologisesti relevanteimpia tiedonmuodostusprosessin piirteitä. Lähes kaikki tieto on pääteltyä. Ainoastaan validi, (loogisesti) pätevä päättely on välttämättä totuuden säilyttävää. Päättelyvirheet vaarantavat suoraan prosessin luotettavuuden. Filosofisessa argumentaatioanalyysissa on erotettu kymmeniä päättelyvirheitä, joita voidaan käyttää pohjana (esim. VanEemeren & Grootendorst 1992, ks. Huttunen 1993, 59-62). - Kriittisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa. Empiirisiä väitteitä ei ole mahdollista perustella sitovasti positiivisesti syyllistymättä konsekventin affirmaatioksi kutsuttuun päättelyvirheeseen. Siksi kritiikillä ja kriittisyydellä on perinteisesti vankka asema tieteellisessä tiedonmuodostuksessa. On koetettava sulkea pois joitakin teoreettisin perustein uskottavimpia vaihtoehtoja, jotta omasta hypoteesista voitaisiin pitää toistaiseksi kiinni. Selkein esimerkki tästä on Popperin falsifikationistinen tieteenteoria, jossa tiedon kasvun ajatellaan perustuvan vapaasti ideoitujen hypoteesien ankaraan testaamiseen ja kumoamiseen. Kriittisyyden alla voidaan erottaa useita erityisteemoja... - Testaaminen ja koetteleminen. Missä ja miten sitä ylipäänsä esiintyy? Miten sen vakavuutta voi arvioida suhteessa "tavalliseen" tiedonmuodostukseen? - Negatiivinen evidenssi. Minkä verran sitä esiintyy verkottuneessa vs. "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Elektroninen vs. ei-elektroninen julkaisupolitiikka? Informaalisen kommunikaation viestien sisältö? - Toiveajattelu, herkkäuskoisuus. Informaatioyhteiskunnan propagointiin on liittynyt paljon kriittisyyden ja varovaisuuden kokonaan sivuuttavaa viestintää. Esiintyykö vastaavanlaista "uskottavuuden vaalimista" myös verkottuneella tieteellisellä foorumilla tai verkottuneiden tutkimusryhmien sisällä? Miten vältetään toisaalta herkkäuskoisuus ja toisaalta skeptisismi? - Indoktrinaatio. Tarkastellaan indoktrinaation esiintymisen indikaattoreiden, riskipaikkojen ja välttämisen suuuntaviivojen äärellä verkottunutta ja "tavallista" tiedonmuodostusta (Huttunen 1993, 1996, Puolimatka 1995, ). - "Ihanteellisten puhe- ja keskustelutilanteiden" todennäköisyys. Jürgen Habermas (1981) käyttää nimitystä "ihanteellinen puhetilanne" sellaisesta ihmisten välisestä kommunikaatiosta, missä ei esiinny ulkoisia tai sisäisiä argumentoinnin esteitä ja missä vallitsee keskustelun tasa-arvo. Ihanteellisessa puhetilanteessa pääsee Habermasin mukaan aina lopulta voitolle paras (perustelluin)

4 4 argumentti. On esitetty ajatuksia, että verkot toteuttavat tällaista kommunikatiivisen yhteisön ideaa. On empiirinen kysymys, toteuttavatko ne. Asiaa voidaan lähestyä Habermasin ja Mezirowin analyysien kautta. Habermasin erottamia ulkoisia argumentoinnin esteitä ovat esimerkiksi voimakeinojen, uhkausten ja painostuksen käyttö, sekä ryhmän paine. Sisäisistä esteistä mainitaan esimerkiksi neuroottiset häiriöt, persoonallisuuden jäykkyys ja sulkeutuneisuus, moraalisen kehityksen pysähtyneisyys ja ideologiset näkemykset. Keskustelun tasa-arvo viittaa ennen kaikkea osapuolten (oikeuksien ja mahdollisuuksien) symmetriaan. Jack Mezirow (1989) on tutkinut kriittiseen keskusteluun osallistumisen, itse asiassa ideaalisen keskustelun ehtoja ja esteitä. "The very nature of human communications implies an ideal set of conditions for participating in critical discourse. Participants in an ideal discourse would have: (a) accurate and complete information about the topic discussed; (b) freedom from coercion; (c) ability to reason argumentatively about competing validity claims and to argue logically from the evidence; (d) ability to be critically reflective about assumptions and premises; (e) openness to consideration of the validity of other meaning perspectives and paradigms; (f) selfknowledge sufficient to assure participation free from distortion, inhibitions, compensatory mechanisms or other forms of self-deception; (g) role reciprocity - equal opportunity to interpret, explain, challenge, refute and take other roles in dialogue; and (h) a mutual goal of arriving at a consensus based upon evidence and the cogency of argument alone." (Mezirow 1989, 171.) - Demarkaatio-ongelma. Miten tieteellinen tieto ja tiedonmuodostus käytännössä erotetaan eitieteellisestä ("arkipäiväisestä") ja epätieteellisestä (esim. pseudotieteellisestä) tiedosta ja tiedonmuodostuksesta? Onko tämä erottaminen erilaista verkottuneessa ja "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Minkälaisia vihjeitä tiedon hyödyntäjille ja suurelle yleisölle annetaan tiedon kulloisestakin episteemisestä statuksesta? Uusissa taidemuodoissa käsitepari korkea/populaari ei lainkaan toimi, vaan tähän asti käytetyt kriittiset ja arvottavat kategoriat korvautuvat elämyksellisyyttä, innovatiivisuutta ja teknologian hallittavuutta korostavilla (Niemi 1994, 201). Tapahtuuko (joissakin) tieteissä kenties samoin? TUTKIMUKSEN METODEISTA Tutkimus on luonteeltaan käsitteellis-filosofinen. Taustana on yhtäältä reliabilistinen tietoteoreettinen näkemys tiedosta ja tiedollisesta oikeutuksesta (ks. Lammenranta (1994), ja toisaalta tieteellisen tiedonmuodostuksen tosiasiallisia prosesseja koskeva tieteenfilosofis-sosiologis-psykologinen tietämys. Metodina tutkimuksessa on monensuuntainen käsitteellis-teoreettinen analyysi, jota tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tuetaan empiirisillä tutkimustuloksilla kulloinkin relevanteilta alueilta (tieteentutkimus, oppimisen psykologia, tietojenkäsittely, viestintä jne.). Yhtäältä lähdetään jostakin verkottumisen aiheuttamasta tosiasiallisesta muutoksesta tieteellisessä tiedonmuodostuksessa ja edetään sen implikaatioiden arviointiin ensin yleisessä tietoteoreettistieteenfilosofisessa kehyksessä ja sitten joidenkin erityisten tarttumakohtien kautta. Toisaalta käytetään kiintopisteenä jotakin tiettyä tietoteoreettis-tieteenfilosofista solmukohtaa ja hahmotetaan siitä lähtien "tyypillistä", "ideaalista" ja "worst case" - skenaariota verkottuneesta ja vanhan mallisesta tiedon muodostuksesta. TUOTOKSISTA Tutkimus tuottaa 1-2 artikkelia ja yhden laajemman monografian. Yhteydet sivistysverkkohankkeen muihin osiin poikinevat muita tuotoksia.

5 Tuotokset koskevat ensisijaisesti telematiikan kehityksen ja verkottumisen tietoteoreettisia implikaatioita tieteelliselle toiminnalle. Esitettävillä tarkasteluilla voi kuitenkin arvella olevan laajempaa merkitystä ylipäänsä tietointensiivisten työtehtävien ja niihin kouluttamisen kannalta. 5 TUTKIMUKSEN KUSTANNUKSISTA Tutkimuksen läpivieminen ei ole mahdollista opetustoimen ohessa, eikä tehtävien jakaminen tutkimusassistenteille ole ainakaan alkuvaiheessa realistinen vaihtoehto. Siksi tarvitaan tutkijan resurssointi sateenvarjoprojektin tähän osaan. Osaprojektin mahdollisia rahoituslähteitä ovat sekä Suomen akatemian Tiedon tutkimusohjelma että Tieteen- ja tidepolitiikan tutkimusohjelma. Tiedon tutkimusohjelmassa hanke liittyy erityisesti aihepiireihin "Tietoyhteiskunta" ja "Ihminen tiedonkäsittelijänä", mutta sillä voi olla implikaatioita myös aihepiiriin "Tiedon visualisointi ja medialisointi". Tieteen- ja tiedepolitiikan tutkimusohjelmassa kytkentäkohtia ovat teema-alueessa 1. "Tiede toimintana ja kulttuurina": "tutkijan identiteetti ja sosiaalistuminen", "poikkitieteellisyys ja tutkimuksen verkostot", "tutkimus sosiaalisena prosessina", "tiedon tuottamisen uudet muodot ja yliopistojen rakennemuutos", "tieteen julkisuus ja salaisuus", "tieteen retoriikka", "tieteelliset viestintäkulttuurit", "julkaisutoiminnan muutokset", "julkaisutoiminta ja tieteen arviointi", "elektroninen viestintä ja julkaisutoiminta", teema-alueessa 2. "Tiede ja teknologia yhteiskunnassa ja kulttuurissa": "tieteen legitimaatio taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa", "tieteen eettiset normit ja niiden soveltaminen", sekä teema-alueessa 3. "Tutkimuksen ohjaus ja arviointi": "suomalaisen tutkimusjärjestelmän muutokset", "tutkimuksen arvioinnin lähtökohdat ja periaatteet", "tutkimuksen arvioinnin menetelmät ja niiden soveltaminen". Muita mahdollisia rahoituslähteitä olisivat... YHTEYKSISTÄ PROJEKTIN MUIHIN HANKKEISIIN Erno Lehtisen taustaprojekteissa on monia yhtymäkohtia omaan hankkeeseeni, esim. osaamisen ja asiantuntemuksen kuvaaminen tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena (Palonen & Lehtinen 1996), hyvin organisoitujen ja kompleksisten tiedollisten rakenteiden konstruoinnin ja tiedollisen argumentoinnin taitojen edistäminen, sekä tiedon hankinnan, käsittelyn ja kriittisen arvioinnin taitojen kehittäminen modernissa mediaympäristössä. Markku Nurmisen Onion-paperissa sekä Elinkaari- että Sipulimallissa on kontaktipintoja omiin kaavailuihini: esim. s. 7 "redesign"-ajatus; minäkin voisin pyrkiä lopulta esittämään joitakin korjauksia johonkin verkostoituneen tiedonmuodostuksen prosessiin, joilla vältettäisiin paljastuneita riskejä & hyötykäyttöongelmat olisivat tiedonmuodostusprosessissa informaation tai totuuden korruptoitumista; s. 9: "Sipulimallin mukaan tarkasteltaessa voidaan esimerkiksi rinnastaa nykyistä toimintaa kuviteltuun, ilman tietotekniikkaa tapahtuvaan

6 6 vastaavaan toimintaan paljon helpommin kuin mitä elinkaarimallin avulla on mahdollista." Ongelmana on, että tarvitsisin tiedonmuodostuksesta vastaavia tapauskuvauksia. Nurmisen Osaamisen-paperissa s. 3 työstekijän osaamiseen liittyvä "tietojärjestelmän käyttötilanne" hyötykäyttöongelmien kontekstissa... Vrt. kovin erilaiset tutkijoiden osaamiset uusien elektonisten medioiden suhteen: Jos joku saakin paljon totuushyötyä verkostoituneesta tiedonmuodostuksesta, joku toinen voi saada vain totuushaittaa... S. 4: "Tietotekniikan osaaminen on vain vähäiseltä osalta hyödyllistä, ellei työntekijä osaa saattaa sitä yhteyteen ominen työtehtäviensä kanssa." --> erottamattomuuspostulaatti ja laaja osaamiskäsitys. S. 5: "Osaamiseen liittyy myös hallinta (Nurminen et al. 1994). Eri järjestelmät tarjoavat tähän eri tasoisia mahdollisuuksia. Vastaavalla tavalla voisi varmaan tarkastella tiedon muodostusta, jos kyettäisiin identifioimaan (tieteellisen) tiedon tuottajan "työrooli". Hannu Nurmen projekteista ainakin 2.3.:lla (Theoretical, experimental, and computer simulation study of institutions) ja 2.4.:llä (Imprecise concepts and their application to the methodology of the social sciences) saattaisi olla potentiaalisia kytkentäpaikkoja omiin kaavailuihini; esim. niin, että yritettäisiin joskus mallintaa tutkijoiden ja ryhmien toimintaa ja mielipiteen muodostumista. Janne Tunturin "ajatus siitä, että viestinnässä on tiedonvälityksen lisäksi kysymys mm. tiettyyn arvomaailmaan sovittautumisesta ja sen eksplikoinnista", on relevantti myös tieteellisen tiedon (pitkälti kommunikatiiviselle) muodostamiselle.

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA

ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 2017 S. SALOVAARA ESOSIAALITYÖN MAISTERIOPISKELIJA, LAPIN YLIOPISTO SSALOVAA@ULAPLAND.FI

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.

Ilpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Yliopiston johtaminen

Yliopiston johtaminen Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos:

2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos: 2) reliabilismi Reliabilistiset tiedonanalyysit liittävät uskomus- ja totuusehtoihin luotettavuusehdon: niiden mukaan tietoa on sellainen uskomus, jonka on synnyttänyt luotettavan prosessi tai menetelmä.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tekstin referee-käsittely

Tekstin referee-käsittely Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5

1.3 Tieteen tuntomerkit 1. Tieteenfilosofia. Tieteen tuntomerkit 3. Tieteen tuntomerkit 2. Tieteen tuntomerkit 4. Tieteen tuntomerkit 5 1.3 Tieteen tuntomerkit 1 Tieteenfilosofia 1 Tieteen synty ja tuntomerkit (jatkoa) 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Milloin tutkimus on tieteellistä?

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori

Tekniikan alan kesäkandiseminaari Tiede ja tieteen pelisäännöt. Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016 Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt Tieteen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Argumentaation keinot ja sudenkuopat. Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko

Argumentaation keinot ja sudenkuopat. Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko Argumentaation keinot ja sudenkuopat Kimmo Lapintie Vuorovaikutus ja päätöksenteko Kommunikatiivinen käänne Historiallisia juuria Sokrates. Musei Capitolini. Puhetaidon tärkeys demokraattisen kaupunkimuodon

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tietämisestä ja uskomisesta

Tietämisestä ja uskomisesta Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Verkkojen käyttöön liittyvät toiveet Ajan ja paikan rajoitusten voittaminen: etäopetus Informaation saannin monipuolistaminen Instituutioiden

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto Strateginen rasti 15.5.2013: Hyvä tieteellinen käytäntö opetuksessa Markku Ihonen TENK:n ohje Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot