VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA
|
|
- Lauri Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA TUTKIMUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos Markku Huttunen TAUSTAA Tiedon tuottaminen tai tietäminen lienee selvimmin sellainen inhimillisen toiminnan alue, jolla kehittyneen tietotekniikan suurinopeuksisine "tiedon valtateineen" ja verkottumisineen odottaisi koituvan pelkästään siunaukseksi. Avaahan tietotekniikan kehitys monia kokonaan uusia mahdollisuuksia (videoneuvottelut ja telepresence, screen-sharing, yhteiskirjoittaminen, multimediaviestintä ja -tietokannat) ja saattaa monet aikaisemmin harvojen ulottuvilla olleet mahdollisuudet (sähköposti, postitusja keskusteluryhmät, FTP, supertietokoneiden etäkäyttö, tietopankit, collaborative research) huomattavasti laajemman joukon käyttöön. Tiede prosessina on tietämisen paradigma; tieteellinen tutkimus ei ole vain yksi tietämisen tapa, vaan ylipäänsä vakavan tietämisen, jopa rationaalisuuden malliesimerkki (Tuomela 1987, 84, Niiniluoto 1994, 100, 104, Römer 1983, 167-8). Jos maallikon voikin vielä kuvitella pikemmin eksyvän verkon poimuihin kuin sieltä valistuvan, tutkijat näyttäisivät olevan selvimmin se ryhmä, jonka hyötyminen verkottumisesta on varauksettominta. Myöntävä vastaus kysymykseen "Edistääkö verkottuminen tieteellistä tiedonmuodostusta?" tuntuu itsestäänselvältä. Tiedosta ja tietämisestä puhumista ympäröi edelleenkin melkoinen käsitteellinen sekaannus. Tilanne on olennaisesti sama kuin vajaa vuosikymmen sitten, kun Ilkka Niiniluoto puuttui asiaan teoksessaan "Informaatio, tieto ja yhteiskunta; filosofinen käsiteanalyysi" (ks. Niiniluoto 1989, 7). Viimeaikaisessakin suomalaisessa "tietoyhteiskuntakeskustelussa" (esim. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995 tai Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset 1995) sanaa 'tieto' on käytetty jokseenkin huolimattomasti. Se on mm. sekoitettu surutta 'informaatioon', vaikka:... tieto ja informaatio ovat olleet systemaattisen tutkimuksen kohteina omissa tieteellisissä erikoisaloissaan, tieto-opissa ja informaatioteoriassa. Erityisesti niitä, jotka arkikielen perusteella uskovat tiedon ja informaation tarkoittavan likimain samaa, on aihetta muistuttaa näiden teorioiden radikaalista erosta: tieto-opin perustivat antiikin kreikkalaiset filosofit 400-luvulla e.kr., informaatioteorian Bellin yhtiön puhelininsinöörit 1920-luvulla. (Niiniluoto 1989, 9.) 'Tiedon' ja 'informaation' sekoittaminen voi olla osin tahallista, koska informaatioyhteiskunnasta, siitä mistä Yhdysvalloissa ja EU:ssa on nyt puhuttu (esim. NII, Valkoinen paperi, Bangemannin raportti), on jo aikaa sitten esitetty hyvinkin kriittisiä huomautuksia (esim. Roszak 1986/1992, Carey 1989, Williams 1975, Lehtinen & Luotola 1986, Rahkonen 1990, Forester 1992). Informaatio on yksi
2 2 keskeinen episteeminen utiliteetti, jota tiede tavoittelee (Levi 1967). Mutta informaatio ei vielä ole tietoa. Paikkansapitämätönkin informaatio on informaatiota, mutta tietoon liitetään aina jonkinlainen totuuden vaatimus. Totuus, miten se sitten määritelläänkin, on toinen keskeinen tiedettä konstituoiva episteeminen utiliteetti. Tieteellistyyppinen keskustelukin määritellään usein nimenomaan totuusdiskurssiksi (Barnett 1992, 35-6, Habermas 1979, 1989). Tutkimuksen keskeisenä taustana on katsaus tietoa koskevan filosofisen keskustelun nykytilaan (Lammenranta 1994). Tietoteoreettinen naturalismi, erityisesti reliabilismi, yhdistää perinteisesti pitkälti erilliset tietoteoreettiset, tieteenfilosofiset, tieteensosiologiset ja psykologiset tarkastelut ennen näkemättömän voimakkaaksi tiedon ja tietämisen tutkimisen teoreettiseksi kontekstiksi. Keskeiseksi käsitteeksi nousee uskomuksia tuottavan (ja ylläpitävän) tosiasiallisen (sosiokognitiivisen) prosessin luotettavuus, eli kyky tuottaa tosia uskomuksia. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tietotekniikan ja tiedonvälityksen kehitys, erityisesti televiestinnän sovelluksiin perustuva verkottuminen on merkinnyt ja merkitsee monia muutoksia niihin tosiasiallisiin prosesseihin, joiden kautta tieteellistä tietoa muodostetaan. Tutkimuksessa selvitetään näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita. Osa implikaatioista on epäilemättä positiivisia. Osaan taas liittyy riskejä, jotka on syytä tiedostaa ja ottaa huomioon verkottumiskehityksessä. Tutkimuksen tehtävänä on (a) identifioida tieteellisen tiedon muodostuksen prosesseja tai kohtia, joita verkottuminen on muuttanut ja muuttaa, (b) arvioida näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita kokonaisuutena ja pistemäisesti, sekä (c) hahmotella ainakin alustavasti vastalääkkeitä analyysin mahdollisesti paljastamille vakaville riskipaikoille, jotka uhkaavat tieteellisen tiedonmuodostuksen luotettavuutta. Etäisenä tavoitteena on tehostaa totuusdiskurssia eli parantaa tieteellisen diskurssin (sille ominaista) laatua. Tehostaminen tapahtuu keskeisesti pyrkimällä totuusdiskurssin korruptoitumisen (riskien tunnistamiseen ja) vähentämiseen; itse asiassa sen välttämiseen, että tiedettä konstituoiva totuusdiskurssi korvautuisi jollain muulla diskurssilla. Telematiikan uusimman kehityksen, erityisesti verkottumisen voi olettaa merkitsevän esimerkiksi seuraavanlaisia muutoksia tieteellisen tiedon tuottamisen tosiasiallisissa prosesseissa ja/tai puitteissa: - "Tieteellisistä tietokannoista ja -arkistoista on nopeasti tullut korvaamattomia monen tieteenalan tutkimuksessa." (OPM 95) - "Tutkijan kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja hyödyntää informaatiota ratkaisee tutkimuksen onnistumisen." (OPM 95) - Yhden informaatiolähteen korvattavuus on verkottuneessa tiedonmuodostuksessa suurempi, eikä suorin tie useinkaan ole lyhin tai ainakaan nopein. - Totuuden määrittymisen arvellaan muuttuvan radikaalistikin; puhutaan virtuaalisista todellisuuksista tai lumetodellisuuksista (Quéau 1995), joissa totuus jopa katoaa.
3 3 - Mahdollisuus kommunikaatioon paranee huomattavasti, mutta samalla tieteellisen keskustelun luonne saattaa muuttua (esim. Inkinen 1995, 17). - Yhä suurempi osa tutkimuksesta voidaan tehdä kollaboratiivisesti (vrt. kuitenkin Sanderson 1993). - Aikaisempi suhteellisen suppea ja homogeeninen "invisible college", jonka merkitystä on korostettu mm. paradigman muutoksissa, on verkottumisen seurauksena huomattavasti laajempi ja heterogeenisempi. - Tiedonmuodostuksen nopeutumisen myötä julkisesti puitavien ajatusten "valmiusaste" on oletettavasti aikaisempaa matalampi. - Internetin kaltaisessa megaverkossa liikkuu rinnakkain episteemisesti kovin monentasoista informaatiota tiukasta tieteellisyydestä puhtaisiin spekulaatioihin ja pseudotieteeseen, faktuaalisesta informaatiosta toiveajatteluun. - Älykkäät informaation valikointi- ja muokkausjärjestelmät (agentit, "tietorobotit" (knowbots), sähköpostin ym. valikointi). Ajattelussa ja toiminnassa huomioon otettavan ja potentiaalisesti saavutettavan informaation määrä kasvaa valtavasti. Informaation valikointi-, siivilöinti-, muokkaus- ja yhdistelyprosessien merkitys kasvaa entisestään. Tiedon luotettavuuden kannalta on olennaista, miten ne tapahtuvat. Paine prosessien automatisointiin on suuri, eikä sen epistemologisia vaikutuksia tunneta. Tarkoituksena on siis arvioida tämäntapaisten muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita sekä yleisesti että pistemäisesti. Yleisesti tarkastellaan etenkin muutosten merkitystä totuusdiskurssin ehtojen kannalta. Muuttuuko tiedon totuusarvo, kun tieto verkottuu? Sumeneeko tiedon totuusarvo? (ks. Keskinen 1995, 69). Mitä se merkitsee tieteelle ja tutkimukselle? Pistemäisen arvioinnin mahdollisia tarttumakohtia olisivat esimerkiksi: - Päättelyvirheiden arvioitu todennäköisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa? Päättely on muodossa tai toisessa epistemologisesti relevanteimpia tiedonmuodostusprosessin piirteitä. Lähes kaikki tieto on pääteltyä. Ainoastaan validi, (loogisesti) pätevä päättely on välttämättä totuuden säilyttävää. Päättelyvirheet vaarantavat suoraan prosessin luotettavuuden. Filosofisessa argumentaatioanalyysissa on erotettu kymmeniä päättelyvirheitä, joita voidaan käyttää pohjana (esim. VanEemeren & Grootendorst 1992, ks. Huttunen 1993, 59-62). - Kriittisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa. Empiirisiä väitteitä ei ole mahdollista perustella sitovasti positiivisesti syyllistymättä konsekventin affirmaatioksi kutsuttuun päättelyvirheeseen. Siksi kritiikillä ja kriittisyydellä on perinteisesti vankka asema tieteellisessä tiedonmuodostuksessa. On koetettava sulkea pois joitakin teoreettisin perustein uskottavimpia vaihtoehtoja, jotta omasta hypoteesista voitaisiin pitää toistaiseksi kiinni. Selkein esimerkki tästä on Popperin falsifikationistinen tieteenteoria, jossa tiedon kasvun ajatellaan perustuvan vapaasti ideoitujen hypoteesien ankaraan testaamiseen ja kumoamiseen. Kriittisyyden alla voidaan erottaa useita erityisteemoja... - Testaaminen ja koetteleminen. Missä ja miten sitä ylipäänsä esiintyy? Miten sen vakavuutta voi arvioida suhteessa "tavalliseen" tiedonmuodostukseen? - Negatiivinen evidenssi. Minkä verran sitä esiintyy verkottuneessa vs. "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Elektroninen vs. ei-elektroninen julkaisupolitiikka? Informaalisen kommunikaation viestien sisältö? - Toiveajattelu, herkkäuskoisuus. Informaatioyhteiskunnan propagointiin on liittynyt paljon kriittisyyden ja varovaisuuden kokonaan sivuuttavaa viestintää. Esiintyykö vastaavanlaista "uskottavuuden vaalimista" myös verkottuneella tieteellisellä foorumilla tai verkottuneiden tutkimusryhmien sisällä? Miten vältetään toisaalta herkkäuskoisuus ja toisaalta skeptisismi? - Indoktrinaatio. Tarkastellaan indoktrinaation esiintymisen indikaattoreiden, riskipaikkojen ja välttämisen suuuntaviivojen äärellä verkottunutta ja "tavallista" tiedonmuodostusta (Huttunen 1993, 1996, Puolimatka 1995, ). - "Ihanteellisten puhe- ja keskustelutilanteiden" todennäköisyys. Jürgen Habermas (1981) käyttää nimitystä "ihanteellinen puhetilanne" sellaisesta ihmisten välisestä kommunikaatiosta, missä ei esiinny ulkoisia tai sisäisiä argumentoinnin esteitä ja missä vallitsee keskustelun tasa-arvo. Ihanteellisessa puhetilanteessa pääsee Habermasin mukaan aina lopulta voitolle paras (perustelluin)
4 4 argumentti. On esitetty ajatuksia, että verkot toteuttavat tällaista kommunikatiivisen yhteisön ideaa. On empiirinen kysymys, toteuttavatko ne. Asiaa voidaan lähestyä Habermasin ja Mezirowin analyysien kautta. Habermasin erottamia ulkoisia argumentoinnin esteitä ovat esimerkiksi voimakeinojen, uhkausten ja painostuksen käyttö, sekä ryhmän paine. Sisäisistä esteistä mainitaan esimerkiksi neuroottiset häiriöt, persoonallisuuden jäykkyys ja sulkeutuneisuus, moraalisen kehityksen pysähtyneisyys ja ideologiset näkemykset. Keskustelun tasa-arvo viittaa ennen kaikkea osapuolten (oikeuksien ja mahdollisuuksien) symmetriaan. Jack Mezirow (1989) on tutkinut kriittiseen keskusteluun osallistumisen, itse asiassa ideaalisen keskustelun ehtoja ja esteitä. "The very nature of human communications implies an ideal set of conditions for participating in critical discourse. Participants in an ideal discourse would have: (a) accurate and complete information about the topic discussed; (b) freedom from coercion; (c) ability to reason argumentatively about competing validity claims and to argue logically from the evidence; (d) ability to be critically reflective about assumptions and premises; (e) openness to consideration of the validity of other meaning perspectives and paradigms; (f) selfknowledge sufficient to assure participation free from distortion, inhibitions, compensatory mechanisms or other forms of self-deception; (g) role reciprocity - equal opportunity to interpret, explain, challenge, refute and take other roles in dialogue; and (h) a mutual goal of arriving at a consensus based upon evidence and the cogency of argument alone." (Mezirow 1989, 171.) - Demarkaatio-ongelma. Miten tieteellinen tieto ja tiedonmuodostus käytännössä erotetaan eitieteellisestä ("arkipäiväisestä") ja epätieteellisestä (esim. pseudotieteellisestä) tiedosta ja tiedonmuodostuksesta? Onko tämä erottaminen erilaista verkottuneessa ja "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Minkälaisia vihjeitä tiedon hyödyntäjille ja suurelle yleisölle annetaan tiedon kulloisestakin episteemisestä statuksesta? Uusissa taidemuodoissa käsitepari korkea/populaari ei lainkaan toimi, vaan tähän asti käytetyt kriittiset ja arvottavat kategoriat korvautuvat elämyksellisyyttä, innovatiivisuutta ja teknologian hallittavuutta korostavilla (Niemi 1994, 201). Tapahtuuko (joissakin) tieteissä kenties samoin? TUTKIMUKSEN METODEISTA Tutkimus on luonteeltaan käsitteellis-filosofinen. Taustana on yhtäältä reliabilistinen tietoteoreettinen näkemys tiedosta ja tiedollisesta oikeutuksesta (ks. Lammenranta (1994), ja toisaalta tieteellisen tiedonmuodostuksen tosiasiallisia prosesseja koskeva tieteenfilosofis-sosiologis-psykologinen tietämys. Metodina tutkimuksessa on monensuuntainen käsitteellis-teoreettinen analyysi, jota tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tuetaan empiirisillä tutkimustuloksilla kulloinkin relevanteilta alueilta (tieteentutkimus, oppimisen psykologia, tietojenkäsittely, viestintä jne.). Yhtäältä lähdetään jostakin verkottumisen aiheuttamasta tosiasiallisesta muutoksesta tieteellisessä tiedonmuodostuksessa ja edetään sen implikaatioiden arviointiin ensin yleisessä tietoteoreettistieteenfilosofisessa kehyksessä ja sitten joidenkin erityisten tarttumakohtien kautta. Toisaalta käytetään kiintopisteenä jotakin tiettyä tietoteoreettis-tieteenfilosofista solmukohtaa ja hahmotetaan siitä lähtien "tyypillistä", "ideaalista" ja "worst case" - skenaariota verkottuneesta ja vanhan mallisesta tiedon muodostuksesta. TUOTOKSISTA Tutkimus tuottaa 1-2 artikkelia ja yhden laajemman monografian. Yhteydet sivistysverkkohankkeen muihin osiin poikinevat muita tuotoksia.
5 Tuotokset koskevat ensisijaisesti telematiikan kehityksen ja verkottumisen tietoteoreettisia implikaatioita tieteelliselle toiminnalle. Esitettävillä tarkasteluilla voi kuitenkin arvella olevan laajempaa merkitystä ylipäänsä tietointensiivisten työtehtävien ja niihin kouluttamisen kannalta. 5 TUTKIMUKSEN KUSTANNUKSISTA Tutkimuksen läpivieminen ei ole mahdollista opetustoimen ohessa, eikä tehtävien jakaminen tutkimusassistenteille ole ainakaan alkuvaiheessa realistinen vaihtoehto. Siksi tarvitaan tutkijan resurssointi sateenvarjoprojektin tähän osaan. Osaprojektin mahdollisia rahoituslähteitä ovat sekä Suomen akatemian Tiedon tutkimusohjelma että Tieteen- ja tidepolitiikan tutkimusohjelma. Tiedon tutkimusohjelmassa hanke liittyy erityisesti aihepiireihin "Tietoyhteiskunta" ja "Ihminen tiedonkäsittelijänä", mutta sillä voi olla implikaatioita myös aihepiiriin "Tiedon visualisointi ja medialisointi". Tieteen- ja tiedepolitiikan tutkimusohjelmassa kytkentäkohtia ovat teema-alueessa 1. "Tiede toimintana ja kulttuurina": "tutkijan identiteetti ja sosiaalistuminen", "poikkitieteellisyys ja tutkimuksen verkostot", "tutkimus sosiaalisena prosessina", "tiedon tuottamisen uudet muodot ja yliopistojen rakennemuutos", "tieteen julkisuus ja salaisuus", "tieteen retoriikka", "tieteelliset viestintäkulttuurit", "julkaisutoiminnan muutokset", "julkaisutoiminta ja tieteen arviointi", "elektroninen viestintä ja julkaisutoiminta", teema-alueessa 2. "Tiede ja teknologia yhteiskunnassa ja kulttuurissa": "tieteen legitimaatio taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa", "tieteen eettiset normit ja niiden soveltaminen", sekä teema-alueessa 3. "Tutkimuksen ohjaus ja arviointi": "suomalaisen tutkimusjärjestelmän muutokset", "tutkimuksen arvioinnin lähtökohdat ja periaatteet", "tutkimuksen arvioinnin menetelmät ja niiden soveltaminen". Muita mahdollisia rahoituslähteitä olisivat... YHTEYKSISTÄ PROJEKTIN MUIHIN HANKKEISIIN Erno Lehtisen taustaprojekteissa on monia yhtymäkohtia omaan hankkeeseeni, esim. osaamisen ja asiantuntemuksen kuvaaminen tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena (Palonen & Lehtinen 1996), hyvin organisoitujen ja kompleksisten tiedollisten rakenteiden konstruoinnin ja tiedollisen argumentoinnin taitojen edistäminen, sekä tiedon hankinnan, käsittelyn ja kriittisen arvioinnin taitojen kehittäminen modernissa mediaympäristössä. Markku Nurmisen Onion-paperissa sekä Elinkaari- että Sipulimallissa on kontaktipintoja omiin kaavailuihini: esim. s. 7 "redesign"-ajatus; minäkin voisin pyrkiä lopulta esittämään joitakin korjauksia johonkin verkostoituneen tiedonmuodostuksen prosessiin, joilla vältettäisiin paljastuneita riskejä & hyötykäyttöongelmat olisivat tiedonmuodostusprosessissa informaation tai totuuden korruptoitumista; s. 9: "Sipulimallin mukaan tarkasteltaessa voidaan esimerkiksi rinnastaa nykyistä toimintaa kuviteltuun, ilman tietotekniikkaa tapahtuvaan
6 6 vastaavaan toimintaan paljon helpommin kuin mitä elinkaarimallin avulla on mahdollista." Ongelmana on, että tarvitsisin tiedonmuodostuksesta vastaavia tapauskuvauksia. Nurmisen Osaamisen-paperissa s. 3 työstekijän osaamiseen liittyvä "tietojärjestelmän käyttötilanne" hyötykäyttöongelmien kontekstissa... Vrt. kovin erilaiset tutkijoiden osaamiset uusien elektonisten medioiden suhteen: Jos joku saakin paljon totuushyötyä verkostoituneesta tiedonmuodostuksesta, joku toinen voi saada vain totuushaittaa... S. 4: "Tietotekniikan osaaminen on vain vähäiseltä osalta hyödyllistä, ellei työntekijä osaa saattaa sitä yhteyteen ominen työtehtäviensä kanssa." --> erottamattomuuspostulaatti ja laaja osaamiskäsitys. S. 5: "Osaamiseen liittyy myös hallinta (Nurminen et al. 1994). Eri järjestelmät tarjoavat tähän eri tasoisia mahdollisuuksia. Vastaavalla tavalla voisi varmaan tarkastella tiedon muodostusta, jos kyettäisiin identifioimaan (tieteellisen) tiedon tuottajan "työrooli". Hannu Nurmen projekteista ainakin 2.3.:lla (Theoretical, experimental, and computer simulation study of institutions) ja 2.4.:llä (Imprecise concepts and their application to the methodology of the social sciences) saattaisi olla potentiaalisia kytkentäpaikkoja omiin kaavailuihini; esim. niin, että yritettäisiin joskus mallintaa tutkijoiden ja ryhmien toimintaa ja mielipiteen muodostumista. Janne Tunturin "ajatus siitä, että viestinnässä on tiedonvälityksen lisäksi kysymys mm. tiettyyn arvomaailmaan sovittautumisesta ja sen eksplikoinnista", on relevantti myös tieteellisen tiedon (pitkälti kommunikatiiviselle) muodostamiselle.
KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA
ASIAKASTIETOJÄRJESTELMÄT OSANA LASTENSUOJELUN ASIAKASTA KOSKEVAA TIEDONMUODOSTUSTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 2017 S. SALOVAARA ESOSIAALITYÖN MAISTERIOPISKELIJA, LAPIN YLIOPISTO SSALOVAA@ULAPLAND.FI
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotTilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia
Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Tiede ja tutkimus Tiede on järjestelmällistä
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotBibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille
Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotYliopiston johtaminen
Yliopiston johtaminen Opintoasiainpäivät 11.10.2012 Prof. Pirjo Ståhle 17.10.2012 Pirjo Ståhle 1 Mitä yliopistossa pitäisi johtaa? Tieteenalat Tutkimusalat Muiden maiden yliopistot Suomen muut yliopistot
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1 TIETEEN ETIIKKA KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA
TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTekstin referee-käsittely
Tekstin referee-käsittely Markku Kangaspuro 26.4.2006 Aleksanteri-instituutti markku.kangaspuro@helsinki.fi Referee julkaisut tiedeyhteisössä Vain referee-julkaisut tunnustetaan tieteellisiksi julkaisuiksi
LisätiedotOPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015
OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotMihin teoreettista filosofiaa tarvitaan?
Mihin teoreettista filosofiaa tarvitaan? Puhe virtaa virtaavassa maailmassa, puhe virtaa virtaavassa maailmassa ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki. Paavo Haavikko TIETÄMISEN HAASTEET TIETOYHTEISKUNNASSA
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotMitä priorisoinnilla tarkoitetaan?
Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,
LisätiedotMiten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?
Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen
LisätiedotMITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009
MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus
LisätiedotAsumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011
Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotTieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 1/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tästä kurssista Molempina päivinä ohjelma on rakenteeltaan samanlainen: 1. luento-osio 9:15 10:40 keskusteluosio
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotMiten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari
Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan
LisätiedotKele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen,
KIRJASTO Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen, eeva.koponen@jyu.fi Pekka Suomäki Nuorison parasta tässä harrastetaan eli rehtorin ops-linjaus 21.9.2015 Asiantuntijuuden kehittyminen ja ajattelun
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013
Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-
LisätiedotEuro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla
Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä
LisätiedotKirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotMediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
Lisätiedot2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos:
2) reliabilismi Reliabilistiset tiedonanalyysit liittävät uskomus- ja totuusehtoihin luotettavuusehdon: niiden mukaan tietoa on sellainen uskomus, jonka on synnyttänyt luotettavan prosessi tai menetelmä.
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotJulkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotLapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena
Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTietämisestä ja uskomisesta
Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotOpetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto
Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Verkkojen käyttöön liittyvät toiveet Ajan ja paikan rajoitusten voittaminen: etäopetus Informaation saannin monipuolistaminen Instituutioiden
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto
VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,
LisätiedotDialogisia menetelmiä uraohjaukseen
Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotJulkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa
Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari
LisätiedotInnovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014
Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos
Lisätiedot