VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 VERKOTTUMINEN JA TIEDON MUODOSTUKSEN LUOTETTAVUUS TIETOTEORIAN JA TIETEENFILOSOFIAN NÄKÖKULMASTA TUTKIMUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitos Markku Huttunen TAUSTAA Tiedon tuottaminen tai tietäminen lienee selvimmin sellainen inhimillisen toiminnan alue, jolla kehittyneen tietotekniikan suurinopeuksisine "tiedon valtateineen" ja verkottumisineen odottaisi koituvan pelkästään siunaukseksi. Avaahan tietotekniikan kehitys monia kokonaan uusia mahdollisuuksia (videoneuvottelut ja telepresence, screen-sharing, yhteiskirjoittaminen, multimediaviestintä ja -tietokannat) ja saattaa monet aikaisemmin harvojen ulottuvilla olleet mahdollisuudet (sähköposti, postitusja keskusteluryhmät, FTP, supertietokoneiden etäkäyttö, tietopankit, collaborative research) huomattavasti laajemman joukon käyttöön. Tiede prosessina on tietämisen paradigma; tieteellinen tutkimus ei ole vain yksi tietämisen tapa, vaan ylipäänsä vakavan tietämisen, jopa rationaalisuuden malliesimerkki (Tuomela 1987, 84, Niiniluoto 1994, 100, 104, Römer 1983, 167-8). Jos maallikon voikin vielä kuvitella pikemmin eksyvän verkon poimuihin kuin sieltä valistuvan, tutkijat näyttäisivät olevan selvimmin se ryhmä, jonka hyötyminen verkottumisesta on varauksettominta. Myöntävä vastaus kysymykseen "Edistääkö verkottuminen tieteellistä tiedonmuodostusta?" tuntuu itsestäänselvältä. Tiedosta ja tietämisestä puhumista ympäröi edelleenkin melkoinen käsitteellinen sekaannus. Tilanne on olennaisesti sama kuin vajaa vuosikymmen sitten, kun Ilkka Niiniluoto puuttui asiaan teoksessaan "Informaatio, tieto ja yhteiskunta; filosofinen käsiteanalyysi" (ks. Niiniluoto 1989, 7). Viimeaikaisessakin suomalaisessa "tietoyhteiskuntakeskustelussa" (esim. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 1995 tai Valtiovarainministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi - kansalliset linjaukset 1995) sanaa 'tieto' on käytetty jokseenkin huolimattomasti. Se on mm. sekoitettu surutta 'informaatioon', vaikka:... tieto ja informaatio ovat olleet systemaattisen tutkimuksen kohteina omissa tieteellisissä erikoisaloissaan, tieto-opissa ja informaatioteoriassa. Erityisesti niitä, jotka arkikielen perusteella uskovat tiedon ja informaation tarkoittavan likimain samaa, on aihetta muistuttaa näiden teorioiden radikaalista erosta: tieto-opin perustivat antiikin kreikkalaiset filosofit 400-luvulla e.kr., informaatioteorian Bellin yhtiön puhelininsinöörit 1920-luvulla. (Niiniluoto 1989, 9.) 'Tiedon' ja 'informaation' sekoittaminen voi olla osin tahallista, koska informaatioyhteiskunnasta, siitä mistä Yhdysvalloissa ja EU:ssa on nyt puhuttu (esim. NII, Valkoinen paperi, Bangemannin raportti), on jo aikaa sitten esitetty hyvinkin kriittisiä huomautuksia (esim. Roszak 1986/1992, Carey 1989, Williams 1975, Lehtinen & Luotola 1986, Rahkonen 1990, Forester 1992). Informaatio on yksi

2 2 keskeinen episteeminen utiliteetti, jota tiede tavoittelee (Levi 1967). Mutta informaatio ei vielä ole tietoa. Paikkansapitämätönkin informaatio on informaatiota, mutta tietoon liitetään aina jonkinlainen totuuden vaatimus. Totuus, miten se sitten määritelläänkin, on toinen keskeinen tiedettä konstituoiva episteeminen utiliteetti. Tieteellistyyppinen keskustelukin määritellään usein nimenomaan totuusdiskurssiksi (Barnett 1992, 35-6, Habermas 1979, 1989). Tutkimuksen keskeisenä taustana on katsaus tietoa koskevan filosofisen keskustelun nykytilaan (Lammenranta 1994). Tietoteoreettinen naturalismi, erityisesti reliabilismi, yhdistää perinteisesti pitkälti erilliset tietoteoreettiset, tieteenfilosofiset, tieteensosiologiset ja psykologiset tarkastelut ennen näkemättömän voimakkaaksi tiedon ja tietämisen tutkimisen teoreettiseksi kontekstiksi. Keskeiseksi käsitteeksi nousee uskomuksia tuottavan (ja ylläpitävän) tosiasiallisen (sosiokognitiivisen) prosessin luotettavuus, eli kyky tuottaa tosia uskomuksia. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tietotekniikan ja tiedonvälityksen kehitys, erityisesti televiestinnän sovelluksiin perustuva verkottuminen on merkinnyt ja merkitsee monia muutoksia niihin tosiasiallisiin prosesseihin, joiden kautta tieteellistä tietoa muodostetaan. Tutkimuksessa selvitetään näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita. Osa implikaatioista on epäilemättä positiivisia. Osaan taas liittyy riskejä, jotka on syytä tiedostaa ja ottaa huomioon verkottumiskehityksessä. Tutkimuksen tehtävänä on (a) identifioida tieteellisen tiedon muodostuksen prosesseja tai kohtia, joita verkottuminen on muuttanut ja muuttaa, (b) arvioida näiden muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita kokonaisuutena ja pistemäisesti, sekä (c) hahmotella ainakin alustavasti vastalääkkeitä analyysin mahdollisesti paljastamille vakaville riskipaikoille, jotka uhkaavat tieteellisen tiedonmuodostuksen luotettavuutta. Etäisenä tavoitteena on tehostaa totuusdiskurssia eli parantaa tieteellisen diskurssin (sille ominaista) laatua. Tehostaminen tapahtuu keskeisesti pyrkimällä totuusdiskurssin korruptoitumisen (riskien tunnistamiseen ja) vähentämiseen; itse asiassa sen välttämiseen, että tiedettä konstituoiva totuusdiskurssi korvautuisi jollain muulla diskurssilla. Telematiikan uusimman kehityksen, erityisesti verkottumisen voi olettaa merkitsevän esimerkiksi seuraavanlaisia muutoksia tieteellisen tiedon tuottamisen tosiasiallisissa prosesseissa ja/tai puitteissa: - "Tieteellisistä tietokannoista ja -arkistoista on nopeasti tullut korvaamattomia monen tieteenalan tutkimuksessa." (OPM 95) - "Tutkijan kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia ja hyödyntää informaatiota ratkaisee tutkimuksen onnistumisen." (OPM 95) - Yhden informaatiolähteen korvattavuus on verkottuneessa tiedonmuodostuksessa suurempi, eikä suorin tie useinkaan ole lyhin tai ainakaan nopein. - Totuuden määrittymisen arvellaan muuttuvan radikaalistikin; puhutaan virtuaalisista todellisuuksista tai lumetodellisuuksista (Quéau 1995), joissa totuus jopa katoaa.

3 3 - Mahdollisuus kommunikaatioon paranee huomattavasti, mutta samalla tieteellisen keskustelun luonne saattaa muuttua (esim. Inkinen 1995, 17). - Yhä suurempi osa tutkimuksesta voidaan tehdä kollaboratiivisesti (vrt. kuitenkin Sanderson 1993). - Aikaisempi suhteellisen suppea ja homogeeninen "invisible college", jonka merkitystä on korostettu mm. paradigman muutoksissa, on verkottumisen seurauksena huomattavasti laajempi ja heterogeenisempi. - Tiedonmuodostuksen nopeutumisen myötä julkisesti puitavien ajatusten "valmiusaste" on oletettavasti aikaisempaa matalampi. - Internetin kaltaisessa megaverkossa liikkuu rinnakkain episteemisesti kovin monentasoista informaatiota tiukasta tieteellisyydestä puhtaisiin spekulaatioihin ja pseudotieteeseen, faktuaalisesta informaatiosta toiveajatteluun. - Älykkäät informaation valikointi- ja muokkausjärjestelmät (agentit, "tietorobotit" (knowbots), sähköpostin ym. valikointi). Ajattelussa ja toiminnassa huomioon otettavan ja potentiaalisesti saavutettavan informaation määrä kasvaa valtavasti. Informaation valikointi-, siivilöinti-, muokkaus- ja yhdistelyprosessien merkitys kasvaa entisestään. Tiedon luotettavuuden kannalta on olennaista, miten ne tapahtuvat. Paine prosessien automatisointiin on suuri, eikä sen epistemologisia vaikutuksia tunneta. Tarkoituksena on siis arvioida tämäntapaisten muutosten tietoteoreettisia (ja tieteenfilosofisia) implikaatioita sekä yleisesti että pistemäisesti. Yleisesti tarkastellaan etenkin muutosten merkitystä totuusdiskurssin ehtojen kannalta. Muuttuuko tiedon totuusarvo, kun tieto verkottuu? Sumeneeko tiedon totuusarvo? (ks. Keskinen 1995, 69). Mitä se merkitsee tieteelle ja tutkimukselle? Pistemäisen arvioinnin mahdollisia tarttumakohtia olisivat esimerkiksi: - Päättelyvirheiden arvioitu todennäköisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa? Päättely on muodossa tai toisessa epistemologisesti relevanteimpia tiedonmuodostusprosessin piirteitä. Lähes kaikki tieto on pääteltyä. Ainoastaan validi, (loogisesti) pätevä päättely on välttämättä totuuden säilyttävää. Päättelyvirheet vaarantavat suoraan prosessin luotettavuuden. Filosofisessa argumentaatioanalyysissa on erotettu kymmeniä päättelyvirheitä, joita voidaan käyttää pohjana (esim. VanEemeren & Grootendorst 1992, ks. Huttunen 1993, 59-62). - Kriittisyys verkottuneessa tiedonmuodostuksessa. Empiirisiä väitteitä ei ole mahdollista perustella sitovasti positiivisesti syyllistymättä konsekventin affirmaatioksi kutsuttuun päättelyvirheeseen. Siksi kritiikillä ja kriittisyydellä on perinteisesti vankka asema tieteellisessä tiedonmuodostuksessa. On koetettava sulkea pois joitakin teoreettisin perustein uskottavimpia vaihtoehtoja, jotta omasta hypoteesista voitaisiin pitää toistaiseksi kiinni. Selkein esimerkki tästä on Popperin falsifikationistinen tieteenteoria, jossa tiedon kasvun ajatellaan perustuvan vapaasti ideoitujen hypoteesien ankaraan testaamiseen ja kumoamiseen. Kriittisyyden alla voidaan erottaa useita erityisteemoja... - Testaaminen ja koetteleminen. Missä ja miten sitä ylipäänsä esiintyy? Miten sen vakavuutta voi arvioida suhteessa "tavalliseen" tiedonmuodostukseen? - Negatiivinen evidenssi. Minkä verran sitä esiintyy verkottuneessa vs. "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Elektroninen vs. ei-elektroninen julkaisupolitiikka? Informaalisen kommunikaation viestien sisältö? - Toiveajattelu, herkkäuskoisuus. Informaatioyhteiskunnan propagointiin on liittynyt paljon kriittisyyden ja varovaisuuden kokonaan sivuuttavaa viestintää. Esiintyykö vastaavanlaista "uskottavuuden vaalimista" myös verkottuneella tieteellisellä foorumilla tai verkottuneiden tutkimusryhmien sisällä? Miten vältetään toisaalta herkkäuskoisuus ja toisaalta skeptisismi? - Indoktrinaatio. Tarkastellaan indoktrinaation esiintymisen indikaattoreiden, riskipaikkojen ja välttämisen suuuntaviivojen äärellä verkottunutta ja "tavallista" tiedonmuodostusta (Huttunen 1993, 1996, Puolimatka 1995, ). - "Ihanteellisten puhe- ja keskustelutilanteiden" todennäköisyys. Jürgen Habermas (1981) käyttää nimitystä "ihanteellinen puhetilanne" sellaisesta ihmisten välisestä kommunikaatiosta, missä ei esiinny ulkoisia tai sisäisiä argumentoinnin esteitä ja missä vallitsee keskustelun tasa-arvo. Ihanteellisessa puhetilanteessa pääsee Habermasin mukaan aina lopulta voitolle paras (perustelluin)

4 4 argumentti. On esitetty ajatuksia, että verkot toteuttavat tällaista kommunikatiivisen yhteisön ideaa. On empiirinen kysymys, toteuttavatko ne. Asiaa voidaan lähestyä Habermasin ja Mezirowin analyysien kautta. Habermasin erottamia ulkoisia argumentoinnin esteitä ovat esimerkiksi voimakeinojen, uhkausten ja painostuksen käyttö, sekä ryhmän paine. Sisäisistä esteistä mainitaan esimerkiksi neuroottiset häiriöt, persoonallisuuden jäykkyys ja sulkeutuneisuus, moraalisen kehityksen pysähtyneisyys ja ideologiset näkemykset. Keskustelun tasa-arvo viittaa ennen kaikkea osapuolten (oikeuksien ja mahdollisuuksien) symmetriaan. Jack Mezirow (1989) on tutkinut kriittiseen keskusteluun osallistumisen, itse asiassa ideaalisen keskustelun ehtoja ja esteitä. "The very nature of human communications implies an ideal set of conditions for participating in critical discourse. Participants in an ideal discourse would have: (a) accurate and complete information about the topic discussed; (b) freedom from coercion; (c) ability to reason argumentatively about competing validity claims and to argue logically from the evidence; (d) ability to be critically reflective about assumptions and premises; (e) openness to consideration of the validity of other meaning perspectives and paradigms; (f) selfknowledge sufficient to assure participation free from distortion, inhibitions, compensatory mechanisms or other forms of self-deception; (g) role reciprocity - equal opportunity to interpret, explain, challenge, refute and take other roles in dialogue; and (h) a mutual goal of arriving at a consensus based upon evidence and the cogency of argument alone." (Mezirow 1989, 171.) - Demarkaatio-ongelma. Miten tieteellinen tieto ja tiedonmuodostus käytännössä erotetaan eitieteellisestä ("arkipäiväisestä") ja epätieteellisestä (esim. pseudotieteellisestä) tiedosta ja tiedonmuodostuksesta? Onko tämä erottaminen erilaista verkottuneessa ja "tavallisessa" tiedonmuodostuksessa? Minkälaisia vihjeitä tiedon hyödyntäjille ja suurelle yleisölle annetaan tiedon kulloisestakin episteemisestä statuksesta? Uusissa taidemuodoissa käsitepari korkea/populaari ei lainkaan toimi, vaan tähän asti käytetyt kriittiset ja arvottavat kategoriat korvautuvat elämyksellisyyttä, innovatiivisuutta ja teknologian hallittavuutta korostavilla (Niemi 1994, 201). Tapahtuuko (joissakin) tieteissä kenties samoin? TUTKIMUKSEN METODEISTA Tutkimus on luonteeltaan käsitteellis-filosofinen. Taustana on yhtäältä reliabilistinen tietoteoreettinen näkemys tiedosta ja tiedollisesta oikeutuksesta (ks. Lammenranta (1994), ja toisaalta tieteellisen tiedonmuodostuksen tosiasiallisia prosesseja koskeva tieteenfilosofis-sosiologis-psykologinen tietämys. Metodina tutkimuksessa on monensuuntainen käsitteellis-teoreettinen analyysi, jota tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tuetaan empiirisillä tutkimustuloksilla kulloinkin relevanteilta alueilta (tieteentutkimus, oppimisen psykologia, tietojenkäsittely, viestintä jne.). Yhtäältä lähdetään jostakin verkottumisen aiheuttamasta tosiasiallisesta muutoksesta tieteellisessä tiedonmuodostuksessa ja edetään sen implikaatioiden arviointiin ensin yleisessä tietoteoreettistieteenfilosofisessa kehyksessä ja sitten joidenkin erityisten tarttumakohtien kautta. Toisaalta käytetään kiintopisteenä jotakin tiettyä tietoteoreettis-tieteenfilosofista solmukohtaa ja hahmotetaan siitä lähtien "tyypillistä", "ideaalista" ja "worst case" - skenaariota verkottuneesta ja vanhan mallisesta tiedon muodostuksesta. TUOTOKSISTA Tutkimus tuottaa 1-2 artikkelia ja yhden laajemman monografian. Yhteydet sivistysverkkohankkeen muihin osiin poikinevat muita tuotoksia.

5 Tuotokset koskevat ensisijaisesti telematiikan kehityksen ja verkottumisen tietoteoreettisia implikaatioita tieteelliselle toiminnalle. Esitettävillä tarkasteluilla voi kuitenkin arvella olevan laajempaa merkitystä ylipäänsä tietointensiivisten työtehtävien ja niihin kouluttamisen kannalta. 5 TUTKIMUKSEN KUSTANNUKSISTA Tutkimuksen läpivieminen ei ole mahdollista opetustoimen ohessa, eikä tehtävien jakaminen tutkimusassistenteille ole ainakaan alkuvaiheessa realistinen vaihtoehto. Siksi tarvitaan tutkijan resurssointi sateenvarjoprojektin tähän osaan. Osaprojektin mahdollisia rahoituslähteitä ovat sekä Suomen akatemian Tiedon tutkimusohjelma että Tieteen- ja tidepolitiikan tutkimusohjelma. Tiedon tutkimusohjelmassa hanke liittyy erityisesti aihepiireihin "Tietoyhteiskunta" ja "Ihminen tiedonkäsittelijänä", mutta sillä voi olla implikaatioita myös aihepiiriin "Tiedon visualisointi ja medialisointi". Tieteen- ja tiedepolitiikan tutkimusohjelmassa kytkentäkohtia ovat teema-alueessa 1. "Tiede toimintana ja kulttuurina": "tutkijan identiteetti ja sosiaalistuminen", "poikkitieteellisyys ja tutkimuksen verkostot", "tutkimus sosiaalisena prosessina", "tiedon tuottamisen uudet muodot ja yliopistojen rakennemuutos", "tieteen julkisuus ja salaisuus", "tieteen retoriikka", "tieteelliset viestintäkulttuurit", "julkaisutoiminnan muutokset", "julkaisutoiminta ja tieteen arviointi", "elektroninen viestintä ja julkaisutoiminta", teema-alueessa 2. "Tiede ja teknologia yhteiskunnassa ja kulttuurissa": "tieteen legitimaatio taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa", "tieteen eettiset normit ja niiden soveltaminen", sekä teema-alueessa 3. "Tutkimuksen ohjaus ja arviointi": "suomalaisen tutkimusjärjestelmän muutokset", "tutkimuksen arvioinnin lähtökohdat ja periaatteet", "tutkimuksen arvioinnin menetelmät ja niiden soveltaminen". Muita mahdollisia rahoituslähteitä olisivat... YHTEYKSISTÄ PROJEKTIN MUIHIN HANKKEISIIN Erno Lehtisen taustaprojekteissa on monia yhtymäkohtia omaan hankkeeseeni, esim. osaamisen ja asiantuntemuksen kuvaaminen tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena (Palonen & Lehtinen 1996), hyvin organisoitujen ja kompleksisten tiedollisten rakenteiden konstruoinnin ja tiedollisen argumentoinnin taitojen edistäminen, sekä tiedon hankinnan, käsittelyn ja kriittisen arvioinnin taitojen kehittäminen modernissa mediaympäristössä. Markku Nurmisen Onion-paperissa sekä Elinkaari- että Sipulimallissa on kontaktipintoja omiin kaavailuihini: esim. s. 7 "redesign"-ajatus; minäkin voisin pyrkiä lopulta esittämään joitakin korjauksia johonkin verkostoituneen tiedonmuodostuksen prosessiin, joilla vältettäisiin paljastuneita riskejä & hyötykäyttöongelmat olisivat tiedonmuodostusprosessissa informaation tai totuuden korruptoitumista; s. 9: "Sipulimallin mukaan tarkasteltaessa voidaan esimerkiksi rinnastaa nykyistä toimintaa kuviteltuun, ilman tietotekniikkaa tapahtuvaan

6 6 vastaavaan toimintaan paljon helpommin kuin mitä elinkaarimallin avulla on mahdollista." Ongelmana on, että tarvitsisin tiedonmuodostuksesta vastaavia tapauskuvauksia. Nurmisen Osaamisen-paperissa s. 3 työstekijän osaamiseen liittyvä "tietojärjestelmän käyttötilanne" hyötykäyttöongelmien kontekstissa... Vrt. kovin erilaiset tutkijoiden osaamiset uusien elektonisten medioiden suhteen: Jos joku saakin paljon totuushyötyä verkostoituneesta tiedonmuodostuksesta, joku toinen voi saada vain totuushaittaa... S. 4: "Tietotekniikan osaaminen on vain vähäiseltä osalta hyödyllistä, ellei työntekijä osaa saattaa sitä yhteyteen ominen työtehtäviensä kanssa." --> erottamattomuuspostulaatti ja laaja osaamiskäsitys. S. 5: "Osaamiseen liittyy myös hallinta (Nurminen et al. 1994). Eri järjestelmät tarjoavat tähän eri tasoisia mahdollisuuksia. Vastaavalla tavalla voisi varmaan tarkastella tiedon muodostusta, jos kyettäisiin identifioimaan (tieteellisen) tiedon tuottajan "työrooli". Hannu Nurmen projekteista ainakin 2.3.:lla (Theoretical, experimental, and computer simulation study of institutions) ja 2.4.:llä (Imprecise concepts and their application to the methodology of the social sciences) saattaisi olla potentiaalisia kytkentäpaikkoja omiin kaavailuihini; esim. niin, että yritettäisiin joskus mallintaa tutkijoiden ja ryhmien toimintaa ja mielipiteen muodostumista. Janne Tunturin "ajatus siitä, että viestinnässä on tiedonvälityksen lisäksi kysymys mm. tiettyyn arvomaailmaan sovittautumisesta ja sen eksplikoinnista", on relevantti myös tieteellisen tiedon (pitkälti kommunikatiiviselle) muodostamiselle.

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009

MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 MITÄ TIETO ON? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto Duodecim 2.4.2009 KIRJALLISUUTTA I.N. Johdatus tieteenfilosofiaan (1980) Tieteellinen päättely ja selittäminen (1983) Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos:

2) reliabilismi. S tietää että p jos ja vain jos: 2) reliabilismi Reliabilistiset tiedonanalyysit liittävät uskomus- ja totuusehtoihin luotettavuusehdon: niiden mukaan tietoa on sellainen uskomus, jonka on synnyttänyt luotettavan prosessi tai menetelmä.

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua

Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu laadun työkaluna Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta: kuinka kehittää toiminnan laatua Julkaisutiedonkeruu ja sen ohjeistus Osa rahoitusmallia Yleinen standardi julkaisujen luokitukselle

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa Suunnittelija Janne Pölönen, TSV Tekijyys tieteessä-seminaari

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa

Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen

Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Teknologian ennakointi

Teknologian ennakointi Teknologian ennakointi 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari Outi Laitinen Automaatio- ja säätötekniikan laitos Puh: 3115 3555 Email: outi.laitinen@tut.fi Esityksen sisältö: Teknologian ennakointi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010 Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus Janne Matikainen 16.9.2010 Tehtävä Mieti omaa sosiaalisen median käyttöä: mikä motivoi ja mikä ei käyttämään sosiaalista mediaa ja tuottamaan sisältöä? Tutustu

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014

Innovaatioista. Vesa Taatila 17.1.2014 Innovaatioista Vesa Taatila 17.1.2014 Sisältöä Mikä innovaatio on? Miten innovaatiot syntyvät? Miksi USA tuottaa enemmän innovaatioita kuin EU? Mitkä asiat tappavat innovaatiot? Miksi innovaatioita? Muutos

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1

Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1 Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja

Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Seitsemän syytä, miksi ekotehokkaan ICT:n visiot eivät ole toteutuneet + joitakin ratkaisuja Eva Heiskanen Kuluttajatutkimuskeskus Alustus Tekesin Älykäs kaupunkiseminaarissa 26.3.2010 Uuden tekniikan

Lisätiedot