Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia
|
|
- Teija Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GINIE: Geographic Information Network in Europe IST Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia Käännös A. Vertanen Tarkastanut P. Ahonen D 5.3.2(a) Projektikoordinaattori: University of Sheffield - USFD Työryhmän jäsenet: Open GIS Consortium (Europe) -OGCE European Umbrella Organisation for Geographic Information-EUROGI Joint Research Centre of the European Commission- JRC
2 Tausta Yhä useammin havaitaan, että modernin yhteiskunnan haasteet, kuten ympäristönsuojelu, parempi turvallisuus, toimiva liikenne, oikeudenmukainen sosiaalinen kehitys ja uudet kansalaispalvelut, vaativat päätöksentekijöitä tunnistamaan alueita, joilla toimenpiteiden tarve on voimakkain, löytämään tehokkaimmat toimintatavat sekä seuraamaan ja arvioimaan tuloksia. Paikkatiedot ovat ratkaiseva apuneuvo kaikissa näissä tehtävissä. Ei riitä, että paikkatieto on pelkästään olemassa. Lisäksi tulee olla helposti selvitettävissä kenen hallinnassa se on, sopiiko se käsillä olevaan tarpeeseen, kuinka se saadaan käyttöön ja kuinka se voidaan liittää muihin aineistoihin. Näitä tarpeita varten tarvitaan yhtenäisiä tiedonhallintaperiaatteita, järjestelmällistä yhteistyötä, teknologiaa, dataa ja ihmisiä, jotka toteuttavat paikkatiedon tehokkaan jakelun ja käytön. Paikkatietoinfrastruktuurilla (spatial data infrastructure, SDI) tarkoitetaan edellä mainittujen osatekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Paikkatietoinfrastruktuurin merkitys hyvässä hallinnossa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamisessa on johtanut siihen, että useimmat maailman maat ovat sitoutuneet infrastruktuurin kehittämiseen. Joulukuussa 2001 valmistuneessa selvityksessä 1 todetaan, että 120 maailman 192 valtiosta valmistelee kansallista paikkatietoinfrastruktuuria ja että puolet näistä on jo perustanut tärkeimmät aineistot kattavan hakemistopalvelun Internetissä. Kehitteillä olevien infrastruktuurien laajuus ja laatutaso vaihtelee huomattavasti, mutta selvityksen perusteella on havaittavissa, että paikkatietoinfrastruktuurit eivät ole vain rikkaiden valtioiden ylellisyyttä vaan tarkoituksenmukaista strategista kehittämistä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Euroopassa useimmissa maissa on käynnissä paikkatietoinfrastruktuurien kehittämisprosessi kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla. Osa hankkeista soveltuu esimerkeiksi maailman parhaista menettelytavoista osan ollessa hajanaisia kehityskulkuja, joissa vasta viime aikoina on alkanut syntyä näkyviä tuloksia. Vaihtelu johtuu Euroopan maiden institutionaalisesta ja kulttuurillisesta heterogeenisuudesta, mutta myös eroista yleisen tietoisuuden ja poliittisen tuen tasoissa eri alueilla. Euroopan yhtenäistyessä taloudellisesti ja sosiaalisesti on yhä useammin huomattu, että osaa prosesseista, kuten ympäristön muuttuminen, turvallisuus, liikenne ja sosiaalinen yhtenäisyys, on tarkasteltava koko Euroopan mittakaavassa, mikä vaatii koko Euroopan kattavia edes minimitasolla olevia yhtenäisiä paikkatietovarantoja. Tästä syystä Euroopan Komissio on käynnistänyt merkittävän hankkeen eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (ESDI) kehittämiseksi (an Infrastructure for Spatial Information in Europe, INSPIRE). Hankkeen vision mukaan: Tieto tulee kerätä vain kerran ja ylläpitää siellä, missä se on tehokkaimmin järjestettävissä. Tiedon tulee kattaa yhtenäisenä koko Eurooppa, ja eri tietolähteistä tulevaa tietoa tulee pystyä yhdistelemään sekä jakamaan eri käyttäjien ja sovellusten kesken. Hyvää hallintoa varten eri tasoilla tarvittava paikkatieto tulee olla yleisesti saatavilla ehdoin, jotka eivät estä sen laajamittaista hyödyntämistä. Tulee olla helposti selvitettävissä, mitä paikkatietoa on olemassa, sopiiko se tiettyyn käyttötarpeeseen ja millä ehdoilla tieto on saatavissa ja käytettävissä. Paikkatiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja tulkittavaa sekä tarkasteltavissa käyttäjäystävällisiä visualisointimenetelmiä käyttäen. 1 Crompvoets J. and Bregt A World Status of National Spatial Data Clearinghouses.
3 INSPIRE-hankkeen tähdätessä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä tukevien säädöspuitteiden aikaansaamiseen on tärkeää arvioida paikkatietoinfrastruktuurien kehitystilannetta Euroopassa ja tunnistaa niitä keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota varmistettaessa eurooppalaisen ja kansallisen/alueellisen kehitystyön yhteensopivuus. Tästä syystä GINIE-projekti 2 kutsui koolle paikkatietoinfrastruktuureja koskevan asiantuntijakokouksen, johon osallistui edustajia 13 Euroopan maasta ja USA:sta. Kokous järjestettiin Euroopan Komission Yhteisessä Tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre, JRC) Isprassa Italiassa toukokuuta Raportti, jossa arvioidaan kokouksessa edustettujen maiden kokemuksia, on saatavissa GINIE-projektin internet-sivuilta ( Ohessa on yhteenveto tärkeimmistä huomioista ja suosituksista. Yhteenveto havainnoista Menestyneelle paikkatietoinfrastruktuurille (SDI:lle) on ominaista, että: Se on kehitetty, sitä käytetään ja ylläpidetään useiden keskeisistä tietovarannoista vastuussa olevien organisaatioiden toimesta. Keskeiset tietovarannot kuvaavat sosio-ekonomisia olosuhteita, ympäristöä, kiinteistöjä ja omistussuhteita sekä perusmaastotietoja, kuten osoitteita, hallintorajoja, fyysistä infrastruktuuria ja topografisia kohteita. Se kykenee vastaamaan todellisiin tarpeisiin erityisesti kriisitilanteissa, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa. Sen tarjoamat perustiedot vastaavat sovittuja määritelmiä, ovat ajantasalla sekä helposti löydettävissä ja saatavissa käyttöön. Se ulottuu monitasoisena paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Se on toiminnallisesti yhtenäinen eri hallintotasoilla. Sillä on selkeä hallinto-organisaatio. Se tukee riittävästi taloutta tarpeellisuutensa perustaksi. Poliittinen tuki Seminaarissa esitettyjen kokemusten perusteella on todettavissa, että SDI:t, jotka ovat lähinnä edellä mainittuja ominaisuuksia, ovat myös nauttineet vakainta poliittista tukea koko kehityksensä ajan. Vastaavasti alueellisesti ja sisällöllisesti puutteellisten infrastruktuurien kehitysympäristölle on ollut ominaista heikompi poliittinen tuki. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, mutta on tärkeää, että havainto on vahvistettu monien kansallisten ja kansainvälisten, yli kymmenenkin vuotta jatkuneiden kehittämishankkeiden kokemusten perusteella. Kaksi näkökohtaa ovat erityisesti korostamisen arvoisia: 1. Korkean tason poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä, että: Suurin osa paikkatiedoista kerätään, ylläpidetään ja käytetään julkisen sektorin toimesta ja julkinen sektori on riippuvainen valtiovallan asettamista rahoitus-, organisointi- ja sääntelyperiaatteista. Paikkatietovarantojen ylläpito on kallista, ja niiden avulla voidaan tukea monia valtiovallan kansalaisille tarjoamia palveluita. Tästä ympäristössä syntyy helposti 2 GINIE on Euroopan Unionin Information Society Technologies -ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää yhtenäisen paikkatietostrategia syntymistä Eurooppaan. Projektin jäseniä ovat EUROGI, OGCE, Joint Research Centre ja Sheffieldin Yliopisto.
4 ristiriita valtion suorien tulojen maksimointiin tähtäävien ja kansalaisten hyötyjä maksimoivien sähköisten palvelujen rakentamiseen tähtäävien tavoitteiden välille. Poliittinen tuki on tarpeen näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. SDI:ssa ei ole niinkään kysymys teknologiasta, vaan valtiota, valtion virastoja, yksityistä sektoria ja kansalaisia koskevista periaatteista ja sopimuksista, joiden avulla julkisen sektorin tietovarantojen - mukaan lukien paikkatietovarantojen - käyttö voidaan maksimoida kaikkien hyödyksi. Nämä sopimukset vaativat useimmiten hyväksyntää ja poliittista tukea korkealta tasolta. Hallituksilla on tästä syystä ratkaiseva rooli paikkatietoinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä, koska ne toimivat samalla tiedon tuottajina, käyttäjinä, politiikan tekijöinä ja valvojina, jotka ohjaavat suurinta osaa julkisista organisaatioista. 2. Poliittisen tuen tulee olla vakaata Poliittiset painopisteet saattavat muuttua ulkoisista olosuhteista, vallan vaihtumisesta tai jopa vain avainhenkilöiden vaihtumisesta johtuen. Muutamien maiden kokemukset osoittavat, että pitkällekin kehitetty infrastruktuuri on edelleen herkkä organisaatioiden tavoitteiden ja poliittisen suunnan muutoksille. Näiden näkökohtien valossa on selvää, että yksi selkeä painopiste SDI:en kehittämisessä on pitkäjänteinen toiminta poliittisten päätöksentekijöiden tuen saavuttamiseksi kaikilla tasoilla. Poliittista tukea tarvitaan kehitettäessä ja levitettäessä visiota, luotaessa säädösperustaa ja jaettaessa resursseja tulosten saavuttamista varten. Tämä edellyttää SDI:en hyötyjen markkinoimista koko kehityksen ajan ottaen huomioon, että poliittisen tuen jatkuminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyötyjen markkinointi SDI voidaan ja pitää kehittää paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tästä syystä poliitikkoihin ja päättäjiin tulee olla yhteydessä näillä kaikilla tasoilla ja havainnollistaa toimivan SDI:n hyötyjä. Hyötyjen tulee liittyä aloihin, joilla on korkea poliittinen prioriteetti, kuten rikosten ehkäiseminen, terveys, koulutus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja onnettomuuksien hallinta. Lisäksi tulee havainnollistaa kuinka voidaan tukea tietoyhteiskunnan ja yleisen talouden kehittymistä, vähentää päällekkäistä työtä ja resurssien tuhlausta sekä lisätä kilpailukykyä paikantamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan kautta. Näiden hyötyjen havainnollistamisessa on aluksi mahdollista käyttää kansainvälisiä esimerkkejä sovittamalla niitä paikallisten olosuhteiden mukaisiksi. Paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on aluksi parempi keskittyä nopeita tuloksia tuottaviin sovelluksiin mieluummin kuin hankkeisiin, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Euroopan tasolla on muutamia keskeisiä aloja, joiden osalta voidaan tuottaa hyviä esimerkkejä SDI:n hyödyistä tai vastaavasti sen puuttumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Näitä ovat onnettomuustilanteiden hallinta (esimerkiksi Toulousen räjähdys ja Tsernobyl), ympäristön hallinta (vesipuitedirektiivi, tulvat Italiassa ja Reinin laaksossa) ja liikenne (Alppien läpi johtavien tunneleiden sulkemisen vaikutukset). Yksi menestyneiden SDI-hankkeiden yhteydessä havaittu tärkeä seikka on tarve hallita infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. SDI:n kehitys vaatii myös kouluttamista ja organisaatiokulttuurien muutoksia. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja monille julkisen hallinnon organisaatioille, joille mukautuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Haasteita ovat mm. entistä laajemman horisontaalisen yhteistyön tarve eri ministeriöiden ja virastojen
5 välillä, käyttäjien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen, tietovarantojen entistä tehokkaampi käyttö ja kyky "päästää muut käsiksi" "minun" tietoihini. Hyötyjen markkinoinnin tulee olla realistista eikä perustua katteettomiin odotuksiin (hypeen). Koordinointi Koordinointi on kaikkien maiden kokemusten perusteella yksi tärkeimmistä SDI:n kehittämisen osa-alueista. Maille, joilla on pisimmälle kehittyneet SDI:t, kuten USA:lle ja pohjoismaille, ovat luonteenomaisia vahvat organisaatioiden väliset yhteistyöelimet. Maissa, joissa kansallinen SDI on vähiten kehittynyt, kuten Espanjassa, Belgiassa ja Itävallassa, myös kansallinen koordinointi on heikointa. Näissä maissa on toisaalta loistavia esimerkkejä alueellisista SDI:sta, koska hyvät yhteistyömekanismit ovat syntyneet alueellisella tasolla. Koordinointi ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevia SDI:en kehittymiselle. Koordinoinnin rooli on moninainen sisältäen: johtamista, organisaatioiden välisten ristiriitojen sovittelua, poliittisen tuen ylläpitämistä, hyötyjen markkinointia eri sidosryhmille, teknistä ohjausta ja yhteisten standardien käytön edistämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä ja tuloksista tiedottamista. Lisäksi koordinoivilla elimillä voi olla tärkeä asema tunnistettaessa puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia säädöspuitteissa ja organisaatiorakenteissa sekä tehtäessä ehdotuksia tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Koordinointi voi olosuhteista riippuen olla joko yhden organisaation vastuulla tai jaettu usealle organisaatiolle esimerkiksi siten, että yksi keskittyy käytännön toteuttamiseen ja toinen strategisiin ja lainsäädännöllisiin seikkoihin. Kaikista koordinoinnin osa-alueista huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämän SDI:n olemassaolon kannalta keskeisen toiminnon ei tarvitse olla kallista tai vaatia laajaa byrokratiaa. Esimerkiksi USA:ssa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria koordinoiva liittovaltion paikkatietokomitea Federal Geographic Data Committee, FGDC hoitaa edellä mainitut tehtävät 15 työntekijän voimin ja 3.6 miljoonan dollarin vuotuisella budjetilla, josta noin puolet käytetään tukirahana kehitettäessä metadata- ja muita palveluita ja portaaleja liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistasoilla. Kysymys ei siten ole laajasta organisaatiosta tai suuresta budjetista, vaan oikeasta toimintamallista, joka tuottaa hyvän katteen tehdylle investoinnille. Myös seuraavat USA:n kokemuksiin perustuvat näkökohdat on syytä ottaa huomioon Euroopassa: Korkeimman tahon poliittisen tuen lisäksi tarvitaan virastojen ja laitosten tiukkaa ohjausta, koska niillä on taipumus ohjata kehitystä omien tarpeidensa mukaisesti ja samalla heikentää SDI:a. Koskaan ei pidä aliarvioida "hallintokuntaisuutta"! Koordinoinnilla tulee olla oma budjetti, jotta se olisi tehokasta. Kuten missä tahansa monimutkaisessa hankkeessa tulee ajatella suuria linjoja mutta toimia pienin askelin eli tukea ja markkinoida visiota mutta vaiheistaa toteutus. Vaiheistettu toteutus Kokemukset SDI:en toteutuksesta Euroopassa osoittavat selvästi, että erilaiset mallit ja lähestymistavat ovat syntyneet erilaisen kulttuurien ja hallinnollisten olosuhteiden
6 seurauksena. Osassa maista on ollut pidempi suunnitteluvaihe, joka on tuottanut ehyen käsitemallin SDI:sta ja sen komponenteista ennen toteutuksen käynnistämistä. Toisissa maissa on taas oltu käytännönläheisempiä ja liitetty SDI:n kehitys olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen. Sama malli ei sovi kaikille. Ponnisteltaessa kohti eurooppalaista SDI:a, on vaiheistettu, olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin SDI:hin tukeutuva toteutustapa ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö ja toisiaan täydentävät rakenteet ovat keskeisiä periaatteita. Samalla on kuitenkin selvää, ettei kansallista SDI:a ole vielä jokaisessa maassa. Tästä syystä katsotaan, että tarvitaan puitelainsäädäntöä, joka vaatii EU:n jäsenmaita kehittämään perustason SDI:n, mutta toteutustapa yksityiskohtineen jää kuitenkin kansalliselle vastuulle. Kansallisten ja alueellisten SDI:en kehittämisen ja yhteensopivuuden varmistamisen tueksi tulee vahvistaa organisaatioiden ja laitosten voimavaroja, edistää kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä sekä tarjota teknistä koordinaatiota ja tukea. Koordinoinnin ja tuen tulisi sisältää eurooppalaisen tietomallin määrittely ja kehittäminen olemassa olevien mallien pohjalta pitäen vaikutukset kansallisiin tietokantoihin mahdollisimman pieninä. Tämän perustyön lisäksi on tarve harmonisoida tietoluokkia ja saada aikaan yhtenäistä ja laaja-alaista paikkatietoa. Tarvittava työmäärä vaihtelee tietoluokittain ja riippuu paljolti saavutettavasta yhteisymmärryksestä tuotannossa käytettävistä yhteisistä määritelmistä ja standardeista. Olemassa olevat eurooppalaiset esimerkit laaja-alaisen maaperä-, peitteisyys-, ilmasto-, maasto- ja hallintoraja-aineistojen osalta osoittavat kuitenkin, että yhteensovitustyötä tarvitaan paljon, ja että kaikkien alojen organisaatiot tarvitsevat rahoitusta tehdäkseen muutostyön. ESDI:n toteuttamisessa on siten arvioitava monia seikkoja, kuten: Eri tietoluokkien harmonisointia koordinoivien tahojen tunnistaminen ja valinta, Näiden tahojen seuranta ja valvonta, sekä yhteydet ESDI:n tekniseen koordinaattoriin ja olemassa oleviin eurooppalaisiin elimiin, Työn rahoittaminen, Alkuperäisen ja harmonisoidun tiedon suhde, tekijänoikeudet ja saatavuus. Rakennettaessa kansallista ja eurooppalaista SDI:a tarvitaan sekä ylhäältä alaspäin lähtevää (periaatepäätökset, koordinointi) että alhaalta ylöspäin lähtevää vaiheittaista toteuttamista, jotka yhdessä integroivat jo olemassa olevia rakenteita. On tärkeää, että toteutetut palvelut toimivat saumattomasti eri tasoilla eli ovat yhteiskäyttöisiä. Euroopan tasolla (kuten myös muillakin tasoilla) tarvitaan paikkatietoportaali (GeoPortal), jonka avulla voidaan demonstroida päämääriä ja mahdollistaa tiedon visualisointi, prosessointi ja tarkastelu. Tämän palvelun tulee perustua selkeille käyttäjätarpeille, sen tulee olla monikielinen toimiakseen eurooppalaisena palvelukanavana ja sen tulee olla yhteydessä vastaaviin kansallisiin palveluihin. Tätä varten eri maiden tietohakemistoja ja palveluita on täydennettävä yhteensopivilla ohjelmistorajapinnoilla. Tällainen paikkatietoportaali on tarpeellinen havainnollistettaessa hyötyjä, joita saavutetaan parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, kehittämällä käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita sekä tunnistettaessa suurimpia puutteita. Paikkatietoportaali lisäksi viestittää, että jotakin konkreettista tapahtuu ja se toimii SDI:n edistymisen mittarina kuvastaessaan tietopalvelujen ja -hakemistojen sekä käyttäjien palautteiden kehitystä.
7 Yhteenveto suosituksista Edistääkseen ESDI:n kehittämistä ja tukeakseen INSPIRE-hanketta puitelainsäädännön kehittämisessä, GINIE-hankkeen puitteissa kokoontunut asiantuntijaryhmä valmisteli seuraavat suositukset: 1. Vakaa poliittinen tuki Poliittisia päättäjiä on rohkaistava ottamaan aktiivinen rooli kaikissa elimissä, jotka valmistelevat ja ohjaavat SDI:n kehittämistä alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 2. Vakaa taloudellinen tuki ESDI:n käyntiin saamiseksi suositellaan, että hanke saa aluksi taloudellista tukea valtionhallinnolta kansallisen budjetin kautta. Nämä investoinnit tulee nähdä olennaisiksi osiksi e-europe- ja e-goverment-ohjelmia, koska SDI tukee hallinnon modernisoimista ja parantaa julkisen sektorin tietovarantojen käytettävyyttä. Infrastruktuurin syntymisen jälkeen sen taloudellisesta vakaudesta on huolehdittava. Tämä saattaa edellyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta sekä käyttömaksuja, jotka on sovitettavissa yhteen mahdollisimman laajaan käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. 3. Lainsäädäntö Yleinen puitelainsäädäntö tulee ottaa käyttöön ESDI:n kehityksen tueksi. Puitesäädösten tulee edellyttää, että: EU ottaa ESDI:n periaatteet käyttöön kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa, eli tietomallien ja palveluiden määrittelyssä tulee aina ottaa huomioon yhteiset tavoitteet. jäsenmaat rakentavat perustason SDI-palvelut (esim. paikkatietohakemiston) käyttämällä olemassa olevia tai rakentamalla uusia järjestelmiä. 4. Koordinointi Euroopan tasolle tulee perustaa koordinoiva elin varmistamaan, että ESDI toteutuu. Tämän elimen tulee huolehtia: Operatiivisesta koordinoinnista: Määrittelemällä yhteiset eurooppalaiset kohde- ja tietomallit, tarjoamalla teknistä neuvontaa ja seuraamalla teknologista kehitystä (tekninen seuranta). Edistämällä kansainvälisten yhteensopivuutta parantavien standardien käyttöönottoa. Koordinoimalla eri aihealueiden tietojen harmonisoinnista vastaavien organisaatioiden toimintaa. Ylläpitämällä Euroopan paikkatietoportaalia. Strategisesta koordinoinnista Tukemalla kansallisten SDI:en kehitystä vahvistamalla eri elinten toimintaedellytyksiä ja tekemällä vertailevia selvityksiä paikkatietoihin ja SDI:hin liittyvistä menettelytavoista ja lainsäädännöstä. Varmistamalla, että Euroopan tason periaatteet ja toimet ovat sopusoinnussa ESDI:n kehittämisen kanssa (poliittinen seuranta). Tekemällä yhteistyötä kansallisten organisaatioiden kanssa poliittisen tason tietoisuuden lisäämiseksi jakamalla tietoa sovelluksista ja pilottihankkeista, jotka liittyvät läheisesti poliittisesti merkittäviin aihealueisiin, kuten ympäristöön ja tietoyhteiskuntaan (egovernment).
8 Lisäksi suositellaan, että näitä molempia koordinointitehtäviä tuetaan selkeästi korvamerkityllä monivuotisella budjettirahoituksella. 5. Vaiheistettu toteutus ESDI:a tulee kehittää vaiheittain subsidiariteetti-periaatetta kunnioittaen, kansallisia ja alueellisia olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Yhteisen näkemyksen varmistamiseksi vakaasta ja vaiheistetusta lähestymistavasta, suositellaan että: Perustetaan monikielinen paikkatietoportaali (GeoPortal) havainnollistamaan ESDI:n tavoitteita ja osoittamaan edistymistä. Portaalin tulee integroitua muihin sähköisiin palveluihin eikä eristäytyä pelkäksi paikkatietopalveluksi. Alkuvaiheen palvelut ja vaatimukset tunnistetaan ja valitaan nopeasti perustason ESDI:n aikaan saamiseksi. Perustetaan nopeasti Euroopan tasolle tekninen yhteistyöryhmä valmistelemaan eurooppalaiset spesifikaatiot ja huolehtimaan ESDI:n teknisestä koordinoinnista. Kehitetään hallinnollinen ja taloudellinen järjestely tietoluokkien harmonisoimiseksi yhteistyössä olemassa olevien eurooppalaisten laitosten ja käynnistettävän ESDI:n teknisen yhteistyöryhmän kanssa. Voimavarojen lisäämistoimenpiteissä otetaan huomioon PK-yritysten mahdollisuudet tuottaa palveluja paikallisella tasolla ja paikalliselle hallinnolle.
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotPaikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!
1 Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet! Teemu Saloriutta Maanmittauspäivät 31.5.2017 2 Sisältö Paikkatietoinfrastruktuuri Standardit ja yhteistyö Yhteiskäytön esteitä INSPIRE-direktiivi Yhteenveto
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotKulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 30.5.2012 2011/0299(COD) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotJohtamisen standardit mitä ja miksi
Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden
LisätiedotSÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen
SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotPaikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotEUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu
EUKN -pilottiprojekti Päätösseminaari Oulu 27.9.2007 Asta Manninen ja Minna Salorinne Helsingin kaupungin tietokeskus EUKN pilottiprojekti (2005-2007 toukokuu) Lähtökohdat Tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat
LisätiedotLiikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotPaikkatietostrategiaa Tampereella
Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotKansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012
Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Lisätiedot9878/19 sas/rir/he 1 LIFE 1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9878/19 SOC 406 EMPL 303 ECON 537 EDUC 255 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotPaikkatietoalustahanke (MMM)
Paikkatietoalustahanke (MMM) Osakokonaisuudet Tekninen Paikkatietoalusta Määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta Maankäyttöpäätökset Muodostetaan
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2005(INI) Lausuntoluonnos Evgeni Kirilov (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 2014 Ulkoasiainvaliokunta 25.5.2012 2012/2005(INI) TARKISTUKSET 1 12 (PE486.143v01-00) yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta (2012/2005(INI))
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
Lisätiedotvoimen tiedon ohjelma
Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta 2014/2040(BUD) 6.8.2014 TARKISTUKSET 1-10 Danuta Maria Hübner (PE537.156v01-00) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
LisätiedotAsia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotSähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa
Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotPaikkatietoverkoston toimintasuunnitelma Taustaa Verkoston käynnistyminen Paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen
Inspire-sihteeristö 1 (6) Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013 Tämä Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013-2014 on hyväksytty verkoston vuosikokouksessa 12.6.2013. Aiemmin 1.6.2009 perustettu
LisätiedotCommittee / Commission IMCO. Meeting of / Réunion du 30/08/2011 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES. Rapporteur: Edvard KOŽUŠNÍK
Committee / Commission IMCO Meeting of / Réunion du 30/08/2011 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES Rapporteur: Edvard KOŽUŠNÍK FI FI Tarkistusluonnos 7000 === IMCO/7000 === Alamomentti 02 01
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9892/19 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ENV 525 CLIMA 152 AGRI 283 PECHE
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotDigitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita
Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen
LisätiedotEU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne
EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotINSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari
INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)
JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotKunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö
Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut
Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotPaikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke
Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
Lisätiedot15466/14 team/hkd/akv 1 DGG 2B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. marraskuuta 2014 (OR. en) 15466/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 14799/14 FSTR 66 FC 46 REGIO 126 SOC 777 AGRISTR
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotUusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja
Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta ja tietojohtamista Jaana Sinipuro, Projektijohtaja 23.5.2017 Kohti kestävää data-alustataloutta Datan luonti Datan harmonisointi Integraatio Soveltava
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotLÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA
LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden
LisätiedotKohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja
Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30
LisätiedotJUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2018 C(2018) 6560 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 11.10.2018, valvontamenetelmästä ja jäsenvaltioiden raportointia koskevista järjestelyistä julkisen
LisätiedotIPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo
IPBEStyöohjelmaluonnos Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo 18.11.2013 Työohjelman yleinen päämäärä Ensimmäinen IPBES työohjelma Valmisteltu Bureaun ja MEPin (Multidisciplinary
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotLiity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!
Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotINSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos
INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016
LisätiedotPaikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke
Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotOpetusministeriö E-JATKOKIRJELMÄ OPM
Opetusministeriö EJATKOKIRJELMÄ OPM200500020 KAS Koponen Johanna 28.01.2005 EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission tiedonanto neuvostolle Valkoisen kirj an "EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet"
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotEuroopan investointipankki lyhyesti
Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/2149(INI) 23.6.2017 TARKISTUKSET 1-13 Franz Obermayr (PE602.824v01-00) perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotPATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014
PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria
Lisätiedotottaa huomioon 29. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin omien varojen järjestelmän tulevaisuudesta 1,
P7_TA(2014)0432 Omien varojen järjestelmä * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2014 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (05602/2014
LisätiedotSADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?
SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä
LisätiedotDigitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
LisätiedotJulkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi
Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login
LisätiedotPUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE
Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt 11.12.2009 Pasi Pekkinen Maanmittauslaitos / Myyntipalvelut etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire -direktiivi
LisätiedotVuosikokous klo 12-
Vuosikokous 12.6.2013 klo 12-12.6.2013 Kokouskutsu Kokouskutsu Ilmoittautuminen verkkolomakkeella Vastanneita 22, Ilmoittautuneita 20 Kokousmateriaalina Ehdotus asialistaksi Ehdotus toimintasuunnitelmaksi
LisätiedotKokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139
Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari 18.3.2014 Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Mihin mikrobikokoelmia tarvitaan? 2 Culture Collection Laaja käyttäjäjoukko;
Lisätiedot