Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia"

Transkriptio

1 GINIE: Geographic Information Network in Europe IST Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia Käännös A. Vertanen Tarkastanut P. Ahonen D 5.3.2(a) Projektikoordinaattori: University of Sheffield - USFD Työryhmän jäsenet: Open GIS Consortium (Europe) -OGCE European Umbrella Organisation for Geographic Information-EUROGI Joint Research Centre of the European Commission- JRC

2 Tausta Yhä useammin havaitaan, että modernin yhteiskunnan haasteet, kuten ympäristönsuojelu, parempi turvallisuus, toimiva liikenne, oikeudenmukainen sosiaalinen kehitys ja uudet kansalaispalvelut, vaativat päätöksentekijöitä tunnistamaan alueita, joilla toimenpiteiden tarve on voimakkain, löytämään tehokkaimmat toimintatavat sekä seuraamaan ja arvioimaan tuloksia. Paikkatiedot ovat ratkaiseva apuneuvo kaikissa näissä tehtävissä. Ei riitä, että paikkatieto on pelkästään olemassa. Lisäksi tulee olla helposti selvitettävissä kenen hallinnassa se on, sopiiko se käsillä olevaan tarpeeseen, kuinka se saadaan käyttöön ja kuinka se voidaan liittää muihin aineistoihin. Näitä tarpeita varten tarvitaan yhtenäisiä tiedonhallintaperiaatteita, järjestelmällistä yhteistyötä, teknologiaa, dataa ja ihmisiä, jotka toteuttavat paikkatiedon tehokkaan jakelun ja käytön. Paikkatietoinfrastruktuurilla (spatial data infrastructure, SDI) tarkoitetaan edellä mainittujen osatekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Paikkatietoinfrastruktuurin merkitys hyvässä hallinnossa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamisessa on johtanut siihen, että useimmat maailman maat ovat sitoutuneet infrastruktuurin kehittämiseen. Joulukuussa 2001 valmistuneessa selvityksessä 1 todetaan, että 120 maailman 192 valtiosta valmistelee kansallista paikkatietoinfrastruktuuria ja että puolet näistä on jo perustanut tärkeimmät aineistot kattavan hakemistopalvelun Internetissä. Kehitteillä olevien infrastruktuurien laajuus ja laatutaso vaihtelee huomattavasti, mutta selvityksen perusteella on havaittavissa, että paikkatietoinfrastruktuurit eivät ole vain rikkaiden valtioiden ylellisyyttä vaan tarkoituksenmukaista strategista kehittämistä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Euroopassa useimmissa maissa on käynnissä paikkatietoinfrastruktuurien kehittämisprosessi kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla. Osa hankkeista soveltuu esimerkeiksi maailman parhaista menettelytavoista osan ollessa hajanaisia kehityskulkuja, joissa vasta viime aikoina on alkanut syntyä näkyviä tuloksia. Vaihtelu johtuu Euroopan maiden institutionaalisesta ja kulttuurillisesta heterogeenisuudesta, mutta myös eroista yleisen tietoisuuden ja poliittisen tuen tasoissa eri alueilla. Euroopan yhtenäistyessä taloudellisesti ja sosiaalisesti on yhä useammin huomattu, että osaa prosesseista, kuten ympäristön muuttuminen, turvallisuus, liikenne ja sosiaalinen yhtenäisyys, on tarkasteltava koko Euroopan mittakaavassa, mikä vaatii koko Euroopan kattavia edes minimitasolla olevia yhtenäisiä paikkatietovarantoja. Tästä syystä Euroopan Komissio on käynnistänyt merkittävän hankkeen eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (ESDI) kehittämiseksi (an Infrastructure for Spatial Information in Europe, INSPIRE). Hankkeen vision mukaan: Tieto tulee kerätä vain kerran ja ylläpitää siellä, missä se on tehokkaimmin järjestettävissä. Tiedon tulee kattaa yhtenäisenä koko Eurooppa, ja eri tietolähteistä tulevaa tietoa tulee pystyä yhdistelemään sekä jakamaan eri käyttäjien ja sovellusten kesken. Hyvää hallintoa varten eri tasoilla tarvittava paikkatieto tulee olla yleisesti saatavilla ehdoin, jotka eivät estä sen laajamittaista hyödyntämistä. Tulee olla helposti selvitettävissä, mitä paikkatietoa on olemassa, sopiiko se tiettyyn käyttötarpeeseen ja millä ehdoilla tieto on saatavissa ja käytettävissä. Paikkatiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja tulkittavaa sekä tarkasteltavissa käyttäjäystävällisiä visualisointimenetelmiä käyttäen. 1 Crompvoets J. and Bregt A World Status of National Spatial Data Clearinghouses.

3 INSPIRE-hankkeen tähdätessä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä tukevien säädöspuitteiden aikaansaamiseen on tärkeää arvioida paikkatietoinfrastruktuurien kehitystilannetta Euroopassa ja tunnistaa niitä keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota varmistettaessa eurooppalaisen ja kansallisen/alueellisen kehitystyön yhteensopivuus. Tästä syystä GINIE-projekti 2 kutsui koolle paikkatietoinfrastruktuureja koskevan asiantuntijakokouksen, johon osallistui edustajia 13 Euroopan maasta ja USA:sta. Kokous järjestettiin Euroopan Komission Yhteisessä Tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre, JRC) Isprassa Italiassa toukokuuta Raportti, jossa arvioidaan kokouksessa edustettujen maiden kokemuksia, on saatavissa GINIE-projektin internet-sivuilta (www.ecgis.org/ginie). Ohessa on yhteenveto tärkeimmistä huomioista ja suosituksista. Yhteenveto havainnoista Menestyneelle paikkatietoinfrastruktuurille (SDI:lle) on ominaista, että: Se on kehitetty, sitä käytetään ja ylläpidetään useiden keskeisistä tietovarannoista vastuussa olevien organisaatioiden toimesta. Keskeiset tietovarannot kuvaavat sosio-ekonomisia olosuhteita, ympäristöä, kiinteistöjä ja omistussuhteita sekä perusmaastotietoja, kuten osoitteita, hallintorajoja, fyysistä infrastruktuuria ja topografisia kohteita. Se kykenee vastaamaan todellisiin tarpeisiin erityisesti kriisitilanteissa, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa. Sen tarjoamat perustiedot vastaavat sovittuja määritelmiä, ovat ajantasalla sekä helposti löydettävissä ja saatavissa käyttöön. Se ulottuu monitasoisena paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Se on toiminnallisesti yhtenäinen eri hallintotasoilla. Sillä on selkeä hallinto-organisaatio. Se tukee riittävästi taloutta tarpeellisuutensa perustaksi. Poliittinen tuki Seminaarissa esitettyjen kokemusten perusteella on todettavissa, että SDI:t, jotka ovat lähinnä edellä mainittuja ominaisuuksia, ovat myös nauttineet vakainta poliittista tukea koko kehityksensä ajan. Vastaavasti alueellisesti ja sisällöllisesti puutteellisten infrastruktuurien kehitysympäristölle on ollut ominaista heikompi poliittinen tuki. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, mutta on tärkeää, että havainto on vahvistettu monien kansallisten ja kansainvälisten, yli kymmenenkin vuotta jatkuneiden kehittämishankkeiden kokemusten perusteella. Kaksi näkökohtaa ovat erityisesti korostamisen arvoisia: 1. Korkean tason poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä, että: Suurin osa paikkatiedoista kerätään, ylläpidetään ja käytetään julkisen sektorin toimesta ja julkinen sektori on riippuvainen valtiovallan asettamista rahoitus-, organisointi- ja sääntelyperiaatteista. Paikkatietovarantojen ylläpito on kallista, ja niiden avulla voidaan tukea monia valtiovallan kansalaisille tarjoamia palveluita. Tästä ympäristössä syntyy helposti 2 GINIE on Euroopan Unionin Information Society Technologies -ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää yhtenäisen paikkatietostrategia syntymistä Eurooppaan. Projektin jäseniä ovat EUROGI, OGCE, Joint Research Centre ja Sheffieldin Yliopisto.

4 ristiriita valtion suorien tulojen maksimointiin tähtäävien ja kansalaisten hyötyjä maksimoivien sähköisten palvelujen rakentamiseen tähtäävien tavoitteiden välille. Poliittinen tuki on tarpeen näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. SDI:ssa ei ole niinkään kysymys teknologiasta, vaan valtiota, valtion virastoja, yksityistä sektoria ja kansalaisia koskevista periaatteista ja sopimuksista, joiden avulla julkisen sektorin tietovarantojen - mukaan lukien paikkatietovarantojen - käyttö voidaan maksimoida kaikkien hyödyksi. Nämä sopimukset vaativat useimmiten hyväksyntää ja poliittista tukea korkealta tasolta. Hallituksilla on tästä syystä ratkaiseva rooli paikkatietoinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä, koska ne toimivat samalla tiedon tuottajina, käyttäjinä, politiikan tekijöinä ja valvojina, jotka ohjaavat suurinta osaa julkisista organisaatioista. 2. Poliittisen tuen tulee olla vakaata Poliittiset painopisteet saattavat muuttua ulkoisista olosuhteista, vallan vaihtumisesta tai jopa vain avainhenkilöiden vaihtumisesta johtuen. Muutamien maiden kokemukset osoittavat, että pitkällekin kehitetty infrastruktuuri on edelleen herkkä organisaatioiden tavoitteiden ja poliittisen suunnan muutoksille. Näiden näkökohtien valossa on selvää, että yksi selkeä painopiste SDI:en kehittämisessä on pitkäjänteinen toiminta poliittisten päätöksentekijöiden tuen saavuttamiseksi kaikilla tasoilla. Poliittista tukea tarvitaan kehitettäessä ja levitettäessä visiota, luotaessa säädösperustaa ja jaettaessa resursseja tulosten saavuttamista varten. Tämä edellyttää SDI:en hyötyjen markkinoimista koko kehityksen ajan ottaen huomioon, että poliittisen tuen jatkuminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyötyjen markkinointi SDI voidaan ja pitää kehittää paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tästä syystä poliitikkoihin ja päättäjiin tulee olla yhteydessä näillä kaikilla tasoilla ja havainnollistaa toimivan SDI:n hyötyjä. Hyötyjen tulee liittyä aloihin, joilla on korkea poliittinen prioriteetti, kuten rikosten ehkäiseminen, terveys, koulutus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja onnettomuuksien hallinta. Lisäksi tulee havainnollistaa kuinka voidaan tukea tietoyhteiskunnan ja yleisen talouden kehittymistä, vähentää päällekkäistä työtä ja resurssien tuhlausta sekä lisätä kilpailukykyä paikantamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan kautta. Näiden hyötyjen havainnollistamisessa on aluksi mahdollista käyttää kansainvälisiä esimerkkejä sovittamalla niitä paikallisten olosuhteiden mukaisiksi. Paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on aluksi parempi keskittyä nopeita tuloksia tuottaviin sovelluksiin mieluummin kuin hankkeisiin, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Euroopan tasolla on muutamia keskeisiä aloja, joiden osalta voidaan tuottaa hyviä esimerkkejä SDI:n hyödyistä tai vastaavasti sen puuttumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Näitä ovat onnettomuustilanteiden hallinta (esimerkiksi Toulousen räjähdys ja Tsernobyl), ympäristön hallinta (vesipuitedirektiivi, tulvat Italiassa ja Reinin laaksossa) ja liikenne (Alppien läpi johtavien tunneleiden sulkemisen vaikutukset). Yksi menestyneiden SDI-hankkeiden yhteydessä havaittu tärkeä seikka on tarve hallita infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. SDI:n kehitys vaatii myös kouluttamista ja organisaatiokulttuurien muutoksia. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja monille julkisen hallinnon organisaatioille, joille mukautuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Haasteita ovat mm. entistä laajemman horisontaalisen yhteistyön tarve eri ministeriöiden ja virastojen

5 välillä, käyttäjien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen, tietovarantojen entistä tehokkaampi käyttö ja kyky "päästää muut käsiksi" "minun" tietoihini. Hyötyjen markkinoinnin tulee olla realistista eikä perustua katteettomiin odotuksiin (hypeen). Koordinointi Koordinointi on kaikkien maiden kokemusten perusteella yksi tärkeimmistä SDI:n kehittämisen osa-alueista. Maille, joilla on pisimmälle kehittyneet SDI:t, kuten USA:lle ja pohjoismaille, ovat luonteenomaisia vahvat organisaatioiden väliset yhteistyöelimet. Maissa, joissa kansallinen SDI on vähiten kehittynyt, kuten Espanjassa, Belgiassa ja Itävallassa, myös kansallinen koordinointi on heikointa. Näissä maissa on toisaalta loistavia esimerkkejä alueellisista SDI:sta, koska hyvät yhteistyömekanismit ovat syntyneet alueellisella tasolla. Koordinointi ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevia SDI:en kehittymiselle. Koordinoinnin rooli on moninainen sisältäen: johtamista, organisaatioiden välisten ristiriitojen sovittelua, poliittisen tuen ylläpitämistä, hyötyjen markkinointia eri sidosryhmille, teknistä ohjausta ja yhteisten standardien käytön edistämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä ja tuloksista tiedottamista. Lisäksi koordinoivilla elimillä voi olla tärkeä asema tunnistettaessa puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia säädöspuitteissa ja organisaatiorakenteissa sekä tehtäessä ehdotuksia tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Koordinointi voi olosuhteista riippuen olla joko yhden organisaation vastuulla tai jaettu usealle organisaatiolle esimerkiksi siten, että yksi keskittyy käytännön toteuttamiseen ja toinen strategisiin ja lainsäädännöllisiin seikkoihin. Kaikista koordinoinnin osa-alueista huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämän SDI:n olemassaolon kannalta keskeisen toiminnon ei tarvitse olla kallista tai vaatia laajaa byrokratiaa. Esimerkiksi USA:ssa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria koordinoiva liittovaltion paikkatietokomitea Federal Geographic Data Committee, FGDC hoitaa edellä mainitut tehtävät 15 työntekijän voimin ja 3.6 miljoonan dollarin vuotuisella budjetilla, josta noin puolet käytetään tukirahana kehitettäessä metadata- ja muita palveluita ja portaaleja liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistasoilla. Kysymys ei siten ole laajasta organisaatiosta tai suuresta budjetista, vaan oikeasta toimintamallista, joka tuottaa hyvän katteen tehdylle investoinnille. Myös seuraavat USA:n kokemuksiin perustuvat näkökohdat on syytä ottaa huomioon Euroopassa: Korkeimman tahon poliittisen tuen lisäksi tarvitaan virastojen ja laitosten tiukkaa ohjausta, koska niillä on taipumus ohjata kehitystä omien tarpeidensa mukaisesti ja samalla heikentää SDI:a. Koskaan ei pidä aliarvioida "hallintokuntaisuutta"! Koordinoinnilla tulee olla oma budjetti, jotta se olisi tehokasta. Kuten missä tahansa monimutkaisessa hankkeessa tulee ajatella suuria linjoja mutta toimia pienin askelin eli tukea ja markkinoida visiota mutta vaiheistaa toteutus. Vaiheistettu toteutus Kokemukset SDI:en toteutuksesta Euroopassa osoittavat selvästi, että erilaiset mallit ja lähestymistavat ovat syntyneet erilaisen kulttuurien ja hallinnollisten olosuhteiden

6 seurauksena. Osassa maista on ollut pidempi suunnitteluvaihe, joka on tuottanut ehyen käsitemallin SDI:sta ja sen komponenteista ennen toteutuksen käynnistämistä. Toisissa maissa on taas oltu käytännönläheisempiä ja liitetty SDI:n kehitys olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen. Sama malli ei sovi kaikille. Ponnisteltaessa kohti eurooppalaista SDI:a, on vaiheistettu, olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin SDI:hin tukeutuva toteutustapa ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö ja toisiaan täydentävät rakenteet ovat keskeisiä periaatteita. Samalla on kuitenkin selvää, ettei kansallista SDI:a ole vielä jokaisessa maassa. Tästä syystä katsotaan, että tarvitaan puitelainsäädäntöä, joka vaatii EU:n jäsenmaita kehittämään perustason SDI:n, mutta toteutustapa yksityiskohtineen jää kuitenkin kansalliselle vastuulle. Kansallisten ja alueellisten SDI:en kehittämisen ja yhteensopivuuden varmistamisen tueksi tulee vahvistaa organisaatioiden ja laitosten voimavaroja, edistää kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä sekä tarjota teknistä koordinaatiota ja tukea. Koordinoinnin ja tuen tulisi sisältää eurooppalaisen tietomallin määrittely ja kehittäminen olemassa olevien mallien pohjalta pitäen vaikutukset kansallisiin tietokantoihin mahdollisimman pieninä. Tämän perustyön lisäksi on tarve harmonisoida tietoluokkia ja saada aikaan yhtenäistä ja laaja-alaista paikkatietoa. Tarvittava työmäärä vaihtelee tietoluokittain ja riippuu paljolti saavutettavasta yhteisymmärryksestä tuotannossa käytettävistä yhteisistä määritelmistä ja standardeista. Olemassa olevat eurooppalaiset esimerkit laaja-alaisen maaperä-, peitteisyys-, ilmasto-, maasto- ja hallintoraja-aineistojen osalta osoittavat kuitenkin, että yhteensovitustyötä tarvitaan paljon, ja että kaikkien alojen organisaatiot tarvitsevat rahoitusta tehdäkseen muutostyön. ESDI:n toteuttamisessa on siten arvioitava monia seikkoja, kuten: Eri tietoluokkien harmonisointia koordinoivien tahojen tunnistaminen ja valinta, Näiden tahojen seuranta ja valvonta, sekä yhteydet ESDI:n tekniseen koordinaattoriin ja olemassa oleviin eurooppalaisiin elimiin, Työn rahoittaminen, Alkuperäisen ja harmonisoidun tiedon suhde, tekijänoikeudet ja saatavuus. Rakennettaessa kansallista ja eurooppalaista SDI:a tarvitaan sekä ylhäältä alaspäin lähtevää (periaatepäätökset, koordinointi) että alhaalta ylöspäin lähtevää vaiheittaista toteuttamista, jotka yhdessä integroivat jo olemassa olevia rakenteita. On tärkeää, että toteutetut palvelut toimivat saumattomasti eri tasoilla eli ovat yhteiskäyttöisiä. Euroopan tasolla (kuten myös muillakin tasoilla) tarvitaan paikkatietoportaali (GeoPortal), jonka avulla voidaan demonstroida päämääriä ja mahdollistaa tiedon visualisointi, prosessointi ja tarkastelu. Tämän palvelun tulee perustua selkeille käyttäjätarpeille, sen tulee olla monikielinen toimiakseen eurooppalaisena palvelukanavana ja sen tulee olla yhteydessä vastaaviin kansallisiin palveluihin. Tätä varten eri maiden tietohakemistoja ja palveluita on täydennettävä yhteensopivilla ohjelmistorajapinnoilla. Tällainen paikkatietoportaali on tarpeellinen havainnollistettaessa hyötyjä, joita saavutetaan parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, kehittämällä käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita sekä tunnistettaessa suurimpia puutteita. Paikkatietoportaali lisäksi viestittää, että jotakin konkreettista tapahtuu ja se toimii SDI:n edistymisen mittarina kuvastaessaan tietopalvelujen ja -hakemistojen sekä käyttäjien palautteiden kehitystä.

7 Yhteenveto suosituksista Edistääkseen ESDI:n kehittämistä ja tukeakseen INSPIRE-hanketta puitelainsäädännön kehittämisessä, GINIE-hankkeen puitteissa kokoontunut asiantuntijaryhmä valmisteli seuraavat suositukset: 1. Vakaa poliittinen tuki Poliittisia päättäjiä on rohkaistava ottamaan aktiivinen rooli kaikissa elimissä, jotka valmistelevat ja ohjaavat SDI:n kehittämistä alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 2. Vakaa taloudellinen tuki ESDI:n käyntiin saamiseksi suositellaan, että hanke saa aluksi taloudellista tukea valtionhallinnolta kansallisen budjetin kautta. Nämä investoinnit tulee nähdä olennaisiksi osiksi e-europe- ja e-goverment-ohjelmia, koska SDI tukee hallinnon modernisoimista ja parantaa julkisen sektorin tietovarantojen käytettävyyttä. Infrastruktuurin syntymisen jälkeen sen taloudellisesta vakaudesta on huolehdittava. Tämä saattaa edellyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta sekä käyttömaksuja, jotka on sovitettavissa yhteen mahdollisimman laajaan käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. 3. Lainsäädäntö Yleinen puitelainsäädäntö tulee ottaa käyttöön ESDI:n kehityksen tueksi. Puitesäädösten tulee edellyttää, että: EU ottaa ESDI:n periaatteet käyttöön kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa, eli tietomallien ja palveluiden määrittelyssä tulee aina ottaa huomioon yhteiset tavoitteet. jäsenmaat rakentavat perustason SDI-palvelut (esim. paikkatietohakemiston) käyttämällä olemassa olevia tai rakentamalla uusia järjestelmiä. 4. Koordinointi Euroopan tasolle tulee perustaa koordinoiva elin varmistamaan, että ESDI toteutuu. Tämän elimen tulee huolehtia: Operatiivisesta koordinoinnista: Määrittelemällä yhteiset eurooppalaiset kohde- ja tietomallit, tarjoamalla teknistä neuvontaa ja seuraamalla teknologista kehitystä (tekninen seuranta). Edistämällä kansainvälisten yhteensopivuutta parantavien standardien käyttöönottoa. Koordinoimalla eri aihealueiden tietojen harmonisoinnista vastaavien organisaatioiden toimintaa. Ylläpitämällä Euroopan paikkatietoportaalia. Strategisesta koordinoinnista Tukemalla kansallisten SDI:en kehitystä vahvistamalla eri elinten toimintaedellytyksiä ja tekemällä vertailevia selvityksiä paikkatietoihin ja SDI:hin liittyvistä menettelytavoista ja lainsäädännöstä. Varmistamalla, että Euroopan tason periaatteet ja toimet ovat sopusoinnussa ESDI:n kehittämisen kanssa (poliittinen seuranta). Tekemällä yhteistyötä kansallisten organisaatioiden kanssa poliittisen tason tietoisuuden lisäämiseksi jakamalla tietoa sovelluksista ja pilottihankkeista, jotka liittyvät läheisesti poliittisesti merkittäviin aihealueisiin, kuten ympäristöön ja tietoyhteiskuntaan (egovernment).

8 Lisäksi suositellaan, että näitä molempia koordinointitehtäviä tuetaan selkeästi korvamerkityllä monivuotisella budjettirahoituksella. 5. Vaiheistettu toteutus ESDI:a tulee kehittää vaiheittain subsidiariteetti-periaatetta kunnioittaen, kansallisia ja alueellisia olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Yhteisen näkemyksen varmistamiseksi vakaasta ja vaiheistetusta lähestymistavasta, suositellaan että: Perustetaan monikielinen paikkatietoportaali (GeoPortal) havainnollistamaan ESDI:n tavoitteita ja osoittamaan edistymistä. Portaalin tulee integroitua muihin sähköisiin palveluihin eikä eristäytyä pelkäksi paikkatietopalveluksi. Alkuvaiheen palvelut ja vaatimukset tunnistetaan ja valitaan nopeasti perustason ESDI:n aikaan saamiseksi. Perustetaan nopeasti Euroopan tasolle tekninen yhteistyöryhmä valmistelemaan eurooppalaiset spesifikaatiot ja huolehtimaan ESDI:n teknisestä koordinoinnista. Kehitetään hallinnollinen ja taloudellinen järjestely tietoluokkien harmonisoimiseksi yhteistyössä olemassa olevien eurooppalaisten laitosten ja käynnistettävän ESDI:n teknisen yhteistyöryhmän kanssa. Voimavarojen lisäämistoimenpiteissä otetaan huomioon PK-yritysten mahdollisuudet tuottaa palveluja paikallisella tasolla ja paikalliselle hallinnolle.

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen

Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen

Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen Konsultin äkkivääriä havaintoja paikkatiedon avoimuuden vaikutuksesta liiketoiminnan sujuvuuteen SKS-Teemapäivä 3.2.2011 Liiketoiminta ja avoin paikkatieto Kari Mikkonen, Paikkatietokonsultit Oy Julkinen/julkishallinnon/avoin?

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset?

SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? SADe-ohjelma 2009-2015: Mitkä ovat tulokset ja vaikutukset? 9.9.2015, Ira Alanko ja Päivi Nurminen Kuntamarkkinat 2015 JulkICT-toiminto SADe-ohjelma lukuina Kuntaliitto, 6 ministeriötä, useita kymmeniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping

Paikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

ERP-järjestelmän kannattavuus

ERP-järjestelmän kannattavuus ERP-järjestelmän kannattavuus Jouko Karjalainen ITViikon ja Lawsonin seminaari 30.08.2007 ROI vs. TCO ROI, return on investment DuPont-malli: tuotot, kustannukset, sidottu pääoma Kausittainen tuloslaskenta

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot