Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia"

Transkriptio

1 GINIE: Geographic Information Network in Europe IST Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia Käännös A. Vertanen Tarkastanut P. Ahonen D 5.3.2(a) Projektikoordinaattori: University of Sheffield - USFD Työryhmän jäsenet: Open GIS Consortium (Europe) -OGCE European Umbrella Organisation for Geographic Information-EUROGI Joint Research Centre of the European Commission- JRC

2 Tausta Yhä useammin havaitaan, että modernin yhteiskunnan haasteet, kuten ympäristönsuojelu, parempi turvallisuus, toimiva liikenne, oikeudenmukainen sosiaalinen kehitys ja uudet kansalaispalvelut, vaativat päätöksentekijöitä tunnistamaan alueita, joilla toimenpiteiden tarve on voimakkain, löytämään tehokkaimmat toimintatavat sekä seuraamaan ja arvioimaan tuloksia. Paikkatiedot ovat ratkaiseva apuneuvo kaikissa näissä tehtävissä. Ei riitä, että paikkatieto on pelkästään olemassa. Lisäksi tulee olla helposti selvitettävissä kenen hallinnassa se on, sopiiko se käsillä olevaan tarpeeseen, kuinka se saadaan käyttöön ja kuinka se voidaan liittää muihin aineistoihin. Näitä tarpeita varten tarvitaan yhtenäisiä tiedonhallintaperiaatteita, järjestelmällistä yhteistyötä, teknologiaa, dataa ja ihmisiä, jotka toteuttavat paikkatiedon tehokkaan jakelun ja käytön. Paikkatietoinfrastruktuurilla (spatial data infrastructure, SDI) tarkoitetaan edellä mainittujen osatekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Paikkatietoinfrastruktuurin merkitys hyvässä hallinnossa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamisessa on johtanut siihen, että useimmat maailman maat ovat sitoutuneet infrastruktuurin kehittämiseen. Joulukuussa 2001 valmistuneessa selvityksessä 1 todetaan, että 120 maailman 192 valtiosta valmistelee kansallista paikkatietoinfrastruktuuria ja että puolet näistä on jo perustanut tärkeimmät aineistot kattavan hakemistopalvelun Internetissä. Kehitteillä olevien infrastruktuurien laajuus ja laatutaso vaihtelee huomattavasti, mutta selvityksen perusteella on havaittavissa, että paikkatietoinfrastruktuurit eivät ole vain rikkaiden valtioiden ylellisyyttä vaan tarkoituksenmukaista strategista kehittämistä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Euroopassa useimmissa maissa on käynnissä paikkatietoinfrastruktuurien kehittämisprosessi kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla. Osa hankkeista soveltuu esimerkeiksi maailman parhaista menettelytavoista osan ollessa hajanaisia kehityskulkuja, joissa vasta viime aikoina on alkanut syntyä näkyviä tuloksia. Vaihtelu johtuu Euroopan maiden institutionaalisesta ja kulttuurillisesta heterogeenisuudesta, mutta myös eroista yleisen tietoisuuden ja poliittisen tuen tasoissa eri alueilla. Euroopan yhtenäistyessä taloudellisesti ja sosiaalisesti on yhä useammin huomattu, että osaa prosesseista, kuten ympäristön muuttuminen, turvallisuus, liikenne ja sosiaalinen yhtenäisyys, on tarkasteltava koko Euroopan mittakaavassa, mikä vaatii koko Euroopan kattavia edes minimitasolla olevia yhtenäisiä paikkatietovarantoja. Tästä syystä Euroopan Komissio on käynnistänyt merkittävän hankkeen eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (ESDI) kehittämiseksi (an Infrastructure for Spatial Information in Europe, INSPIRE). Hankkeen vision mukaan: Tieto tulee kerätä vain kerran ja ylläpitää siellä, missä se on tehokkaimmin järjestettävissä. Tiedon tulee kattaa yhtenäisenä koko Eurooppa, ja eri tietolähteistä tulevaa tietoa tulee pystyä yhdistelemään sekä jakamaan eri käyttäjien ja sovellusten kesken. Hyvää hallintoa varten eri tasoilla tarvittava paikkatieto tulee olla yleisesti saatavilla ehdoin, jotka eivät estä sen laajamittaista hyödyntämistä. Tulee olla helposti selvitettävissä, mitä paikkatietoa on olemassa, sopiiko se tiettyyn käyttötarpeeseen ja millä ehdoilla tieto on saatavissa ja käytettävissä. Paikkatiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja tulkittavaa sekä tarkasteltavissa käyttäjäystävällisiä visualisointimenetelmiä käyttäen. 1 Crompvoets J. and Bregt A World Status of National Spatial Data Clearinghouses.

3 INSPIRE-hankkeen tähdätessä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä tukevien säädöspuitteiden aikaansaamiseen on tärkeää arvioida paikkatietoinfrastruktuurien kehitystilannetta Euroopassa ja tunnistaa niitä keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota varmistettaessa eurooppalaisen ja kansallisen/alueellisen kehitystyön yhteensopivuus. Tästä syystä GINIE-projekti 2 kutsui koolle paikkatietoinfrastruktuureja koskevan asiantuntijakokouksen, johon osallistui edustajia 13 Euroopan maasta ja USA:sta. Kokous järjestettiin Euroopan Komission Yhteisessä Tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre, JRC) Isprassa Italiassa toukokuuta Raportti, jossa arvioidaan kokouksessa edustettujen maiden kokemuksia, on saatavissa GINIE-projektin internet-sivuilta (www.ecgis.org/ginie). Ohessa on yhteenveto tärkeimmistä huomioista ja suosituksista. Yhteenveto havainnoista Menestyneelle paikkatietoinfrastruktuurille (SDI:lle) on ominaista, että: Se on kehitetty, sitä käytetään ja ylläpidetään useiden keskeisistä tietovarannoista vastuussa olevien organisaatioiden toimesta. Keskeiset tietovarannot kuvaavat sosio-ekonomisia olosuhteita, ympäristöä, kiinteistöjä ja omistussuhteita sekä perusmaastotietoja, kuten osoitteita, hallintorajoja, fyysistä infrastruktuuria ja topografisia kohteita. Se kykenee vastaamaan todellisiin tarpeisiin erityisesti kriisitilanteissa, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa. Sen tarjoamat perustiedot vastaavat sovittuja määritelmiä, ovat ajantasalla sekä helposti löydettävissä ja saatavissa käyttöön. Se ulottuu monitasoisena paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Se on toiminnallisesti yhtenäinen eri hallintotasoilla. Sillä on selkeä hallinto-organisaatio. Se tukee riittävästi taloutta tarpeellisuutensa perustaksi. Poliittinen tuki Seminaarissa esitettyjen kokemusten perusteella on todettavissa, että SDI:t, jotka ovat lähinnä edellä mainittuja ominaisuuksia, ovat myös nauttineet vakainta poliittista tukea koko kehityksensä ajan. Vastaavasti alueellisesti ja sisällöllisesti puutteellisten infrastruktuurien kehitysympäristölle on ollut ominaista heikompi poliittinen tuki. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, mutta on tärkeää, että havainto on vahvistettu monien kansallisten ja kansainvälisten, yli kymmenenkin vuotta jatkuneiden kehittämishankkeiden kokemusten perusteella. Kaksi näkökohtaa ovat erityisesti korostamisen arvoisia: 1. Korkean tason poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä, että: Suurin osa paikkatiedoista kerätään, ylläpidetään ja käytetään julkisen sektorin toimesta ja julkinen sektori on riippuvainen valtiovallan asettamista rahoitus-, organisointi- ja sääntelyperiaatteista. Paikkatietovarantojen ylläpito on kallista, ja niiden avulla voidaan tukea monia valtiovallan kansalaisille tarjoamia palveluita. Tästä ympäristössä syntyy helposti 2 GINIE on Euroopan Unionin Information Society Technologies -ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää yhtenäisen paikkatietostrategia syntymistä Eurooppaan. Projektin jäseniä ovat EUROGI, OGCE, Joint Research Centre ja Sheffieldin Yliopisto.

4 ristiriita valtion suorien tulojen maksimointiin tähtäävien ja kansalaisten hyötyjä maksimoivien sähköisten palvelujen rakentamiseen tähtäävien tavoitteiden välille. Poliittinen tuki on tarpeen näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. SDI:ssa ei ole niinkään kysymys teknologiasta, vaan valtiota, valtion virastoja, yksityistä sektoria ja kansalaisia koskevista periaatteista ja sopimuksista, joiden avulla julkisen sektorin tietovarantojen - mukaan lukien paikkatietovarantojen - käyttö voidaan maksimoida kaikkien hyödyksi. Nämä sopimukset vaativat useimmiten hyväksyntää ja poliittista tukea korkealta tasolta. Hallituksilla on tästä syystä ratkaiseva rooli paikkatietoinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä, koska ne toimivat samalla tiedon tuottajina, käyttäjinä, politiikan tekijöinä ja valvojina, jotka ohjaavat suurinta osaa julkisista organisaatioista. 2. Poliittisen tuen tulee olla vakaata Poliittiset painopisteet saattavat muuttua ulkoisista olosuhteista, vallan vaihtumisesta tai jopa vain avainhenkilöiden vaihtumisesta johtuen. Muutamien maiden kokemukset osoittavat, että pitkällekin kehitetty infrastruktuuri on edelleen herkkä organisaatioiden tavoitteiden ja poliittisen suunnan muutoksille. Näiden näkökohtien valossa on selvää, että yksi selkeä painopiste SDI:en kehittämisessä on pitkäjänteinen toiminta poliittisten päätöksentekijöiden tuen saavuttamiseksi kaikilla tasoilla. Poliittista tukea tarvitaan kehitettäessä ja levitettäessä visiota, luotaessa säädösperustaa ja jaettaessa resursseja tulosten saavuttamista varten. Tämä edellyttää SDI:en hyötyjen markkinoimista koko kehityksen ajan ottaen huomioon, että poliittisen tuen jatkuminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyötyjen markkinointi SDI voidaan ja pitää kehittää paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tästä syystä poliitikkoihin ja päättäjiin tulee olla yhteydessä näillä kaikilla tasoilla ja havainnollistaa toimivan SDI:n hyötyjä. Hyötyjen tulee liittyä aloihin, joilla on korkea poliittinen prioriteetti, kuten rikosten ehkäiseminen, terveys, koulutus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja onnettomuuksien hallinta. Lisäksi tulee havainnollistaa kuinka voidaan tukea tietoyhteiskunnan ja yleisen talouden kehittymistä, vähentää päällekkäistä työtä ja resurssien tuhlausta sekä lisätä kilpailukykyä paikantamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan kautta. Näiden hyötyjen havainnollistamisessa on aluksi mahdollista käyttää kansainvälisiä esimerkkejä sovittamalla niitä paikallisten olosuhteiden mukaisiksi. Paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on aluksi parempi keskittyä nopeita tuloksia tuottaviin sovelluksiin mieluummin kuin hankkeisiin, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Euroopan tasolla on muutamia keskeisiä aloja, joiden osalta voidaan tuottaa hyviä esimerkkejä SDI:n hyödyistä tai vastaavasti sen puuttumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Näitä ovat onnettomuustilanteiden hallinta (esimerkiksi Toulousen räjähdys ja Tsernobyl), ympäristön hallinta (vesipuitedirektiivi, tulvat Italiassa ja Reinin laaksossa) ja liikenne (Alppien läpi johtavien tunneleiden sulkemisen vaikutukset). Yksi menestyneiden SDI-hankkeiden yhteydessä havaittu tärkeä seikka on tarve hallita infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. SDI:n kehitys vaatii myös kouluttamista ja organisaatiokulttuurien muutoksia. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja monille julkisen hallinnon organisaatioille, joille mukautuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Haasteita ovat mm. entistä laajemman horisontaalisen yhteistyön tarve eri ministeriöiden ja virastojen

5 välillä, käyttäjien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen, tietovarantojen entistä tehokkaampi käyttö ja kyky "päästää muut käsiksi" "minun" tietoihini. Hyötyjen markkinoinnin tulee olla realistista eikä perustua katteettomiin odotuksiin (hypeen). Koordinointi Koordinointi on kaikkien maiden kokemusten perusteella yksi tärkeimmistä SDI:n kehittämisen osa-alueista. Maille, joilla on pisimmälle kehittyneet SDI:t, kuten USA:lle ja pohjoismaille, ovat luonteenomaisia vahvat organisaatioiden väliset yhteistyöelimet. Maissa, joissa kansallinen SDI on vähiten kehittynyt, kuten Espanjassa, Belgiassa ja Itävallassa, myös kansallinen koordinointi on heikointa. Näissä maissa on toisaalta loistavia esimerkkejä alueellisista SDI:sta, koska hyvät yhteistyömekanismit ovat syntyneet alueellisella tasolla. Koordinointi ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevia SDI:en kehittymiselle. Koordinoinnin rooli on moninainen sisältäen: johtamista, organisaatioiden välisten ristiriitojen sovittelua, poliittisen tuen ylläpitämistä, hyötyjen markkinointia eri sidosryhmille, teknistä ohjausta ja yhteisten standardien käytön edistämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä ja tuloksista tiedottamista. Lisäksi koordinoivilla elimillä voi olla tärkeä asema tunnistettaessa puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia säädöspuitteissa ja organisaatiorakenteissa sekä tehtäessä ehdotuksia tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Koordinointi voi olosuhteista riippuen olla joko yhden organisaation vastuulla tai jaettu usealle organisaatiolle esimerkiksi siten, että yksi keskittyy käytännön toteuttamiseen ja toinen strategisiin ja lainsäädännöllisiin seikkoihin. Kaikista koordinoinnin osa-alueista huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämän SDI:n olemassaolon kannalta keskeisen toiminnon ei tarvitse olla kallista tai vaatia laajaa byrokratiaa. Esimerkiksi USA:ssa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria koordinoiva liittovaltion paikkatietokomitea Federal Geographic Data Committee, FGDC hoitaa edellä mainitut tehtävät 15 työntekijän voimin ja 3.6 miljoonan dollarin vuotuisella budjetilla, josta noin puolet käytetään tukirahana kehitettäessä metadata- ja muita palveluita ja portaaleja liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistasoilla. Kysymys ei siten ole laajasta organisaatiosta tai suuresta budjetista, vaan oikeasta toimintamallista, joka tuottaa hyvän katteen tehdylle investoinnille. Myös seuraavat USA:n kokemuksiin perustuvat näkökohdat on syytä ottaa huomioon Euroopassa: Korkeimman tahon poliittisen tuen lisäksi tarvitaan virastojen ja laitosten tiukkaa ohjausta, koska niillä on taipumus ohjata kehitystä omien tarpeidensa mukaisesti ja samalla heikentää SDI:a. Koskaan ei pidä aliarvioida "hallintokuntaisuutta"! Koordinoinnilla tulee olla oma budjetti, jotta se olisi tehokasta. Kuten missä tahansa monimutkaisessa hankkeessa tulee ajatella suuria linjoja mutta toimia pienin askelin eli tukea ja markkinoida visiota mutta vaiheistaa toteutus. Vaiheistettu toteutus Kokemukset SDI:en toteutuksesta Euroopassa osoittavat selvästi, että erilaiset mallit ja lähestymistavat ovat syntyneet erilaisen kulttuurien ja hallinnollisten olosuhteiden

6 seurauksena. Osassa maista on ollut pidempi suunnitteluvaihe, joka on tuottanut ehyen käsitemallin SDI:sta ja sen komponenteista ennen toteutuksen käynnistämistä. Toisissa maissa on taas oltu käytännönläheisempiä ja liitetty SDI:n kehitys olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen. Sama malli ei sovi kaikille. Ponnisteltaessa kohti eurooppalaista SDI:a, on vaiheistettu, olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin SDI:hin tukeutuva toteutustapa ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö ja toisiaan täydentävät rakenteet ovat keskeisiä periaatteita. Samalla on kuitenkin selvää, ettei kansallista SDI:a ole vielä jokaisessa maassa. Tästä syystä katsotaan, että tarvitaan puitelainsäädäntöä, joka vaatii EU:n jäsenmaita kehittämään perustason SDI:n, mutta toteutustapa yksityiskohtineen jää kuitenkin kansalliselle vastuulle. Kansallisten ja alueellisten SDI:en kehittämisen ja yhteensopivuuden varmistamisen tueksi tulee vahvistaa organisaatioiden ja laitosten voimavaroja, edistää kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä sekä tarjota teknistä koordinaatiota ja tukea. Koordinoinnin ja tuen tulisi sisältää eurooppalaisen tietomallin määrittely ja kehittäminen olemassa olevien mallien pohjalta pitäen vaikutukset kansallisiin tietokantoihin mahdollisimman pieninä. Tämän perustyön lisäksi on tarve harmonisoida tietoluokkia ja saada aikaan yhtenäistä ja laaja-alaista paikkatietoa. Tarvittava työmäärä vaihtelee tietoluokittain ja riippuu paljolti saavutettavasta yhteisymmärryksestä tuotannossa käytettävistä yhteisistä määritelmistä ja standardeista. Olemassa olevat eurooppalaiset esimerkit laaja-alaisen maaperä-, peitteisyys-, ilmasto-, maasto- ja hallintoraja-aineistojen osalta osoittavat kuitenkin, että yhteensovitustyötä tarvitaan paljon, ja että kaikkien alojen organisaatiot tarvitsevat rahoitusta tehdäkseen muutostyön. ESDI:n toteuttamisessa on siten arvioitava monia seikkoja, kuten: Eri tietoluokkien harmonisointia koordinoivien tahojen tunnistaminen ja valinta, Näiden tahojen seuranta ja valvonta, sekä yhteydet ESDI:n tekniseen koordinaattoriin ja olemassa oleviin eurooppalaisiin elimiin, Työn rahoittaminen, Alkuperäisen ja harmonisoidun tiedon suhde, tekijänoikeudet ja saatavuus. Rakennettaessa kansallista ja eurooppalaista SDI:a tarvitaan sekä ylhäältä alaspäin lähtevää (periaatepäätökset, koordinointi) että alhaalta ylöspäin lähtevää vaiheittaista toteuttamista, jotka yhdessä integroivat jo olemassa olevia rakenteita. On tärkeää, että toteutetut palvelut toimivat saumattomasti eri tasoilla eli ovat yhteiskäyttöisiä. Euroopan tasolla (kuten myös muillakin tasoilla) tarvitaan paikkatietoportaali (GeoPortal), jonka avulla voidaan demonstroida päämääriä ja mahdollistaa tiedon visualisointi, prosessointi ja tarkastelu. Tämän palvelun tulee perustua selkeille käyttäjätarpeille, sen tulee olla monikielinen toimiakseen eurooppalaisena palvelukanavana ja sen tulee olla yhteydessä vastaaviin kansallisiin palveluihin. Tätä varten eri maiden tietohakemistoja ja palveluita on täydennettävä yhteensopivilla ohjelmistorajapinnoilla. Tällainen paikkatietoportaali on tarpeellinen havainnollistettaessa hyötyjä, joita saavutetaan parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, kehittämällä käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita sekä tunnistettaessa suurimpia puutteita. Paikkatietoportaali lisäksi viestittää, että jotakin konkreettista tapahtuu ja se toimii SDI:n edistymisen mittarina kuvastaessaan tietopalvelujen ja -hakemistojen sekä käyttäjien palautteiden kehitystä.

7 Yhteenveto suosituksista Edistääkseen ESDI:n kehittämistä ja tukeakseen INSPIRE-hanketta puitelainsäädännön kehittämisessä, GINIE-hankkeen puitteissa kokoontunut asiantuntijaryhmä valmisteli seuraavat suositukset: 1. Vakaa poliittinen tuki Poliittisia päättäjiä on rohkaistava ottamaan aktiivinen rooli kaikissa elimissä, jotka valmistelevat ja ohjaavat SDI:n kehittämistä alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 2. Vakaa taloudellinen tuki ESDI:n käyntiin saamiseksi suositellaan, että hanke saa aluksi taloudellista tukea valtionhallinnolta kansallisen budjetin kautta. Nämä investoinnit tulee nähdä olennaisiksi osiksi e-europe- ja e-goverment-ohjelmia, koska SDI tukee hallinnon modernisoimista ja parantaa julkisen sektorin tietovarantojen käytettävyyttä. Infrastruktuurin syntymisen jälkeen sen taloudellisesta vakaudesta on huolehdittava. Tämä saattaa edellyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta sekä käyttömaksuja, jotka on sovitettavissa yhteen mahdollisimman laajaan käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. 3. Lainsäädäntö Yleinen puitelainsäädäntö tulee ottaa käyttöön ESDI:n kehityksen tueksi. Puitesäädösten tulee edellyttää, että: EU ottaa ESDI:n periaatteet käyttöön kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa, eli tietomallien ja palveluiden määrittelyssä tulee aina ottaa huomioon yhteiset tavoitteet. jäsenmaat rakentavat perustason SDI-palvelut (esim. paikkatietohakemiston) käyttämällä olemassa olevia tai rakentamalla uusia järjestelmiä. 4. Koordinointi Euroopan tasolle tulee perustaa koordinoiva elin varmistamaan, että ESDI toteutuu. Tämän elimen tulee huolehtia: Operatiivisesta koordinoinnista: Määrittelemällä yhteiset eurooppalaiset kohde- ja tietomallit, tarjoamalla teknistä neuvontaa ja seuraamalla teknologista kehitystä (tekninen seuranta). Edistämällä kansainvälisten yhteensopivuutta parantavien standardien käyttöönottoa. Koordinoimalla eri aihealueiden tietojen harmonisoinnista vastaavien organisaatioiden toimintaa. Ylläpitämällä Euroopan paikkatietoportaalia. Strategisesta koordinoinnista Tukemalla kansallisten SDI:en kehitystä vahvistamalla eri elinten toimintaedellytyksiä ja tekemällä vertailevia selvityksiä paikkatietoihin ja SDI:hin liittyvistä menettelytavoista ja lainsäädännöstä. Varmistamalla, että Euroopan tason periaatteet ja toimet ovat sopusoinnussa ESDI:n kehittämisen kanssa (poliittinen seuranta). Tekemällä yhteistyötä kansallisten organisaatioiden kanssa poliittisen tason tietoisuuden lisäämiseksi jakamalla tietoa sovelluksista ja pilottihankkeista, jotka liittyvät läheisesti poliittisesti merkittäviin aihealueisiin, kuten ympäristöön ja tietoyhteiskuntaan (egovernment).

8 Lisäksi suositellaan, että näitä molempia koordinointitehtäviä tuetaan selkeästi korvamerkityllä monivuotisella budjettirahoituksella. 5. Vaiheistettu toteutus ESDI:a tulee kehittää vaiheittain subsidiariteetti-periaatetta kunnioittaen, kansallisia ja alueellisia olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Yhteisen näkemyksen varmistamiseksi vakaasta ja vaiheistetusta lähestymistavasta, suositellaan että: Perustetaan monikielinen paikkatietoportaali (GeoPortal) havainnollistamaan ESDI:n tavoitteita ja osoittamaan edistymistä. Portaalin tulee integroitua muihin sähköisiin palveluihin eikä eristäytyä pelkäksi paikkatietopalveluksi. Alkuvaiheen palvelut ja vaatimukset tunnistetaan ja valitaan nopeasti perustason ESDI:n aikaan saamiseksi. Perustetaan nopeasti Euroopan tasolle tekninen yhteistyöryhmä valmistelemaan eurooppalaiset spesifikaatiot ja huolehtimaan ESDI:n teknisestä koordinoinnista. Kehitetään hallinnollinen ja taloudellinen järjestely tietoluokkien harmonisoimiseksi yhteistyössä olemassa olevien eurooppalaisten laitosten ja käynnistettävän ESDI:n teknisen yhteistyöryhmän kanssa. Voimavarojen lisäämistoimenpiteissä otetaan huomioon PK-yritysten mahdollisuudet tuottaa palveluja paikallisella tasolla ja paikalliselle hallinnolle.

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Paikkatietostrategiaa Tampereella Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma Taustaa Verkoston käynnistyminen Paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen

Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma Taustaa Verkoston käynnistyminen Paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen Inspire-sihteeristö 1 (6) Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013 Tämä Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013-2014 on hyväksytty verkoston vuosikokouksessa 12.6.2013. Aiemmin 1.6.2009 perustettu

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta ja tietojohtamista Jaana Sinipuro, Projektijohtaja 23.5.2017 Kohti kestävää data-alustataloutta Datan luonti Datan harmonisointi Integraatio Soveltava

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos

INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007. Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE tulee entäs sitten? Nordean metsäpäivä 23.8.2007 Arvo Kokkonen maanmittausneuvos Maanmittauslaitos INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari 18.3.2014 Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139 Mihin mikrobikokoelmia tarvitaan? 2 Culture Collection Laaja käyttäjäjoukko;

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö

Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Kunnat ja paikkatietoaineistojen yhteiskäyttö Sanna Jokela Paikkatietoyhteistyön koordinaattori LOUNAISPAIKKA Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus ja yhteistyöverkosto. Ajatuksena syntyi jo vuonna

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto

Lisätiedot

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt 11.12.2009 Pasi Pekkinen Maanmittauslaitos / Myyntipalvelut etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire -direktiivi

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen

Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä. Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Paikkatietoratkaisut markkinoinnin apuvälineenä Käyttökohteet ja käytännön hyödyt Ilkka Suojanen Sisältö ESRI Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä tulevaisuuden tarpeet Markkinointi, myynti ja jakelun

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot