Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia"

Transkriptio

1 GINIE: Geographic Information Network in Europe IST Paikkatietoinfrastruktuurit: Toimenpidesuosituksia Käännös A. Vertanen Tarkastanut P. Ahonen D 5.3.2(a) Projektikoordinaattori: University of Sheffield - USFD Työryhmän jäsenet: Open GIS Consortium (Europe) -OGCE European Umbrella Organisation for Geographic Information-EUROGI Joint Research Centre of the European Commission- JRC

2 Tausta Yhä useammin havaitaan, että modernin yhteiskunnan haasteet, kuten ympäristönsuojelu, parempi turvallisuus, toimiva liikenne, oikeudenmukainen sosiaalinen kehitys ja uudet kansalaispalvelut, vaativat päätöksentekijöitä tunnistamaan alueita, joilla toimenpiteiden tarve on voimakkain, löytämään tehokkaimmat toimintatavat sekä seuraamaan ja arvioimaan tuloksia. Paikkatiedot ovat ratkaiseva apuneuvo kaikissa näissä tehtävissä. Ei riitä, että paikkatieto on pelkästään olemassa. Lisäksi tulee olla helposti selvitettävissä kenen hallinnassa se on, sopiiko se käsillä olevaan tarpeeseen, kuinka se saadaan käyttöön ja kuinka se voidaan liittää muihin aineistoihin. Näitä tarpeita varten tarvitaan yhtenäisiä tiedonhallintaperiaatteita, järjestelmällistä yhteistyötä, teknologiaa, dataa ja ihmisiä, jotka toteuttavat paikkatiedon tehokkaan jakelun ja käytön. Paikkatietoinfrastruktuurilla (spatial data infrastructure, SDI) tarkoitetaan edellä mainittujen osatekijöiden muodostamaa kokonaisuutta. Paikkatietoinfrastruktuurin merkitys hyvässä hallinnossa sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamisessa on johtanut siihen, että useimmat maailman maat ovat sitoutuneet infrastruktuurin kehittämiseen. Joulukuussa 2001 valmistuneessa selvityksessä 1 todetaan, että 120 maailman 192 valtiosta valmistelee kansallista paikkatietoinfrastruktuuria ja että puolet näistä on jo perustanut tärkeimmät aineistot kattavan hakemistopalvelun Internetissä. Kehitteillä olevien infrastruktuurien laajuus ja laatutaso vaihtelee huomattavasti, mutta selvityksen perusteella on havaittavissa, että paikkatietoinfrastruktuurit eivät ole vain rikkaiden valtioiden ylellisyyttä vaan tarkoituksenmukaista strategista kehittämistä sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Euroopassa useimmissa maissa on käynnissä paikkatietoinfrastruktuurien kehittämisprosessi kansallisella, alueellisella ja/tai paikallisella tasolla. Osa hankkeista soveltuu esimerkeiksi maailman parhaista menettelytavoista osan ollessa hajanaisia kehityskulkuja, joissa vasta viime aikoina on alkanut syntyä näkyviä tuloksia. Vaihtelu johtuu Euroopan maiden institutionaalisesta ja kulttuurillisesta heterogeenisuudesta, mutta myös eroista yleisen tietoisuuden ja poliittisen tuen tasoissa eri alueilla. Euroopan yhtenäistyessä taloudellisesti ja sosiaalisesti on yhä useammin huomattu, että osaa prosesseista, kuten ympäristön muuttuminen, turvallisuus, liikenne ja sosiaalinen yhtenäisyys, on tarkasteltava koko Euroopan mittakaavassa, mikä vaatii koko Euroopan kattavia edes minimitasolla olevia yhtenäisiä paikkatietovarantoja. Tästä syystä Euroopan Komissio on käynnistänyt merkittävän hankkeen eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (ESDI) kehittämiseksi (an Infrastructure for Spatial Information in Europe, INSPIRE). Hankkeen vision mukaan: Tieto tulee kerätä vain kerran ja ylläpitää siellä, missä se on tehokkaimmin järjestettävissä. Tiedon tulee kattaa yhtenäisenä koko Eurooppa, ja eri tietolähteistä tulevaa tietoa tulee pystyä yhdistelemään sekä jakamaan eri käyttäjien ja sovellusten kesken. Hyvää hallintoa varten eri tasoilla tarvittava paikkatieto tulee olla yleisesti saatavilla ehdoin, jotka eivät estä sen laajamittaista hyödyntämistä. Tulee olla helposti selvitettävissä, mitä paikkatietoa on olemassa, sopiiko se tiettyyn käyttötarpeeseen ja millä ehdoilla tieto on saatavissa ja käytettävissä. Paikkatiedon tulee olla helposti ymmärrettävää ja tulkittavaa sekä tarkasteltavissa käyttäjäystävällisiä visualisointimenetelmiä käyttäen. 1 Crompvoets J. and Bregt A World Status of National Spatial Data Clearinghouses.

3 INSPIRE-hankkeen tähdätessä eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä tukevien säädöspuitteiden aikaansaamiseen on tärkeää arvioida paikkatietoinfrastruktuurien kehitystilannetta Euroopassa ja tunnistaa niitä keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota varmistettaessa eurooppalaisen ja kansallisen/alueellisen kehitystyön yhteensopivuus. Tästä syystä GINIE-projekti 2 kutsui koolle paikkatietoinfrastruktuureja koskevan asiantuntijakokouksen, johon osallistui edustajia 13 Euroopan maasta ja USA:sta. Kokous järjestettiin Euroopan Komission Yhteisessä Tutkimuskeskuksessa (Joint Research Centre, JRC) Isprassa Italiassa toukokuuta Raportti, jossa arvioidaan kokouksessa edustettujen maiden kokemuksia, on saatavissa GINIE-projektin internet-sivuilta (www.ecgis.org/ginie). Ohessa on yhteenveto tärkeimmistä huomioista ja suosituksista. Yhteenveto havainnoista Menestyneelle paikkatietoinfrastruktuurille (SDI:lle) on ominaista, että: Se on kehitetty, sitä käytetään ja ylläpidetään useiden keskeisistä tietovarannoista vastuussa olevien organisaatioiden toimesta. Keskeiset tietovarannot kuvaavat sosio-ekonomisia olosuhteita, ympäristöä, kiinteistöjä ja omistussuhteita sekä perusmaastotietoja, kuten osoitteita, hallintorajoja, fyysistä infrastruktuuria ja topografisia kohteita. Se kykenee vastaamaan todellisiin tarpeisiin erityisesti kriisitilanteissa, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa. Sen tarjoamat perustiedot vastaavat sovittuja määritelmiä, ovat ajantasalla sekä helposti löydettävissä ja saatavissa käyttöön. Se ulottuu monitasoisena paikalliselta tasolta alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Se on toiminnallisesti yhtenäinen eri hallintotasoilla. Sillä on selkeä hallinto-organisaatio. Se tukee riittävästi taloutta tarpeellisuutensa perustaksi. Poliittinen tuki Seminaarissa esitettyjen kokemusten perusteella on todettavissa, että SDI:t, jotka ovat lähinnä edellä mainittuja ominaisuuksia, ovat myös nauttineet vakainta poliittista tukea koko kehityksensä ajan. Vastaavasti alueellisesti ja sisällöllisesti puutteellisten infrastruktuurien kehitysympäristölle on ollut ominaista heikompi poliittinen tuki. Tämä ei tietysti ole mikään yllätys, mutta on tärkeää, että havainto on vahvistettu monien kansallisten ja kansainvälisten, yli kymmenenkin vuotta jatkuneiden kehittämishankkeiden kokemusten perusteella. Kaksi näkökohtaa ovat erityisesti korostamisen arvoisia: 1. Korkean tason poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeää. Siitä syystä, että: Suurin osa paikkatiedoista kerätään, ylläpidetään ja käytetään julkisen sektorin toimesta ja julkinen sektori on riippuvainen valtiovallan asettamista rahoitus-, organisointi- ja sääntelyperiaatteista. Paikkatietovarantojen ylläpito on kallista, ja niiden avulla voidaan tukea monia valtiovallan kansalaisille tarjoamia palveluita. Tästä ympäristössä syntyy helposti 2 GINIE on Euroopan Unionin Information Society Technologies -ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää yhtenäisen paikkatietostrategia syntymistä Eurooppaan. Projektin jäseniä ovat EUROGI, OGCE, Joint Research Centre ja Sheffieldin Yliopisto.

4 ristiriita valtion suorien tulojen maksimointiin tähtäävien ja kansalaisten hyötyjä maksimoivien sähköisten palvelujen rakentamiseen tähtäävien tavoitteiden välille. Poliittinen tuki on tarpeen näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. SDI:ssa ei ole niinkään kysymys teknologiasta, vaan valtiota, valtion virastoja, yksityistä sektoria ja kansalaisia koskevista periaatteista ja sopimuksista, joiden avulla julkisen sektorin tietovarantojen - mukaan lukien paikkatietovarantojen - käyttö voidaan maksimoida kaikkien hyödyksi. Nämä sopimukset vaativat useimmiten hyväksyntää ja poliittista tukea korkealta tasolta. Hallituksilla on tästä syystä ratkaiseva rooli paikkatietoinfrastruktuurin ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä, koska ne toimivat samalla tiedon tuottajina, käyttäjinä, politiikan tekijöinä ja valvojina, jotka ohjaavat suurinta osaa julkisista organisaatioista. 2. Poliittisen tuen tulee olla vakaata Poliittiset painopisteet saattavat muuttua ulkoisista olosuhteista, vallan vaihtumisesta tai jopa vain avainhenkilöiden vaihtumisesta johtuen. Muutamien maiden kokemukset osoittavat, että pitkällekin kehitetty infrastruktuuri on edelleen herkkä organisaatioiden tavoitteiden ja poliittisen suunnan muutoksille. Näiden näkökohtien valossa on selvää, että yksi selkeä painopiste SDI:en kehittämisessä on pitkäjänteinen toiminta poliittisten päätöksentekijöiden tuen saavuttamiseksi kaikilla tasoilla. Poliittista tukea tarvitaan kehitettäessä ja levitettäessä visiota, luotaessa säädösperustaa ja jaettaessa resursseja tulosten saavuttamista varten. Tämä edellyttää SDI:en hyötyjen markkinoimista koko kehityksen ajan ottaen huomioon, että poliittisen tuen jatkuminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Hyötyjen markkinointi SDI voidaan ja pitää kehittää paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Tästä syystä poliitikkoihin ja päättäjiin tulee olla yhteydessä näillä kaikilla tasoilla ja havainnollistaa toimivan SDI:n hyötyjä. Hyötyjen tulee liittyä aloihin, joilla on korkea poliittinen prioriteetti, kuten rikosten ehkäiseminen, terveys, koulutus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja onnettomuuksien hallinta. Lisäksi tulee havainnollistaa kuinka voidaan tukea tietoyhteiskunnan ja yleisen talouden kehittymistä, vähentää päällekkäistä työtä ja resurssien tuhlausta sekä lisätä kilpailukykyä paikantamiseen perustuvan uuden yritystoiminnan kautta. Näiden hyötyjen havainnollistamisessa on aluksi mahdollista käyttää kansainvälisiä esimerkkejä sovittamalla niitä paikallisten olosuhteiden mukaisiksi. Paikallisen infrastruktuurin kehittämisessä on aluksi parempi keskittyä nopeita tuloksia tuottaviin sovelluksiin mieluummin kuin hankkeisiin, joiden tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien kuluttua. Euroopan tasolla on muutamia keskeisiä aloja, joiden osalta voidaan tuottaa hyviä esimerkkejä SDI:n hyödyistä tai vastaavasti sen puuttumisesta aiheutuvista lisäkustannuksista. Näitä ovat onnettomuustilanteiden hallinta (esimerkiksi Toulousen räjähdys ja Tsernobyl), ympäristön hallinta (vesipuitedirektiivi, tulvat Italiassa ja Reinin laaksossa) ja liikenne (Alppien läpi johtavien tunneleiden sulkemisen vaikutukset). Yksi menestyneiden SDI-hankkeiden yhteydessä havaittu tärkeä seikka on tarve hallita infrastruktuuriin kohdistuvia odotuksia. SDI:n kehitys vaatii myös kouluttamista ja organisaatiokulttuurien muutoksia. Nämä ovat usein pitkiä prosesseja monille julkisen hallinnon organisaatioille, joille mukautuminen nopeisiin muutoksiin on hankalaa. Haasteita ovat mm. entistä laajemman horisontaalisen yhteistyön tarve eri ministeriöiden ja virastojen

5 välillä, käyttäjien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen, tietovarantojen entistä tehokkaampi käyttö ja kyky "päästää muut käsiksi" "minun" tietoihini. Hyötyjen markkinoinnin tulee olla realistista eikä perustua katteettomiin odotuksiin (hypeen). Koordinointi Koordinointi on kaikkien maiden kokemusten perusteella yksi tärkeimmistä SDI:n kehittämisen osa-alueista. Maille, joilla on pisimmälle kehittyneet SDI:t, kuten USA:lle ja pohjoismaille, ovat luonteenomaisia vahvat organisaatioiden väliset yhteistyöelimet. Maissa, joissa kansallinen SDI on vähiten kehittynyt, kuten Espanjassa, Belgiassa ja Itävallassa, myös kansallinen koordinointi on heikointa. Näissä maissa on toisaalta loistavia esimerkkejä alueellisista SDI:sta, koska hyvät yhteistyömekanismit ovat syntyneet alueellisella tasolla. Koordinointi ja yhteistyömekanismit ovat ratkaisevia SDI:en kehittymiselle. Koordinoinnin rooli on moninainen sisältäen: johtamista, organisaatioiden välisten ristiriitojen sovittelua, poliittisen tuen ylläpitämistä, hyötyjen markkinointia eri sidosryhmille, teknistä ohjausta ja yhteisten standardien käytön edistämistä, yleisen tietoisuuden lisäämistä ja tuloksista tiedottamista. Lisäksi koordinoivilla elimillä voi olla tärkeä asema tunnistettaessa puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia säädöspuitteissa ja organisaatiorakenteissa sekä tehtäessä ehdotuksia tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Koordinointi voi olosuhteista riippuen olla joko yhden organisaation vastuulla tai jaettu usealle organisaatiolle esimerkiksi siten, että yksi keskittyy käytännön toteuttamiseen ja toinen strategisiin ja lainsäädännöllisiin seikkoihin. Kaikista koordinoinnin osa-alueista huolehtiminen on kuitenkin välttämätöntä. Tämän SDI:n olemassaolon kannalta keskeisen toiminnon ei tarvitse olla kallista tai vaatia laajaa byrokratiaa. Esimerkiksi USA:ssa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria koordinoiva liittovaltion paikkatietokomitea Federal Geographic Data Committee, FGDC hoitaa edellä mainitut tehtävät 15 työntekijän voimin ja 3.6 miljoonan dollarin vuotuisella budjetilla, josta noin puolet käytetään tukirahana kehitettäessä metadata- ja muita palveluita ja portaaleja liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistasoilla. Kysymys ei siten ole laajasta organisaatiosta tai suuresta budjetista, vaan oikeasta toimintamallista, joka tuottaa hyvän katteen tehdylle investoinnille. Myös seuraavat USA:n kokemuksiin perustuvat näkökohdat on syytä ottaa huomioon Euroopassa: Korkeimman tahon poliittisen tuen lisäksi tarvitaan virastojen ja laitosten tiukkaa ohjausta, koska niillä on taipumus ohjata kehitystä omien tarpeidensa mukaisesti ja samalla heikentää SDI:a. Koskaan ei pidä aliarvioida "hallintokuntaisuutta"! Koordinoinnilla tulee olla oma budjetti, jotta se olisi tehokasta. Kuten missä tahansa monimutkaisessa hankkeessa tulee ajatella suuria linjoja mutta toimia pienin askelin eli tukea ja markkinoida visiota mutta vaiheistaa toteutus. Vaiheistettu toteutus Kokemukset SDI:en toteutuksesta Euroopassa osoittavat selvästi, että erilaiset mallit ja lähestymistavat ovat syntyneet erilaisen kulttuurien ja hallinnollisten olosuhteiden

6 seurauksena. Osassa maista on ollut pidempi suunnitteluvaihe, joka on tuottanut ehyen käsitemallin SDI:sta ja sen komponenteista ennen toteutuksen käynnistämistä. Toisissa maissa on taas oltu käytännönläheisempiä ja liitetty SDI:n kehitys olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen. Sama malli ei sovi kaikille. Ponnisteltaessa kohti eurooppalaista SDI:a, on vaiheistettu, olemassa oleviin kansallisiin ja alueellisiin SDI:hin tukeutuva toteutustapa ratkaisevan tärkeää. Yhteistyö ja toisiaan täydentävät rakenteet ovat keskeisiä periaatteita. Samalla on kuitenkin selvää, ettei kansallista SDI:a ole vielä jokaisessa maassa. Tästä syystä katsotaan, että tarvitaan puitelainsäädäntöä, joka vaatii EU:n jäsenmaita kehittämään perustason SDI:n, mutta toteutustapa yksityiskohtineen jää kuitenkin kansalliselle vastuulle. Kansallisten ja alueellisten SDI:en kehittämisen ja yhteensopivuuden varmistamisen tueksi tulee vahvistaa organisaatioiden ja laitosten voimavaroja, edistää kansainvälisiä standardeja ja parhaita käytäntöjä sekä tarjota teknistä koordinaatiota ja tukea. Koordinoinnin ja tuen tulisi sisältää eurooppalaisen tietomallin määrittely ja kehittäminen olemassa olevien mallien pohjalta pitäen vaikutukset kansallisiin tietokantoihin mahdollisimman pieninä. Tämän perustyön lisäksi on tarve harmonisoida tietoluokkia ja saada aikaan yhtenäistä ja laaja-alaista paikkatietoa. Tarvittava työmäärä vaihtelee tietoluokittain ja riippuu paljolti saavutettavasta yhteisymmärryksestä tuotannossa käytettävistä yhteisistä määritelmistä ja standardeista. Olemassa olevat eurooppalaiset esimerkit laaja-alaisen maaperä-, peitteisyys-, ilmasto-, maasto- ja hallintoraja-aineistojen osalta osoittavat kuitenkin, että yhteensovitustyötä tarvitaan paljon, ja että kaikkien alojen organisaatiot tarvitsevat rahoitusta tehdäkseen muutostyön. ESDI:n toteuttamisessa on siten arvioitava monia seikkoja, kuten: Eri tietoluokkien harmonisointia koordinoivien tahojen tunnistaminen ja valinta, Näiden tahojen seuranta ja valvonta, sekä yhteydet ESDI:n tekniseen koordinaattoriin ja olemassa oleviin eurooppalaisiin elimiin, Työn rahoittaminen, Alkuperäisen ja harmonisoidun tiedon suhde, tekijänoikeudet ja saatavuus. Rakennettaessa kansallista ja eurooppalaista SDI:a tarvitaan sekä ylhäältä alaspäin lähtevää (periaatepäätökset, koordinointi) että alhaalta ylöspäin lähtevää vaiheittaista toteuttamista, jotka yhdessä integroivat jo olemassa olevia rakenteita. On tärkeää, että toteutetut palvelut toimivat saumattomasti eri tasoilla eli ovat yhteiskäyttöisiä. Euroopan tasolla (kuten myös muillakin tasoilla) tarvitaan paikkatietoportaali (GeoPortal), jonka avulla voidaan demonstroida päämääriä ja mahdollistaa tiedon visualisointi, prosessointi ja tarkastelu. Tämän palvelun tulee perustua selkeille käyttäjätarpeille, sen tulee olla monikielinen toimiakseen eurooppalaisena palvelukanavana ja sen tulee olla yhteydessä vastaaviin kansallisiin palveluihin. Tätä varten eri maiden tietohakemistoja ja palveluita on täydennettävä yhteensopivilla ohjelmistorajapinnoilla. Tällainen paikkatietoportaali on tarpeellinen havainnollistettaessa hyötyjä, joita saavutetaan parantamalla julkisen sektorin tietovarantojen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, kehittämällä käyttäjien tarpeita vastaavia palveluita sekä tunnistettaessa suurimpia puutteita. Paikkatietoportaali lisäksi viestittää, että jotakin konkreettista tapahtuu ja se toimii SDI:n edistymisen mittarina kuvastaessaan tietopalvelujen ja -hakemistojen sekä käyttäjien palautteiden kehitystä.

7 Yhteenveto suosituksista Edistääkseen ESDI:n kehittämistä ja tukeakseen INSPIRE-hanketta puitelainsäädännön kehittämisessä, GINIE-hankkeen puitteissa kokoontunut asiantuntijaryhmä valmisteli seuraavat suositukset: 1. Vakaa poliittinen tuki Poliittisia päättäjiä on rohkaistava ottamaan aktiivinen rooli kaikissa elimissä, jotka valmistelevat ja ohjaavat SDI:n kehittämistä alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. 2. Vakaa taloudellinen tuki ESDI:n käyntiin saamiseksi suositellaan, että hanke saa aluksi taloudellista tukea valtionhallinnolta kansallisen budjetin kautta. Nämä investoinnit tulee nähdä olennaisiksi osiksi e-europe- ja e-goverment-ohjelmia, koska SDI tukee hallinnon modernisoimista ja parantaa julkisen sektorin tietovarantojen käytettävyyttä. Infrastruktuurin syntymisen jälkeen sen taloudellisesta vakaudesta on huolehdittava. Tämä saattaa edellyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta sekä käyttömaksuja, jotka on sovitettavissa yhteen mahdollisimman laajaan käyttöön liittyvien tavoitteiden kanssa. 3. Lainsäädäntö Yleinen puitelainsäädäntö tulee ottaa käyttöön ESDI:n kehityksen tueksi. Puitesäädösten tulee edellyttää, että: EU ottaa ESDI:n periaatteet käyttöön kaikissa EU:n rahoittamissa hankkeissa, eli tietomallien ja palveluiden määrittelyssä tulee aina ottaa huomioon yhteiset tavoitteet. jäsenmaat rakentavat perustason SDI-palvelut (esim. paikkatietohakemiston) käyttämällä olemassa olevia tai rakentamalla uusia järjestelmiä. 4. Koordinointi Euroopan tasolle tulee perustaa koordinoiva elin varmistamaan, että ESDI toteutuu. Tämän elimen tulee huolehtia: Operatiivisesta koordinoinnista: Määrittelemällä yhteiset eurooppalaiset kohde- ja tietomallit, tarjoamalla teknistä neuvontaa ja seuraamalla teknologista kehitystä (tekninen seuranta). Edistämällä kansainvälisten yhteensopivuutta parantavien standardien käyttöönottoa. Koordinoimalla eri aihealueiden tietojen harmonisoinnista vastaavien organisaatioiden toimintaa. Ylläpitämällä Euroopan paikkatietoportaalia. Strategisesta koordinoinnista Tukemalla kansallisten SDI:en kehitystä vahvistamalla eri elinten toimintaedellytyksiä ja tekemällä vertailevia selvityksiä paikkatietoihin ja SDI:hin liittyvistä menettelytavoista ja lainsäädännöstä. Varmistamalla, että Euroopan tason periaatteet ja toimet ovat sopusoinnussa ESDI:n kehittämisen kanssa (poliittinen seuranta). Tekemällä yhteistyötä kansallisten organisaatioiden kanssa poliittisen tason tietoisuuden lisäämiseksi jakamalla tietoa sovelluksista ja pilottihankkeista, jotka liittyvät läheisesti poliittisesti merkittäviin aihealueisiin, kuten ympäristöön ja tietoyhteiskuntaan (egovernment).

8 Lisäksi suositellaan, että näitä molempia koordinointitehtäviä tuetaan selkeästi korvamerkityllä monivuotisella budjettirahoituksella. 5. Vaiheistettu toteutus ESDI:a tulee kehittää vaiheittain subsidiariteetti-periaatetta kunnioittaen, kansallisia ja alueellisia olemassa olevia rakenteita hyväksi käyttäen. Yhteisen näkemyksen varmistamiseksi vakaasta ja vaiheistetusta lähestymistavasta, suositellaan että: Perustetaan monikielinen paikkatietoportaali (GeoPortal) havainnollistamaan ESDI:n tavoitteita ja osoittamaan edistymistä. Portaalin tulee integroitua muihin sähköisiin palveluihin eikä eristäytyä pelkäksi paikkatietopalveluksi. Alkuvaiheen palvelut ja vaatimukset tunnistetaan ja valitaan nopeasti perustason ESDI:n aikaan saamiseksi. Perustetaan nopeasti Euroopan tasolle tekninen yhteistyöryhmä valmistelemaan eurooppalaiset spesifikaatiot ja huolehtimaan ESDI:n teknisestä koordinoinnista. Kehitetään hallinnollinen ja taloudellinen järjestely tietoluokkien harmonisoimiseksi yhteistyössä olemassa olevien eurooppalaisten laitosten ja käynnistettävän ESDI:n teknisen yhteistyöryhmän kanssa. Voimavarojen lisäämistoimenpiteissä otetaan huomioon PK-yritysten mahdollisuudet tuottaa palveluja paikallisella tasolla ja paikalliselle hallinnolle.

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari

INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE-toimeenpanon seuranta ja raportointi Kai Koistinen 17.5.2016 Inspire-sihteeristön verkkoseminaari INSPIRE seuranta ja raportointi INSPIRE-toimeenpanon etenemistä jäsenmaissa seurataan vuosittain

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)

JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1

Savuton kunta 2012 2015. Tarja Kristiina Ikonen 9.2.2012 1 Savuton kunta 2012 2015 1 PROJEKTIN TAUSTAA Tupakointi on alkoholin käytön ohella merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairastuvuuden aiheuttaja Suomessa. Vajaa viidennes suomalaisesta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää

IT ja metsä vuonna 2010-5 väittämää Mikko Lehikoinen, Kesla OYj Metsäalan tulevaisuusseminaari 2: Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit 1.6.2004 Tampereen yliopisto, Pinni Brakennus, luentosali B 1100

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Verkkolaskutuksen kansainvälisestä tilanteesta

Verkkolaskutuksen kansainvälisestä tilanteesta Verkkolaskutuksen kansainvälisestä tilanteesta Antti Eskola TEM Finsipro-seminaari 9.2.2016 1 Billentis: Market maturity in einvoicing 2 Sähköisen laskutuksen ajureita Aasian, Lat. Amerikan, Etelä- ja

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä

Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Ehdotusten vaikutukset EU:n kilpailuasemaan luotettavien digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä Mika Lauhde Vice President, Government Relations and Business Development SSH Communications Security

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot