ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena"

Transkriptio

1 ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena Riitta Juusenaho, Johanna Kurela (toimittajat) Merja Kuisma, Aino Ylinen (kirjoittajat) T I E T O T U O T A N N O N J A L A A D U N A R V I O I N N I N J U L K A I S U J A A / 3

2 Tampereeen kaupunki Talous- ja liiketoimintaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu 4 6 C PL Tampere Puh Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisun rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki. Kannen kuvat: Ari Järvelä Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 3 ISBN ISSN-L ISSN Painettu ISSN X Verkkojulkaisu Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

3 Lukijalle TOP School -hanke (Tampereen kaupungin oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatiohanke) on yksi kaupungin strategisista hankkeista. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää laajasti tamperelaisia oppimisympäristöjä niin fyysisten tilojen, teknologian kuin pedagogiikankin näkökulmasta. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää luoda kiinteä keskusteluyhteys kunnan järjestämien koulutuspalvelujen sekä tutkimuksen välille. Tutkimusten avulla saadaan pätevää tietoa koulutuksen nykytilasta, suunnataan kehittämistoimenpiteitä ja resursseja oikeisiin kohteisiin ja todetaan kehittämistyön vaikuttavuus. Käsillä oleva julkaisu koostuu kahdesta erillisestä osasta, joista Merja Kuisman teksti käsittelee tieto- ja viestintäteknologian ja oppimisen välisiä yhteyksiä ajankohtaisen tutkimuksen valossa sekä kuvaa konkreettisia biologian ja maantiedon opetukseen soveltuvia opetusteknologian sovelluksia Tampereen Normaalikoulussa. Aino Ylisen teksti on hänen diplomityönsä Tampereen teknilliseltä yliopistolta, ja siinä tutkija paneutuu erityisesti lukioiden matematiikan opetukseen soveltuvan opetusteknologian käyttöön ja käyttökokemuksiin. Tutkimuksessa verrataan mielenkiintoisella tavalla opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia. Eläminen ja työskentely tulevaisuuden yhteiskunnassa edellyttää kansalaisilta koko ajan kehittyviä ja uusiutuvia tietoteknisiä taitoja. Tämän vuoksi opettajat ovatkin keskeisessä asemassa varmistamassa suomalaislapsille ja -nuorille riittävät ja ajankohtaiset tiedot ja taidot, jotta he voivat aikanaan kilpailla menestyksellisesti kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla niin opiskelu- kuin työpaikoistakin. Tällä hetkellä opetusteknologian hyödyntäminen oppitunneilla liittyy paljolti opettajan henkilökohtaisiin taitoihin ja kiinnostukseen. Koulutuksen järjestäjän, kunnan, on kuitenkin varmistettava kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada pätevää tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetusta. Tämä tapahtuu yhteistyössä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kanssa varmistamalla digitaalisen oppimateriaalin saatavuus, takaamalla kouluille ja oppilaitoksille toimivat varusteet ja tietoliikenneyhteydet sekä vahvistamalla TVT:n opetuskäytön tutkimusta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi käsillä olevan julkaisu on yksi avaus. Riitta Juusenaho Hankejohtaja, KT TOP School -hanke Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena 3

4 4 Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

5 Sisällys ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena 3 Lukijalle 7 OSA I Merja Kuisma PARANTAAKO TEKNOLOGIA OPPIMISTA? 39 OSA II Aino Ylinen TEKNOLOGIA LUKION MATEMATIIKAN OPETUKSESSA Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena 5

6 6 Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

7 OSA I Merja Kuisma PARANTAAKO TEKNOLOGIA OPPIMISTA?

8 8 Parantaako teknologia oppimista?

9 Sisällys Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? 3. Konstruktivistinen oppimiskäsitys 3. Tutkiva oppiminen 3.3 Oppimisen kolme näkökulmaa 4.4 Navigointiapu ja signalointi: teoria multimedian avulla oppimisesta 5 3 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 7 3. Tulokset koskien opetusjärjestelyjä ja oppimisprosessin kuvausta TVT tutkivan oppimisen välineenä TVT innovatiivisen opetuksen ja oppimisen välineenä Digitaalisen oppimisympäristön käytettävyys ja hyödyllisyys 3. Tulokset oppimistulosten osalta Kolmiulotteisten oppimateriaalien vaikutus oppimiseen Kosketustaulun vaikutukset oppimiseen Mobiililaitteiden sovellukset, wikit ja blogit oppimisen edistäjinä 7 4 Kokemuksia Tampereen yliopiston normaalikoulussa 9 4. Esimerkkejä TVT:n pedagogisesta käytöstä TVT tutkivan oppimisen apuvälineenä yläkoulun maantiedossa TVT tutkivan oppimisen välineenä yläkoulun biologiassa Kosketustaulu ja oppimisen kolme näkökulmaa Erilaisten oppijoiden palaute ja opettajan kokemukset 3 4. Opetusteknologia opetusharjoittelussa 3 5 Pohdinta: Opetus- ja oppimiskulttuurin muutoksen mahdollistaminen 33 Lähteet 34 Parantaako teknologia oppimista? 9

10 Parantaako teknologia oppimista?

11 Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Johdanto: Miksi tieto- ja viestintäteknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Opetustyötä tekevillä on haasteellinen tehtävä opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria siten, että he omaksuvat yhteiskunnassamme tarvittavat tiedot ja taidot. Elämme tietoyhteiskunnassa (Anttiroiko, 998), joka usein käsitetään kovin insinöörivetoisesti yksinomaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) laitteiden ja ohjelmien käytön hallitsemiseksi. Tietoyhteiskunta merkitsee kuitenkin paljon muutakin. Siinä pärjäämiseen tarvitaan itseohjautuvuutta, kehittyneitä ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä uusien innovaatioiden kehittelyyn sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Penttinen, 3). Koska tavoitteena on antaa oppilaille tietoyhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat niin sanotut -luvun taidot ( st century skills), on syytä tarkastella näitä taitoja hieman lisää. Oheinen lista perustuu laajan kansainvälisen ATCS (Assessment & Teaching of st -Century Skills) -hankkeen tekemään selvitykseen -luvun taitojen määritelmistä (Binkley & al., ).. Luovuus ja innovatiivisuus. Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu 3. Oppimaan oppiminen 4. Kommunikaatio 5. Yhteistyö 6. Informaation lukutaito 7. TVT-taidot ja verkko-oppiminen 8. Globaali ja paikallinen kansalaisuus 9. Elämä ja työura. Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu Näistä kymmenestä taidosta kolme ensimmäistä liittyvät tapaan ajatella, taidot 4 5 tapaan tehdä työtä, taidot 6 7 työvälineiden hallintaan ja 8 oman elämän hallintaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti (Ahonen, ). Kutakin taitoa voidaan arvioida Ksave-mallin mukaan. Ksave tulee termeistä Knowledge, Skills, Attitudes, Values, Ethics, joten näitä taitoja lähestytään ja arvioidaan tietojen, taitojen, asenteiden, arvojen ja etiikan näkökulmasta. Opetustapoja, jotka edistävät -luvun taitojen oppimista, kutsutaan innovatiivisiksi opetuskäytänteiksi (Norrena, Kankaanranta & Nieminen, ). Laaja kansainvälinen ITL (Innovative Teaching and Learning) -tutkimus, jossa Suomikin on mukana, osoittaa että tietynlaiset opetuskäytänteet edistävät oppilaiden -luvun taitojen oppimista (Shear, Gallagher & Patel, ). Innovatiiviset opetuskäytänteet perustuvat oppilaslähtöiseen pedagogiikkaan. Lisäksi siinä tietotekniikka integroidaan pedagogiikkaan oppimistavoitteiden mukaan, eikä tietotekniikan käyttö ole tavoite sinällään, vaan se on väline oppimismahdollisuuksien laajentamiseen ja syventämiseen. ITL-tutkimus liittää innovatiiviseen opetukseen myös Parantaako teknologia oppimista?

12 Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? opetuksen laajentamisen luokkahuoneen ulkopuolelle. Varsinaisista oppimisprosesseista kerrotaan tarkemmin teoreettisen viitekehyksen osiossa ja teknologian käytön vaikutuksista oppimiseen kappaleessa kolme. Teknologialla on suuri rooli yhteiskunnan muutoksessa (Wong & al., 8). Moni käyttää avointa sosiaalisen median foorumia, kuten Twitteriä tai Facebookia, päivittäin, ja niin lapset kuin aikuiset käyttävät yhteydenpitoon ja internetin selaamiseen mobiililaitteita. Kun teknologiaa on runsaasti saatavilla, eikö olisi luontevaa, että sitä käytettäisiin koulussakin? Koulut eivät kuitenkaan ole ottaneet käyttöönsä lapsille syntymästä saakka tuttuja teknologisia oppimisympäristöjä (Kankaanranta & Puhakka, 8; Law, Pelgrum & Plomp, ). Jotta tilanne saadaan muuttumaan, tarvitaan muutoksia koulutuksen ekosysteemin kaikilla eri tasoilla: luokka- ja koulutasolla sekä kansallisella koulutusjärjestelmän tasolla (Shear, Gallagher & Patel, ). Ekosysteemi-termi kuvaa osuvasti koulutusjärjestelmän eri osien riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita. Monelle tuntemalleni opettajalle on annettu opetuskäyttöä varten tietokone internetyhteyksineen, demokamera, dataprojektori ja osalle myös interaktiivinen valkotaulu, mutta he ovat epävarmoja niiden käyttötavoista. Opettajat ovat ihmetelleet laitteisiin kohdistuvia kiitoksen sanoja niiden oppimisen mullistavista vaikutuksista ja kokeneet, että pedagogiikka on pysynyt entisellään uusista laitteista huolimatta. Millaisin pedagogisin menetelmin näitä välineitä siis voisi hyödyntää niin, että ne edistäisivät oppilaiden oppimista? Parantaako teknologia oppimista?

13 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Teoreettinen viitekehys: Miten tietoja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen?. Konstruktivistinen oppimiskäsitys Ennen kuin aloittaa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttämisen opetustyössään, kannattaa perehtyä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja tutkivaan oppimiseen. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisprosessiin liittyy kuusi eri ominaisuutta (Falk, Krüger & Welz, ). Ensinnäkin oppiminen on konstruktivistinen prosessi eli oppija yhdistää ja jäsentää uusia asioita aikaisempien kokemusten sekä näkemysten ja mielikuvituksen avulla. Oppija antaa uusille asioille merkityksiä oman kokemusmaailmansa ja oletustensa mukaisesti, eivätkä merkitykset siirry sellaisenaan opettajalta oppijalle. Toiseksi oppiminen on aktiivinen prosessi, eikä oppimista tapahdu ilman oppijan aktiivista työskentelyä. Lisäksi oppimisen kannalta on tuloksellisinta, mikäli opettaja ohjaa oppimisprosessin alkuun, mutta oppija ohjaa prosessia itse tehden itse prosessin etenemiseen liittyvät päätökset. Oppimisprosessit kytkeytyvät henkilön yksilöllisiin kognitioihin, siihen miten hän prosessoi tietoa. Kognitioihin liittyy myös tunteet, kuten kiinnostuminen ja motivoituminen. Yksilöllisistä kognitiosysteemeistä huolimatta oppiminen on myös sosiaalinen prosessi. Oppimista tapahtuu, kun yksilöt jakavat ideoitaan ja oletuksiaan toisilleen, testaavat niitä ja neuvottelevat niistä. Vuorovaikutustilanteiden luominen on siis oppimisen kannalta tärkeää. Viimeisenä konstruktivistisen oppimiskäsityksen piirteenä on oppimisen kontekstuaalisuus. Relevantti konteksti antaa oppijalle mahdollisuuden tulkita tiedon merkitystä. Tämä puolestaan mahdollistaa oppimisprosessin ja tiedon tallentumisen pitkäaikaiseen muistiin.. Tutkiva oppiminen Tutkiva oppiminen liittyy konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja pohjautuu ajatukseen, että aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen tieteessä tai keksimisessä. Tutkivan oppimisen prosessi voidaan jakaa kuvan mukaisesti yhdeksään eri osatekijään: kontekstin luominen, ongelmien asettaminen, oppilaiden työskentelyteorioiden luominen, kriittinen arviointi, uuden syventävän tiedon hankkiminen, tarkentuvien kysymysten kehitteleminen, asteittain tarkentuvien teorioiden luominen, prosessin jakaminen ja tulosten julkistaminen. Oppilaat etenevät näitä vaiheita syklisesti laatien uusia kysymyksiä jo opittujen asioiden pohjalta. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen,.) Parantaako teknologia oppimista? 3

14 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Kuva. Tutkivan oppimisen vaiheet. Kuvio on alkuperäisessä yhteydessään Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskuksen sivustolla osoitteessa Tutkiva oppiminen on oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppimateriaaleista, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla kysymyksiä, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia. Tutkimusprosessin jakaminen ryhmän jäsenten kesken ja ryhmän jäsenten intensiivinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten saavuttamista. Opettajalla on tärkeä tehtävä toimia tämän prosessin ohjaajana. Tutkivan oppimisen prosessi johtaa oppimisen laadun olennaiseen paranemiseen vain opettajan ohjauksen ja tuen avulla. Tutkivaa oppimista voi toteuttaa myös ilman TVT:n käyttöä, mutta TVT tarjoaa erinomaisia apuvälineitä tiedonrakentelun ja yhteisöllisen oppimisen tueksi. Se myös mahdollistaa monimutkaisten ilmiöiden mallintamisen ja visualisoinnin. Verkostopohjaiset oppimisympäristöt luovat yhteisen työskentelyavaruuden, jossa oppijat voivat ajasta ja paikasta riippumatta työskennellä tiedonrakentelemiseksi ja tutkimustehtäviensä toteuttamiseksi. (Hakkarainen et al., 999.).3 Oppimisen kolme näkökulmaa Paavola ja Hakkarainen (5) esittävät tiedonrakentelun kolme näkökulmaa, jotka pohjautuvat Bereiterin () näkemykseen tiedonrakentelusta (knowledge-building), Engeströmin (987; 999) teoriaan ekspansiivisesta oppimisesta (learning by expanding) ja Nonakan ja Takeuchin (995) näkemykseen tietoa luovasta organisaatiosta (knowledge-creating company). Paavola ja Hakkarainen ovat vakuuttuneita, että nämä näkemykset valottavat oppimisen prosesseja tavalla, joka on välttämätöntä nykyisen tietoyhteis- 4 Parantaako teknologia oppimista?

15 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? kunnan edellyttämien oppimisprosessien ymmärtämiseksi ja mahdollistamiseksi. He esittävät, että oppimiseen sisältyy kolme metaforaa. Ensimmäisen mukaan yksilöt hankkivat konstruktivistisesti itselleen jo olemassa olevaa tietoa. Tätä kutsutaan myös monologiseksi näkökulmaksi. Sen lisäksi on olemassa niin sanottu dialoginen näkökulma, jonka mukaan oppimisprosessissa sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja yksilön yhteisten arvojen omaksuminen ovat erityisen tärkeitä. Anna Sfard (998) jakaa oppimiskäsitteen vain näihin kahteen edellä mainittuun osaan: tiedonhankintametaforaan ja osallistumismetaforaan. Tiedonhankintametaforan mukaan tieto on jokaisen yksilön henkilökohtaista mielen omaisuutta ja mieli toimii tiedon varastona. Tämä metafora painottaa individualistista konstruktivismia. Loogisesti järjestyneet tietorakenteet ja yleistettävissä oleva tieto nähdään älykkään toimimisen ihanteena. Osallistumismetaforan mukaan oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa yhdessä tehdyt oppimistehtävät muovaavat kognitiivista toimintaa monella tavalla. Painopiste on tällöin itse toiminnassa ja sen vaikutuksissa yksilöön, ei niinkään yksittäisten henkilöiden saavuttaman tiedon määrässä. Tutkiva oppiminen (progressive-inquiry) perustuu edellä mainittuihin tiedonhankinta- ja osallistumismetaforiin. Näiden metaforien mukaisia TVT-sovelluksia ovat muun muassa CSILE, Knowledge Forum ja Future Learning Environment (Leinonen et al., 999; Scardamalia, 4). Kolmas Paavolan ja Hakkaraisen (5) esittämä näkökulma oppimiseen on trialoginen. Se on niin kutsuttu tiedon luomisen metafora. Siinä yksilöt kehittävät yhdessä uusia toimintoja. Painopiste on yksilöiden ja yhteisöjen lisäksi siinä, miten yksilöt yhteistoiminnallisesti kehittävät uusia asioita ja tuotteita. Tällöin yhteisöllisesti luodaan uusia innovaatioita ja tuotetaan uutta tietoa. Tieto-objekti tarkoittaa yhteisöllisen tiedonrakentelun kohteena olevia ongelmia, tietoa tai teorioita. Myös kirjallisuuden tai muiden taiteen tuotteiden tulkinnat ovat tieto-objekteja samoin kuin erilaiset suunnitelmat ja designit, joiden kanssa voidaan työskennellä. Tieto-objektille on luonteenomaista se, että ne ovat käsityksiä ja ajatuksia, jotka ovat saaneet kirjallisen tai visuaalisen muodon ja voidaan siten ottaa koko yhteisön työskentelyn ja edelleenkehittelyn kohteiksi. (Hakkarainen et al., 999.).4 Navigointiapu ja signalointi: teoria multimedian avulla oppimisesta Mayerin (9) kognitiivinen teoria oppimisesta multimedian avulla esittää, että multimedian sanat ja kuvat siirtyvät valikoituina kuulo- ja näköhavaintoina aistimuistin kautta työmuistiin. Siellä kuvat jäsentyvät omana ja sanat omana prosessinaan ja niiden informaatio yhdistyy. Tähän jäsentymiseen vaikuttaa pitkäkestoinen muisti, jonne aiemmin omaksutut tiedot ovat tallentuneet. Kuvat voivat olla liikkumattomia tai liikkuvia ja sanat kirjoitettuja tai ääneen lausuttuja. Ihmisellä on siis eri kanavat visuaalisen ja verbaalisen materiaalin prosessointiin. Yksilön kapasiteetti käsitellä visuaalista ja verbaalista materiaalia on rajallinen, koska kumpikin kanava pystyy käsittelemään samanaikaisesti vain pienen määrän materiaalia. Parantaako teknologia oppimista? 5

16 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Lisäksi oppiminen edellyttää oppijalta kognitiivisia prosesseja oppimistapahtuman ajan: ydinkohtien hahmottamista, tiedon jäsentelyä ja yhdistämistä aiemmin opittuun tietoon. Mikäli oppija ei pysty hahmottamaan oppimateriaalista sen ydinkohtia, ei tiedä kuinka laaja aineisto hänellä on käytettävissään ja häntä rasittavat muutkin oppimisen kannalta epäoleelliset ja ylimääräiset häiriötekijät, hänen kognitiivinen prosessointikapasiteettinsa kuluu epäoleellisiin asioihin eikä kapasiteettia jää käytettäväksi oppimisen prosesseihin. Mikäli tällainen kognitiivinen ylikuormittuminen kyetään välttämään, jää vielä jäljelle kysymys, miten saada vapaana oleva kapasiteetti suuntautumaan generatiiviseen eli tuottavaan prosessointiin. Mayer (9) antaa tähän seuraavan vastauksen: a) Ihmiset oppivat ja ymmärtävät asian paremmin sanoista ja kuvista kuin pelkistä sanoista. Kuva voi olla valokuva, liikkuva kuva tai jokin diagrammi. b) Ihmiset oppivat asian paremmin, jos sanat ilmaistaan persoonallisesti ja vältetään virallista tyyliä. Tämä perustuu siihen, että kun sanat ilmaistaan keskustelevaan tyyliin, oppijalle muodostuu sosiaalinen side kertojaan ja hän ponnistelee enemmän ymmärtääkseen mitä hänelle sanotaan. Tämän lisäksi oppijoita voidaan ohjata käyttämään oppimiseen tarvittavien kognitiivisten prosessien kapasiteettia lisäämällä motivaatiota oppimateriaalin helppokäyttöisyydellä ja käyttömukavuudella (Sung & Mayer, ). Olosuhteisiin sidoksissa oleva kiinnostus (situational interest) tarkoittaa lyhytaikaista psykologista tilaa, johon liittyy huomion keskittyminen, lisääntynyt kognitiivinen toiminta, sinnikkyys, uteliaisuus, voimakas tunnetason mukanaolo tai nautinto (Hidi, ; Renninger, Hidi & Krapp, 99; Silvia, 6). Tämä merkitsee sitä, että miellyttävät oppimiskokemukset tuottavat tunnetilan, joka lisää kognitiivisiin prosesseihin sitoutumista. Sungin ja Mayerin () mukaan antamalla oppijalle navigointiapua ja korostamalla materiaalin keskeisiä asioita signaloinnin avulla saadaan oppija tuntemaan mielihyvää, joka vaikuttaa positiivisesti hänen haluunsa tehdä lujasti töitä oppimisen hyväksi. Näin oppimistulokset paranevat. 6 Parantaako teknologia oppimista?

17 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 3 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 3. Tulokset koskien opetusjärjestelyjä ja oppimisprosessin kuvausta 3.. TVT tutkivan oppimisen välineenä Hakkarainen ja kumppanit (999) toteavat mainiossa oppaassa Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä, että siihen mennessä tehdyt tutkimukset TVT:n käytöstä opetuksessa keskittyvät tiedonhankintataitoihin ja korostavat erilaisten projektioppimisen muotojen toteuttamista. Teoksessa aivan aiheellisesti pahoitellaan sitä, että tutkimuksista puuttuu yleensä analyysi siitä, miten projekti tukee oppilaiden käsitteellisen ymmärryksen syvenemistä. Siinä todetaan muun muassa, että perinteinen projekti toteutetaan koulussa siten, että kukin oppilas saa tehtäväkseen perehtyä johonkin ilmiöön tai asiaan, kuten henkilöön, eläinlajiin tai valtioon. Aiheesta haetaan tietoa internetistä, kirjastosta ja toisinaan tehdään myös haastatteluja tai omia havaintoja. Tällöin heikkoutena tutkivan oppimisen näkökulmasta on se, ettei lähtökohtana ole varsinaista ongelmaa tai sitten se on valmiiksi annettu. Oppilasta ei siis yleensä systemaattisesti ohjata asettamaan tutkimusongelmaa tai opeteta tunnistamaan ongelmia. Tämä johtaa helposti siihen, että oppija tyytyy ensimmäisen tietolähteen tiedon toistamiseen eikä sitoudu omakohtaiseen tutkimusprosessiin. Toinen teoksessa mainittu ja tutkimuksissa havaittu ongelma on se, että projektien aiheeksi usein valitaan oppilaan käsitteellisen oppimisen kannalta vähäpätöisiä aiheita. Kun opetellaan tiedonalueen ydinasioita, käytetään perinteistä opettajakeskeistä opetusta, ja projektioppimista käytetään oppilaita motivoivana lisäkkeenä vähemmän tärkeillä sisältöalueilla. Projektin kohdistaminen yksinkertaisiin ja konkreettisiin kohteisiin johtaa helposti siihen, että oppilaiden kysymykset ovat luonteeltaan tosiasioita etsiviä mitä, missä ja milloin -kysymyksiä ja oppilaiden tuottama tieto on vain kuvailevaa. Tällöin oppilaan omat ajatukset eivät pääse esiin, vaan lopputulos on tietolähteen tiedon toistamista. Yhtenä ongelmana nousee esiin myös se, että perinteinen projektioppiminen ei vaadi oppilaiden välistä yhteistoimintaa eikä ponnistusten jakamista. Parantaako teknologia oppimista? 7

18 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Perinteisen projektioppimisen ja tutkivan oppimisen väliset erot on koottu seuraavaan taulukkoon: Taulukko. Perinteisen ja tutkivan oppimisen vertailua (Hakkarainen et al., 999, s. ). Perinteinen projekti Tutkiva oppiminen Aihepiiri: yksinkertainen ja erillinen Kohde: suuri irrallisen tietojoukon läpikäynti Oppimistehtävä: yksittäisten tehtävien antaminen, jotka eivät edellytä oppilaiden yhteistoimintaa Tuki: oppilaiden spontaaniin taitoon ja yksilöllisiin valmiuksiin luottaminen Arviointi: oppilaiden synnyttämän tuotoksen arviointi perinteiseen arviointikäytäntöön sopivasti Tavoite: päähuomion kiinnittäminen näyttävään lopputulokseen Aihepiiri: käsitteellisesti haastava ja kompleksinen Kohde: harvojen käsitteellisten keskeisten ilmiöiden tutkiminen Oppimistehtävä: yhteisen tehtävän asettaminen, joka edellyttää oppilaiden välistä tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Tuki: tikapuiden rakentaminen korkeatasoisen suorituksen tukemiseksi kaikilla oppilailla Arviointi: kehittävä arviointi, joka tähtää oppilaiden suorituksen parantamiseen Tavoite: päähuomio ajattelun kehitystä tukevaan prosessiin Kanadassa on jo usean vuosikymmenen ajan tutkittu TVT:n käyttöä apuvälineenä yhteistoiminnallisessa oppimisessa, jota kutsutaan yhteisölliseksi oppimiseksi kognitiivisen merkityksen korostamiseksi. Bereiter ja Scardamalia kehittivät jo 98-luvulla oppimis- ja opetuskäytänteiden tutkimusten pohjalta CSILE (Computer Supported Intentional Learning Environments) -oppimisympäristön. CSILE:n pohjalta kehitettiin internetissä toimiva oppimisympäristö nimeltään Knowledge Forum (http://www.knowledgeforum.com). Keskeisenä lähtökohtana heidän työssään on ollut intentionaalisen oppimisen käsite. Intentionaalinen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppija on tietoisesti asettanut oppimisen toimintansa päämääräksi ja pyrkii aktiivisesti käyttämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia strategioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeää on se, millaisia päämääriä yksilöt asettavat toiminnalleen ja millaisin kognitiivisin strategioin he pyrkivät näitä päämääriä saavuttamaan. Päämääränä on myös aikaansaada muutoksia yksittäisten oppilaiden ajattelussa, tiedonrakenteissa ja erityisesti tietoa koskevissa uskomuksissa. Oppilaiden kokemuksen tasolla intentionaalisen ja yhteisöllisen oppimisen malli tarkoittaa sitä, että heidän suhteensa tietoon ja tiedonmuodostusprosessiin kehittyy. Yhteisölliseen oppimisprosessiin osallistumisen pitäisi antaa oppilaalle kokemus uutta yhteisesti jaettua tietoa tuottavasta prosessista. (Scardamalia, 4.) CSILE:n ja Knowledge Forumin käytöstä opetuksessa on tehty useita tutkimuksia, etenkin peruskoulun alemmilla luokilla opiskelevien 9 -vuotiaiden oppimiseen liittyen. Tutkivan oppimisen aiheina ovat olleet optiikka, painovoima ja aurinkokunta sekä ihmisen biologia. Tutkimuksista käy ilmi, että lapset pystyvät syventämään oppimistaan tekemällä itse kysymyksiä aihealueesta ja ohjaamalla itse oppimisprosessiaan. He ovat myös sitoutuneet yhteisölliseen oppimiseen hyvin. Oppimisyhteisön jäsenten välinen vuorovaikutus on saanut oppilaat laajentamaan omia näkemyksiään ja kehittämään niitä tieteellisten teorioiden suuntaan. Opettajan rooli prosessin ohjaajana on osoittautunut erittäin tärkeäksi. (Cohen & Scardamalia, 998; Hakkarainen, 3; Zhang et al., 9; Zhang et al., 7.) 8 Parantaako teknologia oppimista?

19 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Eräs tutkimus selvitti tutkivan oppimisen onnistumista yläkoulun seitsemännellä luokalla kemian kurssilla (Hakkarainen et al., 999). Ensimmäisen vaiheen aikana oppilaat perehtyivät CSILE-työskentelyyn ja kemian peruskäsitteisiin. Toisen vaiheen aikana he opiskelivat aihetta vesi kemiallisena elinympäristönä tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen. Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että opettajalla oli merkittävä rooli oppilaiden tutkimuksellisen toiminnan ja käsitteellisen ymmärryksen jäsentäjänä. Luokan vuorovaikutuskulttuuri muuttui selvästi, ja projekti sai aikaan toimintaa, keskusteluja ja vuorovaikutusta, joka vaikutti aluksi kaaosmaiselta. Tutkijat toteavatkin, että kyseinen työskentelytapa edellyttää toimiakseen näennäisesti kaaosmaisen vuorovaikutuskulttuurin hyväksymistä. Tutkiva ja avoin ote oppimiseen ohjaa oppilaita rikkomaan perinteisiä kouluoppimisen muotoja, jossa opettaja on auktoriteetin asemassa. Kokeilu ohjasi oppilaita itse kysymään, havainnoimaan ja epäilemään. Tavoitteena oli myös se, että oppilaat olisivat paitsi raportoineet kokeellisia havaintojaan CSILE-ympäristöön, myös problematisoineet niitä ja kehitelleet omia teorioita yhteisön kommenttien pohjalta. CSILE-keskustelu kuitenkin jäi lähinnä empiiristen havaintojen raportointiin. Tutkimuksessa tuli selvästi ilmi yläkoulun oppiaineittaisen opiskeluaikataulun ongelmallisuus tutkivan oppimisen onnistumisen kannalta. 3.. TVT innovatiivisen opetuksen ja oppimisen välineenä Kansainvälinen Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimus (ITL-tutkimus) on selvittänyt innovatiivisten opetuskäytänteiden vaikutuksia -luvun taitojen oppimiseen seitsemässä eri maassa. Innovatiivinen opetus on opettajan toimintaa, jossa hän hyödyntää innovatiivisia opetuskäytänteitä: oppilaslähtöistä pedagogiikkaa, opetuksen laajentamista luokkahuoneen ulkopuolelle sekä tietotekniikan korkeatasoista käyttöä. Käytän tutkimuksessa mainitun tietotekniikka-termin sijaan termiä tieto- ja viestintäteknologia (TVT) johdonmukaisuuden säilymiseksi. Ensimmäisen, vuosina 9 tehdyn tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tunnistaa innovatiivisia opetuskäytänteitä edistäviä koulutason tekijöitä sekä lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka edistävät tieto- ja viestintäteknologian tukemia innovatiivisia opetuskäytänteitä. Tutkimuksessa TVT:n käyttö nähdään tärkeänä mahdollistajana oppilaslähtöiselle oppimisympäristölle ja sitä pidetään apuna oppilaiden syvällisen sisältöosaamisen sekä -luvun taitojen kuten yhteisöllisyyden, kommunikoinnin, ongelmanratkaisun, tiedonrakentelun ja itsesäätelyn rakentamisessa. (Norrena, Kankaanranta & Nieminen,.) Tutkimuksen tulokset Suomen osalta eivät olleet imartelevia: koulujärjestelmämme eri tasoilla ei ollut yhtenäistä kuvaa siitä, mitä -luvun taidot ovat. Sama todettiin muissakin tutkimukseen osallistuneissa maissa. Kouluissa ei myöskään tiedetty, miten suunnitella -luvun taitoja edistäviä oppimistehtäviä. Suomen kouluista kerätyt oppimistehtävät osoittivat, että alle puolet niistä edellytti minkäänlaista yhteistoiminnallisuutta, vain 5 % tehtävistä edellytti jonkinasteista TVT:n käyttöä, alle puolet niistä oli suunniteltu parantamaan oppilaan ongelmanratkaisukykyä ja vain vaivaiset kuusi prosenttia oppimistehtävistä kehitti oppilaan itsesäätelykykyä. Ainoa -luvun taitojen osa-alue, joka huomioitiin yli puolessa oppimistehtävistä, oli tiedonrakentelu. Oppimistehtävien ja oppilastöiden analysointi osoitti, että opettajan antaman oppimistehtävän laatu ennustaa vahvasti oppilaan työskentelyn laatua. Myös Bryk, Nagaoka ja Parantaako teknologia oppimista? 9

20 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Newmann () sekä Mitchell ja kumppanit (5) toteavat, että oppilaille on annettava haastavia oppimistehtäviä, jos halutaan heidän tekevän korkealaatuista työtä. Opettajakyselyssä selvisi, että oppilaat vain harvoin arvioivat omaa työtään, valitsivat itse opiskeltavia aiheita, tekivät yli viikon kestäviä projekteja tai käyttivät tietokonesimulaatioita. Nämä kaikki kuitenkin kuuluisivat -luvun taitoihin (Shear et al., 9). (Norrena et al.,.) Norrena ja kumppanit () toteavat tutkimuksessaan myös, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään selvästi enemmän, jos se sijaitsee opetusryhmän luokkahuoneessa eikä erillisessä atk-luokassa. Suomalaisluokissa internetyhteyksien määrä oli sama kuin pöytätietokoneiden määrä. Kosketustaulut olivat tietokoneisiin verrattuna suhteellisen harvinaisia kouluissa ja luokissa. Tutkimuksessa selvisi, että hyvistä resursseista huolimatta tieto- ja viestintäteknologian käyttö oli suomalaisissa kouluissa harvinaista ja innovatiivinen käyttö lähes olematonta. Luokkahuonehavainnointien mukaan TVT:aa käytettiin enemmän kuin oppimistehtävien analyysi osoitti. Niiden mukaan TVT:aa käytettiin noin 5 %:ssa oppitunneista, mutta sitä käytti ainoastaan opettaja. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa käytettiin toimintoihin, jotka olisivat onnistuneet ilman käytettyä teknologiaakin. Luokkahuoneissa, joissa TVT:n käyttö oli peruskäyttöä vaativampaa, esiintyi myös enemmän innovatiivisia opetuskäytänteitä kuin luokissa, joissa TVT:aa ei käytetty lainkaan tai joissa tapahtui vain peruskäyttöä. TVT:n peruskäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että opettaja valmistelee perinteisen opetuksen mukaisia oppimateriaaleja tai käyttää TVT:aa poissaolojen merkitsemiseen ja oppilaat hakevat internetistä tietoa jollakin hakukoneella tai käyttävät tekstinkäsittelyohjelmaa. Taulukko. Esimerkkejä tieto- ja viestintätekniikan peruskäytöstä ja korkeamman tasoisesta käytöstä (Norrena et al., s. 96). Esimerkkejä tieto- ja viestintäteknologian peruskäytöstä Monivalintatestit, -tehtävät tai lyhyet vastaukset tietokoneella Tiedonhaku internetistä tai muusta elektronisesta lähteestä Tarinoiden, raporttien tai esseiden kirjoitus/ muokkaus tekstinkäsittelyohjelmalla Taitojen tai toimintamallien harjoittelu Kotitehtävän tai muun koulutyön sähköinen palauttaminen Esimerkkejä korkeamman tasoisesta tietoja viestintäteknologian käytöstä Testit tai tietokilpailut innovatiivisessa ympäristössä Tiedon analysointi ja yhdistely Esitysten tai multimediatuotteiden luominen Simulaatioiden ja animaatioiden käyttäminen tutkittaessa uutta asiaa tai abstraktia käsitettä Yhteydenpito koulun ulkopuolisten ihmisten kanssa opiskeluun liittyvissä aiheissa Parantaako teknologia oppimista?

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Inspiroivat oppimisympäristöt?

Inspiroivat oppimisympäristöt? Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen

Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Fysiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laaja- alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot