ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena"

Transkriptio

1 ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena Riitta Juusenaho, Johanna Kurela (toimittajat) Merja Kuisma, Aino Ylinen (kirjoittajat) T I E T O T U O T A N N O N J A L A A D U N A R V I O I N N I N J U L K A I S U J A A / 3

2 Tampereeen kaupunki Talous- ja liiketoimintaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointi Aleksis Kiven katu 4 6 C PL Tampere Puh Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisun rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki. Kannen kuvat: Ari Järvelä Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 3 ISBN ISSN-L ISSN Painettu ISSN X Verkkojulkaisu Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

3 Lukijalle TOP School -hanke (Tampereen kaupungin oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatiohanke) on yksi kaupungin strategisista hankkeista. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää laajasti tamperelaisia oppimisympäristöjä niin fyysisten tilojen, teknologian kuin pedagogiikankin näkökulmasta. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää luoda kiinteä keskusteluyhteys kunnan järjestämien koulutuspalvelujen sekä tutkimuksen välille. Tutkimusten avulla saadaan pätevää tietoa koulutuksen nykytilasta, suunnataan kehittämistoimenpiteitä ja resursseja oikeisiin kohteisiin ja todetaan kehittämistyön vaikuttavuus. Käsillä oleva julkaisu koostuu kahdesta erillisestä osasta, joista Merja Kuisman teksti käsittelee tieto- ja viestintäteknologian ja oppimisen välisiä yhteyksiä ajankohtaisen tutkimuksen valossa sekä kuvaa konkreettisia biologian ja maantiedon opetukseen soveltuvia opetusteknologian sovelluksia Tampereen Normaalikoulussa. Aino Ylisen teksti on hänen diplomityönsä Tampereen teknilliseltä yliopistolta, ja siinä tutkija paneutuu erityisesti lukioiden matematiikan opetukseen soveltuvan opetusteknologian käyttöön ja käyttökokemuksiin. Tutkimuksessa verrataan mielenkiintoisella tavalla opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia. Eläminen ja työskentely tulevaisuuden yhteiskunnassa edellyttää kansalaisilta koko ajan kehittyviä ja uusiutuvia tietoteknisiä taitoja. Tämän vuoksi opettajat ovatkin keskeisessä asemassa varmistamassa suomalaislapsille ja -nuorille riittävät ja ajankohtaiset tiedot ja taidot, jotta he voivat aikanaan kilpailla menestyksellisesti kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla niin opiskelu- kuin työpaikoistakin. Tällä hetkellä opetusteknologian hyödyntäminen oppitunneilla liittyy paljolti opettajan henkilökohtaisiin taitoihin ja kiinnostukseen. Koulutuksen järjestäjän, kunnan, on kuitenkin varmistettava kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada pätevää tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetusta. Tämä tapahtuu yhteistyössä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kanssa varmistamalla digitaalisen oppimateriaalin saatavuus, takaamalla kouluille ja oppilaitoksille toimivat varusteet ja tietoliikenneyhteydet sekä vahvistamalla TVT:n opetuskäytön tutkimusta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi käsillä olevan julkaisu on yksi avaus. Riitta Juusenaho Hankejohtaja, KT TOP School -hanke Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena 3

4 4 Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

5 Sisällys ONKO VÄLINEELLÄ VÄLIÄ? Opetusteknologia oppimisen tukena 3 Lukijalle 7 OSA I Merja Kuisma PARANTAAKO TEKNOLOGIA OPPIMISTA? 39 OSA II Aino Ylinen TEKNOLOGIA LUKION MATEMATIIKAN OPETUKSESSA Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena 5

6 6 Onko välineellä väliä? Opetusteknologia oppimisen tukena

7 OSA I Merja Kuisma PARANTAAKO TEKNOLOGIA OPPIMISTA?

8 8 Parantaako teknologia oppimista?

9 Sisällys Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? 3. Konstruktivistinen oppimiskäsitys 3. Tutkiva oppiminen 3.3 Oppimisen kolme näkökulmaa 4.4 Navigointiapu ja signalointi: teoria multimedian avulla oppimisesta 5 3 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 7 3. Tulokset koskien opetusjärjestelyjä ja oppimisprosessin kuvausta TVT tutkivan oppimisen välineenä TVT innovatiivisen opetuksen ja oppimisen välineenä Digitaalisen oppimisympäristön käytettävyys ja hyödyllisyys 3. Tulokset oppimistulosten osalta Kolmiulotteisten oppimateriaalien vaikutus oppimiseen Kosketustaulun vaikutukset oppimiseen Mobiililaitteiden sovellukset, wikit ja blogit oppimisen edistäjinä 7 4 Kokemuksia Tampereen yliopiston normaalikoulussa 9 4. Esimerkkejä TVT:n pedagogisesta käytöstä TVT tutkivan oppimisen apuvälineenä yläkoulun maantiedossa TVT tutkivan oppimisen välineenä yläkoulun biologiassa Kosketustaulu ja oppimisen kolme näkökulmaa Erilaisten oppijoiden palaute ja opettajan kokemukset 3 4. Opetusteknologia opetusharjoittelussa 3 5 Pohdinta: Opetus- ja oppimiskulttuurin muutoksen mahdollistaminen 33 Lähteet 34 Parantaako teknologia oppimista? 9

10 Parantaako teknologia oppimista?

11 Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Johdanto: Miksi tieto- ja viestintäteknologiaa pitää käyttää opetuksessa? Opetustyötä tekevillä on haasteellinen tehtävä opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria siten, että he omaksuvat yhteiskunnassamme tarvittavat tiedot ja taidot. Elämme tietoyhteiskunnassa (Anttiroiko, 998), joka usein käsitetään kovin insinöörivetoisesti yksinomaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) laitteiden ja ohjelmien käytön hallitsemiseksi. Tietoyhteiskunta merkitsee kuitenkin paljon muutakin. Siinä pärjäämiseen tarvitaan itseohjautuvuutta, kehittyneitä ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä uusien innovaatioiden kehittelyyn sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (Penttinen, 3). Koska tavoitteena on antaa oppilaille tietoyhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat niin sanotut -luvun taidot ( st century skills), on syytä tarkastella näitä taitoja hieman lisää. Oheinen lista perustuu laajan kansainvälisen ATCS (Assessment & Teaching of st -Century Skills) -hankkeen tekemään selvitykseen -luvun taitojen määritelmistä (Binkley & al., ).. Luovuus ja innovatiivisuus. Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu 3. Oppimaan oppiminen 4. Kommunikaatio 5. Yhteistyö 6. Informaation lukutaito 7. TVT-taidot ja verkko-oppiminen 8. Globaali ja paikallinen kansalaisuus 9. Elämä ja työura. Kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu Näistä kymmenestä taidosta kolme ensimmäistä liittyvät tapaan ajatella, taidot 4 5 tapaan tehdä työtä, taidot 6 7 työvälineiden hallintaan ja 8 oman elämän hallintaan niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti (Ahonen, ). Kutakin taitoa voidaan arvioida Ksave-mallin mukaan. Ksave tulee termeistä Knowledge, Skills, Attitudes, Values, Ethics, joten näitä taitoja lähestytään ja arvioidaan tietojen, taitojen, asenteiden, arvojen ja etiikan näkökulmasta. Opetustapoja, jotka edistävät -luvun taitojen oppimista, kutsutaan innovatiivisiksi opetuskäytänteiksi (Norrena, Kankaanranta & Nieminen, ). Laaja kansainvälinen ITL (Innovative Teaching and Learning) -tutkimus, jossa Suomikin on mukana, osoittaa että tietynlaiset opetuskäytänteet edistävät oppilaiden -luvun taitojen oppimista (Shear, Gallagher & Patel, ). Innovatiiviset opetuskäytänteet perustuvat oppilaslähtöiseen pedagogiikkaan. Lisäksi siinä tietotekniikka integroidaan pedagogiikkaan oppimistavoitteiden mukaan, eikä tietotekniikan käyttö ole tavoite sinällään, vaan se on väline oppimismahdollisuuksien laajentamiseen ja syventämiseen. ITL-tutkimus liittää innovatiiviseen opetukseen myös Parantaako teknologia oppimista?

12 Johdanto: Miksi tieto- ja viestintä-teknologiaa pitää käyttää opetuksessa? opetuksen laajentamisen luokkahuoneen ulkopuolelle. Varsinaisista oppimisprosesseista kerrotaan tarkemmin teoreettisen viitekehyksen osiossa ja teknologian käytön vaikutuksista oppimiseen kappaleessa kolme. Teknologialla on suuri rooli yhteiskunnan muutoksessa (Wong & al., 8). Moni käyttää avointa sosiaalisen median foorumia, kuten Twitteriä tai Facebookia, päivittäin, ja niin lapset kuin aikuiset käyttävät yhteydenpitoon ja internetin selaamiseen mobiililaitteita. Kun teknologiaa on runsaasti saatavilla, eikö olisi luontevaa, että sitä käytettäisiin koulussakin? Koulut eivät kuitenkaan ole ottaneet käyttöönsä lapsille syntymästä saakka tuttuja teknologisia oppimisympäristöjä (Kankaanranta & Puhakka, 8; Law, Pelgrum & Plomp, ). Jotta tilanne saadaan muuttumaan, tarvitaan muutoksia koulutuksen ekosysteemin kaikilla eri tasoilla: luokka- ja koulutasolla sekä kansallisella koulutusjärjestelmän tasolla (Shear, Gallagher & Patel, ). Ekosysteemi-termi kuvaa osuvasti koulutusjärjestelmän eri osien riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita. Monelle tuntemalleni opettajalle on annettu opetuskäyttöä varten tietokone internetyhteyksineen, demokamera, dataprojektori ja osalle myös interaktiivinen valkotaulu, mutta he ovat epävarmoja niiden käyttötavoista. Opettajat ovat ihmetelleet laitteisiin kohdistuvia kiitoksen sanoja niiden oppimisen mullistavista vaikutuksista ja kokeneet, että pedagogiikka on pysynyt entisellään uusista laitteista huolimatta. Millaisin pedagogisin menetelmin näitä välineitä siis voisi hyödyntää niin, että ne edistäisivät oppilaiden oppimista? Parantaako teknologia oppimista?

13 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Teoreettinen viitekehys: Miten tietoja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen?. Konstruktivistinen oppimiskäsitys Ennen kuin aloittaa tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttämisen opetustyössään, kannattaa perehtyä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja tutkivaan oppimiseen. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppimisprosessiin liittyy kuusi eri ominaisuutta (Falk, Krüger & Welz, ). Ensinnäkin oppiminen on konstruktivistinen prosessi eli oppija yhdistää ja jäsentää uusia asioita aikaisempien kokemusten sekä näkemysten ja mielikuvituksen avulla. Oppija antaa uusille asioille merkityksiä oman kokemusmaailmansa ja oletustensa mukaisesti, eivätkä merkitykset siirry sellaisenaan opettajalta oppijalle. Toiseksi oppiminen on aktiivinen prosessi, eikä oppimista tapahdu ilman oppijan aktiivista työskentelyä. Lisäksi oppimisen kannalta on tuloksellisinta, mikäli opettaja ohjaa oppimisprosessin alkuun, mutta oppija ohjaa prosessia itse tehden itse prosessin etenemiseen liittyvät päätökset. Oppimisprosessit kytkeytyvät henkilön yksilöllisiin kognitioihin, siihen miten hän prosessoi tietoa. Kognitioihin liittyy myös tunteet, kuten kiinnostuminen ja motivoituminen. Yksilöllisistä kognitiosysteemeistä huolimatta oppiminen on myös sosiaalinen prosessi. Oppimista tapahtuu, kun yksilöt jakavat ideoitaan ja oletuksiaan toisilleen, testaavat niitä ja neuvottelevat niistä. Vuorovaikutustilanteiden luominen on siis oppimisen kannalta tärkeää. Viimeisenä konstruktivistisen oppimiskäsityksen piirteenä on oppimisen kontekstuaalisuus. Relevantti konteksti antaa oppijalle mahdollisuuden tulkita tiedon merkitystä. Tämä puolestaan mahdollistaa oppimisprosessin ja tiedon tallentumisen pitkäaikaiseen muistiin.. Tutkiva oppiminen Tutkiva oppiminen liittyy konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja pohjautuu ajatukseen, että aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen tieteessä tai keksimisessä. Tutkivan oppimisen prosessi voidaan jakaa kuvan mukaisesti yhdeksään eri osatekijään: kontekstin luominen, ongelmien asettaminen, oppilaiden työskentelyteorioiden luominen, kriittinen arviointi, uuden syventävän tiedon hankkiminen, tarkentuvien kysymysten kehitteleminen, asteittain tarkentuvien teorioiden luominen, prosessin jakaminen ja tulosten julkistaminen. Oppilaat etenevät näitä vaiheita syklisesti laatien uusia kysymyksiä jo opittujen asioiden pohjalta. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen,.) Parantaako teknologia oppimista? 3

14 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Kuva. Tutkivan oppimisen vaiheet. Kuvio on alkuperäisessä yhteydessään Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskuksen sivustolla osoitteessa Tutkiva oppiminen on oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppimateriaaleista, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla kysymyksiä, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia. Tutkimusprosessin jakaminen ryhmän jäsenten kesken ja ryhmän jäsenten intensiivinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten saavuttamista. Opettajalla on tärkeä tehtävä toimia tämän prosessin ohjaajana. Tutkivan oppimisen prosessi johtaa oppimisen laadun olennaiseen paranemiseen vain opettajan ohjauksen ja tuen avulla. Tutkivaa oppimista voi toteuttaa myös ilman TVT:n käyttöä, mutta TVT tarjoaa erinomaisia apuvälineitä tiedonrakentelun ja yhteisöllisen oppimisen tueksi. Se myös mahdollistaa monimutkaisten ilmiöiden mallintamisen ja visualisoinnin. Verkostopohjaiset oppimisympäristöt luovat yhteisen työskentelyavaruuden, jossa oppijat voivat ajasta ja paikasta riippumatta työskennellä tiedonrakentelemiseksi ja tutkimustehtäviensä toteuttamiseksi. (Hakkarainen et al., 999.).3 Oppimisen kolme näkökulmaa Paavola ja Hakkarainen (5) esittävät tiedonrakentelun kolme näkökulmaa, jotka pohjautuvat Bereiterin () näkemykseen tiedonrakentelusta (knowledge-building), Engeströmin (987; 999) teoriaan ekspansiivisesta oppimisesta (learning by expanding) ja Nonakan ja Takeuchin (995) näkemykseen tietoa luovasta organisaatiosta (knowledge-creating company). Paavola ja Hakkarainen ovat vakuuttuneita, että nämä näkemykset valottavat oppimisen prosesseja tavalla, joka on välttämätöntä nykyisen tietoyhteis- 4 Parantaako teknologia oppimista?

15 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? kunnan edellyttämien oppimisprosessien ymmärtämiseksi ja mahdollistamiseksi. He esittävät, että oppimiseen sisältyy kolme metaforaa. Ensimmäisen mukaan yksilöt hankkivat konstruktivistisesti itselleen jo olemassa olevaa tietoa. Tätä kutsutaan myös monologiseksi näkökulmaksi. Sen lisäksi on olemassa niin sanottu dialoginen näkökulma, jonka mukaan oppimisprosessissa sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja yksilön yhteisten arvojen omaksuminen ovat erityisen tärkeitä. Anna Sfard (998) jakaa oppimiskäsitteen vain näihin kahteen edellä mainittuun osaan: tiedonhankintametaforaan ja osallistumismetaforaan. Tiedonhankintametaforan mukaan tieto on jokaisen yksilön henkilökohtaista mielen omaisuutta ja mieli toimii tiedon varastona. Tämä metafora painottaa individualistista konstruktivismia. Loogisesti järjestyneet tietorakenteet ja yleistettävissä oleva tieto nähdään älykkään toimimisen ihanteena. Osallistumismetaforan mukaan oppiminen on vuorovaikutteinen prosessi, jossa yhdessä tehdyt oppimistehtävät muovaavat kognitiivista toimintaa monella tavalla. Painopiste on tällöin itse toiminnassa ja sen vaikutuksissa yksilöön, ei niinkään yksittäisten henkilöiden saavuttaman tiedon määrässä. Tutkiva oppiminen (progressive-inquiry) perustuu edellä mainittuihin tiedonhankinta- ja osallistumismetaforiin. Näiden metaforien mukaisia TVT-sovelluksia ovat muun muassa CSILE, Knowledge Forum ja Future Learning Environment (Leinonen et al., 999; Scardamalia, 4). Kolmas Paavolan ja Hakkaraisen (5) esittämä näkökulma oppimiseen on trialoginen. Se on niin kutsuttu tiedon luomisen metafora. Siinä yksilöt kehittävät yhdessä uusia toimintoja. Painopiste on yksilöiden ja yhteisöjen lisäksi siinä, miten yksilöt yhteistoiminnallisesti kehittävät uusia asioita ja tuotteita. Tällöin yhteisöllisesti luodaan uusia innovaatioita ja tuotetaan uutta tietoa. Tieto-objekti tarkoittaa yhteisöllisen tiedonrakentelun kohteena olevia ongelmia, tietoa tai teorioita. Myös kirjallisuuden tai muiden taiteen tuotteiden tulkinnat ovat tieto-objekteja samoin kuin erilaiset suunnitelmat ja designit, joiden kanssa voidaan työskennellä. Tieto-objektille on luonteenomaista se, että ne ovat käsityksiä ja ajatuksia, jotka ovat saaneet kirjallisen tai visuaalisen muodon ja voidaan siten ottaa koko yhteisön työskentelyn ja edelleenkehittelyn kohteiksi. (Hakkarainen et al., 999.).4 Navigointiapu ja signalointi: teoria multimedian avulla oppimisesta Mayerin (9) kognitiivinen teoria oppimisesta multimedian avulla esittää, että multimedian sanat ja kuvat siirtyvät valikoituina kuulo- ja näköhavaintoina aistimuistin kautta työmuistiin. Siellä kuvat jäsentyvät omana ja sanat omana prosessinaan ja niiden informaatio yhdistyy. Tähän jäsentymiseen vaikuttaa pitkäkestoinen muisti, jonne aiemmin omaksutut tiedot ovat tallentuneet. Kuvat voivat olla liikkumattomia tai liikkuvia ja sanat kirjoitettuja tai ääneen lausuttuja. Ihmisellä on siis eri kanavat visuaalisen ja verbaalisen materiaalin prosessointiin. Yksilön kapasiteetti käsitellä visuaalista ja verbaalista materiaalia on rajallinen, koska kumpikin kanava pystyy käsittelemään samanaikaisesti vain pienen määrän materiaalia. Parantaako teknologia oppimista? 5

16 Teoreettinen viitekehys: Miten tieto- ja viestintäteknologian käyttö liittyy oppimiseen? Lisäksi oppiminen edellyttää oppijalta kognitiivisia prosesseja oppimistapahtuman ajan: ydinkohtien hahmottamista, tiedon jäsentelyä ja yhdistämistä aiemmin opittuun tietoon. Mikäli oppija ei pysty hahmottamaan oppimateriaalista sen ydinkohtia, ei tiedä kuinka laaja aineisto hänellä on käytettävissään ja häntä rasittavat muutkin oppimisen kannalta epäoleelliset ja ylimääräiset häiriötekijät, hänen kognitiivinen prosessointikapasiteettinsa kuluu epäoleellisiin asioihin eikä kapasiteettia jää käytettäväksi oppimisen prosesseihin. Mikäli tällainen kognitiivinen ylikuormittuminen kyetään välttämään, jää vielä jäljelle kysymys, miten saada vapaana oleva kapasiteetti suuntautumaan generatiiviseen eli tuottavaan prosessointiin. Mayer (9) antaa tähän seuraavan vastauksen: a) Ihmiset oppivat ja ymmärtävät asian paremmin sanoista ja kuvista kuin pelkistä sanoista. Kuva voi olla valokuva, liikkuva kuva tai jokin diagrammi. b) Ihmiset oppivat asian paremmin, jos sanat ilmaistaan persoonallisesti ja vältetään virallista tyyliä. Tämä perustuu siihen, että kun sanat ilmaistaan keskustelevaan tyyliin, oppijalle muodostuu sosiaalinen side kertojaan ja hän ponnistelee enemmän ymmärtääkseen mitä hänelle sanotaan. Tämän lisäksi oppijoita voidaan ohjata käyttämään oppimiseen tarvittavien kognitiivisten prosessien kapasiteettia lisäämällä motivaatiota oppimateriaalin helppokäyttöisyydellä ja käyttömukavuudella (Sung & Mayer, ). Olosuhteisiin sidoksissa oleva kiinnostus (situational interest) tarkoittaa lyhytaikaista psykologista tilaa, johon liittyy huomion keskittyminen, lisääntynyt kognitiivinen toiminta, sinnikkyys, uteliaisuus, voimakas tunnetason mukanaolo tai nautinto (Hidi, ; Renninger, Hidi & Krapp, 99; Silvia, 6). Tämä merkitsee sitä, että miellyttävät oppimiskokemukset tuottavat tunnetilan, joka lisää kognitiivisiin prosesseihin sitoutumista. Sungin ja Mayerin () mukaan antamalla oppijalle navigointiapua ja korostamalla materiaalin keskeisiä asioita signaloinnin avulla saadaan oppija tuntemaan mielihyvää, joka vaikuttaa positiivisesti hänen haluunsa tehdä lujasti töitä oppimisen hyväksi. Näin oppimistulokset paranevat. 6 Parantaako teknologia oppimista?

17 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 3 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa 3. Tulokset koskien opetusjärjestelyjä ja oppimisprosessin kuvausta 3.. TVT tutkivan oppimisen välineenä Hakkarainen ja kumppanit (999) toteavat mainiossa oppaassa Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä, että siihen mennessä tehdyt tutkimukset TVT:n käytöstä opetuksessa keskittyvät tiedonhankintataitoihin ja korostavat erilaisten projektioppimisen muotojen toteuttamista. Teoksessa aivan aiheellisesti pahoitellaan sitä, että tutkimuksista puuttuu yleensä analyysi siitä, miten projekti tukee oppilaiden käsitteellisen ymmärryksen syvenemistä. Siinä todetaan muun muassa, että perinteinen projekti toteutetaan koulussa siten, että kukin oppilas saa tehtäväkseen perehtyä johonkin ilmiöön tai asiaan, kuten henkilöön, eläinlajiin tai valtioon. Aiheesta haetaan tietoa internetistä, kirjastosta ja toisinaan tehdään myös haastatteluja tai omia havaintoja. Tällöin heikkoutena tutkivan oppimisen näkökulmasta on se, ettei lähtökohtana ole varsinaista ongelmaa tai sitten se on valmiiksi annettu. Oppilasta ei siis yleensä systemaattisesti ohjata asettamaan tutkimusongelmaa tai opeteta tunnistamaan ongelmia. Tämä johtaa helposti siihen, että oppija tyytyy ensimmäisen tietolähteen tiedon toistamiseen eikä sitoudu omakohtaiseen tutkimusprosessiin. Toinen teoksessa mainittu ja tutkimuksissa havaittu ongelma on se, että projektien aiheeksi usein valitaan oppilaan käsitteellisen oppimisen kannalta vähäpätöisiä aiheita. Kun opetellaan tiedonalueen ydinasioita, käytetään perinteistä opettajakeskeistä opetusta, ja projektioppimista käytetään oppilaita motivoivana lisäkkeenä vähemmän tärkeillä sisältöalueilla. Projektin kohdistaminen yksinkertaisiin ja konkreettisiin kohteisiin johtaa helposti siihen, että oppilaiden kysymykset ovat luonteeltaan tosiasioita etsiviä mitä, missä ja milloin -kysymyksiä ja oppilaiden tuottama tieto on vain kuvailevaa. Tällöin oppilaan omat ajatukset eivät pääse esiin, vaan lopputulos on tietolähteen tiedon toistamista. Yhtenä ongelmana nousee esiin myös se, että perinteinen projektioppiminen ei vaadi oppilaiden välistä yhteistoimintaa eikä ponnistusten jakamista. Parantaako teknologia oppimista? 7

18 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Perinteisen projektioppimisen ja tutkivan oppimisen väliset erot on koottu seuraavaan taulukkoon: Taulukko. Perinteisen ja tutkivan oppimisen vertailua (Hakkarainen et al., 999, s. ). Perinteinen projekti Tutkiva oppiminen Aihepiiri: yksinkertainen ja erillinen Kohde: suuri irrallisen tietojoukon läpikäynti Oppimistehtävä: yksittäisten tehtävien antaminen, jotka eivät edellytä oppilaiden yhteistoimintaa Tuki: oppilaiden spontaaniin taitoon ja yksilöllisiin valmiuksiin luottaminen Arviointi: oppilaiden synnyttämän tuotoksen arviointi perinteiseen arviointikäytäntöön sopivasti Tavoite: päähuomion kiinnittäminen näyttävään lopputulokseen Aihepiiri: käsitteellisesti haastava ja kompleksinen Kohde: harvojen käsitteellisten keskeisten ilmiöiden tutkiminen Oppimistehtävä: yhteisen tehtävän asettaminen, joka edellyttää oppilaiden välistä tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta Tuki: tikapuiden rakentaminen korkeatasoisen suorituksen tukemiseksi kaikilla oppilailla Arviointi: kehittävä arviointi, joka tähtää oppilaiden suorituksen parantamiseen Tavoite: päähuomio ajattelun kehitystä tukevaan prosessiin Kanadassa on jo usean vuosikymmenen ajan tutkittu TVT:n käyttöä apuvälineenä yhteistoiminnallisessa oppimisessa, jota kutsutaan yhteisölliseksi oppimiseksi kognitiivisen merkityksen korostamiseksi. Bereiter ja Scardamalia kehittivät jo 98-luvulla oppimis- ja opetuskäytänteiden tutkimusten pohjalta CSILE (Computer Supported Intentional Learning Environments) -oppimisympäristön. CSILE:n pohjalta kehitettiin internetissä toimiva oppimisympäristö nimeltään Knowledge Forum (http://www.knowledgeforum.com). Keskeisenä lähtökohtana heidän työssään on ollut intentionaalisen oppimisen käsite. Intentionaalinen oppiminen tarkoittaa sitä, että oppija on tietoisesti asettanut oppimisen toimintansa päämääräksi ja pyrkii aktiivisesti käyttämään mahdollisimman tarkoituksenmukaisia strategioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tärkeää on se, millaisia päämääriä yksilöt asettavat toiminnalleen ja millaisin kognitiivisin strategioin he pyrkivät näitä päämääriä saavuttamaan. Päämääränä on myös aikaansaada muutoksia yksittäisten oppilaiden ajattelussa, tiedonrakenteissa ja erityisesti tietoa koskevissa uskomuksissa. Oppilaiden kokemuksen tasolla intentionaalisen ja yhteisöllisen oppimisen malli tarkoittaa sitä, että heidän suhteensa tietoon ja tiedonmuodostusprosessiin kehittyy. Yhteisölliseen oppimisprosessiin osallistumisen pitäisi antaa oppilaalle kokemus uutta yhteisesti jaettua tietoa tuottavasta prosessista. (Scardamalia, 4.) CSILE:n ja Knowledge Forumin käytöstä opetuksessa on tehty useita tutkimuksia, etenkin peruskoulun alemmilla luokilla opiskelevien 9 -vuotiaiden oppimiseen liittyen. Tutkivan oppimisen aiheina ovat olleet optiikka, painovoima ja aurinkokunta sekä ihmisen biologia. Tutkimuksista käy ilmi, että lapset pystyvät syventämään oppimistaan tekemällä itse kysymyksiä aihealueesta ja ohjaamalla itse oppimisprosessiaan. He ovat myös sitoutuneet yhteisölliseen oppimiseen hyvin. Oppimisyhteisön jäsenten välinen vuorovaikutus on saanut oppilaat laajentamaan omia näkemyksiään ja kehittämään niitä tieteellisten teorioiden suuntaan. Opettajan rooli prosessin ohjaajana on osoittautunut erittäin tärkeäksi. (Cohen & Scardamalia, 998; Hakkarainen, 3; Zhang et al., 9; Zhang et al., 7.) 8 Parantaako teknologia oppimista?

19 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Eräs tutkimus selvitti tutkivan oppimisen onnistumista yläkoulun seitsemännellä luokalla kemian kurssilla (Hakkarainen et al., 999). Ensimmäisen vaiheen aikana oppilaat perehtyivät CSILE-työskentelyyn ja kemian peruskäsitteisiin. Toisen vaiheen aikana he opiskelivat aihetta vesi kemiallisena elinympäristönä tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen. Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että opettajalla oli merkittävä rooli oppilaiden tutkimuksellisen toiminnan ja käsitteellisen ymmärryksen jäsentäjänä. Luokan vuorovaikutuskulttuuri muuttui selvästi, ja projekti sai aikaan toimintaa, keskusteluja ja vuorovaikutusta, joka vaikutti aluksi kaaosmaiselta. Tutkijat toteavatkin, että kyseinen työskentelytapa edellyttää toimiakseen näennäisesti kaaosmaisen vuorovaikutuskulttuurin hyväksymistä. Tutkiva ja avoin ote oppimiseen ohjaa oppilaita rikkomaan perinteisiä kouluoppimisen muotoja, jossa opettaja on auktoriteetin asemassa. Kokeilu ohjasi oppilaita itse kysymään, havainnoimaan ja epäilemään. Tavoitteena oli myös se, että oppilaat olisivat paitsi raportoineet kokeellisia havaintojaan CSILE-ympäristöön, myös problematisoineet niitä ja kehitelleet omia teorioita yhteisön kommenttien pohjalta. CSILE-keskustelu kuitenkin jäi lähinnä empiiristen havaintojen raportointiin. Tutkimuksessa tuli selvästi ilmi yläkoulun oppiaineittaisen opiskeluaikataulun ongelmallisuus tutkivan oppimisen onnistumisen kannalta. 3.. TVT innovatiivisen opetuksen ja oppimisen välineenä Kansainvälinen Innovatiivinen opetus ja oppiminen -tutkimus (ITL-tutkimus) on selvittänyt innovatiivisten opetuskäytänteiden vaikutuksia -luvun taitojen oppimiseen seitsemässä eri maassa. Innovatiivinen opetus on opettajan toimintaa, jossa hän hyödyntää innovatiivisia opetuskäytänteitä: oppilaslähtöistä pedagogiikkaa, opetuksen laajentamista luokkahuoneen ulkopuolelle sekä tietotekniikan korkeatasoista käyttöä. Käytän tutkimuksessa mainitun tietotekniikka-termin sijaan termiä tieto- ja viestintäteknologia (TVT) johdonmukaisuuden säilymiseksi. Ensimmäisen, vuosina 9 tehdyn tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tunnistaa innovatiivisia opetuskäytänteitä edistäviä koulutason tekijöitä sekä lisätä ymmärrystä niistä tekijöistä, jotka edistävät tieto- ja viestintäteknologian tukemia innovatiivisia opetuskäytänteitä. Tutkimuksessa TVT:n käyttö nähdään tärkeänä mahdollistajana oppilaslähtöiselle oppimisympäristölle ja sitä pidetään apuna oppilaiden syvällisen sisältöosaamisen sekä -luvun taitojen kuten yhteisöllisyyden, kommunikoinnin, ongelmanratkaisun, tiedonrakentelun ja itsesäätelyn rakentamisessa. (Norrena, Kankaanranta & Nieminen,.) Tutkimuksen tulokset Suomen osalta eivät olleet imartelevia: koulujärjestelmämme eri tasoilla ei ollut yhtenäistä kuvaa siitä, mitä -luvun taidot ovat. Sama todettiin muissakin tutkimukseen osallistuneissa maissa. Kouluissa ei myöskään tiedetty, miten suunnitella -luvun taitoja edistäviä oppimistehtäviä. Suomen kouluista kerätyt oppimistehtävät osoittivat, että alle puolet niistä edellytti minkäänlaista yhteistoiminnallisuutta, vain 5 % tehtävistä edellytti jonkinasteista TVT:n käyttöä, alle puolet niistä oli suunniteltu parantamaan oppilaan ongelmanratkaisukykyä ja vain vaivaiset kuusi prosenttia oppimistehtävistä kehitti oppilaan itsesäätelykykyä. Ainoa -luvun taitojen osa-alue, joka huomioitiin yli puolessa oppimistehtävistä, oli tiedonrakentelu. Oppimistehtävien ja oppilastöiden analysointi osoitti, että opettajan antaman oppimistehtävän laatu ennustaa vahvasti oppilaan työskentelyn laatua. Myös Bryk, Nagaoka ja Parantaako teknologia oppimista? 9

20 Opetusteknologian vaikutukset oppimiseen tutkimusten valossa Newmann () sekä Mitchell ja kumppanit (5) toteavat, että oppilaille on annettava haastavia oppimistehtäviä, jos halutaan heidän tekevän korkealaatuista työtä. Opettajakyselyssä selvisi, että oppilaat vain harvoin arvioivat omaa työtään, valitsivat itse opiskeltavia aiheita, tekivät yli viikon kestäviä projekteja tai käyttivät tietokonesimulaatioita. Nämä kaikki kuitenkin kuuluisivat -luvun taitoihin (Shear et al., 9). (Norrena et al.,.) Norrena ja kumppanit () toteavat tutkimuksessaan myös, että tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään selvästi enemmän, jos se sijaitsee opetusryhmän luokkahuoneessa eikä erillisessä atk-luokassa. Suomalaisluokissa internetyhteyksien määrä oli sama kuin pöytätietokoneiden määrä. Kosketustaulut olivat tietokoneisiin verrattuna suhteellisen harvinaisia kouluissa ja luokissa. Tutkimuksessa selvisi, että hyvistä resursseista huolimatta tieto- ja viestintäteknologian käyttö oli suomalaisissa kouluissa harvinaista ja innovatiivinen käyttö lähes olematonta. Luokkahuonehavainnointien mukaan TVT:aa käytettiin enemmän kuin oppimistehtävien analyysi osoitti. Niiden mukaan TVT:aa käytettiin noin 5 %:ssa oppitunneista, mutta sitä käytti ainoastaan opettaja. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologiaa käytettiin toimintoihin, jotka olisivat onnistuneet ilman käytettyä teknologiaakin. Luokkahuoneissa, joissa TVT:n käyttö oli peruskäyttöä vaativampaa, esiintyi myös enemmän innovatiivisia opetuskäytänteitä kuin luokissa, joissa TVT:aa ei käytetty lainkaan tai joissa tapahtui vain peruskäyttöä. TVT:n peruskäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että opettaja valmistelee perinteisen opetuksen mukaisia oppimateriaaleja tai käyttää TVT:aa poissaolojen merkitsemiseen ja oppilaat hakevat internetistä tietoa jollakin hakukoneella tai käyttävät tekstinkäsittelyohjelmaa. Taulukko. Esimerkkejä tieto- ja viestintätekniikan peruskäytöstä ja korkeamman tasoisesta käytöstä (Norrena et al., s. 96). Esimerkkejä tieto- ja viestintäteknologian peruskäytöstä Monivalintatestit, -tehtävät tai lyhyet vastaukset tietokoneella Tiedonhaku internetistä tai muusta elektronisesta lähteestä Tarinoiden, raporttien tai esseiden kirjoitus/ muokkaus tekstinkäsittelyohjelmalla Taitojen tai toimintamallien harjoittelu Kotitehtävän tai muun koulutyön sähköinen palauttaminen Esimerkkejä korkeamman tasoisesta tietoja viestintäteknologian käytöstä Testit tai tietokilpailut innovatiivisessa ympäristössä Tiedon analysointi ja yhdistely Esitysten tai multimediatuotteiden luominen Simulaatioiden ja animaatioiden käyttäminen tutkittaessa uutta asiaa tai abstraktia käsitettä Yhteydenpito koulun ulkopuolisten ihmisten kanssa opiskeluun liittyvissä aiheissa Parantaako teknologia oppimista?

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs Mitä tulevaisuuden vaatima osaaminen on? 24.4.201 4 2 ITL-tutkimuksesta Innovative Teaching and Learning Kansainvälinen tutkimus-

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 3.5.2007 Kirsi Juntti Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Rakenne - Johdanto - Mitä on oppiminen? - Motivaatio - Oppimisen itsesäätely - Scamo/Learning

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently. OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Versio 1.0 15.2.2013 Prosessi verkossa: http://tnktvtstrategia.wikispaces.com epeda- työryhmä TVT- työryhmä 1. Johdanto

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016

Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016 Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016 Viikin normaalikoulun tvt-koulutuspäivät 28.11.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Taustaksi Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot