Synnyttäjän gynekologinen kasvain. Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnyttäjän gynekologinen kasvain. Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Synnyttäjän gynekologinen kasvain Tua Annanmäki, Vilho Hiilesmaa, Jyrki Jalkanen ja Oskari Heikinheimo Noin joka tuhannenteen raskauteen liittyy pahanlaatuinen sairaus. Selvitimme munasarjakasvainten sekä kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden esiintyvyyttä HYKS:n naistenklinikan synnyttäjillä vuosina Yhteensä synnyttäjän aineistossa todettiin yksi pahanlaatuinen munasarjakasvain ja yksi kohdunkaulasyöpä. Munasarjamuutoksia todettiin raskauden aikana tai keisarileikkauksessa yhteensä 46 potilaalla. Tästä laskettuna munasarjakasvaimen esiintyvyys oli 1 / synnytystä. Tavallisin munasarjakasvain oli hyvänlaatuinen dermoidikysta. Raskauden aikana todetuista yhdeksästä munasarjakasvaimesta seitsemän leikattiin raskauden aikana. Kohdunkaulan solumuutoksia todettiin yhteensä 14 potilaalla. Todetun kohdunkaulasyövän ja yhden pintasyövän sähkösilmukkahoito toteutettiin raskauden aikana; seitsemän potilaan dysplastiset muutokset hoidettiin synnytyksen jälkeen. Raskaudet jatkuivat normaalisti toimenpiteiden jälkeen. Nykyaikaiset kuvantamistutkimukset munasarjakasvaimissa ja kohdennetut biopsiat kohdunkaulan solumuutoksissa mahdollistavat raskauden aikaisen hoidon kohdistamisen tapauksiin, joissa pahanlaatuisen kasvaimen todennäköisyys on suuri. Epäily pahanlaatuisesta kasvaimesta raskauden aikana on sekä inhimillinen tragedia että diagnostinen ja hoidollinen ongelma. Operatiivista diagnostiikkaa ja hoitoa vaativien kasvainten hoito saattaa myös huonontaa raskauden ennustetta. Pahanlaatuinen sairaus liittyy noin yhteen tuhannesta raskaudesta. Rintasyöpä on yleisin raskauden aikana todettu pahanlaatuinen kasvain. Ulkomaisissa aineistoissa seuraavina ovat olleet kohdunkaulasyöpä, melanooma, kilpirauhassyöpä, leukemia, lymfooma ja paksusuolisyöpä (Copeland ja Landon 2002). Kaikkia gynekologisia kasvaimia on kuvattu esiintyvän raskauden aikana (Copeland ja Landon 2002). Maailmanlaajuisesti kohdunkaulasyöpä on tavallisin raskauden aikana todettu gynekologinen syöpä. Sen esiintyvyys on ollut ulkomaisissa aineistoissa jopa 1 / / raskautta (Zemlickis ym. 1991, Copeland ja Landon 2002). Oman raskaudelle spesifisen kasvainryhmänsä muodostavat istukan pahanlaatuiset sairaudet (Loukovaara ja Lehtovirta 2001). Munasarjojen kystisen tai tuumorimaisen muutoksen esiintyvyydeksi alkuraskauden aikana on arvioitu 0,1 1 % (Platek ym. 1995, Whitecar ym. 1999, Zanetta ym. 2003). Huomattava osa muutoksista on raskauteen liittyviä keltarauhasen kystia, jotka häviävät itsestään 18. raskausviikkoon mennessä. Tavallisimmat hyvänlaatuiset raskauden aikana todetut munasarjakasvaimet ovat dermoidikysta ja kystadenooma (Cunningham ym. 1993, Whitecar ym. 1999). Hoidon kannalta ongelmallisia ovat suuret, yli 6 cm:n kokoiset kasvaimet, jotka eivät Duodecim 2004;120:

2 Taulukko 1. Raskaudenaikaista hoitoa tai seurantaa vaatineet munasarjakasvaimet HYKS:n naistenklinikan synnyttäjillä Kasvain Tapauksia Todettu raskaus- CA-125 Raskaudenaikainen hoito viikolla (ku/l) Pahanlaatuiset Endometrioidi munasarjakarsinooma Leikkaus II trimesterissä Semimalignit Semimaligni musinoosinen kystadenooma Leikkaus I trimesterissä Hyvänlaatuiset Musinoosinen kystadenooma Leikkaus (2 pot.), seuranta ja leikkaus synnytyksen yhteydessä (2 pot.) Dermoidikysta 1 12 Leikkaus Kysta 1 6 Leikkaus Endometrioosikysta 1 8 Leikkaus seurannassa katoa (Ueda ja Ueki 1996, Whitecar ym. 1999). Näistä maligneja tai semimaligneja on eri tutkimusten mukaan 2 8 % (Hess ym. 1988, Platek ym. 1995, Ueda ja Ueki 1996, Whitecar ym. 1999). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitoa vaatineiden munasarjakasvainten ja kohdunkaulan solumuutosten esiintyvyyttä ja hoitoa HYKS:n naistenklinikassa vuosina synnyttäneiden potilaiden joukossa. Aineisto ja menetelmät Vuosina HYKS:n naistenklinikassa synnytti yhteensä naista ja keisarileikkaus tehtiin potilaalle (23 % synnytyksistä). Synnyttäjiltä otettiin raskauden aikana yhteensä näytettä histologista tutkimusta varten. Tutkimusaineisto kerättiin retrospektiivisesti sairaalan ja patologian laboratorion ATK-järjestelmistä. Synnyttäjien joukosta etsittiin ne, joilta oli raskauden ja synnytyksen aikana otettu näyte munasarjasta tai kohdunkaulasta patologis-anatomista tutkimusta varten. Munasarjanäytteitä otettiin 46 potilaalta ja kohdunkaulan histologisia näytteitä 14:ltä. Raskauden ensimmäisen tai toisen kolmanneksen aikana todetuista munasarjatuumoreista otettiin näytteet joko raskaudenaikaisessa tai synnytykseen liittyvässä toimenpiteessä yhteensä yhdeksältä potilaalta. Keisarileikkauksen yhteydessä sattumalöydöksenä todetusta munasarjamuutoksesta otettiin näytteitä 37 potilaalta. Tulokset Raskauden aikana todetut munasarjakasvaimet ja niiden hoito on esitetty taulukossa 1. Koko potilaan aineistosta löytyi yksi munasarjasyöpä (ilmaantuvuus 0,15 / , 95 %:n luottamusväli (LV) 0 0,8 / ) ja yksi semimaligni munasarjakasvain sekä seitsemän pysyvää hyvänlaatuista muutosta (ilmaantuvuus 1,3/ , LV 0,6 2,5 / ). Neljälle potilaista tehtiin suunniteltu laparotomia toisen raskauskolmanneksen aikana ja kolmelle päivystysleikkaus munasarjamuutoksen kiertymän takia. Kaikki raskaudet jatkuivat toimenpiteen jälkeen. Kahdeksan raskautta päättyi elävän lapsen syntymään ja yksi kohdunsisäiseen sikiökuolemaan raskausviikolla 34. Lapsista kolme syntyi keisarileikkauksella ja kuusi alakautta. Potilaista kahta seurattiin kaikututkimuksin. Munasarjamuutoksista toinen poistettiin keisarileikkauksen yhteydessä ja toinen synnytyksenjälkeisen vuodon takia tehdyssä laparotomiassa. Taulukko 2. HYKS:n naistenklinikassa keisarileikkauksen yhteydessä vuosina todettujen munasarjamuutosten histologinen jakauma. Kasvain Jakauma (%) Dermoidikysta 25 Keltarauhaskysta 14 Endometrioosikysta 14 Musinoosinen kystadenooma 11 Simplex-kysta 11 Papillooma 8 Fibrooma 5 Muut T. Annanmäki ym.

3 Taulukko 3. Hoitoa tai seurantaa vaatineet kohdunkaulan solumuutokset HYKS:n naistenklinikan synnyttäjillä vuosina Histologinen luokitus Potilaita Tutkimukseen lähettämisen syy Todettu raskausviikolla Pahanlaatuiset Adenokarsinooma gr I 1 VSIL 14 In situ -epidermoidikarsinooma 1 Lk IV 14 Dysplasiat Dysplasia gravis 2 VSIL 7 Dysplasia moderata 3 VSIL (2 pot.) 6 ja 28 LSIL (1 pot.) 10 Dysplasia levis 2 LSIL 6 ja 14 Muut Atypia condylomatosa 3 LSIL 13 VSIL 22 Papa-atypia 19 Epidermisaatio 1 LSIL 12 Kohdunkaulan polyyppi 1 VSIL 14 LSIL = lievä SIL (squamous intraepithelial lesion), VSIL = vahva SIL Sattumalöydöksenä keisarileikkauksen yhteydessä todettujen munasarjamuutosten histologinen jakauma on esitetty taulukossa 2. Ryhmässä»muut» oli yksi adenofibrooma, yksi arpi, yksi leiomyooma ja yksi reaktiivinen muutos. Yhdessä näytteessä ei havaittu poikkeavaa. Munasarjamuutoksen raskauden aikainen ilmaantuvuus oli keisarileikkauksessa kerättyjen näytteiden perusteella 23 / (LV / ). Taulukossa 3 on esitetty raskauden aikana kohdunkaulasta otettujen histologisten näytteiden tulokset. Kohdunkaulasyöpiä löytyi yksi (ilmaantuvuus 0,15 / , LV 0 0,8 / ) ja kohdunkaulan pintasyöpiä (in situ) yksi. Molemmille potilaille tehtiin sähkösilmukkahoito»loop-konisaatio» raskauden aikana. Toimenpiteisiin ei liittynyt komplikaatioita. Seitsemän muun kyseistä hoitoa tarvinneen potilaan tapauksissa oli mahdollista odottaa raskauden päättymistä. Hoidon lykkääminen synnytyksen jälkeiseen aikaan ei viivästyttänyt kohdunkaulasyövän diagnoosia yhdessäkään tapauksessa. Raskauden aikana todetut syövät Potilas 1 on 37-vuotias ensisynnyttäjä, jonka raskaus alkoi helmikuussa Ensimmäisellä neuvolakäynnillä todettiin sisätutkimuksessa kohdun vasemmalla puolella aristava resistenssi ja potilas lähetettiin sairaalatutkimuksiin. Raskausviikolla 19 tehdyssä kaikututkimuksessa todettiin yksilokeroinen kysta, jossa oli sisäkaikuja ja 33 x 16 x 39 mm:n kokoinen papillaarinen muodostuma. Kasvaimen verenvirtauksen resistanssi-indeksi oli normaali, ja kasvainmerkkiaineista CA-125:n pitoisuus oli 92 ku/l (viitealue ei-raskaana olevilla alle 35 ku/l). Raskausviikolla 25 tehtiin laparotomiateitse kasvaimen ja vasemman munanjohtimen poisto. Diagnoosiksi tuli carcinoma endometrioides gradus I. Levinneisyyden selvittämiseksi tehdyssä thoraxkuvauksessa ja vatsan alueen magneettitutkimuksessa ei havaittu metastasointiin viittaavia muutoksia. Vatsaontelon huuhtelunäytteessä oli pahanlaatuisia soluja, joten levinneisyysluokaksi määritettiin alustavasti 1c. Sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi annettiin beetametasonihoito raskausviikolla 30. Suunnitelmana oli tehdä keisarileikkaus ja munasarjasyövän radikaalileikkaus sikiön keuhkojen kypsyttyä. Potilaalle kehittyi White A/B -tyypin raskausdiabetes. Hänen saapuessaan osastolle raskausviikolla 34 insuliinihoidon aloittamista varten todettiin sikiön kohdunsisäinen kuolema. Kaksi päivää myöhemmin suoritettiin keisarileikkaus. Vatsaontelossa ei enää todettu makroskooppista kasvainta, joten päädyttiin säästävään leikkaukseen. Toimenpiteen yhteydessä otettiin huuhtelunäytteet ja runsaasti histologisia näytteitä vatsaontelon elimistä ja imusolmukkeista. Histologisissa näytteissä ei havaittu kasvainkudosta, mutta yhdessä huuhtelunäytteessä oli pahanlaatuisilta vaikuttavia soluja. Potilaalle päätettiin antaa solunsalpaajahoito paklitakselin ja karboplatiinin yhdistelmällä neljä kertaa. Sikiön ruumiinavauksessa todettiin huomattavan hemorragiset keuhkot ja sisäelimet merkkinä vaikeasta asfyksiasta. Makroskooppisesti ja kromosomistoltaan sikiö oli normaali, eikä sisäelimissä tai aivoissa todettu histologisia poikkeavuuksia. Synnyttäjän gynekologinen kasvain 1087

4 Seurannassa potilaan vointi oli hyvä ja hän toivoi uutta raskautta. Hänelle suoritettiin joulukuussa 1997 laparoskooppinen kromopertubaatio, ja samalla otettiin kudosnäytteitä. Potilas tuli uudelleen raskaaksi ja synnytti keisarileikkauksella tytön. Viimeisellä seurantakäynnillä HYKS:n naistenklinikalla marraskuussa 2002 syövän uusimisesta ei havaittu viitteitä. Seurannat päätettiin siirtää avoterveydenhuoltoon. Potilas 2 on 32-vuotias ensisynnyttäjä. Ensimmäinen Papa-muutos (luokka II) todettiin 1998 avosektorilla. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetussa Papa-näytteessä sytologisena löydöksenä oli luokka III / vahva SIL (squamous intraepithelial lesion) ja potilas lähetettiin kolposkopiaan. Kolposkopia suoritettiin maaliskuussa 2000 raskausviikolla 14. Histologisten näytteiden perusteella heräsi epäily in situ -adenokarsinoomasta, ja raskausviikolla 19 tehtiin sähkösilmukkahoito. Diagnoosiksi tuli kohdunkaulan invasiivinen adenokarsinooma. Tämän jälkeen tehtiin vielä laajempi sähkösilmukkahoito, jossa kohdunkaulan hyvin erilaistuneen adenokarsinooman diagnoosi varmistui. Kasvainta ei kuitenkaan saatu kokonaan poistettua. Levinneisyystutkimuksina tehtiin transvaginaalinen kaikututkimus ja lantion elinten magneettikuvaus. Magneettitutkimusta häiritsi sikiön vilkas liikehdintä. Etäpesäkkeitä ei todettu kummassakaan tutkimuksessa. Kasvainmerkkiaineista CA-125:n pitoisuus oli 9 ku/l, CEA:n 1,7 ku/l ja SCC:n alle 1 µg/l. Kasvaimen levinneisyysluokaksi määritettiin Ib. Sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi aloitettiin beetametasonihoito, ja raskausviikoilla 34 tehtiin elektiivinen sektio. Samassa anestesiassa suoritettiin radikaali hysterektomia ja imusolmukkeiden poisto. Syntynyt lapsi oli terve tyttö. Potilas ei saanut liitännäishoitoja. Potilas oli seurantakäynnillä viimeksi elokuussa 2003, eikä tuolloin todettu syövän uusiutumiseen viittaavaa. Pohdinta Raskaudenaikaisen munasarjamuutoksen ilmaantuminen on vaihdellut eri tutkimuksissa huomattavasti (Hess ym. 1988, Whitecar ym. 1999). Yhdistettäessä sekä raskauden aikana että sattumalta keisarileikkauksen yhteydessä todetut munasarjamuutokset saatiin ilmaantuvuudeksi 1 / Samankaltaisia lukuja (1/ 1 312) on julkaistu myös muualta (Whitecar ym. 1999). Aineistomme naisella todettiin raskauden aikana vain yhdeksän kirurgista hoitoa tai seurantaa vaatinutta munasarjakasvainta, joten ilmaantuvuudeksi tuli 1,3 / synnytystä. Munasarjasyöpiä oli vain yksi, joten ilmaantuvuus oli 0,15 / synnytystä. Munasarjasyövän ikävakioitu ilmaantuvuus Suomessa vuotiailla naisilla on 9,7 / ( registry.fi). Munasarjasyövän pieni esiintyvyys synnyttäjien joukossa liittynee kyseisen diagnoosin harvinaisuuteen tässä nuoressa potilasryhmässä ja synnyttäneisyyden suojavaikutukseen. Keisarileikkausten yhteydessä sattumalöydöksenä todettujen munasarjamuutosten histologiset diagnoosit vastasivat hyvin aiemmin julkaistuja aineistoja (Hess ym. 1988, Whitecar 1999). Tavallisin muutos oli hyvänlaatuinen teratooma. Keisarileikkaukset tehtiin synnytysopillisin perustein, ja niistä laskien keisarileikkauksessa todetun munasarjamuutoksen ilmaantuvuudeksi saatiin 23 / Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa laajasti käytettyjen Papa-tutkimusten ansiosta pienimpiä maailmassa, 4,5 / (Anttila ym. 1998). Tässä tutkimuksessa kohdunkaulasyövän raskaudenaikaiseksi ilmaantuvuudeksi saatiin 0,3 / synnyttäjää. Raskaudenaikaisen munasarjamuutoksen arviointi Munasarjamuutoksen diagnostiikka ja hoito raskauden aikana on ongelmallista. Pahanlaatuisuuden todennäköisyyttä voidaan arvioida kaikututkimuksen avulla (Zanetta ym. 2003). Pahanlaatuisuuteen viittaavat erityisesti kasvaimen nopea kasvu, kasvaimen aiheuttama kipu tai kaikukuvauksessa todetut epäsäännölliset väliseinämät, papillaariset muutokset ja laajat kiinteät kasvainalueet (Cunninham ym. 1993, Zanetta ym. 2003). Dopplertekniikalla voidaan arvioida kasvaimen verenvirtausta. Vähentynyt virtausvastus viittaa pahanlaatuiseen kasvutapaan. Magneettikuvauksesta on tulossa kaikututkimusta täydentävä tutkimus (Copeland ja Landon 2002). Kahdella potilaistamme, joilla todettiin maligni tai semimaligni munasarjakasvain, todettiin kaikututkimuksessa papillaarista kasvua. Tutkimuksemme ainoan pahanlaatuisen munasarjakasvaimen verenvirtaustutkimus antoi sen sijaan normaalin tuloksen, kun taas semimalignin kasvaimen verenkierto viittasi pahanlaatuiseen kasvuun. Näille potilaille tehtiin lisäksi magneettitutkimus mahdollisen leviämisen ja 1088 T. Annanmäki ym.

5 etäpesäkkeiden havaitsemiseksi. Muiden kasvainten luonne voitiin riittävän varmasti selvittää kaikututkimuksessa. Leikkaus tehtiin raskauden aikana suunnitellusti kahdelle potilaalle ja päivystystoimenpiteenä kystan kiertymän takia kolmelle. Loput kaksi munasarjakasvainta leikattiin synnytyksen yhteydessä. Verenkierrosta mitattava CA-125 on erityisesti munasarjamuutosten diagnostiikassa ja munasarjasyövän seurannassa yleisesti käytetty kasvainmerkkiaine. Kasvainmerkkiainemääritysten luotettavuus raskauden aikana on kuitenkin epävarmaa. Raskauden aikana CA-125:n pitoisuus suurenee %:lla odottavista äideistä keskimäärin välille ku/l (Halila 1987, Kobayashi ym. 1989). Monissa tutkimuksissa on kuvattu suuria CA-125-arvoja raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja kolmannen kolmanneksen alussa sekä synnytyksen jälkeen (Kobayashi ym. 1989, Spitzer ym. 1998, Aslam ym. 2000). Omassa tutkimuksessamme suurentunut CA- 125-pitoisuus ei-raskaana olevien viitearvoon verrattuna havaittiin kolmella munasarjakasvainpotilaalla. Merkittävin muutos todettiin ainoalla munasarjasyöpää sairastavalla potilaalla, jolla CA-125-pitoisuus oli 92 ku/l. Tuloksemme kuvastavatkin CA-125-mittausten vähäistä spesifisyyttä raskaana olevilla potilailla, joilla on varhaisvaiheen pahanlaatuinen gynekologinen kasvain. Munasarjakasvaimen lopullinen luonne selviää vasta leikkauksessa. Hoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon myös raskauden aikana kasvanut munasarjakystan kiertymän tai puhkeamisen riski, joka on jopa 12 % (Cunningham ym. 1993). Joissakin potilassarjoissa päivystysleikkauksiin on liittynyt lisääntynyt raskauskomplikaatioiden riski (Hess ym. 1988). Omassa aineistossamme päivystysleikkaus kystan kiertymän takia jouduttiin tekemään kolmelle potilaalle (33 %). Kohdunkaulan raskaudenaikaisen solumuutoksen arviointi Papa-koe on myös raskauden aikana hyvä kohdunkaulan solumuutosten seulontamenetelmä. Raskauteen liittyvä kohdunkaulan lisääntynyt verekkyys ja limaneritys saattavat kuitenkin aiheuttaa vääriä negatiivisia Papa-löydöksiä (Copeland ja Landon 2002). Rutiinimainen Papakoe voidaan tehdä raskauden aikana, jos edellisestä on kulunut kaksi vuotta. Raskaudenaikainen Papa-muutos (luokat III ja IV, lievä ja vahva SIL) on aihe kolposkopiatutkimukseen ja kohdistettujen kudosnäytteiden ottoon (Nieminen 2001). Kolposkopian tarkoituksena on kohdunkaulasyövän pois sulkeminen (Nguyen ym. 2000). Raskauden aikana tehtävää kolposkopiaa helpottaa kohdunkaulakanavan ektopia, jonka ansiosta epiteelin muutosalue saadaan yleensä hyvin näkyviin (Copeland ja Landon 2002). Raskaudenaikaisen sähkösilmukkahoidon ja veitsikonisaation seurauksena on kuvattu esiintyneen verenvuotoa, ennenaikaisuutta, kohdunkaulan heikkoutta ja kohdunkaulan ahtaudesta johtuvaa dystokiaa (Benedet ym. 1987, Ngnyen ym. 2000). Sen tähden dysplasioiden terapeuttista konisaatiota pidetään raskauden aikana vastaaiheisena. Hoito voidaan toteuttaa synnytyksen jälkeen (Copeland ja Landon 2002). Sähkösilmukkahoito on raskauden aikana kuitenkin aiheellinen kohdunkaulan pintasyövän tai syövän diagnostiikassa (Nguyen ym. 2000). Omassa aineistossamme sähkösilmukkahoito tehtiin yhdelle kohdunkaulasyöpää ja yhdelle kohdunkaulan pintasyöpää sairastavalle. Muiden potilaiden hoito voitiin toteuttaa turvallisesti synnytyksen jälkeen. Varhaisvaiheen kohdunkaulasyövän ennuste on todettu yhtä hyväksi sekä raskaana olevilla että muilla potilailla (Zemlickis ym. 1991). Lisäksi kohdunkaulasyövän diagnoosi tehdään raskaana olevilla keskimäärin varhemmin kuin muilla (Zemlickis ym. 1991, Nguyen ym. 2000). Alkuraskauden aikana todetun kirurgista hoitoa vaativan sairauden hoito on totunnaisesti suositettu aloitettavaksi vasta raskauden toisella kolmanneksella (Cunningham ym. 1993, Platek ym. 1995, Copeland ja Landon 2002). Whitecarin ym. (1999) 130 potilaan sarjassa kirurginen hoito ennen raskausviikkoa 23 oli turvallisempaa kuin sen jälkeen. Omassa aineistossamme leikkaus tehtiin raskauden eri vaiheissa eikä hoito vaikuttanut raskauden välittömään Synnyttäjän gynekologinen kasvain 1089

6 jatkumiseen. Näin ollen raskauden aikana todettujen kirurgista hoitoa vaativien kasvainten hoidon tapauskohtainen suunnittelu ja toteutus on tärkeää. Lopuksi Raskaudenaikainen gynekologinen kasvain on harvinainen. Munasarjakasvainten nykyaikaiset kuvantamistutkimukset ja kohdunkaulan solumuutosten kohdennetut biopsiatutkimukset mahdollistavat raskaudenaikaisen hoidon kohdistamisen tapauksiin, joissa pahanlaatuisen kasvaimen todennäköisyys on suuri. Tuolloin hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti. Omassa aineistossamme raskaudenaikainen hoito ei huonontanut raskauden ennustetta. * * * Kiitämme professori Torsten Wahlströmiä potilasnäytteiden tutkimisesta ja arvokkaista kommenteista sekä tutkimushoitaja Pirkko Timosta ensiluokkaisesta avusta. Kirjallisuutta Anttila A, Pukkala E, Nieminen P, Hakama M. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Duodecim 1998;114: Aslam N, Ong C, Woelfer B, Nicolaides K, Jurkovic D. Serum CA-125 at weeks of gestation in women with morphologically normal ovaries. Br J Obstet Gynecol 2000;107: Benedet J, Selke P, Nickerson K. Colposcopic evaluation of abnormal Papanicolaou smears in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1987; 157: Cunningham G, MacDonald P, Gant N, Leveno K, Gilstrap L, toim. Williams Obstetrics. 19. painos. Norwalk, CT: Appleton & Lange, 1993, s Copeland L, Landon M. Malignant disease and pregnancy. Kirjassa: Gabbe S, Niebyl J, Simpson J, toim. Obstetrics: normal and problem pregnancies. 4. painos. Philadelphia: Churchill Livingstone 2002, s Halila H. Ovarian cancer-associated tumor markers Ca 125 and TATI. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Helsinki Hess W, Peaceman A, O Brien W, Winkel G, Cruikshank D, Morrison J. Adnexal mass occurring with intrauterine pregnancy: report of fifty-four patients requiring laparotomy for definitive management. Am J Obstet Gynecol 1988;158: Kobayashi F, Sagawa N, Nakamura K, ym. Mechanism and clinical signifigance of elevated CA 125 levels in the sera of pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1989;160:563. Loukovaara M, Lehtovirta P. Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia. Duodecim 2001:117; Nguyen C, Montz F, Bristow R. Management of stage 1 cervical cancer in pregnancy. Obstet Gynecol Surv 2000;55: Nieminen P. Gynekologinen irtosolunäyte. Kirjassa: Ylikorkala O, Kauppila A, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Vammala: Kustannus Oy Duodecim 2001, s Platek D, Hendersson E, Goldberg G. The management of a persistent adnexal mass in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1995;173: Spitzer M, Kaushal N, Benjamin F. Maternal CA-125 levels in pregnancy and the puerperium. J Reprod Med 1998;43: Ueda M, Ueki M. Ovarian tumors assaciated with pregnancy. Int J Obstet Gynecol 1996;55: Whitecar P, Turner S, Higby K. Adnexal masses in pregnancy: a review of 130 cases undergoing surgical management. Am J Obstet Gynecol 1999;181: Zanetta G, Mariani E, Lissoni A, ym. A prospective study of the role of ultrasound in the management of adnexal mass in pregnancy. Br J Obstet Gynecol 2003;110: Zemlickis D, Lishner M, Degendorfer P, Panzarella T, Sutcliffe S, Koren G. Maternal and fetal outcome after invasive cervical cancer in pregnancy. J Clin Oncol 1991;9: TUA ANNANMÄKI, LL VILHO HIILESMAA, dosentti, ylilääkäri JYRKI JALKANEN, LKT, erikoislääkäri Naistensairaala, HUS OSKARI HEIKINHEIMO, dosentti, kliininen tutkija oskari.heikinheimo@hus.fi Suomen Lääkätieteen Säätiö PL 713, Helsinki ja HYKS:n naistensairaala PL 140, HUS 1090

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa. Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan solu- ja kudosmuutosten kolposkooppinen hoito Suomessa Robert Zilliacus ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan syöpää ehkäisevän joukkoseulonnan teho perustuu koko seulontaketjuun;

Lisätiedot

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen

Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta. Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Alkuperäistutkimus Kohdunkaulan muutosten sähkösilmukkahoito ja seuranta Maarit Mentula ja Pekka Nieminen Kohdunkaulan solumuutosten hoito on vuosien saatossa vaihdellut, ja yhdeksänkymmentäluvun alusta

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO RAPORTTI VUODELTA 24 112/25 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Gynekologiset kasvaimet

Gynekologiset kasvaimet Pentti K. Heinonen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Gynekologiset Periaatteet Syövän varhainen toteaminen ja hoito parantavat ennustetta. Valtaosa hyvänlaatuisista ja kaikki pahanlaatuiset sekä niiden

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea?

Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? DIAGNOSTISIA ONGELMIA Miten Papa-lausuntoa tulee lukea? Pekka Nieminen Vuoden 1991 jälkeen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus alkoi Suomessa nopeasti kasvaa. Tätä ennen tilanne oli ollut hyvä miltei 40 vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Munasarjakystat Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Sidonnaisuudet Dos., synnytys- ja naistentau0en erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus Päätoimi

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA

JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA JÄÄLEIKEDIAGNOSTIIKAN MERKITYS KOHTUSYÖVÄN OPERA- TIIVISESSA HOIDOSSA Anni Niskanen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos / Naistentaudit ja synnytykset Helmikuu

Lisätiedot

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN EGO PÄIVÄT 4.11. 2016 TURKU Kirsi Joronen Erikoislääkäri TYKS naistenklinikka Yleistä Normaali munasarja fertiili-ikäisellä naisella 3.5

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm) Levyepiteeli Lievät muutokset Atypia condylomatosa/litteä kondylooma CIN 1 (lievä dysplasia) Esiastemuutokset CIN 2 (= keskivahva dysplasia) CIN 3 (= vahva dysplasia ja carcinoma in situ) Pinnallisesti

Lisätiedot

LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia

LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia 32-VUOTIAS NAINEN Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS tämän perusteella Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Gynekologinen syöpä Päivi Pakarinen ja Ansa Aitokallio-Tallberg Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt, mutta huolestuttavaa

Lisätiedot

Munasarjakystat tarvitseeko aina leikata tai edes seurata?

Munasarjakystat tarvitseeko aina leikata tai edes seurata? Paula Kuivasaari-Pirinen ja Maarit Anttila TEEMA: HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET Munasarjakystat tarvitseeko aina leikata tai edes seurata? Munasarjakysta on tavallinen löydös gynekologisessa kaikukuvauksessa.

Lisätiedot

Kun syöpä todetaan raskausaikana

Kun syöpä todetaan raskausaikana Erja Halmesmäki ja Ulla Puistola TEEMA: LISÄÄNTYMISTERVEYS JA SYÖPÄ Tavallisimpia (ilmaantuvuus yli 1:5000 raskautta) syöpätyyppejä raskauden aikana ovat melanooma, kohdunkaulasyöpä ja rintasyöpä. Kun

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia

Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys. Epidemiologia Papa ja hormonikierukka. Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien solumuutokset Käypä hoidon päivitys Leila Lind, 8.12.2016 Epidemiologia Ei puhuta enää papa-suosituksesta, vaan kohdunkaulan suosituksesta

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

Vatsaonteloraskaus on diagnostinen haaste

Vatsaonteloraskaus on diagnostinen haaste TAPAUSSELOSTUS Minna Hyvärinen, Tytti Raudaskoski, Aydin Tekay ja Riitta Herva Vatsaonteloraskaus on diagnostinen haaste Kohdunulkoinen raskaus on tavallinen syy raskauden keskeytymiseen. Vatsaonteloraskaus

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot

Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Gynekologinen syöpä Ilkka Kalliala ja Pekka Nieminen Kohdunkaulasyövän esiasteiden hoitojen pitkäaikaisvaikutukset syöpäriski ja obstetriset komplikaatiot Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti toiseksi

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Naisen Sterilisaatio

Naisen Sterilisaatio Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat

Naistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,

Lisätiedot

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA

OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA OPTIMAALINEN SYNNYTYSTAPA Nanneli Pallasmaa Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Kätilöpäivät 2015, Helsinki 5.-6.5.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Ajatuksia ja näkökulmia liittyen eri synnytystapoihin

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Suosituksen tavoitteena on munasarjasyövän

Suosituksen tavoitteena on munasarjasyövän Käypä hoito -suositus Munasarjasyöpä Suomen Gynekologiyhdistys Suosituksen tavoitteena on munasarjasyövän hoidon yhdenmukaistaminen ja tulosten parantaminen keskittämällä hoito asiantunteviin yksiköihin

Lisätiedot

IHE Demo / Tampere. toimivien järjestelmien välillä osallistujiksi ovat tulossa tällä hetkellä Mylab, Commit, Carestream, EMC, GE

IHE Demo / Tampere. toimivien järjestelmien välillä osallistujiksi ovat tulossa tällä hetkellä Mylab, Commit, Carestream, EMC, GE IHE Demo / Tampere Terveydenhuollon atk-päivillä Tampereella 25.- 26.5. IHE-profiilien avulla tapahtuva järjestelmien yhteisesittely valmisteilla havainnollistetaan tietojen siirtymistä IHEintegraatioprofiilien

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa. Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama ALKUPERÄISTUTKIMUS Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa selvästi suurenemassa Ahti Anttila, Eero Pukkala, Pekka Nieminen ja Matti Hakama Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä valtakunnallinen seulonta

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

13.10.2011 T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A. www.erityisopetus.com

13.10.2011 T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A. www.erityisopetus.com T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A Lukio OPS:n perusteet vuodelta 2003, kohta 4.4 sanoo lukion erityisestä tuesta seuraavaa: Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea

Lisätiedot

Koulutusohjelman yhteenveto

Koulutusohjelman yhteenveto SUOMEN KOLPOSKOPIAYHDISTYKSEN (SKY) MYÖNTÄMÄ KOLPOSKOPIASERTIFIKAATTI (SKYKS) Koulutusohjelman yhteenveto Miksi tarvitaan kolposkopian koulutusohjelmaa ja sertifikaattia? Koulutusohjelma on tehty varmistamaan

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus

Eklampsia eli pre-eklampsiaan liittyvä kouristus Alkuperäistutkimus Minna-Marja Salmi, Eeva Ekholm, Olli Polo ja Risto Erkkola Selvitimme eklampsian esiintymistä Suomessa vuosina 1990 94. Tapauksia löytyi 77, joten tilan esiintyvyys oli 2.4 kymmentätuhatta

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio

Lisätiedot

Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan?

Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Ralf Bützow KATSAUS Onko munasarjalähtöistä karsinoomaa olemassakaan? Uusimman morfologisen ja molekulaarisen tiedon valossa alkaa näyttää siltä, että epiteliaalisten munasarjasyöpien eli karsinoomien

Lisätiedot

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN

NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN NEOADJUVANTTISYTOSTAATTIHOIDON VAIKUTUS MUNASARJASYÖVÄN LEIKKAUSTULOKSEEN Laura Teräntö Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS GKS-päivät 28.-29.9.2006 Potilastapaus 40v terve nainen, 3 x ss, km x 1 ei ehkäisyä, eroamassa syönyt illan

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

EGO päivät, Kuopio 26.5.2016 Hanna Sallinen, LT, erl KYS, Naisten klinikka

EGO päivät, Kuopio 26.5.2016 Hanna Sallinen, LT, erl KYS, Naisten klinikka EGO päivät, Kuopio 26.5.2016 Hanna Sallinen, LT, erl KYS, Naisten klinikka NORMAALI MUNASARJA TOIMINNALLISET KYSTAT -FOLLIKKELIKYSTAT -KELTARAUHASKYSTAT HYVÄNLAATUISET KASVAIMET - SEROOSI KYSTADENOOMA

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä

Käypä hoito -suositus. Munasarjasyöpä Käypä hoito -suositus Päivitetty 26.4.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on

Lisätiedot

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia

Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot. Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Synnytysvuotojen embolisaatiohoidot Hannu Manninen KYS Kliininen radiologia Obsteriset embolisaatiot Tekniikka: potilasesimerkkejä Tulokset, komplikaatiot Säderasitus Embolisaatiot ja myöhemmät raskaudet

Lisätiedot

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005

PLACENTA PERCRETA. Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 PLACENTA PERCRETA Mika Nuutila GKS Biomedicum, Helsinki 22.9.2005 Epänormaalin plasentaation muotoja Alkuraskauden epäonnistunut implantaatio, plasentaatio: pre-eklampsia, ovum abortivum... Ablatio placentae

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Malignisoitunut munasarjan dermoidikysta. Koivisto-Korander, Riitta.

Malignisoitunut munasarjan dermoidikysta. Koivisto-Korander, Riitta. https://helda.helsinki.fi Koivisto-Korander, Riitta 2016 Koivisto-Korander, R & Bützow, R 2016, ' ' Duodecim, Vuosikerta. 132, Nro 10, Sivut 907-911. http://hdl.handle.net/10138/223967 Downloaded from

Lisätiedot

Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa. Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore

Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa. Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore Diagnostisia ongelmia Sonohysterografia uusi menetelmä gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikassa Merja Marttunen ja Bruno Cacciatore Vuotohäiriöt ovat yksi tavallisimmista gynekologin vastaanotolle

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot