Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta

Transkriptio

1 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, neuvotteluhuone 5 Läsnä: Hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell (Pj) Sairaanhoitopiiri Hallituksen jäsen Merja Ahonen Sairaanhoitopiiri Johtaja Jouko Isolauri Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Timo Männikkö Sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Päivi Heikkilä Kari Sairaanhoitopiiri Pääluottamusmies Kaija Haapsalo Sairaanhoitopiiri Erikoissuunnittelija Hannu Priha Sairaanhoitopiiri Johtava ylilääkäri Jarmo J. Koski Jyväskylä Ylilääkäri Reijo Räsänen Palokan terveyskeskus Ylilääkäri Päivi Jokiranta Laukaan terveyskeskus Ylilääkäri Timo Valtakoski Jämsän terveyskeskus Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva Nevala, Wiitaunioni Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen Äänekoski Aluesihteeri Vaula Ollonen Omaiset mielenterveystyön tukena, Keski Suomi 1. Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän järjestäytyminen Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell ja sihteeriksi nimettiin Keski Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen erikoissuunnittelija Hannu Priha. 2. Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän tehtävä Vuonna 2007 Keski Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirin hallitus perusti kokouksessaan Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän ja nimesi ohjausryhmän jäsenet. Kokonaissuunnitelman mukaisesti ohjausryhmässä on edustettuna seuraavien tahojen asiantuntemus:

2 2 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset Psykiatrian avohoitoyksiköt Kuntien sosiaalipalvelut Päihdepalvelut Potilas ja omaisjärjestöt. Kokonaissuunnitelman mukaisesti ohjausryhmän keskeiset tehtävät ovat: Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman käytännön toteutumisen seuranta, arviointi ja tarvittaessa suunnitelman uudistaminen Keski Suomen aikuispsykiatrian maakunnallisen kehittämisohjelman toteuttaminen, seuranta ja arviointi Tavoitteiden asettaminen, periaatteellisten linjausten määrittely sekä ehdotusten ja suositusten tekeminen maakunnan psykiatrisen hoidon kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä psykiatrisesta hoidosta vastaaville. Ohjausryhmä täsmensi tehtäväänsä kokouksessa seuraavasti: Ohjausryhmän tehtävänä on edellisen luettelon lisäksi tehdä ehdotukset valtakunnallisen Mieli 2009 työryhmän ehdotusten toteuttamisesta Keski Suomessa (Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2009:13). Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmä toimii vuosina myös Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmänä. Hanke päättyy vuonna Ohjausryhmän työhön liittyvä valmistelutyö tehdään sairaanhoitopiirin psykiatrisen toimialueen toimesta. 3. Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen nykyinen tilanne Ylilääkäri Timo Männikkö selvitteli Keski Suomen aikuispsykiatrian uudistusta ja tällä hetkellä keskeisesti esillä olevia toimia ja suunnitelmia seuraavasti: Vuosina on siirretty 76 vakanssia sairaalahoidosta avohoitoon. Tässä vaiheessa Keski Suomen psykiatrisessa avohoidossa on terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin resurssit yhteen laskien 215 vakanssia, eli 0,79 vakanssia 1000 asukasta kohti. Vuonna 2009 on käynnistetty o Vanhuspsykiatrian konsultaatioryhmän toiminta (neljä työntekijää) o Nuorten psykiatrisen konsultaatioryhmän toiminta (viisi työntekijää) Vuonna 2010 on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimet:

3 3 o Juurikkaniemen sairaalassa suljetaan yksi vuodeosasto (17 sairaansijaa). Tämän jälkeen Keski Suomessa on yhteensä 138 psykiatrista sairaansijaa, eli 0,5 sairaansijaa 1000 asukasta kohti o Juurikkaniemen sairaalasta vapautuu 14 hoitajan vakanssia. Näistä 4 sairaanhoitajan vakanssia siirretään sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon ja 10 vakanssia annetaan vuonna 2010 Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön yhteydessä käynnistettäväksi suunnitellun päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön käyttöön. Vuonna 2011 on suunniteltu toteutettavaksi seuraavat toimet: o Kangasvuoren sairaalassa suljetaan yksi vuodeosasto o Vuodeosastolta vapautuvat vakanssit siirretään avohoitoon Käydyssä keskustelussa toimia ja suunnitelmia pidettiin tarkoituksenmukaisina. Tämän lisäksi kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin: Ensi vuosikymmenellä Keski Suomessa on kaksi varsin pientä psykiatrista sairaalaa. On aiheellista selvittää, miten pienten sairaaloiden toimintakyky varmistetaan Henkilökunnan turvallisuusnäkökohdat on huomioitava sairaalahoidon kehittämisen yhteydessä ja päätettäessä resurssien siirrosta sairaalahoidosta avohoitoon Kun sairaalahoitoa supistetaan ja avohoitoa lisätään, on varmistettava, että avohoito on tehokasta ja kykenee antamaan myös potilaiden omaisille tarpeellisen ohjauksen ja tuen 4. Mielenterveyspotilaiden kuntouttavan palveluasumisen kehittäminen Keski Suomessa Ylilääkäri Timo Männikkö selvitteli mielenterveyspotilaiden kuntouttavaa palveluasumista seuraavasti: Keski Suomessa yksityinen palvelukotitoiminta tuottaa pääosan kuntouttavista asumispalveluista Kehittämisen tarkoitus on integroida kuntouttava palvelukotitoiminta hyvin ja taloudellisesti toimivaksi osaksi psykiatrista hoitojärjestelmää Tämän hetken ongelmat ovat: o Palvelukotitoiminnan kustannukset ovat kunnille korkeat o Palvelukotitoiminnan ja psykiatrisen hoitojärjestelmän yhteistyö on puutteellista o Potilaiden siirtyminen palvelukodista tukiasumiseen ontuu o Sopimus ja maksukäytännöt kuntien ja palvelukotien kesken ovat maakunnassa kirjavat

4 4 Ohjausryhmä kävi asiasta perusteellisen keskustelun, jossa tuotiin esille seuraavia näkökohtia: Mielenterveyspotilaiden palvelukotiasumisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi useissa kunnissa. Nyt on tarkoituksenmukaista selvittää, miten palvelukotiasuminen on muuttunut sinä aikana, kun psykiatrisia sairaansijoja on maakunnassa vähennetty Osa kunnista järjestää kuntouttavan palvelukotitoiminnan terveydenhuollon toimintana ja osa kunnista taas sosiaalitoimen toimintana Kunnat käyttävät maakunnan eri osissa olevia palvelukoteja ja myös maakunnan ulkopuolella olevia palvelukoteja. Matkat potilaan kotikunnasta palvelukotiin voivat olla varsin pitkiä, ja näin potilaan kotikunnan mielenterveystyöntekijöiden ja potilaan tapaamisia on vaikea järjestää Kunnille palvelukotitoiminta on myös osa elinkeinopolitiikkaa Mielenterveyspotilaiden kuntouttavaan palveluasumiseen liittyy seuraavat huolenaiheet: o Palvelukotipaikoista alkaa tulla mielenterveyspotilaille pysyviä asuinpaikkoja o Potilaan kuntoutuminen on palvelukodissa epävarmaa o Kuntoutuksen porrastus on palvelukotijärjestelmässä puutteellinen o Mikäli kunnan kotihoito tai muut mielenterveyspotilaan asumisen tukipalvelut eivät toimi, potilaita ei voida siirtää palvelukodista omaan kotiin tai tuettuun asumisjärjestelmään. Pelkkä psykiatrinen hoito ei kunnissa riitä, pitkäaikaispotilaan kuntoutuksessa tarvitaan potilaan päivään rakennetta, toimintaa, sosiaalista kanssakäymistä sekä sosiaalista ja toiminnallista tukea o Kunnissa on ongelmana usein kunnallisen kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden puutteellinen yhteistyö; erityisesti kotihoidossa kaivataan mielenterveyspalveluiden konsultaatiotoimintaa Ohjausryhmässä nähtiin, että mielenterveyspotilaiden kuntouttavan palveluasumisen kehittäminen edellyttää merkittävää panostusta ja kehittämistyössä tulee huomioida seuraavat linjaukset: Julkisen terveydenhuollon tulee ottaa mielenterveyspotilaiden kuntouttavien asumispalvelujen järjestäminen nykyistä paremmin ja tarpeen vaatimalla tavalla haltuun osana psykiatrisen avohoidon järjestämistä Kuntouttavien palveluasumispaikkojen määrällinen tavoite on asetettava nykyistä määrää selkeästi alemmalle tasolle Palvelukotitoiminnassa tulee määritellä erikseen:

5 5 o Tehostetun kuntoutuksen paikat, joissa kuntoutuksen tavoite on potilaan siirtyminen palvelukodista tukiasuntoon tai omaan kotiin ja o Pysyvän asumisen paikat, joissa tehdään kuntouttavaa toimintaa, mutta palvelukoti on kuitenkin potilaan pysyvä tai hyvin pitkäaikainen koti On kehitettävä toimia, joilla tuetaan potilaiden siirtymistä palvelukodista tukiasuntoon Siirrytään palvelukotien kanssa määräaikaisiin sopimuksiin Tehostetaan palveluasumisen koordinointia sairaanhoitopiirissä Tehostetaan palvelukotityöntekijöiden mielenterveystyön koulutusta Valmistellaan koko maakuntaan yhdenmukainen sopimus ja maksujärjestelmä Panostetaan uusien palvelukotipotilaiden kuntoutukseen palvelukotien ja julkisten mielenterveyspalveluiden yhteisillä toimilla o Otetaan käyttöön kuntoutussuunnitelmat o Kehitetään kuntoutuksen seuranta ja arviointimenetelmät palvelukotitoimintaan Kehitetään julkisen sektorin omaa kuntouttavaa asumistoimintaa 5. Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon yhdistäminen Keski Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan käynnistänyt valmistelutyöt Jyväskylän kaupungin aikuispsykiatrian ja sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämiseksi sekä Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta alueen aikuispsykiatrian avohoidon järjestämiseksi Keski Suomen sairaanhoitopiirin toimintana alkaen. Yhdistämisen tavoitteena on: Luoda Jyväskylän yhteistoiminta alueelle kattavasti, sujuvasti, monipuolisesti ja taloudellisesti toimiva avohoitojärjestelmä yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa, Vähentää Jyväskylän psykiatrisen sairaalahoidon käyttöä merkittävästi ja Hillitä kustannusten nousua Jyväskylän aikuispsykiatrian hoitopalveluissa Valmistelussa pyritään siihen, että päätökset yhdistymisen toteuttamisesta ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon toimintamallista tehdään keväällä 2010.

6 6 Mikäli valmisteilla oleva Seututerveyskeskus syntyy, on tarkoituksenmukaista, että seututerveyskeskuksen alueen kuntien psykiatrisen avohoidon resurssit siirretään myös sairaanhoitopiirin psykiatriseen avohoitoon ja seututerveyskeskuskuntien psykiatrinen avohoito järjestetään sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon toimintana. 6. Nuorten (15 22 vuotiaat nuoret) psykiatrisen hoidon kehittäminen Keski Suomessa Keski Suomen aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen puitteissa on vuonna 2009 käynnistetty nuorten (16 22 vuotiaat nuoret) mielenterveystyön kehittämisohjelma. Kehittämistyössä on kolme peruspilaria: Tehokkaat konsultaatio ja hoitopalvelut varhaisessa vaiheessa nuorten mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin kouluihin ja oppilaitoksiin sekä muihin nuorten perustason palveluyksiköihin Varhainen ja kokonaisvaltainen kuntoutus yhteistyössä nuorten kuntoutustyössä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa Ongelmien ja kriisien hallinnan keinojen opettaminen liitetään osaksi oppilaitosten ja koulujen toimintaa Toiminnan kehittämisen konkreettisia toimia ja suunnitelmia on tässä vaiheessa nähtävissä seuraavasti: Sairaanhoitopiirin avohoidossa on käynnistetty nuorten psykiatrisen konsultaatioryhmän toiminta syyskuussa 2009 On valmisteltu suunnitelma konsultaatioryhmän siirtämiseksi sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian vastuuyksikön alaisuuteen vuonna 2010 On valmisteltu suunnitelma yhden vuodeosaston sulkemisesta Kangasvuoren sairaalassa vuonna 2011 ja vakanssien osittaisesta siirtämisestä nuorten psykiatriseen avohoitoon Ohjausryhmä piti valmisteltuja suunnitelmia tarkoituksen mukaisina. 7. Päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön perustaminen Jyväskylään Keski Suomen aikuispsykiatriahankkeeseen liittyen Keski Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön ja Jyväskylän kaupungin työntekijöistä koottu työryhmä on valmistellut päihdepotilaiden selviämishoitoyksikön perustamissuunnitelman. Selviämishoitoyksikkö on tarkoitus sijoittaa Päihdepalvelusäätiön Kyllön yksikön nykyisiin tiloihin. Se on hallinnollisesti osa Päihdepalvelusäätiön

7 7 toimintaa ja toimii kiinteässä yhteistyössä sairaanhoitopiirin päivystyksen ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen avohoidon kanssa. Selviämishoitoyksikön henkilöstön vakanssit saadaan sairaanhoitopiiristä siten, että psykiatrisen sairaalahoidon toimintaa vuonna 2010 supistettaessa 10 vapaaksi jäävää vakanssia siirretään Päihdepalvelusäätiölle. Keski Suomen päihde ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden henkilöstöresurssien määrä säilyy tässä yhteydessä entisellään. Selviämishoitoyksikön perustamisen tarkoitus on: Parantaa moniongelmaisten päihdepotilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon käynnistymistä, Vähentää päihdepotilaiden tilanteen selvittelyn ja hoidon järjestelyn tarvetta sairaanhoitopiirin päivystyksessä, psykiatrisessa sairaalahoidossa, ja terveyskeskuksissa sekä Vapauttaa poliisin resursseja terveyspalveluja tarvitsevien poliisivankilan asiakkaiden valvonnasta ja huolehtimisesta poliisitoimelle varsinaisesti tarkoitettuihin tehtäviin Selviämishoitoyksikön henkilöstömitoituksessa huomioidaan seuraavat toiminnalliset lähtökohdat: Yksikkö toimi ympärivuorokautisesti Yksikön toiminnassa korostuu potilaan elämäntilanteen, ongelmien ja mahdollisten sairauksien selvittely ja ensivaiheen hoito Yksikössä on yhteensä 10 tointa (5 sairaanhoitajaa ja 5 lähi tai perushoitajaa). Jokaisessa työvuorossa on sairaanhoitaja lähihoitajatyöpari. Työryhmän työntekijällä tulee olla ensihoidon, mielenterveystyön tai päihdetyön koulutus sekä kokemus päihdetyöstä. Selviämishoitoyksikön sijoittaminen mainittuihin tiloihin edellyttää tilojen muuntamista uuteen käyttötarkoitukseen. Arkkitehti Tuija Lepistö on laatinut alustavan tilojen korjaussuunnitelman ja alustavan kustannusarvion. Tämän mukaan rakennuskustannukset ovat euroa vuoden 2009 maaliskuun rakentamishintatason mukaan. Vuotuiset käyttökustannukset ovat euroa. Yksikkö tuottaa 90 prosentin kuormituksella vuodessa 3250 hoitopäivää (10 hoitopaikkaa). Hoitopäivän hinta on noin 220 euroa. Jyväskylän ja Palokan terveyskeskusten edustajat pitivät selviämishoitoyksikön perustamista erityisen perusteltuna ja tärkeänä. Seuraavaksi asiaa käsitellään Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnassa tilojen rakennussuunnitelman saamiseksi kaupungin investointisuunnitelmaan.

8 8 8. Vanhusten mielenterveyspalveluiden kehittäminen Keski Suomessa Aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelmahankkeen ohjausryhmän nimeämä Vanhusten mielenterveyspalvelujen suunnitteluryhmä on valmistellut esityksen vanhusten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä Keski Suomessa (Esitys , Liite 1)). Ohjausryhmä päätti lähettää esitysraportin lausunnolle Keski Suomen kuntiin, terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiiriin sekä vanhustyön järjestöihin Keski Suomessa. 9. Ohjausryhmän seuraava kokous Sovittiin, että seuraava Mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokous on torstaina klo Keski Suomen keskussairaalan neuvotteluhuoneessa 5. Kokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: Psykiatrisen sairaalahoidon kehittäminen Keski Suomessa Päihdepalvelujen järjestämisen vastuu Keski Suomessa Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen Keski Suomessa Hannu Priha Ohjausryhmän sihteeri