Puheenjohtaja Kai Telanteen avauspuhe VKL:n Kevätkokous

Transkriptio

1 1 Puheenjohtaja Kai Telanteen avauspuhe VKL:n Kevätkokous Arvoisat kevätkokouksen osallistujat, Synkkä yleinen taloudellinen tilanne asettaa toimialallemme kasvavia haasteita verkkoviestinnän aiheuttaman syvälle menevän rakennemuutoksen lisäksi. Taloudellinen tilanne edellyttää kustannustehokkuuden parantamiseen tähtääviä säästötoimenpiteitä - rakennemuutos puolestaan voimakkaita kehittämistoimenpiteitä ja taloudellista panostamista. Jarruttamisen ja kaasuttamisen tasapainon löytäminen on monesti vaikeaa. Tämän kevätkauden aikana Viestinnän Keskusliitto on työstänyt uuden toimialastrategian projektilla, johon on osallistunut yli 60 eri jäsenyritysten johtavassa asemassa olevaa henkilöä. Valmistunut työ on kunnianhimoinen yritys arvioida toimialamme tilannetta ja sen tulevaisuutta juuri edellä mainitsemani kahden osittain ristikkäisen voimakentän puristuksessa; taloudellisen taantuman ja välttämättömän rakennemuutoksen. Toimialastrategia, joka julkistetaan 2.6. pidettävässä seminaarissa, on ajankohtainen teos, josta toivottavasti on hyötyä kaikissa jäsenyrityksissämme liiton muun toiminnan ohella. Toimialamme strategia on kiteytetty kolmeen menestysasenteeseen, jotka ovat: - Asiakasymmärryksen syventäjä - Tuote- ja palvelukehityksen edelläkävijä - Dynaaminen ja ketterä liiketoimintakumppani Tässä kiteytyksessä on paljon ajattelemisen aihetta, kun uusia liiketoimintamalleja kehitetään vastaamaan markkinoiden eli asiakkaiden uusia kasvavia tarpeita. Mediamainonnan lasku on ollut alkuvuonna huomattava radiomainontaa lukuun ottamatta. Onneksi suomalaisella lehdistöllä sekä sanomalehdillä että aikakauslehdillä on kansainvälisestikin poikkeuksellisen vahva tilauspohja irtonumeromyynnin roolin ollessa vähäinen muutamia nimikkeitä lukuun ot-

2 2 tamatta. Ilman vakaita tilaustuloja tilanne olisi nyt ratkaisevasti huonompi. Panostukset tehokkaaseen tilausmarkkinointiin sekä sitä tukevaan tehokkaaseen jakelujärjestelmään ovat aikoinaan olleet tärkeitä ja oikeita strategisia päätöksiä. Niistä meidän on edelleen pidettävä tiukasti kiinni. Graafisen teollisuuden puolella viennin vaikeudet ovat suuret monien kilpailijamaiden valuuttojen devalvoitumisen myötä. Nyt jos koskaan korostuu kilpailukyvyn merkitys. Ponnistukset kilpailukyvyn parantamiseksi vaativat sekä yritysjohdolta että työntekijöiltä pitkäjänteisyyttä ja yhteisymmärrystä kestävien ratkaisujen etsimisessä. Vientialojen johdolla oli aito yritys saada aikaan kilpailukykyä vahvistava työmarkkinaratkaisu. On kovin valitettavaa, että se epäonnistui tässä vaiheessa. Samalla tavalla kun perinteiset vientialat etsivät uusia ratkaisuja pitäisi meidän katsoa, mitä olisi tehtävissä toimialamme viennin pelastamiseksi. Vanhat, korjaamatta jääneet työaikoja koskevat vanhentuneet työehtosopimusmääräykset on varmasti syytä ottaa tässä yhteydessä käsittelyyn. On myös yhteiskunnan intressissä omalta osaltaan myötävaikuttaa sellaisten yleisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi, jotka ovat omiaan vahvistamaan suomalaista viestintä- ja media-alaa yleensä sekä markkinaehtoisesti toimivia yksityisiä ja riippumattomia tiedotusvälineitä erityisesti. Työllistäähän suomalainen viestintäalaa yli henkilöä. Näiden työpaikkojen puolesta kannattaisi myös valtion ponnistella. Viime aikoina on käyty varsin vilkas keskustelu julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta. Luonteenomaista tälle keskustelulle on ollut selkeä vastakkainasettelu, joka kieltämättä on hieman vieras perinteiselle suomalaiselle tavalle hoitaa tämäntyyppisiä asioita. Olen miettinyt, mistä se voi johtua. Johtuuko se siitä, että Yleisradio on viimeisiä politiikkojen linnakkeita, jossa toimitusjohtaja on nimitetty poliittisin perustein ja siksi Yleisradiota koskevat lainsäädäntöhankkeet halutaan hoitaa tiukasti politiikkojen ja Yleisradion johdon välisenä asiana. Katsotaan, että yksityisillä tiedotusvälineillä ei ole asiaa tälle tontille. Vai johtuuko se siitä, että Yleisradio on eduskunnan alainen instituutio? Tämähän on varsin kummallinen ja harvinainen rakennelma. Valtionhallinnossa ja ministeriöissä oleva usein hyvä tuntemus eri toimialojen kehityksestä ja haasteista ei heijastu Yleisradion suuntaan harjoitettavaan omistajapolitiikkaan. Nyt, kuten aikaisemminkin, parlamentaarinen työryhmä on tehnyt Yleä koskevat linjaukset eikä suinkaan liikenne- ja viestintäministeriö.

3 3 Oli miten oli, eduskunta - Yleisradio kytkentä on joka tapauksessa niin outo ja poikkeava, että se ansaitsee tulla julkisen keskustelun kohteeksi. Tämän keskustelun välttämiseksi ei kelpaa se väite, että eduskunnan alaisuus olisi ainoa mahdollisuus taata Yleisradion riippumattomuus. Se voidaan taata myös muissa hallintomalleissa. Esimerkkejä ulkomailta löytyy vaikka kuinka paljon. Kysymys siis kuuluu: miksi Yleisradion pitää olla suoraan eduskunnan alainen eikä esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön alainen? Julkisuudessa käydyn keskustelun aikana esimerkiksi Viestinnän Keskusliittoa on syytetty aggressiivisuudesta vaikuttamistoiminnassa. VKL on koko prosessin aikana vaatinut, että Yleisradiolakiin kirjoitettaisiin ne kriteerit, jotka sisältyvät nk. Amsterdamin pöytäkirjaan. Nämä kriteerit ja niiden tulkinta määrittelevät nyt viime kädessä komission kannan konkreettisissa kiistakysymyksissä esimerkiksi julkisen palvelun yhtiöiden ja yksityisten mediayhtiöiden välillä. Havainnollinen esimerkki on STT-Yle -tapaus, joka on viety komission ratkaistavaksi. Komissio ottaa aikanaan asiaan kantaa Amsterdamin pöytäkirjan perusteella, ei Suomen Yleisradiolain ja sen sisältämän täyden palvelun käsitteen perusteella. Tämän ohella olemme esittäneet, että julkisen palvelun televisio ja radiotoimintaa valvomaan perustettaisiin riippumaton, uskottava elin, joka ehdottamallamme tavalla uudistetun lain perusteella tekisi tarvittaessa käytännön ratkaisut. Tällä hetkellä tämänkaltaisia kiistakysymyksiä on pakko viedä komission ratkaistavaksi, koska suomalainen hallintomenettely puuttuu. Kysymys kuuluukin, onko aggressiivista ehdottaa voimassa olevan ja Suomea jo nyt velvoittavan EU-oikeuden kirjaamista Suomen Yleisradiolakiin? Onko aggressiivista ehdottaa sellaisen hallintomenettelyn käyttöön ottamista, joka säilyttäisi päätäntävallan Suomessa? Muuten olen sitä mieltä, että ehdotettu Ylen toiminnan rahoitusjärjestely on epäonnistunut. Selkeydessään budjettirahoitus olisi ylivoimainen. Toivottavaa olisi, että poliitikot ottaisivat huomioon kansalaismielipiteen tässä asiassa. Ehdotettu maksu on selkeästi YLE-vero eikä mitään mediamaksu. Se on harhaanjohtava ja yksityistä mediasektoria loukkaava. Odotamme suurella mielenkiinnolla hallituksen esitystä työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin. Tyydytyksellä voidaan todeta, että hallitus on

4 4 äsken hyväksytyssä IPR-strategiassa sitoutunut esityksen antamiseen. Olemme kuitenkin pettyneitä siihen, että esitys on siirtynyt ajallisesti kerta toisensa jälkeen. Samanaikaisesti monet tahot tekevät suuren työn sekoittaakseen tilanteen ja vaikeuttaakseen päätöksentekoa väittämillä ja olettamuksilla, joilla ei ole mitään, tai vain hyvin vähän tekemistä työsuhdetekijänoikeuden kanssa. Tosiasia on kuitenkin, että työsuhdeolettama tarvitaan tekijänoikeuslakiin selkeyttämään tilannetta laajasti työmarkkinoilla ja viestintäalalla erityisesti sen vuoksi, että jo alussa mainitsemani rakennemuutos edellyttää sekä riskinottoa että uusien ratkaisujen etsimistä. Tällaisessa toimintaympäristössä tarvitaan oikeusturvaa. Väitteet, että tekijänoikeus olisi enemmän tai vähemmän kiinteä osa työehtosopimusjärjestelmää, on täysin ristiriidassa niiden periaatteiden kanssa, joiden mukaan tekijänoikeutta aikoinaan lähdettiin luomaan ja kehittämään; vapaiden riippumattomien tekijöiden ja taiteilijoiden turvan luomiseksi. Viestinnän Keskusliitto on omalta osaltaan edennyt viime vuonna hyväksytyn toimintastrategiansa mukaisesti. Innovaatioympäristön kehittämisessä on tehty edistysaskeleita. Jo alussa mainitsemani toimialastrategia on osa tätä kehitystyötä ja luo pohjan kehittämistyölle jatkossa. Maahamme perustettujen strategisten huippuosaamiskeskittymien nk. SHO- KITien osalta olemme olleet aktiivisia kahdella taholla: Metsäklusterissa ja Tieto- ja viestintäklusterissa. Viimeksi mainittuun klusteriin valmistuu parhaillaan uusi strateginen tutkimusohjelma NextMedia, jonka lähtökohtana on sisällön tuottaminen ja uudet palvelukonseptit tulevaisuuden ympäristössä. Tässä työssä olemme verkostoitumassa perinteisen toimialamme ulkopuolella oleviin tahoihin, kuten operaattoreihin, laitevalmistajiin (Nokia) ja verkkojen rakentajiin (Nokia Siemens Networks). Toivottavasti ohjelma toteutuu. Se tulee tarkoittamaan sitä, että toimialamme kehitystyöhön tullaan saamaan entistä enemmän Tekes-rahoitusta samalla kun yritykset voivat maksaa oman osuutensa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työllä. Työmarkkinaosastomme on aktiivisesti tukenut ja neuvonut jäsenyrityksiä niiden pyrkimyksissä turvata ydintoimintaansa ja vähentää kustannuksia näinä vaikeina taloudellisina aikoina. Jo viime vuonna solmitun journalisti-

5 5 sopimuksen mukainen tämän vuoden alussa varsin huomattavan yrityskohtaisen erän jako meni suoritetun selvityksen mukaisesti pitkälti toivotulla tavalla. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiseksi tulee kuitenkin edelleen tehdä runsaasti töitä, mikäli haluamme määrätietoisesti lisätä työehtojen yrityskohtaisuutta, kuten strategissamme on määritelty. Tämä tarkoittaa sopimusten voimassaollessa jäsenyritystemme sitoutumista modernien, henkilöstöä motivoivien palkkaustapojen kehittämiseen. Toimintastrategiamme uutena satsauksena mainitaan mediakasvatuksen edistäminen. Taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että rahallisia panostuksia tähän toimintasektoriin ei ole pystytty juurikaan tekemään, mutta sitä ei suinkaan ole jätetty kokonaan hoitamatta. Tällä hetkellä yritämme verkostoitua muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa edistääksemme yhdessä heidän kanssaan mediakasvatuksen aseman vahvistamista opetussuunnitelmien uudistamisessa. Arvoisat kevätkokouksen osallistujat, Median tehtävänä on luoda kattava näkemys vallitsevasta todellisuudesta ja odotettavissa olevasta tulevaisuudesta. Meidän tehtäviimme kuuluu siis laajasti havainnoida yhteiskunnassamme tapahtuvia muutoksia. Uskon, että me pitkälti havaitsemmekin nämä muutokset oikealla tavalla. Tärkeätä ja välttämätöntä on vetää niistä oikeat johtopäätökset ja reagoida niihin tavalla, joka vahvistaa edelleen toimintaamme ja asemaamme markkinoilla. Itse uskon, että toimialallamme on tähän kaikki edellytykset. Viestinnän Keskusliitto jäsenineen tuntee tässä vaativassa tehtävässä myös oman vastuunsa.