TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law)"

Transkriptio

1 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus oikeustieteen professori (emeritus), dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law) 11. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden käsite Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan osaa, jonka puitteissa tutkitaan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikan käsitteen alasta ja merkityssisällöstä on esitetty erilaisia käsityksiä. - Yleisimmin tietotekniikalla tarkoitetaan tiedon (informaation ja datan) a) automaattisen käsittelyn ja b) siirron välineitä ja menetelmiä sekä niiden käyttämistä.

2 Terminologia Aiemmin informaatio-oikeuden (datarätt eller informationsrätt) käsitettä käytettiin niin laajassa merkityksessä, että sillä tarkoitettiin myös tietotekniikkaoikeuteen nykyisin kuuluvaa oikeusinformatiikan osa-aluetta. - Tällöin käytettiin usein informaatio-oikeuden synonyymina termiä ATK-oikeus (ruotsiksi ADB-rätt; norjaksi ja tanskaksi EDB-ret; englanniksi computer law). Nyttemmin ovat informaatio- ja tietotekniikkaoikeus eriytyneet toisistaan. ATK-oikeuden sijasta puhutaan nykyisin tietotekniikkaoikeudesta (~ IT-oikeus; - ruotsiksi informationsteknologirätt (IT-rätt); - englanniksi information technology law (IT-Law). Nyttemmin on ryhdytty käyttämään laveampaa ilmaisua information and communication technology law (ICT Law), jolloin painotetaan myös viestinnän ja eri viestintäverkkojen tuottamia oikeudellisia kysymyksiä (ICT-oikeus; ICT-rätt).

3 1.3. Tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyys 3 Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluville oikeudellisille kysymyksille on tyypillistä se, että niitä yleensä voitaisiin käsitellä jonkin muun oikeudenalan piirissä. - Tämä asiantila on aiheuttanut erimielisyyttä tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyydestä. Erään käsityksen mukaan tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset koostuvat yhteensopimattomasta aineistosta, jolta puuttuu yhdistävä elementti. Toisen käsityksen mukaan tietotekniikkaoikeus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. - Tämän kannan mukaan on -- sekä praktisista -- että teoreettisista syistä a) tärkeä yhdistää tietotekniikan oikeudelliset kysymykset sekä b) ymmärtää niiden erityisluonne ja keskinäinen riippuvuus.

4 4 Erimielisyys koskee oikeastaan kysymys, muodostaako tietotekniikka riittävän itsenäisen intressin tai tarpeen käsitellä siihen liittyviä oikeudellisia ongelmia yhtenäisenä systemaattisena kokonaisuutena. Praktisesta ja teoreettisesta näkökulmasta ei ole esteitä hahmottaa tietotekniikkaoikeus ongelmakeskeiseksi kokonaisuudeksi samalla tavoin kuin on tehty - ympäristöoikeuden, - rakentamisoikeuden tai - maatalousoikeuden yhteydessä. Esim. ympäristöoikeutta ei ole nykyisin tapana hahmottaa säädössystematiikan perusteella vaan toiminnallisesta näkökulmasta, ts. ongelmakeskeisesti: - ympäristöoikeuden alaan luetaan kaikki ympäristön tilaan vaikuttavaa toimintaa ja käyttäytymistä olennaisesti ohjaava sääntely. Vastaavalla tavalla - tietotekniikkaan sekä sen tuotteisiin ja palveluihin liittyviä - oikeudellisia kysymyksiä voidaan tarkastella ongelmakeskeisenä kokonaisuutena eli tietotekniikkaoikeutena.

5 Tietotekniikkaoikeudella on ollut merkittäviä teoreettisia ansioita. 5 - Oikeusinformatiikka on toiminut a) metodologisena ja b) tiedollisena ympäristönä tietotekniikkaoikeudellisille tutkimuksille. Tietotekniikkaoikeutta koskeva tutkimus edellyttää a) toisaalta oikeusinformatiikan (oikeustieteen) ja b) toisaalta tietotekniikan tuntemusta. - Tietotekniikkaoikeus on osaltaan toiminut havahduttavana keskustelufoorumina. - Näin on a) luotu uutta tietoa ja b) siirretty sitä perinteisille, traditionaaliseen tapaan toimiville oikeudenaloille. - Uusia oikeudellisia ongelmia koskeva keskustelu on yleensä avattu tietotekniikkaoikeuden puolella.

6 Tietotekniikkaoikeudella on myös pysyvämpi tehtävä. 6 Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa syntyy yhä enemmän sellaista tietotekniikkaan liittyvää käytäntöä ja lainsäädäntöä, jonka hallinta (sisäistäminen) ja tutkiminen edellyttävät tietotekniikan perusteiden ymmärtämistä. - Tietotekniikkaan liittyvien seikkojen käsittelyssä ja oikeudellisessa arvioinnissa on kyettävä käyttämään tietotekniikan termejä ja kuvaamaan tietoteknisiä asiantiloja ja tapahtumia adekvaatilla tavalla. - Tietotekniikkaoikeus ja sen alaan kuuluvat kysymykset ovat välttämätön osa informaatio- ja verkkoyhteiskuntaa. - Tietotekniikkaoikeus muodostaa alan, jolle erikoistutaan käytännössä. Kysymyksiä ja tarpeita oikeudellisen käsitteistön ja systematiikan kehittämiseksi ovat synnyttäneet mm. a) automaattinen tietojenkäsittely, b) tuotteiden digitalisointi, c) teletoiminta ja viestintä (konvergenssi) sekä d) Internet ja mobiiliverkot. - Näihin vastatessaan tietotekniikkaoikeus on muuttanut oikeudellista näkökulmaa ja tarkastelutapaa.

7 7 Metodologinen näkökulma (det metodinriktade perspektivet): - Kysymys on tietoteknisten faktojen ja oikeudellisen tietämyksen yhdentämisestä systemaattisella tavalla (oikeudellinen systematisointi; rättslig systematisering), mikä ilmentää tietotekniikkaoikeuden poikkitieteellisyyttä. - Asioiden kokonaisvaltainen käsittely tietotekniikkaoikeudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä perinteisten oikeudenalojen puitteissa. - Klassisina esimerkkeinä tulkintaongelmista voidaan mainita a) asiakirjan käsite ja tiedosto mm. - asiakirjan julkisuus (esim. KHO 1981 II 1) ja - asiakirjan väärentäminen (esim. KKO 1985 II 60) tai b) kirjallinen sopimus contra sähköinen sopimus.

8 1.4. Tietotekniikkaoikeuden lohkot 8 Verkkoyhteiskunnassa yhä useampi oikeudellinen ongelma saattaa sivuta moderniin tietotekniikkaan kuuluvia seikkoja. Sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joilla on vain vähäinen liityntä tietotekniikkaan, ei voida lukea tietotekniikkaoikeuden alaan. Praktisella tasolla oikeuskysymyksen täytyy olennaisella tavalla liittyä tietotekniikan tai siihen kuuluvien tuotteiden tahi palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon tai käyttämiseen. Teoreettisella tai oikeusdogmaattisella tasolla täytyy olla kysymys sellaisesta oikeudellisesta ongelmasta, jonka käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää siihen liittyvien tietoteknisten perusasioiden sisäistämistä ja hyödyntämistä.

9 9 Tietotekniikkaoikeuden alan rajaaminen ei ole ollut ongelmatonta. Toisaalta voidaan erottaa tietotekniikkaoikeuden perinteiset kysymykset, - joita aluksi käsiteltiin lähes yksinomaan oikeusinformatiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa, - mutta joita on ryhdytty selvittämään perinteisen lainopin piirissä sen jälkeen, kun asiat ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen. - Esimerkkinä voidaan mainita tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja. Tämän lisäksi syntyy jatkuvasti uusia oikeudellisia ongelmia, - kuten pilvipalveluiden aiheuttamat oikeudelliset ongelmat, esim. ns. pilvipiratismi. - Pilvipalveluiden tuottamista oikeudellisista ongelmista ks. esim. Carstensen, Jared, Bernad Golden & JP Morgenthal (2012). Cloud Computing - Assessing the Risks. Cambridgeshire: IT Governance Publishing. Christner, Anders & Tobias Edvardsson (2011). Cloud Computing. En handledning och kommentar till IT & Telekomföretagens standardavtal Cloud Computing version Stockholm: IT & Telekomföretagen. Uusien oikeudellisten soveltamisongelmien tutkimiseen osallistuvat niihin erikoistuneet henkilöt, kuten asianajat, liikejuristit ja oikeustieteen harjoittajat.

10 Nykytilaa koskevana hyvä esimerkkinä voidaan mainita Internet-oikeus eli verkko-oikeus (nätjuridik). 10 Kansainvälinen Internet-verkko on muodostanut oman ongelmakeskeisen kokonaisuuden. Siihen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä on käsitelty Internet-oikeuden (Internet Law) nimellä. - Internet-oikeutta pidetään erään käsityksen mukaan popularistisena ja rajoittuneena nimityksenä. Nykyisin käytetään laveampaa nimitystä verkko-oikeus (nätjuridik; Netlaw, CyberspaceLaw). - Tällöin otetaan Internetin lisäksi huomioon muutkin tietoliikenneverkot, kuten a) digitaaliset puhelin- ja matkapuhelinverkot (teleoikeus) sekä b) digitaalispohjaiset vuorovaikutteiset TV-verkot.

11 11 Yleisesityksiä tietotekniikkaoikeudesta Ahlstedt, Hans (1997). Datarättens ABC. Uppsala. Andersen, Mads Bryde (1991). Laerebog i edb-ret, København. Andersen, Mads Bryde (2005). IT-retten, 2. uppl. København: Gjellerup. (Saatavissa: Bender, Hanne (1998). Edb-rettigheder. København. Blume, Holdt, Nielsen & Riis (1998) IT-retlige emner. København. Büllesbach, Alfred, Serge Gijrath, Yves Poullet & Corien Prins (ed.) (2010). Concise European IT Law. Second Edition. The Hague: Kluwer Law International. Downing, Robbie (1995). EC Information Technology Law. Haug, Volker (2010). Internetrecht. 2. Auflage. Stuttgart: Kohlhammer. Innanen, Antti & Jarkko Saarimäki (2012). Internetoikeus. 2. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy. Jansen, Arild & Dag Wiese Schartum (red.) (2005). Informasjonssikkerhet. Rettslige krav til sikker bruk av IKT. Bergen: Fagbokforlaget Vigmostad & Bjørke AS. Kelleher, D. & K. Murray (2008). IT Law in the European Union. London. Kirchberger, Christine (red.) (2004). Materialsamling IT-rätt. 4. upplagan. Stockholm: Jure. Lindberg, Agne & Daniel Westman (2001). Praktisk IT-rätt. 3. upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik. Lloyd, Ian (2011). Information Technology Law. Sixth edition. Oxford: Oxford University Press. Magnusson Sjöberg, Cecilia (ed.) (2005). IT Law for IT Professionals - an introduction. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia (ed.) (2005). Legal Management of Information Systems - incorporating law in e-solutions. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia, Peter Nordbeck, Anna Norden & Daniel Westman (2011). Rättsinformatik. Inblickar i e-samhället, e-handel och e-förvaltning. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia & Sanna Wolk (2012). Juridiken kring e-lärande. Lund: Studentlitteratur AB. Rahnasto, Ilkka (2002). Internet-oikeuden perusteet. 3. painos. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus. Reed, Chris (2011). Computer Law. Seventh Edition. Oxford: Oxford University Press. Seipel, Peter (1977). Computing Law. Perspectives on a New Legal Discipline, Stockholm. Seipel Peter (2004). Juridik och IT. 8. upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik. Seipel, Peter (ed.). Law and Information Technology. SOU 2002:112. Tapper, Colin (1989). Computer Law, London. Wahlgren, Peter (red.) ( 2004). IT Law. Scandivanian Studies in Law; volume 47. Stockholm: Jure. Wahlgren, Peter (red.) ( 2000). Rättsfallssamling IT-rätt. 2 upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik.

12 12 2. Sopimusoikeudelliset kysymykset 2.1. ATK- eli IT-sopimukset (ADB- eller IT-avtal) ATK eli IT-sopimuksilla on tarkoitettu tietotekniikan tuotteita ja palveluita koskevia sopimuksia. Aluksi oli kysymys lähinnä tietokoneita koskevista sopimuksista. Sittemmin ATK- eli IT-sopimusten alaan ovat kuuluneet myös muita tietoteknisiä tuotteita ja palveluita sekä niiden yhdistelmiä koskevat sopimukset.

13 13 Nykyisin voidaan erottaa useita sopimustyyppejä, jotka voivat koskea - atk-laitteiden kauppaa ja/tai huoltoa, - ohjelman, tietokannan ja online-palvelun käyttöoikeutta ja/tai ylläpitoa, - sovellusvuokrausta eli ASP-sopimukset (Application Service Provisionning), - palvelukeskuskäyttöä, - systeemityöhanketta, - yritysten välistä yhteistyötä ohjelmistotuotteiden tai IT-laitteiden kehittämisessä ja - konsultointia. IT-sopimuksille on ollut tyypillistä se, että niiden asianmukainen tekeminen ja tulkinta ovat edellyttäneet tietotekniikan hyvää tuntemusta. Tämä on johtunut ensinnäkin sopimuksissa käytettävästä tietoteknisestä terminologiasta, mistä klassisina esimerkkinä voidaan mainita termit lähdekoodi ja lähdeohjelma.

14 Erityispiirteitä on aiheutunut monista muistakin seikoista, kuten - monimutkainen dokumentointi (ohjelmat), - neuvonta- ja tukipalvelut, - käyttäjän koulutus, - tekniseen kehitykseen liittyvää riskinjako (esim. järjestelmän muuttuminen yhteensopimattomaksi), - vaaranvastuu (esim. tietoturva-aukot), jotka ovat vieraita muille sopimustyypeille. 14 Sopimusosapuolen pitkäaikainen riippuvuussuhde on myös omaperäinen piirre monille IT-sopimuksille. IT-sopimuksissa on toisinaan otettu käyttöön a) sopimusehtoja, jotka ovat tuntemattomia muilla aloilla, tai b) menettelytapoja, joiden hyväksyttävyydestä ei vallitse yksimielisyyttä.

15 Tunnettuna esimerkkinä ongelmasopimuksesta voidaan mainita ns. shrink wrap -sopimukset: - ohjelmapakkaus sisältää sopimusehtoja, jotka ostajan katsotaan hyväksyneen, jos hän esim. rikkoo sinetin, jolla ohjelmapaketti on suljettu. 15 Pohjoismaissa vallitsevan kannan mukaan ns. shrink wrap -sopimuksia ei pidetä pätevinä silloin, - kun ohjelma ostetaan kaupasta teoskappaleena, josta ostaja maksaa kertakorvauksen, - eikä ostajalle kerrota kaupanteon yhteydessä ohjelmapaketin sisältämistä lisenssiehdoista, joilla pyritään muuttamaan teoskappaleen omistusoikeus ohjelman käyttöoikeudeksi. - Samoin Saksan korkein oikeus. - KKO 2003:88: Kysymys ohjelmistovalmistajan levittämisoikeuden raukeamisesta (teoskappale oli myytävissä ilman tekijän lupaa). - Tästä kannasta huolimatta jotkut ohjelmatalot ovat Suomessa käyttäneet shrink wrap -sopimuksia kuluttajakaupassa. - EU:ssa sovelletaan teoskappaleen levitysoikeuden alueellista raukeamista (ns. yhteisöraukeaminen).

16 16 IT-sopimuksia koskevia yleisesityksiä Dragsted, Nicolai (2000). IT kontrakter 1-2. København. Erlund, Kai, Arto Lindfors, Janne Salminen & Jaakko Turunen (2010). IT Käytännön käsikirja. Helsinki: Helsingin Kamari Oy. Hannula, Antti (1991). Atk-sopimukset. Helsinki: Datacasa. Hannula, Antti (1994). Sopimusopas pkt-yritysten teknologiahankkeisiin. Helsinki: Tekes. Lindberg, Agne & Johan Kahn (2009). IT-avtal - särkilt om outsourcing. Stockholm: Norstedts Juridik. Lidgard, Hans Henrik (1997). Licensavtal i EU. Stockholm: Publica. Morgan, Richard & Graham Stedman (1995). Computer Contracts. Protecting computer software. London: FT. Morgan, Richard & Kit Burden (2009). Computer Contracts. 8th edition. London: Thomson Reuters Ltd. Nurmi, Risto (1997). Elektroninen sopimus: elektronisen sopimusilmaisun sitovuusperusteista. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus. Permeus, Anders, Daniel Lindberg & Jori Munukka (2013). IT-avtal - en kommentar till IT-branschens standaravtal. Stockholm: Jure. Salonen, Juha (2000). Tietojenkäsittelyjärjestelmän hankinta. Tutkimus järjestelmän oikeaa mitoitusta ja toimivuutta koskevasta sopimusvastuusta. Tampere: Finn Lectura. Schmidt, Per Håkan (2000). Licensaftaler. København. Takki, Pekka (2002). IT-sopimukset. Käytännön käsikirja. 2. painos. Helsinki: Talentum Media Oy Torvund, Olav (1997). Kontraktsregulering - IT-kontrakter. Oslo: Tano.

17 Elektroninen sopimus Elektronisten sopimusten käsitettä on käytetty a) suppeassa ja b) laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä elektronisen sopimuksen tekemisellä (electronic contracting) tarkoitetaan menettelyä, - jossa tarjous ja vastaus annetaan ennalta sovitussa muodossa siten, - että sopimusilmaisut ovat tietokoneiden käsiteltävissä ja tuottavat automaattisesti sopimusoikeudellisen sitovuuden. Sopimus syntyy ilman ihmisten aktiivista puuttumista sopimusprosessiin. - Sen sijaan tietokoneet päättävät syntyneen sopimuksen mukaisista toimista ennalta ohjelmoitujen ja sovittujen mallien perusteella. Automatisoitua sopimusprosessia kutsutaan EDI-menettelyksi (EDI = electronic data interchange).

18 EDI-menettelystä käytetään Suomessa usein nimitystä 18 organisaatioiden välinen tiedonsiirto (ovt). EDI-menettelyllä ymmärretään - määrämuotoisen tiedon siirtämistä - tietokoneella olevasta sovelluksesta - toiselle koneelle siellä edelleen käsiteltäväksi - käyttämällä hyväksi ennalta sovittua esitystapaa. EDI-menettelyssä - aloitteen tekevän sopijapuolen tahdonilmaisu (vakiomuotoinen viesti) aiheuttaa - automatisoidun prosessin mukaisen ilmaisun vastaanottajan puolella eli viesti on automaattisesti käsiteltävissä vastaanottajan tietojärjestelmässä. - Kysymys on tiedon sähköisestä siirtämisestä esim. tilausjärjestelmästä varastojärjestelmään. - EDI-menettelyä laajasti käyttäneet alat: - keskusliikkeet ja niiden sidosryhmät, - kuljetus- ja huolinta-ala sekä - tullilaitokset.

19 EDI-sopimuksella (Interchange Agreement) osapuolet luovat etukäteen perustan tuleville oikeustoimille, joita he sähköisellä tiedonsiirrolla tekevät. 19 EDI-sopimuksen keskeisiä elementtejä ovat: Osapuolet sopivat 1) viestien yhdenmukaisesta muodosta ja tietosisällöstä, 2) siitä tekniikasta, jolla viestejä lähetetään, 3) viestien merkityksestä keskinäisissä suhteissaan ja - Kysymys on yhteisymmärryksestä siitä, että sopijapuolten välillä voi syntyä sitova sopimus sähköisten viestien perusteella. 4) sähköisten viestien välityksellä syntyviin sopimuksiin liitettävistä oikeudellisista seikoista. - Ts. määritellään vakioehdot niille yksittäisille sopimuksille, jotka tehdään sähköisten viestien avulla.

20 Elektroniseen sopimukseen liittyneet oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet muun muassa 20 1) elektronisen tahdonilmaisun (tarjouksen ja hyväksymisen) sitovuutta ja 2) sopimuksen syntymistä (pätevyyttä), - Funktionaalinen tarkastelutapa (functional equivalency) Pohjoismaissa (mm. sopimus- ja muotovapaus) ja - UNCITRAL:in mallilaki. 3) muotovaatimusten täyttymistä, - Esim. maakaaren (MK) 2:1.1:ssa tarkoitettu kiinteistön kauppakirjan kirjallinen muoto, mikä voidaan nykyisin täyttää sähköisellä kauppakirjalla MK 5:3:ssa ja 9a luvussa tarkoitetussa sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. 4) riskinjakoa tiedonsiirron virhetilanteissa ja 5) tahdonilmaisun ja muun viestin sisältöä koskevia näyttökysymyksiä.

21 Elektronisten sopimusten kategoriaan luetaan laajassa merkityksessä myös kaksi muuta sopimuksenteon muotoa: 1) verkkokauppasopimukset sekä 2) sopimuksen tekeminen telefaxin ja sähköpostin välityksellä. 21 Näissä sopimuksentekomuodoissa ihmisen toiminta on aktiivista sopimusprosessin aikana, vaikka tahdonilmaisu välitetään tietotekniikan avulla Verkkokauppasopimus Verkkokauppasopimuksessa - toinen osapuoli toimii sopimusmenettelyssä aktiivisesti tahdonilmaisunsa antamisessa ja - passiivinen vastapuoli antaa sopimuksen syntymiseen johtavat sopimusilmaisut tietokonelaitteiston ja -ohjelman välityksellä ennalta ohjelmoidulla tavalla.

22 Verkkokauppa eli sähköinen kaupankäynti jaetaan kahteen pääryhmään: a) suora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa) ja b) epäsuora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa). 22 a) Suorassa sähköisessä kaupankäynnissä suoritetaan transaktio kokonaisuudessaan Internetin välityksellä. - Tuotteen tilaus ja sen toimittaminen ostajalle tapahtuu sähköisesti verkon välityksellä. Tällä tavalla voidaan toimittaa kaikki sellaiset tuotteet, jotka ovat digitaalisessa muodossa, kuten - elektronisen julkaisut, äänitteet, valokuvat, elokuvat ja tietokoneohjelmat sekä - muu palvelutoiminta, jossa palvelun tuottama tuote toimitetaan digitaalisessa muodossa, esim. kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut, arkkitehti- ja muut suunnittelupalvelut (esim. rakennuspiirustukset), konsultti- ja juristipalvelut, atk-järjestelmien suunnittelu- ja ohjelmointipalvelut sekä tietojen luovutus eli informaatiopalvelut.

23 b) Epäsuorassa sähköisessä kaupankäynnissä voidaan markkinointi, sopimuksen tekeminen ja maksaminen suorittaa Internetin tai muun verkon välityksellä, mutta ostettu hyödyke toimitetaan perinteisin menetelmin, kuten postitse tai muun kuljetuspalvelun välityksellä. 23 Verkkokauppaa koskevaa oikeustilaa on EU- ja ETA-maissa harmonisoinut direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). - Direktiivillä ei ole vaikutuksia ETA-alueen ulkopuolella. Direktiivin täytäntöön panemiseksi annettiin laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta eli sähkökauppalaki (458/2002), joka tuli voimaan Eduskunta on hyväksynyt lain tietoyhteiskuntakaareksi, jonka 22 lukuun on siirretty sähkökauppalain säännökset asiasisällöltään lähes muuttamattomina (HE 221/2013). - Muutokset tulivat voimaan Kaupallisia menettelyjä on yhtenäistetty sähköisessä kuluttajakaupassa EU-alueella direktiivillä sopimattomista kaupallisista menettelyistä (2005/29/EY).

24 24 - Tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan sähköisiä etäpalveluja, jotka toimitetaan vastaanottajan pyynnöstä ja tavallisesti vastiketta vastaan. - Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan (yleinen tiedonantovelvollisuus). - Palveluntarjoajien on lisäksi a) ennen sähköisen tilauksen tekemistä annettava kuluttajille ohjeita ja tietoja mm. - sopimuksen teon teknisistä vaiheista ja - tarjottavan sopimuksen kaikki sopimusehdot sellaisessa muodossa, että vastaanottaja voi tallentaa tai toisintaa ne, sekä b) järjestettävä kuluttajien käyttöön menettelyt, joiden avulla mahdolliset syöttövirheet tilauksissa voidaan etukäteen havaita ja korjata. - Palvelun tarjoajan on viivyttelemättä ilmoitettava sähköisessä muodossa tilauksen vastaanottamisesta. - Vastaanottoilmoitusta ei tarvitse toimittaa, jos tilaus on tehty sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

25 25 - Sopimus voidaan tehdä pätevästi myös sähköisessä muodossa, mikä täyttää tietyin edellytyksin kirjallisen muotovaatimuksen. - Sähköisessä muodossa ei voida tehdä a) perhe- ja jäämistöoikeudellisia sopimuksia eikä b) kiinteistön kauppaa, jos sopimusvaltion laki ei sitä salli. Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen (tilaukseen) on saatu sitä vastaava hyväksyvä vastaus. - Tarjous ja vastaus voidaan yleensä antaa missä muodossa tai millä välineellä tahansa. - Ns. alkuperämaaperiaatteen mukaan EU- ja ETA-valtioon sijoittunut palvelun tarjoaja saa tarjota palveluaan vapaasti koko yhteisössä noudattamalla kotivaltionsa lainsäädäntöä. - Periaate ei koske kuluttajasopimusten sopimusvelvoitteita, tekijän- ja teollisoikeuksia eikä vakuutusten tarjontaa. - Poikkeuksia voidaan säätää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä kansanterveyden suojelun johdosta.

26 Sopimus telefaxilla ja sähköpostitse Telefaxia ja sähköpostia käyttäen tapahtuvassa sopimuksenteossa sopimuksen syntyminen edellyttää - molempien sopijapuolten aktiivista toimintaa sopimusmenettelyn aikana. Sopimus syntyy - sopijapuolten laatimien ja - sopimusmenettelyn aikana ihmissilmällä luettavissa olevan tarjouksen ja vastauksen perusteella, jotka välitetään sopimuskumppanille sähköisenä viestinä. Näiden sopimusten - tietotekniikkaoikeudelliset ominaispiirteet ovat vähäisiä ja - ne eivät poikkea niistä kysymyksistä, jotka ovat liittyneet puhelimitse, sähkeitse tai kaukokirjoittimen välityksellä tehtäviin sopimuksiin.

27 27 Yleisesityksiä verkkokaupasta Bender, Hanne (2000). Webaftaler, København. Blythe, Stephen Errol (2011). E-Commerce Law Around The World. The E-Commerce Law Trilogy: Volume 1. Chissick, Michael & Alistair Kelman (2002). Electronic Commerce: Law and Practice. London. Dickie, John (1999). Internet and Electronic Commerce Law in the European Union. Edwards, Lilian (ed.) (2005). The New Legal Framework for E-Commerce in Europe. Oxford: Hart. Fejø, Jens, Ruth Nielsen & Thomas Riis (ed.) (2001). Legal Aspects of Electronic Commerce. København: Jurist- og Økonomforbundets Forlag. Horsfeldt, Ole (2005). IT outsourcing. København. Horsfeldt, Ole, Anders Kildsgaard & Jesper Langemark (2002). Internetkontrakter. København. Hultmark, Christina (1998). Elektronisk handel och avtalsrätt. Stockholm. Jarbekk, Eva & Morten Foss (2001). E-handel, Internet og juss. Oslo. Kankaanpää, Hannes & Rainer Oesch (toim.) (2012). Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa verkkotalouden aikana. Helsinki: Lakimiesliitos kustannus. Karstoft, Susanne (2004). Elektronisk aftaleret. København: Gads Forlag. Kroes, Quinten (ed.) (2010). E-Business Law of the European Union. The Hague: Kluwer Law International. Laine, Juha (toim.) (2001). Verkkokauppaoikeus. Helsinki: WSOY. Lehrberg, Elisabeth (2008). Elektronisk fullgörelse. Uppsala: Institutet för Bank- och Affärsjuridik AB. Luhtasela, Harri (2007). Sähköisen kuluttajakaupan sääntely Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Acta Wasaensia No 178. Vaasa: Vaasan yliopisto. Luhtasela, Harri (2011). Sopimattomat kaupalliset menettelyt sähköisessä kuluttajakaupassa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 296. Oikeustiede 16. Talousoikeus. Vaasa: Vaasan yliopisto. Mathiasen, Jacob Plesner, Niels Bo Jørgensen & Johan Schlüter (2004). E-Handelsloven - med kommentarer. København: Djøf. Mitrakas, Andreas (1997). Open EDI and Law in Europe. The Hagua: Kluwer Law International. Nielsen, Ruth & Søren Sandfeld Jakobsen (2011). E-Handelsret, 3. utgave. København: Jurist- og Økonomforbundets Forlag. Nielsen, Ruth, Søren Jacobsen & Jan Trzaskowski (ed.) (2004). EU Electronic Commerce Law. Copenhagen: Djøf Publishing. Rasmussen, Thomas Munk & Peter Fogh Knudsen (2005). E-handel. København. Schaub, Martien (2004). European Legal Aspect of E-commerce. European Law Publinshing. Simmons & Simmons. E-commerce Law. Doing Business Online. London, Spinler, Gerald & Börner Fritjof (eds.) (2002). E-Commerce Law in Europe and the USA. Torneus, Mats (2001). EDI-avtal - ett kommersiellt kommunikationsavtal för utväxling av elektroniska affärsmeddelanden. IRI-rapport 2001:1. Stockholm. Trzaskowski, Jan (2005). Legal Risk Management in Electronic Commerce. Copenhagen. Wilhelmsson, Thomas, Salla Tuominen & Heli Tuomola (ed.) (2001). Consumer Law in the Information Society. The Hague: Kluwer Law International. - HE 194/2001 laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. - HE 221/2013 tietoyhteiskuntakaareksi sekä mm. RL:n 38 luvun 8b :n muuttamiseksi.

28 28 3. Suojamuodot ja sanktioiden sääntely 3.1. Digitaalisten tuotteiden tekijänoikeudellinen suoja Tekijänoikeussuojan muotoutuminen Perinteisessä tietotekniikkaoikeudessa olivat keskeisiä kysymyksiä a) tietokoneohjelman (datorprogram) ja b) tietokannan (databas) tekijänoikeudellinen suoja. Keskustelu alkoi 1960-luvulla siitä kysymyksestä, voiko tietokoneohjelma saada tekijänoikeudellista suojaa. - Lainsäädännöllisesti asia ratkaistiin lisäämällä tekijänoikeuslain 1.2 :ään säännös ( /43), jonka mukaan kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. - Tekijänoikeudellisen suojan kohteita kirjallisia ja taiteellisia teoksia on tarkemmin lueteltu tekijänoikeuslain 1 :ssä, joihin kuuluvat mm. elokuva-, sävellys- ja valokuvateos. - Teos voi olla mm. digitaalisessa muodossa. - EY:n direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (91/250/ETY).

29 29 Suurimmat kysymykset ovat liittyneet oikeuspoliittisiin seikkoihin: - Tekijänoikeudellisen suojan on pelätty luovan tietämysmonopoleja ja kohtuuttomia etuja suurille ohjelma- ja tietokantayrityksille. - Tuotteiden digitalisointimahdollisuus on puolestaan johtanut vaatimuksiin tekijänoikeuden haltijoiden oikeusaseman parantamisesta. - Oikeudellisia ongelmia ovat erityisesti aiheuttaneet mahdollisuus levittää ja hankkia digitaalisia tuotteita maailmanlaajuisesti Internet-verkon välityksellä. Tekijänoikeussuojaa on parantanut ja selkeyttänyt EY:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi (2001/29/EY). - Direktiivin kansallinen voimaansaattaminen Suomessa on toteutettu tekijänoikeuslain muutoksella (821/2005), mikä tuli voimaan Ks. tarkemmin HE 28/2004 vp. -- Edellinen esitys HE 177/2002 vp raukesi vuonna 2003.

30 Tekijänoikeussuojan ongelmia Tekijänoikeussuojan edellytykset Tekijänoikeudellisen suojan yleiseksi edellytykseksi on asetettu teostasovaatimus (ns. teoskynnys). - Teoskynnys: Teoksen pitää olla itsenäisen ja omaperäisen luovan työn tulos, mikä teostasovaatimus vaihtelee teoslajeittain. - Tietokoneohjelmien osalta riittää kuitenkin omaperäisyys. - Modernit, laajat tietokoneohjelmat täyttävät säännönmukaisesti teostasovaatimuksen Tekijänoikeussuojan laajuus Tekijänoikeuslakiin perustuva tekijänoikeussuoja jaetaan a) taloudellisiin oikeuksiin, jotka ovat tekijälle annettuja yksinoikeuksia, ja b) moraalisiin oikeuksiin, joilla suojataan ensisijaisesti tekijän persoonallisuutta.

31 Tekijän taloudelliset yksinoikeudet 31 Tekijän taloudelliset oikeudet jaetaan kahteen pääryhmään: 1) kappaleiden valmistusoikeus ja 2) teoksen saattaminen yleisön saataviin (tekijänoikeuslain 2 ) Valmistusoikeus Kappaleiden valmistusoikeudella on tarkoitettu sitä, että tekijällä on yksinomainen oikeus valmistaa teoksesta kappaleita, mikä voidaan suorittaa esim. kopioimalla. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa ynnä myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. - Kappaleiden valmistaminen on teoksen aineellistamista, kuten fyysisen muodon antamista teokselle.

32 Teoksen saattaminen yleisön saataviin 32 Teoksen saattaminen yleisön saataviin on jaoteltu tekijänoikeuslain 2.3 :ssä 4 ryhmään: 1) Teoksen välittäminen yleisölle Tekijän taloudellisiin yksinoikeuksiin kuuluu teoksen välittäminen yleisölle johtimitse (langallinen) ja johtimitta (langaton), mikä voi tapahtua mm. tietoverkon välityksellä. - Yleisölle välittämiseen sisältyy yleisön mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana eli tilauspohjainen, pyynnöstä tapahtuva välittäminen ( on demand ). - Välittämistä on myös teoksen tallentaminen tietoverkkoon kytkettyyn palvelimeen siten, että se on yleisön saatavissa nähtäväksi, kuultavaksi tai muuten käytettäväksi yhtä hyvin maksua vastaan kuin maksutta. - Yleisölle välittämisenä pidetään myös välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. - Pelkkä Internet-yhteyden tarjoaminen ei ole yleisölle välittämistä.

33 33 2) Esittämisoikeus: - Teos esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle eli teos saatetaan yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi joko elävänä esityksenä tai tallenteelta teknisten apuvälineiden avulla. - Esim. elokuva-, näyttämö- ja sävellysteos. - Julkisena esittämisenä pidetään myös esittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille (esim. näyttöruudulla). 3) Levitysoikeus: Teoksen kappale - tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka - sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. - Ks. KKO 1999:115, jossa oli kysymys elektronisen postilaatikon ylläpitäjän vastuusta BBS-palvelimelle luvattomasti kopioiduista tietokoneohjelmista, joita käyttäjät saivat tietyin edellytyksin kopioida palvelimelta ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. 4) Näyttämisoikeus: Teos näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. - Näyttämistä on teoksen fyysisen kappaleen (ulkomuodon) välitön näyttäminen (esim. öljymaalaus taidenäyttelyssä).

Tekijänoikeudet opetustoimessa

Tekijänoikeudet opetustoimessa Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus EU:ssa OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Luettelo direktiiveistä Tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY Tietokoneohjelmadirektiivi 2009/24/EY Tietokantadirektiivi 96/9/EY

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta 9.12.2005 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17 Asia Hakija Teostaso A Annettu 28.9.1994 Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Asiat 32,33,34,35,36,43 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET SÄHKÖISISSÄ OPINNÄYTETÖISSÄ KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS Julkisessa oppilaitoksessa laadittu ja tutkintotodistuksen saamiseen johtanut opinnäytetyö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Perustelut La VM 6/2006 vp HE 26/2006 vp. seikkana, joka tuomioistuimen tulee ottaa huomioon harkitessaan määräyksen antamista ja

Perustelut La VM 6/2006 vp HE 26/2006 vp. seikkana, joka tuomioistuimen tulee ottaa huomioon harkitessaan määräyksen antamista ja 1 Perustelut La VM 6/2006 vp HE 26/2006 vp Valiokunta toteaa, että 1 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettuna muuna vastaavana seikkana, joka tuomioistuimen tulee ottaa huomioon harkitessaan määräyksen

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 Asiat Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimus-aika 67 Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8 Asia Hakija Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus Espoon kaupunginkirjasto Annettu 26.5.2015 Tiivistelmä Konsolipelit ovat yhteenliitettyinä teoksina tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Tekijänoikeudesta. Marit Hohtokari Hohtokari Oy

Tekijänoikeudesta. Marit Hohtokari Hohtokari Oy Tekijänoikeudesta Marit Hohtokari Hohtokari Oy Tekijänoikeus: asia, josta selviää sopimalla Yleistä tekijänoikeudesta Lukuisia muutoksia voimaantulon jälkeen Tuorein muutos /821/05) voimaan 1.1.2006 Uudistus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 Asia Hakija Tekijänoikeuskorvaukset Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto Annettu 22.5.1991 Tiivistelmä Yleisradiolähetykseen sisältyvän teoksen tai esittävän

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto lakivaliokunnalle asiassa HE 26/2006 vp laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Asiantuntijalausunto lakivaliokunnalle asiassa HE 26/2006 vp laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta Asiantuntijalausunto lakivaliokunnalle asiassa HE 26/2006 vp laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta 27.5.2006 Ville Oksanen Oik. kand. Tutkija, Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1993:4 Asia Hakija Luettelosuoja A Annettu 12.3.1993 Tiivistelmä Oppikirjan tehtävien malliratkaisuista koostuva monistesarja sai tekijänoikeuslain 49 :n mukaista luettelosuojaa.

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR

Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa 13.2.2003 Tekijänoikeus ja muut aineettomien hyödykkeiden suojamuodot englanniksi Intellectual property rights eli IPR velvoiteoikeus/ esineoikeus varallisuusoikeus

Lisätiedot

OPPILASREKISTERISELOSTE

OPPILASREKISTERISELOSTE OPPILASREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 mukainen REKISTERISELOSTE ja lain 24 :n mukainen INFORMOINTI Laatimispvm: 2.1.2017 1. Rekisterinpitäjä Nimi Siikalatvan kunnan koulutuslautakunta /

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet EBA/GL/2015/06 06.08.2015 Ohjeet direktiivin 2014/59/EU 65 artiklan 5 kohdan nojalla laadittavasta luettelosta, joka sisältää vastaanottajalle siirrettävän liiketoiminnan harjoittamiseksi tarvittavat vähimmäispalvelut

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti

Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Sisällys. I tekijänoikeuspolitiikka

Sisällys. I tekijänoikeuspolitiikka Sisällys Alkusanat v Sisällys vii I tekijänoikeuspolitiikka Tekijänoikeus, kuluttaja ja Lex Karpela Rainer Oesch 1. Luovan talouden etutahot ja niiden hahmottaminen digitaalisessa ympäristössä..............................................

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta Fintech Breakfast 17.3.2017, Technopolis, Oulu Agenda I II Maksupalveludirektiivi (PSD2) mitä uutta? Yleinen tietosuoja-asetus PSD2 3 Maksupalveludirektiivi

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot