TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law)"

Transkriptio

1 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus oikeustieteen professori (emeritus), dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law) 11. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden käsite Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan osaa, jonka puitteissa tutkitaan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikan käsitteen alasta ja merkityssisällöstä on esitetty erilaisia käsityksiä. - Yleisimmin tietotekniikalla tarkoitetaan tiedon (informaation ja datan) a) automaattisen käsittelyn ja b) siirron välineitä ja menetelmiä sekä niiden käyttämistä.

2 Terminologia Aiemmin informaatio-oikeuden (datarätt eller informationsrätt) käsitettä käytettiin niin laajassa merkityksessä, että sillä tarkoitettiin myös tietotekniikkaoikeuteen nykyisin kuuluvaa oikeusinformatiikan osa-aluetta. - Tällöin käytettiin usein informaatio-oikeuden synonyymina termiä ATK-oikeus (ruotsiksi ADB-rätt; norjaksi ja tanskaksi EDB-ret; englanniksi computer law). Nyttemmin ovat informaatio- ja tietotekniikkaoikeus eriytyneet toisistaan. ATK-oikeuden sijasta puhutaan nykyisin tietotekniikkaoikeudesta (~ IT-oikeus; - ruotsiksi informationsteknologirätt (IT-rätt); - englanniksi information technology law (IT-Law). Nyttemmin on ryhdytty käyttämään laveampaa ilmaisua information and communication technology law (ICT Law), jolloin painotetaan myös viestinnän ja eri viestintäverkkojen tuottamia oikeudellisia kysymyksiä (ICT-oikeus; ICT-rätt).

3 1.3. Tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyys 3 Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluville oikeudellisille kysymyksille on tyypillistä se, että niitä yleensä voitaisiin käsitellä jonkin muun oikeudenalan piirissä. - Tämä asiantila on aiheuttanut erimielisyyttä tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyydestä. Erään käsityksen mukaan tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset koostuvat yhteensopimattomasta aineistosta, jolta puuttuu yhdistävä elementti. Toisen käsityksen mukaan tietotekniikkaoikeus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. - Tämän kannan mukaan on -- sekä praktisista -- että teoreettisista syistä a) tärkeä yhdistää tietotekniikan oikeudelliset kysymykset sekä b) ymmärtää niiden erityisluonne ja keskinäinen riippuvuus.

4 4 Erimielisyys koskee oikeastaan kysymys, muodostaako tietotekniikka riittävän itsenäisen intressin tai tarpeen käsitellä siihen liittyviä oikeudellisia ongelmia yhtenäisenä systemaattisena kokonaisuutena. Praktisesta ja teoreettisesta näkökulmasta ei ole esteitä hahmottaa tietotekniikkaoikeus ongelmakeskeiseksi kokonaisuudeksi samalla tavoin kuin on tehty - ympäristöoikeuden, - rakentamisoikeuden tai - maatalousoikeuden yhteydessä. Esim. ympäristöoikeutta ei ole nykyisin tapana hahmottaa säädössystematiikan perusteella vaan toiminnallisesta näkökulmasta, ts. ongelmakeskeisesti: - ympäristöoikeuden alaan luetaan kaikki ympäristön tilaan vaikuttavaa toimintaa ja käyttäytymistä olennaisesti ohjaava sääntely. Vastaavalla tavalla - tietotekniikkaan sekä sen tuotteisiin ja palveluihin liittyviä - oikeudellisia kysymyksiä voidaan tarkastella ongelmakeskeisenä kokonaisuutena eli tietotekniikkaoikeutena.

5 Tietotekniikkaoikeudella on ollut merkittäviä teoreettisia ansioita. 5 - Oikeusinformatiikka on toiminut a) metodologisena ja b) tiedollisena ympäristönä tietotekniikkaoikeudellisille tutkimuksille. Tietotekniikkaoikeutta koskeva tutkimus edellyttää a) toisaalta oikeusinformatiikan (oikeustieteen) ja b) toisaalta tietotekniikan tuntemusta. - Tietotekniikkaoikeus on osaltaan toiminut havahduttavana keskustelufoorumina. - Näin on a) luotu uutta tietoa ja b) siirretty sitä perinteisille, traditionaaliseen tapaan toimiville oikeudenaloille. - Uusia oikeudellisia ongelmia koskeva keskustelu on yleensä avattu tietotekniikkaoikeuden puolella.

6 Tietotekniikkaoikeudella on myös pysyvämpi tehtävä. 6 Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa syntyy yhä enemmän sellaista tietotekniikkaan liittyvää käytäntöä ja lainsäädäntöä, jonka hallinta (sisäistäminen) ja tutkiminen edellyttävät tietotekniikan perusteiden ymmärtämistä. - Tietotekniikkaan liittyvien seikkojen käsittelyssä ja oikeudellisessa arvioinnissa on kyettävä käyttämään tietotekniikan termejä ja kuvaamaan tietoteknisiä asiantiloja ja tapahtumia adekvaatilla tavalla. - Tietotekniikkaoikeus ja sen alaan kuuluvat kysymykset ovat välttämätön osa informaatio- ja verkkoyhteiskuntaa. - Tietotekniikkaoikeus muodostaa alan, jolle erikoistutaan käytännössä. Kysymyksiä ja tarpeita oikeudellisen käsitteistön ja systematiikan kehittämiseksi ovat synnyttäneet mm. a) automaattinen tietojenkäsittely, b) tuotteiden digitalisointi, c) teletoiminta ja viestintä (konvergenssi) sekä d) Internet ja mobiiliverkot. - Näihin vastatessaan tietotekniikkaoikeus on muuttanut oikeudellista näkökulmaa ja tarkastelutapaa.

7 7 Metodologinen näkökulma (det metodinriktade perspektivet): - Kysymys on tietoteknisten faktojen ja oikeudellisen tietämyksen yhdentämisestä systemaattisella tavalla (oikeudellinen systematisointi; rättslig systematisering), mikä ilmentää tietotekniikkaoikeuden poikkitieteellisyyttä. - Asioiden kokonaisvaltainen käsittely tietotekniikkaoikeudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä perinteisten oikeudenalojen puitteissa. - Klassisina esimerkkeinä tulkintaongelmista voidaan mainita a) asiakirjan käsite ja tiedosto mm. - asiakirjan julkisuus (esim. KHO 1981 II 1) ja - asiakirjan väärentäminen (esim. KKO 1985 II 60) tai b) kirjallinen sopimus contra sähköinen sopimus.

8 1.4. Tietotekniikkaoikeuden lohkot 8 Verkkoyhteiskunnassa yhä useampi oikeudellinen ongelma saattaa sivuta moderniin tietotekniikkaan kuuluvia seikkoja. Sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joilla on vain vähäinen liityntä tietotekniikkaan, ei voida lukea tietotekniikkaoikeuden alaan. Praktisella tasolla oikeuskysymyksen täytyy olennaisella tavalla liittyä tietotekniikan tai siihen kuuluvien tuotteiden tahi palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon tai käyttämiseen. Teoreettisella tai oikeusdogmaattisella tasolla täytyy olla kysymys sellaisesta oikeudellisesta ongelmasta, jonka käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää siihen liittyvien tietoteknisten perusasioiden sisäistämistä ja hyödyntämistä.

9 9 Tietotekniikkaoikeuden alan rajaaminen ei ole ollut ongelmatonta. Toisaalta voidaan erottaa tietotekniikkaoikeuden perinteiset kysymykset, - joita aluksi käsiteltiin lähes yksinomaan oikeusinformatiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa, - mutta joita on ryhdytty selvittämään perinteisen lainopin piirissä sen jälkeen, kun asiat ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen. - Esimerkkinä voidaan mainita tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja. Tämän lisäksi syntyy jatkuvasti uusia oikeudellisia ongelmia, - kuten pilvipalveluiden aiheuttamat oikeudelliset ongelmat, esim. ns. pilvipiratismi. - Pilvipalveluiden tuottamista oikeudellisista ongelmista ks. esim. Carstensen, Jared, Bernad Golden & JP Morgenthal (2012). Cloud Computing - Assessing the Risks. Cambridgeshire: IT Governance Publishing. Christner, Anders & Tobias Edvardsson (2011). Cloud Computing. En handledning och kommentar till IT & Telekomföretagens standardavtal Cloud Computing version Stockholm: IT & Telekomföretagen. Uusien oikeudellisten soveltamisongelmien tutkimiseen osallistuvat niihin erikoistuneet henkilöt, kuten asianajat, liikejuristit ja oikeustieteen harjoittajat.

10 Nykytilaa koskevana hyvä esimerkkinä voidaan mainita Internet-oikeus eli verkko-oikeus (nätjuridik). 10 Kansainvälinen Internet-verkko on muodostanut oman ongelmakeskeisen kokonaisuuden. Siihen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä on käsitelty Internet-oikeuden (Internet Law) nimellä. - Internet-oikeutta pidetään erään käsityksen mukaan popularistisena ja rajoittuneena nimityksenä. Nykyisin käytetään laveampaa nimitystä verkko-oikeus (nätjuridik; Netlaw, CyberspaceLaw). - Tällöin otetaan Internetin lisäksi huomioon muutkin tietoliikenneverkot, kuten a) digitaaliset puhelin- ja matkapuhelinverkot (teleoikeus) sekä b) digitaalispohjaiset vuorovaikutteiset TV-verkot.

11 11 Yleisesityksiä tietotekniikkaoikeudesta Ahlstedt, Hans (1997). Datarättens ABC. Uppsala. Andersen, Mads Bryde (1991). Laerebog i edb-ret, København. Andersen, Mads Bryde (2005). IT-retten, 2. uppl. København: Gjellerup. (Saatavissa: Bender, Hanne (1998). Edb-rettigheder. København. Blume, Holdt, Nielsen & Riis (1998) IT-retlige emner. København. Büllesbach, Alfred, Serge Gijrath, Yves Poullet & Corien Prins (ed.) (2010). Concise European IT Law. Second Edition. The Hague: Kluwer Law International. Downing, Robbie (1995). EC Information Technology Law. Haug, Volker (2010). Internetrecht. 2. Auflage. Stuttgart: Kohlhammer. Innanen, Antti & Jarkko Saarimäki (2012). Internetoikeus. 2. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy. Jansen, Arild & Dag Wiese Schartum (red.) (2005). Informasjonssikkerhet. Rettslige krav til sikker bruk av IKT. Bergen: Fagbokforlaget Vigmostad & Bjørke AS. Kelleher, D. & K. Murray (2008). IT Law in the European Union. London. Kirchberger, Christine (red.) (2004). Materialsamling IT-rätt. 4. upplagan. Stockholm: Jure. Lindberg, Agne & Daniel Westman (2001). Praktisk IT-rätt. 3. upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik. Lloyd, Ian (2011). Information Technology Law. Sixth edition. Oxford: Oxford University Press. Magnusson Sjöberg, Cecilia (ed.) (2005). IT Law for IT Professionals - an introduction. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia (ed.) (2005). Legal Management of Information Systems - incorporating law in e-solutions. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia, Peter Nordbeck, Anna Norden & Daniel Westman (2011). Rättsinformatik. Inblickar i e-samhället, e-handel och e-förvaltning. Lund: Studentlitteratur AB. Magnusson Sjöberg, Cecilia & Sanna Wolk (2012). Juridiken kring e-lärande. Lund: Studentlitteratur AB. Rahnasto, Ilkka (2002). Internet-oikeuden perusteet. 3. painos. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus. Reed, Chris (2011). Computer Law. Seventh Edition. Oxford: Oxford University Press. Seipel, Peter (1977). Computing Law. Perspectives on a New Legal Discipline, Stockholm. Seipel Peter (2004). Juridik och IT. 8. upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik. Seipel, Peter (ed.). Law and Information Technology. SOU 2002:112. Tapper, Colin (1989). Computer Law, London. Wahlgren, Peter (red.) ( 2004). IT Law. Scandivanian Studies in Law; volume 47. Stockholm: Jure. Wahlgren, Peter (red.) ( 2000). Rättsfallssamling IT-rätt. 2 upplagan. Stockholm: Norstedts Juridik.

12 12 2. Sopimusoikeudelliset kysymykset 2.1. ATK- eli IT-sopimukset (ADB- eller IT-avtal) ATK eli IT-sopimuksilla on tarkoitettu tietotekniikan tuotteita ja palveluita koskevia sopimuksia. Aluksi oli kysymys lähinnä tietokoneita koskevista sopimuksista. Sittemmin ATK- eli IT-sopimusten alaan ovat kuuluneet myös muita tietoteknisiä tuotteita ja palveluita sekä niiden yhdistelmiä koskevat sopimukset.

13 13 Nykyisin voidaan erottaa useita sopimustyyppejä, jotka voivat koskea - atk-laitteiden kauppaa ja/tai huoltoa, - ohjelman, tietokannan ja online-palvelun käyttöoikeutta ja/tai ylläpitoa, - sovellusvuokrausta eli ASP-sopimukset (Application Service Provisionning), - palvelukeskuskäyttöä, - systeemityöhanketta, - yritysten välistä yhteistyötä ohjelmistotuotteiden tai IT-laitteiden kehittämisessä ja - konsultointia. IT-sopimuksille on ollut tyypillistä se, että niiden asianmukainen tekeminen ja tulkinta ovat edellyttäneet tietotekniikan hyvää tuntemusta. Tämä on johtunut ensinnäkin sopimuksissa käytettävästä tietoteknisestä terminologiasta, mistä klassisina esimerkkinä voidaan mainita termit lähdekoodi ja lähdeohjelma.

14 Erityispiirteitä on aiheutunut monista muistakin seikoista, kuten - monimutkainen dokumentointi (ohjelmat), - neuvonta- ja tukipalvelut, - käyttäjän koulutus, - tekniseen kehitykseen liittyvää riskinjako (esim. järjestelmän muuttuminen yhteensopimattomaksi), - vaaranvastuu (esim. tietoturva-aukot), jotka ovat vieraita muille sopimustyypeille. 14 Sopimusosapuolen pitkäaikainen riippuvuussuhde on myös omaperäinen piirre monille IT-sopimuksille. IT-sopimuksissa on toisinaan otettu käyttöön a) sopimusehtoja, jotka ovat tuntemattomia muilla aloilla, tai b) menettelytapoja, joiden hyväksyttävyydestä ei vallitse yksimielisyyttä.

15 Tunnettuna esimerkkinä ongelmasopimuksesta voidaan mainita ns. shrink wrap -sopimukset: - ohjelmapakkaus sisältää sopimusehtoja, jotka ostajan katsotaan hyväksyneen, jos hän esim. rikkoo sinetin, jolla ohjelmapaketti on suljettu. 15 Pohjoismaissa vallitsevan kannan mukaan ns. shrink wrap -sopimuksia ei pidetä pätevinä silloin, - kun ohjelma ostetaan kaupasta teoskappaleena, josta ostaja maksaa kertakorvauksen, - eikä ostajalle kerrota kaupanteon yhteydessä ohjelmapaketin sisältämistä lisenssiehdoista, joilla pyritään muuttamaan teoskappaleen omistusoikeus ohjelman käyttöoikeudeksi. - Samoin Saksan korkein oikeus. - KKO 2003:88: Kysymys ohjelmistovalmistajan levittämisoikeuden raukeamisesta (teoskappale oli myytävissä ilman tekijän lupaa). - Tästä kannasta huolimatta jotkut ohjelmatalot ovat Suomessa käyttäneet shrink wrap -sopimuksia kuluttajakaupassa. - EU:ssa sovelletaan teoskappaleen levitysoikeuden alueellista raukeamista (ns. yhteisöraukeaminen).

16 16 IT-sopimuksia koskevia yleisesityksiä Dragsted, Nicolai (2000). IT kontrakter 1-2. København. Erlund, Kai, Arto Lindfors, Janne Salminen & Jaakko Turunen (2010). IT Käytännön käsikirja. Helsinki: Helsingin Kamari Oy. Hannula, Antti (1991). Atk-sopimukset. Helsinki: Datacasa. Hannula, Antti (1994). Sopimusopas pkt-yritysten teknologiahankkeisiin. Helsinki: Tekes. Lindberg, Agne & Johan Kahn (2009). IT-avtal - särkilt om outsourcing. Stockholm: Norstedts Juridik. Lidgard, Hans Henrik (1997). Licensavtal i EU. Stockholm: Publica. Morgan, Richard & Graham Stedman (1995). Computer Contracts. Protecting computer software. London: FT. Morgan, Richard & Kit Burden (2009). Computer Contracts. 8th edition. London: Thomson Reuters Ltd. Nurmi, Risto (1997). Elektroninen sopimus: elektronisen sopimusilmaisun sitovuusperusteista. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus. Permeus, Anders, Daniel Lindberg & Jori Munukka (2013). IT-avtal - en kommentar till IT-branschens standaravtal. Stockholm: Jure. Salonen, Juha (2000). Tietojenkäsittelyjärjestelmän hankinta. Tutkimus järjestelmän oikeaa mitoitusta ja toimivuutta koskevasta sopimusvastuusta. Tampere: Finn Lectura. Schmidt, Per Håkan (2000). Licensaftaler. København. Takki, Pekka (2002). IT-sopimukset. Käytännön käsikirja. 2. painos. Helsinki: Talentum Media Oy Torvund, Olav (1997). Kontraktsregulering - IT-kontrakter. Oslo: Tano.

17 Elektroninen sopimus Elektronisten sopimusten käsitettä on käytetty a) suppeassa ja b) laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä elektronisen sopimuksen tekemisellä (electronic contracting) tarkoitetaan menettelyä, - jossa tarjous ja vastaus annetaan ennalta sovitussa muodossa siten, - että sopimusilmaisut ovat tietokoneiden käsiteltävissä ja tuottavat automaattisesti sopimusoikeudellisen sitovuuden. Sopimus syntyy ilman ihmisten aktiivista puuttumista sopimusprosessiin. - Sen sijaan tietokoneet päättävät syntyneen sopimuksen mukaisista toimista ennalta ohjelmoitujen ja sovittujen mallien perusteella. Automatisoitua sopimusprosessia kutsutaan EDI-menettelyksi (EDI = electronic data interchange).

18 EDI-menettelystä käytetään Suomessa usein nimitystä 18 organisaatioiden välinen tiedonsiirto (ovt). EDI-menettelyllä ymmärretään - määrämuotoisen tiedon siirtämistä - tietokoneella olevasta sovelluksesta - toiselle koneelle siellä edelleen käsiteltäväksi - käyttämällä hyväksi ennalta sovittua esitystapaa. EDI-menettelyssä - aloitteen tekevän sopijapuolen tahdonilmaisu (vakiomuotoinen viesti) aiheuttaa - automatisoidun prosessin mukaisen ilmaisun vastaanottajan puolella eli viesti on automaattisesti käsiteltävissä vastaanottajan tietojärjestelmässä. - Kysymys on tiedon sähköisestä siirtämisestä esim. tilausjärjestelmästä varastojärjestelmään. - EDI-menettelyä laajasti käyttäneet alat: - keskusliikkeet ja niiden sidosryhmät, - kuljetus- ja huolinta-ala sekä - tullilaitokset.

19 EDI-sopimuksella (Interchange Agreement) osapuolet luovat etukäteen perustan tuleville oikeustoimille, joita he sähköisellä tiedonsiirrolla tekevät. 19 EDI-sopimuksen keskeisiä elementtejä ovat: Osapuolet sopivat 1) viestien yhdenmukaisesta muodosta ja tietosisällöstä, 2) siitä tekniikasta, jolla viestejä lähetetään, 3) viestien merkityksestä keskinäisissä suhteissaan ja - Kysymys on yhteisymmärryksestä siitä, että sopijapuolten välillä voi syntyä sitova sopimus sähköisten viestien perusteella. 4) sähköisten viestien välityksellä syntyviin sopimuksiin liitettävistä oikeudellisista seikoista. - Ts. määritellään vakioehdot niille yksittäisille sopimuksille, jotka tehdään sähköisten viestien avulla.

20 Elektroniseen sopimukseen liittyneet oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet muun muassa 20 1) elektronisen tahdonilmaisun (tarjouksen ja hyväksymisen) sitovuutta ja 2) sopimuksen syntymistä (pätevyyttä), - Funktionaalinen tarkastelutapa (functional equivalency) Pohjoismaissa (mm. sopimus- ja muotovapaus) ja - UNCITRAL:in mallilaki. 3) muotovaatimusten täyttymistä, - Esim. maakaaren (MK) 2:1.1:ssa tarkoitettu kiinteistön kauppakirjan kirjallinen muoto, mikä voidaan nykyisin täyttää sähköisellä kauppakirjalla MK 5:3:ssa ja 9a luvussa tarkoitetussa sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. 4) riskinjakoa tiedonsiirron virhetilanteissa ja 5) tahdonilmaisun ja muun viestin sisältöä koskevia näyttökysymyksiä.

21 Elektronisten sopimusten kategoriaan luetaan laajassa merkityksessä myös kaksi muuta sopimuksenteon muotoa: 1) verkkokauppasopimukset sekä 2) sopimuksen tekeminen telefaxin ja sähköpostin välityksellä. 21 Näissä sopimuksentekomuodoissa ihmisen toiminta on aktiivista sopimusprosessin aikana, vaikka tahdonilmaisu välitetään tietotekniikan avulla Verkkokauppasopimus Verkkokauppasopimuksessa - toinen osapuoli toimii sopimusmenettelyssä aktiivisesti tahdonilmaisunsa antamisessa ja - passiivinen vastapuoli antaa sopimuksen syntymiseen johtavat sopimusilmaisut tietokonelaitteiston ja -ohjelman välityksellä ennalta ohjelmoidulla tavalla.

22 Verkkokauppa eli sähköinen kaupankäynti jaetaan kahteen pääryhmään: a) suora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa) ja b) epäsuora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa). 22 a) Suorassa sähköisessä kaupankäynnissä suoritetaan transaktio kokonaisuudessaan Internetin välityksellä. - Tuotteen tilaus ja sen toimittaminen ostajalle tapahtuu sähköisesti verkon välityksellä. Tällä tavalla voidaan toimittaa kaikki sellaiset tuotteet, jotka ovat digitaalisessa muodossa, kuten - elektronisen julkaisut, äänitteet, valokuvat, elokuvat ja tietokoneohjelmat sekä - muu palvelutoiminta, jossa palvelun tuottama tuote toimitetaan digitaalisessa muodossa, esim. kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut, arkkitehti- ja muut suunnittelupalvelut (esim. rakennuspiirustukset), konsultti- ja juristipalvelut, atk-järjestelmien suunnittelu- ja ohjelmointipalvelut sekä tietojen luovutus eli informaatiopalvelut.

23 b) Epäsuorassa sähköisessä kaupankäynnissä voidaan markkinointi, sopimuksen tekeminen ja maksaminen suorittaa Internetin tai muun verkon välityksellä, mutta ostettu hyödyke toimitetaan perinteisin menetelmin, kuten postitse tai muun kuljetuspalvelun välityksellä. 23 Verkkokauppaa koskevaa oikeustilaa on EU- ja ETA-maissa harmonisoinut direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). - Direktiivillä ei ole vaikutuksia ETA-alueen ulkopuolella. Direktiivin täytäntöön panemiseksi annettiin laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta eli sähkökauppalaki (458/2002), joka tuli voimaan Eduskunta on hyväksynyt lain tietoyhteiskuntakaareksi, jonka 22 lukuun on siirretty sähkökauppalain säännökset asiasisällöltään lähes muuttamattomina (HE 221/2013). - Muutokset tulivat voimaan Kaupallisia menettelyjä on yhtenäistetty sähköisessä kuluttajakaupassa EU-alueella direktiivillä sopimattomista kaupallisista menettelyistä (2005/29/EY).

24 24 - Tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan sähköisiä etäpalveluja, jotka toimitetaan vastaanottajan pyynnöstä ja tavallisesti vastiketta vastaan. - Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan (yleinen tiedonantovelvollisuus). - Palveluntarjoajien on lisäksi a) ennen sähköisen tilauksen tekemistä annettava kuluttajille ohjeita ja tietoja mm. - sopimuksen teon teknisistä vaiheista ja - tarjottavan sopimuksen kaikki sopimusehdot sellaisessa muodossa, että vastaanottaja voi tallentaa tai toisintaa ne, sekä b) järjestettävä kuluttajien käyttöön menettelyt, joiden avulla mahdolliset syöttövirheet tilauksissa voidaan etukäteen havaita ja korjata. - Palvelun tarjoajan on viivyttelemättä ilmoitettava sähköisessä muodossa tilauksen vastaanottamisesta. - Vastaanottoilmoitusta ei tarvitse toimittaa, jos tilaus on tehty sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

25 25 - Sopimus voidaan tehdä pätevästi myös sähköisessä muodossa, mikä täyttää tietyin edellytyksin kirjallisen muotovaatimuksen. - Sähköisessä muodossa ei voida tehdä a) perhe- ja jäämistöoikeudellisia sopimuksia eikä b) kiinteistön kauppaa, jos sopimusvaltion laki ei sitä salli. Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen (tilaukseen) on saatu sitä vastaava hyväksyvä vastaus. - Tarjous ja vastaus voidaan yleensä antaa missä muodossa tai millä välineellä tahansa. - Ns. alkuperämaaperiaatteen mukaan EU- ja ETA-valtioon sijoittunut palvelun tarjoaja saa tarjota palveluaan vapaasti koko yhteisössä noudattamalla kotivaltionsa lainsäädäntöä. - Periaate ei koske kuluttajasopimusten sopimusvelvoitteita, tekijän- ja teollisoikeuksia eikä vakuutusten tarjontaa. - Poikkeuksia voidaan säätää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä kansanterveyden suojelun johdosta.

26 Sopimus telefaxilla ja sähköpostitse Telefaxia ja sähköpostia käyttäen tapahtuvassa sopimuksenteossa sopimuksen syntyminen edellyttää - molempien sopijapuolten aktiivista toimintaa sopimusmenettelyn aikana. Sopimus syntyy - sopijapuolten laatimien ja - sopimusmenettelyn aikana ihmissilmällä luettavissa olevan tarjouksen ja vastauksen perusteella, jotka välitetään sopimuskumppanille sähköisenä viestinä. Näiden sopimusten - tietotekniikkaoikeudelliset ominaispiirteet ovat vähäisiä ja - ne eivät poikkea niistä kysymyksistä, jotka ovat liittyneet puhelimitse, sähkeitse tai kaukokirjoittimen välityksellä tehtäviin sopimuksiin.

27 27 Yleisesityksiä verkkokaupasta Bender, Hanne (2000). Webaftaler, København. Blythe, Stephen Errol (2011). E-Commerce Law Around The World. The E-Commerce Law Trilogy: Volume 1. Chissick, Michael & Alistair Kelman (2002). Electronic Commerce: Law and Practice. London. Dickie, John (1999). Internet and Electronic Commerce Law in the European Union. Edwards, Lilian (ed.) (2005). The New Legal Framework for E-Commerce in Europe. Oxford: Hart. Fejø, Jens, Ruth Nielsen & Thomas Riis (ed.) (2001). Legal Aspects of Electronic Commerce. København: Jurist- og Økonomforbundets Forlag. Horsfeldt, Ole (2005). IT outsourcing. København. Horsfeldt, Ole, Anders Kildsgaard & Jesper Langemark (2002). Internetkontrakter. København. Hultmark, Christina (1998). Elektronisk handel och avtalsrätt. Stockholm. Jarbekk, Eva & Morten Foss (2001). E-handel, Internet og juss. Oslo. Kankaanpää, Hannes & Rainer Oesch (toim.) (2012). Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa verkkotalouden aikana. Helsinki: Lakimiesliitos kustannus. Karstoft, Susanne (2004). Elektronisk aftaleret. København: Gads Forlag. Kroes, Quinten (ed.) (2010). E-Business Law of the European Union. The Hague: Kluwer Law International. Laine, Juha (toim.) (2001). Verkkokauppaoikeus. Helsinki: WSOY. Lehrberg, Elisabeth (2008). Elektronisk fullgörelse. Uppsala: Institutet för Bank- och Affärsjuridik AB. Luhtasela, Harri (2007). Sähköisen kuluttajakaupan sääntely Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Acta Wasaensia No 178. Vaasa: Vaasan yliopisto. Luhtasela, Harri (2011). Sopimattomat kaupalliset menettelyt sähköisessä kuluttajakaupassa. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia 296. Oikeustiede 16. Talousoikeus. Vaasa: Vaasan yliopisto. Mathiasen, Jacob Plesner, Niels Bo Jørgensen & Johan Schlüter (2004). E-Handelsloven - med kommentarer. København: Djøf. Mitrakas, Andreas (1997). Open EDI and Law in Europe. The Hagua: Kluwer Law International. Nielsen, Ruth & Søren Sandfeld Jakobsen (2011). E-Handelsret, 3. utgave. København: Jurist- og Økonomforbundets Forlag. Nielsen, Ruth, Søren Jacobsen & Jan Trzaskowski (ed.) (2004). EU Electronic Commerce Law. Copenhagen: Djøf Publishing. Rasmussen, Thomas Munk & Peter Fogh Knudsen (2005). E-handel. København. Schaub, Martien (2004). European Legal Aspect of E-commerce. European Law Publinshing. Simmons & Simmons. E-commerce Law. Doing Business Online. London, Spinler, Gerald & Börner Fritjof (eds.) (2002). E-Commerce Law in Europe and the USA. Torneus, Mats (2001). EDI-avtal - ett kommersiellt kommunikationsavtal för utväxling av elektroniska affärsmeddelanden. IRI-rapport 2001:1. Stockholm. Trzaskowski, Jan (2005). Legal Risk Management in Electronic Commerce. Copenhagen. Wilhelmsson, Thomas, Salla Tuominen & Heli Tuomola (ed.) (2001). Consumer Law in the Information Society. The Hague: Kluwer Law International. - HE 194/2001 laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. - HE 221/2013 tietoyhteiskuntakaareksi sekä mm. RL:n 38 luvun 8b :n muuttamiseksi.

28 28 3. Suojamuodot ja sanktioiden sääntely 3.1. Digitaalisten tuotteiden tekijänoikeudellinen suoja Tekijänoikeussuojan muotoutuminen Perinteisessä tietotekniikkaoikeudessa olivat keskeisiä kysymyksiä a) tietokoneohjelman (datorprogram) ja b) tietokannan (databas) tekijänoikeudellinen suoja. Keskustelu alkoi 1960-luvulla siitä kysymyksestä, voiko tietokoneohjelma saada tekijänoikeudellista suojaa. - Lainsäädännöllisesti asia ratkaistiin lisäämällä tekijänoikeuslain 1.2 :ään säännös ( /43), jonka mukaan kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. - Tekijänoikeudellisen suojan kohteita kirjallisia ja taiteellisia teoksia on tarkemmin lueteltu tekijänoikeuslain 1 :ssä, joihin kuuluvat mm. elokuva-, sävellys- ja valokuvateos. - Teos voi olla mm. digitaalisessa muodossa. - EY:n direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (91/250/ETY).

29 29 Suurimmat kysymykset ovat liittyneet oikeuspoliittisiin seikkoihin: - Tekijänoikeudellisen suojan on pelätty luovan tietämysmonopoleja ja kohtuuttomia etuja suurille ohjelma- ja tietokantayrityksille. - Tuotteiden digitalisointimahdollisuus on puolestaan johtanut vaatimuksiin tekijänoikeuden haltijoiden oikeusaseman parantamisesta. - Oikeudellisia ongelmia ovat erityisesti aiheuttaneet mahdollisuus levittää ja hankkia digitaalisia tuotteita maailmanlaajuisesti Internet-verkon välityksellä. Tekijänoikeussuojaa on parantanut ja selkeyttänyt EY:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi (2001/29/EY). - Direktiivin kansallinen voimaansaattaminen Suomessa on toteutettu tekijänoikeuslain muutoksella (821/2005), mikä tuli voimaan Ks. tarkemmin HE 28/2004 vp. -- Edellinen esitys HE 177/2002 vp raukesi vuonna 2003.

30 Tekijänoikeussuojan ongelmia Tekijänoikeussuojan edellytykset Tekijänoikeudellisen suojan yleiseksi edellytykseksi on asetettu teostasovaatimus (ns. teoskynnys). - Teoskynnys: Teoksen pitää olla itsenäisen ja omaperäisen luovan työn tulos, mikä teostasovaatimus vaihtelee teoslajeittain. - Tietokoneohjelmien osalta riittää kuitenkin omaperäisyys. - Modernit, laajat tietokoneohjelmat täyttävät säännönmukaisesti teostasovaatimuksen Tekijänoikeussuojan laajuus Tekijänoikeuslakiin perustuva tekijänoikeussuoja jaetaan a) taloudellisiin oikeuksiin, jotka ovat tekijälle annettuja yksinoikeuksia, ja b) moraalisiin oikeuksiin, joilla suojataan ensisijaisesti tekijän persoonallisuutta.

31 Tekijän taloudelliset yksinoikeudet 31 Tekijän taloudelliset oikeudet jaetaan kahteen pääryhmään: 1) kappaleiden valmistusoikeus ja 2) teoksen saattaminen yleisön saataviin (tekijänoikeuslain 2 ) Valmistusoikeus Kappaleiden valmistusoikeudella on tarkoitettu sitä, että tekijällä on yksinomainen oikeus valmistaa teoksesta kappaleita, mikä voidaan suorittaa esim. kopioimalla. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa ynnä myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. - Kappaleiden valmistaminen on teoksen aineellistamista, kuten fyysisen muodon antamista teokselle.

32 Teoksen saattaminen yleisön saataviin 32 Teoksen saattaminen yleisön saataviin on jaoteltu tekijänoikeuslain 2.3 :ssä 4 ryhmään: 1) Teoksen välittäminen yleisölle Tekijän taloudellisiin yksinoikeuksiin kuuluu teoksen välittäminen yleisölle johtimitse (langallinen) ja johtimitta (langaton), mikä voi tapahtua mm. tietoverkon välityksellä. - Yleisölle välittämiseen sisältyy yleisön mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana eli tilauspohjainen, pyynnöstä tapahtuva välittäminen ( on demand ). - Välittämistä on myös teoksen tallentaminen tietoverkkoon kytkettyyn palvelimeen siten, että se on yleisön saatavissa nähtäväksi, kuultavaksi tai muuten käytettäväksi yhtä hyvin maksua vastaan kuin maksutta. - Yleisölle välittämisenä pidetään myös välittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille. - Pelkkä Internet-yhteyden tarjoaminen ei ole yleisölle välittämistä.

33 33 2) Esittämisoikeus: - Teos esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle eli teos saatetaan yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi joko elävänä esityksenä tai tallenteelta teknisten apuvälineiden avulla. - Esim. elokuva-, näyttämö- ja sävellysteos. - Julkisena esittämisenä pidetään myös esittämistä ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille (esim. näyttöruudulla). 3) Levitysoikeus: Teoksen kappale - tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka - sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. - Ks. KKO 1999:115, jossa oli kysymys elektronisen postilaatikon ylläpitäjän vastuusta BBS-palvelimelle luvattomasti kopioiduista tietokoneohjelmista, joita käyttäjät saivat tietyin edellytyksin kopioida palvelimelta ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa. 4) Näyttämisoikeus: Teos näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. - Näyttämistä on teoksen fyysisen kappaleen (ulkomuodon) välitön näyttäminen (esim. öljymaalaus taidenäyttelyssä).

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19 Asia Hakija Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa T Annettu 10.12.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta T (jäljempänä hakija) on pyytänyt

Lisätiedot

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

Lisätiedot

Tekijänoikeus. OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus. OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Mikä saa suojaa? Mistä tunnistan suojatun teoksen? Tekijänoikeutta ei voi rekisteröidä Suomessa Tekijänoikeusneuvostolta voi hakea

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1. Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1. Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1 Asia Hakija Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan A Annettu 16.1.2008 Tiivistelmä Valokuvan kopioiminen internet-sivuilta ja liittäminen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Tietoisku tekijänoikeudesta

Tietoisku tekijänoikeudesta Tietoisku tekijänoikeudesta Duodecimin seminaari 9.5.2007 Satu Kangas Viestinnän Keskusliitto 1 Verkkojulkaisemisen ABC A: Tietoverkoissa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin perinteisessä julkaisemisessa

Lisätiedot

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa.

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. TEKIJÄNOIKEUDET 1) Mitä on tekijänoikeus? TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus sisältää ns. taloudellisen oikeuden

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus; Vaasan yliopisto professori, dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl. 2006 TIETOTEKNIIKKAOIKEUS 1. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden käsite Tietotekniikkaoikeudella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2 Asia Hakija Logojen käyttö parodiassa A Annettu 14.1.2009 Tiivistelmä Koska logot eivät olleet tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettuja teoksia, lausuntopyynnössä tarkoitetun

Lisätiedot

Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla

Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:8 Asia Hakija Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla N.N. Annettu 12.06.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta N.N. (jäljempänä hakija) on pyytänyt 19.04.2002 saapuneella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20. Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20. Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20 Asia Hakija Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä Tampereen Juhlagalleria Ky / Naimisiin.info Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Kysymys

Lisätiedot

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Uusi, itsenäinen inen välittv littäjiin kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Taustaa Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tehostaminen; työtä on jatkettu keskeytyksettä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.

Lisätiedot

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja Tekijänoikeudet tietoverkossa ja verkkojulkaisemisessa Mikko Raito, lakimies, Kopiosto ry Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 11.12.2008 Esityksen rakenne 1.Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15 Asia Hakija Tietokoneohjelman vuokraaminen Kihlakunnansyyttäjä N.N. Annettu 8.9.2009 Tiivistelmä Tietokoneohjelman käytön tosiasiallinen luonne ratkaisee viime kädessä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9. Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9. Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9 Asia Hakija Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen A Annettu 14.4.2009 Tiivistelmä Musiikkitiedostojen tallentaminen internetpalvelusta

Lisätiedot

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen 1 Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja 2 TEKIJÄNOIKEUDET ja Teosto Teoston mukaan kyse on oikeudesta määrätä teoksen käytöstä ja tulla mainituksi teoksen tekijänä Suomessa yleinen

Lisätiedot

Karttojen tekijänoikeudet

Karttojen tekijänoikeudet Karttojen tekijänoikeudet Alustus seminaarissa Tekijänoikeus ja Arkeologia Pidetään Helsingissä 2.3.2007 Henrik Ungern johtava lakimies Maanmittauslaitos henrik.ungern@maanmittauslaitos.fi Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10. Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10. Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10 Asia Hakija Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja Pågå Oy Annettu 29.8.2012 Tiivistelmä Osakeyhtiö sai myydä ja vuokrata yleisölle tekijänoikeudella

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:12

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:12 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:12 Asia Hakija Tekijänoikeus ilmavalokuvaan A Annettu 11.6.2008 Tiivistelmä Ilmavalokuva ei ollut tekijänoikeuslaissa tarkoitettu teos. Kysymys valokuvan suojan voimassaoloajasta.

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011. Asianajaja Pia Ek

Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011. Asianajaja Pia Ek Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011 Asianajaja Pia Ek Esityksen sisältö Pilvipalvelut Immateriaalioikeuksista lyhyesti Linkittäminen Sosiaalinen media Mitä pilvipalvelut

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2014:4 Asia Hakija Kuvan linkittäminen keskustelufoorumilla X Annettu 14.5.2014 Tiivistelmä Ei-kaupalliselle internetkeskustelupalstalle oli sallittua sijoittaa tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 26.2.1992 Tiivistelmä Tiehallituksen tieteelliseen julkaisuun oli tekstiin liittyen otettu kaksi A:n piirrosta. Tieteelliseen esitykseen

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Tekijänoikeus kalenterin kalenterisivuihin ja puhelinmuistio-osaan

Tekijänoikeus kalenterin kalenterisivuihin ja puhelinmuistio-osaan TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1999:8 Asia Hakija Tekijänoikeus kalenterin kalenterisivuihin ja puhelinmuistio-osaan Mainostoimisto X Annettu Helsingissä 29.3.1999 Selostus asiasta Turkulainen mainostoimisto

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI MUUTTUU

AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI MUUTTUU ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 12 2/2005. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Taitto: Jukka Talve ja Outi Fingerroos. [http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_05/sor2_05.pdf] AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:4 Asia Hakija Siluetin tekeminen valokuvasta A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Valokuvan toisintaminen sellaisenaan skannaamalla edellytti valokuvaajan suostumusta. Kysymys

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2010:10 Asia Hakija Tekijänoikeus Aalto-maljakkoon A Annettu 15.6.2010 Tiivistelmä Aalto-maljakko oli tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettu teos. Oikeudenhaltijalla oli yksinomainen

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8. Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:8 Asia Hakija Konsolipelien tekijänoikeus ja lainausoikeus Espoon kaupunginkirjasto Annettu 26.5.2015 Tiivistelmä Konsolipelit ovat yhteenliitettyinä teoksina tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Tekijänoikeusseminaari. Tekijöiden oikeudet. Erilaisia suojauksia. Tekijänoikeuden kesto. Tarmo Toikkanen 26.10.2010 Itä-Suomen yliopisto

Tekijänoikeusseminaari. Tekijöiden oikeudet. Erilaisia suojauksia. Tekijänoikeuden kesto. Tarmo Toikkanen 26.10.2010 Itä-Suomen yliopisto Tekijänoikeusseminaari Tarmo Toikkanen 26.10.2010 Itä-Suomen yliopisto 1 Tekijöiden oikeudet 2 Erilaisia suojauksia tekijänoikeus: teoksen muoto patentti: uusi tekniikka tavaramerkki: nimi, logo, tunnuslause

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 Kristiina Harenko 2 Kristiina Harenko KÄSITTEISTÄ Vaihtoehtoisen riidanratkaisun käsite kattaa kaikki tuomioistuinkäsittelyn

Lisätiedot

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA 1. Sopijapuolet Teoksen tekijä: Jäljempänä tekijä Arvo tai ammatti: Osoite: Julkaisija: Turun yliopisto (jäljempänä

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5 Asia Hakija Levittäminen, julkinen esittäminen, nuotit A:n kaupunginorkesteri Annettu 18.3.1994 Tiivistelmä Orkesteri oli hankkinut ulkomailta ilman oikeudenhaltijan

Lisätiedot

Sisällysluettelojen digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan

Sisällysluettelojen digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2000:13 Asia Hakija Sisällysluettelojen digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan Varastokirjasto / NN Annettu 3.10.2000 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö NN Varastokirjastosta

Lisätiedot

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011 Pekka Heikkinen Sisältö 1. Tietopalvelun juridiikkaa 2. Käsitteitä: laina, kaukolaina, dokumenttien välitys 3. Mikä ainakin on sallittua? 4. Keskustelua lausunnosta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

Kuvat, oikeudet ja sopimukset

Kuvat, oikeudet ja sopimukset Kuvat, oikeudet ja sopimukset - Mitä tiedekustantajan tulisi huomioida kuvien käytössä Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 24.9 Mikko Raito, Kuvasto ry Esityksen rakenne 1) Kuvatyypit 2) Kuvien käyttö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2005:15 Asia Hakija Nimipäiväluettelon suoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos Annettu 30.11.2005 LAUSUNTOPYYNTÖ Rikoskomisario A Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO)

Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00123 TMO Huhtala Liisa(TEM) 20.04.2016 Asia Mallioikeuslakisopimus - Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013. 672/2013 Laki. kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2013 672/2013 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:8

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:8 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:8 Asia Hakija Artikkeleiden linkittäminen Internet-tietoverkossa A Annettu 26.4.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö Toimittaja A (jäljempänä hakija) on 4.8.2000 päivätyllä

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014.

Virallinen huomautus on ensimmäinen vaihe komission rikkomusmenettelyssä. Määräaika Suomen vastauksen antamiselle päättyy 21.4.2014. Ulkoasiainministeriö TUOMIOISTUINMUISTIO UM2014-00407 OIK-30 08.04.2014 EU-ministerivaliokunta 11.4.2014 Viite Asia KOMISSION VIRALLINEN HUOMAUTUS 2012/4097; tekijänoikeuskorvauksien maksaminen jakeluvelvoitteen

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2013:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2013:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2013:4 Asia Hakija Tekijänoikeuslain 19 :n tulkinta Suomen Tieteellinen Kirjastoseura ry (STKS) Annettu 27.3.2013 Tiivistelmä Kirjastoilla oli tekijänoikeuslain 19 :n nojalla

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:14. Kirjalliseen teokseen sisältyvien käsitteiden kopioiminen toisiin teoksiin

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:14. Kirjalliseen teokseen sisältyvien käsitteiden kopioiminen toisiin teoksiin TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:14 Asia Hakija Kirjalliseen teokseen sisältyvien käsitteiden kopioiminen toisiin teoksiin A.P. Annettu 17.06.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ Diplomi-insinööri A.P. (jäljempänä hakija)

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23 Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien

Lisätiedot