Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti?

Transkriptio

1 1 / Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti? Olkiluoto 3:sta oli määrä tulla maailman ydinvoimateollisuudelle käänteentekevä merkkipaalu - uusien, parempien aikojen lähtölaukaus. Ennen Teollisuuden Voiman ydinvoimalatilausta länsimaihin ei ollut tilattu uusia reaktoreita vuosikymmeneen, vaikka ydinvoiman tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli panostettu mittavia summia julkisia varoja. Uusia, suunnittelupöydillä kehitettyjä reaktorimalleja ei ollut päästy toteuttamaan käytännössä, kun Euroopassa maa toisensa jälkeen oli päättänyt olla rakentamatta uusia ydinvoimaloita ja sähkömarkkinoiden vapautuminen vähensi investoijien kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan entisestään. Tässä tilanteessa Suomen eduskunnan myönteinen päätös uuden ydinvoiman rakentamiselle oli parasta, mitä ydinvoimateollisuudelle oli tapahtunut kymmeneen vuoteen. Uutta reaktorityyppiä kehittäneelle Ranskan ydinvoimateollisuudelle oli välttämätöntä saada projekti itselleen hinnalla millä hyvänsä, sillä mikäpä olisi parempi myyntivaltti uudelle reaktorille, kuin käytössä oleva esimerkkilaitos maassa, joka on tunnettu puhtaasta ympäristöstä ja korkeasta teknologisesta osaamisesta. Niinpä ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva teki TVO:lle tarjouksen, josta ei voisi kieltäytyä: yhtiö lupasi rakentaa teholtaan maailman suurimman reaktorin, ennätysajassa, polkuhintaan ja vieläpä kiinteähintaisella sopimuksella niin, että valmistaja maksaisi viivästymisestä tai muista ongelmista aiheutuvat lisäkustannukset. Eikä TVO kieltäytynytkään, vaan sopimus allekirjoitettiin. Toisin kuin Areva oletti, hankkeesta ei kuitenkaan tullut uuden ajan ydinvoimarakentamisen symboli, vaan pikemminkin piste i:n päälle ydinvoimateollisuuden aiempiin, tutuiksi tulleisiin ongelmiin. Hanke on jo nyt puolitoista vuotta aikataulustaan myöhässä, vaikka rakentamisluvan myöntämisestä on vasta kaksi vuotta. Rakentamisprojektin aikana on ilmennyt lukemattomia laatuongelmia, virheitä ja laiminlyöntejä ja Arevalle lankeavat lisäkustannukset ovat käymässä niin suuriksi, että Areva on jo alkanut vihjata, ettei se sittenkään tulisi kattamaan kaikkia lisäkustannuksia itse, vaan että osa lankeaisi myös TVO:lle. Kiire johtanut kasautuviin turvallisuusriskeihin Pyrkimys rakentaa uudentyyppinen reaktori ennätysajassa ja halvalla on ajanut Arevan hakemaan kustannussäästöjä turvallisuuden kustannuksella. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Areva on valinnut halvimmat alihankkijat riippumatta niiden osaamisesta tai aikaisemmista kokemuksista. Areva ei myöskään ole kouluttanut ja ohjeistanut alihankkijoita ydinvoimalarakentamisen edellyttämään erityiseen huolellisuuteen ja laatuvaatimuksiin. STUK on dokumentoinut hankkeessa useita laatu- ja turvallisuusongelmia, ja onnistunut saamaan osaan niistä myös parannuksia. Laitokseen kohdistuu kuitenkin suuria poliittisia ja taloudellisia paineita olla hidastamatta projektin aikataulua, sillä mitä kauemmin rakentaminen kestää, sitä kalliimmaksi hanke tulee ja sitä kauemmas Suomi uhkaa jäädä Kioton pöytäkirjan alaisesta päästövähennystavoitteestaan. Greenpeace on varoittanut Suomen hallitusta, Teollisuuden voimaa ja Säteilyturvakeskusta liian tiukan aikataulun ja kompromissien aiheuttamista riskeistä turvallisuudelle. Silti ongelmien todellisen laajuuden paljastuminen tuli yllätyksenä jopa Greenpeacelle.

2 2 / 11 Nopeutettu lupaprosessi: ydinvoimalavalmistaja määräsi tahdin Olkiluodon ydinvoimahanke on maailman ensimmäinen esimerkki nopeutetusta lisensointiprosessista. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ydinvoimalalle myönnettiin rakennuslupa laitoksen yksityiskohtaisten suunnitelmien ja niiden luvituksen ollessa vielä kesken. Suunnittelu ja luvitus ovat jatkuneet rinta rinnan rakentamisen kanssa. Ydinvoimateollisuus toivoo saavuttavansa tällä nopeutetulla menetelmällä aikataulu- ja kustannussäästöjä. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi. Suuri osa projektissa ilmenneistä turvallisuusongelmista ja viivytyksistä on johtunut nimenomaan keskeneräisistä suunnitelmista ja siitä, että laitoksen osia on alettu valmistaa ennen kuin niitä on hyväksytetty turvallisuusviranomaisella. Säteilyturvakeskuksen resurssit eivät ole riittäneet toimimaan saman aikaan teknisenä suunnittelijana, turvallisuudesta vastaavana lupaviranomaisena sekä rakennushankkeen valvojana, eikä Areva puolestaan ole tiukasta aikataulusta johtuen malttanut jäädä odottamaan Säteilyturvakeskuksen ohjausta. Ydinturvallisuuden kannalta on hyvin huolestuttavaa, että uuden tyyppisen ydinvoimalan rakentaminen voi alkaa ennen yksityiskohtaisen suunnittelun valmistumista ja kokonaisvaltaisen turvallisuusarvion laatimista. Ydinturvallisuusviranomaisen täytyy siis vain olettaa, että avoinna oleviin kysymyksiin löytyy rakentamisen aikana ydinturvallisuuskriteerit täyttävät ratkaisut, ja että valmistuva kokonaisuus täyttää ydinvoimalaitoksen turvallisuudelta vaaditut kriteerit. Silti vastaavaa uudentyyppistä lisensointia aiotaan käyttää tulevaisuudessa myös Iso-Britanniassa. Pikaluvitus sotii Suomen ydinturvallisuuslainsäädäntöä vastaan, mutta viranomaiset valitsivat nyt käytännöllisen lähestymistavan ja tekivät rakentamisluvan edellyttämän turvallisuusarvion puutteellisin tiedoin luottaen siihen, että avoinna olevat kysymykset ratkaistaisiin rakentamisen aikana. Tällä periaatteella luvitus saatiin läpi vuodessa, mikä on ennätysaika vastaavalle hankkeelle länsimaissa. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu on laahannut jäljessä rakentamistahtiin nähden, mikä on johtanut siihen, että rakentamissuunnitelmissa on käytetty vanhentuneita tai STUK:n hyväksyntää vailla olevia dokumentteja. STUK ei ole kyennyt huolehtimaan rakentamisen aikaisista tarkastuksista, sillä laitoksella ei ole ollut kattavaa, ajantasaista tietoa laitoksen osien valmistamisesta. Tilannetta on kärjistänyt STUK:n riittämättömät resurssit ja toisaalta projektissa mukana olevien tahojen (ja kielien ja kulttuurien) valtava määrä: - STUK, vastaava turvallisuus- ja lupaviranomainen - TVO, investoija - Areva, laitoksen valmistaja (Ranska) - Alihankkijat (esim. Saksa, Indonesia, Japani) - Alihankkijoiden alihankkijat (esimerkiksi Puola, Intia) Betoninen pohjalaatta 1 Ensimmäiset laatuongelmat ilmenivät jo ensimmäisen komponentin valmistamisen yhteydessä. Ulkomainen alihankkija teki suunnitteluvirheen pohjalaatan betonin koostumuksessa, mikä johti liian suureen vesipitoisuuteen ja siten liian heikkoon ja huokoiseen betoniin. Tämä aiheutti 1 Säteilyturvakeskus 2006: Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa. df

3 3 / 11 ongelmia valussa. Areva reagoi ongelmaan muuttamalla betonin koostumusta. Tähän yhtiö ei kuitenkaan pyytänyt asiaankuuluvaa lupaa Säteilyturvakeskukselta asiaa ei edes saatettu tiedoksi STUK:lle. Viiden kuukauden ajan ranskalaisyhtiö väitti STUK:lle valheellisesti, että koostumusta ei ollut muutettu. Betonista otetut testipalat katosivat rakennustyömaalta, eikä niitä koskaan löydetty. Testipalat tehdään rutiininomaisesti aina kun betonia valetaan, jotta lopputuotteen laatua juuri tuolloin vallinneissa olosuhteissa voidaan testata. Arevan valhe paljastui vasta, kun valuongelma paisui niin suureksi, että pohjalaatan valaminen piti keskeyttää. Lopputulos on se, että pohjalaatan betoni on liian huokoinen, eikä sen kestävyydestä ole varmuutta. Tämä voi johtaa siihen, että betonin sisällä oleva metalli altistuu korroosiota aiheuttaville aineille, kuten merivedestä kantautuvalle suolalle, mikä kyseenalaistaa rakenteiden kestävyyden pitkällä aikavälillä. STUK julkisti mittaustulokset vasta kun se oli todennut, että betonin korvaaminen parempilaatuisella olisi mahdotonta ja päättänyt, että pohjalaatta saisi kelvata huokoisena. Reaktorirakennuksen suojakuoren teräsvuoraus 1 Reaktorirakennuksen teräksisen suojakuoren (kts. kuva alla) tehtävänä on onnettomuustilanteessa pidättää radioaktiiviset aineet reaktorirakennuksen sisällä ja toisaalta suojata reaktoria ulkoisilta uhkilta. Saksalainen yritys Babcock Noell Nuclear voitti tarjouskilpailun teräsvaipasta, mutta tilasi työn alihankkijoilta. Teräsvuorauksen vaippalevyt ja päädyn osat valmisti suomalainen Ruukki, mutta osien yhteenhitsauksen suoritti puolalainen kone- ja laivavalmistamo Energomontaz-Polnoc Gdynia, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ydinvoimalahankkeista. Yhtiö oli aiemmin valmistanut kalastusaluksia ja muita melko yksinkertaisia rakenteita. Saksalaisen valmistajan tarjouskilpailussa ei tuotu esille ydinvoimalan komponenttiin liittyviä korkeampia laatuvaatimuksia. Ne tulivat ilmi vasta jälkeenpäin, ja toimittaja velvoitettiin täyttämään standardit ilman lisäkustannuksia. Työntekijät eivät saaneet koulutusta komponenttien merkityksestä laitoksen turvallisuudelle. Konepaja hitsasi valtavan komponentin käsin, mikä on täysin vanhentunut ja soveltumaton menetelmä. Työ aloitettiin vanhentuneilla piirustuksilla, joita ei oltu hyväksytetty STUK:lla. Tämä johti siihen, että aukkoja leikattiin vääriin kohtiin, ja hitsattiin sitten jälkeenpäin uudelleen umpeen. Turvallisuusohjeita rikottiin: hitsaussaumojen raot ovat kaksi kertaa kauempana toisistaan, kuin mitä määräykset edellyttävät. Tämä heikentää komponenttia. Teräsvaipan osa vaurioitui säilytyksessä. Nyt Areva valmistelee korjaussuunnitelmaa. On todennäköistä, että aikataulupaineiden vuoksi STUK hyväksyy suunnitelman, jolloin vaurioitunutta osaa ei valmisteta uudelleen. Pääkiertopiiri ja jäähdytysjärjestelmä Primääripiiri on ydinturvallisuuden kannalta kriittisin järjestelmä. EPR:n kaltaisessa painevesireaktorissa se kuljettaa kuumennettua vettä reaktorista höyrystimeen ja takaisin.

4 4 / 11 Primääripiiri altistuu äärimmäiselle kuumuudelle, paineelle ja säteilylle vuosikymmenten ajan. Se koostuu reaktorin paineastiasta, pääkiertoputkistosta, höyrystimestä ja paineistimesta. Näitä komponentteja on kaikkein vaikeinta tai jopa mahdotonta vaihtaa jälkeenpäin. On hälyyttävää, että Olkiluoto 3:n primääripiirin kaikkien avainosien valmistamisessa on ollut ongelmia ja epäselvyyksiä: Reaktorin paineastia. Viisi kuudesta osasta piti valmistaa uudestaan ja astian kokoamisessa oli ongelmia. Höyrystimet valmistuivat myöhässä poikkeamien vuoksi. Paineistin. Neljä viidestä osasta jouduttiin valmistamaan uudelleen. Pääkiertoputkisto Arevan käyttämät taonta- ja lämpökäsittelymenetelmät osoittautuivat virheellisiksi. Tämän tuloksena teräksen kidekoko oli liian suuri ja epäsäännöllinen, eikä putkia ole mahdollista testata ultraäänellä halkeamien varalta. 2 Areva on päättänyt valaa uudelleen kaikki kahdeksan putkea (maaliskuussa 2007), mutta on epäselvää, onko STUK hyväksynyt uudet metodit tai että ratkaisevatko ne ylipäänsä ongelmaa. Vain yhdessä tapauksessa Areva on suostunut valmistamaan kaikki osat uudelleen. Tämä aiheuttaa syytä lisähuoleen kaikkien osien tulisi olla samanlaisia sillä koko erä valmistetaan kerralla ja samalla menetelmällä. Toisin sanoen jos yksi osa todetaan virheelliseksi, on syytä epäillä koko erää. Osien valmistaminen uudelleen ei luonnollisestikaan takaa sitä, ettei ongelmia joita ei olisi pitänyt tapahtua alunperinkään ilmene uudelleen, tai etteivätkö uudet metodit voisi aiheuttaa uusia ongelmia. Ottaen huomioon jo nyt havaittujen ongelmien suuren määrän, on mahdollista, ettei kaikkia virheitä huomata tai pystytä korjaamaan. Muut havaitut ongelmat Kesään 2006 mennessä rakennushankkeessa oli havaittu 700 turvallisuuspuutetta. Käytännössä tämä tarkoittaa turvallisuus- ja laatuvaatimusten rikkomuksia, joita laaduntarkastusjärjestelmä ei ollut vielä käsitellyt. STUK:n mukaan on mahdollista, että 2 Helsingin Sanomat Olkiluodossa muhii betonikiista.

5 5 / 11 tunnetuista vaikeuksista johtuen osaa ongelmista ei koskaan huomata, tai että ne huomataan niin myöhäisessä vaiheessa, ettei niitä pystytä enää korjaamaan. 1 Intialainen alihankkija ei osannut huomioida, että Suomessa on talvi. Betonin lämpölaajenemista ei ollut huomioitu generaattorirakennuksen pohjan suunnittelussa, ja työ jouduttiin tekemään uudestaan. 3 On käynyt ilmi, että Suomen ydinturvallisuussäännöstöä joudutaan löysentämään kahdella tapaa, jotta Olkiluoto 3:n taloudellinen toiminta voidaan mahdollistaa. Kummastakaan näistä muutoksista ei keskusteltu avoimesti, kun rakennuslupaa myönnettiin. o o OL3 on suunniteltu korkean poistopalaman polttoaineelle, jolloin polttoainetta tarvitsee vaihtaa harvemmin. Toisaalta korkeampi poistopalama tarkoittaa myös erilaisia turvallisuusriskejä, koska reaktoriytimessä on mahdollisen onnettomuuden sattuessa enemmän myrkyllisiä ja radioaktiivisia aineita. Myös laitoksen käyttö ja ylläpito on vaativampaa. Tästä syystä Suomen ydinturvallisuusviranomainen on aiemmin asettanut poistopalaman ylärajaksi 45 MWd/kgU. Säteilyturvaviranomaisella on kuitenkin paineita nostaa raja-arvoa myöhemmin, sillä EPR:n taloudellisesti tehokas käyttö edellyttää korkeamman poistopalaman sallimista. 4 Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN on havainnut, että hallitsematon ketjureaktio eli reaktiivisuusonnettomuus on mahdollinen EPR:ssa, jos höyrystimen putki vioittuu. Tällaisen vakavan onnettomuuden mahdollisuutta voidaan pienentää sallimalla Ranskan käytännön tapaan radioaktiivisen höyryn poistaminen pääkiertoputkistosta. 5 Ongelmien taloudelliset vaikutukset Olkiluoto 3:n viivästyminen tulee tuntumaan ensisijaisesti Arevan kukkarossa, mutta osansa saavat myös Suomen veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät. Areva tulee todennäköisesti korvaamaan TVO:lle sen kärsimät taloudelliset menetykset, mutta tämä tapahtuu vasta vuosien päästä siitä, kun kulut ovat syntyneet ja maksatettu suomalaisella yhteiskunnalla. Jos rakentamisessa ilmenneet ongelmat vaikuttavat Olkiluoto 3:n käyttövarmuuteen sen jälkeen, kun vastuu laitoksesta on siirtynyt valmistajalta ostajalle, kulut lankeavat suomalaisen yhteiskunnan harteille. Hankkeen viivästyminen kostautuu suomalaisille kahdella tapaa: yksikön viivästyessä yhtiöt hankkivat sähköä muista lähteistä. Suomen ilmastopolitiikka on rakennettu uuden ydinvoimalan varaan, joten kun vaihtoehtoihin ei ole satsattu, pakottaa ydinvoimayksikön viivästyminen ostamaan lisää päästöoikeuksia Kioton tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ydinvoimahanketta ei olisi Suomessa aloitettu, käytössä voisi olla nyt monipuolinen työkalupakki Kioton päästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiankäytön tehostamiseen ja 3 Helsingin Sanomat Sitä saa mitä tilaa. 4 Jukka Laaksonen, STUK, syyskuu Licensing Aspects of new power plant EPR in Finland. Presentation. 5 IRSN EPR: Steam generator tube rupture analysis in Finland and in France.

6 6 / 11 uusiutuvaan energiaan olisi täytynyt panostaa aivan eri tavalla. Myönteinen ydinvoimapäätös johti kuitenkin yhdellä kortilla pelaamiseen, eli niin valtio kuin yrityksetkin jäivät odottamaan uuden ydinvoimalan tuomaa lisäsähköä ja päästövähennyksiä, ja investointivarat suunnattiin uuteen ydinvoimaan. Nyt, kun laitos onkin myöhässä, ovat yritykset ajautumassa ilmaston ja talouden kannalta huonoihin lyhyen tähtäimen hätäratkaisuihin. Fortum on jo julistanut suunnitelmansa rakentaa öljyä käyttävän kaasuturbiinilaitoksen, perustellen päätöstään mm. Olkiluodon laitoksen viivästymisellä. Viivästymisen aiheuttamista lisäkustannuksista ei ole tehty kunnon arviota, mutta viitteitä antaa se, että Olkiluoto 3:n tuottaman sähkön arvo olisi nyt arviolta 400 miljoonaa euroa vuodessa (olettaen markkinahinnan ja muuttuvien kustannusten eroksi 30 EUR/MWh). Kun Olkiluoto 3:n viivästyminen oli ilmoitettu, hallitus kasvatti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää 13 miljoonalla tonnilla, eli noin 260 miljoonan euron edestä (olettaen päästöoikeuden hinnaksi EUR20/tCO2). 6 Joulukuussa 2006 TVO julkisti reaktorin olevan 18 kuukautta aikataulusta jäljessä. 7 Samassa yhteydessä ranskalainen sanomalehti Les Echos raportoi, että Areva koituisi hankkeesta 500 miljoonan euron tappiot 8. Joulukuussa Le Monde raportoi, että Ranskan valtiovarainministeriön mukaan tappiot olivat nousseet jo 700 miljoonaan euroon. 9 Tammikuuhun 2007 mennessä Arevan ja TVO:n suhteet olivat kiristyneet pahasti. Televisiohaastattelussa Arevan projektijohtaja Philippe Knoche totesi: TVO:lla ja meillä on ollut ongelmia, joihin emme olleet valmistautuneet etukäteen. Emme ole osanneet ottaa riittävästi huomioon sitä, että kyseessä on uudentyyppinen reaktori, ja että sitä pitää soveltaa suomalaisiin vaatimuksiin. Haastattelu antoi myös viitteitä siitä, että kiinteähintainen, avaimet käteen -sopimus olisi purkautumassa, sillä Knoche totesi: Areva-Siemens ei voi hyväksyä 100 % kompensointivastuuta, koska projekti on laajan yhteistyön tulos. Rakennustyömaa on yhteinen, joten kieltäydymme ehdottomasti 100 % kompensaation periaatteesta. TVO ei puolestaan hyväksynyt tätä tulkintaa. Projektinjohtaja Martin Landtman kommentoi Knochen lausuntoa seuraavasti: En usko, että Areva on sanonut näin. Työmaa on tällä hetkellä rakentajan vastuulla. Loppujen lopuksi on tietysti TVO:n vastuulla, mitä Olkiluodossa tapahtuu, mutta projektin toteutus on Arevan vastuulla. 10 Rahoitusjärjestely Euroopan komission tutkittavana Vähentääkseen ostajan taloudellista riskiä Areva tarjosi TVO:lle kiinteähintaista avaimet käteen - sopimusta. Laitoksen hinnaksi sovittiin 3,2 miljardia euroa, ja mikäli hanke viivästyy, on Areva velvollinen maksamaan TVO:lle sakkoja..sopimuksen mukaan laitoksen oli määrä valmistua neljässä vuodessa. Yksityiskohtia sopimuksen rahoituksesta ei ole julkaistu. Joulukuussa 2004 European Renewable Energies Federation (EREF) ja lokakuussa 2004 Greenpeace jättivät kumpikin tahoillaan Euroopan komissiolle tutkimuspyynnöt siitä, ovatko hankkeen rahoitusjärjestelyt EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia. Bayerische Landesbank, Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja J P Morgan tarjosivat TVO:lle 1,95 miljardin lainan 2,6 % korolla. Hankkeen rahoituksessa on mukana myös kaksi vientiluottolaitosta: Ranskan Coface 6 KTM 2006: Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille TVO : OL3:n rakennustyöt etenevät - mutta oletettua hitaammin. 8 AFX : Areva to take 500m eur charge for Finnish reactor delay report. 9 Le Monde, : Le retard de l'epr finlandais va coûter 700 millions d'euros au français. 10 YLE:n TV-uutiset

7 7 / miljoonan euron vientitakuulla (koskien Arevan toimituksia) sekä Ruotsin vientiluottolaitos (110 milj. SEK). Lokakuussa 2006 komissio viimein ilmoitti, että se ryhtyy tutkimaan Cofacen roolia rahoitusjärjestelyissä. Mikäli komissio linjaa vientitakuiden olevan EU:n kilpailulainsäädännön vastaista julkista tukea, voi komissio velvoittaa yritykset korvaamaan järjestelyn tuomat laittomat edut. Huolimatta siitä, mihin päätökseen komissio aikanaan päätyy, on selvää, että Olkiluodon sopimus- ja rahoitusjärjestelyt ovat ainutlaatuiset. Syndikaatin myöntämä laina mikäli talouslehtien raportoima korko pitää paikkansa on paljon alhaisempi kuin mitä kyseessä olevalle hankkeelle voisi olettaa. Vientiluottolaitosten rooli on myös yllättävä. Vientiluottolaitosten toiminta keskittyy yleensä taloudellisesti ja poliittisesti epävakaisiin kehitysmaihin. Petettyjä lupauksia Uuden ydinvoimalan oli määrä täyttää iso osa Suomen Kioto-tavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä kustannustehokkaasti, tuottaa halpaa sähköä, vähentää maamme riippuvuutta sähköntuonnista Venäjältä sekä tuottaa suomalaisille yrityksille työtä. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energian tehostamistoimien toteutuminen oli määrä varmistaa vahvoilla politiikkatoimilla. Vaan kuinka kävikään? Sähkön kulutuksen kasvu on jatkunut nopeana. Sähkön kulutus kasvaa nyt yli kahden prosentin vuosivauhtia, mistä puolet aiheutuu kotitalouksista ja palveluista. Ruotsissa samaisten sektoreiden henkeä kohden laskettu sähkön kulutus on samaa luokkaa, mutta päinvastoin kuin meillä, kulutus laskee kahden prosentin vuosivauhtia. Luvattuja politiikkatoimia energiankäytön tehostamiseksi ei ole toteutettu ja Suomi on jopa vastustanut energiansäästötavoitteita EU:ssa. Suuryrityksillä ydinvoimahanke on vähentänyt kiinnostusta energiansäästöinvestointeihin. Ydinvoimahanke heikensi markkinoiden kiinnostusta uusia uusiutuvan energian teknologioita kohtaan (tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia, pienen kokoluokan yhteistuotantolaitokset). Sama tapahtui poliittiselle kiinnostukselle. Lupaukset uusiutuvien energialähteiden rahoittamisesta eivät ole toteutuneet, eikä uusia uusiutuvien energialähteiden edistämismekanismeja ole otettu käyttöön. Suomella on mittavat jo monipuoliset uusiutuvan energian resurssit. Tästä huolimatta konsulttiyhtiö Ernst & Young rankkeeraa Suomen yhdeksi vähiten kiinnostavista uusiutuvan energian investointiympäristöistä Länsi-Euroopan maiden joukossa. Myös Euroopan komissio totesi uusiutuvaa energiaa koskeneessa tiedonannossaan vuonna 2005, että Suomen nykyinen politiikka ei kannusta tuulivoiman käyttöön, ja ettei Suomi edistä biokaasun käyttöä. 11 Jo ennen kuin Olkiluoto 3:n viivästymisestä ilmoitettiin, joutui hallitus myöntämään epäsuorasti vuoden 2005 lopulla julkaistussa energia- ja ilmastoselonteossa 6, että laitoksen tuomat päästövähennykset oli yliarvioitu, ja haitalliset vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan aliarvioitu. Näin ollen Suomi ei tulisi saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaista päästövähennystavoitettaan, vaan joutuisi ostamaan päästöoikeuksia. 11 Euroopan komissio 2005/627: The support of electricity from renewable energy sources.

8 8 / 11 Poliittisessa keskustelussa ennen ydinvoimapäätöstä käytetyt kustannusarviot ovat osoittautumassa rajusti aliarvioiduiksi. Ennen ydinvoimalan rakentamista koskenutta periaatepäätöstä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu arvioi investointikustannusten olevan 1875 /kw. Todellinen sopimushinta oli 2000 /kw, ja Ranskaan vastaavaa reaktoria suunnitteleva valtion sähköyhtiö EdF arvioi hinnaksi 2200 /kw. Arevan tähän mennessä kärsimät tappiot nostavat Olkiluoto 3:n hinnan jo yli 2400 /kw. On muistettava, että tähän sisältyvät vielä hankkeen kyseenalaiset valtionavut, ja on oletettavaa, että kustannukset ovat edelleen nousemaan päin rakennushankkeen ongelmien kumuloituessa. Huolimatta siitä, että TVO sai sopimuksen, joka vapauttaa sen omistajat suorista taloudellisista riskeistä, jo pelkät epäsuorat kustannukset aikataulun venymisestä ovat enemmän, kuin mitä ero ydinvoimavaihtoehdon ja ydinvoimattoman vaihtoehdon välillä vuoden 2001 ilmastostrategiassa oli. Ennen ydinvoiman rakennuspäätöstä tuota kustannuseroa ydinvoiman hyväksi pidettiin merkittävänä. 12 Riippuvuus Venäjällä tuotetusta sähköstä on vähentymisen sijaan kasvanut ydinvoimapäätöksen jälkeen. Venäjältä tuotava sähkö on niin halpaa, ettei se tule korvautumaan Suomessa tuotetulla ydinsähköllä. Hankkeen suorista työllisyysvaikutuksista on tullut vitsi. Lähes kaikki urakat ovat menneet ulkomaisille yrityksille. Usein jo tarjouspyynnön ehdoista on käynyt ilmi, etteivät ne mahdollista suomalaisten laatuvaatimusten täyttämistä, jolloin suomalaiset yritykset eivät ole edes jättäneet tarjousta. Harvat projektiin osallistuvat suomalaiset yritykset ovat olleet hyvin tyytymättömiä projektiin ja harkitsevat oikeustoimia. Jopa itse rakennustyömaalla Olkiluodossa lähes puolet työvoimasta on ulkomaista. 13 Ilmastopolitiikasta on tullut haastavampaa, kun sähkömarkkinat ovat keskittyneet ja muuttuneet vähemmän suotuisiksi uusituvalle energialle, eikä uuden teknologian käyttöönottoa vauhdittavia politiikkatoimia ole otettu käyttöön. Uusi reaktori Suomeen? Hallituksen vaihtuminen ja hallitusohjelmaneuvottelut ovat kuumentaneet keskustelua mahdollisesta uudesta ydinreaktorista. Lokakuussa 2006 julkaistussa mielipidetutkimuksessa % suomalaisista kannatti ydinvoiman lisärakentamista, kun taas maaliskuussa 2007 julkaistussa Eurobarometer-tutkimuksessa % suomalaisista vastusti uuden ydinvoimalan rakentamista kun taas 42 % kannatti. 12 Ks. esim. Greenpeace : Veronmaksajille iso lasku Olkiluodon ongelmista Ks. esim. Tekniikka&Talous Olkiluoto paisui painajaiseksi. Turun Sanomat Saksalainen Heitkamp sai Olkiluodon viimeisen ison rakennusurakan Helsingin Sanomat International Edition : Energy poll: Majority opposed to more electricity imports from Russia European Commission 2007: Attitudes on issues related to the EU energy policy.

9 9 / 11 Joitakin ydinvoiman puolesta käytettyjä argumentteja Tällä hetkellä poliitikot tuntuvat puhuvan uudesta ydinvoimasta enemmän kuin teollisuus, joka ymmärrettävästi haluaisi saada Olkiluoto 3-hankkeen ensin jollekin tolalle ennen vakavaa harkintaa mahdollisesta uudesta reaktorista. Ydinvoima tarjoaa politiikoille helpon keinon luoda mielikuvaa siitä, että hallitus tekee jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin voi välttää keskustelun todellisista haasteista, kuten energiankulutuksen jatkuvan kasvun taittamisesta laskuun, tai lämmityksen, liikenteen ja prosessiteollisuuden päästöistä. Poliitikot tarvitsevat ydinvoimaa välttääkseen keskustelun kokonaisvaltaisesta ilmastopolitiikasta. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin energiaturvallisuutta koskevassa keskustelussa. Todellisuus on se, että nykyinen energiapolitiikka johtaa auttamattomasti Venäjäriippuvuuden kasvuun. Silti nykymenon jatkamista yhdistettynä uuteen reaktoriin ylistetään keinona vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Yhtenä perusteluna uudelle ydinvoimalle käytetään viimeaikaista sähkön hinnan nousua. Moni johtava poliitikko haluaa viestiä, että sähkön hinnat saadaan pysymään matalalla rakentamalla lisää ydinvoimaa. Todellisuudessa hinnat määräytyvät kasvavissa määrin Pohjoismaissa ja Euroopan energiamarkkinoilla ja kotimaisilla tuotantopäätöksillä on yhä vähemmän vaikutusta hintoihin. Halvan energian nimeen vannominen rohkaisee energian tuhlaukseen, vaikka tosiasiassa meidän pitäisi aktiivisesti etsiä keinoja vähentää energiankulutusta ja samalla energialaskujamme. Ydinvoiman vastaisia trendejä: Ongelmat Olkiluodon voimalan rakentamisessa ja rahoituksessa sekä työllisyysvaikutusten valuminen ulkomaille ovat syöneet suomalaisten luottamusta ydinvoimaan. Kukaan ei osannut odottaa rakentamisen ajelehtivan skandaalista toiseen. Eduskunnan näytettyä hankkeelle vihreää valoa, tuli siitä vähitellen monille suomalaisille kansallinen projekti olihan kyseessä Suomen kaikkien aikojen suurin rakennushanke. Ongelmien myöntäminen on vaatinut aikaa, mutta nyt ne ovat alkaneet vaikuttaa keskusteluun. Eri puolilla maailmaa parhaillaan tapahtuva, ennennäkemätön uusiutuvien energialähteiden teknologioiden kasvu muistuttaa vahvasti siitä, että fossiiliteknologian korvaaminen uusiutuvalla energialla olisi mahdollista myös Suomelle. Vielä silloin, kun Olkiluotoon nyt rakennettavasta voimasta aikanaan päätettiin, pitivät monet tätä epärealistisena vaihtoehtona. Kansainväliset tapahtumat, kuten uhkaava tilanne ruotsalaisessa ydinvoimalassa ja toisaalta Iranin ydinohjelma muistuttavat ydinvoiman lähtökohtaisista ongelmista ja riskeistä (kts. viimeinen sivu). Hiljattain herännyt kiinnostus uraaninlouhintaan Suomessa on synnyttänyt spontaanisti vahvoja kansalaisliikkeitä. Tämä on muistuttanut siitä, etteivät suomalaiset ole valmiita hyväksymään ydinvoiman käyttöön liittyviä ympäristö- ja terveysongelmia. Väite siitä, että ydinvoimalla voitaisiin vähentää Suomessa päästöjä vielä Olkiluodon 3:n valmistuttua (mikäli laitos joskus valmistuu), on valheellinen. Jo Olkiluoto 3 mahdollistaisi kivihiiltä ja turvetta käyttävistä, pelkkää sähköä tuottavista lauhdevoimalaitoksista luopumisen. Sen jälkeen jäljelle ei jää saastuttavaa sähköntuotantoa, jota ydinvoima voisi

10 10 / 11 korvata, vaan haasteet ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, lämmityksessä, liikenteessä ja prosessiteollisuuden päästöistä.

11 11 / 11 Ydinvoiman perusongelmat eivät ole kadonneet Ydinjäte säilyy haitallisena kauemmin kuin nykyihminen on ollut olemassa. Jätteestä eroon pääsemiseksi ei ole keksitty keinoa, ja se tulee jäämään meiltä vaarallisena perintönä tuhansille sukupolville. Ydinjätteen varastointihanke on Suomessa tutkimusvaiheessa, eikä paranna tilannetta olennaisesti. Uraaninlouhinta altistaa tuhansia ihmisiä säteilylle ja myrkyllisille kemikaaleille. Iranin ei sallita hankkia ydinteknologiaa. Millä perusteella Suomen tai jonkun muun maan sallitaan? Tämä on kestämätön asetelma kansainvälisen politiikan kannalta. Niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö suhtautuu ydinvoimaan positiivisesti tai neutraalisti, se joutuu katsomaan avuttomana kun yhä useammat maat rakentavat ydinvoimaa ja halutessaan myös ydinaseita. Suuren ydinonnettomuuden vaara on aina olemassa, vaikkakin todennäköisyys olisi pieni. Ruotsalaiset ydinvoimalat on pitkään luettu maailman turvallisimpien joukkoon. Viime aikoina laitoksista on kuitenkin paljastunut skandaaleja toisensa jälkeen. Vakavin tilanne sattui syksyllä 2006, jolloin onnettomuus johti tilanteeseen, jossa säätösauvojen asentoa ei tiedetty. Rakennusvirhe, joka oli ollut olemassa vuosikymmeniä, johti kontrollin ja turvallisuusjärjestelmien pettämiseen. Vain puhdas onni pelasti ruotsalaiset vakavalta onnettomuudelta, kun kaksi hätägeneraattoria lopulta käynnistyi. Ydinpolttoaineen tuotantoketju Uraanin louhinta Jätekiveä Malminrikastus Jäteliejua Ydinaseet Konversio Jätettä Väkevöinti Köyhdytetty uraani Polttoaineen valmistus Jätettä Ydinvoimala Ydinjäte G Ydinpolttoaineen tuotantoketju tuottaa eri vaiheissaan vaarallista jätettä, josta suurin osa yksinkertaisesti kasataan tuotantopaikan lähelle. Polttoaineketju linkittyy myös läheisesti uraani- ja ydinaseiden polttoaineiden tuotantoon.