Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti?"

Transkriptio

1 1 / Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti? Olkiluoto 3:sta oli määrä tulla maailman ydinvoimateollisuudelle käänteentekevä merkkipaalu - uusien, parempien aikojen lähtölaukaus. Ennen Teollisuuden Voiman ydinvoimalatilausta länsimaihin ei ollut tilattu uusia reaktoreita vuosikymmeneen, vaikka ydinvoiman tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli panostettu mittavia summia julkisia varoja. Uusia, suunnittelupöydillä kehitettyjä reaktorimalleja ei ollut päästy toteuttamaan käytännössä, kun Euroopassa maa toisensa jälkeen oli päättänyt olla rakentamatta uusia ydinvoimaloita ja sähkömarkkinoiden vapautuminen vähensi investoijien kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan entisestään. Tässä tilanteessa Suomen eduskunnan myönteinen päätös uuden ydinvoiman rakentamiselle oli parasta, mitä ydinvoimateollisuudelle oli tapahtunut kymmeneen vuoteen. Uutta reaktorityyppiä kehittäneelle Ranskan ydinvoimateollisuudelle oli välttämätöntä saada projekti itselleen hinnalla millä hyvänsä, sillä mikäpä olisi parempi myyntivaltti uudelle reaktorille, kuin käytössä oleva esimerkkilaitos maassa, joka on tunnettu puhtaasta ympäristöstä ja korkeasta teknologisesta osaamisesta. Niinpä ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva teki TVO:lle tarjouksen, josta ei voisi kieltäytyä: yhtiö lupasi rakentaa teholtaan maailman suurimman reaktorin, ennätysajassa, polkuhintaan ja vieläpä kiinteähintaisella sopimuksella niin, että valmistaja maksaisi viivästymisestä tai muista ongelmista aiheutuvat lisäkustannukset. Eikä TVO kieltäytynytkään, vaan sopimus allekirjoitettiin. Toisin kuin Areva oletti, hankkeesta ei kuitenkaan tullut uuden ajan ydinvoimarakentamisen symboli, vaan pikemminkin piste i:n päälle ydinvoimateollisuuden aiempiin, tutuiksi tulleisiin ongelmiin. Hanke on jo nyt puolitoista vuotta aikataulustaan myöhässä, vaikka rakentamisluvan myöntämisestä on vasta kaksi vuotta. Rakentamisprojektin aikana on ilmennyt lukemattomia laatuongelmia, virheitä ja laiminlyöntejä ja Arevalle lankeavat lisäkustannukset ovat käymässä niin suuriksi, että Areva on jo alkanut vihjata, ettei se sittenkään tulisi kattamaan kaikkia lisäkustannuksia itse, vaan että osa lankeaisi myös TVO:lle. Kiire johtanut kasautuviin turvallisuusriskeihin Pyrkimys rakentaa uudentyyppinen reaktori ennätysajassa ja halvalla on ajanut Arevan hakemaan kustannussäästöjä turvallisuuden kustannuksella. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Areva on valinnut halvimmat alihankkijat riippumatta niiden osaamisesta tai aikaisemmista kokemuksista. Areva ei myöskään ole kouluttanut ja ohjeistanut alihankkijoita ydinvoimalarakentamisen edellyttämään erityiseen huolellisuuteen ja laatuvaatimuksiin. STUK on dokumentoinut hankkeessa useita laatu- ja turvallisuusongelmia, ja onnistunut saamaan osaan niistä myös parannuksia. Laitokseen kohdistuu kuitenkin suuria poliittisia ja taloudellisia paineita olla hidastamatta projektin aikataulua, sillä mitä kauemmin rakentaminen kestää, sitä kalliimmaksi hanke tulee ja sitä kauemmas Suomi uhkaa jäädä Kioton pöytäkirjan alaisesta päästövähennystavoitteestaan. Greenpeace on varoittanut Suomen hallitusta, Teollisuuden voimaa ja Säteilyturvakeskusta liian tiukan aikataulun ja kompromissien aiheuttamista riskeistä turvallisuudelle. Silti ongelmien todellisen laajuuden paljastuminen tuli yllätyksenä jopa Greenpeacelle.

2 2 / 11 Nopeutettu lupaprosessi: ydinvoimalavalmistaja määräsi tahdin Olkiluodon ydinvoimahanke on maailman ensimmäinen esimerkki nopeutetusta lisensointiprosessista. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ydinvoimalalle myönnettiin rakennuslupa laitoksen yksityiskohtaisten suunnitelmien ja niiden luvituksen ollessa vielä kesken. Suunnittelu ja luvitus ovat jatkuneet rinta rinnan rakentamisen kanssa. Ydinvoimateollisuus toivoo saavuttavansa tällä nopeutetulla menetelmällä aikataulu- ja kustannussäästöjä. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi. Suuri osa projektissa ilmenneistä turvallisuusongelmista ja viivytyksistä on johtunut nimenomaan keskeneräisistä suunnitelmista ja siitä, että laitoksen osia on alettu valmistaa ennen kuin niitä on hyväksytetty turvallisuusviranomaisella. Säteilyturvakeskuksen resurssit eivät ole riittäneet toimimaan saman aikaan teknisenä suunnittelijana, turvallisuudesta vastaavana lupaviranomaisena sekä rakennushankkeen valvojana, eikä Areva puolestaan ole tiukasta aikataulusta johtuen malttanut jäädä odottamaan Säteilyturvakeskuksen ohjausta. Ydinturvallisuuden kannalta on hyvin huolestuttavaa, että uuden tyyppisen ydinvoimalan rakentaminen voi alkaa ennen yksityiskohtaisen suunnittelun valmistumista ja kokonaisvaltaisen turvallisuusarvion laatimista. Ydinturvallisuusviranomaisen täytyy siis vain olettaa, että avoinna oleviin kysymyksiin löytyy rakentamisen aikana ydinturvallisuuskriteerit täyttävät ratkaisut, ja että valmistuva kokonaisuus täyttää ydinvoimalaitoksen turvallisuudelta vaaditut kriteerit. Silti vastaavaa uudentyyppistä lisensointia aiotaan käyttää tulevaisuudessa myös Iso-Britanniassa. Pikaluvitus sotii Suomen ydinturvallisuuslainsäädäntöä vastaan, mutta viranomaiset valitsivat nyt käytännöllisen lähestymistavan ja tekivät rakentamisluvan edellyttämän turvallisuusarvion puutteellisin tiedoin luottaen siihen, että avoinna olevat kysymykset ratkaistaisiin rakentamisen aikana. Tällä periaatteella luvitus saatiin läpi vuodessa, mikä on ennätysaika vastaavalle hankkeelle länsimaissa. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu on laahannut jäljessä rakentamistahtiin nähden, mikä on johtanut siihen, että rakentamissuunnitelmissa on käytetty vanhentuneita tai STUK:n hyväksyntää vailla olevia dokumentteja. STUK ei ole kyennyt huolehtimaan rakentamisen aikaisista tarkastuksista, sillä laitoksella ei ole ollut kattavaa, ajantasaista tietoa laitoksen osien valmistamisesta. Tilannetta on kärjistänyt STUK:n riittämättömät resurssit ja toisaalta projektissa mukana olevien tahojen (ja kielien ja kulttuurien) valtava määrä: - STUK, vastaava turvallisuus- ja lupaviranomainen - TVO, investoija - Areva, laitoksen valmistaja (Ranska) - Alihankkijat (esim. Saksa, Indonesia, Japani) - Alihankkijoiden alihankkijat (esimerkiksi Puola, Intia) Betoninen pohjalaatta 1 Ensimmäiset laatuongelmat ilmenivät jo ensimmäisen komponentin valmistamisen yhteydessä. Ulkomainen alihankkija teki suunnitteluvirheen pohjalaatan betonin koostumuksessa, mikä johti liian suureen vesipitoisuuteen ja siten liian heikkoon ja huokoiseen betoniin. Tämä aiheutti 1 Säteilyturvakeskus 2006: Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa. df

3 3 / 11 ongelmia valussa. Areva reagoi ongelmaan muuttamalla betonin koostumusta. Tähän yhtiö ei kuitenkaan pyytänyt asiaankuuluvaa lupaa Säteilyturvakeskukselta asiaa ei edes saatettu tiedoksi STUK:lle. Viiden kuukauden ajan ranskalaisyhtiö väitti STUK:lle valheellisesti, että koostumusta ei ollut muutettu. Betonista otetut testipalat katosivat rakennustyömaalta, eikä niitä koskaan löydetty. Testipalat tehdään rutiininomaisesti aina kun betonia valetaan, jotta lopputuotteen laatua juuri tuolloin vallinneissa olosuhteissa voidaan testata. Arevan valhe paljastui vasta, kun valuongelma paisui niin suureksi, että pohjalaatan valaminen piti keskeyttää. Lopputulos on se, että pohjalaatan betoni on liian huokoinen, eikä sen kestävyydestä ole varmuutta. Tämä voi johtaa siihen, että betonin sisällä oleva metalli altistuu korroosiota aiheuttaville aineille, kuten merivedestä kantautuvalle suolalle, mikä kyseenalaistaa rakenteiden kestävyyden pitkällä aikavälillä. STUK julkisti mittaustulokset vasta kun se oli todennut, että betonin korvaaminen parempilaatuisella olisi mahdotonta ja päättänyt, että pohjalaatta saisi kelvata huokoisena. Reaktorirakennuksen suojakuoren teräsvuoraus 1 Reaktorirakennuksen teräksisen suojakuoren (kts. kuva alla) tehtävänä on onnettomuustilanteessa pidättää radioaktiiviset aineet reaktorirakennuksen sisällä ja toisaalta suojata reaktoria ulkoisilta uhkilta. Saksalainen yritys Babcock Noell Nuclear voitti tarjouskilpailun teräsvaipasta, mutta tilasi työn alihankkijoilta. Teräsvuorauksen vaippalevyt ja päädyn osat valmisti suomalainen Ruukki, mutta osien yhteenhitsauksen suoritti puolalainen kone- ja laivavalmistamo Energomontaz-Polnoc Gdynia, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ydinvoimalahankkeista. Yhtiö oli aiemmin valmistanut kalastusaluksia ja muita melko yksinkertaisia rakenteita. Saksalaisen valmistajan tarjouskilpailussa ei tuotu esille ydinvoimalan komponenttiin liittyviä korkeampia laatuvaatimuksia. Ne tulivat ilmi vasta jälkeenpäin, ja toimittaja velvoitettiin täyttämään standardit ilman lisäkustannuksia. Työntekijät eivät saaneet koulutusta komponenttien merkityksestä laitoksen turvallisuudelle. Konepaja hitsasi valtavan komponentin käsin, mikä on täysin vanhentunut ja soveltumaton menetelmä. Työ aloitettiin vanhentuneilla piirustuksilla, joita ei oltu hyväksytetty STUK:lla. Tämä johti siihen, että aukkoja leikattiin vääriin kohtiin, ja hitsattiin sitten jälkeenpäin uudelleen umpeen. Turvallisuusohjeita rikottiin: hitsaussaumojen raot ovat kaksi kertaa kauempana toisistaan, kuin mitä määräykset edellyttävät. Tämä heikentää komponenttia. Teräsvaipan osa vaurioitui säilytyksessä. Nyt Areva valmistelee korjaussuunnitelmaa. On todennäköistä, että aikataulupaineiden vuoksi STUK hyväksyy suunnitelman, jolloin vaurioitunutta osaa ei valmisteta uudelleen. Pääkiertopiiri ja jäähdytysjärjestelmä Primääripiiri on ydinturvallisuuden kannalta kriittisin järjestelmä. EPR:n kaltaisessa painevesireaktorissa se kuljettaa kuumennettua vettä reaktorista höyrystimeen ja takaisin.

4 4 / 11 Primääripiiri altistuu äärimmäiselle kuumuudelle, paineelle ja säteilylle vuosikymmenten ajan. Se koostuu reaktorin paineastiasta, pääkiertoputkistosta, höyrystimestä ja paineistimesta. Näitä komponentteja on kaikkein vaikeinta tai jopa mahdotonta vaihtaa jälkeenpäin. On hälyyttävää, että Olkiluoto 3:n primääripiirin kaikkien avainosien valmistamisessa on ollut ongelmia ja epäselvyyksiä: Reaktorin paineastia. Viisi kuudesta osasta piti valmistaa uudestaan ja astian kokoamisessa oli ongelmia. Höyrystimet valmistuivat myöhässä poikkeamien vuoksi. Paineistin. Neljä viidestä osasta jouduttiin valmistamaan uudelleen. Pääkiertoputkisto Arevan käyttämät taonta- ja lämpökäsittelymenetelmät osoittautuivat virheellisiksi. Tämän tuloksena teräksen kidekoko oli liian suuri ja epäsäännöllinen, eikä putkia ole mahdollista testata ultraäänellä halkeamien varalta. 2 Areva on päättänyt valaa uudelleen kaikki kahdeksan putkea (maaliskuussa 2007), mutta on epäselvää, onko STUK hyväksynyt uudet metodit tai että ratkaisevatko ne ylipäänsä ongelmaa. Vain yhdessä tapauksessa Areva on suostunut valmistamaan kaikki osat uudelleen. Tämä aiheuttaa syytä lisähuoleen kaikkien osien tulisi olla samanlaisia sillä koko erä valmistetaan kerralla ja samalla menetelmällä. Toisin sanoen jos yksi osa todetaan virheelliseksi, on syytä epäillä koko erää. Osien valmistaminen uudelleen ei luonnollisestikaan takaa sitä, ettei ongelmia joita ei olisi pitänyt tapahtua alunperinkään ilmene uudelleen, tai etteivätkö uudet metodit voisi aiheuttaa uusia ongelmia. Ottaen huomioon jo nyt havaittujen ongelmien suuren määrän, on mahdollista, ettei kaikkia virheitä huomata tai pystytä korjaamaan. Muut havaitut ongelmat Kesään 2006 mennessä rakennushankkeessa oli havaittu 700 turvallisuuspuutetta. Käytännössä tämä tarkoittaa turvallisuus- ja laatuvaatimusten rikkomuksia, joita laaduntarkastusjärjestelmä ei ollut vielä käsitellyt. STUK:n mukaan on mahdollista, että 2 Helsingin Sanomat Olkiluodossa muhii betonikiista.

5 5 / 11 tunnetuista vaikeuksista johtuen osaa ongelmista ei koskaan huomata, tai että ne huomataan niin myöhäisessä vaiheessa, ettei niitä pystytä enää korjaamaan. 1 Intialainen alihankkija ei osannut huomioida, että Suomessa on talvi. Betonin lämpölaajenemista ei ollut huomioitu generaattorirakennuksen pohjan suunnittelussa, ja työ jouduttiin tekemään uudestaan. 3 On käynyt ilmi, että Suomen ydinturvallisuussäännöstöä joudutaan löysentämään kahdella tapaa, jotta Olkiluoto 3:n taloudellinen toiminta voidaan mahdollistaa. Kummastakaan näistä muutoksista ei keskusteltu avoimesti, kun rakennuslupaa myönnettiin. o o OL3 on suunniteltu korkean poistopalaman polttoaineelle, jolloin polttoainetta tarvitsee vaihtaa harvemmin. Toisaalta korkeampi poistopalama tarkoittaa myös erilaisia turvallisuusriskejä, koska reaktoriytimessä on mahdollisen onnettomuuden sattuessa enemmän myrkyllisiä ja radioaktiivisia aineita. Myös laitoksen käyttö ja ylläpito on vaativampaa. Tästä syystä Suomen ydinturvallisuusviranomainen on aiemmin asettanut poistopalaman ylärajaksi 45 MWd/kgU. Säteilyturvaviranomaisella on kuitenkin paineita nostaa raja-arvoa myöhemmin, sillä EPR:n taloudellisesti tehokas käyttö edellyttää korkeamman poistopalaman sallimista. 4 Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN on havainnut, että hallitsematon ketjureaktio eli reaktiivisuusonnettomuus on mahdollinen EPR:ssa, jos höyrystimen putki vioittuu. Tällaisen vakavan onnettomuuden mahdollisuutta voidaan pienentää sallimalla Ranskan käytännön tapaan radioaktiivisen höyryn poistaminen pääkiertoputkistosta. 5 Ongelmien taloudelliset vaikutukset Olkiluoto 3:n viivästyminen tulee tuntumaan ensisijaisesti Arevan kukkarossa, mutta osansa saavat myös Suomen veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät. Areva tulee todennäköisesti korvaamaan TVO:lle sen kärsimät taloudelliset menetykset, mutta tämä tapahtuu vasta vuosien päästä siitä, kun kulut ovat syntyneet ja maksatettu suomalaisella yhteiskunnalla. Jos rakentamisessa ilmenneet ongelmat vaikuttavat Olkiluoto 3:n käyttövarmuuteen sen jälkeen, kun vastuu laitoksesta on siirtynyt valmistajalta ostajalle, kulut lankeavat suomalaisen yhteiskunnan harteille. Hankkeen viivästyminen kostautuu suomalaisille kahdella tapaa: yksikön viivästyessä yhtiöt hankkivat sähköä muista lähteistä. Suomen ilmastopolitiikka on rakennettu uuden ydinvoimalan varaan, joten kun vaihtoehtoihin ei ole satsattu, pakottaa ydinvoimayksikön viivästyminen ostamaan lisää päästöoikeuksia Kioton tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ydinvoimahanketta ei olisi Suomessa aloitettu, käytössä voisi olla nyt monipuolinen työkalupakki Kioton päästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiankäytön tehostamiseen ja 3 Helsingin Sanomat Sitä saa mitä tilaa. 4 Jukka Laaksonen, STUK, syyskuu Licensing Aspects of new power plant EPR in Finland. Presentation. 5 IRSN EPR: Steam generator tube rupture analysis in Finland and in France.

6 6 / 11 uusiutuvaan energiaan olisi täytynyt panostaa aivan eri tavalla. Myönteinen ydinvoimapäätös johti kuitenkin yhdellä kortilla pelaamiseen, eli niin valtio kuin yrityksetkin jäivät odottamaan uuden ydinvoimalan tuomaa lisäsähköä ja päästövähennyksiä, ja investointivarat suunnattiin uuteen ydinvoimaan. Nyt, kun laitos onkin myöhässä, ovat yritykset ajautumassa ilmaston ja talouden kannalta huonoihin lyhyen tähtäimen hätäratkaisuihin. Fortum on jo julistanut suunnitelmansa rakentaa öljyä käyttävän kaasuturbiinilaitoksen, perustellen päätöstään mm. Olkiluodon laitoksen viivästymisellä. Viivästymisen aiheuttamista lisäkustannuksista ei ole tehty kunnon arviota, mutta viitteitä antaa se, että Olkiluoto 3:n tuottaman sähkön arvo olisi nyt arviolta 400 miljoonaa euroa vuodessa (olettaen markkinahinnan ja muuttuvien kustannusten eroksi 30 EUR/MWh). Kun Olkiluoto 3:n viivästyminen oli ilmoitettu, hallitus kasvatti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää 13 miljoonalla tonnilla, eli noin 260 miljoonan euron edestä (olettaen päästöoikeuden hinnaksi EUR20/tCO2). 6 Joulukuussa 2006 TVO julkisti reaktorin olevan 18 kuukautta aikataulusta jäljessä. 7 Samassa yhteydessä ranskalainen sanomalehti Les Echos raportoi, että Areva koituisi hankkeesta 500 miljoonan euron tappiot 8. Joulukuussa Le Monde raportoi, että Ranskan valtiovarainministeriön mukaan tappiot olivat nousseet jo 700 miljoonaan euroon. 9 Tammikuuhun 2007 mennessä Arevan ja TVO:n suhteet olivat kiristyneet pahasti. Televisiohaastattelussa Arevan projektijohtaja Philippe Knoche totesi: TVO:lla ja meillä on ollut ongelmia, joihin emme olleet valmistautuneet etukäteen. Emme ole osanneet ottaa riittävästi huomioon sitä, että kyseessä on uudentyyppinen reaktori, ja että sitä pitää soveltaa suomalaisiin vaatimuksiin. Haastattelu antoi myös viitteitä siitä, että kiinteähintainen, avaimet käteen -sopimus olisi purkautumassa, sillä Knoche totesi: Areva-Siemens ei voi hyväksyä 100 % kompensointivastuuta, koska projekti on laajan yhteistyön tulos. Rakennustyömaa on yhteinen, joten kieltäydymme ehdottomasti 100 % kompensaation periaatteesta. TVO ei puolestaan hyväksynyt tätä tulkintaa. Projektinjohtaja Martin Landtman kommentoi Knochen lausuntoa seuraavasti: En usko, että Areva on sanonut näin. Työmaa on tällä hetkellä rakentajan vastuulla. Loppujen lopuksi on tietysti TVO:n vastuulla, mitä Olkiluodossa tapahtuu, mutta projektin toteutus on Arevan vastuulla. 10 Rahoitusjärjestely Euroopan komission tutkittavana Vähentääkseen ostajan taloudellista riskiä Areva tarjosi TVO:lle kiinteähintaista avaimet käteen - sopimusta. Laitoksen hinnaksi sovittiin 3,2 miljardia euroa, ja mikäli hanke viivästyy, on Areva velvollinen maksamaan TVO:lle sakkoja..sopimuksen mukaan laitoksen oli määrä valmistua neljässä vuodessa. Yksityiskohtia sopimuksen rahoituksesta ei ole julkaistu. Joulukuussa 2004 European Renewable Energies Federation (EREF) ja lokakuussa 2004 Greenpeace jättivät kumpikin tahoillaan Euroopan komissiolle tutkimuspyynnöt siitä, ovatko hankkeen rahoitusjärjestelyt EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia. Bayerische Landesbank, Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja J P Morgan tarjosivat TVO:lle 1,95 miljardin lainan 2,6 % korolla. Hankkeen rahoituksessa on mukana myös kaksi vientiluottolaitosta: Ranskan Coface 6 KTM 2006: Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille TVO : OL3:n rakennustyöt etenevät - mutta oletettua hitaammin. 8 AFX : Areva to take 500m eur charge for Finnish reactor delay report. 9 Le Monde, : Le retard de l'epr finlandais va coûter 700 millions d'euros au français. 10 YLE:n TV-uutiset

7 7 / miljoonan euron vientitakuulla (koskien Arevan toimituksia) sekä Ruotsin vientiluottolaitos (110 milj. SEK). Lokakuussa 2006 komissio viimein ilmoitti, että se ryhtyy tutkimaan Cofacen roolia rahoitusjärjestelyissä. Mikäli komissio linjaa vientitakuiden olevan EU:n kilpailulainsäädännön vastaista julkista tukea, voi komissio velvoittaa yritykset korvaamaan järjestelyn tuomat laittomat edut. Huolimatta siitä, mihin päätökseen komissio aikanaan päätyy, on selvää, että Olkiluodon sopimus- ja rahoitusjärjestelyt ovat ainutlaatuiset. Syndikaatin myöntämä laina mikäli talouslehtien raportoima korko pitää paikkansa on paljon alhaisempi kuin mitä kyseessä olevalle hankkeelle voisi olettaa. Vientiluottolaitosten rooli on myös yllättävä. Vientiluottolaitosten toiminta keskittyy yleensä taloudellisesti ja poliittisesti epävakaisiin kehitysmaihin. Petettyjä lupauksia Uuden ydinvoimalan oli määrä täyttää iso osa Suomen Kioto-tavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä kustannustehokkaasti, tuottaa halpaa sähköä, vähentää maamme riippuvuutta sähköntuonnista Venäjältä sekä tuottaa suomalaisille yrityksille työtä. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energian tehostamistoimien toteutuminen oli määrä varmistaa vahvoilla politiikkatoimilla. Vaan kuinka kävikään? Sähkön kulutuksen kasvu on jatkunut nopeana. Sähkön kulutus kasvaa nyt yli kahden prosentin vuosivauhtia, mistä puolet aiheutuu kotitalouksista ja palveluista. Ruotsissa samaisten sektoreiden henkeä kohden laskettu sähkön kulutus on samaa luokkaa, mutta päinvastoin kuin meillä, kulutus laskee kahden prosentin vuosivauhtia. Luvattuja politiikkatoimia energiankäytön tehostamiseksi ei ole toteutettu ja Suomi on jopa vastustanut energiansäästötavoitteita EU:ssa. Suuryrityksillä ydinvoimahanke on vähentänyt kiinnostusta energiansäästöinvestointeihin. Ydinvoimahanke heikensi markkinoiden kiinnostusta uusia uusiutuvan energian teknologioita kohtaan (tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia, pienen kokoluokan yhteistuotantolaitokset). Sama tapahtui poliittiselle kiinnostukselle. Lupaukset uusiutuvien energialähteiden rahoittamisesta eivät ole toteutuneet, eikä uusia uusiutuvien energialähteiden edistämismekanismeja ole otettu käyttöön. Suomella on mittavat jo monipuoliset uusiutuvan energian resurssit. Tästä huolimatta konsulttiyhtiö Ernst & Young rankkeeraa Suomen yhdeksi vähiten kiinnostavista uusiutuvan energian investointiympäristöistä Länsi-Euroopan maiden joukossa. Myös Euroopan komissio totesi uusiutuvaa energiaa koskeneessa tiedonannossaan vuonna 2005, että Suomen nykyinen politiikka ei kannusta tuulivoiman käyttöön, ja ettei Suomi edistä biokaasun käyttöä. 11 Jo ennen kuin Olkiluoto 3:n viivästymisestä ilmoitettiin, joutui hallitus myöntämään epäsuorasti vuoden 2005 lopulla julkaistussa energia- ja ilmastoselonteossa 6, että laitoksen tuomat päästövähennykset oli yliarvioitu, ja haitalliset vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan aliarvioitu. Näin ollen Suomi ei tulisi saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaista päästövähennystavoitettaan, vaan joutuisi ostamaan päästöoikeuksia. 11 Euroopan komissio 2005/627: The support of electricity from renewable energy sources.

8 8 / 11 Poliittisessa keskustelussa ennen ydinvoimapäätöstä käytetyt kustannusarviot ovat osoittautumassa rajusti aliarvioiduiksi. Ennen ydinvoimalan rakentamista koskenutta periaatepäätöstä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu arvioi investointikustannusten olevan 1875 /kw. Todellinen sopimushinta oli 2000 /kw, ja Ranskaan vastaavaa reaktoria suunnitteleva valtion sähköyhtiö EdF arvioi hinnaksi 2200 /kw. Arevan tähän mennessä kärsimät tappiot nostavat Olkiluoto 3:n hinnan jo yli 2400 /kw. On muistettava, että tähän sisältyvät vielä hankkeen kyseenalaiset valtionavut, ja on oletettavaa, että kustannukset ovat edelleen nousemaan päin rakennushankkeen ongelmien kumuloituessa. Huolimatta siitä, että TVO sai sopimuksen, joka vapauttaa sen omistajat suorista taloudellisista riskeistä, jo pelkät epäsuorat kustannukset aikataulun venymisestä ovat enemmän, kuin mitä ero ydinvoimavaihtoehdon ja ydinvoimattoman vaihtoehdon välillä vuoden 2001 ilmastostrategiassa oli. Ennen ydinvoiman rakennuspäätöstä tuota kustannuseroa ydinvoiman hyväksi pidettiin merkittävänä. 12 Riippuvuus Venäjällä tuotetusta sähköstä on vähentymisen sijaan kasvanut ydinvoimapäätöksen jälkeen. Venäjältä tuotava sähkö on niin halpaa, ettei se tule korvautumaan Suomessa tuotetulla ydinsähköllä. Hankkeen suorista työllisyysvaikutuksista on tullut vitsi. Lähes kaikki urakat ovat menneet ulkomaisille yrityksille. Usein jo tarjouspyynnön ehdoista on käynyt ilmi, etteivät ne mahdollista suomalaisten laatuvaatimusten täyttämistä, jolloin suomalaiset yritykset eivät ole edes jättäneet tarjousta. Harvat projektiin osallistuvat suomalaiset yritykset ovat olleet hyvin tyytymättömiä projektiin ja harkitsevat oikeustoimia. Jopa itse rakennustyömaalla Olkiluodossa lähes puolet työvoimasta on ulkomaista. 13 Ilmastopolitiikasta on tullut haastavampaa, kun sähkömarkkinat ovat keskittyneet ja muuttuneet vähemmän suotuisiksi uusituvalle energialle, eikä uuden teknologian käyttöönottoa vauhdittavia politiikkatoimia ole otettu käyttöön. Uusi reaktori Suomeen? Hallituksen vaihtuminen ja hallitusohjelmaneuvottelut ovat kuumentaneet keskustelua mahdollisesta uudesta ydinreaktorista. Lokakuussa 2006 julkaistussa mielipidetutkimuksessa % suomalaisista kannatti ydinvoiman lisärakentamista, kun taas maaliskuussa 2007 julkaistussa Eurobarometer-tutkimuksessa % suomalaisista vastusti uuden ydinvoimalan rakentamista kun taas 42 % kannatti. 12 Ks. esim. Greenpeace : Veronmaksajille iso lasku Olkiluodon ongelmista. 13 Ks. esim. Tekniikka&Talous Olkiluoto paisui painajaiseksi. Turun Sanomat Saksalainen Heitkamp sai Olkiluodon viimeisen ison rakennusurakan. 14 Helsingin Sanomat International Edition : Energy poll: Majority opposed to more electricity imports from Russia. 15 European Commission 2007: Attitudes on issues related to the EU energy policy.

9 9 / 11 Joitakin ydinvoiman puolesta käytettyjä argumentteja Tällä hetkellä poliitikot tuntuvat puhuvan uudesta ydinvoimasta enemmän kuin teollisuus, joka ymmärrettävästi haluaisi saada Olkiluoto 3-hankkeen ensin jollekin tolalle ennen vakavaa harkintaa mahdollisesta uudesta reaktorista. Ydinvoima tarjoaa politiikoille helpon keinon luoda mielikuvaa siitä, että hallitus tekee jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin voi välttää keskustelun todellisista haasteista, kuten energiankulutuksen jatkuvan kasvun taittamisesta laskuun, tai lämmityksen, liikenteen ja prosessiteollisuuden päästöistä. Poliitikot tarvitsevat ydinvoimaa välttääkseen keskustelun kokonaisvaltaisesta ilmastopolitiikasta. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin energiaturvallisuutta koskevassa keskustelussa. Todellisuus on se, että nykyinen energiapolitiikka johtaa auttamattomasti Venäjäriippuvuuden kasvuun. Silti nykymenon jatkamista yhdistettynä uuteen reaktoriin ylistetään keinona vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Yhtenä perusteluna uudelle ydinvoimalle käytetään viimeaikaista sähkön hinnan nousua. Moni johtava poliitikko haluaa viestiä, että sähkön hinnat saadaan pysymään matalalla rakentamalla lisää ydinvoimaa. Todellisuudessa hinnat määräytyvät kasvavissa määrin Pohjoismaissa ja Euroopan energiamarkkinoilla ja kotimaisilla tuotantopäätöksillä on yhä vähemmän vaikutusta hintoihin. Halvan energian nimeen vannominen rohkaisee energian tuhlaukseen, vaikka tosiasiassa meidän pitäisi aktiivisesti etsiä keinoja vähentää energiankulutusta ja samalla energialaskujamme. Ydinvoiman vastaisia trendejä: Ongelmat Olkiluodon voimalan rakentamisessa ja rahoituksessa sekä työllisyysvaikutusten valuminen ulkomaille ovat syöneet suomalaisten luottamusta ydinvoimaan. Kukaan ei osannut odottaa rakentamisen ajelehtivan skandaalista toiseen. Eduskunnan näytettyä hankkeelle vihreää valoa, tuli siitä vähitellen monille suomalaisille kansallinen projekti olihan kyseessä Suomen kaikkien aikojen suurin rakennushanke. Ongelmien myöntäminen on vaatinut aikaa, mutta nyt ne ovat alkaneet vaikuttaa keskusteluun. Eri puolilla maailmaa parhaillaan tapahtuva, ennennäkemätön uusiutuvien energialähteiden teknologioiden kasvu muistuttaa vahvasti siitä, että fossiiliteknologian korvaaminen uusiutuvalla energialla olisi mahdollista myös Suomelle. Vielä silloin, kun Olkiluotoon nyt rakennettavasta voimasta aikanaan päätettiin, pitivät monet tätä epärealistisena vaihtoehtona. Kansainväliset tapahtumat, kuten uhkaava tilanne ruotsalaisessa ydinvoimalassa ja toisaalta Iranin ydinohjelma muistuttavat ydinvoiman lähtökohtaisista ongelmista ja riskeistä (kts. viimeinen sivu). Hiljattain herännyt kiinnostus uraaninlouhintaan Suomessa on synnyttänyt spontaanisti vahvoja kansalaisliikkeitä. Tämä on muistuttanut siitä, etteivät suomalaiset ole valmiita hyväksymään ydinvoiman käyttöön liittyviä ympäristö- ja terveysongelmia. Väite siitä, että ydinvoimalla voitaisiin vähentää Suomessa päästöjä vielä Olkiluodon 3:n valmistuttua (mikäli laitos joskus valmistuu), on valheellinen. Jo Olkiluoto 3 mahdollistaisi kivihiiltä ja turvetta käyttävistä, pelkkää sähköä tuottavista lauhdevoimalaitoksista luopumisen. Sen jälkeen jäljelle ei jää saastuttavaa sähköntuotantoa, jota ydinvoima voisi

10 10 / 11 korvata, vaan haasteet ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, lämmityksessä, liikenteessä ja prosessiteollisuuden päästöistä.

11 11 / 11 Ydinvoiman perusongelmat eivät ole kadonneet Ydinjäte säilyy haitallisena kauemmin kuin nykyihminen on ollut olemassa. Jätteestä eroon pääsemiseksi ei ole keksitty keinoa, ja se tulee jäämään meiltä vaarallisena perintönä tuhansille sukupolville. Ydinjätteen varastointihanke on Suomessa tutkimusvaiheessa, eikä paranna tilannetta olennaisesti. Uraaninlouhinta altistaa tuhansia ihmisiä säteilylle ja myrkyllisille kemikaaleille. Iranin ei sallita hankkia ydinteknologiaa. Millä perusteella Suomen tai jonkun muun maan sallitaan? Tämä on kestämätön asetelma kansainvälisen politiikan kannalta. Niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö suhtautuu ydinvoimaan positiivisesti tai neutraalisti, se joutuu katsomaan avuttomana kun yhä useammat maat rakentavat ydinvoimaa ja halutessaan myös ydinaseita. Suuren ydinonnettomuuden vaara on aina olemassa, vaikkakin todennäköisyys olisi pieni. Ruotsalaiset ydinvoimalat on pitkään luettu maailman turvallisimpien joukkoon. Viime aikoina laitoksista on kuitenkin paljastunut skandaaleja toisensa jälkeen. Vakavin tilanne sattui syksyllä 2006, jolloin onnettomuus johti tilanteeseen, jossa säätösauvojen asentoa ei tiedetty. Rakennusvirhe, joka oli ollut olemassa vuosikymmeniä, johti kontrollin ja turvallisuusjärjestelmien pettämiseen. Vain puhdas onni pelasti ruotsalaiset vakavalta onnettomuudelta, kun kaksi hätägeneraattoria lopulta käynnistyi. Ydinpolttoaineen tuotantoketju Uraanin louhinta Jätekiveä Malminrikastus Jäteliejua Ydinaseet Konversio Jätettä Väkevöinti Köyhdytetty uraani Polttoaineen valmistus Jätettä Ydinvoimala Ydinjäte G Ydinpolttoaineen tuotantoketju tuottaa eri vaiheissaan vaarallista jätettä, josta suurin osa yksinkertaisesti kasataan tuotantopaikan lähelle. Polttoaineketju linkittyy myös läheisesti uraani- ja ydinaseiden polttoaineiden tuotantoon.

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

OL3 tilannekatsaus. ATS:n Syysseminaari Helsinki 23.11.2005. Herkko Plit Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy TVO

OL3 tilannekatsaus. ATS:n Syysseminaari Helsinki 23.11.2005. Herkko Plit Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy TVO OL3 tilannekatsaus ATS:n Syysseminaari Helsinki 23..2005 Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy 23..2005 OL3 yleistilanne marraskuu 2005 Työt etenevät kaikilla osa-alueilla Laitostoimittajan (CFS)

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535.

ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. 1 (5) MARKKINAOIKEUDELLE ASIA Julkista hankintaa koskeva vastine Rakennusliike Porrokki Oy:n 4.6.2014 markkinaoikeudelle tekemän valituksen johdosta asiassa 2014/535. Vastine koskee valittajan tekemää,

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa?

Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa? Miksi Suomeen ei kannata rakentaa lisää ydinvoimaa? Ydinvoiman lisärakentaminen tähtää sähkön vientiin Kun verrataan Energiateollisuus ry:n Pöyry Energyllä teettämiä sähköntuotantoskenaarioita ja hallituksen

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Eeva Kiviniemi Juha Kontkanen Tarja Krakau Pilvi Takala Markkinaoikeuden ratkaisutilastot 700 600 500 400 300 200 100 472 461 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot