Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti?"

Transkriptio

1 1 / Olkiluoto 3 Ydinvoimaa halvalla ja nopeasti? Olkiluoto 3:sta oli määrä tulla maailman ydinvoimateollisuudelle käänteentekevä merkkipaalu - uusien, parempien aikojen lähtölaukaus. Ennen Teollisuuden Voiman ydinvoimalatilausta länsimaihin ei ollut tilattu uusia reaktoreita vuosikymmeneen, vaikka ydinvoiman tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli panostettu mittavia summia julkisia varoja. Uusia, suunnittelupöydillä kehitettyjä reaktorimalleja ei ollut päästy toteuttamaan käytännössä, kun Euroopassa maa toisensa jälkeen oli päättänyt olla rakentamatta uusia ydinvoimaloita ja sähkömarkkinoiden vapautuminen vähensi investoijien kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan entisestään. Tässä tilanteessa Suomen eduskunnan myönteinen päätös uuden ydinvoiman rakentamiselle oli parasta, mitä ydinvoimateollisuudelle oli tapahtunut kymmeneen vuoteen. Uutta reaktorityyppiä kehittäneelle Ranskan ydinvoimateollisuudelle oli välttämätöntä saada projekti itselleen hinnalla millä hyvänsä, sillä mikäpä olisi parempi myyntivaltti uudelle reaktorille, kuin käytössä oleva esimerkkilaitos maassa, joka on tunnettu puhtaasta ympäristöstä ja korkeasta teknologisesta osaamisesta. Niinpä ranskalainen ydinvoimayhtiö Areva teki TVO:lle tarjouksen, josta ei voisi kieltäytyä: yhtiö lupasi rakentaa teholtaan maailman suurimman reaktorin, ennätysajassa, polkuhintaan ja vieläpä kiinteähintaisella sopimuksella niin, että valmistaja maksaisi viivästymisestä tai muista ongelmista aiheutuvat lisäkustannukset. Eikä TVO kieltäytynytkään, vaan sopimus allekirjoitettiin. Toisin kuin Areva oletti, hankkeesta ei kuitenkaan tullut uuden ajan ydinvoimarakentamisen symboli, vaan pikemminkin piste i:n päälle ydinvoimateollisuuden aiempiin, tutuiksi tulleisiin ongelmiin. Hanke on jo nyt puolitoista vuotta aikataulustaan myöhässä, vaikka rakentamisluvan myöntämisestä on vasta kaksi vuotta. Rakentamisprojektin aikana on ilmennyt lukemattomia laatuongelmia, virheitä ja laiminlyöntejä ja Arevalle lankeavat lisäkustannukset ovat käymässä niin suuriksi, että Areva on jo alkanut vihjata, ettei se sittenkään tulisi kattamaan kaikkia lisäkustannuksia itse, vaan että osa lankeaisi myös TVO:lle. Kiire johtanut kasautuviin turvallisuusriskeihin Pyrkimys rakentaa uudentyyppinen reaktori ennätysajassa ja halvalla on ajanut Arevan hakemaan kustannussäästöjä turvallisuuden kustannuksella. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Areva on valinnut halvimmat alihankkijat riippumatta niiden osaamisesta tai aikaisemmista kokemuksista. Areva ei myöskään ole kouluttanut ja ohjeistanut alihankkijoita ydinvoimalarakentamisen edellyttämään erityiseen huolellisuuteen ja laatuvaatimuksiin. STUK on dokumentoinut hankkeessa useita laatu- ja turvallisuusongelmia, ja onnistunut saamaan osaan niistä myös parannuksia. Laitokseen kohdistuu kuitenkin suuria poliittisia ja taloudellisia paineita olla hidastamatta projektin aikataulua, sillä mitä kauemmin rakentaminen kestää, sitä kalliimmaksi hanke tulee ja sitä kauemmas Suomi uhkaa jäädä Kioton pöytäkirjan alaisesta päästövähennystavoitteestaan. Greenpeace on varoittanut Suomen hallitusta, Teollisuuden voimaa ja Säteilyturvakeskusta liian tiukan aikataulun ja kompromissien aiheuttamista riskeistä turvallisuudelle. Silti ongelmien todellisen laajuuden paljastuminen tuli yllätyksenä jopa Greenpeacelle.

2 2 / 11 Nopeutettu lupaprosessi: ydinvoimalavalmistaja määräsi tahdin Olkiluodon ydinvoimahanke on maailman ensimmäinen esimerkki nopeutetusta lisensointiprosessista. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että ydinvoimalalle myönnettiin rakennuslupa laitoksen yksityiskohtaisten suunnitelmien ja niiden luvituksen ollessa vielä kesken. Suunnittelu ja luvitus ovat jatkuneet rinta rinnan rakentamisen kanssa. Ydinvoimateollisuus toivoo saavuttavansa tällä nopeutetulla menetelmällä aikataulu- ja kustannussäästöjä. Todellisuus on kuitenkin osoittautunut päinvastaiseksi. Suuri osa projektissa ilmenneistä turvallisuusongelmista ja viivytyksistä on johtunut nimenomaan keskeneräisistä suunnitelmista ja siitä, että laitoksen osia on alettu valmistaa ennen kuin niitä on hyväksytetty turvallisuusviranomaisella. Säteilyturvakeskuksen resurssit eivät ole riittäneet toimimaan saman aikaan teknisenä suunnittelijana, turvallisuudesta vastaavana lupaviranomaisena sekä rakennushankkeen valvojana, eikä Areva puolestaan ole tiukasta aikataulusta johtuen malttanut jäädä odottamaan Säteilyturvakeskuksen ohjausta. Ydinturvallisuuden kannalta on hyvin huolestuttavaa, että uuden tyyppisen ydinvoimalan rakentaminen voi alkaa ennen yksityiskohtaisen suunnittelun valmistumista ja kokonaisvaltaisen turvallisuusarvion laatimista. Ydinturvallisuusviranomaisen täytyy siis vain olettaa, että avoinna oleviin kysymyksiin löytyy rakentamisen aikana ydinturvallisuuskriteerit täyttävät ratkaisut, ja että valmistuva kokonaisuus täyttää ydinvoimalaitoksen turvallisuudelta vaaditut kriteerit. Silti vastaavaa uudentyyppistä lisensointia aiotaan käyttää tulevaisuudessa myös Iso-Britanniassa. Pikaluvitus sotii Suomen ydinturvallisuuslainsäädäntöä vastaan, mutta viranomaiset valitsivat nyt käytännöllisen lähestymistavan ja tekivät rakentamisluvan edellyttämän turvallisuusarvion puutteellisin tiedoin luottaen siihen, että avoinna olevat kysymykset ratkaistaisiin rakentamisen aikana. Tällä periaatteella luvitus saatiin läpi vuodessa, mikä on ennätysaika vastaavalle hankkeelle länsimaissa. Rakennusluvan myöntämisen jälkeen laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu on laahannut jäljessä rakentamistahtiin nähden, mikä on johtanut siihen, että rakentamissuunnitelmissa on käytetty vanhentuneita tai STUK:n hyväksyntää vailla olevia dokumentteja. STUK ei ole kyennyt huolehtimaan rakentamisen aikaisista tarkastuksista, sillä laitoksella ei ole ollut kattavaa, ajantasaista tietoa laitoksen osien valmistamisesta. Tilannetta on kärjistänyt STUK:n riittämättömät resurssit ja toisaalta projektissa mukana olevien tahojen (ja kielien ja kulttuurien) valtava määrä: - STUK, vastaava turvallisuus- ja lupaviranomainen - TVO, investoija - Areva, laitoksen valmistaja (Ranska) - Alihankkijat (esim. Saksa, Indonesia, Japani) - Alihankkijoiden alihankkijat (esimerkiksi Puola, Intia) Betoninen pohjalaatta 1 Ensimmäiset laatuongelmat ilmenivät jo ensimmäisen komponentin valmistamisen yhteydessä. Ulkomainen alihankkija teki suunnitteluvirheen pohjalaatan betonin koostumuksessa, mikä johti liian suureen vesipitoisuuteen ja siten liian heikkoon ja huokoiseen betoniin. Tämä aiheutti 1 Säteilyturvakeskus 2006: Turvallisuusvaatimusten hallinta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakentamisessa. df

3 3 / 11 ongelmia valussa. Areva reagoi ongelmaan muuttamalla betonin koostumusta. Tähän yhtiö ei kuitenkaan pyytänyt asiaankuuluvaa lupaa Säteilyturvakeskukselta asiaa ei edes saatettu tiedoksi STUK:lle. Viiden kuukauden ajan ranskalaisyhtiö väitti STUK:lle valheellisesti, että koostumusta ei ollut muutettu. Betonista otetut testipalat katosivat rakennustyömaalta, eikä niitä koskaan löydetty. Testipalat tehdään rutiininomaisesti aina kun betonia valetaan, jotta lopputuotteen laatua juuri tuolloin vallinneissa olosuhteissa voidaan testata. Arevan valhe paljastui vasta, kun valuongelma paisui niin suureksi, että pohjalaatan valaminen piti keskeyttää. Lopputulos on se, että pohjalaatan betoni on liian huokoinen, eikä sen kestävyydestä ole varmuutta. Tämä voi johtaa siihen, että betonin sisällä oleva metalli altistuu korroosiota aiheuttaville aineille, kuten merivedestä kantautuvalle suolalle, mikä kyseenalaistaa rakenteiden kestävyyden pitkällä aikavälillä. STUK julkisti mittaustulokset vasta kun se oli todennut, että betonin korvaaminen parempilaatuisella olisi mahdotonta ja päättänyt, että pohjalaatta saisi kelvata huokoisena. Reaktorirakennuksen suojakuoren teräsvuoraus 1 Reaktorirakennuksen teräksisen suojakuoren (kts. kuva alla) tehtävänä on onnettomuustilanteessa pidättää radioaktiiviset aineet reaktorirakennuksen sisällä ja toisaalta suojata reaktoria ulkoisilta uhkilta. Saksalainen yritys Babcock Noell Nuclear voitti tarjouskilpailun teräsvaipasta, mutta tilasi työn alihankkijoilta. Teräsvuorauksen vaippalevyt ja päädyn osat valmisti suomalainen Ruukki, mutta osien yhteenhitsauksen suoritti puolalainen kone- ja laivavalmistamo Energomontaz-Polnoc Gdynia, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ydinvoimalahankkeista. Yhtiö oli aiemmin valmistanut kalastusaluksia ja muita melko yksinkertaisia rakenteita. Saksalaisen valmistajan tarjouskilpailussa ei tuotu esille ydinvoimalan komponenttiin liittyviä korkeampia laatuvaatimuksia. Ne tulivat ilmi vasta jälkeenpäin, ja toimittaja velvoitettiin täyttämään standardit ilman lisäkustannuksia. Työntekijät eivät saaneet koulutusta komponenttien merkityksestä laitoksen turvallisuudelle. Konepaja hitsasi valtavan komponentin käsin, mikä on täysin vanhentunut ja soveltumaton menetelmä. Työ aloitettiin vanhentuneilla piirustuksilla, joita ei oltu hyväksytetty STUK:lla. Tämä johti siihen, että aukkoja leikattiin vääriin kohtiin, ja hitsattiin sitten jälkeenpäin uudelleen umpeen. Turvallisuusohjeita rikottiin: hitsaussaumojen raot ovat kaksi kertaa kauempana toisistaan, kuin mitä määräykset edellyttävät. Tämä heikentää komponenttia. Teräsvaipan osa vaurioitui säilytyksessä. Nyt Areva valmistelee korjaussuunnitelmaa. On todennäköistä, että aikataulupaineiden vuoksi STUK hyväksyy suunnitelman, jolloin vaurioitunutta osaa ei valmisteta uudelleen. Pääkiertopiiri ja jäähdytysjärjestelmä Primääripiiri on ydinturvallisuuden kannalta kriittisin järjestelmä. EPR:n kaltaisessa painevesireaktorissa se kuljettaa kuumennettua vettä reaktorista höyrystimeen ja takaisin.

4 4 / 11 Primääripiiri altistuu äärimmäiselle kuumuudelle, paineelle ja säteilylle vuosikymmenten ajan. Se koostuu reaktorin paineastiasta, pääkiertoputkistosta, höyrystimestä ja paineistimesta. Näitä komponentteja on kaikkein vaikeinta tai jopa mahdotonta vaihtaa jälkeenpäin. On hälyyttävää, että Olkiluoto 3:n primääripiirin kaikkien avainosien valmistamisessa on ollut ongelmia ja epäselvyyksiä: Reaktorin paineastia. Viisi kuudesta osasta piti valmistaa uudestaan ja astian kokoamisessa oli ongelmia. Höyrystimet valmistuivat myöhässä poikkeamien vuoksi. Paineistin. Neljä viidestä osasta jouduttiin valmistamaan uudelleen. Pääkiertoputkisto Arevan käyttämät taonta- ja lämpökäsittelymenetelmät osoittautuivat virheellisiksi. Tämän tuloksena teräksen kidekoko oli liian suuri ja epäsäännöllinen, eikä putkia ole mahdollista testata ultraäänellä halkeamien varalta. 2 Areva on päättänyt valaa uudelleen kaikki kahdeksan putkea (maaliskuussa 2007), mutta on epäselvää, onko STUK hyväksynyt uudet metodit tai että ratkaisevatko ne ylipäänsä ongelmaa. Vain yhdessä tapauksessa Areva on suostunut valmistamaan kaikki osat uudelleen. Tämä aiheuttaa syytä lisähuoleen kaikkien osien tulisi olla samanlaisia sillä koko erä valmistetaan kerralla ja samalla menetelmällä. Toisin sanoen jos yksi osa todetaan virheelliseksi, on syytä epäillä koko erää. Osien valmistaminen uudelleen ei luonnollisestikaan takaa sitä, ettei ongelmia joita ei olisi pitänyt tapahtua alunperinkään ilmene uudelleen, tai etteivätkö uudet metodit voisi aiheuttaa uusia ongelmia. Ottaen huomioon jo nyt havaittujen ongelmien suuren määrän, on mahdollista, ettei kaikkia virheitä huomata tai pystytä korjaamaan. Muut havaitut ongelmat Kesään 2006 mennessä rakennushankkeessa oli havaittu 700 turvallisuuspuutetta. Käytännössä tämä tarkoittaa turvallisuus- ja laatuvaatimusten rikkomuksia, joita laaduntarkastusjärjestelmä ei ollut vielä käsitellyt. STUK:n mukaan on mahdollista, että 2 Helsingin Sanomat Olkiluodossa muhii betonikiista.

5 5 / 11 tunnetuista vaikeuksista johtuen osaa ongelmista ei koskaan huomata, tai että ne huomataan niin myöhäisessä vaiheessa, ettei niitä pystytä enää korjaamaan. 1 Intialainen alihankkija ei osannut huomioida, että Suomessa on talvi. Betonin lämpölaajenemista ei ollut huomioitu generaattorirakennuksen pohjan suunnittelussa, ja työ jouduttiin tekemään uudestaan. 3 On käynyt ilmi, että Suomen ydinturvallisuussäännöstöä joudutaan löysentämään kahdella tapaa, jotta Olkiluoto 3:n taloudellinen toiminta voidaan mahdollistaa. Kummastakaan näistä muutoksista ei keskusteltu avoimesti, kun rakennuslupaa myönnettiin. o o OL3 on suunniteltu korkean poistopalaman polttoaineelle, jolloin polttoainetta tarvitsee vaihtaa harvemmin. Toisaalta korkeampi poistopalama tarkoittaa myös erilaisia turvallisuusriskejä, koska reaktoriytimessä on mahdollisen onnettomuuden sattuessa enemmän myrkyllisiä ja radioaktiivisia aineita. Myös laitoksen käyttö ja ylläpito on vaativampaa. Tästä syystä Suomen ydinturvallisuusviranomainen on aiemmin asettanut poistopalaman ylärajaksi 45 MWd/kgU. Säteilyturvaviranomaisella on kuitenkin paineita nostaa raja-arvoa myöhemmin, sillä EPR:n taloudellisesti tehokas käyttö edellyttää korkeamman poistopalaman sallimista. 4 Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN on havainnut, että hallitsematon ketjureaktio eli reaktiivisuusonnettomuus on mahdollinen EPR:ssa, jos höyrystimen putki vioittuu. Tällaisen vakavan onnettomuuden mahdollisuutta voidaan pienentää sallimalla Ranskan käytännön tapaan radioaktiivisen höyryn poistaminen pääkiertoputkistosta. 5 Ongelmien taloudelliset vaikutukset Olkiluoto 3:n viivästyminen tulee tuntumaan ensisijaisesti Arevan kukkarossa, mutta osansa saavat myös Suomen veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät. Areva tulee todennäköisesti korvaamaan TVO:lle sen kärsimät taloudelliset menetykset, mutta tämä tapahtuu vasta vuosien päästä siitä, kun kulut ovat syntyneet ja maksatettu suomalaisella yhteiskunnalla. Jos rakentamisessa ilmenneet ongelmat vaikuttavat Olkiluoto 3:n käyttövarmuuteen sen jälkeen, kun vastuu laitoksesta on siirtynyt valmistajalta ostajalle, kulut lankeavat suomalaisen yhteiskunnan harteille. Hankkeen viivästyminen kostautuu suomalaisille kahdella tapaa: yksikön viivästyessä yhtiöt hankkivat sähköä muista lähteistä. Suomen ilmastopolitiikka on rakennettu uuden ydinvoimalan varaan, joten kun vaihtoehtoihin ei ole satsattu, pakottaa ydinvoimayksikön viivästyminen ostamaan lisää päästöoikeuksia Kioton tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ydinvoimahanketta ei olisi Suomessa aloitettu, käytössä voisi olla nyt monipuolinen työkalupakki Kioton päästötavoitteen saavuttamiseksi. Energiankäytön tehostamiseen ja 3 Helsingin Sanomat Sitä saa mitä tilaa. 4 Jukka Laaksonen, STUK, syyskuu Licensing Aspects of new power plant EPR in Finland. Presentation. 5 IRSN EPR: Steam generator tube rupture analysis in Finland and in France.

6 6 / 11 uusiutuvaan energiaan olisi täytynyt panostaa aivan eri tavalla. Myönteinen ydinvoimapäätös johti kuitenkin yhdellä kortilla pelaamiseen, eli niin valtio kuin yrityksetkin jäivät odottamaan uuden ydinvoimalan tuomaa lisäsähköä ja päästövähennyksiä, ja investointivarat suunnattiin uuteen ydinvoimaan. Nyt, kun laitos onkin myöhässä, ovat yritykset ajautumassa ilmaston ja talouden kannalta huonoihin lyhyen tähtäimen hätäratkaisuihin. Fortum on jo julistanut suunnitelmansa rakentaa öljyä käyttävän kaasuturbiinilaitoksen, perustellen päätöstään mm. Olkiluodon laitoksen viivästymisellä. Viivästymisen aiheuttamista lisäkustannuksista ei ole tehty kunnon arviota, mutta viitteitä antaa se, että Olkiluoto 3:n tuottaman sähkön arvo olisi nyt arviolta 400 miljoonaa euroa vuodessa (olettaen markkinahinnan ja muuttuvien kustannusten eroksi 30 EUR/MWh). Kun Olkiluoto 3:n viivästyminen oli ilmoitettu, hallitus kasvatti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää 13 miljoonalla tonnilla, eli noin 260 miljoonan euron edestä (olettaen päästöoikeuden hinnaksi EUR20/tCO2). 6 Joulukuussa 2006 TVO julkisti reaktorin olevan 18 kuukautta aikataulusta jäljessä. 7 Samassa yhteydessä ranskalainen sanomalehti Les Echos raportoi, että Areva koituisi hankkeesta 500 miljoonan euron tappiot 8. Joulukuussa Le Monde raportoi, että Ranskan valtiovarainministeriön mukaan tappiot olivat nousseet jo 700 miljoonaan euroon. 9 Tammikuuhun 2007 mennessä Arevan ja TVO:n suhteet olivat kiristyneet pahasti. Televisiohaastattelussa Arevan projektijohtaja Philippe Knoche totesi: TVO:lla ja meillä on ollut ongelmia, joihin emme olleet valmistautuneet etukäteen. Emme ole osanneet ottaa riittävästi huomioon sitä, että kyseessä on uudentyyppinen reaktori, ja että sitä pitää soveltaa suomalaisiin vaatimuksiin. Haastattelu antoi myös viitteitä siitä, että kiinteähintainen, avaimet käteen -sopimus olisi purkautumassa, sillä Knoche totesi: Areva-Siemens ei voi hyväksyä 100 % kompensointivastuuta, koska projekti on laajan yhteistyön tulos. Rakennustyömaa on yhteinen, joten kieltäydymme ehdottomasti 100 % kompensaation periaatteesta. TVO ei puolestaan hyväksynyt tätä tulkintaa. Projektinjohtaja Martin Landtman kommentoi Knochen lausuntoa seuraavasti: En usko, että Areva on sanonut näin. Työmaa on tällä hetkellä rakentajan vastuulla. Loppujen lopuksi on tietysti TVO:n vastuulla, mitä Olkiluodossa tapahtuu, mutta projektin toteutus on Arevan vastuulla. 10 Rahoitusjärjestely Euroopan komission tutkittavana Vähentääkseen ostajan taloudellista riskiä Areva tarjosi TVO:lle kiinteähintaista avaimet käteen - sopimusta. Laitoksen hinnaksi sovittiin 3,2 miljardia euroa, ja mikäli hanke viivästyy, on Areva velvollinen maksamaan TVO:lle sakkoja..sopimuksen mukaan laitoksen oli määrä valmistua neljässä vuodessa. Yksityiskohtia sopimuksen rahoituksesta ei ole julkaistu. Joulukuussa 2004 European Renewable Energies Federation (EREF) ja lokakuussa 2004 Greenpeace jättivät kumpikin tahoillaan Euroopan komissiolle tutkimuspyynnöt siitä, ovatko hankkeen rahoitusjärjestelyt EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia. Bayerische Landesbank, Handelsbanken, Nordea, BNP Paribas ja J P Morgan tarjosivat TVO:lle 1,95 miljardin lainan 2,6 % korolla. Hankkeen rahoituksessa on mukana myös kaksi vientiluottolaitosta: Ranskan Coface 6 KTM 2006: Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille TVO : OL3:n rakennustyöt etenevät - mutta oletettua hitaammin. 8 AFX : Areva to take 500m eur charge for Finnish reactor delay report. 9 Le Monde, : Le retard de l'epr finlandais va coûter 700 millions d'euros au français. 10 YLE:n TV-uutiset

7 7 / miljoonan euron vientitakuulla (koskien Arevan toimituksia) sekä Ruotsin vientiluottolaitos (110 milj. SEK). Lokakuussa 2006 komissio viimein ilmoitti, että se ryhtyy tutkimaan Cofacen roolia rahoitusjärjestelyissä. Mikäli komissio linjaa vientitakuiden olevan EU:n kilpailulainsäädännön vastaista julkista tukea, voi komissio velvoittaa yritykset korvaamaan järjestelyn tuomat laittomat edut. Huolimatta siitä, mihin päätökseen komissio aikanaan päätyy, on selvää, että Olkiluodon sopimus- ja rahoitusjärjestelyt ovat ainutlaatuiset. Syndikaatin myöntämä laina mikäli talouslehtien raportoima korko pitää paikkansa on paljon alhaisempi kuin mitä kyseessä olevalle hankkeelle voisi olettaa. Vientiluottolaitosten rooli on myös yllättävä. Vientiluottolaitosten toiminta keskittyy yleensä taloudellisesti ja poliittisesti epävakaisiin kehitysmaihin. Petettyjä lupauksia Uuden ydinvoimalan oli määrä täyttää iso osa Suomen Kioto-tavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä kustannustehokkaasti, tuottaa halpaa sähköä, vähentää maamme riippuvuutta sähköntuonnista Venäjältä sekä tuottaa suomalaisille yrityksille työtä. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energian tehostamistoimien toteutuminen oli määrä varmistaa vahvoilla politiikkatoimilla. Vaan kuinka kävikään? Sähkön kulutuksen kasvu on jatkunut nopeana. Sähkön kulutus kasvaa nyt yli kahden prosentin vuosivauhtia, mistä puolet aiheutuu kotitalouksista ja palveluista. Ruotsissa samaisten sektoreiden henkeä kohden laskettu sähkön kulutus on samaa luokkaa, mutta päinvastoin kuin meillä, kulutus laskee kahden prosentin vuosivauhtia. Luvattuja politiikkatoimia energiankäytön tehostamiseksi ei ole toteutettu ja Suomi on jopa vastustanut energiansäästötavoitteita EU:ssa. Suuryrityksillä ydinvoimahanke on vähentänyt kiinnostusta energiansäästöinvestointeihin. Ydinvoimahanke heikensi markkinoiden kiinnostusta uusia uusiutuvan energian teknologioita kohtaan (tuulivoima, biokaasu, aurinkoenergia, pienen kokoluokan yhteistuotantolaitokset). Sama tapahtui poliittiselle kiinnostukselle. Lupaukset uusiutuvien energialähteiden rahoittamisesta eivät ole toteutuneet, eikä uusia uusiutuvien energialähteiden edistämismekanismeja ole otettu käyttöön. Suomella on mittavat jo monipuoliset uusiutuvan energian resurssit. Tästä huolimatta konsulttiyhtiö Ernst & Young rankkeeraa Suomen yhdeksi vähiten kiinnostavista uusiutuvan energian investointiympäristöistä Länsi-Euroopan maiden joukossa. Myös Euroopan komissio totesi uusiutuvaa energiaa koskeneessa tiedonannossaan vuonna 2005, että Suomen nykyinen politiikka ei kannusta tuulivoiman käyttöön, ja ettei Suomi edistä biokaasun käyttöä. 11 Jo ennen kuin Olkiluoto 3:n viivästymisestä ilmoitettiin, joutui hallitus myöntämään epäsuorasti vuoden 2005 lopulla julkaistussa energia- ja ilmastoselonteossa 6, että laitoksen tuomat päästövähennykset oli yliarvioitu, ja haitalliset vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan aliarvioitu. Näin ollen Suomi ei tulisi saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaista päästövähennystavoitettaan, vaan joutuisi ostamaan päästöoikeuksia. 11 Euroopan komissio 2005/627: The support of electricity from renewable energy sources.

8 8 / 11 Poliittisessa keskustelussa ennen ydinvoimapäätöstä käytetyt kustannusarviot ovat osoittautumassa rajusti aliarvioiduiksi. Ennen ydinvoimalan rakentamista koskenutta periaatepäätöstä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu arvioi investointikustannusten olevan 1875 /kw. Todellinen sopimushinta oli 2000 /kw, ja Ranskaan vastaavaa reaktoria suunnitteleva valtion sähköyhtiö EdF arvioi hinnaksi 2200 /kw. Arevan tähän mennessä kärsimät tappiot nostavat Olkiluoto 3:n hinnan jo yli 2400 /kw. On muistettava, että tähän sisältyvät vielä hankkeen kyseenalaiset valtionavut, ja on oletettavaa, että kustannukset ovat edelleen nousemaan päin rakennushankkeen ongelmien kumuloituessa. Huolimatta siitä, että TVO sai sopimuksen, joka vapauttaa sen omistajat suorista taloudellisista riskeistä, jo pelkät epäsuorat kustannukset aikataulun venymisestä ovat enemmän, kuin mitä ero ydinvoimavaihtoehdon ja ydinvoimattoman vaihtoehdon välillä vuoden 2001 ilmastostrategiassa oli. Ennen ydinvoiman rakennuspäätöstä tuota kustannuseroa ydinvoiman hyväksi pidettiin merkittävänä. 12 Riippuvuus Venäjällä tuotetusta sähköstä on vähentymisen sijaan kasvanut ydinvoimapäätöksen jälkeen. Venäjältä tuotava sähkö on niin halpaa, ettei se tule korvautumaan Suomessa tuotetulla ydinsähköllä. Hankkeen suorista työllisyysvaikutuksista on tullut vitsi. Lähes kaikki urakat ovat menneet ulkomaisille yrityksille. Usein jo tarjouspyynnön ehdoista on käynyt ilmi, etteivät ne mahdollista suomalaisten laatuvaatimusten täyttämistä, jolloin suomalaiset yritykset eivät ole edes jättäneet tarjousta. Harvat projektiin osallistuvat suomalaiset yritykset ovat olleet hyvin tyytymättömiä projektiin ja harkitsevat oikeustoimia. Jopa itse rakennustyömaalla Olkiluodossa lähes puolet työvoimasta on ulkomaista. 13 Ilmastopolitiikasta on tullut haastavampaa, kun sähkömarkkinat ovat keskittyneet ja muuttuneet vähemmän suotuisiksi uusituvalle energialle, eikä uuden teknologian käyttöönottoa vauhdittavia politiikkatoimia ole otettu käyttöön. Uusi reaktori Suomeen? Hallituksen vaihtuminen ja hallitusohjelmaneuvottelut ovat kuumentaneet keskustelua mahdollisesta uudesta ydinreaktorista. Lokakuussa 2006 julkaistussa mielipidetutkimuksessa % suomalaisista kannatti ydinvoiman lisärakentamista, kun taas maaliskuussa 2007 julkaistussa Eurobarometer-tutkimuksessa % suomalaisista vastusti uuden ydinvoimalan rakentamista kun taas 42 % kannatti. 12 Ks. esim. Greenpeace : Veronmaksajille iso lasku Olkiluodon ongelmista. 13 Ks. esim. Tekniikka&Talous Olkiluoto paisui painajaiseksi. Turun Sanomat Saksalainen Heitkamp sai Olkiluodon viimeisen ison rakennusurakan. 14 Helsingin Sanomat International Edition : Energy poll: Majority opposed to more electricity imports from Russia. 15 European Commission 2007: Attitudes on issues related to the EU energy policy.

9 9 / 11 Joitakin ydinvoiman puolesta käytettyjä argumentteja Tällä hetkellä poliitikot tuntuvat puhuvan uudesta ydinvoimasta enemmän kuin teollisuus, joka ymmärrettävästi haluaisi saada Olkiluoto 3-hankkeen ensin jollekin tolalle ennen vakavaa harkintaa mahdollisesta uudesta reaktorista. Ydinvoima tarjoaa politiikoille helpon keinon luoda mielikuvaa siitä, että hallitus tekee jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näin voi välttää keskustelun todellisista haasteista, kuten energiankulutuksen jatkuvan kasvun taittamisesta laskuun, tai lämmityksen, liikenteen ja prosessiteollisuuden päästöistä. Poliitikot tarvitsevat ydinvoimaa välttääkseen keskustelun kokonaisvaltaisesta ilmastopolitiikasta. Tilanne on hyvin samankaltainen kuin energiaturvallisuutta koskevassa keskustelussa. Todellisuus on se, että nykyinen energiapolitiikka johtaa auttamattomasti Venäjäriippuvuuden kasvuun. Silti nykymenon jatkamista yhdistettynä uuteen reaktoriin ylistetään keinona vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Yhtenä perusteluna uudelle ydinvoimalle käytetään viimeaikaista sähkön hinnan nousua. Moni johtava poliitikko haluaa viestiä, että sähkön hinnat saadaan pysymään matalalla rakentamalla lisää ydinvoimaa. Todellisuudessa hinnat määräytyvät kasvavissa määrin Pohjoismaissa ja Euroopan energiamarkkinoilla ja kotimaisilla tuotantopäätöksillä on yhä vähemmän vaikutusta hintoihin. Halvan energian nimeen vannominen rohkaisee energian tuhlaukseen, vaikka tosiasiassa meidän pitäisi aktiivisesti etsiä keinoja vähentää energiankulutusta ja samalla energialaskujamme. Ydinvoiman vastaisia trendejä: Ongelmat Olkiluodon voimalan rakentamisessa ja rahoituksessa sekä työllisyysvaikutusten valuminen ulkomaille ovat syöneet suomalaisten luottamusta ydinvoimaan. Kukaan ei osannut odottaa rakentamisen ajelehtivan skandaalista toiseen. Eduskunnan näytettyä hankkeelle vihreää valoa, tuli siitä vähitellen monille suomalaisille kansallinen projekti olihan kyseessä Suomen kaikkien aikojen suurin rakennushanke. Ongelmien myöntäminen on vaatinut aikaa, mutta nyt ne ovat alkaneet vaikuttaa keskusteluun. Eri puolilla maailmaa parhaillaan tapahtuva, ennennäkemätön uusiutuvien energialähteiden teknologioiden kasvu muistuttaa vahvasti siitä, että fossiiliteknologian korvaaminen uusiutuvalla energialla olisi mahdollista myös Suomelle. Vielä silloin, kun Olkiluotoon nyt rakennettavasta voimasta aikanaan päätettiin, pitivät monet tätä epärealistisena vaihtoehtona. Kansainväliset tapahtumat, kuten uhkaava tilanne ruotsalaisessa ydinvoimalassa ja toisaalta Iranin ydinohjelma muistuttavat ydinvoiman lähtökohtaisista ongelmista ja riskeistä (kts. viimeinen sivu). Hiljattain herännyt kiinnostus uraaninlouhintaan Suomessa on synnyttänyt spontaanisti vahvoja kansalaisliikkeitä. Tämä on muistuttanut siitä, etteivät suomalaiset ole valmiita hyväksymään ydinvoiman käyttöön liittyviä ympäristö- ja terveysongelmia. Väite siitä, että ydinvoimalla voitaisiin vähentää Suomessa päästöjä vielä Olkiluodon 3:n valmistuttua (mikäli laitos joskus valmistuu), on valheellinen. Jo Olkiluoto 3 mahdollistaisi kivihiiltä ja turvetta käyttävistä, pelkkää sähköä tuottavista lauhdevoimalaitoksista luopumisen. Sen jälkeen jäljelle ei jää saastuttavaa sähköntuotantoa, jota ydinvoima voisi

10 10 / 11 korvata, vaan haasteet ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, lämmityksessä, liikenteessä ja prosessiteollisuuden päästöistä.

11 11 / 11 Ydinvoiman perusongelmat eivät ole kadonneet Ydinjäte säilyy haitallisena kauemmin kuin nykyihminen on ollut olemassa. Jätteestä eroon pääsemiseksi ei ole keksitty keinoa, ja se tulee jäämään meiltä vaarallisena perintönä tuhansille sukupolville. Ydinjätteen varastointihanke on Suomessa tutkimusvaiheessa, eikä paranna tilannetta olennaisesti. Uraaninlouhinta altistaa tuhansia ihmisiä säteilylle ja myrkyllisille kemikaaleille. Iranin ei sallita hankkia ydinteknologiaa. Millä perusteella Suomen tai jonkun muun maan sallitaan? Tämä on kestämätön asetelma kansainvälisen politiikan kannalta. Niin kauan kuin kansainvälinen yhteisö suhtautuu ydinvoimaan positiivisesti tai neutraalisti, se joutuu katsomaan avuttomana kun yhä useammat maat rakentavat ydinvoimaa ja halutessaan myös ydinaseita. Suuren ydinonnettomuuden vaara on aina olemassa, vaikkakin todennäköisyys olisi pieni. Ruotsalaiset ydinvoimalat on pitkään luettu maailman turvallisimpien joukkoon. Viime aikoina laitoksista on kuitenkin paljastunut skandaaleja toisensa jälkeen. Vakavin tilanne sattui syksyllä 2006, jolloin onnettomuus johti tilanteeseen, jossa säätösauvojen asentoa ei tiedetty. Rakennusvirhe, joka oli ollut olemassa vuosikymmeniä, johti kontrollin ja turvallisuusjärjestelmien pettämiseen. Vain puhdas onni pelasti ruotsalaiset vakavalta onnettomuudelta, kun kaksi hätägeneraattoria lopulta käynnistyi. Ydinpolttoaineen tuotantoketju Uraanin louhinta Jätekiveä Malminrikastus Jäteliejua Ydinaseet Konversio Jätettä Väkevöinti Köyhdytetty uraani Polttoaineen valmistus Jätettä Ydinvoimala Ydinjäte G Ydinpolttoaineen tuotantoketju tuottaa eri vaiheissaan vaarallista jätettä, josta suurin osa yksinkertaisesti kasataan tuotantopaikan lähelle. Polttoaineketju linkittyy myös läheisesti uraani- ja ydinaseiden polttoaineiden tuotantoon.

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014

Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Vuoden kiinnostavimmat oikeustapaukset 13.11.2014 Eeva Kiviniemi Juha Kontkanen Tarja Krakau Pilvi Takala Markkinaoikeuden ratkaisutilastot 700 600 500 400 300 200 100 472 461 2010 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISU

HELSINGIN ENERGIARATKAISU HELSINGIN ENERGIARATKAISU YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ JANNE RAUHAMÄKI, HELEN OY Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 Sisältö x 16.3.2016 2 HELEN OY Osakeyhtiö vuoden 2015 alusta Organisaatio 1.10.2015 alkaen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen

Vahingonkorvaus. Hankintalain 107 :n perusteella. Janne Penttinen Vahingonkorvaus Hankintalain 107 :n perusteella Janne Penttinen 040-550 1231 Janne.penttinen@gmx.com Edellytyksiä Koskee kaikkia hankintamenettelyjä Vahingonkorvauksen saaminen ei edellytä tuottamusta

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ

HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ HÄMEENKYRÖN OPPILASKULJE- TUSTEN HANKINTA TARJOUSPYYNTÖ 2 TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 1 TARJOUSPYYNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 OSTAJA... 3 2 HANKINTAMENETTELY... 3 3 TARJOUSPYYNNÖN KOHDE... 3 4 TARJOAJAN KELPOISUUS...

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot