aviisori Pelaa tai peräänny Pekka Perän kaivosyhtiö kasvaa Lontoon pörssissä Heräävä jättiläinen Brasilian talous etsii piristysruisketta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "aviisori Pelaa tai peräänny Pekka Perän kaivosyhtiö kasvaa Lontoon pörssissä Heräävä jättiläinen Brasilian talous etsii piristysruisketta"

Transkriptio

1 aviisori PRICEWATERHOUSECOOPERSIN ASIAKASLEHTI 2/2007 Pelaa tai peräänny Pekka Perän kaivosyhtiö kasvaa Lontoon pörssissä Heräävä jättiläinen Brasilian talous etsii piristysruisketta

2 SISÄLLYS KAIVOSMIES VALITSI LONTOON PÖRSSIN Pekka Perä haluaa kaivos osakeyhtiönsä toiminnalle laajimman mahdollisen sijoittajapohjan. MUTKATTOMUUS VIE MENESTYKSEEN Lontoon pörssi päihittää jopa New Yorkin talouselämän keskuksena. BIOPOLTTOAINEET PUHUTTAVAT Kotimaiset alan vaikuttajat uskovat ympäristöystävällisyydestä syntyvän merkittävää liiketoimintaa. TUTKAIN PricewaterhouseCoopersin tuoreimpia tutkimuksia PERHEYRITTÄMINEN YHDISTÄÄ Antell-Leipomot pärjää valtakunnallisten ketjujen rinnalla. TYÖPAIKKANA AKUN TEHDAS Aku Syrjän johtama osaamiskeskittymä tuottaa elämysviihdettä. MENESTYSTARINOIDEN MAA Venäjän kasvavat kiinteistömarkkinat houkuttelevat sijoittajia. KANSALAISJÄRJESTÖT EDISTÄVÄT HYVINVOINTIA Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä haluaisi hoitotakuun rinnalle sosiaalitakuun BRASILIASTA LÖYTYY POTENTIAALIA Etelä-Amerikan suurimmasta taloudesta on kuoriutunut houkutteleva kohde suomalaisyrityksille. UUTISIA Ajankohtaista PricewaterhouseCoopersissa. 22 JULKAISIJA PricewaterhouseCoopers Oy PL 1015 (Itämerentori 2) Helsinki Puh. (09) osoitteenmuutokset ISSN PÄÄTOIMITTAJA Johan Kronberg TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Hanna Kauko TOIMITUSNEUVOSTO Juha Laitinen Janne Rajalahti Harri Valkonen TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut tuottaja Pekka Säilä graafinen suunnittelija Hanna-Maija Matikainen toimituspäällikkö Kimmo Holappa johtaja Leena Jaakkola PAINOPAIKKA Laakapaino Oy, Porvoo *connectedthinking 24 2

3 PÄÄKIRJOITUS Listautuminen kiinnostaa taas Maailmantalous jatkaa vahvaa kasvuaan. Moneksi vuodeksi hiipunut listautumis into näyttää meilläkin jälleen piristymisen merkkejä. Viime vuonna Suomessa toteutettiin neljän yrityksen listautuminen, mikä on saman verran kuin vuosina yhteensä. Ainakin kymmenkunta suomalaisyritystä on julkisesti ilmoittanut suunnittelevansa listautumista. Yksi niistä Terveystalo on jo ehtinyt aikeensa toteuttaa. SRV kertoi omasta annistaan äskettäin. Kaivosyhtiö Talvivaara suuntasi suoraan katseet Lontooseen, jossa potentiaalisten sijoittajien määrä on moninkertainen suomalaismarkkinoihin verrattuna. Lontoosta Talvivaara saakin kaipaamaansa toimialaleveyttä ja kaupan päälle useita analyytikoita, jotka seuraavat kaivosalaa. Lontoo houkuttaa muitakin suomalaisyhtiöitä. Inion hakeutui jo pari vuotta sitten Lontoon leveämälle biotech-listalle. Savon Sellun omistama Powerflute listautui toukokuun alussa AIM-listalle, joka on tarkoitettu pienemmille kasvuyrityksille. Lontoon pörssi päihittää New Yorkin pörssin kevyemmällä regulaatiollaan. Etenkin maailmanlaajuisesti toimivat yritykset listaavat yrityksensä mieluummin Lontooseen kuin New Yorkiin. Myös venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset yritykset suosivat Lontoota. Skandaalikäryjen jälkilöylyissä USA tiukensi regulaatiotaan, mikä tarkoitti myös listautumiskustannusten karkaamista. USA:n rasitteena on myös ollut se, että irtautuminen pörssistä on tehty hankalaksi. Kun tähän vielä lisätään USA:n aggressiivinen juridinen ilmapiiri, on valinta Lontoon ja New Yorkin pörssien välillä ollut helppo. USA:n pääomamarkkinat ovat nyt heränneet elvyttämään kilpailukykyään. Sarbanes-Oxleyn vaatimuksia on kevennetty ja näin on saatu kuluja alaspäin. Myös poistumista USA:n pörssilistoilta on helpotettu. Nyt pohditaan myös sitä, että ulkomaiset yhtiöt voisivat raportoida pelkästään IFRS-lukuja ja unohtaa US GAAPin. Kilpailu toimii siis pääomamarkkinoillakin. Uudistukset eivät ole vielä ehtineet purra ja numerot todistavat yhä Lontoon ylivoimaa. PwC:n IPO Watch Europe -selvityksen mukaan Lontoon pörssi ylsi viime vuonna ennätyslukemiin. Lontooseen listattiin 651 yritystä ja niiden tuotto oli yhteensä miljoonaa euroa. Samaan aikaan Yhdysvaltojen markkinoilla tehtiin 224 listautumista, joiden yhteenlaskettu arvo oli miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2006 maa ilmassa listautumis annin teki kaikkiaan yritystä. Myös kuluva alkuvuosi on selvityksen mukaan osoittanut Lontoon pitävän kärkipaikkansa suosituimpana kotimaisten ja ulkomaisten yritysten listautumispaikkana Euroopassa. Vuosineljänneksen tammikuumaaliskuu 2007 viisi suurinta listautumisantia tehtiin Lontoon Main Market -listalle, ja kaikki 15 Euroopan ulkopuolisten yritysten listautumis antia toteutettiin Lontoossa. Vaikka listautumistahti tuntuu alkuvuonna jonkin verran hiipuneen viime vuodesta, jatko näyttää hyvältä koko loppuvuoden osalta, sillä useat kansalliset ja kansainväliset yritykset ovat aikeissa toteuttaa listautumisanteja Euroopan pörsseissä. Näistä osansa saa varmasti myös Helsingin pörssi. Toisaalta Amerikoista on kantautunut sellaistakin ääntä, että kasvuyritykset hakevat rahaa listautumisten sijaan mieluummin pääoma sijoittajamarkkinoilta. PwC:n ja Yhdysvaltain pääomasijoittajayhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan amerikkalaiset pääomasijoittajat sijoittivat kasvuyrityksiin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ennätysvuoden 2001 tahtiin. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia myös Suomessa. Pääomasijoittajien toiminta on luonut pörssin rinnalle kilpailevan markkinapaikan. Toisaalta listautuminen on säilyttänyt asemansa keskeisenä irtautumisvaihtoehtona pääomasijoittajien keskuudessa. Myös fuusioihin ja yrityskauppoihin liittyvät järjestelyt aktivoivat markkinoita ja edesauttavat suotuisten olosuhteiden säilymistä. Listautumisia lienee siis luvassa joka mantereella. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoille! Johan Kronberg Päätoimittaja 3

4 SUUREN PELIN TAITAJA Emme yhtiötä perustaessamme osanneet kuvitellakaan, että pääsisimme mukaan näin isoon peliin, Talvivaaran Kaivososakeyhtiön Lontoon pörssin päälistalle vienyt Pekka Perä sanoo. Teksti: Jorma Leppänen Kuvat: Rami Lappalainen Sotkamon valtavaa, yli seitsemän miljardin euron arvoista monimetalliesiintymää hyödyntävä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on tullut alalle jäädäkseen. Siitä kertoo myös yhtiön listautuminen Lontoon pörssin päälistalle. Listautumisemme ensimmäinen tavoite oli saada hanke rahoitettua niin, että pääsemme kassavirtoihin kiinni. Tämä olisi ehkä ollut mahdollista pienemmille kasvuyhtiöille tarkoitetun AIM-listankin kautta, mutta päälista tarjoaa meille laajimman mahdollisen sijoittajapohjan. Tämä on tärkeätä jälkimarkkinoita ajatellen, vuonna 2004 perustetun Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo. Toukokuun lopussa toteutetussa osakeannissa myytiin yhteensä 84,3 miljoonaa uutta osaketta, joiden avulla kaivosyhtiö keräsi noin 311 miljoonaa euroa. Perä toteaa Lontoon olleen Talvivaaralle luonnollinen valinta. Kaivosalan informaatio kaikkialta maailmasta keskittyy Lontooseen. Siellä on ammattitaitoisia sijoittajia sekä osaavia investointipankkeja ja analyytikkoja. Näin ollen Lontoossa meidän on mahdollista saada kunnollinen valuaatio. Entä jääkö Lontoo kansainvälisillä markkinoilla toimivan yhtiön ainoaksi listautumispaikaksi? Yleensä yhtiön on oltava todella suuri, jotta useampaan pörssiin listautuminen kannattaisi. Jos me saavutamme joskus riittävän koon, asiaa voidaan tietysti harkita. Kaivosalan kannalta kiinnostavia pörssejä ovat Toronto ja ASX Australiassa, Perä toteaa. Talvivaaran Kaivososakeyhtiöstä on kirjoitettu kevään aikana paljon niin kansainvälisissä ammattijulkaisuissa kuin Financial Timesin kaltaisissa arvolehdissäkin. Pelko siitä, että suomalaisyhtiö hukkuisi massaan suuressa maailmassa, on ainakin toistaiseksi osoittautunut turhaksi. Pekka Perä toteaa, että Lontoon sijoittaja piirit heräävät aina kuullessaan sanat Suomi ja teknologia. Lontoossa suomalainen teknologiayritys on kova sana. Road showlla minulle on esitetty paljon teknologiaan liittyviä kysymyksiä. Toinen suuren kiinnostuksen aihe on ollut arviomme nikkelin hintakehityksestä. Nikkelimarkkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, joten meillä on juuri oikea päätuote. Tämä on ehkä kaikkein eniten vaikuttanut saamaamme näkyvyyteen. LISTAUTUMISPROSESSIN VAATIVUUS on ollut Perälle yllätys. Kun olemme lähteneet projektiyhtiönä suoraan päälistalle, meille on tullut prospectus-direktiivin takia ylimääräisiä raportointeja. Tilintarkastajat ovat nähneet erityisen paljon vaivaa kassavirtojen enna kointiin liittyvien selvitysten laatimisessa. Myös riippumaton tekninen arviointi on vaatinut valtavan määrän raportteja. Sen jälkeen kun IPO-dokumentaatio oli saatu pääosin hyvään kuntoon, kaivosyhtiössä alettiin keskittyä velan järjestämiseen. 4

5 Kaivosalan informaatio kaikkialta maailmasta keskittyy Lontooseen, joten sieltä meidän on mahdollista saada myös paras tuotto", Pekka Perä sanoo. 4 5

6 "Kaivosbisnes on maailmanlaajuista toimintaa, jota voi verrata vaikka sökön pelaamiseen." Jos listautumispuolella on tarkka syyni, niin vielä tarkempi se on lainapuolella. Olemme varmasti auditoiduin yhtiö Suomessa tällä hetkellä. Jokainen lippu ja lappu on käyty moneen kertaan läpi niin insinöörien, tilintarkastajien kuin pankkienkin toimesta, Perä kertoo. Saimme vajaassa viidessä kuukaudessa sovittua lainasta. Halusimme tarjota markkinoille valmiiksi rahoitetun paketin. Ajatus oli, että velka laukeaa saadessamme listautumisannissa riittävästi rahaa. Kaivosyhtiön Nordealta, Standard Bankilta ja Societe Generalilta neuvotteleman projektilainan suuruus on lähes 240 miljoonaa euroa. Listautumisannin ja lainojen jälkeen yhtiö on kerännyt yli 600 miljoonaa euroa, josta tuotannon alkaessa jää käyttöpääomaa reilut 100 miljoonaa euroa. Rahoituksen löytäminen aloittavalle suomalaisyritykselle ei yleensä ole aivan helppoa. Mikä sai rahoittajat uskomaan hankkeeseen? Aloimme heti alussa vuonna 2004 luoda suhteita rahoittajiin päin. He ovat seuranneet kiinnostuneina tarinaamme. Olemme tehneet täsmälleen kaikki mitä heille olemme luvanneet aikataulun mukaisesti. Lopulta meidän oli helppo lähteä rakentamaan rahoituspakettia meidät hyvin tuntevien pankkien kanssa, Perä sanoo. Rahoittajien luottamusta on lisännyt myös se, että hankkeellamme on ollut takanaan vahva paikallinen tuki. Olemme saaneet esimerkiksi luvat kohtuullisen helposti. On paljon tekijöitä, jotka tekevät tämän riskittömämmäksi kuin monen muun kaivoshankkeen. Esimerkiksi kaivoksen ympäristöriski on Perän mukaan hyvin hallinnassa. Talvi vaarassa käytettävä bioliuotus on kustannustehokas ja ympäristöä säästävä teknologia. Bioliuotus rasittaa ympäristöä vähemmän kuin perinteinen louhintamenetelmä. Meillä arvoaineet ovat liuoksessa, joten emme todellakaan halua päästää niitä pohja- ja pintavesiin. Näin ollen se, mikä palvelee luonnonsuojelua, palvelee myös meitä. On myös huomattava, että prosessimme malmista valmiiksi metalliksi kuluttaa noin 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteinen mekaaninen prosessi. MARKKINATILANNE ON TALVIVAARAN Kaivososakeyhtiölle erityisen suotuisa. Nikkelin kova kysyntä on nostanut sen hinnan kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Nikkeli on päätuotteemme, mutta varovaisellakin hinnalla 15 prosenttia tuloksestamme tulee sinkistä. Jos nyt olisimme tuotannossa, maksaisimme pelkällä sinkillä kaikki käyttökustannuksemme. Saamme jonkin verran tuloa myös kuparista ja koboltista. Nämä kemiallisesti tehdyt metallisulfidit ovat paljon puhtaampia kuin perinteisellä menetelmällä tuotetut, ja tuotteillemme on kova kysyntä. Talvivaara on tehnyt Norilsk Nickelin kanssa kymmenen vuoden sopimuksen, jonka mukaan koko nikkeli- ja kobolttituotanto myydään venäläisyhtiölle. Kaivosalalla on menossa supersykli, joka Kiinan ja myöhemmin mahdollisesti myös Intian vetämänä kestää kymmenenkin vuotta. Alan yhdentymiskehitys on tällä hetkellä voimakas. Dynaamiset markkinat tarjoavat jatkoa ajatellen paljon mahdollisuuksia. Emme yhtiötä perustaessamme osanneet kuvitellakaan, että pääsisimme mukaan näin isoon peliin. Pekka Perä uskoo, että jatkossa myös kotimaiset sijoittajat alkavat uskoa kaivosalaan. Kaivosyhtiöiden tuottojen myötä sijoittajien kiinnostus herää varmasti Suomessakin. Tämä olisi alan kehit- 6

7 PEKKA PERÄ: MAAILMANLAAJUISTA PELIÄ Pekka Perän ja rahoitusjohtaja Saila Miettinen-Lähteen mielestä rahoituksen järjestäminen aloittavalle kasvuyritykselle olisi muodostunut Suomessa turhan haastavaksi. "Kun vuonna 2003 näin, että Outokumpu myy kaivostoimintansa pois, aloin pyytää tarjouksia erilaisista rahoitusmuodoista ja tutkia, miten voisin ostaa yhtiöltä Talvivaaran esiintymät. Lopulta perustamani Talvivaaran Kaivososakeyhtiö osti kohteen Outokummulta yhdellä eurolla. Outokummulle jäi mahdollisuus lunastaa myöhemmin samalla hinnalla 20 prosentin osuus projektiyhtiössä ja saada kaivososakeyhtiöstä viisi prosenttia. Näin tapahtuikin tänä keväänä." "Kaivosliiketoiminta on mahtavaa maailmanlaajuista peliä, jossa on paljon muuttuvia osia. Ala sopii ihmiselle, joka pitää optimoinnista. Asioita voi tehdä monella tavalla, eikä yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa olekaan. Kun pelataan luonnon elementeillä, eteen tulee tämän tästä yllätyksiä." "Tätä liiketoimintaa voi hyvin verrata vaikka sökön pelaamiseen. Viimeiset kolme ja puoli vuotta olen pelannut putkeen, ja panokset ovat kasvaneet koko ajan. Tietysti tämä on vaatinut perheeltänikin venymistä, minulla on vaimo ja kaksi lasta. Odotan, että listautumisrumban jälkeen minulla on enemmän aikaa heille. Kesällä olisi kiva ehtiä myös golfkentälle. Muista harrastuksista mainittakoon viini ja lukeminen." tymisen kannalta erittäin tärkeää. Aloittaville yrityksille rahoitusta järjestyy hyvin useammastakin julkisesta lähteestä, mutta siinä vaiheessa kun pitäisi löytää yksityistä rahaa, seinä tulee usein vastaan. Jotkut kotimaiset riskisijoittajat kehottivat meitä ensin hankkimaan jonkun ulkomaisen riskisijoittajan. Ulkomaiset sijoittajat haluavat kuitenkin nähdä, että yhtiöön uskotaan kotimarkkinoilla. Ulkomaisen rahan saaminen ennen kotimaista on vähintään vaikeaa, Perä toteaa. METALLIEN KORKEAT HINNAT ja uudet kustannustehokkaat teknologiat antavat kaivos yhtiöille uusia mahdollisuuksia myös Suo messa. Kaivosteollisuus tulee olemaan aika merkittävä työnantaja Suomessa. Pienempiä kaivoksia täällä voi olla kymmenkunta kymmenen vuoden sisällä. Suurten, Talvivaaran kokoluokkaa olevien kaivosten syntyminen on epätodennäköistä. Malminetsintä maassamme on vilkasta, mutta esiintymiä on vähän ja niitä on vaikea löytää. Kotimaisten kaivosyhtiöiden kilpailukykyä tukee Pekka Perän mukaan se, että täällä on vahva alan klusteri, johon kuuluu maailman johtavia toimijoita. Suomessa toimii vahvoja globaalia kaivosteollisuutta palvelevia teknologiayrityksiä, kuten esimerkiksi Metso ja Sandvikin omistukseen siirtynyt entinen Tamrock. Jatkossa ne saavat Suomessakin hyödynnettyä osaamistaan ja kehitettyä sitä. Talvivaaran hankkeessa tarvitaan koko klusterin asiantuntemusta. Siitä, että meillä on kumppanit olemassa, kun alamme kehittää muita hankkeita kotimaassa ja ulkomailla, on paljon hyötyä. Vuonna 2009 tuotannollisen toimintansa aloittava Talvivaaran Kaivososakeyhtiö hyödyntää kaupallisesti Sotkamossa sijaitsevia Talvivaaran monimetalliesiintymiä. Ne muodostavat Euroopan suurimman tunnetun sulfidisen nikkeliesiintymän, jossa on 340 miljoonan tonnin luokitellut malmivarat. Malmion arvo on 7 8 miljardia euroa. Ensi vuoden loppuun asti kestävän rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on miestyövuotta. Toimintavalmis kaivos tarjoaa noin 400 työpaikkaa, ja työllisyyden kerrannaisvaikutukset ovat yli kaksinkertaiset. 7

8 LONTOON PÖRSSI LUOTTAA YKSINKERTAISUUTEEN Lontoo on lyhyessä ajassa ohittanut jopa New Yorkin yhtenä maailman menestyneimpinä talouselämän keskuksina. Teksti: Leena Maria Aula Kuvitus: Lauri Ahonen menestyksemme salaisuuksista on mutkattomuus. Lontoon pörssin lainsäädäntö on enemmän kuin pelkkä sääntökirja: se on prosessi ja kulttuuri, Yksi joka edistää innovatiivisen bisneksenteon turvallisuutta ilman valtavaa byrokratiaa, sanoo Lontoon pörssin International Business Developmentin johtaja Antonio Governale. Myös luvut puhuvat puolestaan: LSE (London Stock Exchange) on yhä eurooppalaisten pörssiin listautujien ykkösvalinta vuoden 2006 aikana LSE keräsi lähes 80 miljardia euroa ensisijaismarkkinoilta ja yli 40 miljardia euroa listautumisanneista. Lontoo jätti taakseen jokaisen pääomasijoituspörssin maailmassa, mukaan lukien molemmat New Yorkin kilpailijat, NYSE:n sekä Nasdaqin. 8

9 Käytännössä tarkoitan mutkattomuudella sitä, että pidämme tason erittäin korkealla mutta huomattavasti pienemmällä pääomalla kuin yksikään finanssikeskus maailmassa, Governale sanoo. Sääntöjärjestelmämme ei ole liian suuri taakka yritysten johtoportaalle, mutta tarpeeksi tiukka, jotta sijoittajien luottamus säilyy. Meillä on Lontoossa myös huomattava valikoima julkisia sijoittajia, hän muistuttaa. UUDELLA FINANSSIPÄÄKAUPUNGILLA riittää kuitenkin arvostelijoita. Suurin niistä on katkeran tappionsa niellyt newyorkilainen teknologiaosakepörssi Nasdaq, joka viime helmikuussa yritti ostaa LSE:n kilpailuasetelmasta päästäkseen ja kansainvälistä asemaansa vahvistaakseen. Lontoo torjui ostotarjouksen välittömästi. Tästä seurasi kritiikin aalto, jossa niin Nasdaq kuin NYSE:kin väittivät Lontoon menestyksen perustuvan vain yksinomaan siihen, että LSE on avannut ovia kasvaville, kehitysvaiheessa oleville talousalueille: Venäjälle, Kiinalle, Intialle ja Aasialle. Pötypuhetta. Emme ole alentaneet tasoamme yhtään mihinkään. Kaikkien Isoon-Britanniaan listautuvien on täytettävä asettamamme ehdot ja EU:n säännökset. Esimerkiksi vaihtoehtolistallamme AIM:ssa (Alternative Investment Market) paras todiste laadustamme on se, että 40 prosenttia kaikesta kerätystä pääomasta tulee julkisilta sijoittajilta. Eivät he lähtisi mukaan, elleivät olisi varmoja toimintamme tasosta, Governale puuskahtaa. LONTOON VOITTOKULKU JATKUU JO TOISTA VUOTTA, mutta kuinka LSE aikoo varmistaa, että tulosta juhlitaan ensi vuonnakin? Luottamalla tutuksi tulleeseen mutkattomuuteen, yksinkertaisuuteen sekä avoimuuteen, Governale sanoo. Mikään ei viittaa siihen, että tätä asetelmaa pitäisi muuttaa. Emme jatkossakaan sano kyllä ostotarjouksille, jotka eivät meitä tyydytä. Pidämme tietenkin silmät auki, ja tutkimme jokaisen realistisen ja järkevältä kuulostavan ehdotuksen läpikotaisin. Toisaalta olemme tehneet niin hyvää tulosta, että pärjäämme hyvin näinkin. Huhu kuitenkin kertoo, että Lontoo etsii kuumeisesti kumppania Aasiasta. On totta, että keskustelemme parhaillaan Tokion pörssin kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Meillä on tällä hetkellä yhteinen markkinointisopimus Venäjän suurimman pörssin MICEXin kanssa ja pikku hiljaa aloittelemme yhteistyötä myös Tel Avivin pörssin kanssa. Yhteistyö on hyvä asia, mikäli se on hedelmällistä molemminpuoli sesti, Governale sanoo. NEWYORKILAISEN MARKKINATUTKIMUSYRITYS Aite Groupin johtaja ja asiantuntija Sang Lee sanoo Lontoon olevan hyvässä vauhdissa, mutta vielä on paljon tehtävää. Lontoo on yrityksille helpompi kuin esimerkiksi New York. Lontoossa ei vaadita monimutkaisia ja moninkertaisia tilintarkastuksia. Lontoossa bisnes on myös huomattavasti avoimempaa ja rennompaa kuin New Yorkissa, Lee toteaa. Hänen mukaansa yksi avainelementti Lontoon nousussa on ovien avaaminen kasvaville markkinoille kuten esimerkiksi Kiinalle, Venäjälle ja Intialle. Menestys voi kuitenkin pian olla historiaa, ellei Lontoossa ymmärretä fuusioiden voimaa, Lee varoittaa. NYSE lähti liittoon Tokion kanssa, mutta Lontoo on suhtautunut suurempiin yhteistyöpyyntöihin nihkeästi. Pian siitä voi tulla samanlainen erakko kuin New Yorkin kakkospörssistä Nasdaqista. Toinen uhkatekijä on se, että Lontoo amerikkalaistuu eli monimutkaistuu. Tärkeintä on kuitenkin erottaa ne asiat, joissa LSE:n tulisi olla mukana, sen sijaan, että se tuudittautuu menestykseen. Ala muuttuu niin nopeasti, ja siksi voittajalla pitäisi olla kunnon strategia. KAKSI JA PUOLI VUOTTA SITTEN Lontoon pörssiin listautuneelle, biotekniikkaan erikoistuneelle Inionille LSE ei ollut ainoa vaihtoehto, mutta luonnollisin kylläkin. Kävimme läpi eri pörssejä. New York tuntui liian monimutkaiselta, Helsinki ja Tukholma liian pieniltä. Lontoossa meillä oli ennestään paljon positiivisia kontakteja ja tiesimme, että siellä on tarjolla pääomaa juuri meidän alallemme, sanoo Inionin Chief Scientific Officer Auvo Kaikkonen. Listautumisjärjestelyt Inion aloitti jo vuotta aiemmin ja noin kuusi kuukautta ennen listautumista Inion teki niin sanotun beauty paraden, jossa testattiin, kuinka realistisia tavoitteet ovat. Lopulta yhtiö keräsi listautumisannissa yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Koska Lontoo on niin suuri rahoituskeskus, oli myös sijoitettavia varoja huikea määrä. Pääsimme uimaan isoon mereen, Kaikkonen kuvailee. Lontoon bisneskulttuuri on Kaikkosen mukaan erilainen kuin Pohjoismaissa. Isossa-Britanniassa vastuu kuuluu hallituksen sijasta toimitusjohtajalle joka istuu usein myös hallituksessa. Näistä eroista huolimatta Lontoon pörssiin meno oli kaiken kaikkiaan hyvä asia ja olemme ratkaisuun erittäin tyytyväisiä. Toki on ylä- ja alamäkiä, eikä pikavoittoja voida odottaa sielläkään, Kaikkonen toteaa. 9

10 BIOPOLTTOAINEET JAKAVAT MIELIPITEITÄ Vaikka biopolttoaineiden ympäristöhyödyistä ollaan montaa eri mieltä, odottavat kotimaiset alan vaikuttajat, että niiden jalostamisesta syntyy vielä merkittävää liiketoimintaa. Teksti: Olli Manninen Kuvat: Juha Salminen Biopolttoaineiden tuotantoa kiihdyttävät EU:n ympäristötavoitteet, joiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulisi olla ensi vuonna kaksi prosenttia ja vuoteen 2010 mennessä 5,75 prosenttia. Ilmastomuutoksen hidastamisen lisäksi EU:n tavoitteena on parantaa alueensa polttoaineiden huoltovarmuutta ja kehittää maataloutta elinkeinona. Biopolttoainehankkeet herättävät kuitenkin ristiriitaisia tunteita. Ohran jalostaminen biopolttoaineeksi lisää kasvihuonepäästöjä, vaikka prosessista saatava bio etanoli sinänsä vähentää ilmastohaittoja. Eettistä keskustelua käydään raaka-aineina käytettävistä viljatuotteista, kasviöljyistä ja eläinrasvoista. USA:ssa suuri osa viljatuotannosta menee etanolin valmistukseen, mikä on nostanut viljan maailmanmarkkina hintoja. Maissin käyttö bioetanolin raaka-aineena on kaksinkertaistanut tortillojen hinnat Meksikossa. Kulkevatko autot tulevaisuudessa puhtaammin teollisuusmaissa, kun ihmiset kehitysmaissa näkevät entistä enemmän nälkää? Suomessa on käynnissä useita erilaisia ratkaisuja biopolttoaineiden tuottamiseksi. Uusiin teknologioihin täytyy panostaa Jukka Saarisen mielestä Suomen asemaa energiateknologian edelläkävijänä on vahvistettava. Kauppa- ja teollisuusministeriön ehdottama ohjelma suomalaisten biopoltto aineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseksi ja uusien biopolttoaineiden saamiseksi markkinoille vuoteen 2015 mennessä on saanut valtiolta yhdeksän miljoonan euron määrärahat, jotka ohjataan uusien koelaitosten rakentamiseen. Parhaillaan käynnissä olevalla haulla kartoitetaan, millaisia hankkeita on suunnitteilla ja mitä niistä voisimme tässä vaiheessa rahoittaa, KTM:n ylitarkastaja Jukka Saarinen sanoo. Saarisen mukaan liikenteen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi toteutettavat biopolttoaineratkaisut vahvistavat osaltaan Suomen asemaa energiateknologian edelläkävijänä ja synnyttävät jopa uusia vientituotteita. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan maailman ympäristöongelmia. Ihannemaailmassa kaikki ajoneuvot käyttäisivät uuden sukupolven biodieseliä, joka rasittaa vähemmän luontoa kuin fossiilinen tai etanolisekoitteinen bensiini. Uuden sukupolven biodiesel voi olla erinomainen polttoaine ympäristöllisten ja teknisten ominaisuuksiensa vuoksi eikä sen käyttö edellytä ajoneuvokaluston muutoksia, Saarinen sanoo. Euroopan komissio on esittänyt, että polttoaineita tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ympäristöominaisuuksiensa kannalta. Silloin parempilaatuisia polttoaineita tulisi suosia esimerkiksi polttoaineverotusta porrastamalla tai muilla tuilla. Ehkä tulevassa ajoneuvoverotuksen uudistamisessa dieselin asemaa tulisi miettiä tästäkin näkö kulmasta, Saarinen sanoo. 10

11 Kimmo Rahkamo sanoo Neste Oilin tähtäävän tosissaan globaaleille markkinoille. Biodiesel vie maailman huipulle Neste Oilin toimialajohtaja Kimmo Rahkamo toteaa, että biodiesel tulee olemaan Neste Oilin tulevaisuuden liiketoimintastrategiassa toinen keskeinen tukijalka nykyisten fossiilisten polttoaineiden jalostamisen rinnalla. Neste Oil on investoinut jo nyt kymmeniä miljoonia euroja biodieselin tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Pelkästään Porvoossa tänä ja ensi vuonna käynnistyvät NExBTL-laitokset nielaisevat noin 200 miljoonaa euroa investointikuluja, Rahkamo sanoo. Neste Oil on julistanut tähtäävänsä maailman johtavaksi biodieselin valmistajaksi. Alkuvaiheessa Porvoon jalostamot täyttävät Suomen markkinoille tarvittavan noin parin miljoonan tonnin dieselmäärän, mutta tähtäämme globaaleille markkinoille rakentamalla uusia tehtaita ympäri maailmaa, Rahkamo sanoo. Rahkamon mukaan etenkin Euroopassa biodieselillä on vahvat kasvumarkkinat. Diesel ohitti bensiinin suosituimpana polttoaineena Euroopassa jo 2000-luvun alussa, ja viime vuonna Euroopassa rekisteröitiin ensimmäisen kerran enemmän diesel- kuin bensiiniajoneuvoja. Neste Oilin kehittämä NExBTL (Next Generation Biomass to Liquid) biodiesel valmistetaan vedyttämällä kasviöljyistä ja eläinrasvoista saatava rasvahappo parafiiniseksi hiilivedyksi. Tutkimme koko ajan uusia raaka-ainelähteitä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on korvata elintarviketeollisuuden käyttämät raaka-aineet muilla vaihtoehdoilla, Rahkamo sanoo. Tällaisia vaihtoehtoja voivat olla muun muassa levät, bakteerit tai syötäväksi kelpaamattomat viljelykasvit. Rahkamon mukaan Neste Oilin biodiesel vähentää huomattavasti kasvihuonepäästöjä ja on laadultaan erinomaista. Se toimii moitteettomasti kylmäoloissa eikä kuluta moottoria, toisin kuin aiemmalla esteröinti-menetelmällä tuotettu biodiesel. NExBTL-biodiesel toimii missä tahansa dieselajoneuvossa ja sen raaka-ainelähteinä voidaan käyttää useampia vaihtoehtoja kuin esimerkiksi Euroopassa tuotettavassa rypsipohjaisessa biodieselissä, Rahkamo sanoo. Kuluttajien käyttöön Neste Oilin NExBTL-biodiesel on tulossa näillä näkymin vuoden lopulla. Syksyllä pääkaupunkiseudulla alkaa myös Neste Oilin ja YTV:n välinen kokeilu, jonka tavoitteena on tehdä Helsingin joukko liikenteestä Euroopan puhtainta. Neste Oil rakentaa myös Stora Enson kanssa yhteisen koelaitoksen, jonka tavoitteena on tuottaa biopolttoainetta puujätteistä. 11

12 Jätteistä syntyy polttoainetta Energiayhtiö St1:n ja VTT:n perustama yhteisyritys St1 Biofuels aloittaa etanolin tuotannon elintarviketeollisuuden jätteistä. Yhteisyrityksen hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo, että tutkija Antti Pasa sen kehittämä tuotantomenetelmä on kuin panisi rahaa pankkiin. Meille maksetaan siitä, että keräämme jätteet ja voimme jalostaa niistä sekä bioetanolia että rehua, jonka Suomen Rehu on sitoutunut ostamaan, Anttonen sanoo. St1 Biofuelsin tuotantomenetelmä perustuu käymiseen ja siihen yhdistettyyn haihdutukseen, jonka tuloksena syntyy etanoli-vesiseosta ja sivutuotteina rehun raaka-ainetta. St1 Biofuels rakentaa tänä vuonna elintarviketeollisuuden oheen viisi tuotantolaitosta Lappeenrantaan, Närpiöön, Kotkaan, Lahteen ja pääkaupunkiseudulle. Voimme tuottaa vuodessa noin kuutiota etanolia, mikä riittää alkuvaiheessa omiin tarpeisiimme, Anttonen sanoo. Etanolin tuotantoprosessin hiilidioksidipäästöt minimoidaan hyödyntämällä tuotannossa tarvittavaan energiaan teollisuuden hukkalämpöä ja uusiutuvia energialähteitä. St1 Biofuelsin tuottama bioetanoli on Anttosen mielestä niin kilpailukykyistä, että se pärjää Brasiliassa tuotettavan etanolin maailman - markkinahinnoille. Anttosen mukaan St1 Biofuelsin etanolitehtaat tuovat ohessa myös lisää työpaikkoja konepajoille ja rakentajille. Tulevaisuuden visioissaan Anttonen näkee yrityksensä hiilidioksidivapaiden energiatuotteiden valmistajana ja jakelijana. Tavoitteenamme on rakentaa biopolttoainetehtaita ympäri maailmaa, hän sanoo. Ensimmäinen kansainvälinen hanke starttaa ensi vuonna Göteborgissa. EU-tuella rahoitettavan hankkeen toteutumisessa on VTT:llä ollut tärkeä rooli. Kansainvälisesti arvostettu teknologia- ja tutkimusyhteisö avaa meille tärkeitä ovia, Anttonen sanoo. Anttonen suhtautuu kuitenkin kriittisesti biopolttoaineisiin. Haluamme yrityksenä tukea vain sellaista biopolttoainetuotantoa, joka aidosti vähentää kasvihuonepäästöjä eikä käytä raaka- aineina ruokaa. Tämä on selkeä eettinen linjaus, hän toteaa. "Pystymme tuottamaan jätteistä kuutiota etanolia vuodessa", lupaa Mika Anttonen. 12

13 Käyvän arvon määrittelyä selkeytetään Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava IASB jul kaisi joulu kuussa 2006 Discussion Paperin (DP). Sen tarkoituksena on koota yhteen paikkaan kaikki nykyiset käyvän arvon määrittämisen ohjeistukset, joita löytyy 12 eri standardista, sekä antaa vastaus kysymykseen, miten käypä arvo määritetään. IASB:n tavoitteena on luoda IFRS:ään yhdenmukainen käyvän arvon arvostustapa, jotta IFRS yksinkertaistuisi ja parantaisi käypien arvojen laatua ja niiden yhdenmukaisuutta. Lisäksi tavoitteena on luoda tiivistetty käyvän arvon määritelmä ja yksi ohjeistus koskemaan kaikkia IFRS-standardeja, jotka vaativat käypään arvoon arvostamista. Pohjana käytetään US GAAPin SFAS 157 Fair Value Measurements -standardia, joka julkaistiin syyskuussa DP esittelee kolmitasoisen käyvän arvon hierarkian: taso 1: aktiivisen markkinan hintanoteeraukset taso 2: markkinahinnoista johdetut hinnat taso 3: yhtiön omaan arvioon perustuvat johdetut hinnat, joille ei löydy markkinoilta tukea. DP:n kommentointiaika päättyi toukokuun alussa. Osoituksena IASB:n halusta ymmärtää käytännön ongelmia, ennen luonnoksen julkaisemista, se haluaa tuoda esille SFAS 157:n ja nykyisen IFRS-ohjeistuksen eroja standardi standardilta käypään arvoon arvostamisesta. Kritiikkiä on jo tihkunut siitä, ettei tällainen yleismalli sovellu kaikkiin standardeihin. Voiko esimerkiksi velkainstrumentteja arvostaa samoin kuin käyttöomaisuutta? Lisäksi Fair Value Measurement -standardin tulisi huomioida myös pääomasijoittajien ja muiden arvonmäärityksiä käyttävien tahojen arvon määritysmallit. Nyt ollaan vielä alkuvaiheessa, sillä standardiluonnos on odotettavissa vuonna 2008 ja uusi IFRS vuonna Kerromme lisää projektin edistyessä. (PwC IFRS Accounting Consulting Services.) Pitkäaikaissairaudet heikentävät yritysten tuottavuutta TUTKAIN PricewaterhouseCoopersin ja Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) yhteistyössä laatimasta raportista ilmenee, että työikäinen väestö eri puolilla maailmaa on entistä ylipainoisempaa. Pitkäaikaissairaudet, kuten sydäntaudit ja diabetes, heikentävät työkykyä ja työn tuottavuutta. Helmikuussa julkaistussa raportissa, Kohti hyvinvointia: pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyn tehostaminen, todettiin pitkäaikaissairauksien olevan yleistyvä ja kallis uhka yrityksille ja niiden työntekijöille. Tutkimusraportissa kehotetaan yritysjohtajia eri puolilla maailmaa huomioimaan työhyvinvointi osana yrityksen liiketoimintastrategiaa. Työnantaja on osaltaan vastuussa oman henkilöstönsä hyvinvoinnista ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisystä. Raportissaan PwC havaitsi, että noin kaksi prosenttia työvoimaan käytetystä pääomasta menetetään pitkäaikaissairauksista aiheutuvan toimintakyvyn heikkenemisen, poissaolojen ja sairaana työpaikallaolon vuoksi. Nämä epäsuorat kustannukset ovat yhteensä suuremmat kuin joillekin työnantajille suorista sairauskorvauskustannuksista aiheutuvat lisäkustannukset. Sitä vastoin yhtiön hyvinvointiohjelman on osoitettu antavan sijoitetulle pääomalle tuottoa suhteessa 3:1. Hyvinvointiohjelmien käytöstä saadaan mitattavissa olevaa hyötyä, kun kyvykkäitä ja terveitä työntekijöitä voidaan houkutella töihin ja pitää heidät yhtiön palveluk sessa, sanoo PwC:n partneri Simon Leary. Hän toimii PwC:n Ison-Britannian yksikön ja Health Research Instituten johtajana Ison-Britannian ja Euroopan alueella. Koko raportti on ladattavissa osoitteesta: Hyvä tietohallintotapa vaikuttaa liiketoimintaan PricewaterhouseCoopersin tekemässä IT-toiminnon johtamisjärjestelmään (IT Governance) liittyvässä tutkimuksessa ilmeni, että vaikka suurin osa yrityksistä tunnustaa maailman laajuisesti hyvän tietohallintotavan ja sen johtamisen tärkeyden, on vain osalla yrityksistä kokonaisvaltainen käsitys sen kaikista osaalueista. Tutkimuksen mukaan ITtoiminnon johtamis järjestelmästä vastaa yleensä organi saation ylin johto. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanon hyötyjä ei yleensä mitata. Organisaatioissa myös koetaan, että mittareita on vaikea määritellä. Hyvin johdettu IT-toiminto on vastaajien mukaan yksi parhaista takeista liiketoiminta tulosten saavuttamiseksi, tähdentää PwC:n kansainvälisistä tietohallintopalveluista vastaava partneri Angeli Hoekstra. Vaikka vastaajat näkevät tietohallintotavan tärkeyden, keskittyvät organisaatioiden IT-toiminnon johtamisjärjestelmään liittyvät kehittämis toimet edelleen riskeihin ja kontrollin kehittämiseen. Kehittämistä ei tehdä kokonaisvaltaisesti, vaikka kyse on koko organisaatiolle arvoa tuottavasta asiasta. Suurin osa haastatelluista tieto hallintojohtajista uskoi ITtoiminnon johtamisjärjestelmän parantamiseen. Heidän mukaansa aluksi kannattaa keskittyä tärkeiden päätösmekanismien kehittämiseen ja myöhemmässä vaiheessa IT-toiminnon johtamisjärjestelmään liittyvien mekanismien automatisoimiseen. 13

14 Brasiliassa toimi vien suomalaisyritysten painoarvo on erityisen suuri uuden teknologian alalla. 14

15 BRASILIA LUNASTAA LUPAUKSIAAN Aasian talouskasvu on jättänyt varjoonsa Brasilian, josta runsaassa vuosikymmenessä on kuoriutunut houkutteleva kohde suomalaisille it-alan yrityksille, konepajoille ja metsäyhtiöille. Potentiaalia olisi muillekin, jos maa pääsisi eroon raskaasta byrokratiastaan. Harvalla maalla maailmassa on yhtä paljon tarjottavaa yrityksille kuin Brasilialla. 190 miljoonan kuluttajan kasvumarkkinat, paljon nuorta ja koulutettua työvoimaa sekä mittaamattomat luonnonvarat ovat tehneet maasta Latinalaisen Amerikan houkuttelevimman vienti- ja investointikohteen. Kauko-idän kaltaista suurta talousihmettä Brasiliasta ei ole kuitenkaan toistaiseksi tullut. Usko Brasilian talouteen on vahvistunut viime vuosina. Olen varovaisen optimistinen maan kehitykseen, suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävän Finpron johtaja Matti Landin sanoo. Landinin asemapaikka sijaitsee São Pau lossa, joka on maan johtava talouskeskus. Sinne on keskittynyt myös suurin osa suomalaisyritysten myyntitoimistoista. Landinin mukaan maahan on perustanut tytäryhtiön runsaat 40 suomalaista yhtiötä. Tuotannollista toimintaa on 15 suomalaisyrityksellä. VAIKKA BRASILIAAN ETABLOITUNEIDEN suomalaisten yritysten määrä on pieni, niiden painoarvo maan taloudessa on varsin suuri. Nokia ja Elcoteq valmistavat kännyköitä Amazonin alueen it-keskuksessa Manauksessa ja työllistävät runsaat brasilialaista. Nokia on markkinajohtaja matkapuhelimissa ja kuuluu myös Brasilialle eniten vientituloja tuovien yritysten joukkoon. Stora Enso on puolestaan osakkaana Bahian osavaltiossa Itä-Brasiliassa sijaitsevassa sellutehtaassa. 1,25 miljardia dollaria maksanut Veracel on maailman suurin yksilinjainen sellutehdas. Brasilialaisen metsäteollisuuden kasvu on tuonut kauppoja Metson paperikoneille, mutta myös konepajayhtiön murskaimilla on vahva markkinaosuus maan kaivosteollisuudessa. Metso Mineralsin edeltäjä Brasiliassa oli São Paulossa 1919 perustettu teräsvalimo faço, jonka perusti ruotsalainen insinööri Erik Tisklind. Ensimmäinen ja tunnetuin suomalaisinvestointi Brasiliassa oli vuonna 1960 Valmettraktoreiden valmistuksen aloittanut tehdas, joka neljä vuotta sitten siirtyi amerikkalaisomistukseen. MATTI LANDIN EI USKO suomalaisyritysten määrän merkittävään kasvuun lähivuosina Brasiliassa. Maassa on kuitenkin vielä hyödyntämätöntä potentiaalia monella toimialalla. Yksi sellainen on öljyn- ja kaasuntuotanto. Valtiollinen Petrobas investoi tuotannon kasvattamiseen 11 miljardia dollaria vuodessa. Suuri osa investoinneista kohdistuu offshorelauttoihin, niiden tukialuksiin ja tankkereihin, Landin huomauttaa. Wärtsilän moottorien lisäksi myös pienemmillä suomalaisyrityksillä on tarjota toimialalle tuotteita ja osaamista, muun muassa konsulttipalveluja, hän jatkaa. Brasilialais-suomalainen kauppa yhdistys tarjoaa tietoa Brasilian markkinoista erityisesti pk-yrityksille. Yhdistyksen hallituksen jäsen, asianajaja Matti Kauppi uskoo, että suomalaisten kannattaisi Teksti: Matti Remes Kuvat: Masterfile ja Tuomas Harjumaaskola 15

16 Brasilian talouden arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa 3 5 prosentin vuosivauhtia. Aasian kehittyviin maihin verrattuna luvut ovat vaatimattomat. kartoittaa myös kasvavan matkailun tarjoamia mahdollisuuksia. Natalin ja Recifen alueista Kaakkois- Brasiliassa on tullut nopeasti suosittu kaukolomakohde myös meillä. Saksalaiset, italialaiset ja monet muut eurooppalaiset investoivat nyt hotelleihin ja golf-kenttiin mikseivät myös suomalaiset, Kauppi ehdottaa. BRASILIAN LAINSÄÄDÄNNÖN ja hallinnon koukeroihin perehtynyt Kauppi muistuttaa kuitenkin, että suin päin maahan ei kannata lähteä ostamaan kiinteistöjä tai yrityksiä. Yritystoimintaa Brasiliassa aloitteleva ulkomaalais yhtiö saa varautua viivästyksiin, kun erilaisten lupien saaminen voi kestää odotettua pidempään. En sanoisi byrokratiaa yritystoiminnan esteeksi. Se on vain seikka, joka on otettava huomioon ja jonka kanssa on tultava toimeen, Kauppi muotoilee. Matti Landin pitää oikeiden paikallisten kumppanien löytämistä tärkeänä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Isoilla yrityksillä on riittävästi resursseja asettua maahan ominkin voimin. Pk-yritysten kannattaa verkostoitua. Latinalaisessa Amerikassa kaupankäynti perustuu yleensä pitkille liikesuhteille, jossa henkilökohtainen tutustuminen liikekumppaniin on tärkeää. Brasiliassa toimivat liike miehet sanovat, että kulttuurieroista huolimatta eurooppalainen yhtiö sopeutuu paikallisiin oloihin suhteellisen vaivattomasti. Esimerkiksi Aasian maihin verrattuna sikäläinen bisneskulttuuri on eurooppalaiselle samankaltainen. HISTORIA ON KUITENKIN OPETTANUT, että suhdanteet voivat Brasiliassa vaihtua nopeasti. Edellisen kerran maa ajautui talouskriisiin vuonna 1998, kun Kaakkois-Aasiasta alkaneet vaikeudet tarttuivat myös Etelä-Amerikkaan. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n oppien ja rahoituspaketin avulla Brasilian hallitus laati talouden tervehdyttämisohjelman, jonka toteuttaminen on jatkunut vasemmistolaisen Luiz Inacio Lula da Silvan presidenttikaudella. Toiselle kaudelleen viime vuonna valittu Lula on vakuuttanut myös brasilialaisen liikeelämän. Maan talouden vakaus on lisääntynyt ja heilahtelut vähentyneet. Brasilian ulkoinen haavoittuvuus on vähentynyt merkittävästi. Maa on maksanut ulkomaanvelkojaan ja nostanut valuuttavarantonsa turvalliselle 110 miljardin dollarin tasolle. Tämä kaikki on parantuneen investointi-ilmapiirin ja vientituotteiden hintojen nousun ansiota, konsulttiyhtiö Invest Partnersin osakas Jan Jarne kehuu. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo, että myönteisestä kehityksestä huolimatta talouspolitiikka on ollut heikkoa. Kaikki tietävät, että monimutkainen verojärjestelmä ja kankea työlainsäädäntö vaativat perusteellisen remontin. Uudistuksiin ei kuitenkaan löydy poliittista tahtoa, Jarne arvostelee. Lulan koalitiohallituksessa on mukana 12 Brasilian 23 puolueesta. Liittovaltiossa on nyt ennätysmäiset 35 ministeriötä. Tämä kertoo maan sosiaalisista ja poliittisista haasteista, hän jatkaa. 16

17 Brasilian öljyn- ja kaasuntuotanto on ala, jossa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. SUOMEN KUNNIAPÄÄKONSULINA São Paulossa toimiva Jarne seuraa tarkkaan eri toimialojen kehitystä, sillä hänen yhtiönsä tekee yrityksille markkinaselvityksiä ja auttaa ulkomaisia yhtiöitä löytämään potentiaalisia yritysostokohteita Brasiliasta. Jarnen mukaan Brasilian talouden nousu keskittyy nyt muutamille toimialoille. Taloutta vauhdittaa nyt erityisesti maatalous, jonka kasvu on ollut viime vuodet kaksinkertainen yleiseen talouskasvuun verrattuna. Esimerkiksi viljantuotanto on noussut uuteen ennätykseensä. Maatalouden menestyminen levittää vaurautta myös muille sektoreille. Uutta vauhtia jo ennestään kilpailu kykyinen maatalous saisi maailmankaupan vapauttamisesta. Se parantaisi brasilialaistuotteiden pääsyä muun muassa EU:n markkinoille. Myös raaka-aineiden korkeista maailmanmarkkinahinnoista vauhtia saanut kaivossektori on hyvässä vedossa. Jarne uskoo, että Brasilian talous saa lisävauhtia meneillään olevista suurista infrastruktuurihankkeista. Erityisesti energian saatavuus on tulossa ongelmaksi monilla alueilla. Jos tilanne ei parane, se on riski taloudelle, Jarne sanoo. BRASILIAN TALOUDEN ARVIOIDAAN lähitulevaisuudessa kasvavan 3 5 prosentin vuosivauhtia. Aasian kehittyviin talouksiin verrattuna luvut ovat yhä vaatimattomat. Brasilia on jättiläinen, joka ajaa vielä käsijarru päällä, Matti Landin kuvailee. Euroopan tavoin myös Brasiliassa ollaan huolissaan kilpailukyvyn säilymisestä Kiinan ja Intian puristuksessa. Valmistavan teollisuuden työpaikat siirtyvät Etelä-Amerikastakin halvemman tuotannon maihin. Landin uskoo kuitenkin, että korkeampaa osaamista vaativilla toimialoilla Brasilian teollisuudella on mahdollisuus säilyttää iskukykynsä. Hyvä esimerkki on Embraer, joka on noussut maailman johtavien lentokonevalmistajien joukkoon. Finnairkin on hankkinut brasilialaisia suihkukoneita hoitamaan syöttöliikennettä Euroopassa, Landin havainnollistaa. SUOMALAISIA BRASILIASSA Pioneerit: Valmet perusti traktoritehtaan vuonna 1960 Mogi das Cruzesiin. Paperiteollisuuden tuotteet hallitsevat vientiä. Pitkään maassa toimineita: Metso myy paperikoneita sekä myy ja valmistaa kivenmurskaimia, Kone hissejä ja liukuportaita sekä Wärtsilä voimalaitoksia. Jaakko Pöyry konsultoi metsäteollisuutta. Investointien uusi aalto ja 2000-luvuilla: Nokia aloitti matkapuhelimien valmistuksen Manauksessa. Alihankkijat Elcoteq, Salcomp, Savcor ja Perlos seurasivat perässä. Stora Enso perusti Veracel-sellutehtaan yhdessä brasilialaisen Aracruzin kanssa. Kemira osti vedenpuhdistuskemikaaleja valmistavan yhtiön Etelä-Brasiliassa. 17

18 "Meillä on litteä organisaatio, jossa päätökset tehdään lähellä asiakasta", Annukka Lantto kuvailee johtamansa perheyrityksen vahvuuksia. 18

19 ARKEA JA ELÄMYSBISNESTÄ Perinteikäs yritys, voimakas kilpailu sekä ihmisten arkeen ja nautintoihin liittyvät tuotteet tekevät toimitusjohtaja Annukka Lanton työstä haastavaa ja palkitsevaa. Katri Antell on kotikaupungissaan Oulussa niin vahva brändi, että jo nimen kuuleminen nostaa paikkakuntalaisten nenään konditorian tuoksun. Antell-Leipomoiden omenahyve on Oulussa suorastaan käsite. Pelkällä omenahyveellä ei kuitenkaan elä, ja kilpailu leipomoalan arkisempien tuotteiden puolella on kovaa. Paineita tulee niin valtakunnallisten ketjujen kuin pienten paikallisleipomoidenkin suunnalta. Toimialalla vallitseva hintakilpailu kasvattaa myynnin volyymiä, mutta ei liikevaihtoa. Mitä bulkimpi markkina, sitä enemmän siinä on tilaa yksilöllisyydelle. Premium-luokan tuotteiden kysyntä on kasvanut, toimitusjohtaja Annukka Lantto sanoo. Hänen mielestään koko on yksi Antell-Leipomot Oy:n vahvuuk sista. Yritys on riittävän suuri isommillekin markkinoille ja sopivan pieni nopeiden ratkaisujen ja yksilöllisten tuotteiden tekoon. Meillä on litteä organisaatio ja osaavat työntekijät, jotka saavat vastuuta. Päätöksiä tehdään lähellä asiakasta. YLI SATAVUOTIAAN YRITYKSEN johtoon siirtyminen vuonna 2002 oli Annukka Lantolle yhtä aikaa vaikeaa ja helppoa: paineita synnyttivät perinteet, vastuu tuloksesta ja työpaikoista sekä edeltäjän, eli isän saappaiden suuruus. Toisaalta perheen tuki helpotti. Aluksi vertasin itseäni isääni ja luulin, että kaikki muut tekevät samoin. Sitten oivalsin, että teen töitä omalla tavallani ja se ratkaisee. Perheyrityksessä omistajalla on kasvot, ja työntekijät luottavat siihen, että johtaja ei hevin lähde muualle töihin. Laajasti ajatellen koko yrityksestä tulee perhettä, ja työsuhteet muodostuvat usein pitkiksi. Toimitusjohtajana aloittaessa ikuisuuden käsite oli asia, joka minun piti selvittää itselleni. Pidän vaihtelusta, mutta ei ole mitenkään todennäköistä, että lähden muualle. Vaihtelua saan siitä, että minulla on vapaat kädet toimia, vain taivas on rajana, Lantto naurahtaa. Lantto kiittelee myös isäänsä, joka sparraa ja tukee, mutta ei puutu käytännön asioihin. Yhtä paljon kiitosta saa yhteistyö veljen, Antell- Catering Oy:tä johtavan Tomi Lanton kanssa. Hän on minulle paras ja vilpittömin kriitikko, ja minä samoin hänelle. Teksti: Pirkko Koivu Kuvat: Heikki Sarviaho KATRI ANTELL OY Perustettu vuonna 1880 Pääkonttori Oulussa Jakautuu kahteen yhtiöön: Antell-Leipomot Oy ja Antell-Catering Oy Konsernin liikevaihto miljoonaa euroa Toimitusjohtaja Sakari Annala ANTELL-LEIPOMOT OY Suomen toiseksi vanhin leipomoyritys Kuuluu 10 suurimman suomalaisen leipomon joukkoon Yhteensä neljä leipomoa, Oulun lisäksi Nivalassa ja Rovaniemellä Tunnetuimpia tuotteita RuisRuis ja Lounassämpylä sekä Omenahyve 3 konditoria-kahvilaa Oulussa Asiakkaina noin 500 päivittäistavarakauppaa Kristiinankaupungista Nuorgamiin Liikevaihto 2006 noin 12,7 miljoonaa euroa Työllistää noin 140 henkilöä Toimitusjohtaja Annukka Lantto 19

20 Tomi ja Annukka Lantto ovat sisaruksia ja kumpikin yrityksensä toimitusjohtajia. Olemme toisillemme luotettavia keskustelukumppaneita ja vilpittömiä kriitikoita, Annukka Lantto sanoo. KUN YRITYKSEN KEHITTÄMISESTÄ keskustellaan, löytyvät Annukka Lanton parhaat keskustelukumppanit perheen ja lähim pien työtovereiden piiristä. Kaikki tuntevat toistensa ajattelutavan, ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta ja ovat samalla puolella. Toisaalta vaarana on maailmankuvan kapeutuminen. Siksi on hyvä olla mukana erilaisissa yhteisöissä ja luottamustoiminnassakin, Lantto sanoo. Uusia ideoita hän sanoo etsivänsä ulkomaan matkoilta ja messuilta. Hyödyllisiä kotimaisia kontakteja ja henkistä tukea löytyy esimerkiksi Perheyritysten liitosta tai kauppakamarista. On hyödyllistä keskustella eri alojen osaajien kanssa. Henkilö, joka ei tunne leipomoalaa, saattaa nostaa esiin näkö kulmia, joita ei itse tulisi ajatelleeksi. Tärkeää keskusteluissa on niiden luottamuksellisuus. Esimerkkinä eri alan osaajien tarjoamasta avusta ja erilaisista näkökulmista Lantto mainitsee yhteistyön mainostoimiston kanssa. Myös strategiaa on rakennettu ulkopuolisen koulutus- ja kehittämiskeskuksen avulla. "Strategiaprosessissa oli mukavaa, että puheenjohtajana toimi konsultin edustaja, ja sain istua muiden joukossa työryhmän jäsenenä. Tukea omistajayrittäjille Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen on johtoajatuksena PwC:n uudessa Private Company Services -yksikössä (PCS), joka aloittaa toimintansa 1. heinäkuuta. Kyseessä on PwC:n yksityis omisteisille yrityksille tarkoitettu palvelumuoto. PCS-yksikön tavoitteena on hoitaa yksityisomisteisia asiakkaita kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti ns. trusted advisor - konseptin mukaisesti. Jokaiselle asiakkaalle nimetään yksi yhteyshenkilö, joka on kokenut asiantuntija ja joka koordinoi palvelut keskitetysti tarvitseepa asiakas sitten tilintarkastus-, verokonsultointi- tai neuvontapalveluja paikallisesti tai maailman laajuisesti. Kun yhteyshenkilö on aina sama, yhteyden rakentaminen helpottuu. Toimimme yrityksen luotettavana asiantuntijana, tiivistää PCS-yksikön johtajaksi nimitetty Markku Tynjälä. Private Company Services toimii Suomessa kaikilla 11 paikkakunnalla, joissa PwC:llä on toimisto. Yksityisomisteisia yrityksiä ei niinkään kuvaa niiden koko, vaan muut ominaisuudet, kuten omistussuhteet. PCS:n asiakkaina on niin tuhannen työntekijän yrityksiä kuin aivan pieniäkin yrityksiä. PCS tarjoaa erikokoisille yrityksille räätälöityjä palveluja. Ei ole olemassa kahta samanlaista yritystä, siksi ei ole valmista muottia palvelustakaan. Muottien sijaan tunnemme asiakkaan toimintakentän ja toimimme sen mukaan, mikä kullekin asiakkaalle on parasta, Tynjälä kertoo. PCS:ssä seurataan jatkuvasti, mitä ympärillä tapahtuu ja ennakoidaan tulevaa. Emme jää odottamaan asiakkaan avunpyyntöä, vaan seuraamme itse asioita ja kerromme asiakkaalle, mihin tekijöihin on syytä reagoida hyvissä ajoin, Tynjälä kuvailee. Niinpä esimerkiksi sukupolvenvaihdosta PCS:ssä aletaan enna koida jo vuosia ennen kuin asia on ajankohtainen. Kun varsinainen sukupolvenvaihdos tapahtuu, PCS on mukana tukemassa niin vanhaa kuin uuttakin sukupolvea, jotta kaikki sujuu mahdollisimman helposti muuttuvassa bisnesympäristössä. Meille on matala kynnys ottaa yhteyttä kaikenlaisissa asioissa. Tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, Tynjälä muistuttaa. Markku Tynjälän lisäksi PCS:n johtoryhmään kuuluvat Marko Nokka, Ola Saarinen, Kalle Laaksonen ja Janne Rajalahti. Marko Nokka toimii PCS-yksikön liiketoimintajohtajana ja veroryhmän johtajana. 20

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA.

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2015 ja osavuosikatsaus Q4/2015 Juha Varelius 4.2.2016 Digia lyhyesti Suomalainen ohjelmisto-

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot