NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2015 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 63 Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä 64 Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden tarkentaminen 65 Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuosina , ja Länsikaaren koulun johtokunnan täydentäminen Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla Peruskoulujen ja lukioiden työsuunnitelmat lukuvuodelle Lausunto Vihtijärven osakuntaliitoksesta Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Aika klo 17:00-18:15 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Osallistujat Läsnä Korhonen Virpi, KESK puheenjohtaja Aittakallio Minna, KOK jäsen Aronen Jari, PerusS jäsen Jalava Markku, KOK varapuheenjohtaja Oral Nezir, SDP jäsen Palonen Eetu, PerusS jäsen Pispala Leni, VIHR jäsen Valli Mika, RKP jäsen Viitala-Aaltio Ritva, KESK jäsen Viljakainen Sanna, SDP jäsen Saapui klo Kuosmanen Patrik nuorisovaltuuston edustaja Sandelin Marja-Leena kunnanhallituksen edustaja Hirvonen Tiina esittelijä Hyvämäki Kirsi pöytäkirjan pitäjä Poissa Suolaniemi Teemu, KESK jäsen Muut Laine Marja-Leena valmistelija klo Luostarinen Kati valmistelija Sorvali Anu valmistelija klo Muut saapuvilla olleet Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Minna Aittakallio ja Mika Valli Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Virpi Korhonen puheenjohtaja Kirsi Hyvämäki pöytäkirjanpitäjä

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Pöytäkirjan tarkastus Minna Aittakallio Mika Valli Pöytäkirja yleisesti nähtävillä klo 9:00 Todistaa Kirsi Hyvämäki

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Uudenmaan kuntien yhteinen kirjastojärjestelmä ja asiakasliittymä SIVIS 63 Uudenmaan yleiset kirjastot ovat lokakuusta 2014 lähtien Uudenmaan kirjastojen yhteistyö -hankerahoituksen tuella kartoittaneet yhteisiä kehittämisalueita, joista kaikille tärkein on yhteisen tietojärjestelmän aikaan saaminen. Kirjastot (pois lukien Helmet-kirjastot eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastot) päättivät yhteisen kirjastojärjestelmähankkeen valmistelusta. Tavoitteena on avoimeen lähdekoodiin pohjautuvan Koha-kirjastojärjestelmän ja Finna-asiakasliittymän käyttöönotto vaiheittain vuosina Päätös perustuu Uudenmaan yleisten kirjastojen ja muualla Suomessa käytössä olevien tietojärjestelmien käyttökokemuksiin, faktojen vertailuun, vireillä oleviin hankkeisiin ja yleisten kirjastojen toiminnan ja talouden kehittämistarpeisiin. Uudenmaan kirjastojärjestelmähankkeessa on mukana 21 kuntaa: Askola, Hanko, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Lisäksi mukana ovat Hausjärvi ja Riihimäki. Uudenmaan kunnista hankkeen ulkopuolelle ovat jättäytyneet toistaiseksi Raseborg, Inkoo ja Kerava. Lohja, Vihti ja Karkkila ovat ilmoittaneet lähtevänsä mukaan hankkeeseen vuonna Valmisteluvaiheeseen ilmoittautuneet kunnat/kaupungit tekevät päätökset varsinaiseen kirjastojärjestelmäyhteistyöhön liittymisestä syksyn 2015 aikana. Hanke pohjautuu Uudenmaan kirjastojen yhteistyö -hankkeessa tehdylle selvitykselle kirjastojen yhteistyötarpeista. Hanketta isännöi Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto. Porvoon sivistyslautakunta ( ) ja Porvoon kaupunginhallitus ( ) ovat hyväksyneet Porvoon toimimisen hankkeen isäntäkuntana. Kohan ylläpitäjänä ja kehittäjänä tullee toimimaan mukana olevien kuntien omistama osakeyhtiö Koha-Suomi Oy. Yhtiötä valmistelee Kohti Kohaa -hanke, johon osallistuvat Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto, Kouvolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/kyyti-kirjastot, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto/outi-kirjastot, Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto/lapin kirjastot ja Turun kaupunginkirjasto Varsinais-Suomen maakuntakirjasto. Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä-Savon maakuntakirjasto toimii vastuuorganisaationa ja hankkeen on rahoittanut Itä-Suomen aluehallintovirasto. Asukkaita em. hankkeessa mukana olevissa kunnissa on yli 1,5 miljoonaa. Mikäli Uusimaa liittyy Kohaan, asiakaspohja nousee kahteen (2) miljoonaan. Kohan käyttöönotto Uudellamaalla toteutetaan maakunnallisena hankkeena, jossa vastuukuntana toimii Porvoo. Hanke vastaa käyttöönottoprojektista, konversiosta sekä koulutuksesta

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta yhteistyössä Koha-Suomi Oy:n ja Uudenmaan kirjastojen kanssa. Kohan kansallisesta ylläpidosta ja kehittämisestä tulee jatkossa vastaamaan Koha-Suomi Oy, joka mahdollisesti neuvottelee myös yhteiset sopimukset palvelinten ylläpidosta. Kohan käyttöönoton investointina on kuntien yhtiöön sijoitettava osakepääoma. Käyttöönottokustannukset muodostuvat nykyisten järjestelmien datan ulosluvusta ja hankkeen henkilöstökuluista (n. 12,25 htv 3 vuoden aikana), matkakuluista, vuokrista, laitteista, koulutuksista sekä kirjastojen henkilöstökuluista (noin 1 htv /v/kunta) sisältäen työryhmiin osallistumisen ja paikallisen yhteyshenkilön. Osa palveluista ostetaan mahdollisesti ostopalveluna. Laskelmat ovat alustavia ja tarkentuvat suunnitelmien valmistuessa. Käyttökustannukset tulevat muodostumaan Koha-Suomi Oy:n vuosimaksuista sekä maakunnallisen yhteistietokannan ja Finnan ylläpidon kustannuksista (käyttöjaksolla maakunnallisesti 1 2 htv/v.) oheiskuluineen. Alustavat kuntakohtaiset laskelmat käyttöönotto- ja käyttökustannuksista kunnittain on tehty. Niitä päivitetään tarvittaessa, kun Koha-Suomen talousarviot ja maakunnallinen hallintomalli ja muut suunnitelmat ovat valmiina. Vertailtujen kirjastojärjestelmien toiminnallisuuksissa ei ole merkittäviä eroja lukuun ottamatta osakohteiden käsittelyä. Osa kirjastojärjestelmistä vaatii työasemalle asennettavan asiakasohjelman (client) ja osa toimii selainpohjaisesti, mikä on tärkeää sen yksinkertaisemman päivitettävyyden ja erilaisilla laitteilla sekä käyttöjärjestelmillä käytön takia. Tärkeimmät perusteet avoimen lähdekoodin valintaan ovat kirjastojen mahdollisuudet vaikuttaa järjestelmän kehittämiseen ja oman tietokannassa olevan datan hallintaan sekä julkisen hallinnon tiedon avoimuuteen ja yhteen toimivuuteen. Myös avoimet rajapinnat mahdollistavat laajemman liitettävyyden erilaisiin palveluihin, jolloin toiminta tehostuu ja tulee taloudellisesti edullisemmaksi. Uudenmaan kirjastojen seuraava järjestelmäkokous on Hanke etenee hankeaikataulun mukaisesti. Kohan kehittäminen ja ylläpito tapahtuvat jatkossa kansallisesti Koha-Suomi Oy:ssä, Valtionvarainministeriön tuotteenhallintamallin mukaisesti. Kirjastojärjestelmäyhteistyön vastuukunta hoitaa alueen kuntien ja Koha-Suomen välistä yhteistyötä ja tukipalveluja sekä osallistuu järjestelmän ja maakunnallisen toiminnan kehittämiseen. Kirjastojen rooli ei poikkea merkittävästi nykyisestä. Paikalliset pääkäyttäjät osallistuvat järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen yhteistyössä vastuukunnan kanssa. Lisäksi alueen kunnat osallistuvat kirjastojärjestelmäyhteistyön hallintoon, tietojen antoon ja sovittuihin kehittämisryhmiin. Tärkeimmät lähiajan toimenpiteet ovat kuntien budjetointi

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta kirjastojärjestelmää varten ja Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen. Yhtiön perustamisen valmistelut ovat vireillä. Asiasta tiedotetaan ja asiakirjat toimitetaan kunnille. Päätös maakunnalliseen kirjastojärjestelmähankkeeseen ja sen kustannuksiin sitoutumisesta tulee tehdä loka-marraskuun 2015 aikana. Kustannukset jakautuvat osallistujakuntien kesken kuntien asiakasluvun perusteella. Vastuukuntamallisopimus maakunnallisesta yhteisjärjestelmästä toimitetaan kunnille allekirjoitettavaksi. Finnan käyttöönotosta laaditaan palvelusopimus Kansalliskirjaston kanssa alkuvuodesta Porvoon kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut/kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto tuottaa asian esittelytekstit ja liitemateriaalit kaikkien kuntien käyttöön päätöksentekoa varten. Liitteet: 1. Uudenmaan kirjastojärjestelmän hallintomalli. Sopimus Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmästä. Luonnos Kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymähankkeen alustava aikataulu Luonnos Finna-asiakasliittymän käyttöönottoprosessin luonnos Uudenmaan kirjastojen kirjastojärjestelmä- ja asiakasliittymä Kuntakohtaiset käyttöönotto- ja käyttökustannusarviot Kohan liiketoimintasuunnitelma, luonnos , ei julkinen 7. Koha-kirjastojärjestelmän tuotteenhallintamalli, luonnos ei julkinen 8. Kirjastojärjestelmän hankinta- ja käyttöönottokustannusarviot , ei julkinen 9. Käyttökustannusarviot, koko Uusimaa, ei julkinen Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle, että Nurmijärven kunta

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta osallistuu Koha-tietojärjestelmäyhteistyöhön ja sen kustannuksiin - valtuuttaa kirjastonjohtajan olemaan mukana Koha-Suomi Oy:n perustamisvalmisteluissa - ostaa Koha-Suomi Oy:n osakkeita Lisätietoja: kirjastonjohtaja Anu Sorvali puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet 1-9 (liitteet 6-9 eivät ole julkisia).

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden tarkentaminen SIVIS 90 Sivistystoimen toimialan johtosäännön 4.6. kohdan mu kaan sivistyslautakunta päättää koulupiirijaosta sekä oppilaaksi otta misen perusteista. Tällä hetkellä käytössä olevat lähikoulun osoitta misen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet on hyväksytty sivistyslauta kunnan kokouksessa :ssä 107. Näiden periaatteiden mukaan alakoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu ns. lukittuihin ja harmaisiin oppilaaksiottoalueisiin. Kullekin alakoululle on määritelty ns. lukittu oppilaaksiottoalue, jolla asuville koulutulokkaille osoitetaan lähikouluksi kyseinen koulu. Harmailla alueilla asuvien koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat aluerehtorit ja päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin. Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti ns. syöttäviin alakouluihin. Suurimmalle osalle alakouluista on määritelty yläkoulu, johon alakoulun oppilaat menevät siirtyessään yläkouluun. Tämä yläkoulu on kyseistä alakoulua käyvien oppilaiden lähikoulu vuosiluokkien 7-9 osalta. Ne alakoulut, joiden oppilaille ei ole määritelty yläkoulua, johon oppilaat siirtyvät, muodostavat ns. harmaan alueen liittyen yläkoulun (vuosiluokkien 7-9) oppilaaksiottoon. Näitä alakouluja ovat Nummenpään, Uotilan ja Valkjärven koulut. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle näiden koulujen oppilaiden lähikoulun osoittamisen yläkoulun osalta valmistelevat aluerehtorit yhteistyössä yläkoulujen rehtoreiden kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin. Harmailla alueilla asuvien oppilaiden lähikoulun osoittamista ohjaavat seuraavat, tärkeysjärjestyksessä olevat periaatteet, joiden mukaan aluerehtorit valmistelevat ala- ja yläkoulujen oppilaaksi ottamisen: 1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisopetuspäätöksen perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa 2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausun-

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta to, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi sellainen, että oppilas liikkumisesteen johdosta ei pärjää hissittömässä koulussa. Muu oppilashuollollinen syy on sellainen lapseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen. 3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt Edellä mainittujen kriteereiden (kohdat 1. ja 2.) mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi, ottaen huomioon koulukuljetusjärjestelyt. Koulumatka mitataan lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin kotitontin portilta koulutontin portille. Poikkeuksena ovat ruotsinkieliseen perusopetukseen tulevat ensiluokkalaiset, jotka sijoitetaan kaikki Vendlaskolaniin asuinpaikasta riippumatta. Edellä esiteltyjen periaatteiden perusteella on määritelty harmailla alueilla asuvien oppilaiden lähikoulu kahden eri lukuvuoden aikana. Periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta saatujen kokemusten perusteella 1. kohdassa mainittua sisarusperustetta tulee tarkentaa seuraavasti (tarkennettava kohta kursivoitu). Lisäksi termi erityisopetuspäätös muutetaan termiksi erityisen tuen päätös muut tu neen pe rusopetuslain mukaisesti: 1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa vuosiluokalla 1 5 tai 7-8. Perustetta ei sovelleta, jos sisa rus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen perus teella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa. Tällöin sisarusperuste ei ohjaa niiden oppilaiden lähikoulun osoittamista, joiden sisarus on keväällä päätöksentekohetkellä jonkin koulun oppilas, mutta on syksyllä koulun alkaessa siirtynyt toiseen kouluun tai oppilaitokseen. Tarkennetut lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet ovat kokonaisuudessaan liitteenä (liite 1). Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Esitys: Sivistyslautakunta hyväksyy liitteen mukaiset tarkennetut lä hi kou lun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen pe ri aatteet. Tar ken netut pe riaatteet otetaan käyttöön valmisteltaes sa lu ku vuonna

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta ja 7. vuosiluokalla aloittavien oppilai den lähi koulun osoitta minen. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: SIVIS 64 Esitys hyväksyttiin. Sivistystoimen toimialan johtosäännön 4.6. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää koulupiirijaosta sekä oppilaaksi ottamisen perusteista. Tällä hetkellä käytössä olevat lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet on hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa :ssä 107 ja niitä on tarkennettu ns. sisarusperusteen osalta ssä 90. Lisäksi sivistyslautakunta muutti ns. harmaiden oppilaaksiottoalueiden nimen avoimiksi oppilaaksiottoalueiksi kokouksessaan ( 92). Voimassa olevien lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteiden mukaan alakoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu ns. lukittuihin ja avoimiin oppilaaksiottoalueisiin. Kullekin alakoululle on määritelty ns. lukittu oppilaaksiottoalue, jolla asuville koulutulokkaille osoitetaan lähikouluksi kyseinen koulu. Avoimilla alueilla asuvien koulutulokkaiden lähikoulun osoittamisen valmistelevat aluerehtorit ja päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin. Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti ns. syöttäviin alakouluihin. Suurimmalle osalle alakouluista on määritelty yläkoulu, johon alakoulun oppilaat menevät siirtyessään yläkouluun. Tämä yläkoulu on kyseistä alakoulua käyvien oppilaiden lähikoulu vuosiluokkien 7-9 osalta. Ne alakoulut, joiden oppilaille ei ole määritelty yläkoulua, johon oppilaat siirtyvät, muodostavat ns. avoimen alueen liittyen yläkoulun (vuosiluokkien 7-9) oppilaaksiottoon. Näitä alakouluja ovat Nummenpään ja Uotilan koulut. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle näiden koulujen oppilaiden lähikoulun osoittamisen yläkoulun osalta valmistelevat aluerehtorit yhteistyössä yläkoulujen rehtoreiden kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee sivistyslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija tai toimielin. Avoimilla alueilla asuvien oppilaiden lähikoulun osoittamista ohjaavat seuraavat, tärkeysjärjestyksessä olevat periaatteet, joiden mukaan aluerehtorit valmistelevat ala- ja yläkoulujen oppilaaksi ottamisen: 1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa vuosiluokalla 1 5 tai 7-8. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen perusteella tai sisarus on hakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa. 2. Oppilaalla on terveydentilaan liittyvä tai muu oppilashuollollinen syy, jonka perusteella koulu määritellään Tähän perusteeseen vedotessa huoltajien tulee toimittaa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä koululle lääkärinlausunto, jos hakemuksen perusteena on terveydentilaan liittyvä syy tai asiantuntijalausunto, jos kyseessä on muu oppilashuollollinen syy. Syyn täytyy vaikuttaa suoranaisesti siihen, mikä koulu lapselle soveltuu. Terveydentilaan liittyvä syy voi olla esimerkiksi sellainen, että oppilas liikkumisesteen johdosta ei pärjää hissittömässä koulussa. Muu oppilashuollollinen syy on sellainen lapseen kiinteästi liittyvä seikka, joka estää tiettyyn kouluun menemisen. 3. Oppilaan koulumatka on mahdollisimman turvallinen ja lyhyt Edellä mainittujen kriteereiden (kohdat 1. ja 2.) mukaan tehdyn sijoittelun jälkeen lähikoulu osoitetaan siten, että oppilaiden koulumatkat muodostuvat olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi, ottaen huomioon koulukuljetusjärjestelyt. Koulumatka mitataan lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin kotitontin portilta koulutontin portille. Poikkeuksena ovat ruotsinkieliseen perusopetukseen tulevat oppilaat, jotka sijoitetaan kaikki Vendlaskolaniin asuinpaikasta riippumatta. Edellä esitellyt periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi, mutta saatujen kokemusten perusteella 1. kohdassa mainittua sisarusperustetta tulee edelleen tarkentaa seuraavasti (tarkennettava kohta kursivoitu): 1. Oppilaan samassa osoitteessa asuva sisarus käy kyseistä koulua Sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa vuosiluokalla 1 5 tai 7-8. Poikkeuksena tästä ovat ne oppilaat, joiden lähikouluksi osoitetaan yhtenäiskoulu. Tällöin sisaruksen tulee olla päätöksentekohetkellä oppilaana kyseisessä koulussa vuosiluokalla 1-8. Perustetta ei sovelleta, jos sisarus on sijoitettu kyseiseen kouluun erityisen tuen päätöksen perusteella tai sisarus onhakemuksesta toissijaisesti ko. koulussa. Sisarusperuste koskee myös samassa osoitteessa vakituisesti asuvia uusperheen lapsia.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet ovat kokonaisuudessaan liitteenä 10. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä sisarusperusteen osalta tarkennetut lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Tarkennetut periaatteet otetaan käyttöön valmisteltaessa lukuvuonna ja 7. vuosiluokalla aloittavien oppilaiden lähikoulun osoittaminen. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 10.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuosina , ja SIVIS 65 Perusopetuslain 23 :n mukaan lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kuitenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Tämän perusteella lukuvuonna on 187 työpäivää, lukuvuonna työpäivää ja lukuvuonna työpäivää. Lukuvuoden koulutyön päättymisjankohdasta säädetään perusopetusasetuksen 7 :ssä. Sen mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Opetuksen järjestäjä puolestaan päättää milloin koulutyö aloitetaan ja miten lomat sijoitetaan lukuvuoteen. Lukion työajoista ei ole säädöksiä uudessa koululainsäädännössä. Näin ollen koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä loma-aikojen jaksottamisesta. Tarkoituksenmukaista on entiseen tapaan lähteä siitä, että lukion työ- ja loma-ajat lukion ylintä luokka-astetta lukuun ottamatta ovat samat kuin peruskoulussa. Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön 1.4. kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen työ- ja loma-ajoista. Koulujen oppilaskuntia, johtokuntia (henkilökuntaa kuultuaan) ja nuorivaltuustoa on pyydetty antamaan lausuntonsa liitteenä 11 olevasta esityksestä kolmen seuraavan lukuvuoden työ- ja loma-ajoiksi. Oppilaskunnat, johtokunnat ja nuorisovaltuusto ovat voineet lausunnossaan joko hyväksyä pohjaesityksessä olleet työ- ja loma-ajat tai tehdä oman esityksensä. Koulujen oppilaskuntien, johtokuntien ja nuorisovaltuuston kommenteista on tehty yh teenveto (liite 12). 26 oppilas- ja johtokuntaa sekä nuorisovaltuusto ovat hyväksyneet pohjaesityksen sellaisenaan. 19 oppilas- ja johtokuntaa tekivät pohjaesitykseen jonkin muutosesityksen. Kaksi niistä liittyi lukuvuoden koulutyön aloittamisajankohdan aikaistamiseen ja yksi myöhäistämiseen. Lisäksi tehtiin erilaisia esityksiä lauantaityöpäivien järjestämisestä. Näistä suosituin oli esitys yhden lauantaityöpäivän lisäämisestä jokaiselle lukuvuodelle (13 esitystä). Kolmen koulun oppilaskunnalta ei tullut kommentteja. Edellä esitetyn perusteella lukuvuosien , ja työ ja loma-ajat määräytyvät kouluille toimitetun pohjaesityksen mukaisesti. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: -

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä lukuvuosien , ja työ- ja loma-ajat seuraavasti: Lukuvuosi : Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Lukuvuosi : Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Lukuvuosi : Syyslukukausi Koulu alkaa to Syysloma (vk 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (vk 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Arkadian Yhteislyseon toivotaan järjestävän työ- ja loma-aikansa vastaavalla tavalla. Lisäksi sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi Lukkarin koulun vanhempainyhdistyksen vetoomuksen liittyen lauantaityöpäivien järjestämiseen. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Päätökseen kuuluu liitteet

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Länsikaaren koulun johtokunnan täydentäminen SIVIS 66 Länsikaaren koulun johtokunnan opettajajäsen Auli Kangas-Mero on siirtynyt toisiin tehtäviin. Koulun opettajien varajäsen Riikka Ahoniemi on virkavapaalla Opettajien kokouksessa on päätetty esittää johtokunnan varsinaiseksi opettajajäseneksi luokanopettaja Sanne-Maija Moreliusta ja Riikka Ahoniemen virkavapausajalle opettajien varajäseneksi Jonna Harjua. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Esitys: Sivistyslautakunta valitsee Sanne-Maija Moreliuksen Länsikaaren koulun johtokunnan opettajajäseneksi jäljellä olevaksi johtokuntakaudeksi ja Jonna Harjun varajäseneksi väliseksi ajaksi. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on nykyisessä muodossa ollut voimassa alkaen. Päättäessään kuntalisästä, valtuusto päätti myös, että kuntalisän vaikutuksista raportoidaan vuosittain osavuosikatsauksen yhteydessä. Kuntalisän suuruus on 200 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan heti vanhempainrahakauden jälkeen perheen nuorimmalle lapselle siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Ehtona on, etteivät perheen muutkaan lapset käytä subjektiivista oikeuttaan kunnalliseen tai yksityiseen päivähoitoon. Lasten kotihoidontuen piirissä olevista lapsista on tehty erillinen raportti, jota päivitetään vuosittain (liite 13). Raportista poimittua: * alle kuusivuotiaiden lasten määrä vuonna 2014 oli 90 lasta pienempi kuin vuonna 2013 * 1-vuotiaiden osuus päivähoitopalvelujen käyttäjinä laski vuonna 2015 merkittävästi vuoteen 2014 verrattaessa (9,26 %). Alle kolmivuotiaiden lasten osuus päivähoitopalvelujen käyttäjänä laski kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen * Alle kolmivuotiaiden lasten osuus kotihoidon piirissä on lisääntynyt 1.9 %-yksikköä vuoteen 2013 verrattuna. * 1-vuotiaiden lasten osuus kotihoidossa on lisääntynyt 2.2 %-yksikköä vuoteen 2013 verrattuna ja 8.7 %-yksikköä vuoteen 2006 verrattuna. Vuoden 2015 heinäkuussa kotihoidon tuen kuntalisän turvin hoidettiin kunnassamme 346 lasta. Kotihoidon tuen kuntalisän saajien määrä vaihtelee jonkin verran kuukausittain, mutta on viime vuosina vakiintunut kuitenkin lapseen kuukaudessa. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Esitetään, että sivistyslautakunta merkitsee lasten kotihoidontuen käytön seurantaraportin tiedoksi ja antaa sen edelleen tiedoksi kunnanhallitukselle ja - valtuustolle. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, Päätös: Esitys hyväksyttiin.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Päätökseen kuuluu liite 13.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Peruskoulujen ja lukioiden työsuunnitelmat lukuvuodelle SIVIS 68 Perusopetusasetuksen 9 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan toimintasäännön kohdan mukaan koulun johtokunnan tehtävänä on hyväksyä koulun opetussuunnitelma ja vuotuinen työsuunnitelma. Peruskoulut ja lukiot ovat toimittaneet johtokuntiensa hyväksymät työsuunnitelmat koulutuspalveluihin ja ne ovat kokouksessa nähtävillä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: - Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta merkitsee saaneensa tiedoksi peruskoulujen ja lukioiden lukuvuodelle laatimat työsuunnitelmat. Lisätietoja: opetuspäällikkö Kati Luostarinen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Lausunto Vihtijärven osakuntaliitoksesta SIVIS 69 Vihtijärven kyläyhdistys ry on toimittanut Nurmijärven kuntaan esityksen osakuntaliitoksesta, jossa Vihdin kunnan Vihtijärven kylä liitettäisiin Nurmijärven kuntaan. Esitys on liitteessä 14. Esityksen perusteena kyläyhdistys esittää, että Vihtijärvi kuuluisi luonnollisimmin Nurmijärveen sijainnin, liikenneyhteyksien, palveluiden saavutettavuuden ja kylän elinvoimaisuuden säilyttämiseen tähtäävän kehittämisen puolesta. Maantieteellisesti Vihtijärven kylä sijaitsee Vihdin kunnan koillisnurkassa ja siellä asuu n. 600 henkilöä. Alue on pinta-alaltaan n. 72,5 km 2. Hallintojohtaja Jukka Anttila on lähettämässään sähköpostissa pyytänyt lausuntoa lautakunnilta mennessä. Toimielinten lausuntojen keskeinen tarkoitus on vaikutusluonnoksen ja muun tiedon pohjalta arvioida kuntarakennelain 4 : n perusteella, että parantaisiko liitos 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Nykytila sivistystoimialan toiminnan näkökulmasta Koulu: Vihtijärven koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa, joista toisen omistaa kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen kanssa on vuokrasopimus vuoteen 2019 saakka. Vihtijärven koulussa on lukuvuonna oppilaita 49. Koulussa työskentelee kolme luokanopettajaa ja koulunkäynnin ohjaaja. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan koulun nettomenot olivat euroa. Koulutiloista maksettiin sisäistä vuokraa euroa. Varhaiskasvatus:Vihtijärven päiväkoti on kylän monitoimitalolla. Kiinteistön omistaa kunta. Tällä hetkellä päiväkodissa on 19 lasta, joista 8 on esiopetuksessa. Lapset ovat 3-6 -vuotiaita. Päiväkodissa on viisi työntekijää. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan päiväkodin nettomenot olivat euroa, joista sisäisten vuokrien osuus oli euroa. Kylällä toimii yksi kunnallinen perhepäivähoitaja. Koululaisten iltapäivätoiminta: Vihtijärven koululla toimii koululaisten iltapäiväkerho, jonka toiminnasta vastaa vanhempainyhdistys. Iltapäiväkerhossa on tällä hetkellä 1-2 luokan

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta oppilaita yhteensä seitsemän. Kirjastopalvelut: Vihdillä on tällä hetkellä Vihtijärvellä kuusi iltapysäkkiä ja yksi koulupysäkki, joilla kirjastoauto käy joka toinen viikko. Pysäkkiaikaa on 4,5 tuntia. Kävijöitä on noin 100 ja lainoja noin 250 / viikko. Osakuntaliitos Koulu: Jos koulun toimintaa päätetään jatkaa osakuntaliitoksen jälkeen, siirtyvät kouluun liittyvät kustannukset Nurmijärven kunnalle. Arvioidut kustannukset ovat n euroa vuodessa. Tämän hetken arvion mukaan Vihtijärven oppilaat mahtuisivat Röykän kouluun. Jos oppilaat kuljetaan Röykän kouluun, lisääntyvät koulukuljetuskustannukset vähintään euroa sekä tarvitaan yhteensä euron määräraha kouluruokailuun sekä oppikirjoihin ja koulutarvikkeisiin.vihtijärven kylän keskeinen toive on oman koulun säilyminen kylässä. Tämän hetken oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä on laskeva. Varhaiskasvatus: Jos Vihtijärvi liitetään Nurmijärven kuntaan, joudutaan oman päiväkodin tulevaisuus arvioimaan. Tällä hetkellä Nurmijärvellä on pyritty aktiivisesti eroon pienistä päivähoitoyksiköistä. Vihtijärven perheiden työmatka suuntautuu etelään, joten lapset voidaan tulevaisuudessa hoitaa Nurmijärvellä, todennäköisesti Klaukkalan alueen päiväkodeissa. Kustannusten lisäyksenä mahdollisesta osakuntaliitoksesta on noin 20 lapsen hoitokustannukset n euroa. Perhepäivähoito voisi olla kylällä annettavaa lähipalvelua. Perhepäivähoidon aiheuttama kustannus olisi 2000 euroa kuukaudessa eli vuodessa n euroa. Päivähoidon tulot Vihtijärven osalta ovat n euroa. Iltapäivätoiminta: Jos Vihtijärvellä säilyy osakuntaliitoksen jälkeen koulu ja siellä järjestää edelleen vanhempainyhdistys iltapäiväkerhotoimintaa, Nurmijärven kunta tukee iltapäivätoiminnan palveluntuottajaa 75 euroa / lapsi / kk. Vuositasolla kustannukset ovat euroa. Kirjastopalvelut: Jos Nurmijärven kirjastoauton reitti ulotetaan Vihtijärvelle, joudutaan vähentämään kirjastoauton palveluja muualla Nurmijärvellä. Toinen vaihtoehto on ostaa kirjastoautopalveluja Vihdistä. Oman kirjastoauton palvelujen ulottaminen Vihtijärvelle lisää kustannuksia euroa. Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen lisäisi sivistystoimen kustannuksia euroa ja tuloja euroa vuodessa. Vihtijärveläisten näkökulmasta nykyiset sivistystoimeen liittyvät palvelut Vihtijärven alueella voivat pysyä nykyisellään tai palvelut tullaan tarjoamaan nykyisen Nurmijärven alueella.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Yritysvaikutusten arviointi: - Esitys: Sivistyslautakunta toteaa lausuntonaan edellä esitetyn perusteella, että Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen lisää sivistystoimen palvelujen järjestämisen kustannuksia. Lisäksi on mahdollista, että Vihtijärven liittäminen Nurmijärveen heikentää vihtijärveläisten palveluja sivistystoimen tarjoamien palvelujen osalta. Mahdollisen uuden alueen palvelujen järjestäminen voi heikentää sivistystoimen palvelujen osalta nykyistä palvelutasoa. Taustatietoa liitteessä 15 (ei julkinen). Lisätietoja: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluuu liitteet (liite 15 ei ole julkinen).

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 765/ /2015, 802/ /2015, 804/ /2015, 805/ /2015 SIVIS 70 Kuntalain mukaan sivistyslautakunta tai lau ta kun nan pu heen joh taja voi ottaa lautakunnan kä sit te lyyn asian, jo ka on kun ta lain no jalla siirretty lautakunnan alai sen vi ran haltijan toi mi val taan ja jossa asianomainen vi ranhaltija on teh nyt päätöksen, ellei kun nan hallitus, kunnan hallituksen puheejoh taja tai kunnanjoh taja ole il moittanut asian ottamisesta kunnanhalli tuk sen käsittelyyn. Lautakunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa yksilöön kohdistuvia opetustoimen asioita. Koululautakunta on lisäksi :ssä 65 rajannut otto-oikeuden ulkopuolelle päätöksessä tarkemmin määrätyt asiat. Sivistystoimenjohtajan, hallintopäällikön, opetuspäällikön, varhaiskas va tus päälli kön, kirjastonjohtajan, kulttuurijohtajan ja kul je tussuun nit te li jan pää tök set ajalta ovat ko kouk sessa näh tävil lä. Sivistyslautakunnalle on toimitettu seuraavat koulujen johtokuntien pöytäkirjat: -Klaukkalan koulun johtokunta Nummenpään koulun johtokunta Röykän koulun johtokunta Lukkarin koulun johtokunta Suomiehen koulun johtokunta Rajamäen koulun johtokunta Nukarin koulun johtokunta Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Esitys: Sivistyslautakunta merkitsee tie dok si ko kouk sessa näh tä villä ole vat viranhaltijapäätökset ajalta sekä koulujen johtokuntien pöytäkirjat ja to teaa, ett ei se ota kä sit te lyyn sä em. pää töksiä. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Ilmoitusasiat SIVIS 71 - Tiedoksi 9. luokkalaisten sijoittuminen jatko-opintoihin (liite 16). - Opetussuunnitelmaseminaari järjestetään torstaina klo valtuustosalissa. - Mikko Saarisen, PerusS, tilalle sivistyslautakuntaan nimetty Eetu Palonen, PerusS, nimetään myös Saarisen tilelle lukiotyryhmän jäseneksi. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Esitys: Merkitään tiedoksi. Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite 16.

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta Kehitys- ja keskusteluasiat SIVIS 72 Keskusteltiin kouluihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:- Yritysvaikutusten arviointi:- Lisätietoja: hallintopäällikkö Kirsi Hyvämäki, puh

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Sivistyslautakunta MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven sivistyslautakunnalta kir jal li sella oikaisuvaatimuksella, joka on toi mi tet tava Nurmijärven kunnanviras ton kir jaamoon viimeistään ennen kunnan vi raston aukioloajan päättymistä nel jänte nätoista (14) päivänä päätöksen tiedok sisaan nista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen , :istä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. 2. VALITUSOSOITUS Muutosta - :issä tehtyihin päätöksiin voi hakea Helsingin hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään ennen viraston aukioloajan päättymistä kolmantenakymmenentenä (30) päivänä tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta asianosainen ja kunnan jäsen :istä ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä vaiheessa 1. kohdan mukaisesti oikaisuvaatimus , :istä ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöön panoa. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2) päätös, johon haetaan muutosta; 3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 4) muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys siitä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa todetun mukaisesti lasketaan. Oikaisuvaatimus-/valitusaika

27 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuutta mansa asiamiehen toimitettava taikka postitse lähetettävä oikaisuvaatimus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet Nurmijärven sivistyslautakunta Katuosoite: Keskustie 2, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi