Mahtaakohan tunnilla tympästä LUMA-talkoiden ja LUMA-keskusten vaikuttavuus biologian ja maantieteen aineopetuksen näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mahtaakohan tunnilla tympästä LUMA-talkoiden ja LUMA-keskusten vaikuttavuus biologian ja maantieteen aineopetuksen näkökulmasta"

Transkriptio

1 Pro gradu -tutkielma Mahtaakohan tunnilla tympästä LUMA-talkoiden ja LUMA-keskusten vaikuttavuus biologian ja maantieteen aineopetuksen näkökulmasta Anni Aroluoma & Titta Liukkonen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biologia

2 2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biologia AROLUOMA, A. ja LIUKKONEN, T. Mahtaakohan tunnilla tympästä LUMA-talkoiden ja LUMA keskusten vaikuttavuus biologian ja maantieteen aineopetuksen näkökulmasta Pro Gradu -tutkielma: Työn ohjaaja: Tarkastajat: Maaliskuu s. + 7 liitettä FT Jari Haimi FT Jari Haimi, FT Matti Hiltunen Hakusanat: biologian opetus, LUMA, maantieteen opetus, opetuksen kehittäminen TIIVISTELMÄ Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen oli 1980-luvulla kansainvälistä keskitasoa ja osittain sen alapuolella. Globaalit ja paikalliset ympäristökysymykset ja nopea teknologinen kehitys edellyttivät osaamisen kehittämistä. Tilanteen parantamiseksi opetusministeriö käynnisti vuonna 1996 LUMA-talkoot, eli Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 Kansalliset kehittämistalkoot. LUMAtalkoissa yhteiskunnan eri toimijat, muun muassa oppilaitokset, toimivat yhteisen päämäärän saavuttamiseksi kehittämällä muun muassa LUMA-oppiaineiden opetusmenetelmiä ja -materiaaleja ja toimijoiden välistä yhteistyötä. LUMA-talkoiden yhtenä osatavoitteena oli levittää LUMA-toimintaa sitä kehittävistä pilottioppilaitoksista koko Suomeen. Hanke oli onnistunut ja selvää kehitystä oli tapahtunut monilla eri osaalueilla: muun muassa oppilaiden koulusaavutukset olivat parantuneet ja opetusmenetelmät olivat monipuolistuneet. Hankkeen loputtua vuonna 2002 valtakunnallinen LUMA-keskus ja paikalliset LUMA-keskukset jatkavat LUMA-toimintaa ja sen kehitystyötä. Tässä tutkimuksessa selvitimme biologian ja maantieteen opettajille suunnatun kyselyn pohjalta LUMA-hankkeen vaikutusta kouluihin nykyään. Tarkastelimme LUMA-ohjelman sisällön toteutumista pilottikouluissa ja hankkeeseen sitoutumattomissa kouluissa (verrokkikouluissa), ja vertailimme tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Pilotti- ja verrokkikoulujen välillä oli eroja muutaman LUMA-ohjelman sisällön toteutumisessa ja LUMA-ohjelman mukainen toiminta oli monissa osa-alueissa melko heikkoa. Selvitimme myös pilotti- ja verrokkikoulujen sekä Keski-Suomen opettajien näkemyksiä LUMAkeskusten toimivuudesta. LUMA-keskukset olivat opettajille jokseenkin tuttuja, mutta LUMA-keskusten tarjoamia palveluja käytettiin vaihtelevasti. LUMA-toimintaa tulisi jatkossakin kehittää, jotta suomalaisten matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on myös tulevaisuudessa kansainvälisesti korkealla tasolla.

3 3 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ, Faculty of Mathematics and Science Department of Biological and Environmental Science Biology AROLUOMA, A. and LIUKKONEN, T. Is one bored during the lessons The effectiveness of LUMA joint action and LUMA centers from the perspective of biology and geography Master of Science Thesis: Supervisor: Inspectors: March p. + 7 appendices PhD Jari Haimi PhD Jari Haimi, PhD Matti Hiltunen Key Words: LUMA, teaching biology, teaching geography, development of teaching ABSTRACT Finnish know-how in mathematics and natural sciences in the 1980`s was internationally average or below average. Global and local environmental problems and fast technological development required development of the know-how. To improve this situation Ministry of Education launched project called LUMA-talkoot in other words Finnish know-how in mathematics and natural sciences in 2002 joint national action. LUMA-talkoot was joint action where many society s actors, like educational establishments, operated to gain a common goal. Operational methods for gaining this aim were among other things developing teaching methods and materials and increasing cooperation among society s actors. One part of LUMA-talkoot aim was to spread LUMA-action to whole Finland from schools that piloted the project and were committed for developing action. Project was successful and there was progress in many different fields among other things pupil s school rating achievements had improved and teaching methods had been diversified. In this research we examined effects of LUMA-talkoot to schools nowadays with inquiry that was sent for biology and geography teachers. We examined how different contents of programme of LUMA-talkoot were being fulfilled in schools that piloted the project and other schools that weren t committed for LUMA-developing action (control schools). We also compared the results for earlier studies. We found out that there were differences amongst pilot schools and control schools in some aspects of LUMA-talkoot programme and that in many fields action in schools were quite unsatisfactory comparing to the aims of LUMA-programme. We also examined teachers opinions in pilot and control schools and in Central Finland s schools of how well LUMA-centers are functioning. LUMAcenters were somewhat familiar for teachers but LUMA-centers services were being used Finnish know-how in mathematics and natural sciences can be kept in internationally high level.

4 4 Sisältö 1. JOHDANTO KOHTI LUMAA MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN TILA SUOMESSA JA 1990-LUVUN ALUSSA Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnallisessa keskustelussa ennen LUMAa Biologian ja maantieteen osaamisen tila Suomessa ennen LUMAa Matematiikan ja luonnontieteiden perussivistyksen komitean mietinnöt Suomalaisten koulusaavutukset biologiassa ja maantieteessä ennen LUMAa LUMA-OHJELMA LUMA-ohjelman kansallinen linjaus ja tavoitteet LUMA-ohjelman hankkeet LUMA-ohjelman seuranta ja tulokset Opetusministeriö ja Koulutuksen tutkimuslaitos seurannan toteuttajina Koulusaavutustutkimukset oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen mittareina Yhteistyö, verkottuminen ja integraatio Opetus Resurssit Oppilaat Ylioppilaskirjoitukset Opettajien täydennyskoulutus LUMA-HANKKEEN JÄLKEEN LUMA-toiminnan kehittäminen LUMA-hankkeen päätyttyä LUMA-verkosto LUMA-keskukset Valtakunnallinen LUMA-keskus Resurscenter för matematik, naturvetenskap och teknik i skolan OuLUMA LUMA-KS LUMATE-keskus Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus LUMA-keskus Aalto LUMA-keskus Saimaa Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus KYSELYTUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT Aineiston hankinta LUMA-pilottikoulut ja verrokkikoulut Keski-Suomen LUMA-keskus: LUMA-KS Vastausten käsittely ja tilastollinen testaus KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET LUMA-pilottikoulujen ja verrokkikoulujen opettajien kyselytutkimuksen tulokset Yhteistyö ja verkottuminen Opetus Resurssit Oppilaiden kannustaminen, motivointi ja tukitoimet... 40

5 Ylioppilaskirjoitukset Opettajien täydennyskoulutus LUMA-keskukset Keski-Suomen alueen koulut TULOSTEN TARKASTELU Tutkimuksen kattavuus ja luotettavuus Pilotti- ja verrokkikoulujen vertailu Yhteistyö, verkottuminen ja integraatio Opetus Resurssit Oppilaiden kannustaminen, motivointi ja tukitoimet Ylioppilaskirjoitukset Opettajien täydennyskoulutus LUMA-keskukset Keski-Suomen alueen koulut LOPPUPÄÄTELMÄT KIITOKSET KIRJALLISUUS LIITTEET Anni Aroluoma selvitti LUMA-ohjelmaa, sen taustoja ja sen vaikuttavuutta pilotti- ja verrokkikouluihin. Titta Liukkonen selvitti LUMA-keskusten toimintaa ja opettajien käsityksiä LUMAkeskuksista ja niiden toiminnasta.

6 6 1. JOHDANTO Suomen matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen tunnetaan maailmalla. Globalisaatio, ilmaston muutos ja muut ajankohtaiset aiheet luovat haasteita ja paineita näiden alojen osaamiselle myös tulevaisuudessa. On tärkeää taata näille aloille riittävästi erityisosaajia ja siksi innostaa näiden alojen opiskeluun korkeakouluissa. Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian hallintaa vaaditaan myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja ne ovat tärkeä osa nyky-yhteiskunnan aktiivisen kansalaisen yleissivistystä. Näiden oppiaineiden tärkeys onkin huomioitu perusopetuksen tämän hetkisessä kehittämistyössä ja jo viime vuosituhannen lopulla (Opetusministeriö 2010). Luonnontieteiden opetuksen ja osaamisen kehittäminen oli aktiivista vuosituhannen loppupuolella. Kehittämistoiminta keskittyi erityisesti matemaattisiin luonnontieteisiin (matematiikka, fysiikka ja kemia). Biologian ja maantieteen osaaminen ovat olennainen osa luonnontieteellistä yleissivistystä ja näin ollen myös niiden kehitystoiminta on tärkeää. Biologian ja maantieteen kouluopetuksen tulee olla laadukasta ja olla opetusmenetelmiltään tieteenalalle ominaista. Näin ollen on hyvä selvittää millaista näiden oppiaineiden kehittämisen tarve on ollut, mitä asialle on saatu tehtyä ja miten kehitystoimintaa jatketaan. Opetushallitus ja Opetusministeriö käynnistivät 1990-luvulla kansalliset kehitysohjelmat parantamaan suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Näitä olivat Opetushallituksen LUMA-hanke ja tämän pohjalta Opetusministeriön julkistama LUMA-talkoot. LUMA- talkoot oli mittava hanke, jonka ohjelmaa päivitettiin ja kehitettiin koko sen voimassaoloajan. Erityistä oli myös se, että kehittämis- ja suunnittelutyöhön osallistui lukuisia eri toimijoita. Nämä kaksi tekijää johtivat siihen, että LUMA-sanasto on moninainen ja melko sekava. Hankkeen aikana kunnissa ja kouluissa puhuttiin LUMAhankkeesta, LUMA-ohjelmasta ja LUMA-projektista lähes synonyymeinä (Aroluoma 2001). LUMA-sanasto oli yleensä toimijoista riippuvaista, esimerkiksi LUMA-projekti oli Opetushallituksen osuutta LUMA-talkoista. Näin ollen käytännössä kaikki edellä esitetyt LUMA-termit liittyivät LUMA-talkoisiin. Tässä tutkimuksessa tätä termistöä käytetään melko väljästi, jotta teksti olisi helposti luettavissa. Tutkimuksessamme LUMA-ohjelmalla tarkoitetaan 1996 julkaistua ohjelmaa Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 2002 Kansalliset kehittämistalkoot sekä sen 1999 julkaistua tarkastettua versiota. Toinen selvennettävä termistö on maantiedon ja maantieteen erottelu. Osassa tutkimuksemme vanhemmissa lähdeaineistoissa käytettiin termiä maantieto molempien koulutustasojen kohdalla. Nykyisissä perusopetuksen opetussuunnitelmissa oppiaine on maantieto ja lukion opetussuunnitelmassa maantiede. Opetusministeriön työryhmälle on esitetty maantieto -oppiaineen nimen muuttamista maantiede -oppiaineeksi (Opetusministeriö 2010). Tutkimuksessamme käsitellään sekä yläkouluja että lukioita, joten käytämme termiä maantiede. Tässä työssä selvitimme kirjallisuuden avulla LUMA-talkoiden taustoja ja vaikutuksia: Miksi LUMA-talkoot käynnistettiin ja mihin niillä pyrittiin? Oliko hanke onnistunut? Mitä on tapahtunut LUMA-rintamalla hankkeen loputtua noin kymmenen vuotta sitten? LUMA-toiminnan nykytilaa tutkimme kyselyiden avulla. Selvitimme onko LUMAhankkeella ( ) ollut pysyvä vaikutus biologian ja maantieteen opetuksen nykytilaan: Onko LUMA-hankkeeseen osallistuneiden (pilottikoulujen) ja siihen osallistumattomien koulujen (verrokkikoulut) välillä eroja nykyään LUMA-ohjelman

7 7 mukaisten tavoitteiden toteutumisessa? Tutkimme pilotti- ja verrokkikoulujen välisiä eroja sekä LUMA-ohjelman tavoitteiden mukaisen toiminnan määrää ja laatua kouluilla nykyään. Pilotti- ja verrokkikoulujen tuloksia vertailtiin keskenään ja LUMA-talkoiden aikaisiin aineistoihin. Tutkimme myös miten LUMA-keskusten tavoite LUMA-toiminnan vahvistamisesta on onnistunut:. Hyödyntävätkö LUMA-hankkeen pilottikoulujen opettajat LUMA-keskusten tarjontaa enemmän verrattuna muihin kouluihin? Miten hyvin Keski- Suomen biologian ja maantieteen opettajat tuntevat vuonna 2011 perustetun Keski-Suomen LUMA-keskuksen? Mitä keskusten tarjoamia palveluja opettajat käyttävät, ja mitä keskuksilta toivottaisiin? 2. KOHTI LUMAA MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN TILA SUOMESSA JA 1990-LUVUN ALUSSA 2.1. Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnallisessa keskustelussa ennen LUMAa Suomessa koulutus ja jopa yleissivistys käsitteinä olivat pitkään perustuneet vahvasti humanististen oppiaineiden, kuten historian ja kielien, arvostukseen ja osaamiseen (mm. Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988, Luonnontieteiden koulutuksen arviointityöryhmä 1992). Tilanteena tämä johti siihen, että matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ja koulutuksen määrä eivät enää yhteiskunnan muuttuessa vastanneet määrällisesti eivätkä laadullisesti yhteiskunnan tarpeita. Nopea teknologinen kehitys ja Suomen kehittyminen kohti tietoyhteyskuntaa olivat näitä yhteiskunnallisia muutoksia (mm. Opetushallitus 1993, Sutela 1995). Myös lisääntynyt yhteiskunnallinen tarve globaalien ja paikallisten ympäristökysymysten ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi kasvatti matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen merkitystä. LUMA-talkoita edelsi laaja yhteiskunnallinen keskustelu suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tilasta. Keskustelussa oli mukana muun muassa tiedeyhteisöjä, yritysmaailman toimijoita, valtiollisia tahoja ja oppilaitoksia. Erityisesti 1980-luvulta lähtien monet eri tahot tekivät selvityksiä ja arviointeja matematiikan ja luonnontieteiden osaamisesta ja koulutuksesta Suomessa sekä näiden kehittämisen tarpeesta. Toimijoina olivat muun muassa opetusministeriö, Opetushallitus, Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto (TT), Tutkijoiden ja kansanedustajien seura (Tutkas), opettajankoulutuslaitokset, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos (nykyään Koulutuksen tutkimuslaitos) ja Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseura. Monissa näiden toimijoiden julkaisuissa oli kehitetty ehdotuksia havaittujen ongelmien poistamiseksi muun muassa pohtimalla erilaisten opetusmenetelmien vaikutuksia tiedon sisäistämiseen (mm. Opetusministeriö 1992, Kurki-Suonio & Kurki-Suonio 1989, Virtanen 1987). Erityisesti 1980-luvun ja 1990-luvun alun luonnontieteiden opetusta, didaktiikkaa ja osaamista käsittelevissä keskusteluissa ja julkaisuissa oli havaittavissa, että monien pääpainotus oli niin sanotuissa kovissa luonnontieteissä (fysiikka, kemia). Esimerkiksi Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran toiminta keskittyi alkuvuosina matematiikkaan ja koviin luonnontieteisiin. Biologian ja maantieteen roolista oli alettu keskustella kyseisessä seurassa jo vuonna 1989 (Laurén & Meisalo 1989), mutta tuolloin oppiaineita ei vielä erityisesti huomioitu. Seuran järjestämillä kymmenensillä Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen päivillä vuonna 1992 oli mukana biologian ja maantieteen opetukseen liittyviä esityksiä (Hemminki 1994, Ojala 1994). Samankaltainen erottelu matemaattisten aineiden sekä biologian ja maantieteen välillä oli havaittavissa ainedidaktiikan päivien julkaisuraporteissa. Ensimmäisillä ainedidaktiikan päivillä oli erotettu matemaattiset aineet omaksi kokonaisuudekseen ja biologia ja maantiede

8 8 omakseen (Meisalo & Sarmavuori 1987). Viidensillä ainedidaktiikan päivillä oppiaineet oli yhdistetty matematiikan ja luonnontieteiden aineryhmäksi (Ahtee & Meisalo 1991). LUMA-ohjelman perustamista valmisti kolme keskustelutilaisuutta, joiden järjestäjinä olivat TT, Tutkas ja opetusministeriö (Opetusministeriö 2002). Näistä ainakin kaksi käsitteli vain matematiikkaa, tietotekniikkaa ja kovia luonnontieteitä: Tutkaksen järjestämä Matematiikan ja luonnontieteiden oppiminen portti osaamisen Suomeen ja Opetusministeriön Peruskoulun ja lukion matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen kehittäminen vuonna Teollisuuden ja työnantajainkeskusliiton keskustelutilaisuuden Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen tila ja kehittämismahdollisuudet vuonna 1995 sisällöstä ei löytynyt tietoa. Arvelemme, että syynä biologian ja maantieteen osuuden puuttumiseen osana luonnontieteitä tässä yhteydessä lienee se, että näiden oppiaineiden tila oli monilla osa-alueilla, mm koulusaavutuksissa, parempi kuin muiden luonnontieteiden. Näin ollen matematiikan, fysiikan ja kemian tilan parantamisen tarve oli akuutimpi ja selvempi Biologian ja maantieteen osaamisen tila Suomessa ennen LUMAa Matematiikan ja luonnontieteiden perussivistyksen komitean mietinnöt Biologian ja maantieteen osalta opetuksen ja osaamisen tilan tutkimuksia ja arviointeja ja 1990-luvuilla tekivät muun muassa Matematiikan ja luonnontieteiden perussivistyksen komitea (ns. Leikolan komitea), Luonnontieteiden koulutuksen arviointityöryhmä ja Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Leikolan komitea teki laajan selvityksen matemaattis-luonnontieteellisen sivistyksen ja tietämyksen tasosta ja sisällöstä Suomessa. Komitean väli- ja loppumietinnöissä (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988, Matemaattisluonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1989) tekemät esitykset matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseksi koettiin yleisesti toimiviksi, ja niiden toteuttamista puolsivat muun muassa Teollisuuden koulutusvaliokunta ja Tutkijoiden ja kansanedustajien seura (Pessi 1989, Seppälä 1995). Mietinnöt toimivat pohjana monille matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen kehitysehdotuksille. Mietintöjen osa-alueita olivat koulutus (perus-, jatko-, ammatillinen ja korkeakoulutus) eri osa-alueineen, opetussuunnitelmat, opettajankoulutus, täydennyskoulutus, koulusaavutustutkimukset, järjestö- ja harrastustoiminta sekä erilaiset joukkoviestimet, kirjastot, museot ja tiedekeskustoiminta. Välimietintö (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988) sisälsi matematiikan ja luonnontieteiden perussivistyksen tilan kuvauksen ja jälkimietintö (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1989) komitean kehitysehdotukset eri osa-alueisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden ongelmia olivat opetuksen kokeellisen lähestymistavan vähäisyys ja se, että eri oppiaineiden ainesisältöjen yhteneväisyyksiä ei osoitettu tarpeeksi (oppiaineiden integraatio) (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988). Kokeellisuuden puutteen katsottiin johtavan vääristyneeseen luonnontieteiden kokonaiskuvaan. Myös aineiden opetusajat olivat kansainvälisesti vertailtuna lyhyitä ja niiden osuudet opetuksen kokonaisajasta alhaisia. Ongelmana matemaattis-luonnontieteellisellä alalla olivat myös sukupuolten väliset erot osaamisessa ja motivaatiossa. Matematiikan ja luonnontieteiden täydennyskoulutuksen tarve arvioitiin silloista tarjontaa suuremmaksi. Opetusvälineistö oli haastateltujen opettajien kokemuksen mukaan kouluilla riittävä ja tarkoituksenmukainen. Koulun ulkopuolisten instituutioiden, kuten kirjastojen, järjestöjen ja luontopolkujen, merkitys kansalaisten perussivistyksen kehittämisessä koettiin tärkeäksi. Monilla osa-alueilla

9 9 kehityksen suunta oli ollut oikeanlainen. Kouluissa oli ollut muun muassa monimuotoisia opetuskokeiluja ja erilaisten vapaan sivistystoimen toimijoiden määrä oli lisääntynyt. Komitea esitteli opetuksen ja osaamisen ongelmakohtia biologiassa ja maantieteessä (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988). Biologian oppisisällöt olivat komitean mielestä liian laajat, jotta niiden käsittely luonnontieteille ominaisella kokeellisella lähestymistavalla olisi mahdollista. Oppikirjat todettiin sellaisiksi, etteivät ne tue kokeellista opetusta ja maastotöitä. Niiden ongelmana oli myös se, että selittävä, tulkitseva ja pohtiva ote jäi liian vähälle huomiolle. Ympäristökysymykset oli esitetty oppimäärässä hajallaan eli niitä käsiteltiin eri oppiaineiden oppisisällöissä ja eri koulutustasoilla. Näin ollen ympäristökysymysten käsittely oli epäselvää ja irrallista eikä oppiaineiden välistä integraatiota ollut osoitettu mitenkään. Ongelmana nähtiin myös se, että ympäristökysymyksiä tarkasteltiin vain käsittelemällä seurauksiltaan kielteisiä ilmiöitä kiinnittämättä huomiota positiivisiin ratkaisukeinoihin. Ongelmaksi komitea esitti myös biologian oppisisältöjen jakautumisen lukiossa kursseihin siten, että monet keskeiset osaalueet jäivät osalta opiskelijoista opiskelematta. Komitea piti biologian opetusryhmien keskikokoja liian suurina ja oppimääriä liian laajoina, jotta oppilaslähtöiset opetusmenetelmät ja kokeellinen opetus toimisivat. Näin ollen kouluilla tehtävät demonstraatiot olivat pääsääntöisesti opettajien tekemiä ja kokeellinen toiminta vaatimatonta. Kunnallisista opetuskohteista todettiin, että monet biologian ja maantieteen opetuksessa käytetyt maastokohteet olivat joutuneet uhatuiksi tai hävinneet. Ylioppilaskirjoituksissa biologian suosio laski vuosien 1981 ja 1986 välillä. Kokelaat pitivät biologian osuutta reaalikokeessa vaativana, mikä vähensi vastausintoa. Maantieteen tilanne oli jonkin verran parempi (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1988). Maantieteen opetuksessa tutkimuksellinen tarkastelutapa oli korostunutta. Lisäksi maantieteen opetussuunnitelmassa esitettiin selkeästi oppiainesisältöjen integrointi eri oppiaineisiin. Komitea kuitenkin totesi, että ilmiökokonaisuuksien esitykset kaipaisivat tarkistusta oppiaineiden integroinnin kautta. Oppikirjojen kannalta tilanne oli samanlainen kuin biologiassa, eli kokeellisuuteen ja maastotöihin ne ohjasivat huonosti. Myös maantieteen osalta ryhmäkokoja pidettiin liian suurina. Maantieteen vastaukset ylioppilaskirjoituksissa olivat lisääntyneet vuosien 1981 ja 1986 välillä, mutta usein kokelaat vastasivat vain yhteen kysymykseen lisäpisteiden toivossa. Biologian ja maantieteen opetuksen tilan parantamiseksi esitettiin muun muassa opetussuunnitelman kehittämistä (Matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1989). Opetussuunnitelmauudistukselta edellytettiin, että siinä painotettaisiin silloista enemmän oppilaskeskeisten ja luonnontieteille ominaisten kokeellisten opetusmenetelmien ja tiedonhankintatapojen käyttöä. Lisäksi eri oppiaineiden integrointi tulisi huomioida. Opintosuunnitelmissa piti huomioida myös ympäristökasvatuksen tiedolliset perusteet koulutuksen kaikilla tasoilla. Komitea esitti myös, että lukion biologian oppisisältöjä ja pakollisten kurssien tiedollista ainesta oli vähennettävä. Pakollisten kurssien määräksi lukiossa komitea esitti kolmea biologian ja kahta maantieteen kurssia. Biologian ja maantieteen opetusta piti komitean mukaan muuttaa (Matemaattisluonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1989). Tuolloin opetus keskittyi liikaa tiedon ulkoa opettelemiseen. Opetuksen tahdottiin sen sijaan harjoittavan oppilaiden tiedonhankinta-, -käsittely-, -arviointi-, -yhdistely- ja -soveltamistaitoja. Opetuksessa tuli käyttää apuna ajankohtaisia ja monipuolisia oppimateriaaleja. Komitea painotti opetusmenetelminä käytettäväksi oppilaskeskeisiä työtapoja, kuten laboratorio- ja maastotyöskentelyä. Myös tietotekniikan käyttö opetusvälineenä koettiin tärkeäksi erityisesti tiedonhankinnan ja ongelmanratkaisun yhteydessä.

10 10 Monet yllä mainituista kehitysehdotuksista oli esitetty myös muiden luonnontieteiden ja matematiikan tilan parannusehdotuksina (Matemaattisluonnontieteellisen perussivistyksen komitea 1989). Yleisesti komitea myös totesi, että reaalikokeen rakennetta ja sisältöä tulisi kehittää. Matematiikan ja luonnontieteiden opettajien täydennyskoulutusta tuli lisätä ja siinä keskittyä oppiaineiden niveltämiseen, opetusmenetelmien ja -materiaalien vaihtelevaan käyttöön sekä kokeellisen lähestymistavan soveltamiseen. Opetusryhmäkoot piti komitean mielestä rajata kuuteentoista, eli erityisesti lukiossa ryhmäkokoja olisi pitänyt pienentää. Lukion luonnontieteiden opetuksen työtilojen ja välineiden tila piti arvioida ja selvittää niiden lisätarve. Tämän tehtävän komitea antoi Kouluhallitukselle. Kunnalliset opetussuunnitelmat nähtiin erityisen positiivisina, sillä ne mahdollistivat paikallisten erityispiirteiden huomioonottamisen opetuksessa. Loppumietintönsä viimeisenä kehitysehdotuksena komitea esitti, että Suomen Akatemia, kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus käynnistävät yhteistyössä matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden opetusta ja oppimista käsittelevän monitieteisen tutkimusohjelman. Lisäksi valtioneuvoston piti asettaa neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli koota komitean mietinnöstä saatava palaute. Neuvottelukunnan piti myös seurata ja valvoa mietinnössä esitettyjen toimenpide-ehdotusten käsittelyä ja toteutumista sekä laatia esitykset jatkotoimista. Neuvottelukunnassa tuli olla edustajia yliopistojen, korkeakoulujen, koulun, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen, elinkeinoelämän, viestinnän ja hallinnon piiristä Suomalaisten koulusaavutukset biologiassa ja maantieteessä ennen LUMAa Koulusaavutustutkimukset ovat tärkeä osa koulutuksen arviointitutkimuksessa (Leimu 2004a). Niiden avulla saadaan selvitettyä paitsi opiskelijoiden osaamisen tilaa myös koko koululaitoksen ja opetussuunnitelmien toimivuus. Suomessa Koulutuksen tutkimuslaitos on johtanut osallistumista koulusaavutustutkimuksiin, joita on toteutettu sekä kansallisesti tilannekartoituksina että kansainvälisesti (Linnakylä & Saari 1993). Erityisesti kansainväliset IEA-tutkimukset (The International Association for Evaluation of Educational Achievement) ovat tuottaneet tietoa, jonka avulla suomalaista koulutusjärjestelmää on kehitetty ja kehitetään edelleen. LUMA-ohjelmaa edeltäneitä luonnontieteiden koulusaavutustutkimuksia olivat vuosina 1970 ja järjestetyt kansainväliset IEA-tutkimukset ja Peruskoulun arviointi 90 -hankkeen luonnontieteiden osaprojekti. Erityisesti IEA-tutkimuksen tuloksilla oli vaikutusta matematiikan ja luonnontieteiden kehittämishankkeiden aloittamiseen. Esimerkiksi Leikolan komitean mietinnöissä koulutuksen kehitystarvetta perusteltiin kansainvälisten vertailututkimuksien tuloksilla. Kansainvälisissä IEA-tutkimuksissa mitattiin suomalaisten oppilaiden koulusaavutuksia. Vuoden 1984 tutkimuksessa suomalaiset 8.-luokkalaiset sijoittuivat luonnontieteiden osaamisessa kansainvälisesti keskimääräiselle tasolle (Leimu 2004b). Biologian osaamisessa abiturientit sijoittuivat keskiarvoltaan kansainvälisen keskiarvon alapuolelle. Abiturientit, jotka lukivat pitkää matematiikkaa, sijoittuivat kuitenkin biologian saavutuksissa hieman kansainvälisen keskiarvon yläpuolelle. Maantieteen kokeessa suomalaiset abiturientit suoriutuivat kansainvälisesti verrattuna heikosti (Komiteanmietintö 1988). Suomessa luonnontieteiden opetukseen käytettiin viikkotuntimäärällisesti vähiten aikaa kansainvälisesti verrattuna (Leimu 2004b). Lisäksi käytännöllisen työskentelyn osuus opetuksesta oli verrattain vähäistä. Leikolan komitea arvioi koulusaavutustutkimuksen tuloksia siten, että erityisesti lukion luonnontieteiden opetus kaipasi kiireellistä korjaamista ja samalla tuli tarkastella myös peruskoulun luonnontieteiden opetusta (Matemaattis-luonnontieteellisen

11 11 perussivistyksen komitea 1988). Komitea koki ongelmalliseksi sen, ettei Suomi osallistunut vuosina lainkaan IEA-tutkimuksen kokeelliseen osaan, joten tiedot oppilaiden käytännöntaidoista jäivät vajaiksi. Koulutuksen tutkimuslaitos käynnisti vuonna 1989 yhteistyössä opetushallinnon kanssa peruskoulun toimintaa ja tuloksellisuutta arvioivan kansallisen Peruskoulun arviointi 90 -hankkeen (Linnakylä & Saari 1993). Hankkeeseen oli sisällytetty luonnontietieteitä käsittelevä osatutkimus, jonka päätavoitteena oli selvittää oppilaiden luonnontiedollinen taso. Saatuja tuloksia myös vertailtiin vuoden 1984 IEA-tutkimuksen tuloksiin mahdollisten muutosten havaitsemiseksi (Laurén 1993). Tämän vuoksi tutkimus toteutettiin kansainvälisiä IEA-tutkimuksia mukaillen. Tutkimuksessa havaittiin, että kahdeksasluokkalaisten luonnontieteellisten tehtävien ratkaisuprosentti oli kohonnut 2 prosenttiyksikköä vuodesta Ainekohtaisesti biologian ratkaisuprosentti oli noussut yhden prosenttiyksikön, kun taas maantieteen ratkaisuprosentti oli pysynyt ennallaan. Näin ollen muutosta oppilaiden osaamisessa ei juuri ollut tapahtunut aikaisempaan verrattuna. Suomalaisten oppilaiden kiinnostus luonnontieteellisiin oppiaineisiin oli hieman vähentynyt (Laurén 1993). Havaittiin myös, että kokeellisen opetuksen ja maastotöiden osuus oli edelleen niukkaa. Tutkimuksen loppukommentoinnissa huomautetaankin, että opetussuunnitelman perusteita laadittaessa tulisi ottaa huomioon opetuksen työtapojen monipuolistaminen. Luonnontieteiden koulutuksen arviointityöryhmä arvioi luonnontieteiden perus- ja jatko-opetuksen laatua Suomessa 1990-luvun alussa. Lukion biologian oppimisen ja opetuksen arvioitiin olleen vähintään hyvällä tasolla lukiossa vuonna 1992 (Opetusministeriö 1992). Arvio perustui ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Luonnontieteiden koulutuksen arviointityöryhmä arvioi myös, että lukio tarjosi opiskelijoille hyvän pohjan biologian opinnoille korkeakouluissa. Tiedollisia puutteita opiskelijoilla oli joillakin biologian osa-alueilla. Maantieteen opetuksessa ja opiskelussa lukioissa työryhmä ei nähnyt olleen vakavia puutteita. Työryhmä arvioi biologian ja maantieteen opetuksen ja peruskoulusta saatavat pohjatiedot hyviksi. 3. LUMA-OHJELMA 3.1. LUMA-ohjelman kansallinen linjaus ja tavoitteet Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen tila ja puutteet olivat perusteellisesti tiedossa 1990-luvun alussa. Paineet ongelmien ratkaisemiseksi kasvoivat ja tietoisuus muutoksen välttämättömyydestä lisääntyi, oli aika siirtyä puheista tekoihin (mm. Sutela 1995, Tunkelo 1995). Opetusministeriö julkisti Suomalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna kansallisten kehittämistalkoiden ohjelman ensimmäisen version vuonna 1996 (Heinonen O.-P. 1996). LUMA-ohjelmalla toimeenpantiin parannustoimet aiemmin kuvattuihin matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen ongelmakohtiin. LUMAohjelmasta tehtiin väliarvio (Opetusministeriö 1999b), jonka jälkeen julkaistiin uusi tarkistettu ohjelma vuonna 1999 (Opetusministeriö 1999a) Ohjelman päätavoitteena ja kansallisena linjauksena oli suomalaisten matemaattisluonnontieteellisen osaamisen nostaminen kansainväliselle tasolle (Heinonen O.-P. 1996). Tämä kansallinen linjaus oli kirjattu vuoden 1995 hallitusohjelmaan (Valtioneuvosto 1995). LUMA-ohjelmaan oli kirjattu matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tarpeet ja puutteet Suomessa. Biologian tai maantieteen ongelmista ei ollut ensimmäisessä ohjelmassa mainintaa. Tarkistetussa ohjelmassa oli maininta, että biologian oppimistulokset ovat riittämättömät erityisesti soveltamisen ja kokeellisen työskentelyn taitojen osalta.

12 12 LUMA-talkoiden vuoden 1996 ohjelmassa esitettiin vuoteen 2002 kuusi osatavoitetta, jotka olivat sekä määrällisiä että laadullisia. Määrällisiä tavoitteita olivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät ja ylioppilastutkinnon matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden suorittamiset. Biologiassa ja maantieteessä tehtävien suorittamisen määrä tuli säilyä silloisella tasolla. Määrällisiä tavoitteita olivat myös tyttöjen osuudet tekniikan opiskelijoista ja lukion matematiikan, fysiikan ja kemian laajoissa opinnoissa. Laadullisena tavoitteena oli, että koululaisilla on hyvät ja monipuoliset matematiikan ja luonnontieteiden tiedot ja taidot siten, että Suomi sijoittuu OECD-maiden parhaaseen neljännekseen kansainvälisessä vertailussa. Muita laadullisia tavoitteita olivat, että ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saavuttavat riittävän, vähintään lukion yleistä oppimäärää vastaavan osaamisen tason matematiikassa ja luonnontieteissä ja että kansalaisilla on mahdollisuus hankkia tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen edellyttämät matematiikan ja luonnontieteiden taidot (Heinonen O.-P. 1996). Tarkistetussa LUMA-ohjelmassa tavoitteita oli selkiytetty ja täsmennetty. Lisäksi määrällisten tavoitteiden rajat oli säädetty paremmin vastaamaan tarvetta (Opetusministeriö 1999a). Lisäksi siihen oli lisätty uutena määrällisenä tavoitteena matemaattis-luonnontieteellisten aineenopettajien vuosittaiset vähimmäisvalmistujamäärät. Vuoden 1999 tarkastetulla LUMA-ohjelmalla pyrittiin vastaamaan paremmin kansalliseen linjaukseen eli nostamaan suomalaisten matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen kansainväliselle tasolle. Tarkistetulla ohjelmalla kyettiin paremmin huomioimaan LUMAohjelmassa esitetyt matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen tarpeet ja toimimaan suomalaisen osaamisen ongelmakohtien ratkaisemiseksi LUMA-ohjelman hankkeet LUMA-ohjelmassa esitettiin hankkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkuperäisessä versiossa hankkeet oli jaoteltu kymmeneen päälinjaukseen, joista lähes jokainen sisälsi useita pienempiä osahankkeita. Päälinjaukset olivat muun muassa tasaarvo, erityistukitoimet, opettajankoulutus ja sidosryhmäyhteistyö. Tarkastetussa LUMAohjelmassa hankkeita oli täsmennetty ja selkeytetty. Lisäksi lähes jokainen päälinjaus oli saanut lisää osahankkeita. Kunkin päälinjauksen jälkeen oli esitetty listaus kyseisen hankkeen toimijoista. Toimijoiksi oli kirjattu muun muassa opetusministeriö, ylioppilastutkintolautakunta, yliopistot ja yritykset. Tämän tutkimuksen kannalta tärkeitä ovat ne hankkeet, joiden toimijoiksi oli merkitty oppilaitokset. Oppilaitoksille esitettyjä hankkeita tarkistetussa LUMA-ohjelmassa olivat (sulkeissa merkittynä osahankkeiden keskeisiä kohtia) pilottitoiminta ja sidosryhmäyhteistyö opetuksen arviointi ja kehittäminen (hyödynnetään opetuksen tutkimusta ja arviointeja opetuksen kehittämisessä) LUMA-aineiden painoarvon lisääminen opetuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt (tehostetaan integrointia eri kouluasteiden ja oppiaineiden kesken sekä tietotekniikan käyttöä ja kehitetään kokeellista opetusta) tasa-arvoa lisäävät hankkeet (ilmiöiden havainnointi, tietojen soveltaminen, ongelmanratkaisu) erityistukitoimet (huomioidaan heikot ja lahjakkaat oppilaat ja valmennetaan oppilaita systemaattisesti tiede- ja taito-olympialaisiin ) elinikäisen oppimisen hankkeet (tuetaan luontoharrastuksia ja aktivoidaan kansalaisten osallistumista) yhteistyö elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa

13 13 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä lukioiden ja ammatillistenoppilaitosten välinen yhteistyö. Ohjelmassa esitetyt hankkeet oli kirjattu avoimina, joten toimijat itse keksivät ratkaisuja, kuinka niiden toteutumiseen pyrittiin. LUMA-talkoot toimivat talkooperiaatteen mukaisesti, eli jokainen toimija sitoutui omien voimavarojensa ja resurssiensa mukaan kehittämään tavoitteiden mukaista toimintaa. (Opetusministeriö 2002). LUMA-talkoita leimasi myös vahvasti yhteistyö, jota odotettiin toimijoiden välille LUMA-ohjelman seuranta ja tulokset Opetusministeriö ja Koulutuksen tutkimuslaitos seurannan toteuttajina LUMA-ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta arvioitiin koko sen historian ajan. Toimijoiksi tähän arviointityöhön oli merkitty LUMA-ohjelmassa opetusministeriö, Korkeakoulujen arviointineuvosto, Opetushallitus, ja yliopistot (tarkistetussa ohjelmassa yliopistojen tilalla oli Koulutuksen tutkimuslaitos) (Heinonen O.-P. 1996, Opetusministeriö 1999a). Oppilaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumista tutkivat Opetushallitus ja Koulutuksen tutkimuslaitos. Opetushallitus julkaisi säännöllisesti hankkeen etenemistä esitteleviä tiedotteita (LUMA-projekti tiedottaa 1 10). Näissä tiedotteissa seurattiin kehittämishankkeen keskeisillä indikaattoreilla opetuksessa ja oppimisessa tapahtuneita muutoksia. Indikaattoreina olivat muun muassa ylioppilaskirjoitukset, oppilaiden ainevalinnat, tiedeolympialaiset ja opettajien täydennyskoulutus. LUMA-hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa tutkittiin hanketta edistäneitä ja haittaavia tekijöitä, täydennyskoulutusten vaikutuksia sekä opetuksen ja opetusmenetelmien muutosta (Aroluoma 2001). Tutkimuksen osana oli hankkeeseen osallistuneille kouluille ja kunnille suunnattu kyselyhaastattelu. Opetusministeriö laati LUMA-talkoista väli- ja loppuarvion Koulusaavutustutkimukset oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen mittareina LUMA-talkoiden tavoitteena vuoteen 2002 oli, että Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa OECD-maiden parhaaseen neljännekseen. Ohjelmassa painotettiin luonnontieteellisen osaamisen keskeisinä tekijöinä asioiden käsitteellistä hallintaa, tietojen soveltamista sekä kokeellisen ja havainnoivan työskentelyn taitoja. LUMA-talkoiden viimeisten vuosien aikana järjestettiin luonnontieteiden koulusaavutustutkimuksia, joilla mitattiin oppilaiden luonnontieteellistä osaamista. Näistä kaksi oli kansainvälisiä koulusaavutustutkimuksia (TIMSS 1999 ja PISA 2000). Kansallisia tutkimuksia olivat kansallinen peruskoulun 9.-luokkalaisten luonnontieteiden arviointi (Rajakorpi 1999) ja LUMA-hankkeen laadunarviointitutkimukset (Rajakorpi 2000). Peruskoulun 9.-luokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulosten arviointi oli Opetushallituksen keväällä 1998 suorittama tutkimus, joka toteutettiin valtakunnallisena luonnontieteiden kokeena (Rajakorpi 1999). Kokeeseen osallistui noin 5 % silloisista yhdeksäsluokkalaisista. Kokeessa oli 8 biologian ja 9 maantieteen tehtävää sekä niin sanottuja science tehtäviä, jotka olivat oppiainerajoja ylittäviä. Kokeen avulla arvioitiin, miten opetussuunnitelman tavoitteet on saavutettu kouluilla. Toisena tavoitteena oli arvioida, miten oppilaat osaavat luonnontietoa peruskoulun päättövaiheessa. Arvioinnin taustatekijöinä huomioitiin oppilaan sukupuoli ja äidinkieli (suomi/ruotsi) sekä alueelliset näkökulmat. Arvioinnissa tutkittiin myös LUMA-pilottikoulujen ja muiden koulujen oppilaiden luonnontieteellisen osaamisen välisiä eroja. Osaamista arvioitiin kokeen tehtävien ratkaisuprosenttien perusteella. Koko kokeen osalta biologian osaaminen arvioitiin tyydyttäväksi ja maantieteen välttäväksi. Tiedon soveltamista mittaavissa

14 tehtävissä oppilaiden osaaminen oli selvästi huonompaa: biologiassa välttävää ja maantieteessä heikkoa. Tutkimuksessa havaittiin joitain eroja sukupuolien, kieliryhmien ja asuinalueiden välillä. Biologian kokeessa tytöt pärjäsivät poikia paremmin ja maantiedossa heikommin. LUMA-koulujen ja vertailukoulujen välillä ei ollut suuria tilastollisia eroja kokeiden suorituksissa. Ainoa tilastollisesti merkitsevä ero oli luonnontieteiden yhdistelmätehtävissä, joiden ratkaisemisessa verrokkikoulujen oppilaat selvisivät paremmin. Koetulosten pohjalta arvioitiin, että opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei saavutettu tarpeeksi hyvin. Toinen päätelmä oli, että opetuksessa ja opiskelussa tuli pyrkiä tutkimukselliseen otteen lisäämiseen, asioiden ymmärtämiseen sekä tiedon analysoitiin ja soveltamiseen. LUMA-hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin laadunarviointitutkimuksella (Rajakorpi 2000). Tutkimuksessa vertailtiin peruskoulun 7. luokalle ja lukion aloittaneille ryhmille järjestettyjen lähtötasomittausten tuloksia vuosilta 1996 ja Näiden lähtötasoarviointien tavoitteena oli tarkastella luonnontieteiden osaamisen tasoa ja siinä tapahtuneita muutoksia, tasa-arvon toteutumista ja todistus- ja koearvosanojen korrelaatiota. Osaamista tarkasteltiin tehtävien ratkaisuprosenttien perusteella (Rajakorven asteikko: kiitettävä > 80 %, tyydyttävä %, välttävä % ja heikko < 40 %) (Rajakorpi 2000). Kokeisiin osallistui oppilaita sekä LUMA-pilotti- että verrokkikouluista. Tutkimuksessa pilottikoulujen oppilaiden tuloksia verrattiin verrokkikoulun oppilaiden tuloksiin. Yläkoulujen lähtötasoarvioinnin tulosten mukaan pilotti- ja verrokkikoululaiset suoriutuivat biologiassa paremmin (lähes kiitettävästi) vuonna 1999 kuin 1996 (Rajakorpi 2000). Maantieteessä tulokset olivat heikentyneet molemmissa ryhmissä. Eri aihealueittain yläkoululaiset osasivat tiedon tulkintaan ja muistamiseen liittyvät tehtävät kiitettävästi. Käsitteiden ymmärtämisen ja tiedon soveltamisen oppilaat osasivat tyydyttävästi ja tutkimuksen suunnittelun välttävästi. Oppilaiden osaaminen oli parantunut kaikissa aihealueissa vuodesta Pilottikoulujen oppilaat ratkaisivat merkittävästi paremmin käsitteen ymmärtämiseen ja tutkimuksen suunnitteluun liittyvät tehtävät. Lukion lähtötasoarvioinneista havaittiin, että biologian kokeen keskimääräiset ratkaisuprosentit olivat pilottiryhmällä 52,8 % ja verrokkiryhmällä 53,7 % eli osaaminen oli välttävää (Rajakorpi 2000). Vuonna 1996 biologiaa osattiin kiitettävästi molemmissa ryhmissä, mutta arvostelu perustui vain monivalintatehtäviin, joten suoraa vertailua ei voinut tehdä. Maantieto osattiin kiitettävästi pilottiryhmässä ja tyydyttävästi verrokkityhmässä. Tiedon muistamista ja käsitteiden ymmärtämistä mittaavissa kysymyksissä lukiolaiset selvisivät huonommin kuin vuonna 1996 (muistaminen pilottikouluissa tyydyttävä, verrokkikouluissa välttävä ja käsitteiden ymmärtäminen molemmissa välttävä). Tiedon tulkinnassa ja soveltamisessa oli selvää parannusta vuodesta Tutkimuksen suunnittelun lukiolaiset osasivat kiitettävästi. Lukiolaisten tiedon soveltamisen ja tuottamisen taidot olivat varsin puutteelliset (Rajakorpi 2000). Vuosien 1996 ja 1999 välillä oli vaihtelua aineiden osaamisessa. Kuitenkin ainekohtaista osaamista mitattiin verrattain pienillä tehtävämäärillä, jolloin yhden tehtävän osuus lopullisessa arvostelussa määrittää paljon. Tämä saattoi selittää lukiolaisten osaamisen suurta muutosta biologiassa. Maantieteen osaamista mitattiin vain yhdellä tehtävällä, joten tulokset eivät ole luotettavia. Kansainväliseen TIMSS 1999 (The Third International Mathematics and Science Study) -vertailututkimukseen osallistui 38 maata (Kupari ym. 2001). Suomessa tutkimus toteutettiin vuosina ja varsinainen tutkimusaineisto hankittiin keväällä Opetettavien aineiden sisältöjen osaamista mittaavaan kokeeseen osallistui Suomesta 7.-luokan oppilaita. Tutkimuksesta selvisi, että luonnontieteissä suomalaiset sijoittuivat kansainvälisesti selvästi keskimääräistä paremmin (vain neljä maata oli merkittävästi 14

15 15 parempia) ja OECD-maihin nähden keskitasolle. Biologiassa suomalaiset sijoittuivat kansainväliseen keskiarvoon nähden selvästi paremmin. OECD-maiden vertailussa suomalaisten oppilaiden osaaminen oli keskiarvon alapuolella. Maantieteen osaamisessa suomalaiset olivat myös kansainvälistä keskiarvoa parempia ja OECD-maiden keskitasoa. TIMSS-tutkimuksen mukaan LUMA-ohjelman tavoitetta eli suomalaisten sijoittumista OECD-maiden parhaaseen neljännekseen, ei ollut vielä saavutettu. PISA 2000 (Programme for International Student Assessment) oli ensimmäinen kolmen vuoden välein toteutettavista kansainvälisistä oppimistutkimuksista (Välijärvi 2002). Ensimmäisen tutkimuksen pääalueena oli lukutaito, mutta se sisälsi myös luonnontieteiden tutkimuksen sivualueena (35 tehtävää) (Reinikainen 2002). PISAtutkimuksella mitattiin oppilaiden tieteellistä ajattelua ja kykyä soveltaa tietojaan. Tutkimus toteutettiin vuosina (Välijärvi 2002). PISA-tutkimuksessa suomalaiset 15-vuotiaat sijoittuvat luonnontieteissä selvästi kansainvälistä keskiarvoa paremmin (Reinikainen 2002). Aihealueittain suomalaisten luonnontieteiden käsitteiden ymmärtäminen oli 63 % (tyydyttävä Rajakorven asteikolla) ja omien johtopäätelmien ja tulosten kirjoittaminen 37 % (heikko Rajakorven asteikolla). Suomalaisten osaaminen oli kaikissa tutkituissa tiedonhankinnan taidoissa OECD-maiden keskiarvoa parempia. PISA tutkimuksen mukaan LUMA-ohjelman tavoite saavutettiin eli suomalaiset sijoittuivat OECD-maiden parhaimpaan neljännekseen. Suomalaisten osaaminen luonnontieteissä parani LUMA-hankkeen edetessä ja ohjelmassa asetettu tavoite saavutettiin (Reinikainen 2002). Tästä tuloksesta ei kuitenkaan ole pääteltävissä, oliko tähän syynä LUMA-hanke vai muut tekijät. LUMA-hankkeen laadunarviointitutkimuksen mukaan pilottikoulujen oppilaiden osaaminen oli osin jopa huonompaa kuin verrokkikoulujen (Rajakorpi 2000). Haastatellut opettajat arvioivat, ettei LUMA-hanke ollut vielä tuolloin (vuonna 2000) vaikuttanut oppilaiden osaamiseen vaan ennemminkin asenteiden positiiviseen muutokseen luonnontieteiden opiskelua kohtaan (Aroluoma 2001). Koulusaavutusten ohella onkin syytä tarkastella myös LUMA-hankkeen laadullisia vaikutuksia Yhteistyö, verkottuminen ja integraatio LUMA-ohjelman puitteissa Opetushallitus muodosti opetuksen kehittämis- ja informaatioverkoston, jossa oli mukana aluksi 26 kuntaa (Opetusministeriö 1999b). Kustakin kunnasta oli nimetty projektin pilottikouluiksi alakoulu, yläkoulu ja lukio. Mukana oli myös valtaosa normaalikouluista ja ammatillisia oppilaitoksia. LUMAtalkoiden edetessä kuntia liittyi talkoisiin lisää siten, että LUMA-kuntia oli vuonna 2002 kaikkiaan 78 (Opetusministeriö 2002). Kunnat ja pilottikoulut sitoutuivat kehittämään matematiikan ja luonnontieteiden opetusta LUMA-ohjelman mukaisesti ja levittämään saamiaan tuloksia muihin kuntiin ja oppilaitoksiin. Verkoston tehtävänä oli myös tukea opettajien yhteistyötä oppilaitosten sisällä ja välillä. Tehtävänä oli myös vahvistaa ja lisätä yhteyksiä oppilaitosten ulkopuolisiin toimijoihin, kuten elinkeinoelämään ja luonnontieteiden asiantuntijoihin. Kunnat ja oppilaitokset raportoivat tekemästään työstä. LUMA-talkoiden loppuraportissa arvioitiin kehittämis- ja informaatioverkon olleen oikea ratkaisu ja kehittämistavoitteiden oikean suuntaisia (Opetusministeriö 2002). Kouluilta saatujen raporttien perusteella havaittiin, että sidosryhmäyhteistyössä oli edistytty hyvin. Yhteistyön muodot ja mallit vaihtelivat, mutta lähes kaikki koulut harjoittivat jonkinlaista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Eri kouluasteiden välillä tehtiin muun muassa opetussuunnitelmayhteistyötä, joka edisti koulutuksen jatkumon rakentamista. Koulujen sisäinen yhteistyö toimi parhaiten erityisesti LUMAaineiden opettajien ja lähiaineiden opettajien kesken. Oppiaineiden integraatiota oli toteutettu kouluilla muun muassa yhteisillä monioppiaineisilla kursseilla ja projekteilla.

16 16 Loppuraportissa todettiin, että koulujen ja kuntien välillä oli merkittäviä eroja tavoitteiden toteutumisessa (Opetusministeriö 2002). Kuntien ja koulujen hankkeeseen sitoutumisen erot olivat huomattavia (Aroluoma 2001). Havaittiin, että oli sellaisia LUMA-kouluja, joissa koko opettajakuntaa tai edes kaikkia LUMA-aineiden opettajia ei ollut saatu mukaan toimintaan. Yhteistyön merkitystä kuitenkin korostettiin kaikissa haastatelluissa kouluissa. Yhteistyön arvostus näkyi siinä, että yhteistyö oli lisääntynyt kaikissa haastatelluissa kouluissa. Koulun ulkopuolista yhteistyötä tehtiin kunnan laitosten, paikallisten teollisuus- ja tutkimuslaitosten sekä ympäristökohteiden kanssa. Hankkeen myötä oli kiinnitetty enemmän huomiota yhteistyön opetukselliseen sisältöön. Yhteistyö ja oppiaineiden integraatio työyhteisötasolla (yhteistyö/integraatio muiden kuin luonnontieteellisten aineiden ja aiheiden kanssa) oli lisääntynyt noin 53 prosentilla kouluista. Työyhteisötason yhteistyönä tehtiin muun muassa projekteja ja opintoretkiä LUMA-aineiden opettajien välinen yhteistyö oli lisääntynyt 63 prosentissa haastatelluista kouluista. Kokeellisen opetuksen tehostaminen ja oppiaineiden integraatio lisäsi tätä yhteistyötä. Haastatellut opettajat olivat yhteistyön lisääntymiseen tyytyväisiä ja monet jopa ihmettelivät yhteistyön aikaisempaa puuttumista. LUMApilottikouluista 79 %:ssa oli lisätty yhteistyötä eri kouluasteiden välillä. Yhteistyön luonne vaihteli oppikirjojen sisältöjen ja opetussuunnitelmien läpikäymisestä rekrytointityöhön ja vierailuihin. Eniten yhteistyötä tehtiin lukion ja yläkoulujen välillä. Opetuksen integrointi oli LUMA-loppuraportin mukaan osoittautunut vaikeaksi (Opetusministeriö 2002). Ongelmaksi oli havaittu 1999 opetushallituksen järjestämässä neuvottelussa muun muassa se, että opettajat eivät olleet perillä lähiaineiden opetussuunnitelmien tavoitteista, sisällöistä ja opetusmenetelmistä. Koulun arjessa työ- ja kurssijärjestykset koettiin esteeksi integraation toteutumiselle. LUMA-talkoot siis lisäsivät eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja verkottumista ja levittivät innovaatioita. Yhteisyön eri muodot ja integraatio olivat määrältään ja laadultaan tekijöistään riippuvaisia. Näin ollen joissakin kunnissa ja kouluissa toimintaa oli harjoitettu huomattavasti toisia enemmän. Kunnilta ja kollegoilta saatu aineellinen ja henkinen tuki vaikutti opettajien motivaatioon toteuttaa LUMA-talkoita. Havaittiin, että ryhmässä työskentely oli vahvempaa kuin yksin toimiminen. Monissa asioissa opettajat kokivat jääneensä yksin (Aroluoma 2001) Opetus LUMA-talkoiden loppuraportin arvion mukaan merkittävin vaikutus hankkeella oli opetusmenetelmien kehittämisessä ja opetussuunnitelmien muutoksessa (Opetusministeriö 2002). Lähes kaikissa pilottikouluilta kerätyissä raporteissa kerrottiin havainnollisuuden, kokeellisuuden ja toiminnallisuuden lisääntyneen opetuksessa. Opetuksessa oli panostettu myös vaihteleviin opetusmenetelmiin, joiden koettiin selkeästi edistäneen oppimista. Raportista ei kuitenkaan käynyt ilmi kuinka paljon määrällisesti kouluissa käytettiin kokeellisuutta ja oppilaslähtöisiä opetusmenetelmiä. LUMA aineiden arvostus oli lisääntynyt, mikä näkyi sekä opettajien että oppilaiden lisääntyneenä motivaationa. Opettajien arvostus työhönsä ja matematiikan luonnontieteiden opetukseen lisääntyi, kun opettajat olivat innostuneet hankkeen myötä opetuksen kehittämisestä. Biologian opetuksessa käytettiin LUMA-pilottikouluissa ongelmapohjaisia töitä ja kokeellista opetusta (Opetusministeriö 2002). Kouluissa oli tapahtunut selvää kehitystä kokeellisempaan suuntaan. Kokeellista opetusta kouluilla olivat muun muassa kasvatuskokeet, kompostin seuranta, hyönteisten keruu, maastoretket ja ihmisen refleksien havainnointi. LUMA-koulujen opettajien oppituntien suunnittelussa tapahtui muutoksia ja opetuksen kehittämistä hankkeen edetessä (Aroluoma 2001). Muutoksia oli tapahtunut

17 17 seuraavissa asioissa (sulkeissa niiden koulujen, joissa kyseinen muutos oli tapahtunut, prosentuaalinen osuus kaikista haastatelluista kouluista): oppimisympäristökokeilut ja työtapojen monipuolistuminen (63 %) kokeellisuuden pohdinta ja/tai käyttöönotto (79 %) toiminnallisuuden ja oppilaskeskeisyyden lisääntyminen (47 %) havainnollisen opetuksen sekä välineiden ja niiden käytön lisääntyminen (79 %) oppiaineksen ja opetusmateriaalin valinnan pohtiminen (58 %) arvioinnin kehittäminen (68 %) opetuksen kehittäminen osana arkikäytänteitä ja halukkuus täydennyskoulutuksiin (37 %) LUMA-aineiden tuntimäärien ja valinnaistarjonnan lisääminen (74 % ). LUMAn myötä opetuksessa oli tapahtunut selviä laadullisia muutoksia. Muutokset näkyivät erityisesti oppilaiden ja opettajien lisääntyneenä motivaationa. Oppilaiden LUMA-valinnat olivat lisääntyneet 63 %:lla haastatelluista kouluista. Laadullisen muutoksen lisäksi olisi mielestämme ollut hyvä mitata myös määrällisiä muutoksia, esimerkiksi kuinka paljon kokeellista opetusta käytettiin kouluilla. TIMSS vertailututkimuksen pohjalta arvioitiin oppituntien käytänteissä tapahtuneita muutoksia (Kupari & Reinikainen 2004). Suomessa luonnontieteiden oppitunteihin sisältyi keskimäärin opettajan luennointia 20 %, oppilaiden harjoittelua opettajan ohjaamana 16 %, kokeellista työskentelyä 22 %, kertaamista ja selventämistä 8 %, kokeita ja kuulusteluja 6 %, kotitehtävien tarkastamista 9 %, oppilaiden itsenäistä harjoittelua 11 % ja hallinnollisia tehtäviä 2 %. Oppituntitapahtumat vaihtelivat paljon maittain, eikä keskiarvojen vertailu näin ollen ollut paras tapa analysoida tuloksia (Kupari & Reinikainen 2004). Biologian ja maantieteen tuntikäytänteet Suomessa olivat keskenään melko samanlaisia ja niitä arvioitiin yhdessä. Biologiassa ja maantieteessä kokeellisen opetuksen osuus oli selvästi pienempi (n. 8,5 % opetusajasta) kuin fysiikassa ja kemiassa (34,6 %). Biologian ja maantieteen opettajat käyttivät enemmän aikaa luennointiin (25,7 % opetusajasta), opettajan ohjaamiin oppilastöihin (n. 21 %) ja oppilaiden itsenäisiin oppilastöihin (n. 14 %) verrattuna fysiikan ja kemian opettajien ajankäytön jakautumiseen. Biologian ja maantieteen opetuksessa pitäydyttiin siis TIMSS-tutkimuksen mukaan varsin opettajajohtoisessa opetuksessa LUMA-ohjelmasta huolimatta. Opettajakohtaiset erot oppiaineiden sisällä havaittiin kuitenkin suuriksi, mistä pääteltiin, että opettajien lähestymistavat opetuksessaan olivat varsin erilaisia. Kokeellisuuden lisäämisen ongelmaksi opettajat mainitsivat, että heillä ei ollut käytössään tarvittavaa tietoa ja koulutusta (Aroluoma 2001). Tältä osin LUMA-ohjelman tavoite tutkimustiedon levittämisestä ja hyväksikäyttämisestä ei toteutunut kunnolla. Tietotekniikan varustelutaso ja käytön määrät vaihtelivat kouluittain runsaasti vielä LUMA-talkoiden loputtua (Opetusministeriö 2002). Osalla kouluista ei ollut juuri minkäänlaisia tietoteknisiä laitteita ja osalla oli käytössään monipuolisesti laitteita. Tietoteknologiaa käytettiin biologian ja maantieteen opetuksessa muun muassa oppilaiden tiedonhaussa, raporttien laadinnassa ja jakamisessa sekä demonstraatioissa. Osalla kouluista oli myös huipputeknologiaa kuten tietokoneeseen liitettävä mikroskooppi. Talkoiden aikana opettajille oli järjestetty yleistä tietotekniikan koulutusta. Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL) järjesti tietotekniikan opetuskäytön koulutuksia opettajille ja kehitti kotisivujen linkitystään.

18 Resurssit LUMA-talkoiden osahankkeena opetushallitus kartoitti pilottikoulujen tilat ja välineet vuonna 1996 (Opetusministeriö 1999b). Kartoituksesta selvisi, että koulujen luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet olivat tasoltaan keskimäärin välttävät. Biologian sopivat opetustilat puuttuivat lähes puolelta lukioista, tai ne olivat varusteiltaan ja kooltaan riittämättömiä (70 %:ssa kokeellisen työskentelyn välineistö oli täysin riittämätön). Opetustilojen ja välineiden ajantasaistamiseksi ja kohentamiseksi suunnattiin tukitoimia. Tärkeää oli saada luokkiin kokeellisuutta ja oppilaskeskeisiä työtapoja tukevat tilat ja tarkoituksenmukaiset välineet. Opetusministeriö ja Opetushallitus rahoittivat LUMA-talkoita kaikkiaan 34 miljoonalla eurolla, joista pilottilukioiden laitehankintaavustuksiin jaettiin 1,7 miljoonaa euroa (Opetusministeriö 2002). Koulujen laitehankintoja tukivat talkoiden myötä myös elinkeinoelämän toimijat, muun muassa Nokia oyj (1,38 M ). Pilottikunnat ja -oppilaitokset sitoutuivat LUMA-ohjelman mukaisesti tukemaan rahallisesti hankkeen toteutumista. Lähes kaikilla kouluilla oli ollut mahdollisuus parantaa välineistöään (Opetusministeriö 2002). Haastatellut opettajat kokivat, että opetusministeriön ja Opetushallituksen rahallinen tuki oli oikein kohdennettu ja edisti osaltaan kokeellisen opetuksen lisäämistä (Aroluoma 2001). Välinehankintojen myötä kokeellisuus oli merkittävästi lisääntynyt pilottilukioissa (Opetushallitus 1999). Kuntien tuki kouluille vaihteli rahallisesti paljon (Aroluoma 2001). Opettajat myös kokivat, että koulut itse eivät olleet suunnanneet määrärahoja hankkeeseen vaan olivat luottaneet kunnalta saatuun tukeen. Koulut tukivat kuitenkin hanketta muun muassa lisäämällä LUMA-aineiden kurssitarjontaa ja muokkaamalla ryhmäjakoja, palkkaamalla sijaisia ja rahoittamalla opintoretkiä. Haastatelluista kouluista 47 %:ssa opetustiloja oli saatu parannettua joko joustavilla tilaratkaisuilla tai uusilla tiloilla tai tiloja oli saneerattu paremmin toimiviksi. Kaikissa haastattelussa mukana olleissa kouluissa oli tiloja pyritty parantamaan, mutta valtaosassa kouluista parannuksista oli jouduttu luopumaan tai tilanne oli jopa heikentynyt. Osassa näistä kouluista opettajat olivat luopuneet oppilastöiden tekemisestä kokonaan. Rahallisen tuen lisäksi monet toimijat tukivat hanketta muun muassa tukimateriaaleja tuottamalla sekä järjestämällä koulutuksia, täydennyskoulutusta ja kehittämishankkeita (Opetusministeriö 2002). Julkaisut Luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet (Montonen 1997) ja uudistettu opas Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet (Anttolainen & Tulivuori 2011) sisältävät suositukset opetustiloista ja oppiainekohtaiset välineistölistat. Luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet toimi LUMA-talkoiden aikaan lähteenä luokkavarustuksia ja tiloja suunniteltaessa Oppilaat LUMA-ohjelma sisälsi hankkeita oppilaiden ja opiskelijoiden huomioimiseksi ja motivoimiseksi matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun. Keskeisiä sisältöjä olivat tasa-arvo, lahjakkaiden ja toisaalta heikoimpien oppilaiden tukeminen ja elinikäisen oppimisen periaatteen opettaminen esimerkiksi luontoharrastuksiin kannustamalla. Oppilaiden tasa-arvo parani sukupuolten, kieliryhmien ja alueiden välillä LUMAtalkoiden edetessä, mikä oli todettu useissa arvioinneissa (mm. Rajakorpi 1999, Kupari & Reinikainen 2004). Tasa-arvon toteutumisen suhteen LUMA-ohjelman tavoitteet koettiin saavutetuiksi (Opetusministeriö 2002). Kansainvälisten koulusaavutustutkimusten (TIMSS 1999, PISA 2000) mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo luonnontieteiden osaamisessa toteutui Suomessa. TIMSS-tutkimuksessa selvisi myös, että suomalaiset peruskoululaiset ovat osaamiseltaan hyvin tasavertaisia myös alueellisesti mitattuna (Kupari ym. 2001).

19 19 Sukupuolten välillä havaittiin eroja luonnontieteiden osaamisessa (Rajakorpi 2000). Syksyn 1999 pilottiyläkouluilla sukupuolten välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta verrokkikoulujen poikien osaaminen monivalintatehtävissä ja koko luonnontieteiden kokeessa oli parempi kuin tyttöjen. Biologiassa tyttöjen osaaminen oli poikia parempaa. Lukiossa poikien osaaminen luonnontieteissä oli parempaa sekä pilotti- että verrokkikouluissa. Lukiolaiset pojat osasivat myös biologiaa tyttöjä paremmin. Pilottikouluista 47 %:lla oli tehty muutoksia ja kokeiluja sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi (Aroluoma 2001). Nämä kokeilut ja muutokset olivat onnistuneita tasaarvon parantamisen kannalta, sillä pilottikouluissa sukupuolten väliset erot olivat pienemmät kuin verrokkikouluissa (Rajakorpi 2000). Opettajat kuitenkin kokivat asiaan puuttumisen olleen vaikeaa, eikä varsinaista ratkaisua tasa-arvoasioihin ollut löytynyt joidenkin kokeilujen onnistumisista huolimatta (Aroluoma 2001). LUMA-ohjelmassa biologian tavoitteena oli, että poikia suuntautuu luokanopettajakoulutukseen ja biologian ylipisto-opintoihin vähintään 30 % aloittaneista (Opetusministeriö 1999a). Miesten osuudet biologian opinnoissa olivat vain pienentyneet eli tavoitteesta oltiin entistä kauempana (Opetusministeriö 2002). Näin ollen poikien kiinnostuneisuuteen biologiaa kohtaan olisi jatkossa tullut kiinnittää huomiota. Erilaisten oppilaiden huomioimiseksi oli tehty töitä LUMA-ohjelman aikana (Opetusministeriö 2002). Monet talkoissa mukana olleet toimijat huomioivat erityisesti lahjakkaita oppilaita järjestämällä mm kilpailuja, kursseja, leirejä ja seminaareja. Suomessa biologian ja maantieteen kansallisia kilpailuja järjestää BMOL ry. Oppilaitoksissa erilaisten oppilaiden huomioimiseksi oli perustettu muun muassa tasoryhmiä, suunniteltu ja käytetty monipuolisia työtapoja sekä lisätty valinnaisuutta ja kursseja. Tasoryhmiä ja erilaisten oppijoiden huomioimista oli lisätty 84 %:ssa haastatelluista pilottikouluista ja 21 %:ssa kouluista oli olemassa LUMA-painotteisia erikoisluokkia tai ryhmiä (Aroluoma 2001). Heikoille oppilaille oli monissa kouluissa järjestetty tukitoimia oppimisen tueksi ja kannustamiseksi Ylioppilaskirjoitukset Tarkistetussa LUMA-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että biologian ja maantieteen ylioppilaskokeen tehtäviä suorittaa vuosittain vähintään kokelasta. Varsinaisten ylioppilaskokelaiden (ensimmäistä kertaa ainetta kirjoittavat) lukumäärät vaihtelivat melko paljon koko LUMA-ohjelman ajan (Opetusministeriö 2002). Biologiaan vuonna 1995 vastanneita varsinaisia kokelaita oli ja suunta oli aleneva siten, että vuonna 2001 kirjoittajia oli Huomioitaessa kaikki kokelaslajit vuonna 2001 kirjoittajien määrä oli , joka täytti asetetun tavoiterajan. Biologian ylioppilaskokeesta havaittiin myös, että yli puolet (54,6 %) kokelaista sai biologian osuudesta 0 6 pistettä, minkä arvioitiin johtuvan siitä, että biologiaa kirjoitettiin viimeisenä tehtävänä (Opetushallitus 2003). Maantieteessä varsinaisten kokelaiden määrä pysyi joka vuosi yli asetetun rajan, mutta määrät vaihtelivat vuosittain melko runsaasti Opettajien täydennyskoulutus LUMA-talkoiden aikana järjestettiin runsaasti opettajille suunnattua täydennyskoulutusta (Opetusministeriö 2002). Talkoiden loppuraportissa arvioitiin, että LUMAtäydennyskoulutuksiin, jotka olivat ilmaisia osallistujille, osallistui % kohderyhmään kuuluvista opettajista. Nämä koulutukset olivat LUMA-pilottikoulujen opettajien eniten käymät koulutukset (Aroluoma 2001). Haastatellut biologian ja maantieteen opettajat kokivat näiden koulutusten kuitenkin painottuneen liikaa matematiikkaan ja muihin luonnontieteisiin. Täydennyskoulutuksiin osallistuttiin oman ammattitaidon parantamiseksi ja LUMA-opettajuuden velvoittamana. Koulutuksen helppo

20 20 saatavuus, oman opetustyön järjestyminen koulutuksen ajaksi ja tarvittavat resurssit koettiin myös osallistumisen syiksi. Osallistumista haittaavia tekijöitä olivat pitkät koulutusmatkat, resurssien puute, koulutyön järjestelyjen ongelmat, sopivien koulutusten puute, koulutusten liiallinen työmäärä ja ajanpuute. Täydennyskoulutukset lisäsivät opettajien aineenhallinta, työmotivaatiota ja yhteistyötä ja innostivat kehittämään ja muokkaamaan opetusta (Aroluoma 2001, Opetusministeriö 2002). 4. LUMA-HANKKEEN JÄLKEEN 4.1. LUMA-toiminnan kehittäminen LUMA-hankkeen päätyttyä LUMA-projektin päätyttyä 2002 matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehitystyötä jatkettiin vuonna 2003 nimellä Matematiikan ja luonnontieteiden kehittämisohjelma (Opetushallitus 2010). LUMA-hanke päättyi saman vuoden lopulla, ja kehitystyötä jatkettiin valtakunnallisessa LUMA-keskuksessa, joka perustettiin joulukuussa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima valtakunnallinen LUMA-keskus on sateenvarjo-organisaatio koulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyölle, jonka tavoitteena on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen, opiskelun ja opetuksen edistäminen kaikilla tasoilla (Aksela & Saarikko 2008, Valtakunnallinen LUMA-keskus 2013c). Myöhemmin perustettiin paikallisia LUMA-keskuksia eri puolille Suomea korkeakoulujen yhteyteen. Opetushallitus asetti vuonna 2007 Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan opetuksen kehittämisen tueksi (Opetushallitus 2009). Neuvottelukunta luovutti vuonna 2009 Opetushallitukselle laatimansa muistion (Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta 2009), joka sisälsi opetuksen kehittämisehdotuksia sekä yleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen. Neuvottelukunta suositteli myös LUMAtoiminnan vahvistamista LUMA-keskusten yhteisellä verkostolla LUMA-verkosto Vuonna 2010 perustettiin kansallinen LUMA-neuvottelukunta, joka laatii valtakunnallisen LUMA-strategian LUMA-toiminnan pohjaksi, sopii painopistealoista sekä yhteistyöhankkeista ja niiden rahoituksesta. Lisäksi neuvottelukunta sopii yhteisestä tiedotuksesta ja hankkeeseen liittyvästä tutkimuksesta sekä kansainvälisistä yhteistyöhankkeista ja vaihtaa kokemuksia erilaisista toimintamalleista (Kansallinen LUMA-neuvottelukunta 2010). LUMA-neuvottelukunta ohjaa LUMA-verkoston toimintaa ja koostuu verkoston jäsenten edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana vuosina toimii valtakunnallisen LUMA-keskuksen johtaja ja sihteerinä keskuksen koordinaattori. LUMA-verkostoon kuuluu LUMA-keskusten lisäksi muita alan osaamisen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja: Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Kemianteollisuus ry, Luokanopettajaliitto ry, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Opetushallitus, Taloudellinen tiedotustoimisto, Teknokas, Teknologiateollisuus ry, Kuntaliitto, Tiedekeskus Heureka, Tiedekeskus Tietomaa, Suomen Bioteollisuus ry sekä Turun yliopisto. Lisäksi verkostolla on useita yhteistyötahoja, kuten tiedekeskuksia ja alan seuroja. Kansallisen LUMA-verkoston missiona on edistää ja tukea lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimista, opetusta ja harrastuneisuutta (Kansallinen LUMA-neuvottelukunta 2010). LUMA-verkosto pyrkii kannustamaan ilmiöiden tutkimiseen myös monitieteellisestä näkökulmasta, opintoihin hakeutumista ja innostaa näiden aineiden opiskeluun ja opettamiseen sekä tukea opettajien ja tulevien opettajien työtä ja elinikäistä oppimista. Verkosto edistää uusien

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Kemian työtavat Ari Myllyviita Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Ari Myllyviita / Tieto- ja viestintätekniikan hankemaailma Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksiin

Lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksiin Lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksiin Yleistä Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa

Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin

Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin Lasten ja nuorten 5 22.01.2014 valmistelutoimikunta Kunnanhallitus 26 11.02.2014 Eräiden opettajien siirtäminen avoimiksi jääneisiin tai perustettaviin virkoihin LANUVTMK 5 Kunnallislaki 45 (11.4.2003/305)

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015)

Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015) OPETUSHALLITUS Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI kirjaamo@oph.fi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (14.4.2015) Viite: Dno 17/421/2015

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys

Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Koulussa tapahtuvan tiedeopetusta tukevan toiminnan selvitys Sisältö 1. Johdanto 2. Kyselyn taustaa 3. Kyselyn tulokset 3.1. Vastaajien taustatiedot 3.2. Tiedeopetuksen tukeminen koulussa 3.2.1. Syventävän

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot