OPETUSHALLITUS KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELUN KONSEPTOINTI

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELUN KONSEPTOINTI Form and behaviour specification

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 5 Tausta... 5 Projektidokumentit... 5 Koulutusopas.fi: haaste ja visio... 6 Haaste... 6 Lähtökohta ja ongelma... 6 Visio... 6 Arkkityypit... 7 Ensisijaiset persoonat... 8 Toissijaiset persoonat...10 Täydentävät persoonat...12 Käyttöskenaariot: Valtteri (ensisijainen)...14 Käyttöskenaariot: Essi (ensisijainen)...16 Käyttöskenaariot: Christian (ensisijainen)...18 Käyttöskenaariot: Jukka (ensisijainen)...20 Käyttöskenaariot: Mari toissijainen)...21 Käyttöskenaariot: Jenni (toissijainen)...23 Käyttöskenaariot: Alisa (toissijainen)...24 Käyttöskenaariot: Niko (täydentävä)...25 Käyttöskenaariot: Raija (täydentävä)...26 Vaatimukset

3 SISÄLLYSLUETTELO Toiminnalliset vaatimukset...28 Haku...28 Videot...29 Kartta...29 Kirjautuminen...30 Omat tiedot...30 Tulostaminen...30 Tallentaminen...30 Suosikit...30 Vertailu...30 Tiedon järjestely...31 Tulevaisuuden suunnittelu...31 Tiedon visualisointi...32 Testit...32 Sisäinen linkittyminen...32 Ulkoinen linkittyminen...32 Omien mahdollisuuksien selvittäminen...33 Muistutukset...33 RSS...33 Tietotarpeet:...34 Koulutusopas.fi: yleinen toiminta...36 Konseptin yleiskuvaus...37 Yleinen muotoilu...38 Kehitysideoita

4 SISÄLLYSLUETTELO Lisätietoja

5 Esipuhe ESIPUHE Tausta Kesällä ja syksyllä 2010 selvitettiin laajalla käyttäjätutkimuksella, mitkä ovat koulutustiedon käyttäjien tarpeet. Lopputuloksena syntyi käyttäjä- ja vaatimusmäärittelyraportti, johon koottiin uuden palvelun konseptin arkkityyppien kuvaukset. Tässä dokumentissa kuvataan rautalankamallit ja niiden vuorovaikutukset skenaarioiden (arkkityyppien tyypillisimmät käyttötapaukset) avulla. Projektidokumentit Seuraavat dokumentit ovat hyödyllisiä toteutustyön kannalta ja ne kannattaa lukea tässä järjestyksessä: - Käyttäjä- ja vaatimusanalyysi. Tämä dokumentti kuvaa käyttäjätutkimuksen tulokset, tutkimuksen perusteella luodut arkkityypit - Jäsentely- ja toiminnallinen määrittely (tämä dokumentti) Ominaisuusluettelo ja vaiheistus löytyvät tämän dokumentin lopusta. Tämän dokumentin ovat kirjoittaneet Satu-Maria Hellstén, Susanna Härkönen, Eveliina Pihlajamäki ja Laura Styrman (Cybercom Plenware). 5

6 Koulutusopas.fi: haaste ja visio KOULUTUSOPAS.FI: HAASTE JA VISIO Tämä luku kuvaa korkean tason vaatimukset Koulutusopas.fi palvelulle. Vaatimukset perustuvat tutkimus- ja mallinnusvaiheiden tuloksiin. HAASTE Käyttäjistä, aihealueesta ja projektissa koottuun tietämykseen perustuen suunnittelutiimi loi määritelmän haasteelle ja visiolle, joka vetää yhteen koulutustiedon verkkopalvelun käyttäjien kokemat ongelmat ja tarvittavan ratkaisun. Lähtökohta ja ongelma Laadukasta koulutukseen, koulutusjärjestelmään ja ammatteihin liittyvää tietoa on tarjolla runsaasti, mutta tieto on hajanaista, vaikeasti tulkittavaa ja hankalasti ymmärrettävää. Visio Cybercom Plenware Oy luo yhdessä Opetushallituksen kanssa palvelukokonaisuuden, jossa käyttäjä saa yhdestä paikasta koulutuspalveluihin ja opinpolkuihin liittyvän tiedon kaikissa elämän vaiheissa. Koulutusopas.fi on ajantasainen ja kattava palvelukokonaisuus, joka on käyttäjäystävällinen ja josta käyttäjä löytää helposti ja miellyttävässä muodossa tarvitsemansa tiedon. 6

7 Arkkityypit ARKKITYYPIT Tässä luvussa kuvataan lyhyesti Koulutusopas.fi:n käyttäjäpersoonat. Tarkempi kuvaus persoonista löytyy dokumentista Käyttäjä- ja vaatimusanalyysi (User and Domain Analysis). 7

8 Arkkityypit Ensisijaiset persoonat Valtteri Vilenius, 15, yhdeksäsluokkalainen Valtteri ei vielä tiedä, minne haluaisi peruskoulun jälkeen. Vanhemmat ovat sanoneet, että Valtterin on valittava jokin koulu, jotta hän saa jatkaa jääkiekon pelaamista. Valtterille koulun sijainti on ensiarvoisen tärkeää, koska hänen täytyy kantaa usein raskaita varusteita mukanaan. Valtterille on tärkeää, ettei koulu tule syömään liian paljon hänen aikaansa. Valtterin tavoitteet 1. Löytää lähellä oleva mukava liikunta-alan ammattikoulu. Valtteri haluaa opiskelupaikkaan, joka on kodin lähellä tai edes hyvien kulkuyhteyksien päässä. 2. Päästä opiskelemaan. Valtteri haluaa päästä sisään valitsemaansa kouluun. 3. Menestyä jääkiekossa. Jääkiekkoharrastuksessa eteenpäin pääseminen ja joukkueen menestys ovat Valtterille tärkeitä asioita. Essi Niskanen, 15, yhdeksäsluokkalainen Essi tietää menevänsä lukioon, mutta sopivaa koulua hän ei ole vielä päättänyt. Essille on myös selvää, että jatkaa lukion jälkeen opiskelemaan alaa, joka on mielenkiintoinen ja takaa hyvät työmahdollisuudet. Essi on kiinnostunut siitä, millaista lukio-opiskelu on verrattuna peruskouluun ja onko lukiossa paljon rankempaa. Hän haluaisi myös kattavasti tietoa Hämeenlinnan lukioista, jotta osaisi valita niistä sopivimman. Essin tavoitteet 1. Päästä hyvään lukioon. Essi haluaa lukioon, jolla on hyvä maine, hyvät opettajat ja josta kirjoitetaan hyvin. 2. Valita sopivat kurssit. Essin täytyy tehdä keväällä lukion kurssivalinnat, jotka vaikuttavat siihen, mihin opiskelupaikkaan hän pääsee lukion jälkeen. 3. Pärjätä lukiossa. Essi haluaa menestyä lukiossa hyvin, jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään korkeakouluun. 8

9 Arkkityypit Christian Lindfors, 18, abiturientti Chistian tietää, että haluaa opiskella kauppatieteitä lukion jälkeen. Koulu ei ole ollut Christianille koskaan vaikeaa, joten hän on hyvin varma, että pääsee opiskelemaan juuri sitä alaa, minkä valitsee. Christian on kiinnostunut vertailemaan yliopistoja, jotta saisi valittua parhaimman koulun. Lisäksi häntä kiinnostaa pääsykokeet ja pisterajat. Christianin tavoitteet 1. Päästä opiskelemaan kauppatieteitä. Christian tietää mitä alaa haluaa opiskella, mutta ei vielä missä, koska kauppatieteiden alan tarjonta on suuri. 2. Työskennellä tulevaisuudessa kiinnostavalla alalla ja tehdä mielekkäitä töitä. Hyvä ja varma työpaikka sekä kiinnostavuus ovat tärkeitä asioita Christianille. 3. Pitää hauskaa. Vapaa-aika, bänditoiminta ja kaverit ovat tärkeitä. Jukka Ylämattila, 39, tehdastyötekijä Jukan vanhan työpaikan siirryttyä toiselle paikkakunnalle on Jukka uuden työn etsimisen edessä. Jukka onkin päättänyt kouluttautua aivan uudelle alalle, ja onkin keksinyt joitain kiinnostavia ammatteja. Jukan pitäisi saada tietää, kuinka opinnot rahoitetaan, ja mikä olisi paras tapa kouluttautua. Hän ei halua enää nelikymppisenä istua luokassa kovin pitkään. Jukka haluaa nopeasti uuteen työhön, josta saisi vakaan työsuhteen. Jukan tavoitteet 1. Löytää sopiva koulutusmuoto. Jukka haluaa löytää itselleen sopivan koulutusmuodon, joka yhdistää tarpeeksi teoriaa ja käytäntöä. 2. Työllistyä uudelle alalle koulutuksen jälkeen. Jukka ei halua jäädä työttömäksi, vaan löytää uusia töitä heti kun on kouluttautunut tarpeeksi. 3. Pärjätä taloudellisesti. Töiden lopettaminen tarkoittaa aina myös rahatilanteen tiukkenemista. Jukka ei halua luopua mistään, mutta tietää että joutuu hiukan tinkimään nykyisestä elintasostaan opiskeluiden ajan. 9

10 Arkkityypit Toissijaiset persoonat Mari Kasilainen, 15, yhdeksäsluokkalainen Mari haluaa mennä ammattikouluun opiskelemaan kosmetologiksi. Maria kiinnostaa kosmetologin työt, koska hän haluaa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja tehdä käsillään töitä. Hänen pahin painajaisensa olisi joutua työskentelemään toimistossa nenä kiinni tietokoneen ruudussa yksinään. Mari haluaisi tietää enemmän millaista kosmetologin työ on. Lisäksi hän ei ole aivan varma mitä kaikkea tuleviin opintoihin kuuluu. Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun. Mari on jo päättänyt, että haluaa kosmetologikouluun. Hänen pitää vain selvittää, minne niistä hakee. 2. Valmistua kosmetologiksi. Mari on päättäväinen opiskelija ja pitää tavoitteenaan valmistumista. 3. Päästä töihin. Mari aikoo mennä alan töihin heti valmistumisen jälkeen. Jenni Koski, 21, konetekniikan opiskelija Jennin tavoitteet Jenni on kandiksi valmistuva yliopistoopiskelija, joka haluaisi vaihtaa maisterivaiheessa toiseen kouluun, mahdollisesti jopa ulkomaille. Jenni haluaisi tietää, mihin hänen kannattaisi suuntautua maisterivaiheessa ja minne hän pääsisi töihin valmistumisen jälkeen. 1. Varmistaa hyvä tutkintokokonaisuus. Jenni haluaa saada mahdollisimman hyvän tutkinnon, jotta voi varmistua työllistymisestä. 2. Saada hyvä ja haastava työ. Tulevan työn Jenni haluaa olevan mielenkiintoista ja haastavaa. 3. Yhdistää työ, opiskelu ja harrastukset järkevästi. Jenni haluaa nauttia opiskeluajastaan, harrastuksistaan ja nuoruudestaan. Hän kuitenkin haluaa löytää järkevän yhdistelmän työn ja vapaa-ajan suhteen. 10

11 Arkkityypit Alisa Nieminen, 17, abiturientti Alisan tavoitteet Alisa ei ole varma, mitä haluaa lukion jälkeen tehdä. Alisalla on joitakin kiinnostuksen kohteita, mutta ei ole löytänyt niistä sopivaa opiskelualaa. Alisalle on tärkeää, että hän kiinnostuu opiskelualasta, jonka valitsee, mutta ensin hänen pitäisi keksiä, mikä ala olisi ja siihen hän tarvitsee paljon vinkkejä. 1. Löytää kiinnostava ala. Alisa haluaa löytää opiskelupaikan itseään kiinnostavalta alalta. 2. Päästä opiskelemaan. Alisan pitää päästä oppilaitokseen sisään. 3. Viettää aikaa poikaystävän kanssa. Alisa haluaa nähdä poikaystäväänsä, eikä halua muuttaa vaikeiden kulkuyhteyksien päähän hänestä. 11

12 Arkkityypit Täydentävät persoonat Niko Pajunen, 16, autonasentajaopiskelija Nikon tavoitteet Niko opiskelee ensimmäistä vuotta autonasentajaksi Kouvolan ammattikoulussa. Nikon on joskus vaikea keskittyä kuuntelemaan oppitunteja tai pitkien tekstien lukemiseen. Niko haluaisi jo valmistua ja lähteä töihin. 1. Päästä alan töihin. Niko toivoo löytävänsä töitä heti valmistumisensa jälkeen joltain lähellä sijaitsevalta autokorjaamolta. 2. Saada mukava työpaikka. Niko haluaa, että työpaikalla on rento ilmapiiri ja että hänet otetaan hyvin joukkoon mukaan. 3. Olla kavereiden kanssa. Niko tykkää viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Raija Paasiranta-Kaukonen, 49, opinto-ohjaaja Raijan tavoitteet Raija on opinto-ohjaajana Mäntyharjun lukiossa. Opinto-ohjauksen lisäksi hän auttaa oppilaitaan elämänhallintaan liittyvissä asioissa ja toimii iltalukion opona. 1. Tarjota opiskelijoille riittävästi tietoa jatkosuunnitelmien tekemistä varten. Raija yrittää tarjota tietoa eri koulutusvaihtoehdoista mahdollisimman monipuolisesti ja avartaa opiskelijoiden näkökulmaa. 2. Saada opiskelijat valmistumaan. Raija huolehtii myös opintojen edistymisestä. 3. Auttaa elämänhallinta-asioissa. Raijan työ ei rajoitu pelkästään koulutusasioihin, hän huolehtii nuorista muillakin tavoin. 12

13 Käyttöskenaariot KÄYTTÖSKENAARIOT Tämä luku kuvaa korkean tason käyttötilanteet ja tavat, joiden perusteella palvelun käyttöliittymä on mahdollista suunnitella kohtaamaan kunkin arkkityypin ja sitä kautta koko käyttäjäkunnan tarpeet. Mukauttamalla Koulutusoppaan toimintaperiaatteen niihin käyttäytymismalleihin, joita käyttäjät noudattava, palvelu toimii kuten he toimivat. Tämä helpottaa palvelun käytön oppimista ja sen tulemista luontevaksi osaksi heidän työskentelyään. Ensisijaisten arkkityyppien käyttötilanteet ja tavat Koska Valtteri Vilenius, Essi Niskanen, Christian Lindfors ja Jukka Ylämattila ovat palvelun ensisijaisia arkkityyppejä, haluamme varmistaa, että palvelu täyttää kaikki heidän ensisijaiset tarpeensa. Dokumentissa esitetyt käyttöskenaariot kuvastavat yleisiä ja tärkeitä tehtäviä, joita he palvelulla suorittavat. Tässä vaiheessa emme yritä tuottaa täsmällistä käyttöliittymäratkaisua mihinkään käyttöskenaarioon, vaan suunnittelutiimi käyttää niitä apuna määrittäessään todellisia toiminnallisuus- ja tietotarpeita, joita arkkityypeillä Koulutusoppaan suhteen on. Listaamme nämä toiminallisuudet ja tietotarpeet tässä dokumentissa käyttöskenaarioiden jälkeen. Opetushallituksen projektiryhmä voi yhdessä suunnittelutiimin kanssa järjestellä vaatimuksia: mitkä tarpeet palvelun tulee täyttää heti; mitkä tarpeet ovat mahdottomia täyttää nykytilanteessa; mitkä tarpeet voidaan toteuttaa toisista toimijoista riippuen. Toissijaisten arkkityyppien käyttötilanteet ja tavat Mari Kasilainen, Jenni Koski ja Alisa Nieminen ovat palvelun toissijaisia käyttäjiä. Tämä tarkoittaa, että heillä on tiettyjä tarpeita, jotka eroavat ensisijaisten arkkityyppien tarpeista, mutta pääasiassa he ovat tyytyväisiä kun ensisijaisten arkkityyppien tarpeet täytetään. Täydentävien arkkityyppien käyttötilanteet ja tavat Niko Pajunen ja Raija Paasiranta-Kaukonen ovat palvelun täydentäviä arkkityyppejä. He ovat tyytyväisiä, jos palvelun ensi- ja toissijaiset käyttäjät ovat tyytyväisiä. 13

14 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Valtteri (ensisijainen) Valtteri vertailee oppilaitoksia matkan suhteen Valtteri ei oikeastaan haluaisi mennä minnekään opiskelemaan peruskoulun jälkeen, vaan pelata vain jääkiekkoa. Hän tietää kuitenkin, että vanhemmat eivät sulattaisi sitä, vaan hänen on pakko hakea johonkin. Valtteri toivoo löytävänsä jonkin mukavan opiskelupaikan kodin tai jääkiekkohallin läheltä, tai hyvien kulkuyhteyksien päästä, jotta hän voi pelata illat jääkiekkoa. Opiskelu ei saisi myöskään vielä liikaa aikaa pelaamiselta ja harjoittelulta. Valtteri päättää katsoa, mitä lähistön ammattikouluissa on tarjolla. Hän menee osoitteeseen Koulutusopas.fi ja rajaa kartalta oman asuinalueensa. Hän tarkentaa näkymää ja saa esille kartan, jossa näkyy Espoon lähialueen ammattioppilaitokset sekä julkisen liikenteen reitit. Kartan vierestä Valtteri näkee mitä missäkin voi opiskella. Mikään oppilaitoksista ei kuitenkaan tarjoa liikunta-alan koulutusta, joka Valtteria kiinnostaa. Valtteri hakee liikunta-alan kouluja Valtteri päättää katsoa, minkälaisia liikunta-alan oppilaitoksia Suomesta löytyy. Hän laittaa hakusanaksi liikunta ja alueeksi koko Suomen. Valtteri näkee kartalta kaikki liikuntaan liittyvää koulutusta tarjoavat paikat lukioista yliopistoja myöten. Valtteri rajaa löytämiään kouluja paikan suhteen Valtteri ei halua tietää lukioista eikä yliopistoista mitään, joten hän rajaa näkymään vain ammatilliset oppilaitokset. Uudenmaan alueella näyttäisi löytyvän jotain liikunta-alan koulutusta ammattioppilaitoksesta. Valtteri klikkaa karttaa Helsingin kohdalla näkyvän liikunta-alaan liittyvän Helmi Liiketalousopiston kohdalta ja pääsee katsomaan tarkempia tietoja. Valtteri katsoo koulutuslinjan tietoja Helmi Liiketalousopistossa Latokartanontie 12:ssa, Kehä 1:n vieressä voi opiskella Asiakaspalvelun ja myynnin urheiluakatemiamerkonomiksi liiketalouden perustutkinnossa. Se kuulostaa Valtterista hyvältä. Opistosta on tarjolla kuva ulkopuolelta otettuna ja Valtteri muistaa ajaneensa sen ohitse joskus auton kyydissä. Kouluun näyttää kulkevan myös bussilinja Espoosta. Koulutuksesta näkyy runsaasti tietoja. Valtteri huomaa, että opetuskieli on suomi, ja että opintoihin saa opintotukea. Lisäksi kerrotaan hakuaika, opintojen aloituspäivämäärä, vuosittainen opiskelutahti, mitä opintoja pitää olla suoritettuna että kouluun pääsee, onko koulutus päivällä vai illalla, kuka koulutuksen järjestää, millä paikkakunnalla koulutusta on ja vielä opintopisteiden määrä. Opintopisteet eivät Valtterille kerro kauheasti mitään. Sivulla kerrotaan myös, että opiskelijavalinta urheiluakatemiamerkonomikoulutukseen tehdään osin valintapistemääristä riippumatta, jolloin valintaan vaikuttavat mm. näytöt urheilun parissa. Valtteri innostuu tiedosta kovasti. Valtteri selvittää, mihin koulutuslinjalta valmistuu Valtteri huomaa, että sivulla on myös kuvaus urheiluakatemiamerkonomin tyypillisestä työstä ja mitä työssä tehdään. Valtteri etsii lisätietoja, ja löytää kuvattuna alalla työskentelevän tyypillisen työpäivän aamusta iltaan kuvien kanssa. 14

15 Käyttöskenaariot Valtteri tutkii koulupäivän pituutta ja sisältöä Valtteria kiinnostaa tietää, paljonko opiskelu verottaa aikaa jääkiekolta ja minkälaista opiskelu käytännössä on. Sivun mukaan opiskelu on sovitettavissa urheilun kanssa yhteen, sillä koulutus on urheilijoille suunnattu. Lisäksi tarjolla on kuvaus opiskeltavista kursseista ja opiskelun sisällöstä. Valtteri löytää opiskelusta samanlaisen aamusta iltaan ulottuvan kuvauksen kuin urheiluakatemiamerkonomin työstäkin. Valtteri tallentaa Helmi Liiketalousopiston suosikkeihinsa. Valtteri katselee yksityisen puolen tarjontaa Valtteri kertoo äidilleen löydöksestään. Äiti on iloinen, että poika löysi jotain, mikä häntä kiinnostaa. Hän kehottaa Valtteria kuitenkin vielä etsimään muitakin vaihtoehtoja, mikäli Valtteri ei jostain syystä pääsisikään tähän koulutukseen. Äiti kehottaa Valtteria katsomaan, löytyisikö jostain kansanopistosta tai muusta vastaavasta liikunta-alan koulutusta lähiseudulta. Valtteri laittaa hakuun liikuntaalan ja koulutuspaikoiksi kansanopistot ja yksityisen sektorin. Helsingin Kalliossa on HEO kansanopisto, jossa voi opiskella urheilujournalismia. Valtteri tutkii asiaa tarkemmin. Koulutus kestäisi vain vuoden, ja kuvien ja opiskelukuvauksen perusteella tämäkin koulutus vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Sitten Valtteri huomaa, että sivuilla kerrotaan urheilujournalismin linjan tekevän lukuvuoden aikana yhteistyötä jääkiekkoseura Jokerien kanssa. Yhteistyömuotoja ovat sivustolle tiedontuottaminen, otteluraporttien teko ja vieraspelien radioselostukset. Valtteri ei pidä Jokereista lainkaan ja päättää, että tämä linja ei ole häntä varten. Valtteri katsoo Facebookista erilaisia postauksia Helmi Liiketalousopiston sivuilta Valtteri näyttää isälleen löytämäänsä koulutusta. He huomaavat sivulla olevan vielä linkki Helmi Liiketalousopiston Facebook-sivuun. Valtteri käy katsomassa kyseistä sivua. Sivulla on koulun esittely, kuvia, seinäkirjoituksia ja keskusteluja. Valtteri selailee kuvia ja niiden kommentteja. Hänestä on hyvä, että kuvissa näkyy oppilaita ja koulun normaalia päivää. Valtteri lukee myös seinäkirjoituksia, ja saa kuvan että oppilaat ja opiskelijat ovat rentoa porukkaa. Keskusteluissa on aiheita kursseista erilaisiin tapahtumiin. 15

16 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Essi (ensisijainen) Essi etsii Hämeenlinnan alueen lukiot Essi kävelee koulusta kotiin opon tunnin jälkeen ja miettii lukion valintaa. Hän haluaisi johonkin Hämeenlinnan lukioista, mutta ei vielä ole varma, mikä lukio sopisi hänelle parhaiten. Kotiin palattuaan hän istuu tietokoneelle ja siirtyy opon tunnilla tutustumaansa Koulutusopas.fi-verkkopalveluun. Essi epäilee että lukiossa koulupäivät venyvät pidemmiksi kuin peruskoulussa ja hän haluaa selvittää koulumatkan pituudet kotoa eri lukioihin. Essi aloittaa hakemalla kaikki Hämeenlinnan lukiot. Hän katselee karttanäkymästä miten lukiot ovat sijoittuneet. Hän näkee, että Kaurialan lukio on kaukaisin, mutta hän pääsisi sinne bussilla. Essi ottaa kartan bussilinjoineen itselleen talteen. Essi etsii tietoa lukio-opiskelusta Essiä mietityttää, miten lukiossa opiskelu eroaa yläkoulusta. Kaverit ovat kertoneet että läksyjä on enemmän, mutta osa sanoo että opiskelu on raskaampaa ja osa sanoo että ei ole. Essi kirjautuu Koulutusoppaaseen. Hän hakee tietoa lukio-opinnoista ja siirtyy niistä kertovalle sivulle. Hän saa tietää, mitä tarkoittavat kurssit ja millaisia eroja opiskelussa on peruskouluun verrattuna. Kurssitarjottimen rakentaminen tuntuu hieman työläältä, mutta Essi uskoo että opintoohjaaja auttaa oikeiden kurssien valinnassa. Essi vertailee lukioita Essi on hakenut Koulutusoppaasta lukioita Hämeenlinnasta ja valitsee kaikki löytämänsä lukiot vertailuun. Lukion sijainti ei ole hänelle kriittisin asia sen valinnassa. Hyvään lukioon voi matkustaa vähän kauemminkin. Essi on tallentanut opon tunnilla keskiarvonsa palveluun ja näkee, että pääsisi keskiarvon perusteella kahteen kolmesta vertailemastaan lukiosta. Jos hän saa korotettua keskiarvoaan ihan vähän, olisi kolmaskin, Kaurialan lukio Essille avoin. Se on Essin tämänhetkinen suosikki. Essi miettii, pärjäisikö hän suosikkilukiossaan, joten hän vertailee, onko lukioiden ylioppilaskirjoitusten tuloksissa eroja. Essin mielestä erot eivät ole kovin suuria, joten hän päättää katsoa, onko muissa yhtä mielenkiintoisia kursseja tai linjoja, kuin Kaurialan lukiossa. Essi ihailee ensin Kaurialan kurssitarjontaa tiedelinjoineen ja huomaa, että joitain samoja kursseja tarjotaan myös toisissa lukiossa, mutta syventävien kurssien määrä on pienempi. Toisessa lukiossa näyttäisi olevan paljon enemmän kielikursseja kuin Kaurialassa, ja kahden muun lukion tarjonta ei eroa kielten lisäksi suuresti toisistaan. Essiä kiinnostaa tietää, mihin Kaurialan lukiosta on lähdetty opiskelemaan, joten hän klikkaa itsensä Koulutusoppaasta Kaurialan lukion ryhmään Facebookiin. Hän selailee hetken nykyisten ja vanhojen oppilaiden seinäkirjoituksia ja tulee hyvälle tuulelle positiivisista kirjoituksista. Hän kirjoittaa kysymyksensä esille, ja toivoo että edes joku koulun vanhoista opiskelijoista huomaisi sen. Essi katsoo opintosuosituksista, ovatko lukion kurssivalinnat sopivat Essi on huolissaan siitä, osaako hän valita lukiossa sopivat kurssikokonaisuudet kolmannen asteen opintoja varten. Essi kokoaa Koulutusoppaassa kiinnostavat Kaurialan lukion kurssit yhteen ja valitsee näytettäväksi opiskelusuositukset koottujen kurssien perusteella. Hän tallentaa listan mahdollisista opiskelupaikoista ja päättää 16

17 Käyttöskenaariot tutustua niihin tarkemmin viikonloppuna vanhempiensa kanssa. Essi tutkii keskiarvorajoja ja vertailee lukioiden paremmuutta Essi yrittää nostaa omaa lukuaineiden keskiarvoaan viimeisen peruskouluvuoden aikana. Essi ottaa esille tallentamansa lukiot ja vertailee niiden sisäänpääsykeskiarvoja parin viime vuoden ajalta. Häntä kiinnostaa lukioiden paremmuus ylioppilaskirjoitusten perusteella, ja listaa lukiot tämän perusteella paremmuusjärjestykseen. 17

18 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Christian (ensisijainen) Christian selvittää kauppatieteiden maisterin työmahdollisuuksia Christian istuu bussissa matkalla koulusta kotiin. Hän selaa matkapuhelimellaan nettiä ajankuluksi ja saa päähänsä selvittää mitä kauppatieteiden maisterit tekevät työkseen. Hän ei ole varma, mitä kaikkea KTM:t tekevät valmistumisen jälkeen ja millainen työtilanne heillä on, joten hän avaa Koulutusoppaan. Christian ei jaksa kirjautua sisälle tällä kertaa, vaan hän tekee vain nopeasti haun KTM:n koulutuksesta, työtilanteesta, työmahdollisuuksista ja tehtävistä. Christian valitsee hakutuloksista videot katsottavaksi, sillä bussissa on mukavampi katsella videoita kuin lukea tekstiä puhelimen näytöltä. Videoista löytyy yksi, joka kertoo yrityskonsultin työstä. Christianin setä on yrityskonsultti, joten hän päättää katsoa videon senkin vuoksi. Videon jälkeen Christian katsoo, millainen pääaine olisi hyvä valinta, jos haluaisi yrityskonsultin töihin. Bussi lähestyy Christianin pysäkkiä, joten hän sulkee Koulutusoppaan ja laittaa puhelimen taskuunsa. Christian vertailee yliopistoja Christian ei tiedä, mitä kaikkea kauppatieteilijän on mahdollista opiskella ja mihin suuntautua. Hän avaa kotona Koulutusoppaan uudelleen omalta kannettavaltaan. Hänen ei tarvitse kirjautua erikseen, koska Koulutusopas kirjaa hänet automaattisesti sisään. Hän hakee kauppatieteisiin liittyviä koulutusohjelmia. Hän valitsee markkinoinnin ja lukee kuvauksen läpi. Markkinointi kuulostaa mielenkiintoiselta, joten Christian valitsee kaikki yliopistot, joissa markkinointia voi lukea. Christian katsoo yliopistojen sijainnit kartalta. Sitten hän rajaa näkymästä pois ne paikkakunnat, joihin ei halua hakea. Christian tallentaa vertailun. Christian tutkii opiskelijaelämätarjontaa Christian katselee Åbo Akademin kauppatieteiden sivua Koulutusoppaassa. Hän huomaa, Åbo Akademissa toimii sekä ylioppilaskunta ja kauppatieteiden opiskelijoiden yhdistys. Hän lukee lisätietoa molemmista selvittääkseen niiden eron ja uppoutuu tutkimaan tietoja opiskeluelämästä ja erilaisista tapahtumista. Hän innostuu kun ymmärtää, että opiskeluelämä ei ole pelkkää luennoilla puurtamista, vaan siihen voi liittyä paljon vapaa-ajalla tapahtuvaa hauskanpitoa. Christian merkitsee Åbo Akademin kauppatieteet omiin suosikkeihinsa. Christian saa muistutuksen yhteishausta Christian on tietokoneellaan päivittämässä bändinsä Facebook-profiilia, kun saa sähköpostia Koulutusoppaasta. Christian avaa sähköpostin ja huomaa yhteishaun alkavan kahden kuukauden päästä. Koska Christian on merkinnyt Åbo Akademin Koulutusoppaassa suosikkeihinsa, sähköpostissa painotetaan, että Åbo Akademi ei kuulu yhteishaun piiriin ja kerrotaan olennaiset hakuajat. Sähköpostista löytyy kaikkien Christianin suosikkeihinsa merkitsemien koulutusohjelmien pääsykoekirjat, -salit ja paikat. Christian selvittää yleisiä pääsykoeasioita Aaltoyliopistoon liittyen Christian on valitsemassa yhteishakuun korkeakouluja. Hän menee Koulutusoppaaseen ja avaa omat suosikkinsa. Hän näkee heti suosikkiensa pääsykoetiedot ja pääsykoekirjat. Christian tarkastelee Aalto-yliopiston 18

19 Käyttöskenaariot kauppakorkeakoulun edellisvuosien pisterajoja ja pyrkineiden määrää. Hän tallentaa itselleen myös saapumisohjeet Helsingin rautatieasemalta kampukselle, jotta voi sitten tulostaa ne mukaansa lähtiessään pääsykokeisiin. Christian pohtii valmennuskurssia Christian ja hänen vanhempansa haluavat varmistaa pääsyn kauppakorkeakouluun. Vanhemmat pitävät valmennuskurssia hyvänä valintana, joten Christian selvittää kuinka kursseille pääsee ja mitä kursseihin kuuluu. Hän päättää katsoa asiat Koulutusoppaasta. Christian hakee Tampereella järjestettäviä kauppatieteiden valmennuskursseja. Hän näkee kalenterista, mille päiville ja mihin aikaan kurssia käydään. Kurssi näyttää Christianin mielestä aikaa vievältä ja hän huolestuu, jääkö bänditreeneille aikaa. Hieman happamana hän lisää kurssin kalenterin Facebook profiiliinsa, jotta bändin pojat näkevät sen sieltä. Sitten hän ilmoittautuu kurssille, ja lähettää tiedon asiasta isänsä Facebook profiiliin ruotsiksi. Christian selvittää armeijan ja opiskelun yhteensovittamista Christian chattaa kavereidensa kanssa Facebookissa, kun hän sattumalta huomaa Koulutusoppaan mainoksen armeijasta ja opiskelusta. Christian klikkaa mainosta ja päätyy suoraa Koulutusoppaan asepalveluksesta kertovaan osioon. Hän lukee kuvauksen armeijan aloittamisen vaihtoehdoista sekä siviilipalveluksesta. Christian lukee sivulta ihmisten kokemuksia opiskelusta, armeijasta ja siviilipalveluksesta Christian tutkii opintotukiasioita Christian on Koulutusoppaassa vertailemassa kauppakorkeakouluja, kun hän huomaa, että tarjolla on myös tietoa opintotukiasioista. Vanhemmat ovat luvanneet auttaa rahallisesti suuremmissa hankinnoissa, mutta arkipäiväiset menot ja asumiskustannukset hänen täytyy hoitaa itse. Christian tutkii opintotukiasioista kertovaa sivua. Hänelle riittää tieto, paljonko hän saa opintotukea yhteensä, sillä töihin hän ei haluaisi mennä lukuvuosien aikana. Christian alkaa miettiä, millaiseen asuntoon hänen rahansa riittävät. Hän kutsuu vanhempansa katsomaan sivua, ja kääntää sivun ruotsiksi heitä varten. 19

20 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Jukka (ensisijainen) Jukka etsii tietoa eri opiskelumuodoista Jukka lukee kotona töistä saamaansa tietopakettia omista vaihtoehdoistaan työn loppumisen jälkeen. Hän päättää ilmoittautua Opinovi-toimistolla järjestettävään esittelyyn sähkömiehen koulutuksesta. Jukka on kiinnostunut uuden ammatin opiskelemisesta. Tehtaalla on ollut mukava olla töissä, mutta koska hän ei voi jatkaa siellä enää, on aika miettiä muita vaihtoehtoja. Jukka on kiinnostunut kolmestakin eri alasta, mutta hän ei tiedä vielä millaisia vaihtoehtoja hänellä on opiskelun suhteen. Jukka etsii Koulutusoppaasta erilaisia aikuisille tarkoitettuja opiskeluvaihtoehtoja. Hän tutustuu erilaisiin opiskelumuotoihin ja kiinnostuu erityisesti oppisopimuskoulutuksesta. Hän miettii, olisiko mahdollista kouluttautua baarimikoksi tai kokiksi oppisopimuksen kautta. Jukan ystävällä on baari, jossa tarjotaan myös ruokaa, joten Jukka päättää käydä keskustelemassa ystävänsä kanssa asiasta joku päivä. Jukka hakee tietoa opintojen rahoitusmahdollisuuksista Jukkaa mietityttää, miten hänen taloudellinen tilanteensa muuttuu opiskelun aikana. Kovin suureen tulojen pudotukseen hän ei haluaisi, vaikka tietääkin että ihan samassa tulot eivät pysy. Jukka katsoo erilaisia koulutuksia ja niihin sopivia rahoitustapoja. Hänelle selviää, että oppisopimuskoulutuksessa ainakin töissä oloaikana saa palkkaa, joten tämä koulutusmuoto alkaa kuulostaa entistä paremmalta. Jukka selvittää, mitä voi hyötyä vanhasta tutkinnosta Jukalla on vanha tutkinto rakennusalalta. Hän ei kuitenkaan tiedä, onko siitä mitään iloa tai mitä sen pohjalta voisi edes tehdä. Hän kirjautuu sisään Koulutusoppaaseen ja alkaa selvittää asiaa. Jukka valitsee omat koulutustietonsa ja hakee niihin sopivat jatkokoulutusmahdollisuutensa. Hän näkee yhdellä silmäyksellä mitkä koulutuspolut olisivat hänelle auki. Rakennusalan AMK-tutkinto ei kuitenkaan ole kiinnostava, vaikka Jukka ei tiennytkään tästä mahdollisuudesta aiemmin. Jukka pistää seurantaan eriaikaiset haut Jukka ei halua unohtaa laittaa hakemusta sisälle tiettyihin kouluihin, ja pistää itselleen muistutukset hakuajoista tekstiviestinä. Jukka selvittää kokin ammattia Jukkaa kiinnostaa kokiksi opiskelu. Hän ei kuitenkaan tiedä, onko kokin ammatissa suuria eroja riippuen työpaikasta. Hän menee Koulutusoppaan sivuille ja etsii sieltä tietoa kokin koulutuksesta. Jukka huomaa, että koulutuksen kuvauksen yhteydessä esitellään erikoistumisaloja, joihin koulutus valmistaa. Hän haluaa tutustua ravintolakokin arkipäivään ja työaikoihin Suomessa ja katsoo lyhyen videon aiheesta. Jukka löytää samalla myös muita videoita, ja katsoo nekin. Jukan mielestä on hyvä, että videot ovat lyhyitä ja että ne kertovat oikeasti normaalista työpäivästä. Kokin ammatti vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, eikä huonekaluentisöijän työkään ole täysin poissuljettu. 20

21 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Mari (toissijainen) Mari etsii kosmetologikoulun pääsyvaatimukset Mari on tyytyväinen ideaansa hakea kosmetologiksi. Hän miettii, mitkä ovat pääsyvaatimukset kosmetologikouluun ja täytyykö hänen osata etukäteen jotain erityistä. Opon tunnilla on käyty tutustumassa Koulutusopas.fi palveluun, joten Mari päättää etsiä sieltä tietoa. Mari saa vahvistuksen käsitykselleen, että hakijat kutsutaan haastatteluun ja haluaa tietää siitä asiasta lisää. Hän huomaa myös että keskustelualueella puhutaan kosmetologikoulun haastattelusta ja siirtyy lukemaan keskustelua. Mari etsii perustietoa opiskelusta Mari jatkaa palvelun selaamista ja menee kosmetologian koulutusinfosivulle. Hän katsoo, millainen on kosmetologiopiskelijan normaali opiskelupäivä ja tutustuu siihen, millaisia kursseja koulussa on ja millaista opiskelu on. Mari etsii TET-paikkaa Mari on miettinyt opon kanssa mahdollisia TET-paikkoja ja opo vinkkasi että kannattaa aloittaa Koulutusoppaan TET-pankista. Mari etsii turkulaisia kauneuden alan yrityksiä pankista. Hän löytääkin muutaman ja päättää käydä niissä kysymässä paikkaa. Hän tulostaa itselleen yritysten käyntiosoitteet ja yhteystiedot. Mari selvittää ammatin hyviä ja huonoja puolia Marin äiti haluaisi tyttärensä saavan myös realistista tietoa siitä, millaista kosmetologin työ oikeasti on. Äiti patistaakin Maria ottamaan selvää ennen kuin päättää hakea koulutukseen. Marista tuntuu, että missään ei kerrota suoraan, millaista kosmetologin arki on. Mari selaa Koulutusopasta ja toivoo löytävänsä sieltä tietoa aiheesta. Mari löytääkin useita erilaisia ammatinharjoittajien kuvauksia tavallisesta työpäivästä eri työpaikoissa ja muutamia videoita. Tekstit tuntuvat liian pitkiltä, joten Mari katsoo mieluummin videot läpi. Hän katsoo ensin yrittäjänä toimivan naisen videon. Yrittäjyys tuntuu jotenkin hankalalta ja Mari katsoo varoiksi vielä toisen videon. Jälkimmäisellä videolla esiintyvä henkilö on töissä isossa kauneushoitolassa. Se tuntuu Marista sellaiselta mitä hän haluaisi myös tehdä. Yrittäjäasioita voi varmasti miettiä sitten joskus myöhemminkin. Mari miettii sopivuuttaan kosmetologiksi Mari jää videoiden katselun jälkeen pohtimaan, soveltuuko hän fyysisesti aika raskaan näköiseen ammattiin ja jaksaako hän tehdä sellaista työtä loppuelämänsä ajan. Mari päättää tehdä vielä testin omasta soveltuvuudestaan kosmetologiksi ja katsoa minkä tuloksen hän saa. Testi kertoo että Marilla on kaikki edellytykset kosmetologiksi. Marista testi oli hauska, ja hän tekee huvikseen myös parturikampaajan ja maskeeraajan ammattiin liittyvät testit. Mari vertailee eri ammatteja ja koulutuksia Mari kirjautuu koululla Koulutusoppaaseen ja avaa omat suosikkikohteensa. Hän on aiemmin tallettanut kosmetologin kohteisiinsa ja pääsee nyt nopeasti lukemaan kosmetologin koulutuksesta. Hän katsoo, missä kaikkialla sitä voi opiskella, mutta ajatus toisessa kaupungissa opiskelusta jännittää. Mari huomaa, että hänelle suositellaan myös parturi-kampaajan ja maskeeraajan koulutuksia. Hän avaa maskeeraajan kuvauksen ja huomaa pitävänsä siitä ainakin yhtä paljon kuin kosmetologin koulutuksesta. Hän katsoo myös 21

22 Käyttöskenaariot maskeerauksen koulutuspaikkoja ja merkitsee heti suosikeikseen Turun koulutuspaikat. Mari ajattelee, että äiti haluaa tietää tästä uudesta ideasta, ja lähettää äidille linkin sähköpostiin. Mari miettii, mitä pääsykoehaastattelu sisältää Mari on päättänyt hakea sekä kosmetologiksi että maskeeraajaksi. Hän tietää, että molemmissa on luvassa haastattelut, mikäli hänet niihin asti kutsutaan. Hän haluaisi tietää etukäteen, mitä pääsykoehaastattelu oikeasti tarkoittaa. Hän lähtee etsimään tietoa Koulutusoppaasta. Hän saa sieltä yleistä tietoa siitä, mikä tarkoitus pääsykoehaastatteluilla on ja pääsee lukemaan opiskelijoiden kokemuksia haastatteluista. Hän lukee varmuuden vuoksi myös vinkit haastatteluun valmistautumiseksi. 22

23 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Jenni (toissijainen) Jenni hakee ulkomaisia yliopistoja Jenni istuu yliopistolla odottamassa seuraavan luennon alkua ja surffaa netissä läppärillään. Jenni suunnittelee maisterivaiheen opintoja toisessa yliopistossa tai mahdollisesti ulkomailla ja etsii aina silloin tällöin tietoa asiasta. Hän on oman yliopistonsa sivuilla ja huomaa linkin Koulutusoppaaseen. Hän miettii, olisiko siellä tietoa asiasta ja avaa linkin. Jenni hakee tuotantotekniikkaa tarjoavia yliopistoja sekä Suomesta että ulkomailta. Hän saa paljon hakutuloksia ympäri maailmaa. Jenni rajaa haun koskemaan vain Eurooppaa, sillä hän ei haluaisi välttämättä lähteä toiselle puolelle maailmaa ja on kiinnostunut enemmän eurooppalaisista yliopistoista. Jenni huomaa, että eräästä Berliinissä sijaitsevasta yliopistosta on saatavilla lisätietoja ja opiskelijoiden kokemuksia. Hän seuraa linkkiä ja pääsee lukemaan opiskelijan kertomuksen. Hän haluaa vielä tietää lisää ja menee suoraan kyseisen yliopiston sivulle. vähenemässä Suomessa ja Jennille tulee hieman ristiriitainen olo. Hän haluaa enemmän konkreettista tietoa, joten hän tutustuu konetekniikan diplomiinsinöörien työllisyystilastoon. Jennin pitää selvittää myös konealan palkkausta, sillä erääseen kesätyöhakemukseen pyydetään palkkatoivetta. Jenni silmäilee palkkatilastoja sekä Koulutusoppaasta että liittonsa sivuilta ja päätyy mielestään sopivaan palkkatoiveeseen. Jenni etsii työllisyys- ja palkkatilastoja sekä trendejä Jenni ei vielä tiedä, mihin suuntautuisi maisteriohjelmassaan. Hän haluaa selvittää, mitkä ammatit vetävät parhaiten konealan työmarkkinoilla. Jenni tekee haun Googlen kautta ja saa Koulutusoppaan artikkelin hakutuloksiin. Hän on aiemminkin käyttänyt palvelua ja siirtyy lukemaan artikkelia. Jennille käy selväksi, että mikään suuntautumisvaihtoehto ei ole toista huonompi. Hän voi siis valita huoletta kiinnostavimman koulutussuunnan. Hän huomaa toisenkin kiinnostavan artikkelin ja lukee myös sen. Siinä kuitenkin kerrotaan, että konealan yritykset ovat 23

24 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Alisa (toissijainen) Alisa etsii itselleen sopivaa alaa Alisa istuu huoneessaan maalaamassa uutta korttiaihiota blogiaan varten. Alisan äiti tulee huoneeseen ja alkaa kysellä, joko Alisa on keksinyt mihin hakisi opiskelemaan. Alisaa tuskastuttaa, koska ei vieläkään tiedä mitä haluaisi tehdä. Äiti lähtee, ja Alisa asettuu koneelle tutkimaan taas eri vaihtoehtoja tulevaisuudelle. Hän avaa Koulutusnetin, josta opinto-ohjaaja on vinkannut. Alisa aloittaa kartoittamalla kiinnostuksen kohteitaan. Hän antaa palveluun tietoja omista luonteenpiirteistään, vahvuuksistaan sekä inhoamistaan asioista ja antaa palvelun ehdottaa aloja, jotka voisivat sopia hänelle. Alisalle ehdotetaan hoitoalaa ja opetusalaa hänen profiiliinsa sopiviksi ammattialoiksi. Alisa tallettaa profiilinsa ja tulokset myöhäisempää käyttöä varten, sillä äiti huusi hänet syömään. Alisa järjestelee hakutuloksia eri kriteerein Alisa palaa ruokailun jälkeen koneelleen ja ottaa esille Koulutusoppaaseen tallentamansa suositetut ammattialat. Sosiaalialan koulutuksia tutkiessaan hän törmää toimintaterapeutin ja sosionomin koulutuksiin. Alisa käy lukemassa kuvaukset. Molemmat ovat kiinnostavia, joten hän merkitsee ne heti talteen. Alisalle on olennaista, missä päin Suomea koulutusta järjestetään, joten hän tarkistaa kartalta missä oppilaitokset sijaitsevat. Toimintaterapiaa voi opiskella Turussa ja Helsingissä ja sosionomiksi Lahdessa, Helsingissä, Mikkelissä, Porissa ja Seinäjoella. Alisa tallentaa lopulta kaikki itselleen sopivat koulut ja tekemänsä haun rajauksineen. Alisa selvittää kulkuyhteyksiä eri kaupunkien ja Vaasan välillä Alisa on löytänyt mielenkiintoisen oppilaitoksen Seinäjoelta, jossa voisi opiskella sosionomiksi. Toisaalta myös toimintaterapeutin koulutus Turussa tai Helsingissä kuulostaa mielenkiintoiselta. Alisa on vähän epäileväinen sen suhteen, kuinka hyvin pääsee kulkemaan eri kaupungeista kotiinsa Vaasaan, joten hän valitsee näytettäväksi juna- ja bussiyhteydet Vaasan ja kohdekaupunkien välillä. Matkat pääkaupunkiseudulle tuntuvat pitkiltä, joten toistaiseksi sosiaaliala Seinäjoella on hänen suosikkinsa. Alisa tutkii, saisiko harrastuksestaan ammatin Alisan rakas harrastus on akvarellimaalaus. Joskus Alisa miettii, saisiko hän työllistettyä itsensä harrastuksen kautta. Taiteilijan ammatti kuulostaa houkuttelevalta, mutta Alisa epäilee työtä raskaaksi. Hän etsii Koulutusoppaasta kertomuksia siitä, millaista työtä taiteilijat tekevät. Alisaa mietityttää, pystyisikö hän toimimaan yrittäjänä. Hän tekee testin, jossa selvitetään yrityksen perustamiseen liittyvää kiinnostusta, ja tulee tulokseen että hän ei ainakaan tässä vaiheessa ole valmis yrittäjäksi. Taiteilijoiden kuvauksia lukiessaan hän törmää kuvataideterapeutin koulutukseen. Kuvataideterapiaa voisi opiskella Pohjois-Karjalassa, mutta ilmeisesti myös aikuisopiskeluna, kun on sopiva tutkinto alla. Alisa alkaa miettiä, voisiko hän ensin valmistua sosionomiksi tai toimintaterapeutiksi ja sitten aikuisena myöhemmin kuvataideterapeutiksi. Hän käy tarkistamassa asian. 24

25 Käyttöskenaariot Käyttöskenaariot: Niko (täydentävä) Niko selvittää autoalan työllisyyttä ja palkkausta Nikolla on opinto-ohjaustunti, jossa käydään läpi työnhakua. Oppilaat tutkivat Koulutusoppaasta alansa työtilannetta kukin omalla koneellaan. Niko aloittaa etsimällä tietoja autoalasta ja tutkii hakutuloksia. Hän valitsee autoalan työllisyystilanteen ja lukee muutaman lauseen sivun alusta. Hän ei jaksa keskittyä ja katselee mieluummin kuvaa joka sivulta löytyy. Kuvasta selviää kuinka suuri osa autonkorjaajista on tällä hetkellä työssä ja moniko on työttömänä. Toisesta kuvasta Niko näkee, kuinka moni vastavalmistunut autonkorjaaja saa töitä heti koulun jälkeen. Niko harhautuu kuvittelemaan ensimmäistä työpäiväänsä, kunnes opettaja käskee lopettaa haaveilun ja pyytää vastausta autoalan osaajien menekistä. Niko vastaa opettajalle kuvan perusteella ja saa seuraavaksi tehtäväkseen selvittää, mikä on yleisin alan alkupalkka. Niko huomaa, että sivulta pääsee suoraan autoalan palkkatietoihin ja siirtyy katsomaan niitä. Hän keskittyy taas kuviin, sillä teksti ja taulukot näyttävät yhdeltä puurolta hänen silmissään. Kuvat antavat hänelle kuitenkin selvyyden mahdollisesta aloituspalkasta autokorjaamolla. Niko tutkii, mitä autokorjaamolla tehdään päivittäin Niko on ollut TET-harjoittelussa autokorjaamolla ja haluaa tietää onko muualla samanlaista tehdä työtä. Hän hakee koulutusoppaasta ammattikuvauksia. Hän löytää kuvaukset päivästä katsastusasemalla ja päivästä huoltoasemalla. Nikoa kiinnostaa eniten kuitenkin autokorjaamo, joten hän päättää katsoa sen videon ensin. 25