ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA"

Transkriptio

1 ULKOMAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SUOMEN KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt OCCASIONAL PAPER 2A 2003

2 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Suomen korkeakouluissa Korkeakoulujen politiikat ja käytännöt Pirjo Aalto OCCASIONAL PAPER 2a/2003 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 1

3 Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Julkaisusarjan ulkoasun suunnittelu M-L Muukka ISBM ISSN

4 Sisältö 1. Korkeakoulujen kansainvälistyminen Suomessa luku: Kansainvälistymisen ensimmäinen vuosikymmen Kansainvälistymisen toinen vuosikymmen tavoitteet vuoteen Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat korkeakoulujen politiikoissa ja käytännöissä Tutkimuksen lähtökohta ja tarkoitus Käsitteitä ja määritelmiä Tutkimusaineisto ja menetelmät Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi Numeeriset ja kohdennetut tavoitteet Korkeakoulujen vahvuudet ja heikkoudet rekrytoinnin näkökulmasta Miten ulkomaiset opiskelijat tavoitetaan? Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valinta Valinnan ongelmakohdat Kielitaidon varmistaminen Vieraskielinen tutkintoon johtava koulutus Vieraskielinen koulutus kansainvälistymisen avaintekijänä Vieraskielisen koulutuksen kriittiset pisteet Vieraskielinen koulutus korkeakoulujen strategioissa 39 3

5 6. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maahantulo Maahantuloon liittyvät ongelmat Miten maahantuloa voitaisiin helpottaa? Korkeakoulujen näkökulma opiskeluun ja elämiseen Suomessa Mikä haittaa, mikä helpottaa opintojen kulkua? Suomi elinympäristönä ongelmat ja myönteiset puolet 51 Tiivistelmä keskeiset tulokset ja johtopäätökset 53 Kirjallisuus 57 Liitteet 59 4

6 Esipuhe Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen keskeisimpiä elementtejä on opiskelijoiden liikkuvuus. Yleensä liikkuvat opiskelijat mielletään vaihto-opiskelijoiksi, jotka suorittavat tiettyyn vaihto-ohjelmaan perustuen osan tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kokonaista korkeakoulututkintoa ulkomailla suorittavat ovat määrällisesti merkittävä osa kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja vähintään yhtä tärkeässä asemassa korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä kuin vaihto-opiskelijatkin. Kansainvälistyminen opiskelijaliikkuvuuden muodossa integroitiin suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan 1980-luvun lopulla, joten 1990-lukua voisi kutsua kansainvälistymisen ensimmäiseksi vuosikymmeneksi. Koska painopiste oli vastavuoroisessa organisoidussa liikkuvuudessa, vuosikymmentä voi luonnehtia myös vaihto-opiskelun vuosikymmeneksi. Euroopan unionin vaihto-ohjelmat lippulaivana Sokrates/Erasmus, englanninkielinen koulutustarjonta ja kansainväliset opiskelijapalvelut loivat perustan opiskelijaliikkuvuuden nopealle kasvulle. Suomeen tulevien vaihto-opiskelijoiden määrä nousi kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta 6000:een ja Suomesta ulkomaille lähteneiden määrä lähes nollapisteestä 7000 opiskelijaan. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä ja keskittynyt lähinnä vaihto-opiskeluun. CIMOn toimesta on tutkittu ulkomaisten opiskelijoiden ja harjoittelijoiden Suomeen tulon motiiveja ja kokemuksia Suomessa olon ajalta. (Hietaluoma 2001, Garam 2001, Aalto et.al. 2002). Korkeakouluissa tehdyissä opinnäytetöissä on selvitetty muun muassa vaihtoon lähdön syitä, ulkomaanjakson antia henkilökohtaisena ja opiskelukokemuksena sekä vaihtoon osallistumisen esteitä. Tilastollisia tunnuslukuja lukuunottamatta tutkinto-opiskelusta ulkomailla tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia kiinnitti huomion kansainvälistymiskeskustelun valtavirrasta sivussa olleisiin kokonaista korkeakoulututkintoa suorittaviin ulkomaisiin opiskelijoihin. (Opetusministeriö 2001). Heitä on Suomessa hieman enemmän kuin vaihto-opiskelijoita, noin 7000, ja valtaosa on kotoisin Suomen naapurimaista Venäjältä, Ruotsista ja Virosta sekä Aasiasta Kiinasta. Mikä motivoi ulkomaisia opiskelijoita hakemaan korkeakoulututkintoa Suomesta, mikä painaa oman korkeakoulun valinnassa, miten ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen opiskeluympäristöön ja yhteiskuntaan? Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita opiskelumaassaan ovat myös ne 5000 suomalaista, jotka suorittavat tutkintoa ulkomaisessa korkeakoulussa, pääosin Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Virossa. Mikä saa suomalaiset valisemaan opiskelua kotimaassa kalliimman vaihtoehdon, onko ulkomailla opiskelevilla valmiuksia palata tutkinnon suorittamisen jälkeen Suomeen, mitkä ovat heidän käsityksensä ulkomailla opiskelun työmarkkina-arvosta? 5

7 Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähdään yhtenä potentiaalisena tulevaisuuden työmarkkinavarantona. Toteutuessaan tämä edellyttäisi, että suomalaiset korkeakoulut ja yhteiskunta koetaan tarpeeksi vetovoimaisiksi ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. Mitkä ovat korkeakoulujen valmiudet ja mahdollisuudet vastaanottaa enenevissä määrin ulkomaisia tutkinto-opiskelijota, miten korkeakoulujen käsitykset vahvuuksistaan ja kehittämisen alueista suhteutuvat opiskelijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin? Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään CIMOn ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (Otus) yhteistyönä valmistuneissa kolmessa tutkimuksessa, joissa yhteisenä nimittäjänä on tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla. Erikoissuunnittelija Pirjo Aalto tarkastelee selvityksessään korkeakoulujen ulkomaista tutkinto-opiskelua koskevia politiikkoja ja käytäntöjä. FT Taina Kinnusen tutkimuksen aiheena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Tutkija Irma Garam tarkastelee suomalaisten tutkinto-opiskelua ulkomaisissa korkeakouluissa koulutusuran valinnan sekä koulutuksen työmarkkinarelevanssin näkökulmasta. Tekijät esittävät parhaat kiitoksensa opetusministeriölle ja Kansaneläkelaitoksen opintotutkikeskukselle hankkeelle osoitetusta tuesta. Kiitämme tutkimushankkeiden tukiryhmiin kuuluneita opetushallinnon, työhallinnon, korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen edustajia kiinnostuksesta ja kannustavasta palautteesta projektin edetessä. Kyselyihin vastanneille korkeakoulujen edustajille sekä suomalaisille ja ulkomaisille opiskelijoille esitämme lämpimät kiitokset aktiivisesta osallistumisesta. Osoitamme parhaat kiitoksemme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle, joka antoi Otuksen tutkimuksen käyttöön oman vastaavan tutkimuksensa aineiston (Ally, Kulsoom (2002): Making a New Life. A Study of Foreign Degree Students in the University of Helsinki). Tekijät toivovat, että ulkomaista tutkinto-opiskelua kohtaan herännyt kiinnostus säilyy ja keskustelu aiheesta jatkuu edelleen. 6

8 1.Korkeakoulujen kansainvälistyminen Suomessa luku: Kansainvälistymisen ensimmäinen vuosikymmen Korkeakoulutukseen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset suhteet. Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä tutkinut Hans de Witt 1 luokittelee kansainvälistymisen taustat ja perustelut neljään kategoriaan: poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalis-kulttuurisiin ja akateemisiin (De Witt 2002). Poliittisiin perusteluihin kuuluvat ulko- ja turvallisuuspoliittisiin etuihin, rauhan ja keskinäisen ymmärryksen vahvistamiseen sekä kansallisen ja alueellisen identiteetin voimistamiseen liittyvät motiivit. Taloudellinen kasvu ja kilpailukyky, koulutetun työvoiman tarve ja kansainvälisestä yhteistyöstä saatava taloudellinen hyöty ovat yhä useammin ja avoimemmin julkilausuttuja kansainvälistymisen taloudellisia vaikuttimia. Idea eurooppalaisesta koulutusalueesta perustuu viime kädessä EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamiseen globaaleilla markkinoilla. Akateemisesta tai koulutuksellisesta näkökulmasta kansainvälistymisen lähtökohtana on opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen ja varmistaminen, korkeakoulun rakenteiden vahvistaminen sekä statuksen ja profiilin kohottaminen. Suomessa korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ovat ohjanneet koulutuksellisten motiivien rinnalla poliittiset ja nyttemmin kansallisen kilpailukyvyn turvaamiseen ja koulutetun työvoiman saatavuuteen perustuvat taloudelliset motiivit ja lukujen vaihteessa kansainvälistymisen voimakkaana vaikuttimena oli osallistuminen Euroopan integraatioon, tavoitteena aluksi Euroopan talousalueen ja sittemmin Euroopan unionin jäsenyys. Länsi-Eurooppaan integroitumisen teki mahdolliseksi kansainvälispoliittinen muutos, joka lopetti idän ja lännen välisen kahtiajaon Euroopassa ja jonka tuloksena Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Paitsi taloudellisesti, Eurooppaan kuuluminen oli Suomelle oli tärkeää kansallisen identiteetin ja alueellisen kiinnittymisen kannalta. Korkeakoulutuksen alueella tavoitteena oli täysipainoinen osallistuminen Euroopan Unionin koulutus- ja tutkimusohjelmiin. Kannustimena oli osallistumisesta saatava taloudellinen hyöty erilaisten EU:n tukien muodossa sekä mahdollisuus integroida kansainvälisiä (eurooppalaisia) elementtejä kansalliseen koulutustarjontaan ja korkeakouluyhteisöön. Koulutuksen kansainvälistyminen otettiin asiakohdaksi hallituksen ohjelmaan, ja kansainväliselle liikkuvuudelle alettiin asettaa numeerisia tavoitteita Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten vaihto-ohjelmien hallintoa, tiedotusta ja neuvontaa varten perustettiin Kansainvälisen henkilövaihdon keskus (CIMO). Korkeakoulujen kansainvälistyminen käynnistyi opetusministeriön erillisrahoituksen tukemana. Koulutustarjontaa kansainvälistettiin perustamalla englanninkielisiä tutkintoon johtavia koulutusohjelmia ja lyhytkursseja vaihto-opiskelijoiden tarpeisiin. Kansainvälinen toiminta integroitiin 1 Senior Advisor International, Universiteit van Amsterdam 7

9 alusta lähtien 1990-luvun kuluessa muotoutuneeseen ammattikorkeakoulujärjestelmään. Korkeakouluissa tuotettiin kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemat peruspalvelut ja kansainvälisten tehtävien hoitamista varten perustettiin kansainvälisten asioiden toimistot. Vuosikymmenen kuluessa kansainvälistymisestä tuli enemmän tai vähemmän korkeakouluyhteisön arkipäivää. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen valtakunnalliset tavoitteet asetetaan Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Ensimmäiset numeeriset liikkuvuustavoitteet asetettiin vuosille laaditussa kehittämissuunnitelmassa. Tavoitteena oli, että vuosikymmenen loppuun mennessä vähintään 5000 suomalaista yliopisto-opiskelijaa opiskelee vuosittain ulkomailla. Koska opiskelijaliikkuvuus tapahtuu suurelta osin vastavuoroisuutta edellyttävissä vaihto-ohjelmissa, myös Suomeen tulevien opiskelijoiden määrän tuli vastaavasti lisääntyä. Vuosien kehittämissuunnitelmassa on tavoitteena, että vuosittain noin 8000 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla. Yliopistot tehostavat opiskelijavaihtoa siten, että vuosittain ulkomailla opiskelee 6000 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Kuviossa 1 näkyy kansainvälisen liikkuvuuden kehitys korkeakouluissa vuosina Liikkuvuus Suomesta ulkomaille kasvoi luvulla aluksi voimakkaasti, mutta tasaantui vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa. Yliopistosektorilla noin joka viides opiskelija suorittaa osan tutkinnostaan ulkomailla, ammattikorkeakouluissa suurin piirtein joka kahdeksas. Suomeen tulleiden vaihto-opiskelijoiden absoluuttinen ja suhteellinen määrä on noussut tasaisesti niin, että vuonna 2002 yliopistosektorilla saavutettiin vaihdon täydellinen tasapaino. Ulkomaisia vaihto-opiskelijoita tuli yliopistoihin yhtä paljon kuin suomalaisia lähti vaihtoon, ammattikorkeakouluissa tulevien opiskelijoiden osuus oli runsas 60 prosenttia (Aalto&Garam 2003) lukua voisi kutsua korkeakoulujen kansainvälistymisen ensimmäiseksi vuosikymmeneksi, jolloin luotiin kansainvälisen toiminnan perusedellytykset ja -rakenteet. Kansainvälistymisen avaintekijöitä olivat korkeakoulujen aktiivinen osallistuminen Euroopan unionin koulutus- ja tutkimusohjelmiin ja eurooppalaisiin verkostoihin. Politiikan tasolla luotiin edellytyksiä Euroopan sisämarkkinoita tukevan liikkuvuuden lisäämiseksi muun muassa tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustamista helpottavien järjestelyjen avulla. Suomen koulutuspoliittisia diskursseja Kuvio 1. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (yli 3kk kestävät vaihdot). Lähde: CIMO Suomesta ulkomaille (yliopistot) Ulkomailta Suomeen (yliopistot) Suomesta ulkomaille (ammattikorkeakoulut) Ulkomailta Suomeen (ammattikorkeakoulut)

10 1990-luvulla tutkinut VT Aaro Ollikainen puhuu väitöskirjassaan korkeakoulutuksen eurooppalaistumisesta. Euroopan unionin koulutuspoliittiset merkityssisällöt siirtyivät suomalaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun ja yhdentyivät kansallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteiteisiin ja toimintapolitiikkoihin. (Ollikainen 1999). Tutkinto-opiskelun näkökulmasta 1990-luku merkitsi hiljaiseloa. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden absoluuttinen määrä kasvoi tasaisesti, mutta suhteellinen osuus kaikista opiskelijoista pysytteli vakiona, noin kahdessa prosentissa. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kehitys 1990-luvulla näkyy kuviossa 2 (ammattikorkeakoulujen tilastotiedot saatavilla vuodesta 1997). Myös suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ulkomailla kasvoi voimakkaasti aina vuosituhannen vaihteeseen, jolloin se tasaantui. Suomalaisten lukumäärä ulkomailla nousi Euroopan unionin jäsenyyden siivittämänä vajaaseen 6000 tuhanteen 1990-puolivälin jälkeen, minkä jälkeen ulkomailla tutkintoa suorittavien määrä on laskenut vajaaseen 5000:een. Ulkomaista tutkinto-opiskelua käsiteltiin joissakin opetusministeriön työryhmämuistioissa, perusteellisimmin Ulkomaalaisopiskelijatyörymän muistiossa vuodelta Tuolloin Suomessa arvioitiin olevan yhteensä runsas 1000 ulkomaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Tätä kirjoitettaessa Suomessa on noin 7000 ulkomaista tutkintoopiskelijaa ja runsas 6000 vaihto-opiskelijaa Kansainvälistymisen toinen vuosikymmen tavoitteet vuoteen 2010 Vuosituhannen vaihteessa valmistui opetusministeriön työryhmätyönä ensimmäinen kansallinen korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. (Opetusministeriö 23:2001). Strategia määrittelee kansainvälisen toiminnan tavoitetilan vuoteen 2010 mennessä sekä politiikan, jolla kansainvälistä toimintaa tulisi ohjata ja seurata. Strategisten linjausten ja toimenpide-ehdostusten perustana ovat sekä kansainvälisestä toimintaympäristöstä johtuvat uudet haasteet että kotimaasta lähtevät kehittämistarpeet. Osana eurooppalaista koulutusaluetta suomalaisten tutkintojen ja tutkintorakenteiden tulisi olla eurooppalaisesti ja kansainvälisesti vertailukelukelpoisia ja tutkintojen tuottamien pätevyyksien kilpailukykyisiä kansainvälisillä työmarkkinoilla. Kotimaisesta toimintaympäristöstä nousevia haasteita ovat väestön ikääntyminen ja tulevaisuudessa uhkaava työvoimapula. Kuvio 2. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1990-luvulla. Lähde: Tilastokeskus Yliopistot Ammattikorkeakoulut

11 Kansainvälisen yhteistyön rinnalla vaikuttavat kilpailun elementit. Yhtäältä kysymys on korkeakoulujen keskinäisestä kilpailusta opiskelijoista, tutkijoista ja resurseista, toisaalta eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamisesta maailmanlaajuisilla koulutusmarkkinoilla. Viimeksimainittu on aikaansaanut Bolognan prosessina tunnetun pyrkimyksen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä. Eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa keskeisiä elementtejä ovat: tutkintojen ja tutkintotodistusten ymmärettävyyden ja vertailtavuuden parantaminen (esimerkiksi tutkintotodistuksen liite Diploma Supplement ) kaksiportainen bachelor-master -tutkintorakenne opintosuoritusten mitoitus-ja siirtojärjestelmä (ECTS) liikkuvuuden esteiden poistaminen koulutuksen laadunarvioinnin kehittäminen eurooppalaisena yhteistyönä korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus (Opetusministeriö 23:2001, 6). Yhtäältä tutkintorakenteiden kehittämistarpeet ja toisaalta työmarkkinoiden tarpeet ovat nostaneet tutkinto-opiskelijat vaihto-opiskelijoiden rinnalle eurooppalaiseen ja suomalaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettiin ensimmäisen kerran ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää koskevat numeeriset tavoitteet. Vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa tulisi olla ulkomaisen tutkintoopiskelijan yhteisö, jolloin ulkomaalaisten osuus kaikista opiskelijoista olisi noin neljä prosenttia kun se nyt on runsaat kaksi prosenttia. Tutkijakouluihin pitäisi rekrytoida lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, niin että ulkomaisten opiskelijoiden osuus olisi vähintään 15 prosenttia tutkijakoulujen opiskelijoista. Bolognan prosessin mukainen tutkintorakenteen uudistaminen on jo käynnistynyt. Opetusministeriön asettama tutkintorakenteen kehittämistyöryhmä sai tehtäväkseen laatia esityksen toimenpiteiksi, joita tarvitaan alakohtaisesti yliopistollisen tutkintorakenteen muuttamiseksi kaksiportaiseksi. Tavoitteena oli saada aikaan tutkintorakenne, jossa kaikki opiskelijat suorittaisivat ensin pääsääntöisesti kolmevuotisen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen halutessaan kaksivuotisen maisteritutkinnon. Työryhmä esitti, että kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla alkaen ja opintoviikkojärjestelmästä siirrytään ECTS-pohjaiseen opintojen mitoitukseen. (Opetusministeriö 39:2002). Bolognan prosessi kattaa periaatteessa sekä perinteiset yliopistot että ammatillisesti suuntautuneet korkeakoulut. Käytännössä prosessiin ovat näkyvimmin osallistuneet perinteiset monialaiset eurooppalaiset yliopistot. Ammattikorkeakoulujen aseman ja roolin selkiyttämiseksi opetusministeriö on kutsunut selvitysmiehen laatimaan selvitystä ammattikorkeakoulujen asemasta eurooppalaisella koulutusalueella. Tehtäväksiannossa edellytetään, että korkeakoulututkintojen kansallisen ja kansainvälisen vertailtavuuden vuoksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyvät samanaikaisesti ECTS-järjestelmään. (Opetusministeriön asettamiskirje ). Kansallisessa strategiassa asetetaan tavoitteita myös perinteisille liikkuvuustoiminoille opiskelija- ja opettajavaihdoille. Suomesta ulkomaille suuntautuvien opiskelijavirtojen tasaantuminen huomioon ottaen strategiassa esitetyttyjä liikkuvuustavoitteita voidaan pitää kunnianhimoisina. Korkeakoulujen opiskelijavaihdon vuosivolyymi tulisi nostaa henkilöön, mikä merkitsisi vastavuoroisen opiskelijaliikkuvuuden kaksinkertaistamista nykyisestä. Ulkomaisia opettajia, tutkijoita ja asiantuntijoita työskentelisi suomalaisissa korkeakouluissa vähintään kaksi kertaa enemmän kuin vuonna Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa hahmotellussa tavoitetilassa Suomi on vuonna 2010 tunnettu ja vaikutusvaltainen osa eurooppalaista koulutus-ja tutkimusaluetta ja menestyy globaalissa osaamiskilpailussa. Korkeakouluyhteisö on kansainvälinen ja koulu- 10

12 tuksen sisällöissä kansainvälisyyden vaatimukset on otettu huomioon. (Opetusministeriö 23: 2001, 49). Kun 1990-luku oli eurooppalaistumisen vuosikymmen, 2000-lukua voisi luonnehtia globaalistumisen vuosikymmeneksi. Valtakunnallisten tavoitteiden saavuttaminen kaikilla kansainvälisen toiminnan ulottuvuuksilla tuo korkeakouluille paineita ja asettaa ne samalla valintojen eteen. Toisaalta tavoitteiden ja toimenpiteiden priorisointi omien tunnistettujen vahvuuksien pohjalta antaa mahdollisuuksia oman kansainvälisen profiilin terävöittämiseen. Strategiasta annettujen lausuntojen perusteella korkeakoulujen suhtautumista strategian tavoitteisiin ja toimenpideohjelmaan voisi luonnehtia varovaisen myönteiseksi. (Yhteenveto korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiasta annetuista lausunnoista, CIMO ) Kansainvälisen toiminnan kehittymistä seurataan opetusministeriön ja korkeakoulujen tulosohjausprosessissa ja kansainvälisen toiminnan laajuus otetaan huomioon tuloksellisuusrahoituksessa. Kansainvälistymisen valtakunnalliset tavoitteet asetetaan Korkeakoulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa. Seuraava, vuosille laadittava ja tätä kirjoitettaessa tekeillä oleva kehittämissuunitelma hyväksytään valtioneuvostossa syksyllä Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä miten korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteet näkyvät uudessa kehittämissuunnitelmassa. 11

13 2. Tutkinto-opiskelijat korkeakoulujen politiikoissa ja käytännöissä 2.1. Tutkimuksen lähtökohta ja tarkoitus Tutkimuksen lähtökohtana on edellä kuvattu opetusministeriön työryhmätyönä valmistunut Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia, joka määrittelee korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tavoitetilan vuoteen 2010 mennessä sekä politiikan, jolla kansainvälistä toimintaa tulisi ohjata ja seurata. Ehdotuksessa painottuu ulkomainen tutkinto-opiskelu, joka kansainvälistymisen ensimmäisellä vuosikymmenellä ( ) jäi lähes täysin vaihto-opiskelun varjoon. Tutkinto-opiskelua ei mielletty osaksi kansainvälistä liikkuvuutta; näin ollen sille ei asetettu määrällisiä tavoitteita eikä se kuulunut kansainvälisen toiminnan ohjausmekanismien piiriin. Tilastokeskus kerää vuosittain ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita koskevat lukumäärätiedot korkeakouluittain, koulutusaloittain, maittain ja maanosittain. Tilastollisia tunnuslukuja julkaistaan muun muassa opetusministeriön ylläpitämissä KOTA- ja AMKOTA -tietokannoissa. Tilastollisia tunnuslukuja lukuunottamatta ulkomaisesta tutkinto-opiskelusta tiedetään vielä vähän. Tällä hetkellä ei tiedetä, missä määrin ulkomainen tutkinto-opiskelu sisältyy korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategioihin ja toimintapolitiikkoihin. Ei myöskään ole valtakunnallista vertailutietoa siitä, millaisia käytäntöjä ja menettelytapoja korkeakouluilla on tai millaisia ongelmia ulkomaisen tutkinto-opiskelun suhteen esiintyy. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin korkeakoulujen näkökulma ulkomaiseen tutkinto-opiskeluun suhteessa Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Tarkastelun kohteena ovat korkeakoulujen strategiset linjaukset ja nykyiset käytännöt. Tutkimusaineistona on käytetty korkeakouluille tehtyä kyselyä ja korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategioita. Käytännöllisenä tavoitteena on tuottaa ulkomaisesta tutkinto-opiskelusta tietoa kansallisen strategian toteuttamisen, mutta yhtä hyvin korkeakoulujen tarpeisiin. Selvityksen painopiste on luvuissa 3 5, joissa tarkastellaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia ja valintaa sekä korkeakoulujen vieraskielistä koulutustarjontaa. Luvussa 6 käsitellään ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden maahantuloon liittyviä kysymyksiä. Luvussa 7 tuodaan esille korkeakoulujen edustajien näkemyksiä ulkomaisten opiskelijoiden opintojen kulusta ja elämisestä Suomessa. Tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset on esitetty tiivistelmässä. Johdantoluvussa 1 on esitetty lyhyt katsaus korkeakoulutuksen kansainvälistymisen kehitysvaiheisiin 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tavoitteisiin ja haasteisiin. 2.2 Käsitteitä ja määritelmiä Ulkomainen tutkinto-opiskelija Käsillä olevassa selvityksessä käytetään ulkomaisesta tutkinto-opiskelijasta Tilastokeskuksen määritelmää: ulkomainen tutkinto-opiskelija on korkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulu- 12

14 tuksessa opiskeleva henkilö, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Yliopistossa tämä tarkoittaa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa (lisensiaatti, tohtori) suorittavaa ulkomaista opiskelijaa, ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa suorittavaa ulkomaista opiskelijaa. Myös muunlaisia määritelmiä on käytössä. Useissa korkeakouluissa on käytäntönä rekisteröidä ulkomaalaiseksi henkilö, joka on suorittanut kouluopintonsa muualla kuin Suomessa. Erilaisista käytännöistä johtuen ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita koskevat tilastot eivät ole keskenään yhteismitallisia. Tutkinto-opiskelijoita voidaan ja tuleekin tarkastella myös kansainvälisen liikkuvuuden näkökulmasta, jolloin pelkkä kansalaisuuteen perustuva indikaattori ei ole riittävä kuvaamaan tutkintoopiskelua liikkuvuutena. Esimerkiksi Suomessa pysyvästi asuva ja täällä pohjakoulutuksensa hankkinut muun maan kansalainen tilastoituu ulkomaalaisena, millä yleensä tarkoitetaan ulkomailta opiskelutarkoituksessa Suomeen tullutta henkilöä. Vastaavasti ulkomailla kouluopintonsa suorittanut Suomen kansalainen, joka tulee itse asiassa liikkuvana opiskelijana ulkomailta suomalaiseen korkeakouluun, tilastoidaan suomalaisena. Ulkomaalaisuuden määrittelyt ja tilastointikäytännöt vaihtelevat maittain. Erilaisista kansallisista käytännöistä johtuen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta kuvaavat tilastot eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia. Euroopan tasolla onkin syntynyt tarvetta kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta kuvaavien indikaattoreiden monipuolistamiseen ja kansallisten tilastojen vertailtavuuden parantamiseen. Euroopan parlamentin toimeksiannosta tehdyssä opiskelijaliikkuvuuden tilastoinnin vertailevassa tutkimuksessa suositellaan muun muassa, että kansalaisuuden rinnalle liikkuvuutta kuvaavaksi indikaattoriksi otettaisiin maa, jossa pohjakoulutus on hankittu tai opiskelijan pysyvä asuinpaikka opiskelua kohdemaassa edeltävänä vuotena (Lanzendorf & Teichler 2002, 30). Korkeakoulujen kansainvälistyminen Viitekehyksenä korkeakoulun kansainvälistymiselle käytetään KTT Minna Söderqvistin väitöskirjassaan esittämää korkeakoulun kokonaisvaltaiseen johtamiseen perustuvaa kansainvälistymisen määritelmä (Söderqvist 2002, 201): The internationalisation of a higher-education institution is a change process from a national HEI (higher education institution) into an international HEI (higher education institution) leading to the inclusion of an international dimension in all aspects of its holistic management in order to enhance the quality of teaching and research and to achieve the desired competencies. Määritelmän mukaan korkeakoulujen kansainvälistyminen voidaan nähdä prosessina, joka on sisäänrakennettu korkeakoulun kokonaisvaltaiseen strategiseen johtamiseen tavoitteena ydintoimintojen, opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Kansainvälistymisen eri toiminnot, esimerkiksi liikkuvuus opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdon tai tutkinto-opiskelun muodossa, ovat sekä itsenäisiä prosesseja että samalla vuorovaikutuksessa keskenään. Se, miten kansainvälistymisen eri toiminnot painottuvat korkeakoulun kansainvälistymisen kokonaisvaltaisessa strategisessa johtamisessa, määrittelee korkeakoulun politiikkaa kyseisen toiminnon suhteen. Ulkomaisen tutkinto-opiskelu poikkeaa vaihtoopiskelusta ratkaisevasti siinä, että tavoitteena on kokonaisen tutkinnon suorittaminen, mikä merkitsee useampivuotista oleskelua opiskelumaassa, taloudellisia uhrauksia ja sopeutumista uuteen opiskeluyhteisöön, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Korkeakoululta tämä edellyttää tutkinto-opiskelun mahdollistavaa koulutustarjontaa, kykyä tavoittaa ja valita sopivat opiskelijat sekä opiskelun etenemistä ja integroitumista tukevia palveluja. Ulkomaisen tutkinto-opiskelun yhteiskunnalliset reunaehdot määräytyvät muun muassa ulkomaalaislain maahantuloa ja maassaoloa koskevista säännöksistä. 13

15 2.3. Tutkimusaineisto ja menetelmät Kysely korkeakouluille Korkeakoulujen ulkomaiseen tutkinto-opiskeluun liittyviä politiikkoja ja käytäntöjä selvitettiin kyselyllä. Kyselylomakkeen rungon muodostavat ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia, valintaa, vieraskielistä opetusta, maahantuloa sekä opiskelu- ja elinolosuhteita koskevat strukturoidut ja avokysymykset. Vastauksia etsittiin seuraaviin kysymyksiin: mitkä ovat ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinnin tavoitteet ja menetelmät? miten ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valinta tapahtuu ja mitkä ovat valinnan yleisimmät ongelmat? miten vieraskielinen opetus on organisoitu? millaisia opintojen kulkua ja elämistä helpottavia tukipalveluja ulkomaisille tutkintoopiskelijoille on tarjolla? Kyselylomake laadittiin siten, että se soveltui lähes sellaisenaan sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille. Eri korkeakoulumuotojen lomakkeet eroavat lähinnä ulkomaisia jatkotutkinto-opiskelijoita koskevilta osin (vain kahdessa ammattikorkeakoulussa oli ulkomaisia jatko-opiskelijoita syksyllä 2002). Lomakkeiden toimivuutta testattiin etukäteen kahdessa yliopistossa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa. Kyselylomakkeet ovat tutkimuksen liitteinä 1 ja 2. Sähköisesti täytettävä lomake lähetettiin kaikille 20 yliopistolle ja 29 ammattikorkeakoululle lokamarraskuussa Kyselyyn vastasi 18 yliopistoa (90%) ja 26 ammattikorkeakoulua (90%). Yliopistoissa valtaosa vastaajista oli kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöitä (16), kaksi edusti opintoasiain hallintoa. Ammattikorkeakouluissa vastaajina olivat kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöt (19), koulutusohjelmajohtajat (6) ja opintoasiain hallinnon edustaja (1). Luettelo kyselyyn vastanneista korkeakouluista on liitteenä 3. Lomakkeen kysymykset olivat pääosin strukturoituja. Tällöin lomakkeessa oli valmiiksi annettuja vaihtoehtoja, joista vastaajia pyydettiin rastittamaan sopivimmat. Lähes kaikkiin kysymyksiin sisältyi valintaa perusteleva tai täydentävä avovastausmahdollisuus. Osa kysymyksistä oli pelkästään avoimia. Yliopistot olivat hyödyntäneet avovastausmahdollisuutta ammattikorkeakouluja enemmän, mutta korkeakoulumuotojen sisällä oli suuriakin eroja. Vastaukset analysoitiin SPSStilasto-ohjelmalla. Korkeakoulujen kansainväliset strategiat Kyselyn vertailuaineistona käytettiin soveltuvin osin korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategioita ja toimintasuunnitelmia. Käytettävissä oli 16 yliopistojen ja 15 ammattikorkeakoulujen strategia-asiakirjaa. Asiakirjat kerättiin syksyllä 2002 ja tarkistuskierros tehtiin loppukeväästä Strategioita tarkasteltiin tutkinto-opiskelun näkökulmasta ts. niistä etsittiin kyselylomakkeen muuttujia eli ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää, rekrytointia, valintaa, vieraskielistä opetusta ja opiskelun tukipalveluja koskevia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Korkeakoulujen EPS-strategiat (European Policy Statements) jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. EPS-strategiat ovat Euroopan Unionin Sokrates-ohjelman korkeakoulukohtaisiin sopimuksiin sisältyviä selvityksiä korkeakoulun tavoitteista, kansainvälisen toiminnan muodoista ja tavoitteiden toteutumisesta eurooppalaisessa yhteistyössä. Koska EPS-strategiat toimivat viitekehyksenä korkeakoulun eurooppalaiselle ja Sokrates -ohjelmaan perustuvalle yhteistyölle, niissä tarkastellaan kansainvälistä liikkuvuutta pääosin vaihto-opiskelun näkökulmasta. EPS-strategiat on analysoitu CIMOn toimesta kummallakin Sokrates-ohjelmakaudella (Ollikainen 1997, Söderqvist 2001). Strategia-aineisto on kattava yliopistojen, mutta puutteellinen ammattikorkeakoulujen osalta. Ilmeisesti suuressa osassa ammattikorkeakouluja EPS -strategiaa käytetään korkeakoulun kansain- 14

16 välisenä strategiana, muutamassa tapauksessa kansainvälisen strategian laatiminen oli tätä selvitystä tehtäessä vielä työn alla. Strategiadokumentit ovat nimeltään kansainvälisen toiminnan strategioita, toimintaohjelmia tai toimintasuunnitelmia. Yliopistojen strategiat ovat keskimäärin 3 6 -vuotisia, päättymisvuosi viimeistään 2006 (kahdessa tapauksessa 2010). Ammattikorkeakoulujen strategiat ovat keskimäärin kolmevuotisia, päättymisvuosi viimeistään 2007 (yhdessä strategiassa 2010). Kansainvälisen toiminnan tavoitetilat liittyvät yleensä korkeakoulun statukseen, opiskelija-ainekseen ja korkeakouluun opiskelu- ja työyhteisönä. Tavoitteena on, että korkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, korkeakoulusta valmistuneet ovat kilpailukykyisiä kansainvälisillä työmarkkinoilla ja korkeakoulun ilmapiiri on kansainvälinen. Yleisesti voi todeta, että yliopistojen strategiat ovat laajempia kuin ammattikorkeakoulujen ja kansainvälistä toimintaa tarkastellaan niissä kokonaisvaltaisemmin. Muutamassa uusimmassa, vuosina valmistuneessa dokumentissa on nähtävissä valtakunnallisen strategian vaikutus: Korkeakouluun tarvitaan sopiva määrä ulkomaisia opiskelijoita opiskelijavaihdon tasapainottamiseksi, kansainvälisen opiskeluilmapiirin aikaansaamiseksi, Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin, tutkijankoulutuksen rekrytointipohjan laajentamiseksi sekä perus- ja jatkotutkintojen määrän ja tason nostamiseksi. Koska tutkintoon johtava opetus on Suomessa maksutonta myös ulkomaalaisille, sopiva tutkinto-opiskelijoiden määrä tulee harkita paitsi korkeakoulun edun myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Elinkeinoelämän edustajien kanssa käydyt keskustelut ja opetusministeriön esittämät kansainvälistämislinjaukset tukevat kokonaisstrategiamme ajatusta lisätä huomattavasti ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrää. (yliopisto) Tulosohjauksen vaikutus näkyy ammattikorkeakoulujen strategioissa huomion keskittymisenä lähes yksinomaan vaihto-opiskeluun. Tutkintoopiskelun edellytyksiä kuten vieraskielistä koulutustarjontaa, henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamista sekä opiskelijoiden tukipalveluja käsitellään jossain määrin. Parissa uusimmassa strategiassa näkyy sama trendi kuin yliopistosektorilla; kansainvälisyyttä käsitellään kokonaisvaltaisesti ja tutkinto-opiskelu on keskeisesti esillä miellettynä osaksi kansainvälistä toimintaa. Tavoitteena on antaa ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille sellaiset perusvalmiudet, että he valmistuttuaan voivat halutessaan jäädä Suomen työmarkkinoille. (ammattikorkeakoulu) Uusimpia kansainvälisen toiminnan strategioita voisi kutsua toisen sukupolven strategioiksi. Tällaisia strategioita oli aineistossa kuusi, kolme kummallakin korkeakoulusektorilla. Niille on yhteistä, että strategian perustana on kansainvälisen toiminnan nykytilan analyysi suhteessa Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaan. Strategiset tavoitetilat on määritelty selkeästi ja tulokset ovat mitattavissa. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyy resurssointisuunnitelma. Kansainvälisen toiminnan tuloksia seurataan korkeakoulun sisäisessä tulosohjausprosessissa: Strategian lähtökohtana on osastoilla ja muissa yksiköissä toteutuvan kansainvälisen toiminnan tukeminen. Kansainvälisyyteen liittyviä hankkeita kehitetään ja arvioidaan osastojen opetuksen ja tutkimuksen sekä korkeakoulun kokonaisstrategian ja opetusministeriön yliopistojen kansainvälistymiselle antamien odotusten kannalta. (yliopisto) Otuksen tutkimus Kyselyn tuloksia on paikoin verrattu Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksen tuloksiin. Otuksen tutkimus If i can find a good job after graduation, I may stay tarkastelee ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumista Suomeen ja suomalaiseen korkeakouluyhteisöön. Tutkimuksen tulokset perustuvat opiskelijoille tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin (Kinnunen 2003). 15

17 3. Ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden rekrytointi Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä yli kaksinkertaistui yliopistoissa 1990-luvulla ja yli kuusinkertaistui ammattikorkeakouluissa vuosina Opiskelijoiden määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta ulkomaisten opiskelijoiden osuus suomalaisista on pysynyt suurin piirtein samana, runsaassa kahdessa prosentissa. Ulkomaisten opiskelijoiden suhteellinen osuus Taulukko 1. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä ja osuus kaikista opiskelijoista yliopistoittain vuosina 2000 ja Lähde: Tilastokeskus Yliopisto 2000 lkm Helsingin yliopisto ,2 3,2 Jyväskylän yliopisto ,9 1,9 Oulun yliopisto ,5 1,6 Joensuun yliopisto ,8 2,1 Kuopion yliopisto ,4 1,6 Turun yliopisto ,5 1,6 Tampereen yliopisto ,9 2,2 Åbo Akademi ,8 Vaasan yliopisto ,3 1,4 Lapin yliopisto ,7 0,7 Teknillinen korkeakoulu ,7 Tampereen teknillinen korkeakoulu ,5 1,6 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ,3 1 Helsingin kauppakorkeakoulu ,7 1,8 Svenska handelshögskolan ,5 Turun kauppakorkeakoulu ,8 0,8 Taideteollinen korkeakoulu ,6 4,7 Sibelius-Akatemia ,3 Teatterikorkeakoulu ,9 1,7 Kuvataideakatemia ,1 12, ,4 2, lkm 2 Tilastotietoja ammattikorkeakoulujen ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on saatavilla vuodesta % 2001 %

18 Taulukko 2. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukumäärä ja osuus kaikista opiskelijoista ammattikorkeakouluittain vuosina 2000 ja Lähde: Tilastokeskus 2000 lkm 2001 lkm AMK Arcada-Nylands Svenska yh ,4 9,3 Diakonia amk ,7 Espoon-Vantaan teknillinen amk ,7 4,3 Etelä-Karjalan amk ,9 1,2 Haaga-Instituutin amk ,7 3 Helsingin amk ,5 1,8 Helsingin liiketalouden amk ,8 3,7 Humanistinen amk 2 4 0,2 0,4 Hämeen amk ,3 1,2 Jyväskylän amk ,5 2,4 Kajaanin amk ,3 1 Kemi-Tornion amk ,7 4,8 Keski-Pohjanmaan amk ,7 1,5 Kymenlaakson amk ,8 1,6 Lahden amk ,4 1,4 Laurea amk ,1 2,4 Mikkelin amk ,2 3,9 Oulun seudun amk ,1 Pirkanmaan amk ,2 1,4 Pohjois-Karjalan amk ,4 1,2 Pohjois-Savon amk ,8 2,2 Rovaniemen amk ,5 0,4 Satakunnan amk ,2 1,8 Seinäjoen amk ,8 0,9 Svenska yh ,3 4,8 Tampereen amk ,8 1,8 Turun amk ,8 2,1 Vaasan amk ,6 4,8 Yh Sydväst ,3 2, ,3 2, % 2001 % korkeakouluopiskelijoista vuosina 2000 ja 2001 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia koskevilla kysymyksillä haluttiin saada tietoa korkeakoulujen rekrytointipolitiikasta ja menetelmistä. Mitkä ovat rekrytoinnin numeeriset tavoitteet, mille koulutusaloille ja tasoille ja mihin maihin rekrytointi halutaan kohdentaa? Mitkä ovat korkeakoulujen vahvuudet ja kehittämistä vaativat alueet rekrytoinnin näkökulmasta ja miten potentiaaliset opiskelijat tavoitetaan? 17

19 3.1. Numeeriset ja kohdennetut tavoitteet Kuinka paljon ulkomaisia opiskelijoita? Koko korkeakoulun tasolla asetettuja numeerisia tavoitteita on vielä vähän. Vain viidellä yliopistolla ja kahdeksalla ammattikorkeakoululla oli määrällisiä rekrytointitavoitteita (taulukko 3). Yliopistosektorilla tavoiteluvut vaihtelivat kolmesta kahdeksaan prosenttia koko opiskelijamäärästä, ammattikorkeakouluissa kahdesta viiteen prosenttiin. Taulukko 3. Onko korkeakoululla ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita koskevia määrällisiä tavoitteita? Yliopisto Amk Yht Kyllä Ei Yhteensä Kahdeksan ammattikorkeakoulua oli asettanut tavoiteluvut koulutusohjelmakohtaisesti. Kaikkiaan siis 16 ammattikorkeakoululla oli joko koko korkeakoulua tai koulutusohjelmaa koskevia numeerisia rekrytointitavoitteita. Yleisimmin tavoitteena oli, että kolmannes vieraskielisten tutkintoon johtavien ohjelmien opiskelijoista on ulkomaalaisia. Tavoite vastaa keskimäärin nykyistä jakaumaa, mutta ulkomaalaisten osuus vaihtelee huomattavasti ammattikorkeakoulujen välillä. Vaikka ammattikorkeakoulujen ulkomaiset tutkinto-opiskelijat rekrytoituvat pääosin englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin, ulkomaalaisten edustavan osuuden turvaaminen ei ole itsestään selvää. Ohjelmilla on ollut alusta asti myös vahva kotikansainvälistämisen funktio eikä ulkomaisia kelpoisuudet täyttäviä hakijoita ole kaikkiin ohjelmiin riittävästi. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen merkitsisi ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamista vajaassa 10 vuodessa. Tavoitetilana on ulkomaisen perusopiskelijan yhteisö (neljä prosenttia korkeakouluopiskelijoista). Ulkomaalaisten osuuden tutkijakouluissa opiskelevista tulisi olla 15 prosenttia. Miten korkeakoulut itse arvioivat ulkomaisten opiskelijoiden määrän kehittymistä, onko tavoite realistinen? Yliopistojen edustajia pyydettiin arvioimaan, mikä olisi ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus korkeakoulun kaikista opiskelijoista vuonna Vastaukset ryhmiteltiin kolmeen kategoriaan: ulkomaalaisten osuus kaikista opiskelijoista alle 4 prosenttia, yli 4 alle 10 prosenttia ja yli 10 prosenttia ja tulosta verrattiin vuoden 2001 vastaavaan jakaumaan (taulukko 4). Arvioiden perusteella viidessä yliopistossa ulkomaalaisten määrä nousisi alle neljästä yli neljän prosentin ja yhdessä alle 10:stä yli 10 prosentin. Taulukko 4. Yliopistojen arviot ulkomaisten opiskelijoiden suhteellisesta osuudesta vuonna 2010 ja osuudet vuonna Ulkomaisten opiskelijoiden osuus maininnat yliopistot 3 Alle 4 prosenttia 7 12 Yli 4-alle 10 prosenttia 8 4 Yli 10 prosenttia 2 1 Yhteensä Jos kysely tuotti niukasti numeerisia rekrytointitavoitteita, ei niitä löytynyt korkeakoulujen kansainvälisistä strategioistakaan. Neljä yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua oli dokumentoinut tutkinto-opiskelijoita koskevia määrällisiä tavoitteita. Tulos ei ole yllättävä sitä taustaa vasten, että ulkomaista tutkinto-opiskelua koskevat valtakunnalliset tavoitteet esitettiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta Uusimpien korkeakoulujen strategioiden perusteella voisi päätellä, että korkeakoulu- ja koulutusalakohtaisia tavoitteita tullaan asettamaan nykyistä enemmän alkavalla koulutuksen ja tutkimuksen suunnitelmakaudella. 3 Kyselyyn vastanneet ylipistot 18

20 Mille koulutustasolle? 4 Mille koulutusalalle? Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa edellytetään ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisääntyvän sekä perus- että jatkotutkintotasolla. Perustutkinto-opiskelijoiden rekrytointia tulisi kohdentaa englanninkielisiin maisteriohjelmiin ja jatko-opiskelijoiden rekrytointia tohtorikouluihin. Vuonna 2001 runsas 60 prosenttia yliopistojen ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista opiskeli perustutkintotasolla ja kolmannes jatkotutkintotasolla. Lähes kaikki perustutkinto-opiskelijat (96%) suorittivat ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopistojen vastaajilta kysyttiin mille koulutusasteelle ulkomaalaisia halutaan ensisijaisesti rekrytoida. Yhdeksän yliopistoa ilmoitti priorisoidun opintoasteen. Näistä neljä halusi kohdentaa rekrytoinnin perustutkintotasolle, neljä jatkotutkintotasolle ja yksi yliopisto kummallekin. Viisi yliopistoa haluaa kohdentaa rekrytoinnin perustutkintotasolla maisteriohjelmiin. Otuksen tutkimuksessa kävi ilmi, että mahdollisuus opiskella kiinnostavaa erityisalaa on ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille tärkeä syy korkeakoulun valintaan (Kinnunen 2003, 33). Korkeakoulujen strategioissa ulkomaalaisten rekrytointi halutaan kohdentaa työmarkkinavetoisille vahvoille osaamisaloille, joilla on tai joille voidaan luoda englanninkielistä opetustarjontaa. Korkeakoulujen vastaajia pyydettiin mainitsemaan enintään kolme painopistealaa tai -ohjelmaa, joille ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita halutaan ensisijaisesti rekrytoida. Odotetusti ammattikorkeakoulut haluavat rekrytoida ulkomaalaiset englanninkielisiin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin. Englanninkielisiä ohjelmia on keskimäärin 2 3 ammattikorkeakoulua kohti, vähimmillään yksi ja enimmillään kuusi. Eniten englanninkielisiä koulutusohjelmia on kaupan ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Taulukko 5. Mille koulutustasolle yliopisto haluaa ensisijaisesti rekrytoida ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita? Maininnat Perustutkintotasolle 4 Jatkotutkintotasolle 4 Kummallekin tasolle 1 Ensisijaista tasoa ei 9 määritelty Yhteensä 18 Valtavirrasta poikkesi kaksi ammattikorkeakoulua, joista toinen kohdentaa rekrytoinnin kokonaan ja toinen osittain Suomessa asuviin maahanmuuttajiin, jotka sijoittuvat suomenkieliseen koulutusohjelmaan. Ensinmainitussa tapauksessa rekrytointipolitiikan perustana on korkeakoulun kristillinen ja eettinen arvopohja: Kansainvälisyys nousee korkeakoulun omasta arvopohjasta ja korostaa jokaisen luovuttamatonta ihmisarvoa ja toimintaa niiden kanssa ja hyväksi, jotka ovat syrjäytyneet tai joiden ihmisarvo on muutoin haavoittuva. Opiskelijan ammatillinen osaaminen tarvitsee kokemusta ja tietoa eri kulttuurien kohtaamisesta. Ammattikorkeakouluissa opiskelevien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä suhteessa kaikkiin opiskelijoihin koulutusaloittain näkyy taulukossa 6. Ulkomaalaisia on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti eniten kaupan hallinnon ja tekniikan ja liikenteen aloilla. 4 Kysymys kohdistettiin ylipistoille, koska vain kahdessa kyselyyn osallistuneista 26 ammattikorkeakoulussa oli ulkomaisia jatkoopiskelijoita syyslukukaudella

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Onkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa.

Onkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa. 9A/ TILASTOJA ULKOMAALAISISTA TUTKINTOOPISKELIJOISTA SUOMEN KORKEAKOULUISSA TAUSTAA Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjauksissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2009 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 1 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2005 IRMA GARAM CIMO Publications 1 2006 Kansainvälisen

Lisätiedot

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo ,

lähtijöistä EU EUC YLIOPISTOT Lappeenrannan teknillinen yo , ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2008-09 170 / vaihtokk, kk Keskim EU lähtijöistä (2v (2v vaihdon 08/09 lähtijöistä 2007-08 EU toteuma) toteuma) kesto, kk 07/08 + OPM 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v

Arvio lähtijöistä. Arvio, kk. lähtijöistä (2v (2v Tuki 09/10. (2v ERASMUS OPISKELIJA-APURAHAT (SMS) 2009-10 200 / vaihtokk, kk toteuma + toteuma + haettu, ka) haettu, ka), kk 29582 Helsingin kauppakorkeakoulu 102 471 94 200 105 502 85 340 8 860 29604 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 3 3.5.2010 200 / vaihtokk, kk YO 177925 Aalto-yliopisto 221 1 243 248 600 255 000-6 400 Helsingin kauppakorkeakoulu 94 200 Taideteollinen korkeakoulu 26 400

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 2 2007 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM CIMO Publications 2 2007 Kannen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

27 May Olli Oamkilainen 1

27 May Olli Oamkilainen 1 27 May Olli Oamkilainen 1 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Sessio: Maahanmuuttajien valmentaminen ammattikorkeakouluopintoihin Session puhujat klo 13.00 13.10

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Catalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002

Catalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 E v a l u a t i o n s Analysis Studies Reports Catalogues C I M O 2/2003 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 Pirjo Aalto ja Irma Garam Kansainvälisen henkilövaihdon keskus

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 12008 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications 1 2008 Kansainvälisen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelua eri elämäntilanteissa Opiskelijuuden kehystyyppejä metsästämässä EUROSTUDENT-aineistosta Juhani Saari (Otus) Opintojen aikainen työssäkäynti 2007-15 AMKopiskelijoiden keskuudessa (tilastokeskus)

Lisätiedot

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa OSA 1. OPISKELIJAT JA

Lisätiedot

Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki

Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen 30.8.2018 Vierailukeskus Joki Mistä on kyse? Pysyvä toimintamalli Turun kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa

Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Faktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla.

Faktaa. Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. A 05 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA Koulussa, yliopistossa, ulkomailla. Tilastoja yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen kansainvälisestä oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudesta 04. Kansainvälisen

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002

FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1269 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS-OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) LIITE 5 KORKEAKOULUITTAIN 9.5.2012 245 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto-yliopisto 263 1,494 366,030 273,600 92430 29604 Helsingin yliopisto 438 2,771 678,895 554,200

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen

Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus Ilmari Hyvönen Lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus 3.11.2017 Ilmari Hyvönen 1 Aiheita Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet korkeakoulujen

Lisätiedot

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki

OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot