3/2009 AMMATTI - SOTILAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2009 AMMATTI - SOTILAS"

Transkriptio

1 3/2009 AMMATTI - SOTILAS

2 Ammattisotilas 3/2009 Aliupseeriliitto ry 22.vuosikerta. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Vuosina Puol väli. Aikakauslehtien Liiton jäsen. Vuositilaus 16,-/vuosi. ISSN Julkaisija: Aliupseeriliitto ry Ratamestarinkatu 11, 7.krs Helsinki Puh: Fax Päätoimittaja: Petteri Leino Kriisinhallinta ei elä vain maanpuolustustahdosta... 3 Länsi on tehnyt Afganistanissa paljon virheitä... 4 Taantuma tunkee sotilaidenkin palkkaneuvotteluihin... 8 Elinaikakerroin leikkaa eläkkeitä...10 Projektina verkkovene: Ankkurinappia...13 Jäsenretkellä Pietarissa ja Kannaksella ROUTE Lumiaura: Takaisin perusasioihin Kirja-arvostelut Ambrosius - Tikkanen - Kietäväinen: Henkinen johtajuus - Manninen: Helsingin puolustajat Onko liiton urheilutoiminnalle vielä kysyntää? Syksyn ajankohtaiset sopimusasiat Lottanen: Arctic Sea Korsun kätköistä Toimisto tiedottaa Toimituskunta: Jukka Klemetti, p Marit Lammes, Jari Jauni, p Liiton toimisto: Pj Petteri Leino, p Plm Lassi Majamaa, p Plm Mika Oranen, p Tstosiht Jaana Pakarinen, p Painopaikka: Ks Paino Oy Lönnrotinkatu Kajaani Puh: Fax: Ilmoitusasiat: Ilpo Pitkänen Oy Insinöörikatu Helsinki Puh: Fax: Kirjoittajat esittävät lehdessä omia mielipiteitään. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Kansikuva: ISAF-sotilaat. Lähde Nato Ammattisotilaan aikataulu 2009 Numero Aineisto toimituksessa Lehti ilmestyy 1/ / / / Ammattisotilas 3/2009

3 Kriisinhallinta ei elä vain maanpuolustustahdosta Suomea pidettiin takavuosina rauhanturvaamisen suurvaltana. Niistä ajoista moni asia on muuttunut. Operaatiot ovat muuttuneet ja kriisinhallintatehtäviin halukkaiden määrä on pudonnut rajusti luvulla hakijoita oli vuosittain noin , nykyään liikutaan vain kymmenesosassa. Tilanne on ajautunut siihen, että jokainen kelpoisuusehdot täyttävä ja kriisinhallintatehtäviin halukas pääsee mukaan. Tilanne ei voi jatkua näin loputtomiin, sillä halukkaat loppuvat. Afganistan on hyvä esimerkki operaatioiden luonteen muutoksesta. Sitä taustaa vasten sotilaallisen kriisinhallinnan osalta kolme kokonaisuutta on oltava kunnossa. 1Palkkaus ja muut palvelussuhteen ovat tärkein tekijä, kun henkilö tekee lähtöpäätöstä. Niiden on oltava kokonaisuudessaan kilpailukykyiset luvulla ja 2000-luvun alussa sotilaallisen kriisinhallinnan palkat eivät kiinnostaneet poliittisia päättäjiä, koska lähtijöitä oli riittävästi. Valoa alkoi näkyä vasta, kun puolustusministeri Kääriäisen ansiosta saavutettiin neuvottelutulos kriisinhallintahenkilöstön yhteistoimintaelimestä. Aliupseeri-, Päällystö- ja Upseeriliitto saivat oikeuden neuvotella palvelussuhteen ehdoista. Puolustusministeri Häkämiehen aikana järjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja palvelussuhteen ehtoja on kehitetty pienin askelin. Viime aikoina kriisinhallinnan palkkoja on kehitetty enemmän kuin yleiskorotukset edellyttivät. Tämä kaikki on otettu positiivisesti vastaan, mutta yhä puuttuu iso uudistus. Jatkuva näkemysero on palkan ja päivärahan suhteesta. Puolustusministeriö esittää toistuvasti huolensa, ettei veroton päiväraha saa nousta liian suureksi tai kasvoton verottaja puuttuu asiaan. Päivärahan tarkoituksena on korvata operaatioalueen vaaraa ja olosuhteita. Mitä enemmän vaaratekijöitä ja mitä surkeammat olosuhteet, niin sitä suurempi on päiväraha. Aliupseeriliiton mielestä on aivan sama, maksetaanko vaarasta ja surkeista olosuhteista verottomana päivärahana vai verotettavana palkkana. Mikäli kyseessä on verotettava tulo, niin silloin sen määrän on oltava yli kaksinkertainen verottomaan korvaukseen nähden. Tästä syystä valtiolle on ollut edullisempaa maksaa vaarasta ja haitasta verottomasti. Myös yksilön kannalta veroton korvaus on ollut oikeudenmukainen. Jokainen operaatioon osallistuva jääkäristä kenraaliin saavat saman summan vaarasta ja haitasta. 2Joukkojen suojavarusteet on oltava parasta A-luokkaa. Hornankattilaan heitettävät suomalaiset sotilaat pitää varustaa parhaimmilla varusteilla. Kuluneen vuoden aikana tilanne on mennyt positiivisempaan suuntaan ja julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on tällä hetkellä kunnossa. Näin ei ole ollut aina. Kotimaan asemasotavaihetta elävä byrokratia on monesti pitänyt huolen, että alhaalta tulevat esitykset ovat hautautuneet eri hallintotasojen valmisteluprosessiin. Olen kuullut, että esim. etelä-afrikkalainen RG-32 panssaroitu ajoneuvo odotti varikolla kuusi vuotta sotavarustehyväksyntää. ISAF:ssa palvelevien suomalaisten onneksi RG-32:t saatiin sotavarusteeksi ja Afganistaniin. Jälki olisi ollut karua, jos suomalaispartio olisi joutunut kohtaamaan miinan Toyotan maasturista. 3Nykyiset operaatiot ovat muuttuneet takavuosista. Erityisesti Afganistanissa suomalaissotilaat toimivat keskellä sotaa. Tällöin on jo ennalta varauduttava, että omia tappioita tulee enemmin tai myöhemmin. Jos suomalainen sotilas kaatuu tai haavoittuu isänmaan puolesta, niin meidän muiden on huolehdittava kunniavelasta. Kaikkensa antaneiden sotilaiden osalta tilanne on kohtuullinen, sillä vakuutusturva antaa perusturvan omaisille. Sitä vastoin edelleen turvaa on kehitettävä haavoittuneiden sotilaiden osalta. Saksan malli sopii myös Suomelle. Sen mukaisesti sotilas (palkattu tai reserviläinen), joka haavoittuu kriisinhallintatehtävässä, pidetään armeijan sotilasvirassa siihen saakka, kunnes hän on kuntoutunut ja kouluttautunut uuteen ammattiin. Ammattisotilas 3/2009 3

4 LÄNSI ON TEHNYT AFGANISTANISSA PALJON VIRHEITÄ Kuva: NATO Kriisinhallintakeskustelun keskiössä on Suomen osallistuminen ISAF-operaatioon Afganistanissa. Viimeisten mielipidemittausten mukaan Suomen osallistumiselle on kansalaisten tuki. Poliittisia päätöksiä ei kuitenkaan tehdä vain kansalaismielipiteen perusteella. Seuraavassa haastattelussa Strategian laitoksen pääopettajan, komentaja Juha-Antero Puistolan näkemys Afganistanin tilanteesta. Strategian laitoksen pääopettajan, komentaja Juha-Antero Puistolan mielestä Afganistanissa kärsitään nyt vanhoista virheistä. Tämä menee jälkiviisasteluksi, mutta vuoden 2002 aikana olisi saattanut olla mahdollisuus toimia. Jos silloin Afganistaniin olisi keskitetty yhtä paljon huomiota kuin nyt, niin ehkä tämänhetkinen sekasortoinen tilanne olisi voitu välttää, Puistola sanoo. Hänen mukaansa Yhdysvaltojen olisi ehkä kannattanut hoitaa Afganistanin tilanne loppuun asti, eikä lähteä hyökkäämään heti Irakiin. Sitä tosiasiaa ei voi muuttaa, että Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja syrjäytti hallinnon. Mutta sen jälkeen oli virhe, että kuviteltiin, että Afganistan hoitaisi itse itsensä, ja huomio kiinnitettiin Irakiin. Vuodesta 2002 vuoteen 2006 asti Yhdysvaltojen huomio oli muualla kuin Afganistanissa. Jos tällaiseen toimintaan lähdetään, että hallinto syrjäytetään, niin silloin uutta hallintoa pitää alussa tukea voimakkaasti. Väkivalta kasvaa pohjoisessa Suomalaiset rauhanturvaajat toimivat Pohjois-Afganistanissa. Alue on ollut suhteellisen rauhallinen, mutta väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet. Etelä-Afganistanissa Yhdysvallat liittolaisineen käy sotaa Taleban-sissejä vastaan. Pelkona on, että myös pohjoisessa vastarinta järjestäytyy. Kesällä käytiin kiivas poliittinen keskustelu, onko Suomi sotaa käyvä maa, koska Suomella on joukkoja Afganistanissa. Puistolan mielestä kysymys on hyvin monimutkainen. Hän on taipuvainen ajatukseen, että sota on sotaa, jos se siltä näyttää. Jos sotilaat joutuvat säännöllisesti hyökkäysten kohteiksi ja joutuvat ampumaan takaisin, niin yksittäisen sotilaan näkökulmasta se alkaa näyttää sodalta, Puistola sanoo. Myös Afganistanin hallinto käyttää maansa tilanteesta sanaa sota. Sen mielestä myös Pohjois-Afganistanissa tehdyt 4 Ammattisotilas 3/2009

5 Komentaja Juha-Antero Puistola huomauttaa, että Afganistanin operaatiosta ja sen tarpeellisuudesta voi olla montaa eri mieltä. Absoluuttisia totuuksia ei kansainvälisessä politiikassa ole. Yksiselitteisiä vastauksia ei ole edes kysymykseen, onko Suomi Afganistanissa sotaakäyvä maa. iskut ovat sotatoimia. Yksi ajatustapa on, että sodassa valtio periaatteessa kamppailee olemassaolostaan. Siksi Afganistanin hallinto käyttää mielellään sota-sanaa. Jos suomalaiset joukot ovat Afganistanissa tukemassa Afganistanin hallintoa, joka sanoo olevansa sodassa, niin eikö Suomi ole ainakin sodan osapuoli? Sodalle ei ole olemassa kunnon määritelmää, ei edes kansainvälisessä oikeudessa, vaan sota on mielikuvasana, Puistola kuittaa pohdinnan. Suunta on kohti sekasortoa Kriiseissä ja konflikteissa on tärkeää huomioida muutoksen suunta ja nopeus. Tällä hetkellä Afganistanissa suunta on länsivaltojen kannalta huono. Voidaanko mitään tehdä, jotta koko Afganistan ei ajautuisi sekasortoon? Oleellinen asia tämän asian analysoinnissa on, miten paikallisjohto Afganistanissa saadaan kuntoon. Puistolan mukaan presidentti Hamid Karzaihin kohdistuu iso paine, että korruptoituneet virkamiehet voitaisiin erottaa, mutta monella heistä on oma yksityisarmeija. Tässä ollaan heikkojen vaihtoehtojen välissä, koska nämä samat korruptoituneet virkamiehet voivat yksityisarmeijoineen liittyä mukaan vastarintaan. Kansainvälisten arvioiden mukaan Afganistanissa on jopa yksityisarmeijaa. Tämä on johtamassa tilanteeseen, jossa korruptiota vastaan taisteleminen saattaa lisätä väkivaltaisuuksia Pohjois- Afganistanissa. Puistola nimeää kolme seikkaa, joilla väkivaltaisuuksien leviämistä Pohjois- Afganistaniin voitaisiin ainakin hidastaa. Ensinnäkin pitää välttää siviiliuhreja. Jotta väkivaltaisuuksien leviäminen voidaan estää, siviiliuhrien välttäminen on keskeistä, koska siviiliuhrien omaiset haluavat kostaa. Toisena keskeisenä asiana olisi paikallishallinnon kuntoon laittaminen. Tämä on vaikea tehtävä, ja tämän takia tätä operaatiota ei voi luonnehtia lyhytaikaiseksi. Kolmanneksi keinoksi Puistola nimeää alueella olevien kansainvälisten toimijoiden yhteistyön kehittämisen. Kaikilla pitäisi olla yhteinen johtoporras. Kaikkien alueella olevien kansainvälisten toimijoiden olisi sitouduttava yhteiseen tavoitteeseen, ja samoin keinoin. Tämä vaatisi toimintakulttuurin muutoksen, jotta mahdollisimman moni asia saadaan yhden johdon alle. Voidaanko joukkoja lisätä? Kansainvälisten joukkojen kokonaismäärää Puistola ei lähtisi ainakaan kovin paljon kasvattamaan. Joukkojen määrän osalta perusongelma liittyy kysymykseen, aikooko Hollanti, Kanada tai Saksa vetäytyä. Silloin muiden pitää kasvattaa joukkojensa määrää. Joukkojen määrän kasvattaminen voi pahimmillaan jopa lisätä väkivaltaisuuksia. Jos joukkojen kokonaismäärää kovin paljon lisätään, joukot mielletään miehittäjänä ja sitä vastaan kansa alkaa jo perinteittensä velvoittamana taistella. Puistolan mielestä isoin kysymys on, miten Afganistaniin voidaan saada riittävän voimakas oma poliisi tai oma armeija. Ja kuka maksaisi poliisien palkat? Afganistanin hallituksella ei ole varaa maksaa näiden poliisien palkkoja. Puistolan mielestä länsimaat voisivat Ammattisotilas 3/2009 5

6 harkita Afganistanin poliisien palkkojen maksamista, jotta poliisit eivät joutuisi turvautumaan korruptioon turvatakseen toimeentulonsa. Voiko Suomi vetäytyä Afganistanista? Suomessakin on virinnyt keskustelu siitä, pitäisikö suomalaiset kriisinhallintajoukot vetää pois. Yksin ei pitäisi lähteä pois. Jos Suomi yksin lähtisi pois, se ei lisäisi muiden kumppaneiden luottamusta. Pitäisikö operaatiolle asettaa jokin takaraja? Vetäytymispäätökselle ei pitäisi koskaan asettaa aikarajaa, vaan vetäytyminen pitäisi sitoa johonkin tilanteeseen tai muuhun tavoitteeseen, Puistola vastaa. Pahimmillaan takaraja motivoi vastarintaa. Se voisi valmistautua rauhassa vetäytymisajankohtaan ja aloittaa sodan uudestaan. Jos sotilaallista läsnäoloa vähennetään, pitäisi siviilien panostusta lisätä. Kun kriisinhallinnassa puhutaan siviiliosaajista, silloin yleensä tarkoitetaan poliiseja. Puistolan mielestä Afganistanissa tarvittaisiin poliiseja kouluttamaan Afganistanin poliisille muun muassa rikostutkinnan ja oikeusvaltion perusteita. Siviiliosaajien lähettäminen on kuitenkin mutkikasta. Yksittäinen valtio ei voi noin vain lähettää parhaita poliisiasiantuntijoitaan Afganistaniin. Sotilaita on aina paljon helpompi lähettää kuin siviiliasiantuntijoita, Puistola sanoo. Siviiliosaajien lähettäminen on myös kallista. Lähetetystä henkilöstä koituu kustannuksia paitsi hänen palkkauksensa ja päivärahojensa muodossa, kuin myös hänen poissaolonsa aiheuttamien sijaisja muiden järjestelyjen takia. Kannattaako käyttää reserviläisiä? Puistolan mielestä reserviläistaustaisia rauhanturvaajia kannattaa käyttää myös vaativissa Afganistanin kaltaisissa operaatioissa. Reserviläisten käyttö on asia, minkä takia Suomea osittain arvostetaan ja osittain katsotaan hieman pitkin nenänvartta, Puistola sanoo. Puistolan mielestä yksi perustelu liittyy liipaisinherkkyyteen. Suomalaiset reserviläistaustaiset rauhanturvaajat ovat kautta linjan osoittaneet, että viimeinen tapa, jolla he haluavat vaikuttaa maailman menoon, on ampuminen. Tämä on harkitsevaisen reserviläisen vahvuus, mitä he tuovat kriisialueille. Puistolan mielestä erikoisjoukkoihin kuuluvia ammattisotilaita ei aina kannata käyttää kriisinhallintaoperaatioissa. Reserviläisen käytöllä voidaan välttää monia ylilyöntejä, jotka voisivat tulla, kun lähdetään liikkeelle vauhdikkaalla ammattiporukalla, joka potkii ovia sisään, tutkii huoneita ja heittää mummot pihalle. On syytetty, että Afganistanissa jotkut maat toimivat tällä tavalla. Afganistanin kaltainen operaatio vaatii, että joukon on oltava ikärakenteeltaan suhteellisen nuori. Sinne pitäisi Puistolan mielestä jatkossakin lähettää pääosin sellaisia reserviläisiä, jotka ovat saaneet varusmiesaikanaan koulutuksen toimia kansainvälisissä tehtävissä. Näiden nuorempien lisäksi seassa on hyvä olla vanhempia, kokeneempia rauhanturvaajia. Se synnyttää hyvän tasapainon. Puistola huomauttaa, että Afganistanin operaatio asettaa lisävaatimuksia rotaatiokoulutukselle, joka jokaiselle sotilaalle annetaan ennen operaatioalueelle lähtemistä. Rotaatiokoulutus on kehittynyt viime vuosina paljon. Uudet taktiikat ja tiedot vastarinnan käyttämistä toimintatavoista saadaan siirrettyä hyvinkin nopeasti kriisinhallintajoukkojen rutiineihin. Teksti: Aleksi Vienonen Kuvat: NATO, Pekka Sipola ja Puolustusvoimat Kuva: Puolustusvoimat 6 Ammattisotilas 3/2009

7 Millä Afganistanin operaatiota perustellaan? Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitos julkaisi alkuvuodesta pohdinnan siitä, miksi Afganistan on tärkeä Suomelle. Tutkijaupseeri Jarno Limnéllin ja tutkija Charly Salonius-Pasternakin kirjoittamassa julkaisussa eritellään operaatiolle kahdenlaisia syitä: poliittisia ja sotilaallisia. Poliittiset ja sotilaalliset syyt jakautuvat puolestaan kansallisiin ja kansainvälisiin perusteluihin. Kansainvälistä yhteisvastuullisuutta? Kirjoittajien mukaan kansainväliset poliittiset perustelut liittyvät niin sanottuun kansainväliseen yhteisvastuullisuuteen. Esimerkkinä tästä he pitävät vuoden 2007 Afganistanselontekoa, jossa valtioneuvosto perusteli operaatiota eduskunnalle näin: Suomen osallistuminen operaatioon on osa kansainvälisen yhteisön vastuunkantoa Afganistanin vakauttamiseksi ja yhteiskunnallisen jälleenrakennuksen turvaamiseksi. Suomessa esitetyt perustelut Afganistanin operaatioon osallistumiselle ovat kirjoittajien mielestä pääosin johdannaisia kansainvälisistä perusteluista. Ulko-, sisä- ja puolustusministeriön kansalliset perustelut ovat olleet varsin samansisältöisiä: ISAF-joukkojen nähdään olevan se taho, joka mahdollistaa ja turvaa muuta avustus- ja kehitystoimintaa Afganistanissa. Edistää sotilaiden taitoja? Kansalliset sotilaalliset perustelut liittyvät perusajatukseen, että kriisinhallintaan osallistuminen lisää suomalaisten sotilaiden ammattitaitoa myös kotimaan puolustamisessa. Perusteluina on muun muassa esitetty, että osallistuminen ISAF-operaatioon tarjoaa Suomelle erinomaisen tilaisuuden näyttää sotilaallista osaamistaan muille maille sekä vahvistaa kansallista puolustusta ja sen uskottavuutta. Tutkijoiden mukaan ISAF-operaatioon osallistumista perustellaan Suomessa myös kansainvälisen sotilaallisen turvallisuuden edistämisellä. Silloin usein todetaan, ettei ole Suomen turvallisuusetujen mukaista, että Euroopassa tai sen lähialueilla soditaan. Afganistanin vakautta ei tämän perustelun esittäjien mielestä nähdä tähdelliseksi vain maalle itselleen, vaan sen todetaan heijastuvan laajalle alueelle myös Suomeen. Lähde: Jarno Limnéll & Charly Salonius-Pasternak: Miksi Afganistan on tärkeä Suomelle? Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 4: työpapereita nro 30. ALEKSI VIENONEN Ilmestyy Hinta 57 + postikulut. Tilaukset: tai Ammattisotilas 3/2009 7

8 TAANTUMA TUNKEE SOTILAIDENKIN PALKKANEUVOTTELUIHIN Valtion työmarkkinalaitos halu teknologiateollisuuden työeht Valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto ennustaa Ammattisotilas -lehden haastattelussa synkkää lähitulevaisuutta, joka vaikuttaa myös valtion virkamiesten ansiotasoon. Säästötoimien tavoitteena on välttää lomautukset ja irtisanomiset. Puolustusvoimissa palveleva henkilöstö muodostaa vuoden vaihteessa valtion suurimman henkilöstöryhmän, kun yliopistoväki siirtyy pois valtion palkkalistoilta uuden yliopistolain myötä. Valtion työmarkkinalaitoksen johtaja Teuvo Metsäpelto toteaa, että nyt on siirrytty takaisin vanhaan tilanteeseen, jossa valtion suurimmat palkansaajaryhmät ovat sotilaat, poliisit sekä ministeriöiden ja eri virastojen työntekijät. Valtiosektorin työ- ja virkaehtosopimukset umpeutuvat tammikuun viimeinen päivä. Syksyn neuvotteluissa koetetaan sopia seuraavien vuosien palkankorotuksista. Metsäpelto aikoo ottaa valtiosektorin sopimusneuvotteluissa lähtökohdaksi Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmiman työehtosopimuksen. Siinä sovittiin noin 0,5 prosentin palkankorotustasosta. Jokainen sektori sopii tietenkin itse omat palkkansa, mutta kun muistetaan, mihin tämä valtiosektorin palkanmaksu perustuu, niin silloin ainoa palkka-ankkuri on, mitä yleisillä työmarkkinoilla maksetaan. Aina on ollut niin, että valtio seuraa yhteiskunnan yleistä palkkakehitystä, Metsäpelto sanoo. Lomarahat neuvoteltaviksi Metsäpelto huomauttaa, että taantuma tuntuu ja näkyy valtiolla. Valtiolle taantuma ei tule viipeellä, vaan valtion talous romahtaa tänä vuonna. Valtion rahoitusasema heikkenee ennusteen mukaan tänä vuonna 13 miljardia euroa viime vuodesta. Se on valtava muutos. Verotulot putosivat ja menot kasvoivat. Tämä näkyy voimakkaasti ensi vuo- 8 Ammattisotilas 3/2009

9 aa ottaa mallia osopimuksesta! den budjetissa. Virastojen toimintamenoja pienennetään vuonna Sen takia olemme esittäneet väliaikaisia säästötoimia, jotta voitaisiin välttää lomautukset ja irtisanomiset. Minkälaisia väliaikaisia säästötoimenpiteitä nämä olisivat käytännössä? Nämä olisivat sellaisia, jotka vaikuttavat työn hintaan. Peruspalkkatason alentamisesta emme ole ajatelleet lähteä neuvottelemaan, mutta kyse on joistain palkan lisistä kuten lomarahoista. Loppu palkkaohjelmille Valtiosektorilla on totuttu reilun kymmenen vuoden aikana avokätiseen palkkapolitiikkaan. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton myötä valtion virkamiesten palkat ovat nousseet luvulla enemmän kuin yksityisellä tai kunnallisella sektorilla. Uusi palkkausjärjestelmä ja muut ratkaisut johtivat siihen, että 2000-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta valtiosektorin ansiokehitys oli nopeampaa kuin muilla sektoreilla, myös yksityissektorilla. Eihän tällainen voi jatkua vuosikymmenestä toiseen. Palkkakehitys oli hitaampaa 1980-luvulla kuin muilla, mutta se on nyt kyllä kuitattu. Metsäpelto huomauttaa, että palkkausjärjestelmän luominen oli pitkä prosessi. Se alkoi 1990-luvun puolivälissä ja viimeiset saatiin järjestelmän piiriin vuoden 2007 lopulla. Perimmäinen tavoite oli muuttaa palkkauksen perusteita siten, että ne perustuisivat enemmän tehtävän vaativuuteen ja työssä suoriutumiseen kuin palvelusvuosiin. Siihen käytettiin paljon rahaa, jotta palkkasuhdetta yksityiseen sektoriin voitiin parantaa. En näe mitään mahdollisuuksia tämäntyyppisiin ohjelmiin jatkossa. Onko tämä järjestelmä nyt hyvä? Ei tämä varmastikaan täydellinen ole, mutta en tiedä, onko missään täydellistä järjestelmää. Tämä on nyt hyvin samantyyppinen kuin muilla sektoreilla. Meillä on henkilökohtaisen suorituksen osuus kokonaispalkasta jopa korkeampi kuin muilla sektoreilla. Pidän sitä hyvänä, koska työntekijät ja virkamiehet ovat panokseltaan ja tuloksiltaan erilaisia. Tavoitteena pitkä sopimus Metsäpelto toivoo, että sopimusneuvottelut sujuvat mutkattomasti. Uskon, että jokainen virkamies ja valtion työntekijä on kuullut uutisista, mikä on maan taloudellinen tilanne ja mikä on valtion ja kuntien rahatilanne. Tuskin kenelläkään on mitään erityisiä palkankorotusodotuksia. Liittojen ja pääsopijajärjestöjen tehtävänä on sopia ja neuvotella, mutta toivon, että hekin ymmärtävät tämän tilanteen. Paljon riippuu siitä, mitä muilla sektoreilla tapahtuu. Syksyllä on vielä muita liittokohtaisia neuvotteluja yksityisellä sektorilla. Metsäpelto tavoittelee valtiosektorille pitkää sopimuskautta. Meidän lähtökohtamme on, että lähdetään hakemaan pidempää, jopa kolmen vuoden sopimusta, mutta niin että joka vuodelle on neuvottelulauseke. Se on neuvottelukysymys, onko sopimuksessa myös sopimuksen irtisanomismahdollisuus vai ei. Talousnäkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmat vuosi tai kaksi tästä eteenpäin. Toisin sanoen: Metsäpelto tavoittelee myös sopimuksen pituudessa Metalliliiton ja Teknologiateollisuus ry: n mallia. Teksti: Aleksi Vienonen Kuva: Pekka Sipola JHL sopii valtion palkoista Valtiotyönantaja ei sovi suoraan yksittäisten ammattiliittojen kanssa palkankorotuksista, vaan syksyn neuvottelut on ulkoistettu niin sanotuille pääsopijajärjestöille. Akavalaisten osalta neuvotteluissa istuu kaikkia julkisella sektorilla työskenteleviä korkeakoulutettuja edustava JUKO. STTK:laisessa kentässä neuvotteluvaltaa käyttää palkansaajajärjestö Pardia. Aliupseeriliiton osalta neuvotteluja valtion työmarkkinalaitoksen kanssa sopimuskorotusten suuruudesta käy Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, jonka yhteisöjäsen Aliupseeriliitto on. Muita vastaavia JHL:n yhteisöjäseniä ovat Vankilavirkailijain liitto, Tulliliitto ja Merivartioliitto. JHL:n edustajat ovat luonnehtineet, että neuvotteluissa ei olla vielä edes lähtökuopissa. Hiljaista kyttäilyä, JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen toteaa. Valtion työmarkkinalaitos yritti aikaistaa valtion sopimusneuvotteluja, mutta pääsopijajärjestöt torjuivat aloitteen. Valtiotyönantaja olisi halunnut aloittaa neuvottelut heti syksyn alussa Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksen jälkeen. Valtion palkansaajajärjestöt ilmoittivat syyskuun alussa, ettei tulevan neuvottelukierroksen päätä ole vielä Metalliliiton sopimusratkaisulla avattu ja että neuvottelupöytään ei ole kiirettä. ALEKSI VIENONEN Ammattisotilas 3/2009 9

10 Palvelusaika pitenee: ELINAIKAKERROIN LEIKKAA ELÄKKEITÄ Vaasan 3.Tarkk ampujapataljoonan aliupseerit Krasnoje Selon leirillä kesällä Puolustusvoimat Elinaikakerroin alkaa leikata sotilaseläkkeitä vuoden 2010 alusta. Leikkuri iskee kaikkiin niihin sotilaisiin, jotka jäävät eläkkeelle ja sen jälkeen. Seuraavassa muutamia huomioita, mistä todellisuudessa on kyse. Elinaikakerroin liitettiin eläkejärjestelmiin vuoden 2005 eläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Tuolloin lailla määrättiin, että elinaikakerroin otettaan käyttöön alkaen. Siitä eteenpäin elinaikakerroin leikkaa maksettavaa eläkettä. Leikkuri on ensimmäisenä vuonna hieman alle prosentin ja kasvaa sen jälkeen joka vuosi noin prosentin lisää. Vuonna 2020 eläkkeelle jäävien osalta leikkuri on jo noin 9,8 prosenttia. Eläkelain uudistamisen yhteydessä otettiin käyttöön ns. superkarttumat, joiden taka-ajatuksena on saada ihmiset työskentelemään entistä pidempää ja näin siirtämään eläkkeelle lähtöä. Siviilieläkkeissä superkarttumat ovat 0,4 % ikävuoden välillä ja 63- ikävuodesta eteenpäin peräti 3 prosenttia normaalia (1,5 %) eläkekarttumaa suurempi. Superkarttumat kompensoivat siviilieläkkeissä elinaikakertoimen negatiivista vaikutusta. Sotilaseläkkeissä ei ole superkarttumia, eikä mahdollisuutta palvella yli säädetyn eroamisiän. Näin sotilailla ei ole todellisia mahdollisuuksia kompensoida elinaikakertoimen eläkettä leikkaavaa vaikutusta. Miten paljon eläkettä leikataan? Aliupseerin keskimääräinen kuukausiansio oli vuonna 2008 noin euroa. Kun lomarahat lasketaan eläkettä kerryttävään ansioon, niin eläkepalkka määräytyy noin euron kuukausiansion perusteella. Keskimääräisen aliupseerien tavoiteeläke on 60 % palkkatulosta, joten eläkkeeksi jää tällöin euroa/kk. Tätä eläkepalkkaa elinaikakerroin leikkaa vuonna 2010 eläkkeelle jäävillä noin 18 euroa/kk. Sitä vastoin vuonna 2020 eläkkeelle jäävien osalta leikkuri on paljon rajumpi, se olisi tuolloin jo 180 euroa/kk. Eläkettä leikkaava vaikutus jää pysyväksi, eikä sitä voi myöhemmin millään kompensoida. Nämä ovat vain esimerkkejä, sillä yksilölliset erot voivat olla suuria. Eläkkeen tavoiteprosentti määräytyy palvelusvuosien perustella ja eläkepalkka määräytyy laskentavuosien ansioiden perusteella. Näin ollen jokaisen osalta laskenta on tehtävä erikseen. Kaikki sotilaita edustavat ammattijärjestöt ovat vaikuttaneet asiassa yhteisessä rintamassa. Hallinnonalan johdosta ja poliittisilta päättäjiltä on vaadittu toimia sotilaseläkejärjestelmän säilyttämiseksi. Vaarana on, että koko sotilaseläkejärjestelmä romuttuu. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ylin johto ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti. Heiltä on tullut tukea liittojen näkemykselle, että sotilaseläkejärjestelmä on osa puolustusjärjestelmää eikä sitä saa romuttaa. Samaa tukea on tullut eduskunnasta, sillä puolustusvaliokunta kirjasi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mietintöönsä huolen sotilaseläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Myös Puolustusministeriössä aina ministeri Häkämiestä myöten sotilaiden huoleen on suhtauduttu ymmärtäväisesti. Ongelmia alkaakin ilmaantua, kun asian 10 Ammattisotilas 3/2009

11 käsittely siirtyy valtioneuvostoon, jossa Keskustapuolue jyrää eläkeasiaa mieleisekseen. Nykyinen eläkejärjestelmä ja pidemmästä työurasta perustuu monin osin Keskustan 1990-luvun puolivälissä lanseeraamaan työreformiin, joka kuopattiin kovan julkisen keskustelun jälkeen. Vaikka työreformi haudattiin, niin työreformin näkemyksiä ujutetaan jatkuvasti työ- ja sosiaalilainsäädäntöön. Yksi näistä periaatteista on pitää ihmiset pidempään työelämässä. Elinaikakertoimesta ja sen negatiivisista vaikutuksista on tehty ainakin kolme kirjallista kysymystä eduskunnassa. Aina keskustalainen ministeri on vastannut, ettei hallitus aio ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Huom: Eläkkeen määrään vaikuttavat monet asiat ei vain elinaikerroin. Vuoden 2010 ja sitä seuraavien vuosien heikko taloudellinen tilanne saattaa leikata ansiotasoa merkittävästi, joten sen vaikutus eläkepalkkaan yhdessä elinaikakertoimen kanssa voivat olla todella synkät. Onko mitään valoa näkyvissä? Pientä valoa on nähtävissä. Ensimmäinen asia on, ehtivätkö korjaavat toimet ajoissa. Ja toinen asia on se, että korjaavat toimet eivät ratkaise koko ongelmaa. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu lakiesitystä ministeri Kiviniemen periaatepäätöksen mukaisesti. Periaatepäätökseen sisältyy kaksi korjaavaa toimenpidettä. Ensiksi elinaikakerroin ei koskisi niitä, joiden eläkeoikeus täyttyy viimeistään vuonna 2009 eli tai ennen sitä. Näin pelastettaisiin noin 450 jo eläkeoikeuden saavuttanutta sotilasta, jotka ovat edelleen palveluksessa. Tässä valtiotyönantaja toimii itsekkäästi, sillä he eivät ole huolissaan näiden sotilaiden eläkkeestä vaan siitä, ettei tämä joukko eroa palveluksesta yhdellä kertaa vielä tämän syksyn aikana. Aliupseerien osalta tähän joukkoon kuuluvat ne miehet, jotka ovat jatkoajalla ja joiden jatkoaika on alkanut viimeistään sekä ne naiset, joilla on 30 vuotta palvelusta ja ovat täyttäneet 55 vuotta. Heillä kaikilla on mahdollisuus erota saman tien palveluksesta. Toinen parannus on se, että elinaikakerroin laskettaisiin karttuneesta eläkkeestä eikä lakisääteisestä tavoitteesta. Tämä toisi sotilailla noin 4 4,4 % eläkekarttumaa, edellyttäen, että palvelee aina 55 vuoteen saakka. Mikäli jää eläkkeelle ennen 55 vuoden ikää, niin tällä muutoksella ei ole vaikutusta! Tämän jälkimmäisen parannuksen edellytyksenä on, että sotilaalla on eläkkeeseen laskettavaa palvelusta heti 23 ikävuodesta alkaen. Jos on tullut palvelukseen myöhemmin, niin tämäkään muutos ei paranna tilannetta lainkaan. Ehtivätkö muutokset? Valtion eläkelain uudistaminen on ollut vireillä kesästä alkaen, mutta lakiesitys ei ole vieläkään eduskunnassa. Tiettävästi lakitekstiä käännetään parhaillaan ruotsiksi ja teksti on tarkastettavana Oikeusministeriössä. Laki pitää olla hyväksyttynä mennessä, jotta nämä 450 ammattisotilasta voivat tehdä päätöksen jatkaako palvelusta. Jos näin ei tapahdu, niin näiden sotilaiden on jätettävä eroilmoitus lokakuun loppuun mennessä ja erottava palveluksesta mennessä, välttyäkseen elinaikakertoimen vaikutukselta. Toki jos uskaltaa ottaa riskin ja uskoo, että lainmuutos menee läpi loppuvuodesta, niin silloin voi huoletta jatkaa palveluksessa. Jos lakimuutos ei menekään läpi, niin silloin vastuu on täysin yksilöllä itsellään. Tätä juttua kirjoitettaessa olemme jo lokakuussa, eikä lakiesitys ole vielä eduskunnassa. Siellä esitys menee aikanaan vielä valiokuntakierrokselle, ennen ison salin käsittelyä. Ei ole lainkaan varmaa, että muutokset ehtivät ajoissa. Vaikuttaakin vahvasti siltä, ettei valtiotyönantaja suhtaudu tähän asiaan riittävän vakavasti. Tiedotamme jatkossa asiasta kotisivuilla. Se on ainoa reaaliaikainen keino välittää tietoa. Teksti: Petteri Leino Puhakan Juureskuorimo Kuorittua perunaa sekä kuutioina että viipaleina Koussantie 71, Ahveninen Puh , (013) JÄMIJÄRVEN KUNTA Vihannes Pulkka Oy Pihkatie 1, Jyväskylä Tuoretuotteet kaikenkattavasti vikkelältä vihannesvälittäjältä YRJÖ PIRILÄ OY Ammattisotilas 3/

12 Kaksi teoreettista esimerkkiä elinaikakertoimen vaikutuksesta Esimerkki 1 Vääpeli Simo Antti Sikanen syntyi ja tuli puolustusvoimien palvelukseen suoraan varusmiespalveluksen jälkeen Hänen eläkkeeseen oikeuttava palvelusaikansa alkoi 23-vuotiaana eli Vuoden 1995 eläkeuudistukseen mennessä hänellä oli eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa 13 vuotta 7 kuukautta, joten hänen eroamisikänsä oli 51. Näin ollen hänen eroamisikänsä eli eläkeoikeus tuli täyteen Vääp SA Sikasen eläkkeen tavoitekarttuma on 65 %, josta hänelle oli kertynyt eläkeoikeuden saavuttamiseen mennessä 58,7 %, joten hänen eläkkeensä jää 6,3 % alle tavoitekarttumasta. Tästä syystä vääp Sikanen anoi ja hänelle myönnettiin jatkoaikaa 3 vuotta 2 kuukautta eli saakka. Vääp Sikanen on kaikin puolin keskimääräinen aliupseeri ja hänen verotettavat ansionsa lomarahojen kanssa ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin euroa/kk. Miten elinaikakerroin toimii hänen kohdallaan? 1) Vääp Sikanen on kyllästynyt koko elinaikakerroin vouhotukseen, hän päättää ottaa varman päälle ja päättää erota palveluksesta Tällöin hänen eläkekarttumansa on 59,7 % eli eläkepalkaksi tulee euroa kuukaudessa. 2) Jos valtion eläkelain uudistus, jolla eläkeoikeuden saavuttaneet vapautetaan elinaikakertoimen vaikutuksesta, tulee voimaan ennen tämän vuoden loppua ja Sikanen jatkaa suunnitellusti jatkoaikansa loppuun, niin hänen eläkekarttumansa olisi 65 % ja eläkepalkka euroa kuukaudessa. Palvelemalla jatkoaikansa loppuun hän saisi 159 euroa/kk enemmän kuin eroamalla palveluksesta tänä syksynä. 3) Jos valtion eläkelain uudistus ei toteudu ja Sikanen jatkaa suunnitellusti jatkoaikansa loppuun, niin hänen 65 prosentin eläkekarttumansa mukaista eläkepalkkaa vähennetään elinaikakertoimella 2,95 % ja näin Sikaselle maksetaan eläkettä euroa kuukaudessa. Sikasen tapauksessa elinaikakerroin leikkaisi hänen eläkettään siis 58 euroa kuukaudessa. Palvelemalla jatkoaikansa loppuun (2 v 8 kk) hän kuitenkin saisi 101 euroa/ kk enemmän kuin eroamalla palveluksesta tänä syksynä. Esimerkki 2 Sotilasmestari Pekka Antero Jäärä syntyi ja tuli puolustusvoimien palvelukseen suoraan varusmiespalveluksen jälkeen Hänen eläkkeeseen oikeuttava palvelusaikansa alkoi 23-vuotiaana eli Vuoden 1995 eläkeuudistukseen mennessä hänellä oli eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa 15 vuotta 11 kuukautta, joten hänen eroamisikänsä oli 51. Näin ollen hänen eroamisikänsä eli eläkeoikeus tuli täyteen Sotmest PA Jäärän eläkkeen tavoitekarttuma on 65 %, josta hänelle oli kertynyt eläkeoikeuden saavuttamiseen mennessä 59,2 %, joten hänen eläkkeensä jää 5,8 % alle tavoitekarttuman. Tästä syystä sotmest Jäärä anoi ja hänelle myönnettiin jatkoaikaa 2 vuotta 11 kuukautta eli saakka. Sotmest Jäärä toimii esimiestehtävissä ja hänellä on ollut viime vuosina runsaasti erilaisia haittatyökorvauksia, joten hänen verotettavat ansionsa lomarahojen kanssa ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin euroa/kk. 1) Sotmest Jäärä ottaa aina kaikki asiat varman päälle ja hän päättää erota palveluksesta Tällöin hänen eläkekarttumansa on 64,63 % eli eläkepalkaksi tulee euroa kuukaudessa. 2) Jos valtion eläkelain uudistus, jolla eläkeoikeuden saavuttaneet vapautetaan elinaikakertoimen vaikutuksesta, tulee voimaan ennen tämän vuoden loppua ja Jäärä jatkaa suunnitellusti jatkoaikansa loppuun, niin hänen eläkekarttumansa olisi 65 % ja eläkepalkka euroa kuukaudessa. Palvelemalla jatkoaikansa loppuun hän saisi 15 euroa/kk enemmän kuin eroamalla palveluksesta tänä syksynä. 3) Jos valtion eläkelain uudistus ei toteudu ja Jäärä jatkaa suunnitellusti jatkoaikansa loppuun, niin hänen 65 prosentin eläkekarttumansa mukaista eläkepalkkaa vähennetään elinaikakertoimella 0,98 % ja näin Jäärälle maksetaan eläkettä euroa kuukaudessa. Jäärän tapauksessa elinaikakerroin leikkaisi hänen eläkettään siis 25 euroa kuukaudessa. Palvelemalla jatkoaikansa loppuun (2 kk) hän kuitenkin saisi 10 euroa/kk vähemmän joka kuukausi kuin eroamalla palveluksesta tänä syksynä. Vääp SA Sikasen eläke karttuu seuraavasti 2,2 %/v 2 %/v 2 %/v Sotmest PA Jäärän eläke karttuu seuraavasti 2,2 %/v 2 %/v 2 %/v v 7 kk 14 v 5 kk 3 v 2 kk 29,9 % 28,8 % 6,3 % 15 v 11 kk 12 v 1 kk 2 v 11 kk 35 % 24,2 % 5,8 % Molemmat yllä olevat esimerkit ovat täysin teoreettisia, mutta ne ovat tarkoitettu havainnollistamaan mistä elinaikakertoimen vaikutuksesta on kyse ja nimenomaan niiden osalta, jotka ovat jatkoajalla tai jäämässä jatkoajalle ! 12 Ammattisotilas 3/2009

13 Projektina verkkovene: ANKKURINAPPI Saaristomeren Meripuolustusalueen Kuljetusviirikön koko kesän kestänyt projekti verkkovene Ankkurinapin kanssa on veneen telakointia vailla valmis. Projektiin on liittynyt veneen kunnostusta ja entisöintiä, purjehduskoulutusta ja huipentumana osallistuminen Naantalissa järjestettyyn talonpoikasvenekilpailuun. Ankkurinappi -projekti alkoi jo varhain keväällä veneen kunnostustarpeen kartoituksella ja materiaalihankinnoilla. Vene oli vuosia varastoituna Taisto-hallin perukoille ja vaati melko mittavat kunnostustoimet purjehduskuntoon saattamiseksi. Kunnostus alkoi rungon tervauksella, johon osallistuivat veneenkuljettajat ja YAG -hallin varusmiehet. Runko sai suojakseen kaiken kaikkiaan seitsemän kerrosta tervasta ja pellavaöljystä sekoitettua kyllästettä. Myös sisäosia piti huoltaa, joten rungon sisäpuoleiset osat öljyttiin pellavaöljyllä hionnan jälkeen. Veneen riki oli myös mastojen ja puomien osalta öljyttävä ja osa köysistöstä uusittava. Purjeita veneeseen löytyi kaksin kappalein, joista uudemmat olivat lähes käyttämättömät. Ennen vesillelaskua venettä turvotettiin kastelemalla runkoa sisältä. Turvotus onnistuikin hyvin, eikä vene juurikaan vuotanut. Aikaisemmin puuveneen huoltotoimenpiteet ovat olleet jokakeväisiä ruttiinitoimenpiteitä, mutta venekaluston nykyaikaistumisen myötä myös kouluttajien piti tehdä hieman taustatyötä perinneveneen kunnossapitotoimiin liittyen. Onneksi Kuljetusviiriköstä löytyy vielä puuveneosaamista. Pursimies Miku Koskinen on kunnostanut Ankkurinappia useasti ja antoikin monia hyviä vinkkejä. Ammattisotilas 3/

14 Purjehduskoulutusta perinteisellä ja nykyisellä kalustolla Koko veneen kunnostusprojektin tähtäimenä oli osallistuminen elokuussa järjestettyyn kilpailuun ja niinpä heinä- ja elokuussa Kuljetusviirikössä järjestettiin purjehduskoulutusta Ankkurinapilla sekä kahdella Still 525-veneellä. Koulutus sujui ongelmitta ja varusmiehet pääsivät purjehtimaan vaihtelevissa olosuhteissa. Miehistötappioilta ja suuremmilta kalustovaurioilta vältyttiin, joten koulutus oli onnistunutta. Muutama purjehtija innostui lajista niin paljon, että lisää koulutusta toivottiin ja joillain on ilmeisesti jopa oman veneen hankinta mielessä. Purjehdustaidon luulisi kuuluvan jokaisen merisotilaan perusosaamiseen, mutta valitettavasti koulutusta ei aina pystytä antamaan. Kaikkialla ei ole koulutukseen tarvittavaa kalustoa tai riittävää osaamista. Kilpailumiehistö valikoitui osittain koulutuksen aikaisten ja osin aiempien näyttöjen perusteella. Lopullisessa miehistössä henkilöluntaa edusti kersantti Aleksi Lehtonen ja varusmiehiä alikersantti Ville Virtanen ja matruusi Niko Helander Kuljetusviiriköstä, Jesse Kylänpää Sotilaspoliisikomppaniasta ja matruusi Robert Sirviö Laivaston soittokunnasta. Helander ja Kylänpää voittivat aikaisemmin kesällä Merivoimien mestaruuden purjehduksessa, joten todistetusti kilpailukykyinen miehistö oli kasassa. Tiukkaa kilpailua hyvässä hengessä Joukkue harjoitteli Ankkurinapilla kolmena päivänä ja kilpailuun lähdettiin hyvin mielin. Talonpoikaisvenekilpailussa menestymiskriteereinä ovat nopeuden lisäksi perinnevenehengen mukainen pukeutuminen, veneen ja sen varusteiden kunto ja musikaalinen anti. Joukkueemme puettiin Varusvaraston henkilökunnan suosiollisella avustuksella laivastoperinteitä vaalien ja Sirviö huolehti musikaalisesta vaikutelmasta trumpetteineen. Kilpailu käytiin haastavissa olosuhteissa Naantalin edustalla erittäin keveissä tuulissa. Ankkurinappi kuului verkkoveneluokkaan ja kanssakilpailijat poikkesivat melkoisesti toisistaan. Ankkurinappi on rakennettu myös soudettavaksi. Osa verkkoluokan veneistä oli varustettu täysin purjehdusta ja kilpailemista varten. Heti startissa kävi ilmi, että kilpailun tiimellyksessä ainakin osalta kilpailijoista säännöt unohtuivat ja Ankkurinappi jäi hieman vasemmalta tulleiden jalkoihin. Isommilla purjeilla varustetut veneet kulkivat vääjäämättä kovempaa, mutta hyvän kilpailuhengen mukaisesti Ankkurinappi purjehti koko radan maaliin asti osan kilpailijoista keskeyttäessä jo kahden ensimmäisen kierroksen jälkeen. Viimeiseksi ei jääty, mutta mitalisijat menivät tällä kertaa muualle. Yleinen mielipide rannassa oli, että Merivoimien joukkue herätti myönteistä huomiota ja veneen osallistumista toivotaan myös tulevina vuosina. Hyvät suoritukset palkitaan Koko projektin huipennus koettiin 12. elokuuta Pansion Sotilaskodissa Forum Marinumin luovuttaessa Ankkurinapille ja sen kunnostajille Vallis Gratie faber Navalis -arvon. Tunnustus myönnetään talonpoikaisveneelle, joka on alkuperäisessä kunnossa ja perinteen mukaisesti entisöity. Ankkurinapin purjehdukset ovat tältä vuodelta purjehdittu, mutta toivottavasti myös ensi vuonna veneelle löytyy innokkaita purjehtijoita ja kunnostajia. Edellisen kerran kilpailuun osallistuttiin vuonna 1994, joten toivottavasti jatkossa ei osallistumiseen tule aivan yhtä pitkiä taukoja. Myös kantahenkilökunnasta pitäisi pyrkiä kouluttamaan purjehduksen osaajia, jotka pystyvät tarvittaessa pitämään purjehduskoulutusta varusmiehille. Aina ei kuitenkaan voi luottaa siihen, että henkilökunnasta löytyy automaattisesti joku, joka esimerkiksi harrastustaustasta johtuen tuntee kyseisen lajin riittävän hyvin. Teksti: Aleksi Lehtonen Kuvat: Mika Kouttu 14 Ammattisotilas 3/2009

15 JÄSENRETKELLÄ PIETARISSA JA KANNAKSELLA Aurinkoisena torstaiaamuna alkoi väkeä kerääntyä Kouvolan asemalle joka suunnasta ja monilla kulkuvälineillä. Matka kohti Kannasta ja Pietaria alkoi kokeneen kuskin Petri Reunasen bussilla. Kaikkiaan mukaan lähti 24 aliupseeria, nykyistä tai eläkeläistä, naista ja miestä, maavoimista, ilmavoimista ja merivoimista. Mukana oli matkailijoita joka puolelta Suomea, osa kokeneita Karjalan kävijöitä, jotkut ensimmäistä kertaa tutustumassa luovutettuihin alueisiin. Rajasta selvisimme tunnissa, kiitos aikaisen lähdön, valmiiksi kirjoitettujen papereiden ja jonoon asettumisen venäläisten aakkosten mukaan. Heti rajan jälkeen pidimme ensimmäisen pysähdyksen vaihtamaan rahaa ja ostamaan matkaevästä sekä kellojen kääntäminen itäiseen aikaan. jossa pääsimme patikoimaan mäntykankaalle etsimään imubetoniasemia (= pallokorsuja), niitä rakennettiin VT-linjaan vuosina Suon reunalta löytyi muutama, tietenkin räjäytetty, pallokorsu sekä selkeästi erottuvia juoksuhautoja ja poteroita. Lisäksi kävimme ihmettelemässä suon rajaan panssariesteeksi satojen kilometrien takaa siirrettyjä suuria kiviä. Luentoja metsässä, korsussa ja poterossa Ensimmäinen kohde oli Polviselkä, Pietarin tykistömuseossa oli enemmän kuin riittävästi kaikenlaista mielenkiintoista. Museon opas ja Nikolai tekivät selvää tykistön miina-ammuksista. Ammattisotilas 3/

16 Pietarin silloilla riittää liikennettä yöllä aina siihen saakka, kunnes ne nostetaan ylös. Hiekkatielle bussin viereen päästyämme matkan johtajamme, liiton puheenjohtaja Petteri Leino piti ensimmäisen luennon VT-linjasta ja pallokorsuista oikein kaavakuvien ja karttojen kera. Matkan aikana saimme paljon ja tarkkaa tietoa sodan eri vaiheista ja muista kiinnostavista sotilaallisista asioista Petteriltä. Paikan päällä näkeminen ja tieto yhdistyivät kokemukseksi. Bussilla jatkoimme matkaa ihmetellen valtatien varressa mustikoita ja sieniä myyviä mummoja. Iltapäivällä ylitimme Rajajoen ja vähän sen jälkeen pysähdyimme Siestarjoelle tutustumaan venäläisten entisöimään SLON norsuun 9: ää, joka oli osa Leningradin ulointa puolustusrinkiä. Ajoimme iltapäiväruuhkassa ohitustietä Pietarin ympäri ja samalla Petteri valaisi meille Pietarin/Leningradin/ Petrogradin/ pitkää historiaa ja monia hallitsijoita Pietari Suuresta Stalinin kautta nykypäivään. Tien varressa näkyi neuvostoarkkitehtuurin betonihelmiä, vanhoja villoja, ja tiellä isoja tila-autoja, vanhoja ladoja ja paljon rekkoja. Pulkovan harjulla pysähdyimme katsomaan vielä valtavan kokoista muistomerkkiä, jota reunusti pari panssarivaunua. Harjulta avautui upea näkymä suureen kaupunkiin. Valtava ja kaunis Pietari Ohitustien ruuhkasta pääsimme vihdoin joen yli ja keskustan ruuhkaan. Ajoimme 11 km pitkää Litovski Prospektia, jonka varrelta juuri ennen Moskovan rautatieasemaa bongasimme talon (nro 49), joka oli yksi Mannerheimin perheen asunnoista Pietarissa. Moskovan asemalta bussi käänsi Nevski Prospektille ja vihdoin park- Kronstadtin merimieskirkko kaikessa kesäpäivän komeudessaan. 16 Ammattisotilas 3/2009

17 kiin hotelli Moskovan eteen lukuisten muiden bussien ja limusiinien jatkoksi. Kirjaudumme sisään kansainväliseen hotelliin ja levittäydymme vastikään uusittuihin huoneisiimme. Hotellin ravintolasta meille oli varattuna päivällinen seisovasta pöydästä. Tarjolla oli vaikka mitä; venäläisiä herkkuja, upeita salaatteja, erilaisia lihoja ja kaloja sekä tietenkin tosi makeita leivonnaisia jälkiruoaksi. Hotelli Moskova sijaitsee aivan Nevajoen rannassa, joten päivällisen jälkeen päätimme huonekaverini kanssa lähteä jaloittelemaan silloille. Sillat ovat upeasti valaistuja ja pitkiä. Kävelimme lähimmän sillan toiselle rannalla ja totesimme iltalenkiksi riittävän sama silta takaisinpäin, matkaa kertyi yli 2 km. Silta tärisi ja heilui, varsinkin keskikohdastaan, josta silta nostetaan yöllä muutamaksi tunniksi pystyasentoon laivojen kulkua varten. Lisäjännitystä toivat vierestä suhahtavat johdinbussit, rekat ja autot. Iltamyöhällä kävimme ostamassa eväitä seuraavaa päivää varten hotellin alakerrassa sijaitsevassa 24 h Prismasta, jossa sai kätevästi vihreän kortin bonukset kotiin. Prismassa, kuten kaikissa kaupoissa myydään väkeviä ja kuohuvia juomia, myös yöaikaan. Perjantai-aamuna tukevan aamiaisen jälkeen bussiimme hyppäsi mukaan paikallinen opas Nikolai, joka ajelutti meitä ympäri Pietarin keskustaa parin tunnin ajan kertoen palatsien, kirkkojen, katujen ja hallitsijoiden historiat ja nykypäivät mielenkiintoisesti ja huumorilla höystettynä. Näimme mm. todella suuren Iisakin kirkon ja Aurora-risteilijän. Iltapäivän urakkana oli Tykistömuseo maraton. Museon opas edellä, Nikolai perässä tulkaten, ryhmämme yritti pysyä mukana pikajuoksussa kerrosten ja salien vaihtuessa taajaan. Parissa tunnissa saimme esimakua museon valtavista kokoelmista ja tykistön kehityksestä alkeellisista putkista ja kuulista nykypäivän pitkän kantaman ohjuksiin asti. Löytyipä vitriineistä myös kotoinen rynnäkkökiväärimme. Museosta toivuttuamme heitimme hyvästit oppaallemme ja suuntasimme kohti Kronstadtia, penger- ja patotien päähän Pietarin edustalle rakennetun saaren kaupunkiin ja laivastotukikohtaan. Siellä, kuten Pietarissa, on säilynyt valtavasti luvun kivirakennuksia, välillä tuntui kuin olisimme Helsingin Senaatintorin maisemissa. Kronstadtin ja Mainilan kautta Terijoen hiekoille Kronstadissa meitä laivaston naisia kiinnosti erityisesti satamaan ja paikallisen Merisotakoulun laitureihin kiinnitetyt alukset. Löytyihän sieltä mm. sukellusvene, pari pienempää koulutusalusta, huoltoaluksia sekä yksi suurempi fregatti. Harmillisesti koko päivän paistanut aurinko häiritsi tarkempaa kuvaamista. Yritimme käydä muistelemassa upseerikerholla matruusien kapinaa, mutta siellä oli alkamassa yksityistilaisuus ilmapalloineen. Iltapäivän päätteeksi yritimme löytää Mainilan laukausten muistomerkin ja kuulimme selvityksen mitä tapahtui marraskuussa 1939 suomalaisten mukaan, venäläisten virallisen selityksen mukaan ja mitä venäläisistä arkistoista on viime aikoina aiheesta löytynyt. Joutselässä jouduimme myös tyytymään ihailemaan valtavia jättiputkia muistomerkin sijaan. Iltakävelylle lähdimme etsimään Terijoen kuuluisia hiekkarantoja. Koko kunnan ranta (26 km) on upeiden hiekkarantojen peitossa. Ei ihme, että sata vuotta sitten sinne rakennettiin Pietarin ja Venäjän ylhäisölle pitsihuviloita kesähuviloiksi. Eikä ihme, että nykyään siellä lomailee myös Pietarin rikkaat omalla pursiseurallaan, upeissa yksityishuviloissaan tai hotelleissa. Pursiseuran läheisyydestä löytyi myös mm. tenniskentät ja skeittiramppi sekä upeita puistoalueita istutuksineen. Vanhoista hyvistä ajoista ei ole paljoa jäljellä, sillä suomalaiset siirsivät talot talteen Suomen puolelle ja polttivat loput. Lauantaiaamuna tutustuimme Terijoella sijainneen polkupyöräpataljoonan kasarmialueen jäänteisiin ja haaveilimme vanhan, joskus upean upseerikerhon pelastamisesta puutarhoineen. Upseerikerholla piti aikanaan majaa myös Otto Ville Kuusisen esikunta. Papan jalanjäljissä Terijoelta jatkoimme rantatietä pitkin länteen. Matkalla pysähdyimme Vammelsuussa ihmettelemään VT-aseman kaivantoja. Uudenkirkon jälkeen hidastimme vauhtia Kamenkan kohdalla, jossa oli aikoinaan meidän tykistönharjoitusalue ja jossa nyt sijaitsee venäläinen moottoroitu jalkaväkiprikaati. Kaluston ja valmiudessa olevien ammattisotilaiden määrä laittoi miettimään omien joukko-osastojen lakkautuksia ja supistamisia. Summassa kävelimme kenttähautausmaalle, jonne on haudattu 204 talvisodassa kaatunutta tuntematonta suomalaista. Paikan teki minulle vielä läheisemmäksi Suomen valtion pystyttämälle muistomerkille vastikään Sauvo-Karunan veteraanien tuoma seppele. Pappani kuului aikanaan tuohon samaan joukkoon, joka taisteli tälläkin aukealla. Vähän matkan päästä löysimme myös puoliksi räjäytetyn JR 15 komentokorsun. Minulle matkaan toi oman syvyytensä mammani lipaston laatikosta löytämä pappani sotilaspassi, jonka merkintöjä paikkakunnista, päivämääristä ja joukkoyksiköistä tavasin pitkin matkaa. Papan vielä eläessä ei isänmaan puolustaminen eikä sotahistoria kiinnostanut yhtään. Nyt jälkeenpäin harmittaa, ettei tullut kyseltyä ja kannustettua pappaa kertomaan omasta sodastaan. Tällä reissulla sain käydä paikoissa ja kuulla asioista, jotka ovat osa sukuni historiaa. Viipurin kautta rajalle Ennen Viipuria kävimme vielä seikkailemassa Uuraan kapeilla kujilla ja vahingossa kääntymässä todella suuren öljysataman portilla sekä kuuntelemassa luennon Viipurinlahden taisteluista keväällä Viipuriin saavuttuamme kävimme ihailemassa Markovillaa, joissa aloitettiin suomalaisen kanta-aliupseeriston koulutus, nykyäänkin rakennus toimii jonkinlaisessa sotilaskäytössä. Papulan kasarmit ja Torkkelin puistokatu vilahtivat bussin ikkunasta. Vihdoin päädyimme kauppahallia vastapäätä olevaan upouuden hotelli Viktorian ravintolaan, jossa nautimme upean varhaisen päivällisen. Vähän jäi aikaa ostoksille kauppahallin pellavamyyjien luona ja postikorttien lähetykselle kotipuoleen. Kiitokset Petterille, matkatoimistolle ja reissukavereille! Saimme kokea erilaisen, monipuolisen, opettavaisen, nostalgisen matkan Karjalaan, jossa niin paljon tapahtui niin pienessä ajassa. Teksti: Maria Arminen Kuvat: M Arminen, P Leino Ammattisotilas 3/

18 ROUTE 66 Kävimme vaimon kanssa USA:ssa, jossa ajelimme historiallista ROUTE 66: sta HD:lla Chicagosta Los Angelesiin. Otimme valmiin matkapaketin Peter Pan Bike:ltä, mihin kuului pyörät, polttoaineet, majoitukset ajelun aikana ja puolihoito. Lennot ja ylimääräiset yöpymiset piti varata itse. Otimme lennot Ebookersin kautta ja yöpymiset suoraan paikallisesta hotellista ja niin pääsimme matkaan. Maanantaina 31.8 lensimme Lontoon kautta Chicagoon, missä vietimme aikaa torstaihin asti nähtävyyksiä katsellen ja kaupunkiin tutustuen. Kävimme muun muassa Sears Towerin pilvenpiirtäjän näköalatasanteella, mikä oli 412 metrin korkeudessa ja Field luonnonhistorian museossa. Siellä oli Sue, isoin ja täydellisin tyrannosaurus Rex:in fossiili maailmassa. Varsinainen reissumme alkoi perjantaina 4.9. kun kaikki viisitoista matkalaista ja matkanjohtaja olivat saapuneet. 1. Päivä Chicago Kävimme kävellen Routen alkulähteellä ja otimme ne pakolliset kuvat. Menimme kävellen, koska kyseisessä paikassa on pysähtyminen yhdentoista pyörän kanssa hivenen ongelmallista. Illalla tutustuimme toisiimme illallisen yhteydessä, kävimme läpi ryhmäajon ja muita matkaan liittyviä kuvioita. 2. Päivä Chicago - Springfield 328 km Aamulla haimme pyörät vuokraamosta ja lähdimme baanalle. Oli hieman jännittynyt olo lähteä kylmiltään ensimmäistä kertaa ison HD puikkoihin ja vielä suurkaupungin liikenteeseen. Alkuhässäköinnin jälkeen ajaminen alkoi sujua. Lähtiessämme ilma oli aurinkoinen ja lämmin, 26 astetta. 50 km ennen määränpäätä alkoi sade ja vettä tuli oikein kunnolla, mutta pääsimme majapaikkaamme ongelmitta klo Päivä Springfield - Lebanon 508 km Lähtö klo 9.00 USA:n liikenteeseen, missä liikennekulttuuri on ainakin 100 vuotta edellä Suomen liikennettä. Autoilijat ovat ystävällisiä, eivätkä häiritse letkassa ajavaa ryhmää. Letka päästetään risteyksistä kokonaisena päin punaisia. Tästä poliisi matkan aikana pari kertaa huomautti. Harmiton turisti päästettiin tilanteista huomautuksella. Päivän aikana näimme Eero Saarisen suunnitteleman maamerkin Lännen Portti. Lebanonissa olimme klo Päivä Lebanon Sapulpa 461 km Lähtiessämme klo 7.30 ilma oli lämmin, mutta sakean sumuista. Näkyvyys n. 20 m. Oli seurattava vain edellä ajavan takavaloja. Kahden tunnin jälkeen sumun hälvettyä lämpötila kipusi 37 asteeseen. Tähän mennessä maisema muistuttanut Pohjois- Saksaa, mutta suuremmassa mittakaavassa. Saavuimme Sapulpaan klo Päivä Sapulpa Amarillo 595 km Aamiaisen jälkeen klo 7.00 suuntasimme HD:n nokat kohti Amarilloa. Ajoreitti vei meidät Oklahoman vihreiden kukkuloiden maasta Texasin valtaville tasangoille. Pysähdyimme matkan varrella uinuvassa kylässä, missä kylähullu pariskunta piti meille ratkiriemukkaan esityksen. Majapaikkaan saavuimme klo Ruokailimme Big Texan Steak Ranchilla, missä tosi mies/nainen voi kokeilla syödä 72 unssin pihvin tunnissa saadakseen sen ilmaiseksi. Jäi muuten kokeilematta. Tällä reissulla ei nälkä pääse yllättä- 18 Ammattisotilas 3/2009

19 mään. Kaikki annokset aamupalasta lähtien ovat isoja. Senhän näkee jo amerikkalaisista, että syövät hyvin ja runsaasti. 6. Päivä Amarillo Santa Fe 482 km Aamulla lähdimme klo 7. Auringon vasta noustessa kävimme Cadillac Ranchilla, missä Cadillacit seisovat ylpeästi nokka Texasin mustaan multaan haudattuina. Päivän aikana lämpö nousi 32 asteeseen. Näissä maisemissa Pohjanmaan lakeudet jäävät kirkkaasti kakkoseksi. 7. Päivä Santa Fe Vapaapäivä, jonka vietimme kaupungilla ja uima-altaalla lekotellen. Lepopäivä teki hyvää, koska HD:n ajo-ominaisuudet ovat samat, kuin jos japsipyörästä otetaan pois toinen takajousi ja eturengas puolityhjäksi. Painaahan pyörä lisäksi 400 kg. Takana tähän mennessä km. Öljyä piti lisätä koneisiin ja yhden pyörän kytkintä käytiin korjauttamassa Santa Fe:ssä. Kaupunki oli pieni ja meksikolaistyylinen. 8. Päivä Santa Fe Los Alamos Gallup 453 km Lähdimme aamulla vasta 9.30, koska ajoimme suoraan Los Alamosin ydinpommimuseoon, joka aukesi vasta klo 10. Päivän aikana kipusimme metrin korkeuteen mutkaisia vuoristoteitä, missä matkan aikana ensimmäistä kertaa näimme kunnon havumetsää. Hotelliin saavuimme klo Päivä Gallup Grand Canyon 524 km Aamupalan jälkeen jatkoimme ajamista kauniita vuoristoteitä pitkin. Sen jälkeen laskeuduimme Amerikan kuumille, kuiville tasangoille. Siellä intiaanit elävät reservaateissa keskellä ei mitään. Päivän kohokohta oli saapuminen planeettamme kanjoneista suurimman ja kuuluisimman Gran Canyonin luokse. Majoituimme kansallispuistossa olevalle leirintäalueelle pieniin, idyllisiin mökkeihin. 10. Päivä Gran Canyon 228 km Kanjonit olivat sanoinkuvaamattoman mahtavat. Siellä ihminen tuntee itsensä hyvin pieneksi. Näkymää on hyvin vaikea kuvailla kuvin tai sanoin. Paikka on vaan itse nähtävä. 11. Päivä Gran Canyon Las Vegas 523 km Ja niin matka jatkui aamulla kohti pelimiesten ja -naisten paratiisia. Oli hieman viileä aamu 12 astetta, mutta olimmehan yli kahden kilometrin korkeudessa. Sieltä laskeuduimme Zion laakson pohjalle. Siellä mittari nousi jo 40 asteeseen. Maisemat jatkuivat uskomattoman mahtavina. Sieltä jatkoimme matkaa Nevadan autiomaan halki Hooverin padolle, josta Las Vegas saa sähkönsä. Las Vegasissa vuokrasimme porukalla limusiinin illaksi käyttöömme. 12. Päivä Las Vegas Vapaapäivä, jonka vietimme syömällä hyvin ja tietenkin käymällä casinoissa pelaamassa (ei suuria voittoja). Hotellin uima-allasalue veti meistä monia puoleensa, koska lämpötila oli Las Vegas Barstow 511 km Lähtö aamulla klo 8. Lämpöä oli jo lähtiessä riittävästi. Päivän aikana ajoimme kirjaimellisesti helteessä, kun laskeuduimme alas Kuoleman Laaksoon ja sen pohjalle Bad Watersiin, joka on 85.5 metriä merenpinnan alapuolella. HD:n ulkoilmanlämpömittari loppui 48 asteeseen. En tiedä kuinka kuuma siellä lopunperin olikaan. Hotellille saavuimme klo 16 ja siitä suoraan viileään uimaaltaaseen, todella hikisen ajopäivän päätteeksi. 14. Päivä Barstow Santa Monica 241 km Aamulla lähdimme ajamaan kohti retken päätepysäkkiä. Kilometrejä ei ollut paljon, mutta liikennevaloja ja autoja sitäkin enemmän. Nyt tietää mitä ovat ruuhkat ja autojen paljous. Niin saavuimme Amerikan läpi ajettuamme länsirannikolle routen päätepisteeseen. 15. Päivä Santa Monica Los Angeles 27 km Pyörien luovutus ja ajoreissun päätyminen, mistä muutama matkalainen lähti suoraan lentokentälle ja kotimatkalle. Muutamat jäivät vielä Los Angelesiin jatkamaan lomaa, niin kuin mekin. Vietettyämme muutamat päivät Venice Beach:llä aurinkoa ottaen ja LA:n nähtävyyksiä katsellen, tuli aika lähteä kotimatkalle. Paluulentoamme lähti sunnuntaina Kokonaisuudessaan matka oli erittäin antoisa ja nähtävää oli paljon. Ei sitä matkaa suunniteltaessa arvannukkaan kuinka hieno reissu siitä tulisi. Kaiken kaikkiaan kilometrejä HD:n mittariin tuli km Tässä jatkan eläkkeellä oleilua. Enpä ole löytänyt muuta huonoa kuin sen, että aika tuppaa kulumaan vähän liian nopeasti. Teksti ja kuvat: Martti Katajamäki Ammattisotilas 3/

20 Lumiaura Takaisin perusasioihin -K 18- On hankitun ammattitaitoni kannalta suorastaan kammottavaa katsella iltaisin televisiosta uutisfilmejä, joissa kuvataan nykyaikaista sodan käymistä eri puolilla maailmaa. Niin typerästi eri maiden pulleat ammattisotilaat ja heitä vastustavat langanlaihat hämähäkit taikka kaapuveikot käyttäytyvät ase kädessä. Ja aivan riippumatta siitä, onko kyseessä kapina, vapautussota, heimosota, kansalaissota, sisällissota, rauhanturvaoperaatio tai mikä tahansa. Aloitetaanpa vaikka hyvän tuliaseman vaatimuksista. Ne eivät ole käsittääkseni muuttuneet edes vuosikymmenten saatossa. Hyvä ampuma-ala. Afganistanissa sellaisesta ei ilmeisesti ole puutetta paitsi silloin, kun rauhanturvaajat joutuvat ajoneuvoissaan tienvarsipommilla tehtyyn ylläkköön. Mutta muuten ampuma-alaa näkyy kyllä piisaavan. Tällaisessa tilanteessa sopiikin vain kysyä, kummalle puolen tietä joukon on jalkauduttava? Siihen ojaanko, joka on tien vastakkaisella puolella vai siihen, joka on lähempänä pommia ja josta aukeaa ampuma-alaa? Sieltä Talebanin puoleisen töyräältä saattaisi löytää paremman ampuma-alan, josta sitten tulittaa pakenevaa hassuhattuista miestä tai nallereppua. Myönnän sen, että asutuskeskuksissa, esimerkiksi Mogadishussa, ampuma-ala on yleensä vain näkyvillä olevan kadunpätkän mittainen. Mutta kannattaisihan edes se käyttää tehokkaasti hyväksi. Niin mietti Napoleonkin, kun rakensi Pariisiin bulevardit. Niitä pitkin saattoi tulittaa roskaväkeä tykeillä. Hyvä tuki aseelle. Suomalaiset sotilaat on opetettu ampumaan rynnäkkökiväärillä lipastuelta. Kevyissä ja vähän raskaammissakin konekivääreissä on edessä tuki, joka pitäisi painaa maahan ennen ampumista. Mutta oman ja vastapuolen taistelijat näyttävät ampuvan näilläkin aseilla vain siten, että ainoa tuki tulee omasta olkapäästä. Ase painetaan siihen bodatuilla käsivarsilla. Suomalaiset sotilaat on kaiketi koulutettu käyttämään edes hihnatukea. Ellei tulittaminen ole mahdollista makuuasennosta, voidaan tietysti olla pakotettuja käyttämään polviasentoa. Tällöin on vain otettava huomioon eräs seikka. Asento ei ole vakaa, mikäli asekäsi nojaa kahteen päällekkäiseen palloniveleeseen. Asento riippuu tietysti reiden ja kyynärvarren keskinäisestä pituudesta. Jos reisi on pitkä, aseteltakoon kyynärnivel polven nivusten puoleiselle puolelle. Ja päinvastoin. Hyvä tuli- ja näkösuoja. Sotilaan on sodassa pyrittävä itse pysymään hengissä ja tappamaan niin monta vihollista kuin suinkin. Näin se vaan valitettavasti on. Poteron on sen takia oltava reikä maassa, johon sotilas uppoaa kaulaansa myöten. Tai ainakin niin syvälle, että pystyy sieltä ampumaan aseellaan tähdättyjä laukauksia tulialueelleen. Joskus täytyy tietysti olosuhteiden pakosta tyytyä kaivamattomaankin painanteeseen, mistä sellaisen löytää. Television uutislähetyksistä vain näkee kovin usein, että tuliasema otetaan siitä, mihin satutaan joutumaan, eikä sitten edes ryömitä jonkun metrin päähän parempaan paikkaan. Presidentti Mauno Koivistokin katseli pikakiväärimiehenä aina edetessään tuliaseman paikkoja. Mihin menen pikakiväärini kanssa, jos vihollinen nyt alkaa ampua? Tällainen toiminta on kaukana siitä, kun hämähäkkimiehet seisovat keskellä katua ampumassa toisiaan. Suojainen tie tuliasemaan. Sotilaan eri etenemistapoja olivat ainakin ennen muinoin juokseminen, kävely, hiipiminen, konttaaminen, syöksyminen ja ryömiminen. Asutuskeskustaistelussa käytetään nykyisin varmaan muitakin etenemistapoja. Pöyristyttävintä katsottavaa on se, kun hämähäkkimiehet loikkivat risteyksen poikki uuteen tuliasemaan ilman mitään suojaa. Mutta ehkä vastustajan kehno ampumataito varjelee. Kyllä hyvään tuliasemaan kannattaa aivan lopuksi ryömiä. Silloin voi myös päätepisteessä tarkistaa ampumaalansa ja tuen aseelleen. Eikä tule vastapuolen näkemäksi ja maalitauluksi. Vasta se mahdollistaa sotilaalle tehokkaan toimintaympäristön. Ja siunatuksi lopuksi muutama neuvo, miten hyvässä tuliasemassa pitää toimia. Rynnäkkökivääri pitää aina pitää kertatulella, ellei vihollinen ole rynnäköimässä silmille. Tasajyvällä tähdätyt kertalaukaukset ovat tehokkaimpia. Asutuskeskustaistelussa käytetään ainakin toisinaan myös kaksoislaukauksia, mutta silloinkin kertatulella. Osumistarkkuus on tuolloin huomattavasti parempi kuin sarjatulella. Ja sitten vaan hengityksen tasaaminen, rauhallinen tasajyvätähtäys ja puristava laukaus. Aivan niin kuin varusmiespalveluksessa opetettiin ja opittiin. Ei kai sotaan tai rauhanturvaamiseen ole menty kuolemaan. 20 Ammattisotilas 3/2009

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke

ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön työeläke 1 Sisällys 3 Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 3 Eläkesanastoa 4 Milloin oikeus eläkkeeseen? 4 Eläkeoikeus palvelusvuosien

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Route 66, 2.-29.7.2007, Joni, Frej, Niklas & Risto

Route 66, 2.-29.7.2007, Joni, Frej, Niklas & Risto Route 66, 2.-29.7.2007, Joni, Frej, Niklas & Risto 2.7. Lennot HEL-NYC-Chicago sekä jatko NYC-Chicago 3.7. Chicago 4.7. Chicago (itsenäisyyspäivä) 5.7. AP 1 Chicago Springfield n.300km (+ pyörien hakeminen

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Puente de la Reina- Estella 30.4.

Puente de la Reina- Estella 30.4. AÑO SANTO 2010-39 päivää Santiagon tiellä - Matti Rasilainen Puente de la Reina- Estella 30.4. 5. päivä: Puente la Reina - Estella 30.4. pe pop 09 alt(m) km km yht klo askelmitt. Puente la Reina (alb.

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin.

2 Sopimuksen soveltamisala Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan Patentti- ja rekisterihallituksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoihin. 1 Sopimuksen perusteet Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 26 päivänä helmikuuta 2009 Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen Keva 2015 Kannen kuva: Paavo Hamunen Sisällys 4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläketurva 1.2.2016 alkaen

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa: TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja

Lisätiedot

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi)

Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosikurssi) Kenguru 2014 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Tärkeimmät Sääntömuutokset. Voimassa 1.11.2013 (kansallisesti 1.1.2014)

Tärkeimmät Sääntömuutokset. Voimassa 1.11.2013 (kansallisesti 1.1.2014) Tärkeimmät Sääntömuutokset Voimassa 1.11.2013 (kansallisesti 1.1.2014) Vammaisurheilijan osallistuminen Lajinjohtaja voi tarvittaessa soveltaa sääntöjä mahdollistaakseen urheilijan osallistumisen, kuitenkin

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01

VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 VES: 260651 29.2.2008 PL: 01 Väestörekisterikeskus sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet 29.

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa

Talouskriisin vaikutus pietarilaiseen kuluttajaan Talouskriisin seuranta Pietarissa Talouskriisin seuranta Pietarissa TALOUSTUTKIMUS OY Kari Niklander Kari Niklander Tutkimusjohtaja 16.3.2010 CATI OMNIBUS Markkinatutkimus auttaa ymmärtämään paremmin venäläisen kuluttajan käyttäytymistä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504

VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO VES 299151, PL:01, PR:101-109 VES 299751, PL:01-05, PR:101-504 Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 29. päivänä

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot