1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Yllämainittuihin ylätavoitteisiin pyritään korostamalla mm. seuraavia seikkoja:

Transkriptio

1 Kirkonmäen koulun opetussuunnitelmassa olevat lisäykset ja täsmennykset Oheen on koottu keskitetysti kaikki kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan koulukohtaisessa suunnitelmassamme tehdyt lisäykset ja täsmennykset. Kyseiset lisäykset on lautakunnalle toimitetussa koulukohtaisessa suunnitelmassa korostettu muusta tekstistä poikkeavalla värillä Koulun arvoperusta Kirkonmäen koulussa painotetaan erityisesti yhteisvastuullisuutta Koulun toiminta-ajatus Koulun yleisenä tavoitteena on valtakunnallisten peruskoulunopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti ja monikanavaisesti oppilaan persoonallisuutta ja kokonaisilmaisua kehittäen luoda edellytykset tarvittavien perustietojen ja taitojen oppimiselle musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä käyttäen/painottaen. Kodin kasvatustyötä tukien koulu pyrkii kasvattamaan oppilaistaan itsenäisiä ja vastuuntuntoisia myös toisen mielipidettä kunnioittavia tiedonhankkijoita. Yksisarjaisena koulu on sen kokoinen, että opettajilla, koulunkäyntiavustajilla ja muulla henkilökunnalla on edellytykset oppia tuntemaan koko oppilaskunta ja näin koko henkilökunta voi osallistua koulun yhteiseen kasvatustehtävään. Yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta edistetään jo ensimmäisestä kouluvuodesta alkaen mm. kummitoiminnan ja Lion s Quest toiminnan avulla. Viides- ja kuudesluokkalaisten opiskelumotivaatiota pyritään pitämään yllä heille kohdistetuilla taide- ja taitoaineiden valinnaiskursseilla Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Yllämainittuihin ylätavoitteisiin pyritään korostamalla mm. seuraavia seikkoja: Oppilasta pyritään ohjaamaan yhteisvastuullisuuteen ja toisen huomioonottamiseen kaikessa toiminnassaan niin oppitunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Oppilasta pyritään ohjaamaan oman käyttäytymisen kontrolloimiseen ja sovittujen sääntöjen sisäistämiseen korostaen, että säännöt on luotu yhteistä elämistä ja olemista helpottamaan eikä siksi, että joku niiden noudattamista valvoo. Oppilasta pyritään ohjaamaan erilaisuuden hyväksymiseen ja sitä kautta myös kasvattamaan omaa tervettä itsetuntoaan toisen kunnioittamisen hengessä Oppilasta pyritään ohjaamaan kriittiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn itsenäisesti ja ryhmässä myös Internetiä tietolähteenä käyttäen. Kaikessa toiminnassa pyritään korostamaan maalaisjärkeä ja yrittävyyttä Koulun organisaatio ja oppimisympäristö Yleistä: Koululle on luonteenomaista rauhallisen miljöön ja pienen intiimin opettajainhuoneen luoma tiivis työntekijäjoukko, joka tekee paljon yhdessä varsinaisen koulutyön ulkopuolellakin. Kaikessa toiminnassa korostuu maalaisjärkeen perustuva yhteinen päätöksenteko sekä henkilökunnan yhteisvastuu koko koulun oppilaista.

2 Fyysinen oppimisympäristö: Kuusiaidan rajaama koulumiljöö kirkon ja hautausmaan naapurina on rauhallinen ja siten omiaan luomaan kodikkaan opiskelu- ja oleskeluympäristön. Vanha koulurakennus on myös intiimin kodikas, mutta samalla auttamattoman ahdas. Opetustyötä leimaa erikoisluokkien sekä pienryhmäja varastotilojen puute. Ahtaudesta johtuen mm. kouluterveydenhoitaja ja erityisopettaja joutuvat toimimaan opettajainhuoneen varastotilassa ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa on hyvin rajallista. Varsinaisten koulutilojen lisäksi lähietäisyydellä sijaitsevat mm. Kirkko ja seurakuntakeskus, Hovimäen patikkapolku laavuineen, torppamuseo, Ahola taidenäyttelyineen, Häntälän notkot, suunnistusmaastot karttoineen, uimahalli, kirjasto, kirjastoauto, nuorisotoimen tilat, jäähalli, tennishalli, joita mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään koulun opetustyössä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö: Toiminnan lähtökohtana on, että oppilas voisi kokea opettajat ja muun henkilökunnan turvallisina aikuisina. Koulukummitoiminnalla ja luokkarajojen yli tapahtuvalla yhteisellä toiminnalla helpotetaan tutustumista sekä vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lähtökohtana on, että kaikki tuntevat kaikki, mikä kohtuullisen pienessä kouluyhteisössämme onkin mahdollista ja tekee helpommaksi puuttua mahdollisiin epäkohtiin heti niiden ilmennyttyä. Toimintaa ohjaavaan yhteisvastuullisuuteen kuuluu myös se, että kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan välittömästi ja mahdollisimman konkreettisella tasolla: kuka, missä, milloin, mitä? Pedagoginen oppimisympäristö: Mottonamme on: konstailematonta koulutyötä taiteita ja kädentaitoja apuvälineenä käyttäen. Koulun järjestyssäännöt turvallisuussuunnitelman liitteenä Työtavat Käytettävissä työtavoissa ei koululla ole selkeää yhtenäistä linjaa, vaan koulumme jokainen opettaja toimii omana persoonanaan, jolloin kunkin opettajan omimmat työtavat korostuvat kyseisellä vuosiluokalla. Koska luokanopettaja kuitenkin pääsääntöisesti vaihtuu kahden vuoden välein, tulee työmuotoja oppilaan alakouluvuosien kuluessa käytettyä monipuolisesti. Ilman varsinaista sovittua linjaustakin on selvää, että opiskelu oppilaan iän ja taitojen karttuessa kulkee vähitellen opettajajohtoisesta parityöskentelyn kautta ryhmätyöhön ja itsenäiseen tiedonhankintaan tietokoneavusteisen opiskelun painottuessa ylemmille vuosiluokille Oppilaiden osallisuus Koulussamme valtaosa oppilaiden tekemästä oman opiskelunsa suunnittelusta on huomaamatonta koulun arkipäivään liittyvää suunnittelua, johon liittyy erilaisia oman työn ohjaukseen liittyviä pienempiä ja suurempia valintoja. Ylemmillä vuosiluokilla mm. käsitöiden kohteen valinta ja suunnittelu tulevat yhä näkyvämmäksi osaksi itse työprosessia. Edellä mainitun lisäksi oppilaat osallistuvat oman luokkansa järjestyssääntöjen tekemiseen ja koulun yhteisten vuosiprojektien suunnitteluun. Koulun 5. ja 6. luokan oppilaat pääsevät myös suunnittelemaan oman valinnaiskurssiohjelmansa kahdesti lukuvuodessa annettavan kurssitarjottimen kursseista sekä kuudesluokkalaiset ideoimaan toteuttamaansa kummitoimintaa Tuntijako Kirkonmäen koulussa taito- ja taideaineiden välys jaetaan seuraavasti:

3 1. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 2. lk. 1 viikkotunti käsityöhön 3. lk. 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 4. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti käsityöhön 5.ja 6. lk. 1 viikkotunti musiikkiin, 1 viikkotunti kuvataiteeseen ja 1 viikkotunti taito- ja taideaineiden valinnaiskursseihin oppilaan oman suuntautuneisuuden mukaan. Oppilas valitsee taito- ja taideaineiden kurssit syys- ja kevätlukukauden alussa kurssitarjottimelta Koulun painotukset Kirkonmäen koulun opetus- ja kasvatustyössä pyritään yhteisvastuullisuuteen. Työ tapahtuu musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä painottaen 4.1. Opettajan antama ohjaus Alakouluikäiselle suunnattu oppilaanohjaustoiminta tapahtuu pääasiassa tiiviissä yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa sisältäen mm. kolmikantakeskustelut ja konsultoinnit mahdollisesta tukiopetustarpeesta. A2-kielen valintamahdollisuudesta tiedottavan vanhempainillan lisäksi kyseisen kielen valinnasta neuvotellaan yhdessä huoltajien, luokanopettajan ja A1-kielen opettajan kanssa Oppimissuunnitelma Kirkonmäen koulussa suunnitelman oppilaalle laatii pääsääntöisesti luokanopettaja yhteistyössä luokan aineenopettajien ja tarvittaessa erityisopettajan sekä edellisen luokanopettajan kanssa. Suunnitelma esitellään vuosittain syksyn kolmikantakeskustelussa, jossa huoltajilla ja oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus yhdessä opettajan kanssa riittävin perustein tehdä muutoksia kotiin etukäteen tutustuttavaksi lähetettyyn suunnitelmaan Tukiopetus Pääsääntöisesti tukiopetusta antaa luokanopettaja tai kyseisen aineen aineenopettaja. Myös erityisopettaja voi tarvittaessa antaa tukiopetusta. Tukiopetusta ei anneta anotun poissaolon vuoksi syntyneen tilapäisten puutteiden täydentämiseen 5.3. Osa-aikainen erityisopetus Kiertävä erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta koulussamme oppilasmäärään perustuvan viikkotuntimäärän mukaisesti. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada kaikissa lukuaineissa; useimmiten sitä annetaan äidinkielessä, matematiikassa ja englannin kielessä. Opetuksen painopiste on alaluokkien oppilaissa. Tavoitteena on havaita mahdollisimman varhain erityistukea tarvitsevat oppilaat ja siten ennaltaehkäistä laajempien oppimisvaikeuksien syntymistä ja itsetuntoon liittyvien ongelmien syvenemistä. Heti ensimmäisen luokan syksyllä selvitetään erilaisin tehtävin oppilaiden kielellisen tietoisuuden taso sekä matemaattiset valmiudet. Tulosten pohjalta suunnitellaan tuen antamistapa. Ylempien luokkien osa-aikaisen erityisopetuksen tarve selvitetään ryhmätestein ja luokan- tai aineenopettajan kanssa neuvotellen. Huoltajat tai oppilas itse voivat myös pyytää erityisopettajan apua. Niin ikään lasta tutkinut asiantuntija voi suositella osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamista. Osa-aikainen erityisopettaja antaa myös puheopetusta sitä tarvitseville oppilaille tyypillisimmissä artikulaatiovirheissä, jos huoltajat niin toivovat. Periaatteena on, että kaikki tarvitsijat saavat halutessaan puheopetusta.

4 Osa-aikaisen erityisopetuksen tuloksellisuuden edellytyksenä on tiivis yhteistyö oppilaan opettajien kanssa, jotta voidaan varmistaa toimiminen yhteisten tavoitteiden suuntaan. Yhdessä suunnitellaan opetuksen sisältö ja antamistapa (samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetus) sekä järjestään oppilaan lukujärjestykseen mahdollisimman hyvin sopiva ajankohta opetukselle. Osa-aikainen erityisopettaja osallistuu opetuksessaan olevan oppilaan arviointiin, jossa otetaan huomioon tämän edistyminen eritystä tukea tarvitsevalla osa-alueella, esim. lukivaikeuden huomioon ottaminen arvioinnissa. Huoltajia kuullaan ennen osa-aikainen erityisopetuksen aloittamista, ja yhteistyö jatkuu tiiviinä sen varmistamiseksi, että kotiväki hyväksyy asetetut tavoitteet ja osaltaan toimii niiden suuntaan. Yhteydenpito muihin yhteistyötahoihin tapahtuu suurimmaksi osaksi oppilashuoltoryhmän kautta, jonka kokouksiin erityisopettaja pääsääntöisesti osallistuu. Ns. siirtoneuvottelussa huolehditaan siitä, että oleellinen tieto erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetusjärjestelyistä siirtyy yläkouluun osana nivelvaiheiden yhteistyötä. Oppilaan edistymistä osa-aikaisessa erityisopetuksessa seurataan erilaisin testityyppisin tehtävin, jotka lähetetään kotiin nähtäväksi. Kotiväkeen ollaan yhteydessä mahdollisen oppimissuunnitelman laatimisen ja seurannan yhteydessä sekä muissa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Luokanopettaja voi myös kutsua osa-aikaisen erityisopettajan järjestämäänsä vanhempainvarttiin tai välittää huoltajille erityisopettajan selvityksen oppilaan sen hetkisestä tilanteesta Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään integroituna yleisopetuksen luokassa. Tarvittaessa heidän tukenaan on koulunkäyntiavustaja. Osa-aikainen erityisopettaja on mukana opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajien, oppilaan ja opettajien yhteistyönä laaditaan oppimissuunnitelma. Tiiviillä yhteistyöllä opettajien kesken varmistetaan yhteisten tavoitteiden suuntaan toimiminen, edistymisen toteaminen ja mahdollisen lisätuen tarpeen havaitseminen. Oppilashuoltohenkilöstön kautta ollaan yhteydessä muihin yhteistyötahoihin, mikäli sen katsotaan olevan oppilaan kokonaiskuntoutuksen kannalta aiheellista. Erityisoppilas siirretään toiseen kouluun ns. siirtoneuvottelun kautta, jossa on paikalla sekä lähettävän että vastaanottavan koulun edustajia. Näin varmistetaan oleellisen tiedon siirtyminen, jotta oppilaan opetus voitaisiin järjestää heti mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Erityisoppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan HOJKS:n ja siihen liittyvän oppimissuunnitelman avulla pitämällä säännöllisesti HOJKS-neuvotteluja. Lisäksi erityisoppilas saa yleisopetuksen oppilaiden tavoin lukukausiarvion. Jos oppilas siirtyy takaisin yleisopetukseen, hänen opiskeluaan seurataan tarkasti, jotta voidaan heti tarvittaessa tarjota lisätukea esim. tukiopetusta tai osa-aikaisen erityisopettajan opetusta Oppilashuolto Kirkonmäen koulun oppilashuollon työryhmän palaverissa on paikalla rehtori, koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja kyseisen oppilaan luokanopettaja ja tarvittaessa muut yhteistyötahot. Huoltajilta pyydetään lapsen tullessa kouluun kirjallisesti lupa käsitellä lapsen koulua koskevia asioita oppilashuollon työryhmässä.

5 Oppilashuollollisten asioiden välittyminen nivelvaiheessa on erityisen tärkeää. Siksi yhteisiä palavereja pyritään pitämään nivelvaiheissa lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Ohessa suuntalinjoja toimintaperiaatteita koululaisena olemisen ja kehittymisen tukemiseksi o koko koulun henkilökunta tuntee kaikki oppilaat o kodin ja koulun välinen yhteistyö o tarvittaessa henkilökohtainen opetussuunnitelma Luvattomat poissaolot eivät koulussamme toistaiseksi ole ongelma, poissaoloja kuitenkin seurataan ja vanhempia suositellaan ilmoittamaan kaikista poissaoloista. Mikäli oppilaalla alkaa olla poissaoloja huomattavan paljon, selvitetään syyt ja otetaan poissaolot tarkempaan seurantaan. Mikäli oppilas joutuu toistuvien kurinpitorangaistusten kohteeksi tai häneltä joudutaan epäämään opetus, sovitaan tarvittavista toimenpiteistä säännöllisesti kokoontuvassa oppilashuollon työryhmässä Käytänteet kiusaamisen, syrjinnän, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi oma esimerkki Lions Quest -toiminta puututaan myös leikin varjolla tapahtuvaan kiusaamiseen ennakkoluulojen vähentäminen ( tiedä enemmän luulet vähemmän ) riittävä välituntivalvonta sääntöjen sisäistäminen välitön puuttuminen kiusaamiseen ja syrjimiseen kyselyt sietokyvyn kasvattaminen Toimenpiteet kiusaamistapauksessa korostetaan välittömän palautteen antamista kiusaamisesta o kuka, mitä, missä, milloin, kuka näki Päihteiden käyttö päihteiden käyttö ei alakoulussa ole mikään ongelma normaali oppitunneilla annettava valistus riittää Lions Quest toiminta tukena Mikäli käyttöä havaitaan, otetaan yhteys kotiin ja viranomaisiin Kerhotoiminta Lautakunnan myöntämien resurssien puitteissa pyritään koulussamme ylläpitämään ainakin pitkät perinteet omaavaa kuorokerhotoimintaa Perusterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on tavoitettavissa koululla yhtenä aamupäivänä viikossa. Muina aikoina häneen voi virka-aikana ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.

6 Kouluruokailu Tavoitteenamme on, että ruokailu on päivän hyvä hetki, sosiaalinen tapahtuma, jossa on mahdollisuus hillitysti seurustella kaverien kanssa. Ruokailutilaa pyritään somistamaan viihtyisäksi vuodenaikojen, juhlapäivien ja erilaisten teemojen mukaan; lisäksi jokainen pyrkii omalla toiminnallaan edistämään ruokailutilan viihtyisyyttä huolehtimalla pöytien ym. siisteydestä. Opettajat vaihtavat säännöllisesti ajatuksia kouluruokailun sujuvuudesta ja siihen liittyvistä käytännön seikoista, esim. oppilaskohtaisista erityiskysymyksistä, keittiöhenkilöstön kanssa. Kouluruokailuun liittyvistä asioista tiedotetaan tarvittaessa koulun yhteisissä vanhempainilloissa sekä koulun tiedotteissa; oppilaskohtaisista erityiskysymyksistä keskustellaan vanhempaintapaamisissa. Oppilailla on mahdollisuus kirjallisen palautteen antamiseen kouluruokailusta. Kouluruokailu tapahtuu koulullamme erillisessä rakennuksessa, kahdessa vuorossa, pääsääntöisesti niin, että luokat 1-3 syövät ensimmäisessä vuorossa ja luokat 4-6 jälkimmäisessä vuorossa. Ruokailu tapahtuu opettajien valvonnassa ja ohjauksessa Koulumatkat Turvallisuussyistä koulumme 1. luokkalaisten ei suositella kulkevan koulumatkojaan polkupyörällä muutoin kuin täysi-ikäisen saattajan seurassa. Kuljetusta odottaville oppilaille järjestetään tarvittaessa ohjattua toimintaa koulunkäyntiavustajien valvonnassa. Mikäli ohjattua toimintaa ei odotusajan lyhyyden vuoksi tarvita, oppilaat odottavat koulukyytiä koulun piha-alueella Koulunkäyntiavustajat Avustajien käyttö pyritään koulussamme priorisoimaan seuraavassa järjestyksessä: Erityistä tukea tarvitsevien avustaja toimiminen luokka-avustajan tehtävät pääpaino alkuopetuksen luokissa yleisavustajan tehtävät kuljetusta odottavien oppilaiden valvonta sekä aamu- ja iltapäiväkerhon ohjajana toimiminen Avustajan mahdollista erityisosaamista pyritään käyttämään oppilaiden oppimisen edesauttamisessa Vanhempainillat ja tapaamiset Koulullamme on käytössä mm. seuraavat yhteistyökäytänteet: vanhempainillat joista kevään vanhempainilta non stop -periaatteella vanhempainvartit reissuvihot ( lk. ) puhelinkeskustelut ja sähköiset viestimet ( opettajien oman mieltymyksen mukaan keskustelut muuten tavattaessa Tiedottaminen Koulumme tiedottaa toiminnastaan mm. koulukohtaisella tiedotteella 3-4 kertaa lukuvuodessa sekä koulun kotisivuilla.

7 Alemmilla luokilla pyritään useimmista asioista tiedottamaan koteihin kirjallisesti. Erikoistilanteista ( urheilukilpailut ja muut yhteiset tapahtumat ) tiedotetaan erikseen Esi- ja alakoulun välinen yhteistyö Oppilaiden siirtyminen tulevaan kouluun pyritään tekemään mahdollisimman luontevaksi mm. seuraavin toimenpitein: Kouluuntuloa edeltävänä keväänä järjestetään palaveri päiväkodista tulevien oppilaiden ohjaajien ja tulevan luokanopettajan kesken. Kaikille koulutulokkaille järjestetään kouluuntuloa edeltävänä keväänä tutustumispäivä, jonka aikana tuleva opettaja ja kouluympäristö tulevat tutummaksi. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös muita yhteisiä tilaisuuksia, joiden yhteydessä päiväkotiryhmä vierailee koulussa tai koululuokka päiväkodissa Alakoulun ja yläkoulun välinen nivel Koulun 6. luokan oppilaille tehdään vuosittain kysely, jossa tiedustellaan mm. erityisopetustarvetta yläkouluun siirryttäessä sekä oppilaan mahdollisia erityistoiveita tulevien luokkatovereiden suhteen. Edellisen pohjalta käydään yläkoulun edustajien kanssa yhteisneuvottelu. Koulusta 7. luokalle yläkouluun siirtyville oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään kevätlukukauden aikana tutustumisilta yläkoululla Yhteistyö lähiyhteisöjen kanssa Seurakunta on jo fyysisen läheisyytensä vuoksi koulumme luonteva yhteistyökumppani, jonka kanssa tehdään runsaasti yhteistyötä mm. materiaalivaihdon ja yhteisten musiikkihankkeiden muodossa Kansainvälinen yhteistyö Koulun 5. ja 6. luokka tekee mahdollisuuksien ja luokanopettajan henkilökohtaisen innostuksen mukaan yhteistyötä Santorinin Kamarin koulun kanssa. Yhteistyötä pyritään syventämään saarelle suuntautuvan leirikoulun muodossa silloin, kun vanhemmat ovat valmiita vapaaehtoiseen varainhankintaan Arvioinnin tehtävä ja periaatteet Koulun luokilla suoritetaan vapaamuotoinen sanallinen arviointi syyslukukauden päätteeksi luokilla syyslukukauden päätteeksi suoritettava arviointi tehdään numeroarviointina. Lukuvuositodistus annetaan kaikille luokille, 4. luokasta lähtien numeroarvosteluna. Arviontikeskusteluja ja itsearviointia suoritetaan tarpeen mukaan. Kaikessa arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja sen kuntakohtaisia täsmennyksiä sekä kuntakohtaista määrittelyä oppiaineiden hyvästä osaamisesta aineittain. Arvosanan muodostuminen perustuu oppilaan tuntiosaamiseen ja osallistumiseen ja kirjallisiin näyttöihin.

8 Valinnaisten aineiden arviointi 5. ja 6. luokkien taide- ja taitoaineiden valinnaiskurssit toimivat kyseisten oppiaineiden syventävänä opetuksena ja kurssiosaaminen huomioidaan näiden oppiaineiden arvioinnissa. Erityinen osaaminen valinnaisainekursseilla voidaan arvioinnin yhteydessä mainita erikseen. Arviointipalautteen antaminen oppilaalle ja hänen huoltajilleen Arviointipalautetta pyritään antamaan säännöllisesti mm. kokeiden, keskustelujen sekä kirjallisten arviointien muodossa. Pienessä koulussa oppilaiden huoltajat tunnetaan ja jatkuvaa palautetta pystytään antamaan myös arkipäivän kohtaamisissa Oppilaan itsearviointi Itsearviointitehtäviä annettaessa otetaan huomioon oppilaan ikätason mukaiset edellytykset amien suoritusten arviointiin. Arvioinnissa ohjataan oman suorituksen arviointiin, ei niinkään oman suorituksen vertailuun muitten suoritusten kanssa.